SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN"

Transkriptio

1 SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN Diplomityö Tarkastajat: tutkimusjohtaja Juha Vinha ja professori Ralf Lindberg Tarkastajat ja aihe hyväksyttiin Rakennetun ympäristön tiedekuntaneuvoston kokouksessa 7. maaliskuuta

2 i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma NURMI, SAKARI: Massiivirakenteen sisäpuolisen lisälämmöneristämisen vaikutus rakenteen kosteustekniseen toimintaan Diplomityö, sivua Kesäkuu Pääaine: Rakennesuunnittelu Tarkastajat: tutkimusjohtaja Juha Vinha ja professori Ralf Lindberg Avainsanat: massiivirakenne, lisälämmöneriste, hirsi, kevytbetoni Tutkimuksessa selvitettiin, miten hirsi- ja kevytbetonirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen vaikuttaa rakenteeseen kondensoituvan veden ja rakenteessa kasvavan homeen määrään sekä miten siitä johtuvia ongelmia voidaan hallita. Tarkastelut tehtiin Suomen ilmastossa olettamalla ulkopuolelle homeen kasvun ja kosteuden kondenssin kannalta kriittinen ilmasto. Tämän mahdollisti Tampereen teknillisen yliopiston tekemä tutkimus, jossa on haettu kriittisiä testivuosia eri rakenteille Suomen ilmastossa. Massiivirakenteiden osalta testivuotena käytettiin Jokioisissa vuonna vallinnutta ilmastoa. Sisäilmana oli vakiolämpötila C ja suhteellinen kosteus saatiin lisäämällä... g/m kosteuslisä ulkoilman vesihöyrypitoisuuteen. Tämän lisäksi otettiin myös huomioon tapahtuva ilmastonmuutos muokkaamalla ulkoilmastoa ennusteiden mukaiseksi. Rakenteiden toimivuutta arvioitiin homeindeksin maksimiarvolla ja tiivistyneen kosteuden määrällä. Raja-arvoina pidettiin homeindeksiä ja kondensoituneen kosteuden määrää g. Homeen kasvun osalta analysointi tehtiin VTT:n ja TTY:n yhdessä kehittämällä homemallilla, johon syötetään joka tunnille vallitseva lämpötila ja suhteellinen kosteus. Näistä arvoista malli laskee homeindeksin arvon kullekin ajanhetkelle. Kunkin tunnin lämpötila ja suhteellinen kosteus saatiin suoraan WUFIlaskentaohjelman tuloksista. Hirsirakenteen osalta on tiedetty, että sisäpuolisen hyvin vesihöyryä läpäisevän lämmöneristekerroksen kasvaessa, tarvitaan eristeen sisäpintaan riittävä höyrynsulkukalvo estämään sisäilmasta rakenteeseen diffuusiolla siirtyvä kosteus. On myös ollut selvää, että lisääntyvä sisäpinnan vesihöyrynvastus hidastaa rakenteen kuivumista, jolloin sen kosteustekninen toiminta heikkenee. Tämän tutkimuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista olikin sopivan höyrynsulkukalvon etsiminen eri rakenteille. Tulokseksi saatiin, että puukuitueristeen tai mineraalivillan eristepaksuuden kasvaessa lisääntyi tarvittava vesihöyrynvastus suurin piirtein lineaarisesti. Huomattavaa olikin lähinnä se, että jo melko pienet eristepaksuudet vaativat muovipohjaisia höyrynsulkukalvoja eikä esimerkiksi bitumipaperi riitä takaamaan rakenteen

3 ii kosteusteknistä toimintaa. Kosteaa rakennetta tarkasteltaessa huomattiin, etteivät läpäisevät kalvot toimi enää edes muutaman sentin paksuisen lämmöneristeen kanssa. Tiivis höyrynsulkumuovi sen sijaan estää rakenteen kuivumisen sisäilmaan. Tästä voitiin päätellä, että hirsirakenteen on aina annettava kuivua ennen lämmöneristeen ja höyrynsulun asentamista. Kevytbetonin lisälämmöneristämistä tutkittiin käyttämällä sisäpuolella EPS-, XPS- ja kalsiumsilikaattieristeitä. Oletuksena oli, että solumuovieristeen lisääminen parantaa rakenteen kosteusteknistä toimintaa mineraalivillaeristeeseen verrattuna. Tulokset osoittavat, että solumuovieristeen oma vesihöyrynvastus on riittävä estämään liiallinen vesihöyryn diffuusio eristeen ulkopintaan ja rakenteissa ei tarvita erillistä höyrynsulkua. Kalsiumsilikaattilevy toimi hyvin kapillaarisuutensa takia, koska se pystyi siirtämään kosteutta tarkastelupisteestä sisäänpäin. Tärkeimmäksi toimivuuden kriteeriksi kevytbetonirakenteilla saatiin ulkopinnan riittävän tiivis pinnoittaminen, jotta viistosade ei pääse tunkeutumaan rakenteeseen. Tutkimuksessa kuitenkin osoitettiin, että pinnoitteen pienet halkeamat voidaan sallia.

4 iii ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Civil Engineering NURMI, SAKARI: Hygrothermal Performance of Solid Sructures with Interior Thermal Insulation Master of Science Thesis, pages June Major: Construction Engineering Examiners: Associate professor Juha Vinha and Professor Ralf Lindberg Keywords: solid structure, interior thermal insulation, log, aerated concrete This study looked into temperature and moisture performance of solid structures which in this thesis means massive wood and aerated concrete structures. The goal was to determine how interior thermal insulation affects mold growth and condensation in the structure and how these problems could be managed. Structures were examined in Finnish climatic conditions with critical climate in terms of mold growth and condensation. This was made possible by study made in Tampere University of Technology in which critical test years were sought to different structures in Finnish climatic conditions. The test year used for solid structures was the climate occurred in Jokioinen in. Indoor air conditions were selected so that standard temperature was C and excess moisture values varied between and g/m. Also the occurring climate change was considered by modifying outdoor climate conditions to meet the projections. The hygrothermal performance of structures was measured on a scale of mold growth rate and condensation. Critical values were set to on a mold growth rate and g on condensation. This kind of analysis was possible because of the mold growth model developed by the co-operation of VTT and TUT. Temperature and relative humidity of each hour is given as an input data for the model from which it calculates the mold growth rate. The input data is given by WUFI which is a PC-program for calculating the coupled heat and moisture transfer in building components. For log structures it is known that inner surface requires sufficient vapor retarder to stop the moisture transfer by diffusion as the layer of thermal insulation grows. It has also been clear that high-resistance vapor retarder slows down the drying of the structure which weakens structure s hygrothermal performance. One of the main goals of this study was to determine ideal vapor retarder for different structures. The analysis led to the result that sufficient water vapor resistance increases almost linearly as the layer of mineral wool or wood fiber insulation grows. Significant was that even quite thin layer of insulation requires some plastic vapor retarder and for example bitumen paper is not water vapor resistance enough to ensure hygrothermally

5 iv functional structure. Analysis of wet structure led to a conclusion that low-resistance vapor retarders don t work even with a few centimeters thick insulation. In the other hand plastic vapor barrier prevents the drying of the structure to indoor air. Conclusion was that log structures need to be dry before installing thermal insulation. With aerated concrete thermal insulation was varied in EPS, XPS and calcium silicate. It was expected that adding polystyrene insulation would improve hygrothermal performance of the structure compared to mineral wool insulation. The results indicated that polystyrene insulations are water vapor resistance enough to prevent diffusion to the outer surface of the insulation and structures were hygrothermally functional in every situation without separate vapor barrier. Calcium silicate board worked because of its capillarity which enables moisture transfer away from the monitoring point. The most important criterion with aerated concrete was a sufficiently dense outer surface in order to prevent driving rain to be absorbed into the structure. Still this study shows that small cracks on outer surface can be allowed.

6 v ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksella ja se kuului osana kansalliseen FRAME-projektiin, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia vaipparakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja sisäilman olosuhteisiin. Aloitin työn kesäkuussa. Kesä ja alkusyksy menivät taustatutkimuksessa sekä teoriapohjan tarkasteluissa, minkä jälkeen lokakuussa pääsin varsinaiseen tulosten laskentaan ja analysointiin. Kevään alussa kaikki tähän tutkimukseen sisällytettävät rakenteet oli tarkasteltu ja seuraavat kuukaudet menivät työn viimeistelyssä. Lopullinen ulkoasu valmistui kesäkuussa. Työni ohjaajana ja tarkastajana toimi tutkimusjohtaja Juha Vinha, jota haluan kiittää neuvoista, ohjauksesta ja mielenkiinnosta työtäni kohtaan. Kiitokset haluan osoittaa myös Ralf Lindbergille työni tarkastamisesta. Lisäksi haluan kiittää koko rakennusfysiikan tutkimusryhmää avusta ja hyvistä ideoista työhöni liittyen. Suuret kiitokset kuuluvat myös vanhemmilleni ja siskolleni kannustuksesta ja tuesta koko opintojeni aikana. Tampereella.. Sakari Nurmi

7 vi SISÄLLYS Johdanto.... FRAME-tutkimushanke.... Massiivirakenne.... Tutkimuksen tavoitteet... Tutkimusmenetelmät.... Tavoiteltava rakenne WUFI:n toiminta Laskennan perusteet ja virhelähteet Lämpötila- ja kosteuskenttien laskenta Säteily..... Viistosade.... Kosteus..... Kosteusvauriot..... Kondenssin syntyminen.... Home..... Homeen kasvun mallintaminen..... Homeen aiheuttamat haitat Homehtumisherkkyysluokat Hirsirakentaminen..... Rakentaminen Suomessa..... Kosteuden siirtyminen hirsiseinässä..... Tulevaisuuden näkymät... Tutkimuksen lähtökohdat.... Materiaaliominaisuudet..... Massiivirakenteet..... Lämmöneristeet..... Höyrynsulkukalvot..... Sementtirappaus..... Kipsilevy.... Tarkasteltavat rakenteet..... Hirsirakenteet..... Kevytbetonirakenteet Ilmasto Ilmastonmuutos Ilmasto-olosuhteiden valinta... 9 Tulokset.... Rakenteen yksinkertaistaminen..... Vesihöyryn diffuusio ylöspäin..... Koolauksen vaikutus Hirsirakenteet... 8

8 .. Käyttötilan tarkastelut Kostea rakenne Kevytbetonirakenteet Käyttötilan tarkastelut Kostea rakenne... Johtopäätökset.... Hirsirakenteet.... Kevytbetonirakenteet... Lähteet... vii

9 viii TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Diffuusio EPS Höyrynsulku Huokoisuus Hygroskooppisuus Ilmansulku Kapillaarisuus Kondensaatio Konvektio Kosteus Kyllästyskosteuspitoisuus Lämmönjohtavuus Diffuusio tarkoittaa tässä kosteuden siirtymistä vesihöyrynä. Diffuusio pyrkii tasoittamaan kosteuseron niin, että vesihöyry siirtyy kosteammasta tilasta kuivempaa. EPS (expanded polystyrene) on paisutettua polystyreenimuovia. Höyrynsulku on rakenteessa oleva ainekerros, jonka tehtävänä on estää vesihöyryn haitallinen diffuusio rakenteeseen ja rakenteessa. Huokoisuus tarkoittaa materiaalin huokosten tilavuuden osuutta kokonaistilavuudesta. Hygroskooppisuus on huokoisen materiaalin kyky absorboida kosteutta ilmasta ja desorboida sitä ilmaan. Materiaalin korkea hygroskooppisuus kertoo korkeasta kosteuskapasiteetista. Ilmansulku on rakenteessa oleva ainekerros, jonka tehtävänä on estää ilman virtaaminen rakenteen läpi. Kapillaarisuudella tarkoitetaan huokoisen materiaalin ominaisuutta siirtää vettä kapeissa huokosissa kapillaarisen imun avulla. Kondensaatio on vaihe, jossa vesihöyry muuttuu vedeksi tai jääksi ilman vesihöyrypitoisuuden saavuttaessa ilman saturaatiokosteuden ( % RH). Konvektio tarkoittaa tässä lämmön ja kosteuden siirtymistä ilmavirran mukana. Kosteudella tarkoitetaan kaasuna, nesteenä tai kiinteänä olomuotona olevaa vettä, joka on kemiallisesti sitoutumatonta. Kyllästys- eli saturaatiokosteuspitoisuus, ν sat, on vesihöyrypitoisuuden yläraja eli se määrittelee, kuinka paljon vesihöyryä voi olla ilmassa tietyssä lämpötilassa. Lämmönjohtavuudella, λ, tarkoitetaan tehoa, jolla lämpö siirtyy rakenteen läpi pinta-alaa ja lämpötilagradienttia kohti.

10 ix Ominaislämpökapasiteetti Rakennuksen vaippa RH, suhteellinen kosteus Tasapainokosteus U-arvo Vesihöyryn diffuusiovastuskerroin Vesihöyrynläpäisevyys Vesihöyrypitoisuus XPS Ominaislämpökapasiteetilla, c, tarkoitetaan lämpöenergian määrää, joka materiaaliin sitoutuu lämpötilaeroa ja massaa kohti. Rakennuksen vaippa tarkoittaa kaikkia rakenteita, jotka erottavat sisätilan ulkoilmasta. RH (relative humidity), ϕ, tarkoittaa suhteellista kosteutta eli prosentteina sitä arvoa, joka vallitsevan ilman vesihöyrypitoisuus on sen hetken lämpötilan mukaiseen kyllästyskosteuteen verrattuna. Tasapainokosteus tarkoittaa materiaaliin sitoutuneen kosteuden määrää tietyssä ympäröivän ilman suhteellisessa kosteudessa. U-arvo eli lämmönläpäisykerroin kuvaa lämpövirtaa, joka siirtyy rakennusosan läpi neliön alalta, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla on yksikön suuruinen. Rakenteiden lämmöneristävyysvaatimukset on esitetty juuri U-arvoina Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Vesihöyryn diffuusiovastuskerroin, µ, kuvaa aineen kykyä rajoittaa vesihöyryn läpäisyä diffuusion välityksellä. Vesihöyryn diffuusiovastuskerroin kuvaa ainekerroksen vesihöyrynvastusta saman paksuisen ilmakerroksen vesihöyrynvastukseen verrattuna. Vesihöyrynläpäisevyys, δ, ilmoittaa tietyssä ajassa rakenteen läpäisevän vesihöyryn määrän pinta-alaa, kerrospaksuutta ja vallitsevaa vesihöyrypitoisuuseroa kohti. Vesihöyrypitoisuus, ν, kertoo, kuinka monta grammaa vettä voi olla kuutiometrissä ilmaa. XPS (extruded polystyrene) on suulakepuristettua polystyreenimuovia.

11 JOHDANTO. FRAME-tutkimushanke Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME) on syyskuun 9 alussa alkanut projekti, joka päättyy syyskuun lopussa vuonna. Hankkeen lähtökohtana on, että tapahtuva ilmastonmuutos ja kasvavat eristepaksuudet muuttavat rakennusten vaipan rakennusfysikaalista toimintaa, josta saattaa olla haittaa varsinkin rakenteen kosteustekniselle toiminnalle. Tämä työ on osa FRAME-hanketta. Hanke toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen ja Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitoksen yhteisprojektina. Yhtenä tutkimustahona hankkeessa on myös Mittaviiva Oy. Hankkeessa tehdään lisäksi yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa ulkoilman testivuosien määrittämiseen liittyen. FRAME-hankkeen taustana on vuonna 8 Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksella tehty selvitys matalaenergiavaatimusten mukaiseen vaipparakenteeseen liittyvistä lämpö- ja kosteusteknisistä ongelmista ja riskeistä. Hankkeessa tutkitaan monen erilaisen vaipparakenteen toimintaa eri ilmastoolosuhteissa. Tämä työ keskittyy selvittämään sisäpuolelta lisälämmöneristetyn massiiviseinärakenteen toimintaa.. Massiivirakenne Massiivirakenteella tarkoitetaan rakennetta, joka koostuu vain yhdestä materiaalikerroksesta. Näin ollen sama materiaali toimii sekä kantavana rakenteena että lämmöneristeenä. Massiivirakenteita on tehty Suomessa lähinnä hirrestä, kevytbetonista ja kevytsoraharkoista sekä aiempina vuosisatoina esimerkiksi tiilestä. Nykyään kevytsoraharkotkin tehdään usein lämmöneristeellä halkaisuna. Tämä työ keskittyy tarkastelemaan vain hirsi- ja kevytbetonirakenteita. Massiivirakenteiden huonona puolena pidetään heikkoa lämmöneristyskykyä, mikä on tullut entistä kriittisemmäksi vuoden alussa voimaan tulleiden tiukempien lämmöneristysvaatimusten takia. Ratkaisuna onkin eristeen lisääminen massiivirakenteen sisä- tai ulkopintaan. Hirttä pidetään esteettisenä, mikä onkin nykyään merkittävä syy hirsirakennusten tekemiseen. Ulkopuolinen lisälämmöneristäminen pilaisi ulospäin näkyvän hirsipinnan, minkä takia hirsitaloissa

12 käytetään melkein pelkästään sisäpuolista lämmöneristettä. Kevytsoraharkkoa tai kevytbetonia käytettäessä eristeen voi yhtä hyvin laittaa myös ulkopintaan, mikä on kosteusteknisesti varmempi rakenne. Tässä työssä tarkastellaan vain sisäpuolista lisälämmöneristystä. Yhdessä rakennekerroksessa sekä lämpötila että ilman vesihöyrypitoisuus muuttuvat lineaarisesti, minkä takia massiivirakenteella ei varsinaisesti ole kriittisiä kohtia kosteuden tiivistymisen kannalta. Hyvin vesihöyryä läpäisevän lämmöneristekerroksen lisääminen massiivirakenteen sisäpintaan muuttaa kuitenkin rakenteen kosteuskäyttäytymistä huomattavasti, koska lämpötilan muutos tapahtuu suurimmaksi osin eristeessä ja vesihöyrypitoisuuden muutos lähinnä massiivirakenteessa (kuva -). Kylminä vuodenaikoina tämä mahdollistaa kosteuden kondensoitumisen eristeen ulkopintaan ja muodostaa ilman lämmetessä otollisen kasvupaikan homeelle. Kuva -: Massiivirakenteen kosteuskäyrät lisälämmöneristeellä ja ilman sitä. Punainen käyrä kuvaa lämpötilan mukaan vaihtuvaa kyllästyskosteuspitoisuutta ja sininen rakenteen vesihöyrynvastuksen mukaan vaihtuvaa vallitsevaa vesihöyrypitoisuutta. Kosteuden kondensoituminen massiivirakenteen sisäpintaan voidaan välttää asentamalla riittävän tiivis höyrynsulku eristekerroksen sisäpintaan. Sisäpinnassa oleva höyrynsulku kuitenkin hidastaa rakenteen kuivumista sisäänpäin, minkä takia tiiviin kalvon käyttöä ei suositella. Varsinkin, jos rakennusta ei pidetä lämpimänä ympäri vuoden, saattaa vesihöyryn kulkusuunta muuttua ulkoa sisäänpäin, jolloin tiivis höyrynsulku voi aiheuttaa eristeen sisäpintaan kondenssin. Tämän työn keskeinen tehtävä onkin selvittää sopiva sisäpinnan vesihöyrynvastus eri rakenteisiin.

13 . Tutkimuksen tavoitteet Työssä on tavoitteena laskea massiivirakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa eri eristepaksuuksilla. Laskenta tehdään Suomen ilmastossa ottamalla huomioon odotettavissa olevan ilmastonmuutoksen vaikutus. Tarkasteluja tehdään sekä rakennusaikaisissa että rakennuksen käytön aikaisissa olosuhteissa, mikä tarkoittaa myös kostean rakenteen tutkimista. Tarkoituksena on selvittää, miten rakenteita voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä rakenteen sisäpintaan höyrynsulku ja onko eristepaksuudella jokin yläraja rakennusfysikaalisen toiminnan kannalta. Eri massiivirakenteen ja eristeen yhdistelmille haetaan optimaalinen vesihöyrynvastus, minkä tarkoitus on toimia ohjeena rakentajille massiivirakennetta lisälämmöneristettäessä. Rakenteen kuivumista tarkasteltaessa selvitetään, miten kostean hirren käyttö vaikuttaa koko rakenteen toimintaan. Tarkoitus on selvittää, tarvitseeko rakentamisen jälkeen odottaa hirren kuivumista ennen lisälämmöneristämistä ja kuinka kauan kuivumisessa kestää.

14 TUTKIMUSMENETELMÄT Työssä tarkastellaan teoreettisesti veden tiivistymistä eristeen ulko- ja sisäpintaan, rakenteessa vallitsevaa lämpötilaa sekä kosteuden ja lämmön vaikutuksesta tapahtuvaa mahdollista homeen muodostumista ja kosteuden kondensoitumista. Laskennassa on käytetty WUFI-ohjelmia (Wärme- Und Feuchtetransport Instationär). WUFI on -dimensioinen laskentaohjelma, jolla voidaan simuloida rakenneleikkauksen lämmön- ja kosteudensiirtoa. Tulokset saadaan syöttämällä materiaalikerrosten paksuudet, ominaisuudet, sisä- ja ulkoilman olosuhteet sekä alkuolosuhteet Rakennetta on yksinkertaistettu niin, että eristeessä oleva puukoolaus jätetään ottamatta huomioon, jolloin -ulotteinen tarkastelu on mahdollinen. Yksinkertaistus perustuu siihen, että koolauksen kohdalla koko rakenteen lämpötila- ja kosteuskäyrät käyttäytyvät melko lineaarisesti, minkä takia sen ei pitäisi tulla kriittiseksi kohdaksi. Tämä tarkastetaan kuitenkin vielä WUFI D ohjelmalla, joka on muuten hyvin samanlainen kuin edellä mainittu WUFI, mutta sallii -ulotteisen laskennan. Tarkasteltava rakenne on rajattu ohjelmassa neljän rajapinnan avulla. Näihin kuuluvat luonnollisesti rakenteen sisä- ja ulkopinta. Kaksi muuta ovat rakenteen katkaisevia rajoja, joita käsitellään adiabaattisena reunoina eli niissä ei tapahdu minkäänlaista lämmön- tai kosteudensiirtoa ympäristön kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tarkasteltava rakenne on äärettömän korkea seinä, jossa lämpö ja kosteusliikkeet tapahtuvat vain seinän poikittaissuunnassa. Todellisuudessa rakenne on kuitenkin aina äärellinen, massiivirakenteen tapauksessa usein yksikerroksinen seinä, jossa voi tapahtua lämmön- ja kosteudensiirtoa myös y-akselin suunnassa. Mielenkiintoinen kohta tässä on yläpohjan liitos, jossa ainakin teoriassa olisi mahdollisuus rakenteen nopeammalle kuivumiselle. Kyseinen asia tarkastetaan mallintamalla koko seinä WUFI D ohjelmaan ja tutkimalla kosteuspitoisuuksia rakenteen eri kohdissa. WUFI-ohjelmat laskevat diffuusiolla ja kapillaarisesti rakenteeseen siirtyvän kosteuden, mutta eivät ota konvektion vaikutusta huomioon. Kostean ilman virtaaminen eristekerrokseen saattaa aiheuttaa huomattavan kosteuslisän (kuva -). Tämä pitää estää suunnittelemalla ja toteuttamalla rakenne riittävän tiiviiksi.

15 Kuva -: Kosteuden siirtyminen konvektiolla rakenteeseen. Vesihöyryn kyllästyskosteuspitoisuus alle C lämpötilassa vaihtelee riippuen siitä, mitataanko se veden vai jään yli. WUFI-ohjelmat käyttävät jään yli mitattuja arvoja, jotka antavat hieman pienemmän kyllästyskosteuspitoisuuden, jolloin kondenssi tapahtuu helpommin. Kuvassa - on vertailtu veden ja jään yli mitattuja vesihöyryn kyllästyskosteuspitoisuuksia eri lämpötiloissa.

16 Kuva - : Vesihöyryn kyllästyskosteuspitoisuus lämpötilan funktiona veden ja jään yli kaavoilla laskettuna. [] Rakenteen kosteusteknistä toimivuutta mitataan tässä lähinnä eristeen ulkopintaan kondensoituvan kosteuden määrän perusteella sekä eristeen ulkopinnan homeindeksillä. WUFI antaa laskennasta tulokseksi kunkin elementin kosteuspitoisuuden ja lämpötilan jokaista tuntia kohden. Kondenssia laskettaessa tarvitaan myös elementin kapillaarisen alueen kosteuspitoisuus, mikä saadaan vertaamalla elementin kosteuspitoisuutta materiaalin tasapainokosteuskäyrään. Tämän ja elementin paksuuden perusteella saadaan laskettua kyseiseen elementtiin tiivistyvän veden (kapillaarisella alueella olevan kosteuden) määrä kaavalla % missä w = materiaalin kosteuspitoisuus [kg/m ] w 97% = 97 % RH suhteellista kosteutta vastaava kosteuspitoisuus [kg/m ] d = elementin paksuus Kondensoituvan kosteuden määrä on nolla, kun w < w 97%. Tämä lasketaan erikseen tarvittavassa määrässä elementtejä (rajapinnan lähellä kaikissa, joissa kondensoitumista tapahtuu) sekä massiivirakenteen että eristeen puolella. Jokaiselle tunnille summataan jokaisessa elementissä tiivistyvä kosteuden määrä, joista sitten valitaan suurin arvo kuvaamaan vuoden aikana tiivistyvän kosteuden

17 7 maksimimäärää. Homeindeksin maksimiarvon laskenta on hieman monimutkaisempaa ja siihen perehdytään kappaleessa... Massiivirakenne on mallinnettu tasaisena materiaalikerroksena. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mahdollisten halkeamia tai hirsien välissä olevia rakoja ei ole otettu huomioon. Halkeamat ja hirsien saumat pienentävät massiivirakenteen vesihöyryvastusta, minkä takia homogeenisen materiaalikerroksen voidaan katsoa olevan varmalla puolella. Laskennassa on tarkasteltu kutakin rakennetyyppiä aina yhden vuoden mittaisella ajanjaksolla. Ohjelmaan on syötetty kuitenkin kolme peräkkäistä ilmastodataltaan samanlaista vuotta, joista on tarkasteltu ainoastaan viimeistä vuotta. Tämä tehdään sen takia, että massiivirakenne ehtisi saavuttaa ennen tarkasteluvuoden alkua kosteusolosuhteiden osalta tasapainotilan, jolloin tulokset vastaavat todellista tilannetta. Tämä työ niin kuin koko FRAME-hanke keskittyy enimmäkseen uudisrakentamiseen. Tulokset ovat kuitenkin sovellettavissa yhtä hyvin myös olemassa olevien rakennusten lisälämmöneristämiseen. Tavoiteltava rakenne Työssä on tarkoituksena erotella eri rakennetyypeistä toimivat rakenteet ja korjata muut toimiviksi. Toimivalla rakenteella tarkoitetaan tässä sitä, että rakenteeseen ei kondensoidu vettä eikä hometta esiinny eli homeindeksi on aina alle yksi. Puurankarunkoisessa seinässä sallitaan tavallisesti maksimissaan... g/m veden tiivistymistä rakenteen ulkopinnan lähellä. Koska massiivirakenteen sisäpinta on paljon lähempänä sisätiloja ja massiivirakenne kuivuu hitaasti, käytetään tässä työssä kuitenkin selvästi tiukempia vaatimuksia.. WUFI:n toiminta.. Laskennan perusteet ja virhelähteet WUFI :n laskenta perustuu elementtimenetelmään. Jokainen rakennekerros jaetaan pieniin osiin, elementteihin. Yhdessä elementissä on aina samat ominaisuudet eli esimerkiksi lämpötila- tai kosteusolosuhteet muuttuvat vain elementtien rajoilla. Tästä syystä laskenta on sitä tarkempaa mitä tiheämpi elementtiverkko on. Rakennekerroksien jako elementteihin tapahtuu geometrisena sarjana, jossa kerroksen reunoilla olevat elementit ovat ohuimpia ja keskellä olevat ovat paksuimpia. WUFI :n automaattisen jaon geometrinen muuntotermi on hyvin pieni (,...,), jolloin

18 8 elementtien paksuuksissa ei ole suurta eroa. Kuitenkin, koska tarkastelupisteet ovat rakennekerroksien rajoilla, on laskennan tarkkuuden ja nopeuden kannalta parempi sijoittaa reunoille selvästi ohuemmat elementit. Tästä syystä laskelmissa on käytetty manuaalista elementtijakoa ja asetettu geometriseksi muuntotermiksi,. Massiivirakenne on jaettu kolmeenkymmeneen elementtiin, joista tarkastellaan sisempää. Lämmöneristeessä on elementtiä, joista tarkastellaan jokaista. Sisäverhouslevyn ja mahdollisen höyrynsulun elementtijaolla ei ole juurikaan merkitystä laskentatuloksien kannalta ja niissä on käytetty tasapaksuja elementtejä: sisäverhouslevyssä yhdeksän ja höyrynsulkukalvossa kolme. Elementtijaolla on suuri merkitys kondensoituvan kosteuden määrää laskettaessa. Rakennetyypistä riippuen tiivistyneen kosteuden määrä saattaa vaihdella kymmeniä prosentteja WUFI:n automaattijaon keskitiheän ja tiheän elementtiverkon välillä. Verkkoa tihennettäessä edellä mainitusta manuaalisesti määrätystä verkosta tulosten ero on kuitenkin enää hyvin pieni. Työssä käytettävä verkko vastaa tuloksiltaan WUFI:n automaattijaolla määrättyä tiheää verkkoa, mutta on laskennassa nopeampi. WUFI:n laskenta etenee silmukalla läpi jokaisen aika-askeleen, jonka pituus tässä työssä on yksi tunti. Ensimmäisen aika-askeleen lämpötila ja kosteuspitoisuus saadaan suoraan lähtöarvoista, jotka tässä työssä eristeen ulkopinnan kondenssia laskettaessa ovat tasaisesti joka materiaalissa + C ja 7 % RH. Seuraavalla aika-askeleella päivitetään lämmön- ja kosteudensiirron kertoimet ja lasketaan niiden avulla uudet lämpötila- ja kosteuskentät. Laskentatulokset määritetään iteroimalla ja niiden tulisi lähestyä suppenevaa ratkaisua. Jos saatu tulos ei ole suppeneva, ohjelma päivittää kertoimet ja laskee uudelleen kunnes saadaan suppeneva tulos. Tämän jälkeen siirrytään seuraavaan aika-askeleeseen. Edellä mainittu silmukka käydään läpi jokaisella askeleella, joita kolmen vuoden laskentaan tulee 8 kappaletta, ja tulokseksi saadaan rakenteen lämpötila- ja kosteuskenttien vaihtelu tarkasteluun valituilla sisä- ja ulkoilman olosuhteilla. Laskennan tarkkuus riippuu elementtien paksuuden lisäksi aika-askeleen pituudesta ja suppenemiskriteereistä. Näistä johtuvat virheet ovat kuitenkin yleensä pieniä verrattuna materiaalitiedoissa ja ilmastodatassa esiintyviin epätarkkuuksiin. Laskennan jälkeen tulee kuitenkin aina tarkastella kriittisesti tulosta mallinnuksessa esiintyvien virheiden ja vakavien suppenemisvirheiden varalta. Suppenemisvirheistä ohjelma ilmoittaa, mutta muihin virheisiin puuttuminen on käyttäjän harkintakyvyn varassa. Tässä työssä on tehty kymmeniä vertailulaskelmia samankaltaisilla lähtöarvoilla, minkä takia saatavan tuloksen suuruusluokka on voitu ennustaa ja näin ollen välttää karkeita virheitä.

19 9.. Lämpötila- ja kosteuskenttien laskenta WUFI:n tärkeimpänä ominaisuutena on laskea annettujen lähtötietojen perusteella kussakin elementissä vallitsevat lämpötila- ja kosteusolosuhteet. Epästationääristä lämmön siirtymistä kuvataan differentiaaliyhtälöillä (.) sekä kosteuden siirtymistä differentiaaliyhtälöllä joissa D w = kosteusdiffusiviteetti [m /s] H = kostean rakennusmateriaalin entalpia [J/m ] h v = veden höyrystymisenlämpö [J/kg] p = vesihöyryn osapaine [Pa] u = vesipitoisuus [m /m ] δ = vesihöyrynläpäisevyys [kg/(mspa)] θ = lämpötila [ C] λ = kostean materiaalin lämmönjohtavuus [W/(mK)] μ = kuivan materiaalin vesihöyrynvastus [-] ρ w = veden tiheys [kg/m ] φ = ilman suhteellinen kosteus [-] (.) Näiden yhtälöiden vasemmat puolet kuvaavat elementissä olevaa varastoitunutta lämpöä ja kosteutta, kun taas oikeat puolet kuvaavat siirtyvää lämpöä ja kosteutta. Suhteellinen kosteus lasketaan vallitsevan vesihöyryn osapaineen sekä kyllästyskosteuspitoisuutta vastaavan osapaineen suhteesta. Kyllästyskosteuspitoisuutta vastaavan osapaineen WUFI laskee lämpötilasta θ [ C] riippuvasta kaavasta p v, sat e e , kun C, kun C (.) Yhteys vesihöyryn osapaineen ja ilman vesihöyrypitoisuuden välille saadaan yleisestä kaasulaista kaavalla. (.)

20 missä M W R θ = veden moolimassa (8, kg/kmol) = yleinen kaasuvakio (8, J/(kmol K)) = lämpötila [ C] WUFI antaa mahdollisuuden muokata materiaalitiedoissa vesihöyryn diffuusiovastuskertoimen ilman suhteellisesta kosteudesta riippuvaksi. Kun kapillaariset ominaisuudet on jo laitettu kosteusriippuviksi, kosteuden vaikutus on otettu huomioon jo näissä arvoissa. Tämän takia tässä työssä käytetään materiaaleilla vesihöyryn diffuusiovastuskertoimena vakioarvoa. Poikkeuksena tähän ovat läpäisevät höyrynsulkukalvot, joilla ei ole kapillaarisia ominaisuuksia. [].. Säteily Ulkopinnan lämpötilan laskentaan vaikuttaa johtumisen ja konvektion lisäksi säteily. Säteily voidaan jakaa lyhyt- ja pitkäaaltoiseen. Lyhytaaltoinen (aallonpituus noin,..., µm) säteily on peräisin auringosta ja sen määrä vaihtelee siksi suuresti päivän ajasta riippuen. Rakenteet absorboivat lyhytaaltoista säteilyä, mutta eivät emittoi sitä. Pitkäaaltoinen (aallonpituus noin µm) säteily on maan pinnalla olevien objektien (kuten rakennusten tai maan) emittoimaa lämpösäteilyä. Rakenteet siis sekä absorboivat että emittoivat pitkäaaltoista säteilyä eli ne ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa vuorokauden ajasta riippumatta. Auringon säteilystäkin pieni osa on pitkäaaltoista, mutta sen määrä on merkityksetön maan pinnalla oleviin lähteisiin verrattuna. Mustan kappaleen säteilemä teho pinta-alaa kohden saadaan Stefan-Bolzmannin laista (.) jossa σ = Stefan-Bolzmannin vakio (,7-8 W/(m K )) T = lämpötila [K] Tästä päästään todellisen kappaleen säteilemään tehoon kertomalla tulos säteilevän pinnan emissiviteetillä ε. Pitkäaaltoisessa säteilyssä kappaleiden lämpötilat ovat niin lähellä toisiaan, että kulkeutuvan energian määrä voidaan yksinkertaistaa muotoon (.) jossa

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

ARK-A3000 Rakennetekniikka: Käytettävien yhtälöiden koonti

ARK-A3000 Rakennetekniikka: Käytettävien yhtälöiden koonti ARK-A3000Rakennetekniikka:Käytettävienyhtälöidenkoonti Tässä dokumentissa esitellään ja eritellään kurssilla tarvittavat yhtälöt. Yhtälöitä ei tulla antamaan tentin yhteydessä, joten nämä on käytännössä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a) Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA 466111S Rakennusfysiikka LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C3

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS 12.12.2011 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikan käsikirja, esittely - ja keskustelutilaisuus, Helsinki 12.12. 2011 KÄSIKIRJAN TOTEUTUSTILANNE

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään

Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Kiinteistö ja rakennusalan tutkimusseminaari Toni Pakkala Antti-Matti Lemberg Henna Kivioja Sisältö Taustaa betonin vaurioituminen Suomen

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Julkisivuyhdistyksen Innovaatio 2016 seminaari 12-13.05.2016 Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Sisältö 2 v v v v v Julkisivun yleisimmät vauriomekanismit

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

LUENTO 5 KOSTEUS RAKENTEESSA, KOSTEUDEN SIIRTYMINEN JA RAKENTEET

LUENTO 5 KOSTEUS RAKENTEESSA, KOSTEUDEN SIIRTYMINEN JA RAKENTEET LUENTO 5 KOSTEUS RAKENTEESSA, KOSTEUDEN SIIRTYMINEN JA RAKENTEET RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Paloseminaari 17 Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy Onko paloluokitellun rakennustuotteen luokka

Lisätiedot

Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME)

Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME) 1 (6) LIITE 1 Diaarinumero 2091/31/09 Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME) Tutkimuksen lähtökohta Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakenteiden rakennusfysikaalisessa toiminnassa Ilmastolla

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Läpivienti täysin eristetty ja osittain tuuletettu rakenne

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Läpivienti täysin eristetty ja osittain tuuletettu rakenne 14.04.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Päivitys 15.4.-14 Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Läpivienti täysin eristetty ja osittain tuuletettu rakenne Kokkola 14.04.2014

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simulointiesimerkki

Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simulointiesimerkki Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simuloiesimerkki School of Technology and Management, Polytechnic Institute of Leiria Käännös: Tuula Höök - Tampereen Teknillinen Yliopisto Mallinnustyökalut Jäähdytysjärjestelmän

Lisätiedot

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta ISOVER_RIL_225 Tällä ohjelmalla ISOVER_RIL_225 esitetään erityisesti ohjeet lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden vaikutuksen huomioon ottavan korjaustekijän ΔU a määrittämiseksi ISOVER-rakennuseristeillä

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

EXCELLENCE IN INSULATION. Puurunkoseinien palonkestävyys. Puurunkoseinien palonkestävyys

EXCELLENCE IN INSULATION. Puurunkoseinien palonkestävyys. Puurunkoseinien palonkestävyys Pu europe EXCELLENCE IN INSULATION Puurunkoseinien palonkestävyys Puurunkoseinien palonkestävyys 1 2 Puurunkoseinien palonkestävyys Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Projektin tausta 5 Projektin kulku 6 Tulokset

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

RIL 107: LUVUT 2 JA 4

RIL 107: LUVUT 2 JA 4 RIL 107: LUVUT 2 JA 4 13.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos SISÄILMAN KOSTEUSLISÄN MITOITUSARVOT 10 Sisäilman kosteuslisä, ν (g/m 3 ) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 0-30 -25-20 -15-10

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Restore Julkisivun korjausmenetelmä

Restore Julkisivun korjausmenetelmä Restore Julkisivun korjausmenetelmä Microbe Control Finland Oy Jouko Leppänen, p. +35 40 900 9856 jouko.leppanen@microbecontrol.fi TaloTerveys Lajunen Oy Raimo Lajunen, p. +358 45 314 3433 raimo.lajunen@taloterveys.fi

Lisätiedot

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi 13.11.2015 TkT Timo Karvinen Comsol Oy Johdanto Raportissa esitetään lämpösimulointi kattotuolirakenteille, joihin on asennettu

Lisätiedot

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5 A1. Tehdään taulukko luumun massoista ja pitoisuuksista ennen ja jälkeen kuivatuksen. Muistetaan, että kuivatuksessa haihtuu vain vettä. Näin ollen sokerin ja muun aineen massa on sama molemmilla riveillä.

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle.

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle. 1(4) Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems LUT Energia Nimi, op.nro: BH20A0450 LÄMMÖNSIIRTO Tentti 13.9.2016 Osa 1 (4 tehtävää, maksimi 40 pistettä) Vastaa seuraaviin kysymyksiin

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

vesihöyry alkaa lauhtua eli tiivistyä pieniksi vesipisaroiksi. Samoin käy ilman jäähtyessä, sillä silloin kyllästyskosteus laskee.

vesihöyry alkaa lauhtua eli tiivistyä pieniksi vesipisaroiksi. Samoin käy ilman jäähtyessä, sillä silloin kyllästyskosteus laskee. Ilmankosteus Ilma koostuu useista eri kaasuista. Eniten siinä on typpeä, noin 78 %, ja happea, noin 20 %. Kosteusvaurioiden kannalta merkittävin kaasu on ilman sisältämä vesihöyry, jota on ilmassa vain

Lisätiedot

Exercise 3. (session: )

Exercise 3. (session: ) 1 EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 3 (session: 7.2.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 28.2. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 2, ratkaisut (syyslukukausi 204). Kun sylinterissä oleva n moolia ideaalikaasua laajenee reversiibelissä prosessissa kolminkertaiseen tilavuuteen 3,lämpötilamuuttuuprosessinaikanasiten,ettäyhtälö

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot