SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN"

Transkriptio

1 SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN Diplomityö Tarkastajat: tutkimusjohtaja Juha Vinha ja professori Ralf Lindberg Tarkastajat ja aihe hyväksyttiin Rakennetun ympäristön tiedekuntaneuvoston kokouksessa 7. maaliskuuta

2 i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma NURMI, SAKARI: Massiivirakenteen sisäpuolisen lisälämmöneristämisen vaikutus rakenteen kosteustekniseen toimintaan Diplomityö, sivua Kesäkuu Pääaine: Rakennesuunnittelu Tarkastajat: tutkimusjohtaja Juha Vinha ja professori Ralf Lindberg Avainsanat: massiivirakenne, lisälämmöneriste, hirsi, kevytbetoni Tutkimuksessa selvitettiin, miten hirsi- ja kevytbetonirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen vaikuttaa rakenteeseen kondensoituvan veden ja rakenteessa kasvavan homeen määrään sekä miten siitä johtuvia ongelmia voidaan hallita. Tarkastelut tehtiin Suomen ilmastossa olettamalla ulkopuolelle homeen kasvun ja kosteuden kondenssin kannalta kriittinen ilmasto. Tämän mahdollisti Tampereen teknillisen yliopiston tekemä tutkimus, jossa on haettu kriittisiä testivuosia eri rakenteille Suomen ilmastossa. Massiivirakenteiden osalta testivuotena käytettiin Jokioisissa vuonna vallinnutta ilmastoa. Sisäilmana oli vakiolämpötila C ja suhteellinen kosteus saatiin lisäämällä... g/m kosteuslisä ulkoilman vesihöyrypitoisuuteen. Tämän lisäksi otettiin myös huomioon tapahtuva ilmastonmuutos muokkaamalla ulkoilmastoa ennusteiden mukaiseksi. Rakenteiden toimivuutta arvioitiin homeindeksin maksimiarvolla ja tiivistyneen kosteuden määrällä. Raja-arvoina pidettiin homeindeksiä ja kondensoituneen kosteuden määrää g. Homeen kasvun osalta analysointi tehtiin VTT:n ja TTY:n yhdessä kehittämällä homemallilla, johon syötetään joka tunnille vallitseva lämpötila ja suhteellinen kosteus. Näistä arvoista malli laskee homeindeksin arvon kullekin ajanhetkelle. Kunkin tunnin lämpötila ja suhteellinen kosteus saatiin suoraan WUFIlaskentaohjelman tuloksista. Hirsirakenteen osalta on tiedetty, että sisäpuolisen hyvin vesihöyryä läpäisevän lämmöneristekerroksen kasvaessa, tarvitaan eristeen sisäpintaan riittävä höyrynsulkukalvo estämään sisäilmasta rakenteeseen diffuusiolla siirtyvä kosteus. On myös ollut selvää, että lisääntyvä sisäpinnan vesihöyrynvastus hidastaa rakenteen kuivumista, jolloin sen kosteustekninen toiminta heikkenee. Tämän tutkimuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista olikin sopivan höyrynsulkukalvon etsiminen eri rakenteille. Tulokseksi saatiin, että puukuitueristeen tai mineraalivillan eristepaksuuden kasvaessa lisääntyi tarvittava vesihöyrynvastus suurin piirtein lineaarisesti. Huomattavaa olikin lähinnä se, että jo melko pienet eristepaksuudet vaativat muovipohjaisia höyrynsulkukalvoja eikä esimerkiksi bitumipaperi riitä takaamaan rakenteen

3 ii kosteusteknistä toimintaa. Kosteaa rakennetta tarkasteltaessa huomattiin, etteivät läpäisevät kalvot toimi enää edes muutaman sentin paksuisen lämmöneristeen kanssa. Tiivis höyrynsulkumuovi sen sijaan estää rakenteen kuivumisen sisäilmaan. Tästä voitiin päätellä, että hirsirakenteen on aina annettava kuivua ennen lämmöneristeen ja höyrynsulun asentamista. Kevytbetonin lisälämmöneristämistä tutkittiin käyttämällä sisäpuolella EPS-, XPS- ja kalsiumsilikaattieristeitä. Oletuksena oli, että solumuovieristeen lisääminen parantaa rakenteen kosteusteknistä toimintaa mineraalivillaeristeeseen verrattuna. Tulokset osoittavat, että solumuovieristeen oma vesihöyrynvastus on riittävä estämään liiallinen vesihöyryn diffuusio eristeen ulkopintaan ja rakenteissa ei tarvita erillistä höyrynsulkua. Kalsiumsilikaattilevy toimi hyvin kapillaarisuutensa takia, koska se pystyi siirtämään kosteutta tarkastelupisteestä sisäänpäin. Tärkeimmäksi toimivuuden kriteeriksi kevytbetonirakenteilla saatiin ulkopinnan riittävän tiivis pinnoittaminen, jotta viistosade ei pääse tunkeutumaan rakenteeseen. Tutkimuksessa kuitenkin osoitettiin, että pinnoitteen pienet halkeamat voidaan sallia.

4 iii ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Civil Engineering NURMI, SAKARI: Hygrothermal Performance of Solid Sructures with Interior Thermal Insulation Master of Science Thesis, pages June Major: Construction Engineering Examiners: Associate professor Juha Vinha and Professor Ralf Lindberg Keywords: solid structure, interior thermal insulation, log, aerated concrete This study looked into temperature and moisture performance of solid structures which in this thesis means massive wood and aerated concrete structures. The goal was to determine how interior thermal insulation affects mold growth and condensation in the structure and how these problems could be managed. Structures were examined in Finnish climatic conditions with critical climate in terms of mold growth and condensation. This was made possible by study made in Tampere University of Technology in which critical test years were sought to different structures in Finnish climatic conditions. The test year used for solid structures was the climate occurred in Jokioinen in. Indoor air conditions were selected so that standard temperature was C and excess moisture values varied between and g/m. Also the occurring climate change was considered by modifying outdoor climate conditions to meet the projections. The hygrothermal performance of structures was measured on a scale of mold growth rate and condensation. Critical values were set to on a mold growth rate and g on condensation. This kind of analysis was possible because of the mold growth model developed by the co-operation of VTT and TUT. Temperature and relative humidity of each hour is given as an input data for the model from which it calculates the mold growth rate. The input data is given by WUFI which is a PC-program for calculating the coupled heat and moisture transfer in building components. For log structures it is known that inner surface requires sufficient vapor retarder to stop the moisture transfer by diffusion as the layer of thermal insulation grows. It has also been clear that high-resistance vapor retarder slows down the drying of the structure which weakens structure s hygrothermal performance. One of the main goals of this study was to determine ideal vapor retarder for different structures. The analysis led to the result that sufficient water vapor resistance increases almost linearly as the layer of mineral wool or wood fiber insulation grows. Significant was that even quite thin layer of insulation requires some plastic vapor retarder and for example bitumen paper is not water vapor resistance enough to ensure hygrothermally

5 iv functional structure. Analysis of wet structure led to a conclusion that low-resistance vapor retarders don t work even with a few centimeters thick insulation. In the other hand plastic vapor barrier prevents the drying of the structure to indoor air. Conclusion was that log structures need to be dry before installing thermal insulation. With aerated concrete thermal insulation was varied in EPS, XPS and calcium silicate. It was expected that adding polystyrene insulation would improve hygrothermal performance of the structure compared to mineral wool insulation. The results indicated that polystyrene insulations are water vapor resistance enough to prevent diffusion to the outer surface of the insulation and structures were hygrothermally functional in every situation without separate vapor barrier. Calcium silicate board worked because of its capillarity which enables moisture transfer away from the monitoring point. The most important criterion with aerated concrete was a sufficiently dense outer surface in order to prevent driving rain to be absorbed into the structure. Still this study shows that small cracks on outer surface can be allowed.

6 v ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksella ja se kuului osana kansalliseen FRAME-projektiin, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia vaipparakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja sisäilman olosuhteisiin. Aloitin työn kesäkuussa. Kesä ja alkusyksy menivät taustatutkimuksessa sekä teoriapohjan tarkasteluissa, minkä jälkeen lokakuussa pääsin varsinaiseen tulosten laskentaan ja analysointiin. Kevään alussa kaikki tähän tutkimukseen sisällytettävät rakenteet oli tarkasteltu ja seuraavat kuukaudet menivät työn viimeistelyssä. Lopullinen ulkoasu valmistui kesäkuussa. Työni ohjaajana ja tarkastajana toimi tutkimusjohtaja Juha Vinha, jota haluan kiittää neuvoista, ohjauksesta ja mielenkiinnosta työtäni kohtaan. Kiitokset haluan osoittaa myös Ralf Lindbergille työni tarkastamisesta. Lisäksi haluan kiittää koko rakennusfysiikan tutkimusryhmää avusta ja hyvistä ideoista työhöni liittyen. Suuret kiitokset kuuluvat myös vanhemmilleni ja siskolleni kannustuksesta ja tuesta koko opintojeni aikana. Tampereella.. Sakari Nurmi

7 vi SISÄLLYS Johdanto.... FRAME-tutkimushanke.... Massiivirakenne.... Tutkimuksen tavoitteet... Tutkimusmenetelmät.... Tavoiteltava rakenne WUFI:n toiminta Laskennan perusteet ja virhelähteet Lämpötila- ja kosteuskenttien laskenta Säteily..... Viistosade.... Kosteus..... Kosteusvauriot..... Kondenssin syntyminen.... Home..... Homeen kasvun mallintaminen..... Homeen aiheuttamat haitat Homehtumisherkkyysluokat Hirsirakentaminen..... Rakentaminen Suomessa..... Kosteuden siirtyminen hirsiseinässä..... Tulevaisuuden näkymät... Tutkimuksen lähtökohdat.... Materiaaliominaisuudet..... Massiivirakenteet..... Lämmöneristeet..... Höyrynsulkukalvot..... Sementtirappaus..... Kipsilevy.... Tarkasteltavat rakenteet..... Hirsirakenteet..... Kevytbetonirakenteet Ilmasto Ilmastonmuutos Ilmasto-olosuhteiden valinta... 9 Tulokset.... Rakenteen yksinkertaistaminen..... Vesihöyryn diffuusio ylöspäin..... Koolauksen vaikutus Hirsirakenteet... 8

8 .. Käyttötilan tarkastelut Kostea rakenne Kevytbetonirakenteet Käyttötilan tarkastelut Kostea rakenne... Johtopäätökset.... Hirsirakenteet.... Kevytbetonirakenteet... Lähteet... vii

9 viii TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Diffuusio EPS Höyrynsulku Huokoisuus Hygroskooppisuus Ilmansulku Kapillaarisuus Kondensaatio Konvektio Kosteus Kyllästyskosteuspitoisuus Lämmönjohtavuus Diffuusio tarkoittaa tässä kosteuden siirtymistä vesihöyrynä. Diffuusio pyrkii tasoittamaan kosteuseron niin, että vesihöyry siirtyy kosteammasta tilasta kuivempaa. EPS (expanded polystyrene) on paisutettua polystyreenimuovia. Höyrynsulku on rakenteessa oleva ainekerros, jonka tehtävänä on estää vesihöyryn haitallinen diffuusio rakenteeseen ja rakenteessa. Huokoisuus tarkoittaa materiaalin huokosten tilavuuden osuutta kokonaistilavuudesta. Hygroskooppisuus on huokoisen materiaalin kyky absorboida kosteutta ilmasta ja desorboida sitä ilmaan. Materiaalin korkea hygroskooppisuus kertoo korkeasta kosteuskapasiteetista. Ilmansulku on rakenteessa oleva ainekerros, jonka tehtävänä on estää ilman virtaaminen rakenteen läpi. Kapillaarisuudella tarkoitetaan huokoisen materiaalin ominaisuutta siirtää vettä kapeissa huokosissa kapillaarisen imun avulla. Kondensaatio on vaihe, jossa vesihöyry muuttuu vedeksi tai jääksi ilman vesihöyrypitoisuuden saavuttaessa ilman saturaatiokosteuden ( % RH). Konvektio tarkoittaa tässä lämmön ja kosteuden siirtymistä ilmavirran mukana. Kosteudella tarkoitetaan kaasuna, nesteenä tai kiinteänä olomuotona olevaa vettä, joka on kemiallisesti sitoutumatonta. Kyllästys- eli saturaatiokosteuspitoisuus, ν sat, on vesihöyrypitoisuuden yläraja eli se määrittelee, kuinka paljon vesihöyryä voi olla ilmassa tietyssä lämpötilassa. Lämmönjohtavuudella, λ, tarkoitetaan tehoa, jolla lämpö siirtyy rakenteen läpi pinta-alaa ja lämpötilagradienttia kohti.

10 ix Ominaislämpökapasiteetti Rakennuksen vaippa RH, suhteellinen kosteus Tasapainokosteus U-arvo Vesihöyryn diffuusiovastuskerroin Vesihöyrynläpäisevyys Vesihöyrypitoisuus XPS Ominaislämpökapasiteetilla, c, tarkoitetaan lämpöenergian määrää, joka materiaaliin sitoutuu lämpötilaeroa ja massaa kohti. Rakennuksen vaippa tarkoittaa kaikkia rakenteita, jotka erottavat sisätilan ulkoilmasta. RH (relative humidity), ϕ, tarkoittaa suhteellista kosteutta eli prosentteina sitä arvoa, joka vallitsevan ilman vesihöyrypitoisuus on sen hetken lämpötilan mukaiseen kyllästyskosteuteen verrattuna. Tasapainokosteus tarkoittaa materiaaliin sitoutuneen kosteuden määrää tietyssä ympäröivän ilman suhteellisessa kosteudessa. U-arvo eli lämmönläpäisykerroin kuvaa lämpövirtaa, joka siirtyy rakennusosan läpi neliön alalta, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla on yksikön suuruinen. Rakenteiden lämmöneristävyysvaatimukset on esitetty juuri U-arvoina Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Vesihöyryn diffuusiovastuskerroin, µ, kuvaa aineen kykyä rajoittaa vesihöyryn läpäisyä diffuusion välityksellä. Vesihöyryn diffuusiovastuskerroin kuvaa ainekerroksen vesihöyrynvastusta saman paksuisen ilmakerroksen vesihöyrynvastukseen verrattuna. Vesihöyrynläpäisevyys, δ, ilmoittaa tietyssä ajassa rakenteen läpäisevän vesihöyryn määrän pinta-alaa, kerrospaksuutta ja vallitsevaa vesihöyrypitoisuuseroa kohti. Vesihöyrypitoisuus, ν, kertoo, kuinka monta grammaa vettä voi olla kuutiometrissä ilmaa. XPS (extruded polystyrene) on suulakepuristettua polystyreenimuovia.

11 JOHDANTO. FRAME-tutkimushanke Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME) on syyskuun 9 alussa alkanut projekti, joka päättyy syyskuun lopussa vuonna. Hankkeen lähtökohtana on, että tapahtuva ilmastonmuutos ja kasvavat eristepaksuudet muuttavat rakennusten vaipan rakennusfysikaalista toimintaa, josta saattaa olla haittaa varsinkin rakenteen kosteustekniselle toiminnalle. Tämä työ on osa FRAME-hanketta. Hanke toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen ja Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitoksen yhteisprojektina. Yhtenä tutkimustahona hankkeessa on myös Mittaviiva Oy. Hankkeessa tehdään lisäksi yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa ulkoilman testivuosien määrittämiseen liittyen. FRAME-hankkeen taustana on vuonna 8 Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksella tehty selvitys matalaenergiavaatimusten mukaiseen vaipparakenteeseen liittyvistä lämpö- ja kosteusteknisistä ongelmista ja riskeistä. Hankkeessa tutkitaan monen erilaisen vaipparakenteen toimintaa eri ilmastoolosuhteissa. Tämä työ keskittyy selvittämään sisäpuolelta lisälämmöneristetyn massiiviseinärakenteen toimintaa.. Massiivirakenne Massiivirakenteella tarkoitetaan rakennetta, joka koostuu vain yhdestä materiaalikerroksesta. Näin ollen sama materiaali toimii sekä kantavana rakenteena että lämmöneristeenä. Massiivirakenteita on tehty Suomessa lähinnä hirrestä, kevytbetonista ja kevytsoraharkoista sekä aiempina vuosisatoina esimerkiksi tiilestä. Nykyään kevytsoraharkotkin tehdään usein lämmöneristeellä halkaisuna. Tämä työ keskittyy tarkastelemaan vain hirsi- ja kevytbetonirakenteita. Massiivirakenteiden huonona puolena pidetään heikkoa lämmöneristyskykyä, mikä on tullut entistä kriittisemmäksi vuoden alussa voimaan tulleiden tiukempien lämmöneristysvaatimusten takia. Ratkaisuna onkin eristeen lisääminen massiivirakenteen sisä- tai ulkopintaan. Hirttä pidetään esteettisenä, mikä onkin nykyään merkittävä syy hirsirakennusten tekemiseen. Ulkopuolinen lisälämmöneristäminen pilaisi ulospäin näkyvän hirsipinnan, minkä takia hirsitaloissa

12 käytetään melkein pelkästään sisäpuolista lämmöneristettä. Kevytsoraharkkoa tai kevytbetonia käytettäessä eristeen voi yhtä hyvin laittaa myös ulkopintaan, mikä on kosteusteknisesti varmempi rakenne. Tässä työssä tarkastellaan vain sisäpuolista lisälämmöneristystä. Yhdessä rakennekerroksessa sekä lämpötila että ilman vesihöyrypitoisuus muuttuvat lineaarisesti, minkä takia massiivirakenteella ei varsinaisesti ole kriittisiä kohtia kosteuden tiivistymisen kannalta. Hyvin vesihöyryä läpäisevän lämmöneristekerroksen lisääminen massiivirakenteen sisäpintaan muuttaa kuitenkin rakenteen kosteuskäyttäytymistä huomattavasti, koska lämpötilan muutos tapahtuu suurimmaksi osin eristeessä ja vesihöyrypitoisuuden muutos lähinnä massiivirakenteessa (kuva -). Kylminä vuodenaikoina tämä mahdollistaa kosteuden kondensoitumisen eristeen ulkopintaan ja muodostaa ilman lämmetessä otollisen kasvupaikan homeelle. Kuva -: Massiivirakenteen kosteuskäyrät lisälämmöneristeellä ja ilman sitä. Punainen käyrä kuvaa lämpötilan mukaan vaihtuvaa kyllästyskosteuspitoisuutta ja sininen rakenteen vesihöyrynvastuksen mukaan vaihtuvaa vallitsevaa vesihöyrypitoisuutta. Kosteuden kondensoituminen massiivirakenteen sisäpintaan voidaan välttää asentamalla riittävän tiivis höyrynsulku eristekerroksen sisäpintaan. Sisäpinnassa oleva höyrynsulku kuitenkin hidastaa rakenteen kuivumista sisäänpäin, minkä takia tiiviin kalvon käyttöä ei suositella. Varsinkin, jos rakennusta ei pidetä lämpimänä ympäri vuoden, saattaa vesihöyryn kulkusuunta muuttua ulkoa sisäänpäin, jolloin tiivis höyrynsulku voi aiheuttaa eristeen sisäpintaan kondenssin. Tämän työn keskeinen tehtävä onkin selvittää sopiva sisäpinnan vesihöyrynvastus eri rakenteisiin.

13 . Tutkimuksen tavoitteet Työssä on tavoitteena laskea massiivirakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa eri eristepaksuuksilla. Laskenta tehdään Suomen ilmastossa ottamalla huomioon odotettavissa olevan ilmastonmuutoksen vaikutus. Tarkasteluja tehdään sekä rakennusaikaisissa että rakennuksen käytön aikaisissa olosuhteissa, mikä tarkoittaa myös kostean rakenteen tutkimista. Tarkoituksena on selvittää, miten rakenteita voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä rakenteen sisäpintaan höyrynsulku ja onko eristepaksuudella jokin yläraja rakennusfysikaalisen toiminnan kannalta. Eri massiivirakenteen ja eristeen yhdistelmille haetaan optimaalinen vesihöyrynvastus, minkä tarkoitus on toimia ohjeena rakentajille massiivirakennetta lisälämmöneristettäessä. Rakenteen kuivumista tarkasteltaessa selvitetään, miten kostean hirren käyttö vaikuttaa koko rakenteen toimintaan. Tarkoitus on selvittää, tarvitseeko rakentamisen jälkeen odottaa hirren kuivumista ennen lisälämmöneristämistä ja kuinka kauan kuivumisessa kestää.

14 TUTKIMUSMENETELMÄT Työssä tarkastellaan teoreettisesti veden tiivistymistä eristeen ulko- ja sisäpintaan, rakenteessa vallitsevaa lämpötilaa sekä kosteuden ja lämmön vaikutuksesta tapahtuvaa mahdollista homeen muodostumista ja kosteuden kondensoitumista. Laskennassa on käytetty WUFI-ohjelmia (Wärme- Und Feuchtetransport Instationär). WUFI on -dimensioinen laskentaohjelma, jolla voidaan simuloida rakenneleikkauksen lämmön- ja kosteudensiirtoa. Tulokset saadaan syöttämällä materiaalikerrosten paksuudet, ominaisuudet, sisä- ja ulkoilman olosuhteet sekä alkuolosuhteet Rakennetta on yksinkertaistettu niin, että eristeessä oleva puukoolaus jätetään ottamatta huomioon, jolloin -ulotteinen tarkastelu on mahdollinen. Yksinkertaistus perustuu siihen, että koolauksen kohdalla koko rakenteen lämpötila- ja kosteuskäyrät käyttäytyvät melko lineaarisesti, minkä takia sen ei pitäisi tulla kriittiseksi kohdaksi. Tämä tarkastetaan kuitenkin vielä WUFI D ohjelmalla, joka on muuten hyvin samanlainen kuin edellä mainittu WUFI, mutta sallii -ulotteisen laskennan. Tarkasteltava rakenne on rajattu ohjelmassa neljän rajapinnan avulla. Näihin kuuluvat luonnollisesti rakenteen sisä- ja ulkopinta. Kaksi muuta ovat rakenteen katkaisevia rajoja, joita käsitellään adiabaattisena reunoina eli niissä ei tapahdu minkäänlaista lämmön- tai kosteudensiirtoa ympäristön kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tarkasteltava rakenne on äärettömän korkea seinä, jossa lämpö ja kosteusliikkeet tapahtuvat vain seinän poikittaissuunnassa. Todellisuudessa rakenne on kuitenkin aina äärellinen, massiivirakenteen tapauksessa usein yksikerroksinen seinä, jossa voi tapahtua lämmön- ja kosteudensiirtoa myös y-akselin suunnassa. Mielenkiintoinen kohta tässä on yläpohjan liitos, jossa ainakin teoriassa olisi mahdollisuus rakenteen nopeammalle kuivumiselle. Kyseinen asia tarkastetaan mallintamalla koko seinä WUFI D ohjelmaan ja tutkimalla kosteuspitoisuuksia rakenteen eri kohdissa. WUFI-ohjelmat laskevat diffuusiolla ja kapillaarisesti rakenteeseen siirtyvän kosteuden, mutta eivät ota konvektion vaikutusta huomioon. Kostean ilman virtaaminen eristekerrokseen saattaa aiheuttaa huomattavan kosteuslisän (kuva -). Tämä pitää estää suunnittelemalla ja toteuttamalla rakenne riittävän tiiviiksi.

15 Kuva -: Kosteuden siirtyminen konvektiolla rakenteeseen. Vesihöyryn kyllästyskosteuspitoisuus alle C lämpötilassa vaihtelee riippuen siitä, mitataanko se veden vai jään yli. WUFI-ohjelmat käyttävät jään yli mitattuja arvoja, jotka antavat hieman pienemmän kyllästyskosteuspitoisuuden, jolloin kondenssi tapahtuu helpommin. Kuvassa - on vertailtu veden ja jään yli mitattuja vesihöyryn kyllästyskosteuspitoisuuksia eri lämpötiloissa.

16 Kuva - : Vesihöyryn kyllästyskosteuspitoisuus lämpötilan funktiona veden ja jään yli kaavoilla laskettuna. [] Rakenteen kosteusteknistä toimivuutta mitataan tässä lähinnä eristeen ulkopintaan kondensoituvan kosteuden määrän perusteella sekä eristeen ulkopinnan homeindeksillä. WUFI antaa laskennasta tulokseksi kunkin elementin kosteuspitoisuuden ja lämpötilan jokaista tuntia kohden. Kondenssia laskettaessa tarvitaan myös elementin kapillaarisen alueen kosteuspitoisuus, mikä saadaan vertaamalla elementin kosteuspitoisuutta materiaalin tasapainokosteuskäyrään. Tämän ja elementin paksuuden perusteella saadaan laskettua kyseiseen elementtiin tiivistyvän veden (kapillaarisella alueella olevan kosteuden) määrä kaavalla % missä w = materiaalin kosteuspitoisuus [kg/m ] w 97% = 97 % RH suhteellista kosteutta vastaava kosteuspitoisuus [kg/m ] d = elementin paksuus Kondensoituvan kosteuden määrä on nolla, kun w < w 97%. Tämä lasketaan erikseen tarvittavassa määrässä elementtejä (rajapinnan lähellä kaikissa, joissa kondensoitumista tapahtuu) sekä massiivirakenteen että eristeen puolella. Jokaiselle tunnille summataan jokaisessa elementissä tiivistyvä kosteuden määrä, joista sitten valitaan suurin arvo kuvaamaan vuoden aikana tiivistyvän kosteuden

17 7 maksimimäärää. Homeindeksin maksimiarvon laskenta on hieman monimutkaisempaa ja siihen perehdytään kappaleessa... Massiivirakenne on mallinnettu tasaisena materiaalikerroksena. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mahdollisten halkeamia tai hirsien välissä olevia rakoja ei ole otettu huomioon. Halkeamat ja hirsien saumat pienentävät massiivirakenteen vesihöyryvastusta, minkä takia homogeenisen materiaalikerroksen voidaan katsoa olevan varmalla puolella. Laskennassa on tarkasteltu kutakin rakennetyyppiä aina yhden vuoden mittaisella ajanjaksolla. Ohjelmaan on syötetty kuitenkin kolme peräkkäistä ilmastodataltaan samanlaista vuotta, joista on tarkasteltu ainoastaan viimeistä vuotta. Tämä tehdään sen takia, että massiivirakenne ehtisi saavuttaa ennen tarkasteluvuoden alkua kosteusolosuhteiden osalta tasapainotilan, jolloin tulokset vastaavat todellista tilannetta. Tämä työ niin kuin koko FRAME-hanke keskittyy enimmäkseen uudisrakentamiseen. Tulokset ovat kuitenkin sovellettavissa yhtä hyvin myös olemassa olevien rakennusten lisälämmöneristämiseen. Tavoiteltava rakenne Työssä on tarkoituksena erotella eri rakennetyypeistä toimivat rakenteet ja korjata muut toimiviksi. Toimivalla rakenteella tarkoitetaan tässä sitä, että rakenteeseen ei kondensoidu vettä eikä hometta esiinny eli homeindeksi on aina alle yksi. Puurankarunkoisessa seinässä sallitaan tavallisesti maksimissaan... g/m veden tiivistymistä rakenteen ulkopinnan lähellä. Koska massiivirakenteen sisäpinta on paljon lähempänä sisätiloja ja massiivirakenne kuivuu hitaasti, käytetään tässä työssä kuitenkin selvästi tiukempia vaatimuksia.. WUFI:n toiminta.. Laskennan perusteet ja virhelähteet WUFI :n laskenta perustuu elementtimenetelmään. Jokainen rakennekerros jaetaan pieniin osiin, elementteihin. Yhdessä elementissä on aina samat ominaisuudet eli esimerkiksi lämpötila- tai kosteusolosuhteet muuttuvat vain elementtien rajoilla. Tästä syystä laskenta on sitä tarkempaa mitä tiheämpi elementtiverkko on. Rakennekerroksien jako elementteihin tapahtuu geometrisena sarjana, jossa kerroksen reunoilla olevat elementit ovat ohuimpia ja keskellä olevat ovat paksuimpia. WUFI :n automaattisen jaon geometrinen muuntotermi on hyvin pieni (,...,), jolloin

18 8 elementtien paksuuksissa ei ole suurta eroa. Kuitenkin, koska tarkastelupisteet ovat rakennekerroksien rajoilla, on laskennan tarkkuuden ja nopeuden kannalta parempi sijoittaa reunoille selvästi ohuemmat elementit. Tästä syystä laskelmissa on käytetty manuaalista elementtijakoa ja asetettu geometriseksi muuntotermiksi,. Massiivirakenne on jaettu kolmeenkymmeneen elementtiin, joista tarkastellaan sisempää. Lämmöneristeessä on elementtiä, joista tarkastellaan jokaista. Sisäverhouslevyn ja mahdollisen höyrynsulun elementtijaolla ei ole juurikaan merkitystä laskentatuloksien kannalta ja niissä on käytetty tasapaksuja elementtejä: sisäverhouslevyssä yhdeksän ja höyrynsulkukalvossa kolme. Elementtijaolla on suuri merkitys kondensoituvan kosteuden määrää laskettaessa. Rakennetyypistä riippuen tiivistyneen kosteuden määrä saattaa vaihdella kymmeniä prosentteja WUFI:n automaattijaon keskitiheän ja tiheän elementtiverkon välillä. Verkkoa tihennettäessä edellä mainitusta manuaalisesti määrätystä verkosta tulosten ero on kuitenkin enää hyvin pieni. Työssä käytettävä verkko vastaa tuloksiltaan WUFI:n automaattijaolla määrättyä tiheää verkkoa, mutta on laskennassa nopeampi. WUFI:n laskenta etenee silmukalla läpi jokaisen aika-askeleen, jonka pituus tässä työssä on yksi tunti. Ensimmäisen aika-askeleen lämpötila ja kosteuspitoisuus saadaan suoraan lähtöarvoista, jotka tässä työssä eristeen ulkopinnan kondenssia laskettaessa ovat tasaisesti joka materiaalissa + C ja 7 % RH. Seuraavalla aika-askeleella päivitetään lämmön- ja kosteudensiirron kertoimet ja lasketaan niiden avulla uudet lämpötila- ja kosteuskentät. Laskentatulokset määritetään iteroimalla ja niiden tulisi lähestyä suppenevaa ratkaisua. Jos saatu tulos ei ole suppeneva, ohjelma päivittää kertoimet ja laskee uudelleen kunnes saadaan suppeneva tulos. Tämän jälkeen siirrytään seuraavaan aika-askeleeseen. Edellä mainittu silmukka käydään läpi jokaisella askeleella, joita kolmen vuoden laskentaan tulee 8 kappaletta, ja tulokseksi saadaan rakenteen lämpötila- ja kosteuskenttien vaihtelu tarkasteluun valituilla sisä- ja ulkoilman olosuhteilla. Laskennan tarkkuus riippuu elementtien paksuuden lisäksi aika-askeleen pituudesta ja suppenemiskriteereistä. Näistä johtuvat virheet ovat kuitenkin yleensä pieniä verrattuna materiaalitiedoissa ja ilmastodatassa esiintyviin epätarkkuuksiin. Laskennan jälkeen tulee kuitenkin aina tarkastella kriittisesti tulosta mallinnuksessa esiintyvien virheiden ja vakavien suppenemisvirheiden varalta. Suppenemisvirheistä ohjelma ilmoittaa, mutta muihin virheisiin puuttuminen on käyttäjän harkintakyvyn varassa. Tässä työssä on tehty kymmeniä vertailulaskelmia samankaltaisilla lähtöarvoilla, minkä takia saatavan tuloksen suuruusluokka on voitu ennustaa ja näin ollen välttää karkeita virheitä.

19 9.. Lämpötila- ja kosteuskenttien laskenta WUFI:n tärkeimpänä ominaisuutena on laskea annettujen lähtötietojen perusteella kussakin elementissä vallitsevat lämpötila- ja kosteusolosuhteet. Epästationääristä lämmön siirtymistä kuvataan differentiaaliyhtälöillä (.) sekä kosteuden siirtymistä differentiaaliyhtälöllä joissa D w = kosteusdiffusiviteetti [m /s] H = kostean rakennusmateriaalin entalpia [J/m ] h v = veden höyrystymisenlämpö [J/kg] p = vesihöyryn osapaine [Pa] u = vesipitoisuus [m /m ] δ = vesihöyrynläpäisevyys [kg/(mspa)] θ = lämpötila [ C] λ = kostean materiaalin lämmönjohtavuus [W/(mK)] μ = kuivan materiaalin vesihöyrynvastus [-] ρ w = veden tiheys [kg/m ] φ = ilman suhteellinen kosteus [-] (.) Näiden yhtälöiden vasemmat puolet kuvaavat elementissä olevaa varastoitunutta lämpöä ja kosteutta, kun taas oikeat puolet kuvaavat siirtyvää lämpöä ja kosteutta. Suhteellinen kosteus lasketaan vallitsevan vesihöyryn osapaineen sekä kyllästyskosteuspitoisuutta vastaavan osapaineen suhteesta. Kyllästyskosteuspitoisuutta vastaavan osapaineen WUFI laskee lämpötilasta θ [ C] riippuvasta kaavasta p v, sat e e , kun C, kun C (.) Yhteys vesihöyryn osapaineen ja ilman vesihöyrypitoisuuden välille saadaan yleisestä kaasulaista kaavalla. (.)

20 missä M W R θ = veden moolimassa (8, kg/kmol) = yleinen kaasuvakio (8, J/(kmol K)) = lämpötila [ C] WUFI antaa mahdollisuuden muokata materiaalitiedoissa vesihöyryn diffuusiovastuskertoimen ilman suhteellisesta kosteudesta riippuvaksi. Kun kapillaariset ominaisuudet on jo laitettu kosteusriippuviksi, kosteuden vaikutus on otettu huomioon jo näissä arvoissa. Tämän takia tässä työssä käytetään materiaaleilla vesihöyryn diffuusiovastuskertoimena vakioarvoa. Poikkeuksena tähän ovat läpäisevät höyrynsulkukalvot, joilla ei ole kapillaarisia ominaisuuksia. [].. Säteily Ulkopinnan lämpötilan laskentaan vaikuttaa johtumisen ja konvektion lisäksi säteily. Säteily voidaan jakaa lyhyt- ja pitkäaaltoiseen. Lyhytaaltoinen (aallonpituus noin,..., µm) säteily on peräisin auringosta ja sen määrä vaihtelee siksi suuresti päivän ajasta riippuen. Rakenteet absorboivat lyhytaaltoista säteilyä, mutta eivät emittoi sitä. Pitkäaaltoinen (aallonpituus noin µm) säteily on maan pinnalla olevien objektien (kuten rakennusten tai maan) emittoimaa lämpösäteilyä. Rakenteet siis sekä absorboivat että emittoivat pitkäaaltoista säteilyä eli ne ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa vuorokauden ajasta riippumatta. Auringon säteilystäkin pieni osa on pitkäaaltoista, mutta sen määrä on merkityksetön maan pinnalla oleviin lähteisiin verrattuna. Mustan kappaleen säteilemä teho pinta-alaa kohden saadaan Stefan-Bolzmannin laista (.) jossa σ = Stefan-Bolzmannin vakio (,7-8 W/(m K )) T = lämpötila [K] Tästä päästään todellisen kappaleen säteilemään tehoon kertomalla tulos säteilevän pinnan emissiviteetillä ε. Pitkäaaltoisessa säteilyssä kappaleiden lämpötilat ovat niin lähellä toisiaan, että kulkeutuvan energian määrä voidaan yksinkertaistaa muotoon (.) jossa

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS

HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS Jarno Karjalainen Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2011 HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS Jarno Karjalainen Opinnäytetyö 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien

Lisätiedot

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER

Lisätiedot

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 3.2.2015 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET SEINÄRAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEEN ULKOPUOLELTA

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

MATTI KILJUNEN RUISKUTETTAVAN POLYURETAANIN LÄMPÖ- JA KOSTEUS- TEKNINEN TOIMIVUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA

MATTI KILJUNEN RUISKUTETTAVAN POLYURETAANIN LÄMPÖ- JA KOSTEUS- TEKNINEN TOIMIVUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA MATTI KILJUNEN RUISKUTETTAVAN POLYURETAANIN LÄMPÖ- JA KOSTEUS- TEKNINEN TOIMIVUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Diplomityö Tarkastaja: professori Juha Vinha Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja

Lisätiedot

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT- S-04065-09 Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT- S-04065-09 1 (5) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

Kari Lindroos POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D- OHJELMALLA

Kari Lindroos POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D- OHJELMALLA Kari Lindroos POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D- OHJELMALLA POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D-

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN

MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN 24.5.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää vaipparakenteiden

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

PUURUNKOISTEN ULKOSEINIEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMI- VUUS NYKYISESSÄ JA TULEVAISUUDEN ILMASTOSSA

PUURUNKOISTEN ULKOSEINIEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMI- VUUS NYKYISESSÄ JA TULEVAISUUDEN ILMASTOSSA Mikael Mäkitalo PUURUNKOISTEN ULKOSEINIEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMI- VUUS NYKYISESSÄ JA TULEVAISUUDEN ILMASTOSSA Diplomityö Tarkastajat: tutkimusjohtaja Juha Vinha ja professori Ralf Lindberg Tarkastajat ja

Lisätiedot

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä FRAME-hankkeen johtopäätöksiä Vaipan ilmanpitävyys Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on keskeinen edellytys matalaenergiarakentamiselle Erilaisten

Lisätiedot

Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta

Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Juha Vinha, tekniikan lisensiaatti Erikoistutkija, TTKK Talonrakennustekniikan laboratorio juha.vinha@tut.fi 1 Johdanto Ulkovaipan rakenteiden

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS. Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto

466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS. Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 1 466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja D, Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1)

Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1) Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1) 1) SPU Systems Oy Tiivistelmä Energiatehokkuusvaatimusten ja sitä kautta lämmöneristyksen ja rakenteiden

Lisätiedot

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s. 35-49

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s. 35-49 Lampotila- ja kosteuskentta puukerrostalon ulkoseinan ja valipohjan Iiitoksessa Markku Sahlstrom Mikko Kilpelainen Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28 No 2, 1995, s. 35-49 Tiivistelma Artikkelissa kasitellaan

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

KATARIINA LAINE RAKENNUSMATERIAALIEN RAKENNUSFYSIKAALISET OMINAISUUDET. Diplomityö

KATARIINA LAINE RAKENNUSMATERIAALIEN RAKENNUSFYSIKAALISET OMINAISUUDET. Diplomityö KATARIINA LAINE RAKENNUSMATERIAALIEN RAKENNUSFYSIKAALISET OMINAISUUDET Diplomityö Tarkastajat: dosentti Juha Vinha ja diplomi-insinööri Kimmo Lähdesmäki Tarkastajat ja aihe hyväksytty Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Lämmöneristäminen. Minä panin ikkunaan pahvisuojan. Dow polyurethane systems

Lämmöneristäminen. Minä panin ikkunaan pahvisuojan. Dow polyurethane systems Lämmöneristäminen Dow polyurethane systems Minä panin ikkunaan pahvisuojan Aimo Ihanamäki kiinnostunut tulevaisuudesta huolestunut ilmastonmuutoksesta tekemisissä lämmöneristeiden kanssa uskon mahdollisuuteeni

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

HANNANOORA JUNTTILA PIENTALOJEN PUURAKENTEISTEN TUULETTUVIEN YLÄPOHJIEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HANNANOORA JUNTTILA PIENTALOJEN PUURAKENTEISTEN TUULETTUVIEN YLÄPOHJIEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HANNANOORA JUNTTILA PIENTALOJEN PUURAKENTEISTEN TUULETTUVIEN YLÄPOHJIEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA Diplomityö Tarkastaja: professori Juha Vinha Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,

Lisätiedot

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN NÄKÖKULMASTA 6.9.2011 Tutk. joht. Juha Vinha Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennusfoorumi, Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus,

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04181-13. Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04181-13. Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04181-13 Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus Kirjoittaja: Tuomo Ojanen Luottamuksellisuus: Luottamuksellinen 1 (13) Raportin nimi

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Tasoitteiden alkaliselta kosteudelta suojaavat ominaisuudet

Tasoitteiden alkaliselta kosteudelta suojaavat ominaisuudet 1 (7) Tasoitteiden alkaliselta kosteudelta suojaavat ominaisuudet Kehityspäällikkö Gunnar Laurén, Saint-Gobain Weber Oy Ab Johdanto Lattiapäällysteiden kosteusherkkyys on ollut jo pitkään tiedossa, mm

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Rakennustekniikka. Talonrakennustekniikka INSINÖÖRITYÖ

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Rakennustekniikka. Talonrakennustekniikka INSINÖÖRITYÖ TEKNIIKKA JA LIIKENNE Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka INSINÖÖRITYÖ SEINÄRAKENTEEN LISÄERISTEEN VAIKUTUS RAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSOMINAISUUKSIIN Työn tekijä: Mikko Peltoniemi Työn ohjaaja: Kari

Lisätiedot

PASI WAHLFORS TUULENSUOJA-ALUSKATERAKENTEEN SOVELTUVUUS SUO- MEN ILMASTO-OLOSUHTEISIIN. Diplomityö

PASI WAHLFORS TUULENSUOJA-ALUSKATERAKENTEEN SOVELTUVUUS SUO- MEN ILMASTO-OLOSUHTEISIIN. Diplomityö PASI WAHLFORS TUULENSUOJA-ALUSKATERAKENTEEN SOVELTUVUUS SUO- MEN ILMASTO-OLOSUHTEISIIN Diplomityö Tarkastajat: professori Matti Pentti DI Jukka Huttunen Tarkastajat ja aihe hyväksytty Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa

Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Jäähallipäivät 15.4.2015 Diplomityö Matti Partanen & Ari Laitinen Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta 2. Tutkimuksen tavoitteet 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta

Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta Liite Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta Johdanto Ympäristössä on monenlaisia mikro-organismeja eli mikrobeja kuten bakteereja, viruksia sekä home- ja lahottajasieniä. Mikrobeja

Lisätiedot

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? 29.4.2010 2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari,

Lisätiedot

Rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet lämpötilan ja suhteellisen kosteuden funktiona

Rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet lämpötilan ja suhteellisen kosteuden funktiona Vinha, Valovirta, Korpi, Mikkilä & Käkelä TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Rakennustekniikan osasto, Talonrakennustekniikan laboratorio Tutkimusraportti 129 Department of

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen DEE-54030 Kyogeniikka Kyogeniikka ja lämmönsiito 1 DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015 Lämmönsiion mekanismit '' q x ( ) x q '' h( s ) q '' 4 4 ( s su ) DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015

Lisätiedot

FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN

FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN 25.9.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen

Lisätiedot

MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE

MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE 10.10.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden ja rakennusten rakennusfysikaalisessa toiminnassa 13.3.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos VAIPAN ILMANPITÄVYYS Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on

Lisätiedot

P U U R U N K O IS T E N S E IN Ä R A K E N T E ID E N K O S T E U S T E K N IS E N T O IM IN N A N V E R T A IL U O M A K O T IT A L O S S A

P U U R U N K O IS T E N S E IN Ä R A K E N T E ID E N K O S T E U S T E K N IS E N T O IM IN N A N V E R T A IL U O M A K O T IT A L O S S A T A M P E R E E N 1 1 6 T E K N IL L IN E N T U T K IM U S R A P O R T T I Y L IO P IS T O T A L O N R A K E N N U S T E K N IIK K A J u h a V in h a - P a s i K ä k e lä - T a r g o K a la m e e s P U

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN?

FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN? FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN? 27.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Betonisandwich- elementit

Betonisandwich- elementit Betonisandwich- elementit -lämmöneristeet -ansastus -mallipiirustukset -tiiveys -detaljit -kuljetus -nostot -kosteustekninen toiminta -ääneneristys -palonkestävyys -kustannukset Seinätyypit Sandwich Uritetulla

Lisätiedot

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA 466111S Rakennusfysiikka LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C3

Lisätiedot

FRAME-seminaari 8.11.2012

FRAME-seminaari 8.11.2012 FRAME-seminaari 8.11.2012 Olli Teriö Rakennustyömaan olosuhdehallinta Kuivatus Lämmitys Ilmanvaihto Kosteuden haihtuminen betonin pinnasta, kun pinta on märkä Ilma ja betoni 18-21 o C Rh 50-70% Ilmavirta

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

Opinnäytetyö. Insinööritoimisto SRT Oy:n käyttämien ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen.

Opinnäytetyö. Insinööritoimisto SRT Oy:n käyttämien ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Opinnäytetyö Insinööritoimisto SRT Oy:n käyttämien ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen Henri Humala Rakentamisen koulutusohjelma.. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS sauli@paloniitty.fi 1 Lämpökuvauksen historia Unkarilainen fyysikko Kálmán Tihanyi keksi lämpökameran 1929 Kameroita käytettiin aluksi sotilastarkoituksiin Suomessa rakennusten

Lisätiedot

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle

Lisätiedot

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015 As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus

Lisätiedot

PUHDISTUKSEEN HOMETTA VASTAAN KOSTEUDEN TORJUNTAAN KAPILLAARI- KATKO SAUMA- SUOJA JULKISIVU- SUOJA HOME- SUOJA DESI

PUHDISTUKSEEN HOMETTA VASTAAN KOSTEUDEN TORJUNTAAN KAPILLAARI- KATKO SAUMA- SUOJA JULKISIVU- SUOJA HOME- SUOJA DESI PUHDISTUKSEEN HOMETTA VASTAAN KOSTEUDEN TORJUNTAAN DESI HOME- SUOJA SAUMA- SUOJA JULKISIVU- SUOJA KAPILLAARI- KATKO Puhdistaa ja desinfioi Pitkäaikainen suoja homeita, hiivoja ja bakteereja vastaan Keittiöön,

Lisätiedot

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Paloseminaari 17 Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy Onko paloluokitellun rakennustuotteen luokka

Lisätiedot

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Dekaani, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta 1.1.2008-31.12.2009 Rakennustekniikan osaston varajohtaja, Tampereen

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

Hirsiseinien ilmaääneneristysluvut

Hirsiseinien ilmaääneneristysluvut Lausunto 4005-3a 1(6) Tilaaja: Hirsitaloteollisuus ry Aarne Jussila Atomitie 5 C 00370 Helsinki Hirsiseinien ilmaääneneristysluvut 1 Kohde Hirsitaloteollisuus ry on tilannut lausunnon eristämättömien,

Lisätiedot

Kappale 5 sisällysluettelo

Kappale 5 sisällysluettelo Kappale 5 sisällysluettelo 5. RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KÄYTTÄYTYMINEN... 1 5.1 VEDEN OLOMUODOT... 1 5.2 VEDEN SITOUTUMINEN RAKENNUSAINEISIIN... 3 5.2.1 Hygroskooppinen tasapainokosteus... 3 5.2.2 Kapillaarinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot