Satakunnan Opin Oven toiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan Opin Oven toiminta"

Transkriptio

1 Satakunnan Opin Oven toiminta Projektiryhmä: Elina Harju- Vahekoski,Ulla-Maija Heino, (Ari Tabell, Raija Vilponen,Niina Kóllar) Anu Hellesuo ja Liisa Sarasoja. Koonnut Ulla-Maija Heino Päivitetty

2 Sisältö 1. Johdanto Satakunnan Opin ovi Kohderyhmä Toiminnan tavoitteet Strategiatyö Alkutilanne Strategiaprosessin kuvaus Vaihe I Vaihe II Vaihe III Vaihe IV Aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategian levittäminen ja juurruttaminen Ohjaustyö Henkilöasiakkaan näkökulma Aikuisohjauksen nykytilan kartoitus, haasteet, kehittämisajatukset ja tavoitetila Ohjausoppaat Henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa suosituksen valmistelu Selvitys maahanmuuttajataustaustaisten työpaikkaohjauksesta Yritysasiakkaan näkökulma Yritys- ja oppilaitosyhteistyön kuvaus Yritys- ja yhdistystoiminnan asiantuntijoiden ja hankkeiden verkostoituminen Ohjauspilotoinnit Kirjastot Työttömien yhdistykset Muut yhdistykset Ammattiliitot Luki-illat Yritykset Muut Yksittäiset ohjauscaset, esimerkki Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkoston kokoaminen Asiantuntijafoorumi... 24

3 5.2. Ohjauksen palvelukartta Sataovi Osaamisen kehittäminen Koulutukset Verkostoseminaarit, -valmennukset ja workshopit Aloitusseminaari Verkostovalmennus Elinikäinen ohjaus seminaari Elinikäinen oppiminen ja ohjaus -seminaari Satojen koulutusten Satakunta -verkostoseminaari Learning Cafe Yhteistyötä projekteihin -senssit Ennakointi workshop Verkostoworkshop Muu toiminta Vaikuttavuustutkimus Valtakunnallinen verkostoituminen Wiki-sivusto työkaluna Toiminnan arviointi Viestintä Hyvät käytännöt ja tuotekortit Yhteistyö Työelämäyhteistyö Kehittämishankkeiden välinen yhteistyö Oppilaitosyhteistyö Muu maakunnallinen yhteistyö Yhteenveto Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Ohjauksen verkostomaisen toimintatavan edistäminen Ohjausosaaminen kehittäminen ja ylläpito... 45

4 1 1. Johdanto Aikuisopiskelun ohjauksella on merkittävä vaikutus aikuisten hakeutuessa kehittämään omaa uraansa tai omaa osaamistaan. Eri ohjausta antavien organisaatioiden ohjauskäytännöt vaihtelevat suuresti. Siksi on tärkeää, että tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja voidaan yhtenäistää, jolloin palvelut ovat kaikille saatavilla ja asiakaslähtöisiä. Asiakaslähtöisellä palvelulla varmistetaan, että asiakas voidaan ohjata hänen tarpeisiinsa vastaaviin koulutuksiin. Oleellista on, että asiakkaalla on riittävästi tietoa erilaisista vaihtoehdoista omien päätöstensä tueksi. Tähän raporttiin on koottu Satakunnan Opin Oven toiminta ajalta Satakunnan Opin ovi Satakunnan Opin oven toiminta käynnistyi Projektia hallinnoi Satakunnan oppisopimuskeskus. Projektipäällikkönä aloitti koulutustarkastaja Anne Puutio. Hän toimi projektipäällikkönä asti alkaen projektipäällikkönä aloitti koulutusasiantuntija Ulla-Maija Heino Satakunnan oppisopimuskeskuksesta. Osatoteuttajina Satakunnan Opin ovessa olivat Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova sekä Satakunnan koulutuskuntayhtymä, SATAEDU. WinNovasta olivat mukana opettaja Elina Harju- Vahekoski ja lehtori Liisa Sarasoja. SATAEDU:n toimijoina olivat kouluttaja Ari Tabell, yrityskehittäjä Raija Vilponen, kouluttaja Niina Kollár ja projektitoimija Anu Hellesuo. Mainitut henkilöt muodostivat Opin oven projektiryhmän, jossa toimintaa suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Satakunnan Opin ovi sai osarahoitusta Euroopan Sosiaalirahastosta ja Satakunnan ELY-keskuksesta. Valvojina toimivat eu-koordinaattorit Timo Aro, Ritva Annala ja Jouni Vataja. Satakunnan Opin oven varsinainen toiminta-aika oli Projektille myönnettiin jatkoaika ajalle , jolloin myös määriteltiin toiminnalle uudet tavoitteet. Porin kaupunki luopui ammatillisen koulutuksen järjestämisluvasta alkaen, jolloin oppisopimuskoulutuksen järjestämisvastuu siirtyi Länsirannikon Koulutus Oy WinNovalle. Tämä tarkoitti sitä, että myös Satakunnan Opin Ovi hankkeen hallinnointi siirtyi WinNovaan. Satakunnan Opin ovi oli osa valtakunnallista Opin ovi hankeperhettä, joka perustui valtakunnallisen Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisohjaukseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisohjelman tavoin työ- ja opetusministeriön yhteistyössä laatimaan toimenpideohjelmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseksi (TM:n julkaisu nro 365/2006).

5 2 2.1 Kohderyhmä Kohderyhmänä olivat Satakunnan alueen aikuiskoulutuksen järjestämisestä sekä ohjaus- ja neuvontapalvelujen toteuttamisesta vastaavat tahot: ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, yleissivistävät ja vapaan sivistystyön oppilaitokset, oppisopimustoimijat, työhallinto sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä muut aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita tarjoavat organisaatiot ja yhdistykset. Välillisenä kohderyhmänä olivat Satakunnan alueen aikuisväestö sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat. Aikuisväestöllä tarkoitetaan tässä työssä olevia, työttömiä työnhakijoita ja työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita aikuiskoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista tai joille aikuiskoulutus voi olla yksi vaihtoehto oman osaamisen kehittämiseen. työnantajista välilliseen kohderyhmään kuuluvat henkilöstön koulutuksesta kiinnostuneet sekä uuden, osaavan työvoiman rekrytoinnista kiinnostuneet tahot. 2.2 Toiminnan tavoitteet Satakunnan Opin oven toiminta I-vaiheessa ( ) jaettiin kolmeen toimintalinjaan, joita olivat strategiatyö, ohjaustoiminta ja osaamisen kehittäminen. Projektin II-vaiheessa ( ) toiminta jaettiin aikuisopiskelun TNO-palvelun strategian levittämistyöhön ja juurruttamiseen, TNO-verkoston kokoamiseen ja osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon. Näissä toimintalinjoissa valmisteltiin tavoitteiden mukaisia toimintoja, joita esitetään omissa kappaleissaan jäljempänä. Strategiatyö Ohjaustoiminta Osaamisen kehittäminen Päätavoitteet Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Ohjauksen verkostomaisen toimintatavan edistäminen Erityistavoitteet Yhteisesti sovittujen Verkostoitumisen toimintatapojen lisääminen ja ylläpitäminen. kehittäminen Hyvien hakevan toiminnan ohjauskäytäntöjen kehittäminen, vakiinnuttaminen ja levittäminen Tuotokset Aikuisohjausstrategia Seutukunnittainen yhden luukun -malli Sähköinen ohjaus- ja neuvontapalvelu Alueellinen aikuisohjauksen ja neuvonnan toimintamalli Ohjausosaamisen kehittäminen ja ylläpito Koulutuksiin osallistuminen Koulutustilaisuudet Kohderyhmän osallistuminen yhteistyöhankkeiden koulutuksiin Taulukko 1. Toiminnan pää- ja erityistavoitteet sekä tuotokset projektin I-vaiheessa ( )

6 3 Aikuisopiskelun TNOpalvelun strategian levittäminen ja juurruttaminen Päätavoitteet Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Erityistavoitteet Verkoston strategian mukaiseen toimintaan sitoutuminen TNO-verkoston kokoaminen Ohjauksen verkostomaisen toimintatavan edistäminen Verkoston ja sen toimijoiden roolien määrittely (ml. osaamisen näkökulma) Osaamisen kehittäminen ja ylläpito Ohjausosaamisen kehittäminen ja ylläpito Asiantuntijaosaamisen ja työelämän kvalifikaatioihin perustuvan osaamisen kehittäminen Tuotokset Verkoston yhtenäinen TNO-palvelu Ohjauksen palvelukartta Asiantuntijafoorumi Ohjausosaaminen Taulukko 2. Toiminnan pää- ja erityistavoitteet sekä tuotokset projektin II-vaiheessa ( ). 3. Strategiatyö Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin - kehittämisohjelman strategiassa kuvataan kehittämistyölle kansallisesti asetetut tavoitteet., jotka ohjasivat valtakunnallisten ja alueellisten projektien työtä. Valtakunnallisten ja alueellisten projektien tehtävänä oli laatia omat strategiansa, jotka pohjautuvat tässä dokumentissa esitettyyn viitekehykseen ja joissa kuvataan operatiivinen toiminta ja kehittämistyö. Satakunnan Opin ovi projektissa valmisteltiin yhteistyönä Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia (jatkossa tno-palveluiden strategia). Tno-palveluiden strategia kokoaa ja ohjaa maakunnan ohjaustoimijoita sekä mahdollistaa yhdenmukaisen aikuisille ja yrityksille tarjottavan palvelun. Strategiassa määritellään tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen maakunnalliset linjaukset, joilla voidaan parantaa palveluiden saatavuutta sekä edistää moniammatillista verkostoyhteistyötä. Valmisteltua aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategiaa hyödynnettiin Satakuntaliiton käynnistämässä maakunnan aikuiskoulutusstrategiatyön valmistelussa ja se liitetään valmistuvaan alueen aikuiskoulutusstrategiaan. 3.1 Alkutilanne Alkuvaiheen aikuisohjauksen tilanteelle kokonaisuutena ominaista Satakunnassa oli ohjaustoimintojen hajanaisuus. Satakunnassa ei ollut seudullisia, yhteisiä ohjaustyön strategioita

7 4 eikä koko aikuiskoulutusta ohjaavaa aikuiskoulutusstrategiaa. Satakuntaliitto on käynnistänyt aikuiskoulutusstrategian valmistelutyön. Muissa Opin ovi projekteissa oli strategiatyö jo edennyt Satakuntaa pidemmälle koska projektit olivat alkaneet aikaisemmin. Yleinen tahto strategiaa valmistelevassa työryhmässä oli, että aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategian suunnittelu ja valmistelu täällä meillä aloitetaan aivan alusta eikä oteta mallia jo valmistuneista tai valmistuvista muiden maakuntien strategioista. 3.2 Strategiaprosessin kuvaus Strategian valmistelutyössä päätettiin hyödyntää Balance Scorecardia (tasapainoinen tuloskortti) (ks. kuvio 1), jota voi käyttää strategian luomisen työkaluna ja strategian viestinnän välineenä. Mallin käyttöä puolsi osaltaan se, että kehittämisohjelman aikuisopiskelun TNO-palveluiden kansalliset tavoitteet on kuvattu ko. mallin avulla. Asiantuntijafoorumin jäsenet pitivät mallia selkeänä ja johdonmukaisena. Miksi olemme olemassa ja mistä otamme vastuun? Millaista tulevaisuutta haluamme? STRATEGIAPERUSTA Toiminta-ajatus Visio Mitä toiminta-ajatuksen ja vision toteutuminen edellyttää näistä näkökulmista? NÄKÖKULMAT Asiakas Prosessit Talous ja resurssit Oppiminen ja uudistumiskyky Missä asioissa meidän on ehdottomasti onnistuttava? KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Mistä tiedämme onnistuneemme? Millaista onnistumista ajanjakson aikana? MITTARIT Kuka vastaa? Onko strategia tasapainossa? Miten strategia käytäntöön? VASTUUTUS TASAPAINOITUS TOIMINNALLISTAMINEN Kuvio 1. Tasapainoinen onnistumisstrategia prosessina (BSC). (Määttä & Ojala 2000, 54)(mukaellen) Tno-palveluiden strategiatyön suunnittelu rakentui yllä olevan kuvion mukaisesti. Satakunnan Opin Oven I vaiheessa valmisteltiin tno-palveluiden strategian visio, arvot, näkökulmat ja kriittiset menestystekijät. Strategian toiminnallistamista edistettiin projektin II vaiheessa, jolloin myös sovittiin strategian päivittämisvastuusta. Tno-strategiaa päivittää ja kehittää edelleen Satakuntaan perustettu Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä. Tässä ryhmässä vetovastuu on Satakunnan ELY-

8 5 keskuksella. Tässä projektissa ei valmisteltu laadun kehittämiseen liittyviä toimintoja. Tnopalveluiden laadunhallintaan tulee panostaa, ehkä seuraavassa kehittämisprojektissa. Käytännön strategiatyöskentely toteutettiin prosessimaisesti neljän vaiheen kautta. Varsinainen valmistelutyö kesti kokonaisuudessaan 1,5 vuotta. Valmisteltu strategia on kuvattu kokonaisuudessaan taulukossa 4 s. 10. Vaihe I Vaihe II Kevät 2011 Asiantuntijafoorumin ja teematyöryhmien perustaminen Toimintaympäristön kartoitus Näkökulmat Visio Arvot Vaihe 3 Syksy 2011 Vaihe IV Kevät 2012 Kriittiset menestystekijät Strategiset tavoitteet Kokoaminen Lausuntokierros Strategian päivitys Kuvio 2. Käytännön strategiaprosessi Vaihe I Asiantuntijafoorumin ja teematyöryhmien perustaminen Ensimmäiseksi perustettiin asiantuntijafoorumi, jonka pääasiallinen tehtävä oli valmistella Satakuntalainen aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia sekä tarvittavat teematyöryhmät, joiden tehtävänä oli mm. kartoittaa alueen ohjauksen nykytilaa ja haasteita sekä yksilöiden että yritysten näkökulmasta. Perustetut teematyöryhmät: 1. Asiantuntijafoorumi 2. Ohjauksen teematyöryhmä 3. Työelämän teematyöryhmä Asiantuntijafoorumin ensimmäinen kokous pidettiin Asiantuntijafoorumi koostui moniammatillisista henkilöistä, jotka edustivat erilaisia ohjausorganisaatioita. Asiantuntijafoorumin puheenjohtajana toimi projektin I-vaiheessa kehitysjohtaja Kirsi-Marja Tattari Kankaanpään Opistosta. Projektin II-vaiheessa asiantuntijafoorumin puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Ulla- Maija Heino.

9 6 Ohjausosaamisen ja työelämän teematyöryhmät perustettiin asiantuntijafoorumin kokouksessa Ohjauksen työryhmä jaettiin kahden teeman mukaisesti erilaisten oppijoiden ja sähköisten palveluiden teematyöryhmiksi, jotka kuitenkin myöhemmässä vaiheessa yhdistettiin takaisin yhdeksi ohjauksen teematyöryhmäksi. Sähköisten palveluiden kehittämiseen vaikutti valtakunnallisen NUOVE-projektin päättäminen. NUOVEn piti rakentaa valtakunnallinen sähköinen portaali. Tavoitteena oli, että Satakunnassa pilotoitaisiin ja edelleen kehiteltäisiin Satakuntalaista sähköistä palvelumallia mutta NUOVE:n päättäminen tarkoitti samalla myös sähköisten palveluiden teematyöryhmän toiminnan lopettamista ja yhdistämistä takaisin ohjauksen teematyöryhmään. (Projektin II-vaiheessa valmisteltiin sähköinen palvelukartta portaali). Toimintaympäristön kartoitus Asiantuntijafoorumissa tutustuttiin maakunnan aikuisopiskelun ohjauspalveluihin. Tärkeänä osana strategiatyölle olivat teematyöryhmien tuottamat nykytila-kuvaukset sekä henkilö- että yritysnäkökulmasta. Näistä kuvauksista kerrotaan tarkemmin kappaleissa (henkilönäkökulma) ja (yritysnäkökulma) Vaihe II Näkökulmat Satakunnan aikuisopiskelun TNO-palvelujen strategia valmisteltiin neljästä näkökulmasta, joita olivat asiakkaat, prosessit, oppiminen ja kehittyminen sekä talous ja resurssit. Näkökulmat olivat yhteneväiset kehittämisohjelman sekä useiden muissa maakunnissa valmisteltujen vastaavien strategioiden näkökulmien kanssa. Näkökulmat ovat keskeisessä asemassa Balance Scorecard mallissa. Näkökulmien mukaiset visiot, arvot, toiminnan kriittiset menestystekijät ja strategiset tavoitteet ovat syy-seuraussuhteessa toisiinsa ja näin tukevat tärkeimmän eli asiakkaat-näkökulman linjauksia. Visio Toiminnalle määriteltiin ylätahon visio sekä tätä ohjaavat eri näkökulmien visiot. Visioiden työstäminen vei enemmän aikaa kuin asialle oli aikataulutettu. Asiantuntijafoorumissa keskusteltiin laajasti mm. palvelujen henkilö- ja asiakaskohtaisuudesta, uraohjauksen merkityksestä sekä ohjaustoimijoiden verkostoitumisesta ja yhteistyöstä. Arvot Arvoja pohdittiin ensin omien organisaatioiden näkökulmasta. Esiin nousivat mm. asiakaslähtöisyys, innostuneisuus, turvallisuus, joustavuus, hyvinvointi, päämäärätietoisuus ja kilpailukykyisyys. Nämä ja elinikäisen ohjauksen mukaiset tavoitteet huomioiden päädyttiin neljään TNO-palveluiden toimintaa ohjaavaan arvoon. Nämä arvot ovat asiakaslähtöisyys, parannettavuus, turvallisuus ja tasa-arvoisuus Vaihe III Projektiryhmässä muotoiltiin kriittiset menestystekijät ja strategiset tavoitteet asiantuntijafoorumissa käytyjen keskustelujen pohjalta.

10 7 Kriittiset menestystekijät johdettiin toiminnan näkökulmien mukaisista visioista. Menestystekijöiden avulla konkretisoitiin tavoiteltua toimintaa ja kuvattiin asioita, joissa pitää onnistua, ks. kuvio 1 s. 4. Menestystekijöitä tuetaan strategisilla tavoitteilla, joilla onnistuminen varmistetaan Vaihe IV Kokoaminen Tuotettu materiaali koottiin alkuvuodesta 2012 tiiviiksi aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategiaksi. Strategian nimeksi määriteltiin valmisteluvaiheessa työryhmätyöskentelyssä esiin noussut Satojen koulutusten Satakunta. Valmisteltu aikuisopiskelun TNO-strategialuonnos käsiteltiin ja hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa maaliskuussa Lausuntokierros Valmistunut aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategialuonnos lähetettiin lausuntokierrokselle Lausuntopyyntö toimitettiin alueen aikuislukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin, yliopistoihin ja korkeakouluihin, oppisopimuskeskukseen, kansanopistoihin, kansalais- ja työväenopistoihin, ELYkeskukseen ja TE-toimistoihin, Kelaan, työelämäjärjestöihin, työelämän kehittämisorganisaatioihin, toiminnassa mukana olleille muille yhdistyksille sekä muille Opin ovi projekteille. Lausuntoja saatiin 18 kpl. Lausunnoissa esitetyt kommentit ja parannusehdotukset koottiin tiivistelmäksi. YLEISTÄ KONKRETIA VERKOSTON ROOLIT, VASTUUT JA SITOUTUMINEN MUUTA + Luonnos on selkeä, johdonmukainen, ymmärrettävä, lyhyt ja ytimekäs Ei turhaa jaarittelua ja hanke jargoniaa Riittävästi taustatietoa, mutta keskitytään pääasiaan eli strategiaan Määrätietoisesti tehty ja sisältää oleellisen sanoman 9/18 Strategialuonnos huomioi toimijoiden kokonaisuuden Strategiassa on mukana kaikki aikuiskoulutuksen muodot Lisäarvoa saadaan kun eri organisaatioiden toimijat muodostavat moniammatillisen verkoston Jatkossa tulee toimia verkostomaisesti 4/18 Strategialuonnos korostaa oikeutetusti organisaatioiden sitoutumisen tärkeyttä 2/18

11 8 2/18 Valmistelussa on ollut mukana satakuntalaisia koulutuksen asiantuntijoita koko prosessin ajan 2/18 Strategiassa korostettu asiakaslähtöisyys on hyvä perusta muita arvoja unohtamatta 2/18 Avainteemat ovat keskeisiä ja harkittuja 2/18 - Konditionaalimuodot poistettava 3/18 Millainen on TNOpalveluiden nykytila Satakunnassa? Vuokaavio nykyisestä aikuisohjaustoiminnasta (vastuuhlöt, toimenkuvat, yhteystiedot) 2/18 Ei esitetä konkreettisia toimenpiteitä Pitäisi liittää seuraava dokumentti, joka kertoisi mitä aiotaan tehdä Strategiset tavoitteet jäävät ilmaan. Ehdotetaan näiden konkretisointia selkeiksi strategisiksi valinnoiksi Visio jää melko abstraktiksi. Ehdotetaan, että visioelementteihin sisällytetään kriittiset menestystekijät. Visio siis kuvattaisiin mahdollisimman konkreettisesti kriittisten menestystekijöiden kautta. 6/18 Eri toimijoiden roolit kirkastettava 5/18 Miten verkostoituminen ja yhteistyö ohjaustyössä tapahtuu? Jatkossa kuvattava tarjolla olevat ohjauspalvelut Millaisilla resursseilla ohjaus hoidetaan jatkossa? 4/18 Eri toimijoiden (johdon), erityisesti oppilaitosten sitoutuminen varmistettava 3/18 Elinkeinoelämän edustus huomioitava paremmin jatkossa Työmarkkinoiden osaamistarpeisiin vastaamisen tulisi näkyä Tulisi huomioida työnantaja asiakkaana 3/18 Miten strategian toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan? Mietittävä mittareita, joilla kriittisten menestystekijöiden toteutumista voisi seurata 2/18 Ennakointitiedon hyödyntäminen tulisi näkyä vielä voimakkaammin 2/18 Taulukko 3. Lausuntotiivistelmä Strategian päivitys Aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategiaa (http://ivonipo.wikispaces.com/tuotokset) päivitettiin annettujen lausuntojen pohjalta siten, että tässä vaiheessa tehtiin pieniä muutoksia. Tno-strategiaa päivitetään jatkossa ELO-yhteistyöryhmässä, jolloin näitä palautteita voidaan edelleen hyödyntää. Satakuntalaisessa aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategiassa kuvataan linjaukset ja strategiset tavoitteet, joilla parannetaan aikuisohjauksen osuvuutta ja tarvelähtöisyyttä

12 9 Satakunnassa. Strategiassa painottuu verkostomainen toimintatapa, joka perustuu moniammatilliseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön.

13 10 SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA NÄKÖKULMAT ASIAKKAAT PROSESSIT OPPIMINEN JA KEHITTYMINEN VISIO TALOUS JA RESURSSIT Haluamme olla asiakkaita palveleva ja asiantunteva ohjausverkosto Tarjoamalla kokonaisvaltaista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua sekä yksilö- että yritystasolla Toteuttamalla elinikäisen ohjauksen periaatetta suunnitelmallisesti moniammatillisessa verkostossa Kehittämällä henkilöiden ja verkoston ohjausosaamista Huolehtimalla tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden vaatimista resursseista ja varmistamalla organisoituneen verkostotoiminnan ylläpito ja jatkuvuus ARVOT Asiakaslähtöisyys Parannettavuus Turvallisuus Tasa-arvoisuus KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT - Pysyvä TNO-palvelujen saatavuus - Asiakkaan lähtökohdista ja tarpeista rakentuva näkyvä ja tasapuolinen TNO-palvelu - Organisaatioiden sitoutuminen strategian mukaiseen TNOpalveluun - Toimivat asiakaslähtöiset TNOprosessit verkostossa - Organisaatioiden välinen toimiva ja aito yhteistyö - Ohjausosaamisen kehittäminen - Kannustava, kehittyvä ja oppiva verkosto - Ennakointitietoon ja työelämän muuttuviin tarpeisiin perustuva ohjausosaaminen - Organisaatiolla oltava realistinen ohjaussuunnitelma - Henkilöstö ja muut kehittyvän TNO-palvelun vaatimat resurssit kunnossa - Toimivat organisaatioiden sisäiset verkostot osana alueellista verkostoa STRATEGISET TAVOITTEET - Uranhallintataitojen vahvistaminen - TNO-palvelu toimii koordinoituna verkostona - Kehitetään TNOpalvelun laatujärjestelmiä - Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen - Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa Taulukko 4. Aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategia

14 3.3 Aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategian levittäminen ja juurruttaminen 11 Strategia-asiakirja painatettiin vihkoseksi ja siitä teetettiin myös markkinointikortti, jota hyödynnettiin sanoman levittämistyössä. Korttiin koottiin mietelauseina strategian tärkeimmät strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät. Kuva 1. Strategiavihko

15 12 Kuva 2. Strategian markkinointikortti. Tno-strategian jalkauttaminen aloitettiin henkilökohtaisilla käynneillä Satakunnan erilaisiin TNOpalveluita tarjoaviin organisaatioihin ja yhdistyksiin. Käyntien aikana keskusteltiin strategian sisällöstä sekä kyseessä olevan organisaation tai yhdistyksen näkemyksistä strategian sisältöön liittyen. Organisaatioon jätettiin sekä varsinainen strategia-asiakirja sekä strategiakortti. Tno-strategiaa levitettiin myös projektitoimijoiden omiin organisaatioihin. Molempien koulutuksen järjestäjien, Länsirannikon Koulutus Oy Winnovan ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedun, johtoryhmille esiteltiin TNO-palveluiden strategian sisältö ja käytiin keskustelua sen osuvuudesta ko. organisaatioiden omiin strategioihin. Molempien johtoryhmien näkemyksien mukaan TNOstrategian viesti sopii hyvin olemassa oleviin strategioihin. TNO-palveluiden strategian sisällöistä keskusteltiin tammikuussa 2013 järjestetyssä Satojen koulutusten Satakunta verkostoseminaarissa, jolloin myös jaettiin strategiakortit osallistujille. Tnostrategiasta on tiedotettu Opin Oven kaikissa tilaisuuksissa. 4. Ohjaustyö 4.1 Henkilöasiakkaan näkökulma Satakunnan Opin Oven välillisinä kohderyhminä olivat Satakunnan alueen aikuisväestö sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat. Aikuisväestöllä tarkoitettiin tässä työssä olevia, työttömiä

16 13 työnhakijoita tai työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita aikuiskoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista tai joille aikuiskoulutus voi olla yksi vaihtoehto oman osaamisen kehittämiseen. Toimenpiteitä suunnitellessa pyrittiin huomioimaan myös eri syistä erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt. Aikuinen henkilö on yhä useammin tilanteessa, jossa on pakko miettiä uutta suuntaa elämälle ja sen yhtenä osa-alueena myös työuralle. Tämä saattaa usein edellyttää opiskelemaan lähtemistä tai ainakin tämän vaihtoehdon työstämistä. Koulutusjärjestelmä, tutkinnot, rahoitusvaihtoehdot, opetus-, oppimis- ja ohjausmenetelmät sekä opettajan ja opiskelijan rooli ovat kuitenkin muuttuneet vuosien saatossa. Aikuiskoulutukseen hakeutuvista suurella osalla saattaa olla edellisistä opinnoista kulunut useita vuosikymmeniä. Tarvitaan ohjausta ja tukea myös oppimaan oppimisen taidoissa ja erityisesti itseluottamuksen tukemisessa, oppijaminäkuvan rakentamisessa. Aikuisopiskelijat aloittavat opintonsa hyvin erilaisissa, usein haastavissakin elämäntilanteissa ja opintopolun varrella eteen saattaa tulla yllättäviä, vaikeita elämänkäänteitä. Opiskelijat saattavatkin tarvita kokonaisvaltaista tukea omaan elämäntilanteeseensa pystyäkseen suoriutumaan opinnoistaan ja löytääkseen paikkansa työelämässä. Aikuisten ohjaustarpeet vaihtelevat valtavasti. Siinä, missä toinen hakeutuu täysin itsenäisesti opiskelemaan eikä opintojen aikanakaan juuri tarvitse ohjausta, saattaa toinen tarvita kädestä pitäen tukemista opiskeluun hakeutumisen lisäksi koko opiskeluprosessin ajan. Aikuiskoulutuksen kentällä siis ohjaustarpeen arvioinnin taidot ovat keskeinen osa ohjaajan ammattitaitoa riippumatta siitä, millä ammattinimikkeellä ohjaustyötä tekevä henkilö toimii. Ohjauksen tarpeesta puhuttaessa on hyvä pohtia myös tarjonnan ja tarpeen suhdetta. Jos opiskelijoille tai opiskelijaksi hakeutuvalle ei ole tarjolla ohjausta ja mahdollisia muita tukipalveluja, opiskelijat eivät välttämättä ota ohjaajan/opettajan kanssa käymissään keskusteluissa esille omaa tarvettaan niihin. Tarvetta voi lukea rivien välistä esimerkiksi huonona opiskelumotivaationa, poissaoloina ja keskeytyksinä. Vastaavasti tieto mahdollisista, tarjolla olevista tukipalveluista rohkaisee opiskelijoita tuen hakemiseen ja asioiden esille ottamiseen. Satakunnassa aikuisten opintoihin ja urasuunnitteluun liittyvää ohjaustyötä tehdään hyvin erilaisilla käytännöillä ja resursoinneilla ja eri toimijoiden toimesta eri organisaatioissa. Eri organisaatiot eivät välttämättä ole tietoisia toistensa tarjoamista ohjauspalveluista. Yksittäinen, koulutuksesta kiinnostunut aikuinen ei tiedä, mistä ja keneltä lähtisi ohjausta kysymään. Aikuisohjauksen resursointikysymykset ovat tänä päivänä suuri yhteinen haaste, joka myös osittain jarruttaa ohjauksen tärkeää kehittämistyötä. Mistä saadaan pysyvä rahoitus esim. erittäin tärkeään hakeutumisvaiheen ohjaukseen valtakunnallisten aikuiskoulutuksen säästötoimenpiteiden keskellä. Tämä resursointihaaste selkeästi vaikuttaa myös eri ohjaustoimijoiden sitoutumiseen yhteisten ohjausmallien kehittämiseen. Opin Ovi hankkeen puitteissa on ollut mahdollisuus tarjota tätä hakeutumisvaiheen ohjausta yksittäisille asiakkaille. Projektihenkilöstön yhteystiedot sekä teemat painatettiin esitteeseen. Esite on ollut jaossa projektissa mukana olleissa organisaatioissa ja olemme jakaneet esitettä aina tilaisuuden tullen erilaisissa ohjaustapahtumissa.

17 14 Kuva 3. Esite. Ohjausta henkilöasiakkaille on tarjottu myös hankkeen muiden pilotointien kautta. Pilotointeja on toteutettu työttömien yhdistyksissä, muissa yhdistyksissä, ammattiliitoissa, kirjastoissa sekä erilaisissa ohjaustapahtumissa. Näistä pilotoinneista tarkemmin kohdassa Aikuisohjauksen nykytilan kartoitus, haasteet, kehittämisajatukset ja tavoitetila Ohjauksen teematyöryhmässä kartoitettiin syksyllä 2010 Satakunnan alueen toisen asteen koulutusorganisaatioiden ohjauksen käytäntöjä erityisesti hakeutumisvaiheessa mutta myös muissa henkilökohtaistamisen vaiheissa. Eri koulutusorganisaatioiden toimijat kokosivat yhteenvedon oman organisaationsa ohjaustoiminnoista ja esittelivät oman organisaationsa ohjauskäytännöt ja haasteet teematyöryhmän kokouksissa. Kartoituksessa haluttiin selvittää konkreettisesti II asteen koulutusorganisaatioiden ohjaustoimijat (ammattinimikkeet), asiakkaiden yhteydenottotavat, ohjauskäytäntöjen haasteet hakeutumisvaiheessa sekä ohjauskäytäntöjen haasteet tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheissa.

18 15 Teemaryhmän kokouksissa ideoitiin ja työstettiin yhdessä myös kehittämistarpeita ja pohdittiin ratkaisuehdotuksia ja uusia käytäntöjä ohjauksen haasteisiin, erityisesti hakeutumisvaiheen näkökulmasta. Asioita konkretisoitiin pohtimalla kehittämisajatusten toteuttamisen hyötyjä niin yksittäisen ohjattavan kuin organisaatioidenkin näkökulmasta ja luotiin skenaarioita ohjauksen tavoitetilasta. Tämä yhteinen uusien käytäntöjen kehittämistyö jatkui edelleen hankkeen edetessä. Mukana teemaryhmän työskentelyssä oli edustajia (opettajia, opinto-ohjaajia, koulutustarkastajia) Sataedusta, WinNovasta, Satakunnan oppisopimuskeskuksesta, Kankaanpään Opistosta sekä Porin Aikuislukiosta. Selvitysten ja yhteisen työryhmätyöskentelyn jälkeen asiat koottiin taulukkomuotoisesti yhteen keväällä Yhteenvedossa (http://ivonipo.wikispaces.com/tuotokset) kuvataan mahdollisimman konkreettisesti ohjauksen nykytila, haasteet/ongelmat, kehittämisajatukset ja tavoitetila. Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että ohjauksen merkitys tiedostetaan ja tunnustetaan kaikissa organisaatioissa, kaikilla sektoreilla ja sitä ollaan halukkaita kehittämään. Aikuisten ohjaustyötä tehdään ansiokkaasti mutta hyvin erilaisilla käytännöillä ja resursoinneilla ja eri toimijoiden toimesta eri organisaatioissa. Aikuisten ohjaus on eri koulutusorganisaatioissa ja niiden sisällä eri yksiköissä mallinnettu eri tavoin, jossain aikuisten ohjauksen virallinen mallintaminen on vasta meneillään. Opinto-ohjaajan palveluita on tarjolla tällä hetkellä vain osalla aikuiskoulutuksen toimijoista, erilaisia käytäntöjä on siis organisaatioiden välillä mutta myös saman koulutuksenjärjestäjän eri yksiköissäkin. Virallisen aikuisohjauksen resursointikysymykset ovat suuri yhteinen haaste mistä saadaan pysyvä rahoitus esim. hakeutumisvaiheen ohjaukseen? Ohjauksen teemaryhmän kartoituksessa esille nousseita teemoja hyödynnettiin punaisena lankana myös Satakunnan Opin Oven Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategian valmistelussa Ohjausoppaat Ohjauksen teematyöryhmässä keskusteltiin keväällä 2011 hakeutumisvaiheen ohjaajan oppaan tarpeellisuudesta. Hakeutumisvaiheen ohjaustyötä tehdään monenlaisella taustalla ja osaamisella ja moni saattaa hypätä ohjaustyöhön ilman varsinaista ohjauskoulutusta ja/tai osaamista. Teematyöryhmässä todettiin, että ohjaustyötä helpottaisi pienimuotoinen, selkeä ja helppolukuinen opas, käsikirja, johon olisi koottu aikuisten hakeutumisvaiheen ohjauksen näkökulmasta keskeisiä teemoja ja yhteystietoja nettiosoitteineen. Teematyöryhmässä päädyttiin laatimaan käsikirja, opas, jonka tarkoitus olisi tarkoitus palvella eri organisaatioista tulevia ohjaajia hakeutumisvaiheen ohjauksessa Opin Oven ohjauspilotoinneissa mutta myös laajemmin aikuisten ohjauksessa. Pyörää ei ollut tässä asiassa järkevää keksiä kokonaan uudelleen. Opin Oven projektitoimijat pyysivät ja saivat Varsinais-Suomen Opin Ovi hankkeelta luvan hyödyntää työskentelyn pohjana heidän laatimaansa uraohjausmallia. Käsikirjaa työstettiin Ohjauksen teematyöryhmän kokouksissa keväällä ja syksyllä Tuotoksen raakaversioita hyödynnettiin ja testattiin myös kirjastoissa ja yhdistyksissä toteutetuissa ohjauspilotoinneissa.

19 16 Käsikirjan työstämisessä eniten keskustelua herätti oppaan teemoista otsikko Ohjaus muiden palvelujen pariin. Opas oli suunniteltu koko Satakunnan alueelle ja mietimme pitkään, miten kattavasti eri kuntien palveluja olisi otsikon alla mielekästä avata ja miten laajaa palvelukarttaa tähän rakentaa. Alustavaa kartoitustyötäkin tehtiin eri kuntien osalta. Lopulta kuitenkin päädyttiin tämän otsikon alle laittamaan vain otsikkotasolla yleisimmät palvelut, joihin asiakkaita voisi tarvittaessa ohjata eteenpäin. Käsikirja täydentyi vielä ohjauspilotointien jälkeen ja prosessi aikana käsikirjan nimi vaihtui oppaaksi eli tuotoksena on Ohjausopas hakeutumisvaiheen neuvonta- ja ohjaustyöhön (http://ivonipo.wikispaces.com/tuotokset), joka on tarkoitettu neuvonta- ja ohjaustyötä tekeville eri tasoilla. Oppaasta jatkojalostettiin vielä oma versio koulutussihteereille Henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa suosituksen valmistelu Opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu maakunnassa eri tavoin. Syksyllä 2010 toteutettiin yhteistyötä koulutukseen projektin toimesta pienimuotoinen selvitys henkilökohtaistamisen ohjauksen nykytilasta eri oppilaitoksissa, jotka järjestivät näyttötutkintojärjestelmän mukaista koulutusta. Tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen osalta löytyi eroja koulutuksen järjestäjien välillä mutta myös oppilaitosten sisällä toimittiin eri tavoin eri ammattialoilla. Yhtenäistä toimintamallia ei siis ollut olemassa. Selvityksen pohjalta päätettiin yhteisesti yhteistyötä koulutukseen ja Satakunnan Opin ovi projektien toimesta käynnistää toimintamallin valmistelu opintojen henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa. Suositus (http://ivonipo.wikispaces.com/tuotokset) (ks. kpl Tuotekortit) valmisteltiin työryhmässä, jossa oli edustus näyttötutkintojärjestelmän mukaista koulutusta järjestävistä koulutuksen järjestäjistä. Valmisteluun kului aikaa n. 1 v Selvitys maahanmuuttajataustaustaisten työpaikkaohjauksesta Tähän selvitykseen haastateltiin 8 espanjalaista hoitajaa Satakunnassa keväällä 2013 ja tavoitteena oli selvittää millaista heidän työpaikkaohjauksensa on ollut ja miten sitä voisi kehittää. Espanjalaiset hoitajat ovat olleet sijoittuneena kaikkiaan kuuteen eri työyksikköön. Selvityksessä on haastateltu kahdeksaa espanjalaista hoitajaa sekä heidän työpaikkaohjaajiaan lukuun ottamatta yhtä, joka on lopettanut työnsä ennen selvityksen toteuttamista. Lisäksi koko työyhteisön kokemuksia ja ajatuksia espanjalaisten hoitajien sopeutumisesta on selvitetty kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 54 henkilöä espanjalaisten työyksiköistä. Kyselylomakkeiden vastausprosentti oli kaikkiaan 76 %. Vastaajista yhteensä 24 %:lla (13/54) on aikaisempaa kokemusta ulkomaalaisen työtoverin kanssa työskentelystä. 76 % vastaajista ei ole ennen ollut ulkomaalaisen työtoverina. Kyselyyn vastanneista 65 % (35/54) työskentelee espanjalaisen hoitajan kanssa keskimäärin useana päivänä viikossa, 18,5 % (10/54) kerran viikossa, 5,5 % (3/54) joka toinen viikko ja 11 % (6/54) harvemmin.

20 Yritysasiakkaan näkökulma Yritysyhteistyö on osa oppilaitosten TNO-palveluja, joita on myös kehitettävä entistä enemmän yritysasiakkaan näkökulmasta ja kuunnellen yritysten tarpeita. Yritykset tarvitsevat enemmän räätälöityjä ja joustavia koulutuksia, joiden tarjontaan TNO-palveluiden tehostaminen tähtää. Työelämäteemaryhmä on työstänyt Workshop-työskentelynä työelämä/yritys/oppilaitostosyhteistyötä, josta tuotoksena on koostettu raportti. Lisäksi on otettu pilottimaisesti käyttöön yrityskäyntien avuksi Progress-ohjelma (ks. kpl Tuotekortit), jonka käyttökokemukset henkilöityvät yhden työkalua käyttäneen yrityskehittäjän (RV) mielipiteeseen. Työelämätyöryhmän toimijat ovat myös osallistuneet työelämäinnovaatiot valmennukseen kevään 2012 aikana. Valmennuksen järjestäjänä toimii Opetusalan koulutuskeskus Educode. Ote valmennuksen tavoitteista, jotka tukevat OpinOven TNO-palveluiden kehittämistä; Työelämäinnovaatiot -valmennusohjelmalla voidaan nähdä useammanlainen rooli ja hyöty. Se voi toimia itsenäisenä koulutusohjelmana palvellen oppilaitoksen työelämäosaamiseen liittyvien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä, jolloin tavoitteena on viedä ohjatusti eteenpäin asioita/ratkaisuja (työkaluja, menetelmiä yms.), jotka koetaan tärkeiksi, mutta jotka jäisivät muuten helposti tekemättä Yritys- ja oppilaitosyhteistyön kuvaus Työelämäteemaryhmä on koonnut workshop-raportin, joka sisältää koulutusorganisaatioiden, sidosryhmien ja työelämän kokemusten pohjalta laaditun tarkastelun koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyöstä. Työelämäteemaryhmän workshop raportti Raportti on koottu vuosien aikana. Kooste sisältää: 1. nykytilan kuvauksen 2. ongelmat 3.kehittämisehdotukset 4. tavoitetilan kuvaukset 5. hyvät käytännöt Lisäksi valittiin kriittiset menestystekijät kustakin osa-alueesta. Lähtökohtana oli tarkastella yhteistyötä ohjauksen näkökulmasta siinä tilanteessa, että asiakas on yritys. Tuotosta on käytetty aikuisopiskelun TNO-palvelujen strategian valmistelussa Yritys- ja yhdistystoiminnan asiantuntijoiden ja hankkeiden verkostoituminen Sidosryhmille on esitelty työelämäteemaryhmän valmistelemaa workshop-raporttia ja kartoitettu heidän näkemyksiään siitä sekä informoitu Opin oven toiminnasta. Sidosryhmiä on käyty henkilökohtaisesta tapaamassa keväällä 2012, jolloin on suunniteltu yhdessä Vauhtia uuteen nousuun tapahtuman (ks. kpl tuotekortit) tavoitteita ja kartoitettu sidosryhmien kiinnostusta osallistua tapahtumaan.

21 18 Kuva 4. Vauhtia uuteen nousuun tapahtuma Lisäksi on selvitetty sidosryhmien toiveita koskien koulutustarpeiden ohjauspalveluita (miten toivotaan yhteistyön ja yhteydenottojen toimivan sekä miten voidaan huomioida työelämän muutokset ja tarpeiden ennakointi paremmin). 4.3 Ohjauspilotoinnit Punaisena lankana ohjauspilotoinneissa oli ohjauspalveluiden tekeminen näkyväksi ja niiden vieminen ohjausta tarvitsevien ihmisten luo. Alun perin Satakunnan Opin Ovessa oli ajatuksena sähköisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen suunnittelu ja pilotointi sekä alueellisten pilotointien sitominen valtakunnallisen Nuove-hankkeen tuotoksiin. Nuove-hankkeen aikataulun viivästyminen ja projektin päättyminen suunniteltua aikaisemmin aiheuttivat kuitenkin sen, että Satakunnan Opin Ovi ei pystynyt hyödyntämään Nuoven tuotoksia alkuperäisten suunnitelmien mukaan mm. osana sähköisen ohjauksen pilotointia. Uusissa valtakunnallisissa hankkeissa ollaan parhaillaan suunnittelemassa uudenlaisia sähköisiä ohjauspalveluja. Näistä hankkeista irrallisten, alueellisten palvelujen suunnittelu ja toteutus ei olisi ollut järkevää. Sähköisten palvelujen teemaa vietiin kuitenkin eteenpäin koko projektin ajan ohjaamalla asiakkaita sähköisten palvelujen pariin ja tarvittaessa kädestä pitäen etsimään tietoa mm. internetistä. Haasteena tässä oli tarvittavien koneiden ja laitteiden (kannettavat tietokoneet, joissa eri ympäristöissä sujuvasti toimiva verkkoyhteys) vähäisyys projektitoimijoiden keskuudessa. Projektin II-vaiheessa palattiin sähköisen portaalin valmisteluun. Projektihenkilöstön ja ohjauksen teematyöryhmän yhteistyönä suunniteltiin ja toteutettiin useampia eri kohderyhmille suunnattuja ohjauspilotointeja. Ohjauspilotoinnit aloitettiin kirjastoista alkuvuodesta 2011 ja niitä jatkettiin myös syksyllä Uutena pilotoinnin kohteena olivat syksyn 2011 aikana erilaiset yhdistykset. Yhdistyksiin jalkautumisen kautta tavoitteena oli tavoittaa henkilöitä, jotka voivat helposti jäädä hakeutumisvaiheen ohjauksen ulkopuolelle. Ohjauspilotointeja toteutettiin mm. Porin ja Rauman työttömien yhdistyksissä, Pormestariluodon asukasyhdistyksen työllisyysprojektissa Väinölän kirjatuvalla, sekä ammattiyhdistyksissä (JHL, PRO). Erityisesti kokemukset ammattiyhdistyksistä olivat rohkaisevia. Hakeutumisvaiheen tieto-,

22 19 neuvonta- ja ohjauspalveluja annettiin myös suoraan yksittäisille henkilöille, jotka ottivat projektitoimijoihin yhteyttä kuultuaan Opin Ovi hankkeesta. Keväällä 2012 toteutettiin Porissa kaksi Luki-iltaa yhdessä Satakunnan lukikeskus Salukin sekä OpinVerkko projektin kanssa. Ohjauksen teematyöryhmässä kehitettiin myös erilaista ohjausmateriaalia (mm. ppt-tietopaketti aikuisopiskelusta sekä Ohjausopas hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontatyöhön) joita hyödynnettiin ohjauspilotoinneissa Kirjastot Ohjauksen teematyöryhmässä suunniteltiin ja toteutettiin tammi-helmikuussa 2011 ohjauspilotointeja Satakunnan alueen kirjastoissa. Kirjastopilotoinnit, joita edelsi mainonta paikallislehdissä ja kirjastojen ilmoitustauluilla, toteutettiin Porissa (20. ja 27.1, 3.2). Raumalla (7.2 ja 8.2 ), Huittisissa (18. ja 19.1) sekä Kankaanpäässä (17. ja 24.1.) Kirjastoillat toteutettiin pääsääntöisesti projektihenkilöstön sekä ohjauksen teematyöryhmän jäsenten voimin. Kirjaston auloihin ja eteistiloihin pystytettiin esittelytiloja rolluppeineen, esitepöytineen ja keskustelunurkkauksineen. Ohjaustilaisuuksissa tuotiin esille koulutusmahdollisuuksia sekä annettiin mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjaukseen. Kokemukset näistä ohjausilloista olivat positiivisia ja kirjastot koettiin luonteviksi paikoiksi hakeutumisvaiheen ohjauksen toteuttamiseen. Asiakkaiden määrä vaihteli illasta ja paikkakunnasta riippuen muutamasta asiakkaasta noin neljäänkymmeneen asiakkaaseen. Osa asiakkaista sai tarvitsemansa infon esittelypöytien esitteistä ja muutamalla lyhyellä tarkentavalla kysymyksellä. Osa kävi hyvinkin pitkiä ohjauskeskusteluja omista suunnitelmistaan ja mahdollisuuksistaan. Erityisesti keskustelua ja kysymyksiä herättivät opintojen rahoitusmahdollisuudet. Ohjausiltojen toteutuksissa oli huomioitu mahdollisten pidempien ohjauskeskustelujen tarve niin, että paikalla oli koko ajan useampi ohjaaja. Tärkeä ohjausväline oli verkossa oleva tietokone, josta saattoi nopeasti hakea asiakkaan tarvitsemaa lisätietoa. Kirjastojen ohjauspilotointeja jatkettiin syksyllä Pilotointeja toteutettiin tällä toisella kierroksella Porissa (1., 15. ja ), Raumalla (5 ja ) sekä Huittisissa ( ja 8.11.). Toisella kierroksella ohjauksen teematyöryhmä oli aktiivisesti mukana iltojen suunnittelussa mutta toteutuksesta vastasi Opin Oven projektihenkilöstö. Lisäksi Rauman illoissa oli mukana OpinVerkko projektin projektipäällikkö sekä koulutusneuvoja. Uutena elementtinä toisen kierroksen kirjastopilotoinneissa oli mahdollisuus pikalukitestin tekemiseen ja keskusteluun luki- ja oppimisvaikeuksiin liittyvistä teemoista ohjaajien kanssa. Toisella pilotointikierroksella asiakasmäärä jäi ensimmäistä pienemmäksi. Toinen mielenkiintoinen havainto oli erityisesti Rauman kirjastossa maahanmuuttajien suuri osuus pilotointi-iltojen asiakkaista. Maahanmuuttajat olivat erityisen kiinnostuneita suomen kielen koulutusvaihtoehdoista ja vaikka ko. iltojen ohjaajista kaikki olivat koulutusorganisaatioiden henkilökuntaa, oli kielikoulutusten etsiminen verkosta todella haastavaa ja aikaa vievää. Yhteensä kirjastoissa oli tarjolla TNO-palveluita 16 iltana, joiden aikana tavoitettiin n. 150 asiakasta.

23 4.3.1 Työttömien yhdistykset 20 Syksyllä 2011 ohjauspilotointeja laajennettiin yhdistystoimijoiden suuntaan. Tällä toiminnalla pyrimme löytämään erityisesti niitä kohderyhmiä (mm. pitkäaikaistyöttömät, kuntoutujat jne.) jotka helposti saattavat muutoin jäädä hakeutumisvaiheen ohjauksen ulkopuolelle. Ohjauspilotointeja toteutettiin neljänä tiistaina syys-marraskuussa 2011 Porin Seudun Työttömien yhdistyksen tiloissa. Ensimmäinen ohjauskerta oli toteutettu ryhmämuotoisesti ja paikalla oli noin 15 osallistujaa. Tapaamisen aikana keskusteltiin koulutusvaihtoehdoista, koulutusmuodoista, rahoitusmahdollisuuksista sekä käytiin läpi yksittäisten henkilöiden koulutusajatuksista nousseita kysymyksiä., jotka koskivat erityisesti opintojen rahoitusmahdollisuuksia sekä aikuisopiskelun mahdollisia haasteita pitkän opiskelutauon jälkeen. Kaksi seuraavaa ohjauskertaa olivat samassa erillisessä tilassa kuin ensimmäinenkin, ryhmämuotoinen kerta. Kynnys keskustelemaan tulemiseen oli kuitenkin korkea ja paikalla kävi vain muutama opiskeluteemasta kiinnostunut henkilö. Viimeinen ohjauskerta toteutettiin aikaisemmista kerroista poiketen yhdistyksen jäsenten kahvitilassa. Paikalla kävi vaihtelevasti ihmisiä ja ohjaajan oli helppoa ohimennen esitellä itsensä ja syy läsnäoloon. Keskustelut ajautuivat automaattisesti paikalla olevien omiin opiskelukokemuksiin. Aamupäivän aikana selviteltiin tarkemmin muutaman henkilön kanssa mm. tietotekniikan opiskelumahdollisuuksia sekä sairauseläkkeen ja omaehtoisen, ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yhdistämisen mahdollisuutta. Opintojen rahoitusmahdollisuuksista keskusteltiin laajemminkin. Vaikka paikalla kävi yhteensä vain noin 10 henkilöä, suuri osa heistä osallistui kuitenkin muutamalla sanalla keskusteluun aikuisopiskelusta. Konkreettisia jatkosuunnitelmia ei suoraan tässä tilaisuudessa syntynyt mutta kynnys koulutukseen lähtemisestä toivottavasti hieman madaltui. Rauman Seudun Työttömien yhdistyksen tiloissa toteutettiin yhdessä nuorille aikuisille suunnatun NovaNet hankeen toimijoiden kanssa syyskuussa 2011 ohjaustapaaminen, jonka aiheena olivat erityisesti erilaiset koulutusvaihtoehdot. Paikalla oli 9 nuorta aikuista OppiQ-ryhmästä, joka on osa Toppi-ohjaushanketta. Tilaisuudessa esiteltiin myös muita ohjauspalveluja Muut yhdistykset Syyskuun alussa 2011 toteutettiin ohjauspilotointi Pormestariluodon asukasyhdistyksen työllisyysprojektissa Väinölän kirjatuvalla. Paikalla oli kuusi työllisyysprojektin asiakasta ja kaksi Opin Oven projektitoimijaa. Kankaanpään Reumayhdistyksen syyskokouksessa (2011) toteutettiin myös vastaavanlainen tilaisuus. Paikalla oli 10 henkilöä. Ohjaustilaisuuksissa käytiin läpi aikuisten opiskelumahdollisuuksia erityisesti erilaiset rahoitusvaihtoehdot herättivät runsaasti keskustelua Ammattiliitot Ohjauspilotointeja kohdennettiin syksyn 2011 aikana myös ammattiliittoihin. Pilotoinnit toteutettiin Palveluajojen ammattiliitto PAM:ssa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ssä ja Ammattiliitto PRO:ssa. Pilotointimalli ammattiliitoissa tapahtui yhteistyökumppanin tarpeiden mukaisesti. Ohjausta saivat sekä ammattiliittojen omat toimijat sekä jäsenistö. Ensin järjestettiin omat tilaisuudet liittojen toimijoille ml. alueyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Tämän jälkeen toteutettiin alueyhdistysten kokouksiin ohjaustapahtumat, joissa toiminta oli kaksivaiheista edeten yleisinfosta kahdenkeskisiin ohjauskeskusteluihin.

24 21 Yleisinfo-osuudessa kerrottiin Suomen koulutusjärjestelmästä, erilaisista koulutusmahdollisuuksista ml. koulutusmuodot, selkiytettiin koulutukseen liittyviä termejä ja opintojen rahoitusmahdollisuuksia sekä keskusteltiin aikuisena oppimisesta ja opiskelusta. Tapahtumia oli yhteensä syksyn 2011 aikana 5 ja näihin tapahtumiin osallistui n. 155 henkilöä Luki-illat Aikuisten erilaiset oppimisen haasteet ovat hyvin yleisiä. Aikuisille on kuitenkin tarjolla vielä varsin vähän mahdollisuuksia oppimisvaikeuksien kartoitukseen ja kynnys omien oppimisvaikeuksien kuten esimerkiksi lukivaikeuksien selvittelyyn ja tuen hakemiseen on monen kohdalla korkea. Tätä teemaa alettiin Satakunnan Opin Ovi hankkeessa pohtia syksyllä 2011 ohjauksen teemaatyöryhmän sekä Satakunnan Lukikeskus Salukin ja OPinVerkko projektin yhteistyönä. Huhtikuussa 2012 toteutettiin Porissa em. hankkeiden yhteistyönä kahtena peräkkäisenä keskiviikkoilta kaikille avoimet, maksuttomat, Luki-illat, joiden kesto oli 3 tuntia. Illan aikana pidettiin ensi luento oppimisesta ja oppimisvaikeuksista, jonka jälkeen oli mahdollisuus osallistua Niilo Mäki Instituutin aikuisille tarkoitettuun Lukiseulaan. Testauksen jälkeen keskusteltiin vielä erilaisista oppimistyyleistä ja osallistujat saivat halutessaan tehdä teemaan liittyviä testejä. Illan aikana paikalla olevat Opin Oven ja Salukin projektitoimijat tarkastivat testit ja testin tehneet saivat tuloksista henkilökohtaisen palautteen. Illan aikana tarjolla oli myös tietoa aikuisopiskelusta ja koulutusvaihtoehdoista sekä mahdollisuus saada oppimisen haasteisiin ja opiskelusuunnitelmiin liittyvää ohjausta. Iltoihin osallistui yhteensä noin 30 osallistujaa ja Opin Oven yhteistyötoimijaa Kokemukset ja palaute Luki-illoista olivat positiivisia niin osallistujien kuin järjestäjienkin näkökulmista. Luki-iltoja päätettiin jatkaa elo-syyskuussa 2012 ja laajentaa niitä myös muualle Satakuntaan. Syksyllä 2012 Luki-iltoja jatkettiin. Iltoja toteutettiin kolmena peräkkäisenä viikkona elo-syyskuussa Raumalla, Kokemäellä sekä Kankaanpäässä. Osallistujia näissä syksyn luki-illoissa oli selkeästi vähemmän kuin Porissa, yhteensä 11, näistä Raumalla 4, Kokemäellä 1 ja Kankaanpäässä 6. Projektitoimijoiden keskuudessa pohdimme osallistujien vähäistä määrää. Tarve lukiasioiden esille nostamiseen ja asioista keskustelemiseen ei varmasti maakunnan pienemmillä paikkakunnilla ole pienempi mutta kynnys osallistua Lukivaikeuksia käsittelevään tapahtumaan saattaa olla suurempi kuin isommalla paikkakunnalla. Tämän pohdinnan vahvistivat myös syksyn Luki-iltoihin osallistuneet asiakkaat: kynnys lähtemiseen oli ollut kova. Luki-iltojen kokemukset olivat pienehköstä osallistujamäärästä huolimatta myös syksyn osalta positiivisia. Iltoihin osallistuneet henkilöt saivat hyvin henkilökohtaista ohjausta luki- ja koulutusasioissa. Keskustelujen teemat vaihtelivat omista kouluaikojen negatiivisista kokemuksista ja oppimisvaikeuksista tuleviin opiskelusuunnitelmiin, opintojen rahoitusmalleihin ja omien lasten oppimisvaikeuksiin ja niissä tukemiseen. Iltoihin osallistui myös Opin Oven varsinaiseen kohderyhmään eli ohjaustoimijaverkostoon kuuluvia henkilöitä mm. TE-toimistosta ja peruskoulumaailmasta. Luki-iltoja olisi hyvä jatkaa jossain muodossa myös Opin Ovi hankkeen jälkeen. Luki-illat konseptina onkin yksi varteenotettava verkostoyhteistyönä toivottavasti jatkossa toteutettava aikuisten ohjauksen toimintamalli.

25 22 Kuva 5. Luki-ilta Kankaanpäässä Yritykset Yritysten ohjauskäynnit pilotoitiin ns. normaalina yrityskäyntinä ja Progress-ohjelmaa hyväksikäyttäen. (Yritysten kanssa tehdyn ohjauskäynnin jälkeinen liiketoiminnan kehitystyö on toteutettu TrioPLUS hankkeessa.) Yrityskäynnin yhteydessä tiedotettiin Satakunnan Opin ovi hankkeen toiminnasta ja keskusteltiin TNO-palveluiden kehittämisestä yritysnäkökulmasta workshop-työskentelyn tulosten perusteella. Yrityskäynneissä kävi ilmi, että yrittäjät toivovat aktiivisempaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus ja tiedotus eri yhteistyö- ja koulutusmahdollisuuksista lähentää toimijoita ja yhteistyömahdollisuudet paranevat. Yrityskäyntejä tehtiin käyttäen hyväksi myös Progress-ohjelmaa tarkempaa Progress E3 Kehittämiohjelmatyökalua; jonka avulla voidaan laatia yritykselle tilikausikohtaiset liiketoimintatavoitteet, operatiivisen kehittämisen suunnitelmat, aikataulut ja budjetti. Progress E3 työkalu mahdollistaa mm. vuosisuunnitelmien laadinnan. Kehittämisohjelman sisältö tuotetaan analysoimalla yrityksen liiketoimintaprosessit ja niissä tunnistetut kehittämistarpeet (tekstin lainaus (ks. kpl Tuotekortit). Joitain kokemuksia ohjelmiston käytöstä: (Raija Vilponen, Sataedu) Yrityskäynti ohjautuu yritystä kiinnostavalle tasolle heti alusta alkaen Yrityksessä keskustellaan aikaisemmista, käynnissä olevista ja tulevista kehitystarpeista Yrityksen kokonaisvaltaisempi kehittämistarve hahmottuu yhteistyökumppanille Yrityksen kehittämistarpeiden mukainen asiantuntijatyö mm. koulutustarve konkretisoituu ja tunnistetaan liiketoimintaprosessien mukaan

26 23 Kuvio 3. Liiketoimintaprosessit (Prizzway) Muut Kirjastojen lisäksi hakeutumisvaiheen ohjausta toteutettiin erilaisten koulutusinfotapahtuminen yhteydessä mm. TE-toimiston RekryCenterissä, Eetun aukiolla ja Porin Itäkeskuksen Prismassa syksyllä 2010 ja Näissä tapahtumissa oli pääsääntöisesti mukana useita toimijoita Satakunnan keskeisistä II asteen koulutusorganisaatioista. Prisman tapahtumissa mukana oli myös OpinVerkko hanke syksyllä Syksyllä 2011 koulutusohjauksen lisäksi tapahtumissa oli mahdollisuus myös tehdä pikalukitesti sekä keskustella oppimiseen liittyvistä kysymyksistä. Kuva 6. Ohjaustapahtuma Prismassa Syksyllä 2012 Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen teemaviikolla järjestettiin Porin seudun te-toimistossa ja Pohjois- Satakunnan te-toimistossa neljän tunnin aulapäivystys, jonka aikana te-toimistoissa asioivilla oli mahdollisuus keskustella aikuisopiskeluun liittyvistä asioista. Asiakkaat olivat aika arkoja tulemaan keskustelemaan aiheesta. Paremmin keskustelua syntyi kun päivystäjä oli itse aktiivinen ja lähestyi asiakkaita asiallaan. Tällä toimintatavalla useat saivat vastauksia itseään askarruttaviin seikkoihin. Pääasiassa erilaiset koulutus- ja rahoitusmuodot kiinnostivat Yksittäiset ohjauscaset, esimerkki Noin 40-vuotias nainen (jatkossa Leena) oli saanut tuttavaltaan tietää Opin Ovi hankkeesta ja otti yhteyttä sähköpostitse. Kyseessä oli terveydellisistä syistä alanvaihtoa pohtiva, sairauslomalla oleva henkilö. Kävimme ensi useampaan otteeseen sähköpostitse ja puhelimitse asiaa läpi ja sovimme ohjaustapaamisesta. Ensimmäisessä, noin kaksi ja puoli tuntia kestäneessä ohjaustapaamisessa

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan Opin ovi SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia, luonnos sarlii 2012-2015 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TIETO-, NEUVONTA- JA

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi Tieto Neuvonta Ohjaus KUUMA OpinOvi PROJEKTIN TUOTOKSET JA HYVÄT KÄYTÄNTEET 2008-2012 KUUMA OpinOvi KUUMA OpinOvi projekti on alueellinen kehittämishanke, jossa luodaan toiminta- ja yhteistyöverkosto Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

OHJAUKSEN NYKYTILA, OHJAUKSEN HAASTEET JA KEHITTÄMISAJATUKSIA 26.5.2011 OHJAUKSEN TEEMATYÖRYHMÄN KARTOITUKSEN YHTEENVETO

OHJAUKSEN NYKYTILA, OHJAUKSEN HAASTEET JA KEHITTÄMISAJATUKSIA 26.5.2011 OHJAUKSEN TEEMATYÖRYHMÄN KARTOITUKSEN YHTEENVETO OHJAUKSEN NYKYTILA, OHJAUKSEN HAASTEET JA KEHITTÄMISAJATUKSIA 26.5.2011 OHJAUKSEN TEEMATYÖRYHMÄN KARTOITUKSEN YHTEENVETO Satakunnan Opin Ovi hankkeen Ohjauksen teematyöryhmässä on syksyn 2010 ja kevään

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Aikuisohjauksen strategiatyöryhmä Ryhmä koostuu aikuisohjauksen asiantuntijoista

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA. Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia 2012-2015

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA. Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia 2012-2015 SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia 2012-2015 Päivitetty 6.10.2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 3 TIETO-, NEUVONTA- JA

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA Satakunnan Opin Oven AVAIMET MUKAAN seminaari 28.11.2013 Porissa Satakunnan ELY-keskus / työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen yksikkö, Juhani

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa

Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 22. - 23.3.2012 Scandic Marina Congress Center, Helsinki Projektipäällikkö Auli

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Mikä ihmeen Opin ovi?

Mikä ihmeen Opin ovi? Neuvonta ja ohjaus minne menet? Itä-Uudenmaan Opin Ovi projektin päätösseminaari Nuorten ja aikuisten ohjaus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla 1.11.2012 Porvoo Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE. Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi

OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE. Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (Kasurinen 2011) ennakointitieto koulutustieto

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA. Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia 2012-2015

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA. Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia 2012-2015 SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia 2012-2015 Päivitetty 22.5.2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 3 TIETO-, NEUVONTA- JA

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

OHJAUSTOIMIJOIDEN OSAAMISKOMPETENSSIT

OHJAUSTOIMIJOIDEN OSAAMISKOMPETENSSIT OHJAUSTOIMIJOIDEN OSAAMISKOMPETENSSIT AIKUISOPISKELUN HAKEUTUMISVAIHEEN OHJAUSTYÖN OSAAMISALUEET Satakunnan Opin ovi - hanke kartoitti syksyn 2013 aikana aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaustyön osaamisalueita.

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia. Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta

Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia. Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta Mari, 15, yhdeksäsluokkalainen Marin tavoitteet 1. Mennä kosmetologikouluun.

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa. Pirkko Kuhmonen 2014

ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa. Pirkko Kuhmonen 2014 ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen 2014 ELO elinikäinen ohjaus ELY-keskusten tehtävänä on elinikäiseen ohjaukseen liittyvien palveluiden koordinointi ja palveluiden saatavuuden varmistaminen.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT VIPUA JA VETOA TÖIHIN! -HANKKEESSA KEHITETTIIN OHJAUSTA KORKEAKOULUTETTUJEN URAPOLUILLA

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT VIPUA JA VETOA TÖIHIN! -HANKKEESSA KEHITETTIIN OHJAUSTA KORKEAKOULUTETTUJEN URAPOLUILLA TULEVAISUUDEN TEKIJÄT VIPUA JA VETOA TÖIHIN! -HANKKEESSA KEHITETTIIN OHJAUSTA KORKEAKOULUTETTUJEN URAPOLUILLA VIPUA JA VETOA TÖIHIN! -HANKE Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pirkanmaan ELY-keskuksen osarahoittama

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet Valtakunnan taso; Koord.proj. (800 000 ) + E, S, N (yht. n. 7M ) 1. Koordinointi & seuranta 2. Kehittämistyön tuki ja ohjaus 3. Tiedottaminen ja tulosten levittäminen 4. Jatkuvuuden varmistaminen (verkostoitumista

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Aikuiskoulutusjohtaja Anni Miettunen Projektisuunnittelija Niina Tikkanen 21.1.2014 Mikä NAO? Nuorten aikuisten osaamisohjelma osa nuorisotakuuta

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ 1 SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI Aika to 24.1.2013 klo 8:30 15.30 Tutkimus saatavilla: http://www.satamittari.fi ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Keski-Suomen Opin oven tukema verkostovalmennus aikuisohjauksen kehittäjille Saarijärven seudulla

Keski-Suomen Opin oven tukema verkostovalmennus aikuisohjauksen kehittäjille Saarijärven seudulla 12.10.2010 1/6 Keski-Suomen Opin oven tukema verkostovalmennus aikuisohjauksen kehittäjille Saarijärven seudulla Paikka Poke Tarvaalan luonnonvara-alan oppilaitos, Uuraistentie 240 43130 Tarvaala Aika

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Tukena kampuksella ja verkossa. Verkkoviestinnän välineet osaksi opintojen ohjausta ja neuvontaa.

Lisätiedot