NOORMARKKU-FINPYYN KYLÄSUUNNITELMA
|
|
- Elina Kokkonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NOORMARKKU-FINPYYN KYLÄSUUNNITELMA Johdanto Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan kylän kehittämistä. Se on kyläläisten yhteinen julkilausuma omasta kylästä; sen tarpeista ja tavoitteista. Noormarkku-Finpyyn kyläsuunnitelmassa luodaan katsaus kylän historiaan ja nykypäivään ja näiden pohjalta listataan toimenpiteitä ja suuntaviivoja vuosille Lähitulevaisuuden tärkein tavoite on asukkaiden aktivointi ja innostaminen alueen kehittämistyöhön. Alueen vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi keskeisiä ovat kylällä yhteisvoimin laaditut viralliset aloitteet ja kannanotot, mutta ideoiden toteuttamiseksi välttämätöntä on hyvä yhteishenki. Yhdessä olemme enemmän! Nyt valmistunut kyläsuunnitelma on suunnittelutyöhön osallistuneiden kyläläisten yhteinen näkemys Noormarkku-Finpyyn alueen kehittämisestä. Kehittämisideat on kirjattu pidetyn Noormarkku-Finpyyn tulevaisuusillan keskustelujen pohjalta. Kyläsuunnitelman kokoamisesta on vastannut Noormarkun-Finpyyn kyläyhdistys ry. Kyläsuunnitelmasta tehdään myös esiteversio, jota voidaan jakaa laajalti. Kyläsuunnitelmaa päivitetään ja tarkennetaan aina tarvittaessa ja siihen kirjattujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain Noormarkun-Finpyyn kyläyhdistys ry:n vuosikokouksessa. Kaikilla kyläläisillä on mahdollisuus jättää kehittämisehdotuksiaan kyläyhdistyksen nettisivujen idealaatikkoon. Katsaus Noormarkku-Finpyyn kylän historiaan Noormarkun alueella on kuljettu jo kivikaudella runsaiden riista- ja kalavarantojen vuoksi. Varhaisin merkintä Noormarkku-nimellä on vuodelta Kainun (nyk. Finpyy) kylä taas mainitaan historian asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna Vanhimmat talot ovat Krevun ja Uoti. Kylän nimi muuttui Finpyyksi luvun taitteessa paikkakunnalle muuttaneiden ruotsinkielisten mukaan. Osa varhaisesta asutuksesta on säilynyt nykypolville asti. Kestikievarina aikoinaan tunnetuksi tullut Juhani ja Liisa Ekqvistin talo sekä pihapiiri elävät nykypäivää historiasta ammentamalla. Pihapiirissä toteutetaan taidenäyttelyjä ja pienimuotoisia konsertteja. Kylän kukoistus alkoi 1700-luvulla, jolloin rakennettiin ensimmäiset sahamyllyt. Ensimmäinen saha rakennettiin vuonna 1747 Vanhansahankoskeen ja toinen kuusi vuotta myöhemmin Makkarakoskeen. Maaherra, everstiluutnantti ja kenraaliadjutantti Carl Constantin de Carnall perusti Säteritilalleen rautatehtaan vuosina Vuonna 1870 sahat ja pruuki siirtyivät Antti Ahlströmin 1
2 omistukseen ja vuonna 1907 perustettiin A. Ahlström osakeyhtiö. Vanha ruukkimiljöö, pääkonttori, Havulinna, Isotalo ja Villa Mairea ovat edelleen suvun kotipaikka. Kauppaneuvoksetar Eva Ahlström perusti vuonna 1902 yhtiön vanhoja työläisiä varten Turvakodin, jossa myöhemmin toimi Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntainliiton hallinto. Lars Sonckin suunnittelema Eva Ahlströmin sairaala otettiin käyttöön vuonna Noormarkun historiassa näkyy monin tavoin Ahlströmin suvun kädenjälki. Antti Ahlström rakennutti esimerkiksi kylän ensimmäisen koulun Simulan taloon vuonna Nykyinen Noormarkun yhtenäiskoulu eli Finpyyn koulu aloitti toimintansa nykyisellä paikallaan 1950-luvun alussa. Artekin kautta Noormarkulla on paikka suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin historiassa. Vuonna 1935 noormarkkulainen Maire Gullichsen (os. Ahlström) perusti yhdessä Alvar ja Aino Aallon ja Nils-Gustav Hahlin kanssa Artekin. Vuosina Ahlströmin suvun maille valmistui Alvar Aallon suunnittelema Maire ja Harry Gullichsenin yksityiskoti, Villa Mairea, joka on tänä päivänä tunnettu esimerkki Aallon funktionalisesta arkkitehtuurista Maire Gullichsen valittiin Artekin taiteelliseksi johtajaksi. Noormarkku-Finpyyn kylä tänään Noormarkun-Finpyyn kylä on tänä päivänä osa Porin kaupunkia, sillä Noormarkun kunta liitettiin Poriin vuonna Entisenä kuntakeskuksena kylän ilme on kaupunkimainen kerros- ja virastotaloineen. Kylä on Noormarkunjoen varrella ja luoteesta kylää rajaa Porista Jyväskylään johtava valtatie 23. Liikenneyhteydet Poriin ja lähikuntiin ovat hyvät. Matkaa Porin keskustaan on 15 kilometriä. Lentokettä on n. 15 kilometrin etäisyydellä. Kevyenliikenteenväyliä on rakennettu kohtuullisesti. Teiden päällystys ja muu kunnostus on tähän asti sujunut hyvin. Kehitteillä on kevyenliikenteenväylä, joka yhdistäisi kylän Poriin johtavalle kevyenliikenteenväylälle. Kylällä on peruspalvelut tyydyttävää elinkeinoliiketoimintaa. Kylällä toimii noin 200 eri alojen yritystä. Kylän keskustassa on entisen kunnan suurin koulu, Noormarkun yhtenäiskoulu sekä kirjasto, terveyskeskus ja sairaala. Lisäksi kylällä sijaitsevat urheilutalo, urheilukenttä ja yleinen uimaranta. Niin sisä- kuin ulkoliikuntamahdollisuudetkin ovat kylällä hyvät. Kesäaikaan Noormarkun-Finpyyn kylä vilkastuu matkailijoista, joita kiinnostaa erityisesti ruukkimiljöö ja Alvar Aallon arkkitehtuuri (Villa Mairea). Kylällämme ei ole varsinaista loma-asutusta. Vanha sairaala toimii nykyään vanhusten päivätoimintakeskuksena. Vanhusten palvelutalo valmistui muutama vuosi sitten. Aiemmin rakennettiin vanhustentalo terveyskeskuksen yhteyteen. Lisäksi palvelutalon välittömässä läheisyydessä on useita vanhusten rivitaloja, joiden asukkaat voivat käyttää palvelutalon palvelutarjontaa. Uusi rivitalo on suunnitteilla. Kylällä on myös kehitysvammaisille tarkoitettu hoivakoti. Muutaman kilometrin päässä kylältä toimii yksityinen vanhusten hoitokoti. Lasten päivähoito on myös hyvin hoidettu. Kunnallisten perhepäivähoitajien lisäksi kylällä on kaksi päiväkotia. Noormarkku-Finpyyn alueella toimii kaksi koulua, Noormarkun yhtenäiskoulu ja Kankaan koulu. Yhtenäiskoulussa oppilaita on noin 420. Luokilla 1-6 oppilaita on noin 200 ja luokilla 7-9 oppilaita on noin 220. Kankaan koulussa oppilaita on 147 sekä 15 esikoululaista. Tulevaisuus näiden koulujen osalta näyttää positiiviselta. Suurin osa nuorista lähtee suorittamaan jatko-opintoja Poriin toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin tai lukioon. Toisen asteen ammatillisia opintoja suoritetaan myös Kankaanpäässä sekä Harja- 2
3 vallassa terveydenhuolto-oppilaitoksessa. Korkeakouluopintoja on mahdollista suorittaa Satakunnan Ammattikorkeakoulussa, Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Porin yliopistokeskuksessa. Kaiken kaikkiaan mahdollisuudet jatko-opintoihin ovat Porin seudulla erittäin hyvät. VAHVUUDET terve ikärakenne hyväpohjaisia tontteja tarjolla aktiiviset yrittäjät ja yhdistykset hyvät päiväkodit ja koulut kaunis luonto monipuolista kulttuuritoimintaa hyvät urheilumahdollisuudet Porin keskustan läheisyys (sopiva työssäkäynti- ja asiointietäisyys) MAHDOLLISUUDET matkailun kehittäminen asukasmarkkinoinnilla lisää asukkaita kylätiedottamisen tehostaminen ja sähköinen palveluhakemisto kylätalkkari uudehkon kyläyhdistyksen toiminnan kehittäminen HEIKKOUDET kuntaliitoksen mukanaan tuoma epävarmuus paikallisesta päätöksenteosta puuttuu kylätalo/ kokoontumispaikka entisenä kuntakeskuksena puuttuu kyläidentiteetti yhteistyössä eri seurojen ja yhdistysten välillä parantamisen varaa UHAT kyläläisten oman aktiivisuus puuttuu ja turvaudutaan liikaa kaupungin päätöksentekoon peruspalveluiden saatavuus heikkenee kylän yhteisiin tapahtumiin ja hankkeisiin ei riitä osallistujia Väestörakenne: Finpyyn alueella asuu noin 2168 henkilöä ja Noormarkun alueella 2510 henkilöä. Yhteensä 4678 henkilöä, joka on noin 2/3 koko Noormarkun väestöstä. alle 7 v v v v v. Yli 75 v. Finpyy Noormarkku Yht Väestön ikärakenne on hyvin terveellä pohjalla, sillä kylään muuttaa jatkuvasti nuoria lapsiperheitä. Kaavoitettuja, kohtuuhintaisia ja isohkojakin omakotitalotontteja on hyvin saatavilla. Kylällä on myös useita kunnan rakentamia kerros- ja vuokrarivitaloja ja yksi osakekerrostalo. 3
4 Asukashankinta on siirtynyt Porin kaupungin harteille. Mikäli kunnallisia palveluja siirretään enenevässä määrin kaupungin keskustaan, on selvää, että kyläyhdistys joutuu miettimään myös toimenpiteitä, joilla tähdätään kylän asukasmäärän kasvattamiseen. Kulttuuri ja aktiviteetit: Kuvataide ja käsityö Noormarkun taide- ja kulttuuriyhdistys MyllyKONSTi ry. järjestää kaikenikäisille maalaus- ja piirustustoimintaa. Otsolan kansalaisopistolla on lasten- ja nuorten kuvataidekoulutoimintaa Noormarkun yhtenäiskoulun tiloissa. Noormarkun käsityökeskuksessa Otsolan kansalaisopisto järjestää lasten- ja nuorten perusopetuksen käsityökurssitoimintaa. Musiikki 1984 perustettu Noormarkun Mieslaulajat pitävät vuosittain erilaisia teemakonsertteja. Noormarkun Torvisoittokunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut soittokunta. Soittokunta kouluttaa jatkuvasti uusia musiikista kiinnostuneita nuoria soittokuntaansa. Hiihtoladut ja kuntoradat Hiihtolatuja ja kuntoratoja on Kirkkokallion, Torpankorven ja Näsin maastossa. Niiden hoidon toivotaan säilyvän vähintään entisellä tasollaan. Uimarannat Noormarkussa on yksi kaupungin ylläpitämä uimaranta keskusurheilukentän vieressä, Finpyyntie 1. Siellä toimii myös aktiivisesti Noormarkun avantouimarit, jotka ylläpitävät oman alueensa rantaa ja saunatilaa. Kaupungin aikanaan hylkäämää ns. rautatiensillan uimarantaa monet sen alueen asukkaat toivovat uudelleen otettavaksi kaupungin ylläpitämien uimarantojen listalle, kuten myös Snällin sillan pielessä olevaa uimarantaa. Urheilukentät Nurmipintainen keskusurheilukenttä ja Kankaan koulun kenttä sekä yhtenäiskoulun hiekkakenttä ovat hyvässä kaupungin hoidossa ja siellä harjoittelevat ja kilpailevat aktiivisesti urheiluseurat Noormarkun Koitto ja Noormarkun Nopsa. Kenttien hoitotason toivotaan myös pysyvän entisellä tasollaan. Jääkiekkokaukalo Kankaan koulun ja urheilutalon vieressä on kaikkien kuntalaisten yhteisessä käytössä ja hyvässä hoidossa. Ampumarata Noormarkun Erämiehet ja reserviläiset ovat monet vuodet aktiivisesti harjoitelleet ja kilpailleet Noormarkun ampumaradalla. Asutuksen laajentuessa ampumaharrastusta (esim. haulikkoammun- 4
5 taa) on sen melun vuoksi alettu rajoittaa. Erämiesten ja reserviläisten toiveena on ollut uuden ampumaradan saaminen noormarkkulaisten käyttöön. Myllykoski On varmasti kuvatuimpia kohteita Noormarkussa. Sen rantojen valaistusta on jo monet kerrat suunniteltu ja valopaikatkin on jo valmiina. Kosken partaalla, saaressa on pieni huvimaja, jonka kunnostamista ja alueen siistimistä kaivattaisiin. Makkarakoski Makkarakoskessa sijaitseva voimalaitos on vuonna 1914 valmistunut voimalaitos, joka kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Noormarkun ruukkialueeseen. Voimalaitoksen omistaa myös sen rakentanut A. Ahlström Osakeyhtiö. Makkarakosken voimalaitos on Suomen vanhimpia toimivia voimalaitoksia. Voimalaitokseen lisättiin toinen turbiini 2013 ja samalla koskeen rakennettiin kalaportaat. Retkeilyreitti ja Noormarkunjoki Monipuoliseen luontoon pääsee tutustumaan myös patikoimalla Noormarkun retkeilyreitillä, jolle pääsee lähes kylän keskustasta. Retkeilyreitti myötäilee Noormarkun jokea, joka on erityisesti melojien suosiossa. Retkeilyreitti oli vuosia hyvin suosittu patikointikohde. Viime vuosina sen huolto- ja kunnostustyöt ovat vähentyneet ja sen myötä reitin suosio on vähitellen hiipunut. Matkailukohteena reitin varteen pitäisi saada enemmän erilaisten palvelujen tarjoajia, jotka myös huolehtisivat reitin turvallisuudesta ja reittiä pitäisi myös markkinoida. Retkeilyreittiä voisi myös kyläyhdistys kunnostaa osittain talkoilla. Nähtävyydet: Villa Mairea Vuonna 1939 valmistunut Villa Mairea on arkkitehti Alvar Aallon piirtämä rakennus. Modernismia edustava rakennus on yksi tyylilajinsa onnistuneimmista luomuksista ja lukeutuu Aallon tunnetuimpiin teoksiin. Villa Mairea on todellinen kokonaistaideteos ja maailman arkkitehtien pyhiinvaelluskohde. Kotiseutumuseo Kahari Noormarkun Kotiseutuyhdistys on toiminut vuodesta 1955 lähtien. Sen kaunis ja idyllinen tyyssija on kotiseutumuseo Kahari aivan Noormarkun keskustassa. Noormarkun kotiseutumuseo tarjoaa tilat myös pienimuotoisille juhlille ja kokouksille. Se on pystytetty entisen Uotin tilalle. Noormarkun kirkko 5
6 Vanhimpia nähtävyyksiä on vuonna 1957 pystytetty kellotapuli ja sen edustalta kirkon aulaan siirretty vaivaisukko, joka on noormarkkulaisen Pauli Österlundin käsialaa. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1933 A. Ahlström Osakeyhtiön huomattavalla rahallisella tuella. Kirkon harvinainen alttaritaulu, Lennart Segerstrålen maalaama fresko valmistui 1950-luvulla. Kulttuuritalo Myllykartano Kulttuuritalo Myllykartanossa järjestää näyttelyjä paikallinen Noormarkun taide- ja kulttuuriyhdistys Mylly- KONSTi ry. Myös NoKun Näyttämö harjoittelee ja esiintyy siellä. Toistuvat tapahtumat: Noormarkun markkinat Noormarkun yrittäjien järjestämät Noormarkun markkinat ovat toistuneet joka vuosi syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna samaan aikaan Porin silakkamarkkinoiden aikaan. Noormarkku-viikko Mairen päivät Noormarkku-viikon aikana noormarkkulaiset yritykset, yhteisöt ja yhdistykset järjestävät erilaisia tilaisuuksia. Viikon päätteeksi Kaharilla vietetään avoimien ovien päivää. Viiri lasketaan salosta kello 17 kesäkauden päättymisen merkiksi. Perinteisen tapahtumaviikon vetovastuu siirtyi Noormarkun kotiseutuyhdistykselle kuntaliitoksen toteuduttua Viikoilla palkitaan aktiivinen ja Noormarkkua pyyteettömästi kehittänyt henkilö. Aikaisemmin tämä kunnianimitys on kulkenut nimellä Noomi, joka tulee luvulla Noormarkun eteen töitä tehneen Harju-Jeantyn kutsumanimestä, nyttemmin tittelinä toimii kotiseutuhenkilö. On toivottu, että Mairen päivänä 1.8. järjestettäisiin vuosittain kyläyhdistyksen ja A. Ahlström Osakeyhtiön yhteinen vuosittainen tapahtuma. Yhteisöllisyys ja turvallisuus: Kylällä on totuttu siihen, että valtuutetut ja virkamiehet vastaavat kuntakeskuksen viihtyisyydestä ja monipuolisten palvelujen tarjonnasta. Yhteistyö seurojen ja yhdistysten sisällä sujuu, mutta yhteistyötä voidaan vielä kehittää. Paremman ja turvallisemman tulevaisuuden kehittäminen on kylätoiminnan perusajatus. Tiedottamista olisi syytä kehittää. Yksi konkreettinen askel on sähköinen palveluhakemisto. Toinen sähköinen palvelu on kyläyhdistyksen sivuille rakennettava idealaatikko. Kyläyhdistyksellä ei ole yhteistä kokoontumispaikkaa. Tarkoituksena olisi saada kylätalo, josta yhdistykset ja muut toimijat saisivat edullisesti kokoontumistiloja. Porin kaupungin kanssa on neuvoteltu entisestä kunnantalosta. 6
7 Kotiseutumuseo Kaharia voisi hyödyntää jatkossa enemmän kyläläisten aktivoinnissa. Mahdollisuuksia olisi esim. kesäkahvilaan ja infopisteeseen. Tori on hankalassa paikassa ja sen siirtäminen nykyisen ST1:n pihalle olisi järkevää. Harrastus ja vapaa-aika Entisenä kuntakeskuksena kylän harrastus- ja vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat erinomaiset. Tiloja ja mahdollisuuksia löytyy sekä ulko- että sisäliikuntaan. Täydennystä harrastuksiin ja vapaaaikaan löytyy riittävästi Porin keskustasta ja lähikyliltä. Harrastustoiminnassakin kaivattaisiin enemmän yhteisöllisyyttä. Harrastusseurat voisivat ottaa aktiivisesti osaa esim. Noormarkku-viikon tapahtumiin. Laskiainen olisi hyvä aika järjestää yhteinen talvitapahtuma. Uimaranta ja retkeilyreitti tulisi pitää hyvässä kunnossa ja tähän tarvitaan järjestettyjä talkoita. Uimarannan turvallisuutta tulee parantaa. Arjen turvallisuus Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka. Työttömyys ja muut toimeentulovaikeudet lisäävät yksilöiden ja perheiden ongelmia. Toimivat peruspalvelut, pelastus- ja poliisitoimi kylien alueella on turvattava. Kylien asukastupatoiminnalla voidaan parantaa sosiaalista verkostoa, yksilön ja perheiden selviytymistä arjesta. Kirjaston palvelut, nuorisokahvila ja maksuttomat harrastusmahdollisuudet lisäävät arjen osallistumismahdollisuuksia. Noormarkun ja Finpyyn kylien osalta rikostilastoa synkentää erityisesti varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikokset. Erityisen hyvä tilanne kylillä puolestaan on huume-, ryöstö- ja ajoneuvojen luvattomien käyttörikosten suhteen. Tavoitteena on rikosten ennaltaehkäisy ja torjunta. Sosiaalinen kontrolli on rikollisuuden ennalta ehkäisyn keskeinen tekijä. Useimmat rikokset voidaan ennaltaehkäistä sillä, että kaikki kyläläiset välittävät toisistaan. Asuinympäristön siisteys on viihtyvyyden lisäksi rikollisuuden ennaltaehkäisyssä tärkeää. Omaisuuden suojaamista parantavat lukitseminen, valaistus ja hälyttimet. Kotitapaturmien ehkäisyssä parhaisiin tuloksiin on päästään varmistamalla vanhusten kodin esteettömyys ja turvallisuus. Vanhusten sosiaalista verkostoa olisi syytä parantaa. Turvallisuuskävelyt tutustuttavat ihmisiä toisiinsa ja elinympäristöön, sekä nostavat esille mahdollisia ongelmakohtia. Osa sisäistä tuvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Suuronnettomuus voi syntyä esim. vakavasta liikenne- tai vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuudesta. Luonnonmullistuksista aiheutuviin sähkö- ja vesikatkoihin sekä tulviin on syytä varautua. Turvallisuuteen vaikuttaminen edellyttää yhä useammin yhteistyötä viranomaisten, virkamiesten, kuntapäättäjien, kolmannen sektorin sekä kyläläisten kesken. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kylän palo- ja pelastustoimesta saisi tinkiä. Poliisin olisikin hyvä kiertää puhumassa päiväkodeissa, kouluissa ja vanhempainilloissa. 7
8 Liikenneturvallisuus Poliisin tilastojen valossa Noormarkun ja Finpyyn kylillä tapahtuu henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia keskimäärin 1 vuodessa. Kolareita ja ulosajoja sattuu keskimäärin 20 ja rattijuoppoja jää kiinni 30 vuodessa. Ympyrät, hidasteet ja kevyen liikenteen väylät parantavat liikenneturvallisuutta oleellisesti. Liikenneturvallisuutta vaarantavista paikoista ilmoitetaan ja tehdään korjauspyyntöjä kaupungille (auraukset, liukkauden torjunta, tiekorjaukset). Oman nopeudennäyttötaulun hankkiminen ja kierrättäminen sekä automaattisen nopeusvalvonnan saaminen kriittisiin kohtiin vähentäisivät ylinopeuksia. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen uusille asuinalueille ja Ruosniemen tien varteen parantavat kevyen liikenteen turvallisuutta. 8
Viestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotKYLÄN TURVALLISUUSLISTA
KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on
LisätiedotPalvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
LisätiedotTurvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke
Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö
LisätiedotEtelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotMiehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23
EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista
LisätiedotKYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotAngelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo
Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan
LisätiedotKUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen
KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotKuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM
8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:
LisätiedotKuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen
Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys
LisätiedotKUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen
KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006 Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen Sisällys Johdanto 1 1. Yeinen kehitys, indeksit 3 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin vuonna 2006 5 3.
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotKuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011
.. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys
LisätiedotKAUVATSAN HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2013 2017
KAUVATSAN HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2013 2017 Johdanto Käsissäsi on Kokemäen Kauvatsan kylän hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma. Suunnitelman taustalla on laaja-alainen turvallisuuskäsitys.
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista
LisätiedotYhteenveto kyselyn tuloksista
Yhteenveto kyselyn tuloksista Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistykset ja kaupungin johdon tapaamiset 2013/6 2014/1 1 Yleistä kyselystä Lähetettiin sähköpostitse n. 50 yhdistykselle tai edustajalle Vastauksia
LisätiedotKuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen
Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA
TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua
LisätiedotKysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen
Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä
LisätiedotArjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma
Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia
LisätiedotArjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma
Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31
LisätiedotHURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)
Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat
LisätiedotPALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset Vastaajan taustaorganisaatio 35% 12% 53% Muu kylä- tai asukasyhdistys Kyläavustajan työllistänyt yhdistys Muu yhdistys Kyläavustajatoiminnan tunnettavuus 9%
LisätiedotEsimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke
LisätiedotKuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2011 23.8.2011
..20 Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Kokonaisarvosana 2 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Uimahallit 3.Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotFiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotKaupunki hyvinvoinnin mahdollistajana / Konsernihallinto / Sirpa Kynäslahti
Kaupunki hyvinvoinnin mahdollistajana 12.1.2016/ Konsernihallinto / Sirpa Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia Hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille kaupungin hallinnonaloille
LisätiedotKYLÄN ABC. turvallisuussuunnittelun. Kylien turvallinen ja toimiva arki
suomeksi KYLÄN turvallisuussuunnittelun ABC Kylien turvallinen ja toimiva arki Törmäätkö kylälläsi ongelmiin, jotka mielestäsi kaipaisivat ratkaisuja? Ongelmat voivat olla erilaisia arjen epäkohtia vaikkapa
LisätiedotAngelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.
Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotKulttuuri kantaa sivistyskuntaa!
Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa! Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet 2019 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto @JoSelkee Sivistyskunnan haasteet VÄESTÖ - vanhenee - monikulttuuristuu
LisätiedotMikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?
Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE
LisätiedotPertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LisätiedotLähidemokratia, Salon malli
Lähidemokratia, Salon malli Alueiden johtokunta, Lohja 23.5.2018 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Alueellinen lähidemokratia miksi? 1 Julkaisun Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotKYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ
Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös
LisätiedotPALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
Lisätiedot- Kylien Salo kehittämishanke - Esimerkkejä kylien toiminnasta - Jatkosuunnitelmat
- Kylien Salo kehittämishanke - Esimerkkejä kylien toiminnasta - Jatkosuunnitelmat Someron kylien neuvottelukunta 4.3.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotKyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.
Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara
LisätiedotELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA
ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta
LisätiedotTämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi
Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys
LisätiedotTIETOA, TAITOA, OPPIA
MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu
LisätiedotKylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko
Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:
LisätiedotLiite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012
Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä
LisätiedotPERUSTIETOJA KUNNASTA
PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun
LisätiedotREPOSAARI KAUPUNGINOSASUUNNITELMA
REPOSAARI 2017-2021 KAUPUNGINOSASUUNNITELMA REPOSAARI Yhteisöllisyys asuu Reposaaressa REPOSAARI on pieni, n. 800 asukkaan kylä. Se on entinen merenkulkijoiden ja kalastajien asuinpaikka, josta on matkaa
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari
LisätiedotKULHON SEUDUN KYLÄSUUNNITELMA
KULHON SEUDUN KYLÄSUUNNITELMA 2005 Kulhon seudun kehittämisyhdistys ry Joensuun Seudun Leader ry Maaseudun Sivistysliitto Pohjois-Karjalan Kylät ry SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 Työskentelytapa 2 Kylän henki
LisätiedotKaupunki ja kunta palvelut Lahdessa ja Nastolassa 2015
Kaupunki ja kunta palvelut Lahdessa ja Nastolassa.. Kaupunki ja kuntapalvelut Lahdessa ja Nastolassa JOHDANTO Kaupunki ja kuntapalvelut tutkimuksen historia alkoi vuonna käynnistetyllä tutkimuksella, jonka
LisätiedotArjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat
Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8
KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...
LisätiedotESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI
ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista
LisätiedotTAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012
Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotKysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014
Kysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014 Jaettiin postilaatikoihin koko kyläalueella toukokuun puolivälissä Palautus kyläiltaan 12.6. tai Jussi Syvärannan postilaatikkoon Kyselyjä
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotKonginkankaan IDEAILTA
Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotYhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume
Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ
LisätiedotRajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan
Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 3.12.2015 Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede,
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotPerustiedot
Perustiedot Perustiedot Perustiedot Perustiedot Perustiedot Sivistysrooli Sivistysrooli Sivistysrooli Sivistysrooli Sivistysrooli Sivistysrooli Miten kehittäisit sivistystoimen palveluita (86 vastausta)
LisätiedotKATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,
KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan
LisätiedotPertunmaan esteettömyyskierros Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Kyllikki Komulainen, Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotKAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Vantaa FCG Konsultointi Oy HM
KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 20 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) 29.8.20 HM Sisällys Taustaa 1 Yleinen kehitys 2 Sisäliikuntatilat 3 Tyytyväisyys asuinkuntaan: suppea asuinkuntaindeksi
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
Lisätiedot- Kylä keskellä kaikkea
1 2 VILLIKKALA - Kylä keskellä kaikkea Villikkala on elinvoimainen, kaunis ja rauhallinen maatalouskylä Kouvolassa, jonka peltomaisema on tasaista vilja- ja nurmipeltojen sävyttämää perinnemaisemaa. Kylän
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
LisätiedotHankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke
Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke
LisätiedotTulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki.
Tulevaisuuden Hajala Keskusteluilta 7.3.2018 Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki www.salo.fi Tutkimus: muuttajat Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus, eri tutkimukset: Talouskasvun vuosina korostuivat
LisätiedotKAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 Asukastyytyväisyystulokset Forssa FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM
KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 212 Asukastyytyväisyystulokset 1212 FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM KAPA Kaupunki ja kuntapalvelut 212 ssa Taustaa Kaupunki ja kuntapalvelut tutkimuksen eli KAPAn
LisätiedotKAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Espoo FCG Konsultointi Oy HM
KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 1 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja )..1 HM Sisällys Taustaa 1 Yleinen kehitys Sisäliikuntatilat Tyytyväisyys asuinkuntaan: suppea asuinkuntaindeksi Uimahallit
LisätiedotKyläkyselyn 2001 tulosten raportointi
Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä
LisätiedotKuntapalvelukyselyn tulokset
Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.
LisätiedotPalaute hallintokunnittain
Palaute hallintokunnittain Tekninen toimi: Hyvää, toimivaa: Kirkonkylän yleisilme (istutukset), ympäristön viihtyvyys Röytyn rakennuksen maalaaminen Linnavuorentien asfaltointi + valaistus Taipalsaarentien
LisätiedotTikkakosken asukaskysely 2010
2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle
LisätiedotPuutossalmen kyläsuunnitelma. päivitetty 02/2013. Puutossalmen kyläyhdistys ry
Puutossalmen kyläsuunnitelma päivitetty 02/2013 Puutossalmen kyläyhdistys ry Sisällysluettelo sivu Johdatus 3 Puutossalmen kuvaus 4 Puutossalmen tulevaisuuden kuva 6 Kehittämisen tavoitteet 6 Toimintaohjelma
LisätiedotVoimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012
Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana
LisätiedotLepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA. Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä. Oman kodin löydät meiltä.
Lepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä Oman kodin löydät meiltä. www.masterkodit.fi LEPOLA III Kristillinen asuinyhteisö Järvenpään Lepolassa Järvenpäähän
LisätiedotUkonniemen tontit nyt myynnissä!
Asetu asumaan Ukonniemen tontit nyt myynnissä! Vireä kunta vetten äärellä Leppävirta on lähes 10 000 asukkaan kunta Pohjois-Savossa, Viitostien varrella. Leppävirran alueella sijaitsevat suuret järvet
LisätiedotArjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014
Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:
LisätiedotLapinlahden kuntastrategia 2011-2017
Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden
LisätiedotKonkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen
Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi
LisätiedotHämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!
Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi
LisätiedotOrismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA
Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotTemmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013
Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotKankaanpää. Vireä kylä kansallismaisemassa. Kankaanpään kylän juuret ulottuvat pitkälle
Kankaanpää Vireä kylä kansallismaisemassa Kankaanpään kylän juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Vanha kylätaajama, Köyliönjärvi, Kuninkaanlähde, peltomaisema ja kylää halkova vanha postireitti, ovat
Lisätiedot