TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7."

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA

2 Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Sisällys 1 Yleistiedot Tilaaja Tutkimuksen tekijä Tehtävä Lähtötiedot Laskentamenetelmä ja lähtöoletukset Laskennallinen tarkastelu Rakenne ja laskentamallit Lähtötilanne ja tehdyt oletukset Laskentatulokset ja tulosten tarkastelu Rakenteiden kosteustekninen toiminta rakenteen kokonaiskosteuden kannalta Rakenteen kosteustekninen toiminta talvella Rakenteen kosteustekninen toiminta kesällä Rakenteen kosteustekninen toiminta puurungon kohdalla Rakenteen kosteustekninen toiminta jos PA -kalvon tilalta käytetään PE kalvoa Johtopäätökset ja tulosten tarkastelu...19

3 Tutkimusselostus 3 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu 1 Yleistiedot 1.1 Tilaaja SAINT-GOBAIN RAKENNUSTUOTTEET OY Jussi Jokinen PL Hyvinkää 1.2 Tutkimuksen tekijä 1.3 Tehtävä 1.4 Lähtötiedot Vahanen Oy Hanna Keinänen puh Halsuantie Helsinki Projekti KOS1489/1/ Tehtävänä on ollut arvioida laskennallisesti korjauskohteen ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteusteknistä käyttäytymistä eri tuulensuojavaihtoehdoilla kun polyamidipohjainen höyrynsulku (Isover Vario Duplex) kiertää puurungon ulkopuolelta. Toimivuuden arvioinnissa on otettu huomioon rakennusaikana rakenteeseen kulkeutuvan rakennuskosteuden vaikutus. Tältä osin on arvioitu rakenteen kuivumiskykyä. Lisäksi on tehty vertailulaskelma, jos höyrynsulkuna käytetäänkin tavallista polyeteenikalvoa polyamidikalvon tilalta. Tutkittavan korjauskohteen ulkoseinän rakennetyyppi sisältä ulospäin lueteltuna: 1. Kipsilevy 13 mm 2. Vanha vinolaudoitus 25 mm 3. Höyrynsulku (Isover Vario Duplex) 4. Puurunko (höyrynsulku kiertää puurungon ulkopuolelta) + Lämmöneriste (Isover KL33) 150 mm 5. Tuulensuojalevy 6. Tuuletusrako (pystylaudat 22 mm runkotolppiin kiinni) 7. Puuverhous (lauta) 23 mm Tarkasteltavat pisteet 3 vuoden laskentajaksolla on merkitty punaisella pisteellä.

4 Tutkimusselostus 4 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu 2 Laskentamenetelmä ja lähtöoletukset Ulkoseinärakenteen laskennalliset tarkastelut tehtiin WUFI 2D-ohjelman versiolla 3.3. WUFI -ohjelma on tarkoitettu kaksiulotteisen lämmön- ja kosteudensiirtymisen mallintamiseen ja sillä voidaan tarkastella sekä diffuusiolla että kapillaarisesti tapahtuvaa kosteudensiirtymistä jatkuvuustilan lisäksi myös ajasta riippuvissa tapauksissa. Ohjelmalla on mahdollista arvioida sisäilmasta peräisin olevan kosteusrasituksen lisäksi mm. vesisateen, auringon säteilyn ja kosteuden faasimuutoslämmön vaikutuksia rakenteen lämpö- ja kosteustekniseen käyttäytymiseen. Tätä tarkastelua varten ohjelmaan on luotu tilaajalta saatujen lähtötietojen perusteella käytettyjen rakennusmateriaalien lämpö- ja kosteustekniset laskenta-arvot (liite 1). Lisäksi tuulensuojan pinnoitteesta on muodostettu oma ohut rakennekerros. Ulkoseinärakennetta kuvaavassa laskentamallissa ei ole huomioitu tuulettuvan ilmavälin, ilmavuotojen, sisätilan paikallisten ilmavirtausten tms. tekijöiden vaikutusta lämmön- tai kosteuden siirtymiseen rakenteiden sisällä tai niiden pinnoilla. Materiaaliominaisuuksien osalta huomioimatta on jätetty lämpötilan ja jäätymisen vaikutus materiaaliominaisuuksiin. Näitä tapauksia on kuitenkin käsitelty tutkimusselostuksessa. Tutkittavissa laskentatapauksissa on ulkoilman olosuhteina käytetty vuonna 1979 Espoossa yhden tunnin välein mitattuja säätietoja. Vuoden 1979 keskilämpötila on Espoossa ollut +5,5 C ja suhteellisen kosteuden keskiarvo 83 % sekä vuotuinen sademäärä 652 mm (liite 2). Laskennassa on käytetty sisäilman lämpötilalle keskiarvoa +21 C ja suhteelliselle kosteudelle keskiarvoa 45 %. Tässä lämpö- ja kosteusteknisessä tarkastelussa keskitytään kosteusteknisesti kunkin ajankohdan kannalta kriittisimpään rakenteen kohtaan sekä puurungon tarkasteluun. Talviaikaan suurin kosteuden tiivistymisriski liittyy ulkoseinän julkisivulaudoituksen sisäpintaan sekä ilmaväliin rajoittuvan tuulensuojalevyn ulkopintaan. Kesäaikaan vastaava kriittinen piste sijaitsee höyrynsulkumuovin ulkopinnalla. Lähtötilanteessa rakenteen eri osien lämpötila ja suhteellinen kosteus oletettiin vakioiksi olettaen rakenteiden kostuneen rakennusvaiheessa. Tarkempi kuvaus laskentamalleista on esitetty kunkin laskentatapauksen yhteydessä. Tarkastelu toteutettiin siten, että kunkin rakenteen osalta laskenta suoritettiin 3 testivuoden ajan, jolloin voitiin havaita lähtötilanteessa tehtyjen oletusten paikkansapitävyys. Lopputuloksena saadaan rakenteen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muuttuminen laskennan aikana.

5 Tutkimusselostus 5 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu 3 Laskennallinen tarkastelu 3.1 Rakenne ja laskentamallit Rakenteen lämpö- ja kosteusteknisessä tarkastelussa rakenteesta muodostettiin neljä laskentamallia eri tuulensuojavaihtoehdoilla: 1. Ei tuulensuojaa 2. Kipsilevy 9 mm 3. Isover RKL-FACADE 30 mm (ulkopinnassa Tyvec Soft pinnoite) 4. Isover RKL-FACADE 50 mm (ulkopinnassa Tyvec Soft pinnoite) Laskentamallilla ei ole mahdollista huomioida ilmavirtauksia ilmavälissä. Ilmavälin tuulettuminen kuitenkin pääsääntöisesti parantaa rakenteen toimintaa, joten tässä suhteessa tehty tarkastelu on ns. varmalla puolella. Rakenteen kosteusteknistä toimintaa puurungon ulkoreunan kohdalla tarkasteltiin lisäksi tilanteessa, jossa oletettiin ulkoolosuhteet suoraan tuulensuojalevyn pintaan siten, ettei julkisivulaudoitusta eikä ilmaväliä ollut. Ilmavälin pystylaudoitus jätettiin laskelmaan, koska se hidastaa puurungon ulkopinnan kuivumista ja on siten kriittisempi tilanne. 3.2 Lähtötilanne ja tehdyt oletukset Lähtötilanteessa rakenteen jokaisen rakennekerroksen kosteus- ja lämpötilajakaumat oletettiin vakioiksi. Lähtötilanteen lämpötilaksi oletettiin 20 C ja suhteelliseksi kosteudeksi 80 %. 3.3 Laskentatulokset ja tulosten tarkastelu Rakenteiden kosteustekninen toiminta rakenteen kokonaiskosteuden kannalta Rakenteiden kokonaiskosteuden muuttuminen 3 vuoden laskentajakson aikana on esitetty kuvissa 1-4. Kuvista voidaan nähdä, että rakenteiden kokonaiskosteuspitoisuus ei kasva eli rakenteisiin ei keräänny kosteutta haitallisessa määrin.

6 Tutkimusselostus 6 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kuvat 1-2. Ulkoseinärakenteen kokonaiskosteuspitoisuuden [kg/m 3 ] vaihtelu 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa (vas.) ja 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa (oik.) 3 vuoden laskentajakson aikana. Kuva 3-4. Ulkoseinärakenteen kokonaiskosteuspitoisuuden [kg/m 3 ] vaihtelu 3. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 30 mm) tapauksessa (vas.) ja 4. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 50 mm) tapauksessa (oik.) 3 vuoden laskentajakson aikana.

7 Tutkimusselostus 7 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Rakenteen kokonaiskosteus kuvaa rakenteen materiaaleihin sitoutuneen kosteuden kokonaismäärää. Rakenteen keskimääräisen kokonaiskosteuden kasvaessa jatkuvasti ajan kuluessa tarkoittaa se sitä, että rakenteen kuivumiskyky on puutteellinen ja tällöin rakenteen kosteusteknistä toimivuutta ei voida pitää laskentaoletuksilla riittävänä. Rakenteiden kokonaiskosteuspitoisuus nousee kesän ja syksyn aikana, mutta talven aikana rakenteet ehtivät kuitenkin kuivua. Kuvaajien perusteella nähdään, että rakenteen kokonaiskosteus on suurimmillaan kun rakenteessa ei ole tuulensuojaa ja kokonaiskosteuspitoisuus laskee tuulensuojalevyn vaikutuksesta. Kipsilevyn ansiosta kokonaiskosteuspitoisuus laskee keskimäärin 3 %, Isover RKL-FACADE 30 mm vaikutuksesta 12,4 % ja Isover RKL-FACADE 50 mm vaikutuksesta 19,5 %. Näiden tulosten perusteella kipsilevystä saatu hyöty rakenteen kokonaiskosteuden kannalta on pieni verrattuna Isover RKL-FACADE tuulensuojatuotteisiin Rakenteen kosteustekninen toiminta talvella Kuvissa 5-20 on esitetty ulkoseinärakenteiden talviajan kosteusteknisesti kriittisimpien pisteiden eli ilmavälissä tuulensuojalevyn pinnan suhteellisen kosteuden ja lämpötilan vaihtelu 3 vuotta pitkällä laskentajaksolla lämmöneristeen sekä puurungon kohdilta tarkasteltuna. Tarkasteltavat pisteet on valittu liitteessä 3 esitettyjen tutkittavien rakenteiden lämpötilan sekä suhteellisen kosteuden jakaumien, testivuoden talven kriittisimpänä ajankohtana ( ), mukaan. Kriittisimpänä ajankohtana ulkoilman lämpötila on keskimäärin -8 o C ja suhteellinen kosteus 87 %. Rakenteiden suhteellinen kosteus vaihtelee laskentajaksolla välillä 49 %...89 % lämmöneristeen kohdalta tarkasteltuna ja välillä 49 %...80 % puurungon kohdalta tarkasteltuna, mutta rakenteen sisään ei kuitenkaan tiivisty kosteutta. Vaikka rakenteessa lähellä ulkopintaa sijaitsevien rakenneosien pinnassa suhteellinen kosteus nousee korkeaksi, on rakenteen lämpötila kuitenkin korkeamman suhteellisen kosteuden vallitessa varsin alhainen. Alhainen lämpötila pienentää mm. mikrobikasvun riskiä merkittävästi.

8 Tutkimusselostus 8 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kuvat 5-8. Lämmöneristeen ulkopinnan (vas.) ja höyrynsulun ulkopinnan (oik.), lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihtelu puurungon kohdalla 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana. Kuvat Tuulensuojan ulkopinnan lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihtelu lämmöneristeen (vas.) ja puurungon (oik.) kohdalla 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana.

9 Tutkimusselostus 9 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kuvat Tuulensuojan ulkopinnan lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihtelu lämmöneristeen (vas.) ja puurungon (oik.) kohdalla 3. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL- FACADE 30 mm) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana. Kuvat Tuulensuojan ulkopinnan lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihtelu lämmöneristeen (vas.) ja puurungon (oik.) kohdalla 4. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL- FACADE 50 mm) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana. Kuvaajista nähdään, että 1. ja 2. laskentamallien olosuhteiden välillä ei ole merkittävää eroa. Kipsilevyn tapauksessa kosteusvaihtelut ovat hieman suurempia verrattuna tapaukseen, jossa tuulensuojaa ei ole ollenkaan. Laskentatulosten perusteella ei myöskään 3. ja 4. laskentamallien olosuhteiden välillä ole merkittävää eroa. Käytettäessä tuulensuojana Isover RKL-FACADE tuotetta, nousee suhteellinen kosteus tuulensuojan pinnassa aavistuksen korkeammalle talviaikaan lämmöneristeen kohdalta tarkasteltuna kuin laskentamalleissa 1. ja 2., mutta puurungon kohdalta kesäaikaan suhteellinen

10 Tutkimusselostus 10 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu kosteus laskee kuitenkin matalammaksi laskentamallien 3. ja 4. tapauksissa. Kaikissa tapauksissa tuulensuojalevyn pinta pääsee kuitenkin kuivumaan Rakenteen kosteustekninen toiminta kesällä Kuvissa on esitetty ulkoseinärakenteiden kesäajan kosteusteknisesti kriittisimpien pisteiden eli höyrynsulun ulkopinnan suhteellisen kosteuden ja lämpötilan vaihtelu 3 vuotta pitkällä laskentajaksolla lämmöneristeen sekä puurungon sisänurkan kohdilta tarkasteltuna. Tarkasteltavat pisteet on valittu liitteessä 4 esitettyjen tutkittavien rakenteiden lämpötilan sekä suhteellisen kosteuden jakaumien, testivuoden kesän kriittisimpänä ajankohtana ( ), mukaan. Kriittisimpänä ajankohtana ulkoilman lämpötila on keskimäärin 18 o C ja suhteellinen kosteus 80 %. Rakenteiden suhteellinen kosteus vaihtelee höyrynsulun ulkopinnassa laskentajaksolla välillä 11 %...85 % lämmöneristeen kohdalta tarkasteltuna ja välillä 14 %...82 % puurungon sisänurkan kohdalta tarkasteltuna, mutta höyrynsulun pintaan ei kuitenkaan tiivisty kosteutta. Kuvat Höyrynsulun ulkopinnan lämmöneristeen kohdalla (vas.) ja höyrynsulun ulkopinnan puurungon sisänurkan kohdalla (oik.), lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihtelu 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana.

11 Tutkimusselostus 11 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kuvat Höyrynsulun ulkopinnan lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihtelu lämmöneristeen (vas.) ja puurungon sisänurkan (oik.) kohdalla 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana. Kuvat Höyrynsulun ulkopinnan lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihtelu lämmöneristeen (vas.) ja puurungon sisänurkan (oik.) kohdalla 3. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 30 mm) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana.

12 Tutkimusselostus 12 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kuvat Höyrynsulun ulkopinnan lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihtelu lämmöneristeen (vas.) ja puurungon sisänurkan (oik.) kohdalla 4. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 50 mm) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana. Kuvaajien perusteella nähdään, että suhteellinen kosteus 1. ja 2. laskentamallin tapauksessa nousee noin 85 % ja laskentamallien 3. ja 4. tapauksissa suhteellinen kosteus nousee noin 75 %:iin höyrynsulun pinnassa lämmöneristeen kohdalta tarkasteltuna. Höyrynsulun ulkopinnasta puurungon sisänurkan kohdalla suhteellinen kosteus jää hieman alhaisemmaksi kuin lämmöneristeen kohdalta tarkasteltuna. Kaikissa tapauksissa höyrynsulun pinta pääsee kuitenkin kuivumaan Rakenteen kosteustekninen toiminta puurungon kohdalla Rakenteen puurungon kuivumiskyky tarkastettiin, koska lähtötilanteessa rakenteet ovat kosteita ja höyrynsulku kiertää puurungon ympäri. Puurungon kuivuminen on huomattavasti villaa hitaampaa, jolloin se muodostuu kriittiseksi kohdaksi lämpö- ja kosteustekniseltä kannalta. Runkotolpan keskimääräiset lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muuttumiset 3 vuoden laskentajakson aikana eri laskentamallien tapauksissa on esitetty kuvissa Kuvista nähdään, että puurungon keskimääräinen suhteellinen kosteus laskee koko tarkastelujakson aikana, eli rakenne kuivuu.

13 Tutkimusselostus 13 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kuvat Lämpötila ja suhteellinen kosteus puurungossa 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa (vas.) ja 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa (oik.) 3 vuoden laskentajakson aikana. Kuvat Lämpötila ja suhteellinen kosteus puurungossa 3. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 30 mm) tapauksessa (vas.) ja 4. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 50 mm) tapauksessa (oik.) 3 vuoden laskentajakson aikana. Kuvaajien perusteella nähdään, että rakenteen suhteellinen kosteus on suurimmillaan kun rakenteessa ei ole tuulensuojaa ja puurungon keskimääräinen suhteellinen kosteus laskee tuulensuojalevyn vaikutuksesta. Näiden tulosten perusteella kipsilevystä saatu hyöty rakenteen kokonaiskosteuden kannalta on pienempi kuin Isover RKL-FACADE tuulensuojatuotteista saatu hyöty.

14 Tutkimusselostus 14 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Lisäksi tarkastettiin puurungon kylmimmän pisteen, eli puurungon ulkopinnan, olosuhteita. Runkotolpan kylmimmän pisteen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muuttumiset 3 vuoden laskentajakson aikana eri laskentamallien tapauksissa on esitetty kuvissa Kuvat Lämpötila ja suhteellinen kosteus puurungon ulkopinnassa 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa (vas.) ja 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa (oik.) 3 vuoden laskentajakson aikana. Kuvat Lämpötila ja suhteellinen kosteus puurungon ulkopinnassa 3. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 30 mm) tapauksessa (vas.) ja 4. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 50 mm) tapauksessa (oik.) 3 vuoden laskentajakson aikana.

15 Tutkimusselostus 15 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Tuloksista nähdään, että suhteellinen kosteus pysyy suhteellisen alhaisena kaikissa laskentamalleissa ja rakenteet pääsevät kuivumaan. Kuitenkin 1. ja 2. laskentamallien sekä 3. ja 4. laskentamallien välillä on todella suuri ero. Rakenne toimii huomattavasti paremmin kun tuulensuojana käytetään Isover RKL-FACADE tuotteita. Merkittävimmäksi eron tekee se, että ilman tuulensuojaa tai jos tuulensuojana on kipsilevy 9 mm, lämpötila puurungon ulkopinnassa kylmimpinä aikoina talvella laskee pakkasen puolelle. Tulosten perusteella juuri lämpötila osoittautui kriittiseksi puurungon mahdollisen vaurioitumisen kannalta. Tästä syystä tutkittiin vielä tilannetta, jossa tuuletusväli oletetaan hyvin tuulettuvaksi, jolloin julkisivulaudoitus ja ilmaväli voidaan jättää huomioimatta. Tämän seurauksena tuulensuojalevyn pinta on suoraan ulko-olosuhteissa eli sen lämpötila on alhaisempi. Käytännössä tilanne esiintyy ulkoseinärakenteen alareunassa kohdassa, mistä ulkoilma virtaa tuuletusrakoon. Ylemmäksi mentäessä tuuletusraon olosuhteet rupeavat poikkeamaan ulko-olosuhteista. Runkotolpan kylmimmän pisteen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muuttumiset 3 vuoden laskentajaksolla, kun tuulensuojalevy oletetaan olevan suoraan ulko-olosuhteissa, on esitetty kuvissa 53-58, kun tuulensuojana on kipsilevy 9 mm, Isover RKL-FACADE 30 mm tai vaihtoehtoisesti Isover RKL-FACADE 50 mm. Kuvat Lämpötila ja suhteellinen kosteus puurungon ulkopinnassa 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa (vas.) ja 3. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 30 mm) tapauksessa (oik.) 3 vuoden laskentajakson aikana, kun tuulensuojan pinnassa on käytetty ulko-olosuhteita.

16 Tutkimusselostus 16 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kuvat Lämpötila ja suhteellinen kosteus puurungon ulkopinnassa 4. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 50 mm) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana, kun tuulensuojan pinnassa on käytetty ulko-olosuhteita. Laskentatuloksista nähdään, että 2. ja 3. laskentamallien tapauksissa puurungon ulkopinta menee pakkasen puolelle talvella. Kuitenkin 3. laskentamallissa lämpötila laskee ainoastaan hetkellisesti noin -3 o C:een. 4. laskentamallin tapauksessa lämpötila ei laske pakkasen puolelle koko tarkastelujakson aikana Rakenteen kosteustekninen toiminta jos PA -kalvon tilalta käytetään PE kalvoa Höyrynsulun kosteudenläpäisyvastus voi osoittautua merkittäväksi tekijäksi tutkittavassa seinärakenteessa, sillä tiivis höyrynsulkumuovi mahdollistaa rakenteen kuivumisen ainoastaan sisäänpäin. Tämän takia on tutkittiin myös tiiviimmän höyrynsulkumateriaalin (PE kalvon) vaikutusta seinärakenteen lämpö- ja kosteustekniseen toimivuuteen. Tarkasteltavat tilanteet ovat vastaavat kuin 1. ja 2. laskentamallit (ei tuulensuojaa/tuulensuojana kipsilevy 9 mm), mutta höyrynsulkumuovi on vaihdettu PA kalvosta PE kalvoon. Kuvissa 57 on esitetty rakenteen kokonaiskosteuspitoisuus 3 vuoden laskentajakson aikana 1. laskentamallin tapauksessa kun höyrynsukuna on käytetty PE kalvoa. Lisäksi kuvissa on esitetty keskimääräinen lämpötila ja suhteellinen kosteus puurungossa PE kalvon tapauksessa 1. laskentamallin tapauksessa. Kuvista nähdään, että rakenne lähtee kuivamaan laskentajakson aikana, mutta kuivaminen ei ole kovin tehokasta.

17 Tutkimusselostus 17 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kuvat 57. Rakenteen kokonaiskosteuspitoisuus [kg/m 3 ] 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa, kun PA kalvon tilalta käytetään PE kalvoa 3 vuoden laskentajakson aikana. Kuvat Lämpötila ja suhteellinen kosteus puurungossa 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana, kun PA kalvon tilalta käytetään PE - kalvoa. Laskentatuloksien perusteella nähdään, että PA kalvo mahdollistaa rakenteen kuivumisen tehokkaammin kuin PE kalvo. Puurungon suhteellinen kosteus pysyy ensimmäisen vuoden ajan yli 75 %:n ja koko tarkastelujakson aikana se ei laske alle 70 %:iin. Vaikka puurungon kokonaiskosteus laskeekin, niin se ei vielä kerro tilannetta puurungon ulkopinnassa. Kuvissa on esitetty lämpötila ja suhteellinen kosteus puurungon ulkopinnassa 1. laskentamallin tapauksessa kun PA kalvon tilalta on käytetty PE -kalvoa.

18 Tutkimusselostus 18 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kuvat Lämpötila ja suhteellinen kosteus puurungon ulkopinnassa 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana, kun PA kalvon tilalta käytetään PE -kalvoa. Tuloksista nähdään, että puurungon ulkopinnassa olosuhteet ovat kriittiset 1. laskentamalli tapauksessa (ei tuulensuojaa) ja puurungon ulkopinnan vaurioitumista voidaan pitää todennäköisenä, jos höyrynsulkuna käytetään PE kalvoa. Lisäksi lämpötila laskee talven kylmimpinä aikoina pakkasen puolelle. Ulkoseinärakenteen alaosassa, jos ilmaväli on hyvin tuulettuva, on olosuhteet tuulensuojalevyn pinnassa lähes ulko-olosuhteet. Tästä syystä tarkastellaan vielä tilannetta, jossa julkisivulaudoitus ja ilmaväli on jätetty pois siten, että tuulensuojalevyn pinta on suoraan ulko-olosuhteissa. Tarkastellaan 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapausta siten, että höyrynsulkuna käytetään PE kalvoa. Laskentatulokset puurungon ulkopinnasta on esitetty kuvissa Kuvat Lämpötila ja suhteellinen kosteus puurungon ulkopinnassa 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa 3 vuoden laskentajakson aikana, kun PA kalvon tilalta käytetään PE kalvoa ja ulko-olosuhteet on suoraan tuulensuojalevyn pinnalla. Tuloksista nähdään, että puurungon ulkopinnassa olosuhteet ovat kriittiset myös 2. laskentamalli tapauksessa (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) ja puurungon ulkopinnan vaurioitumista voidaan pitää todennäköisenä, jos höyrynsulkuna käytetään PE kalvoa. Lisäksi lämpötila laskee talven kylmimpinä aikoina pakkasen puolelle.

19 Tutkimusselostus 19 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu 4 Johtopäätökset ja tulosten tarkastelu Tehtyjen laskennallisten tarkastelujen perusteella rakenteisiin ei annettujen lähtötietojen vallitessa keräänny kosteutta haitallisessa määrin. Rakenteiden kokonaiskosteuspitoisuus ei kasva laskentajakson aikana vaikka tuulensuojalevyä ei olisikaan. Talviaikaisen toiminnan kannalta rakenteen uloimpiin tiiviisiin pintoihin ei tiivisty kosteutta. Tuulensuojan ulkopinnan suhteellinen kosteus nousee korkeaksi talvella, mutta se pääsee kuitenkin kuivamaan kesän aikana. Tarkasteltaessa korkeimpien suhteellisen kosteuden arvojen esiintymistä voidaan todeta, että niitä esiintyy lähinnä silloin, kun tarkastellun pisteen lämpötila on mikrobikasvun riskin kannalta alhainen. Tuulensuojan ulkopinnan suhteellista kosteutta käytännön rakenteessa laskee merkittävästi myös ilmavälissä tapahtuvat ilmavirtaukset, joita ei tässä laskelmassa ole huomioitu. Höyrynsulun ulkopinnan suhteellinen kosteus nousee kesällä ja syksyllä lähelle 85 % villan kohdalla ja 80 % puurungon sisänurkan kohdalla 1. ja 2. laskentamallin tapauksessa. Laskentamallien 3. ja 4 tapauksissa suhteellisen kosteuden lukemat höyrynsulun pinnalla jää kesän ja syksyn aikana alle 80 %:iin. Tehtyjen laskelmien perusteella rakenteisiin ei tiivisty eikä keräänny kosteutta. Arvioitaessa mahdollisesti höyrynsulun ulkopinnalla tapahtuvaa ajoittaista mikrobikasvua ja sen haitallisuutta tulee ottaa huomioon myös rakenteen ilmatiiveys. Ajoittainen mikrobikasvu kerroksellisissa ulkoseinärakenteissa on varsin tavanomaista johtuen lähinnä vaihtelevista ulko-olosuhteista ja tilojen kosteuskuormista. Höyrynsulun pinnan suhteellista kosteutta käytännön rakenteessa laskee lisäksi myös ilmavälissä esiintyvät ilmavirtaukset, joita laskennassa ei ole huomioitu. Polyamidipohjaisen höyrynsulkumuovin kiertäminen puurungon ympäriltä ulkokautta ei aiheuta merkittävää kosteusteknistä riskiä tutkittaville rakenteille kalvon toimiessa annettujen lähtötietojen mukaisesti (liite 1, Vario KM Duplex). Tuulensuojalevyn valinta vaikuttaa etenkin tutkittavien rakenteiden puurungon ulkopinnan lämpöolosuhteisiin sekä rakenteen kokonaiskosteuspitoisuuteen. Kokonaiskosteuspitoisuus oli suurin 1. laskentamallin tapauksessa kun tuulensuojaa ei ollut ja pienin 4. laskentamallin tapauksessa, kun tuulensuojana käytettiin Isover RKL-FASADE 50 mm tuulensuojavillaa. PA kalvo mahdollistaa rakenteen kuivumisen tehokkaammin kuin PE -kalvo, etenkin puurungon kohdalla. PE kalvo hidastaa merkittävästi puurungon kuivumiskykyä tutkittavan rakenteen tapauksessa, koska puurungon keskimääräinen suhteellinen kosteus pysyy yli 75 % ensimmäisen vuoden aikana eikä laske alle 70 %. Lisäksi tehtyjen tarkastelujen perusteella 1. ja 2. laskentamallien tapauksessa, jos PA kalvo korvataan PE kalvolla, puurungon ulkopinnan vaurioitumista voidaan pitää todennäköisenä.

20 Tutkimusselostus 20 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Tämän takia PE kalvon kiertäminen puurungon ympäri ulkokautta ei ole suositeltavaa tarkasteltavissa rakenteissa. Yhteenvetona tehdyistä laskelmista voidaan todeta, että tutkittavat 2., 3. ja 4. laskentamallit toimivat kosteusteknisesti laskelmissa käytetyillä lähtötiedoilla. Tuulensuojalevyn käyttö tutkittavassa rakenteessa on suositeltavaa myös ilmatiiviysvaatimusten takia, joten 1. laskentamallia ei voida pitää toimivana ratkaisuna. Kuitenkin 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa talviaikaan lämpötila puurungon ulkopinnassa laskee pakkasen puolelle. Koska riittävää tietoa PA kalvon toiminnasta pakkasolosuhteissa ei ole käytettävissä, ei 2. laskentamallin tapausta voida pitää lämpöteknisesti toimivana. Pakkasolosuhteet ja jäätyminen saattavat vaikuttaa PA kalvon vesihöyrynläpäisevyyteen, jolloin PA kalvon vesihöyrynläpäisevyys pienenee. Laskelmien perusteella tiiviimmän höyrynsulun käyttäminen aiheuttaa puurungon ulkopintaan todennäköisen vaurioitumisen. Näiden laskelmien ja lähtötietojen perusteella tutkittava rakenne vaatii tuulensuojaksi vähintään Isover RKL-FASADE 50 mm, jotta höyrynsulun lämpötila ei laske pakkasen puolelle ja näin ollen aiheuta riskiä puurungon vaurioitumiseen. Laskennan tulokset ja niistä tehdyt oletukset pätevät ainoastaan laskennassa tehdyillä lähtöoletuksilla. Laskennan tulosten luotettavuuteen ja tulosten tulkintaan vaikuttavat olennaisesti mm. rakenteen ilmavälin virtausteknisen toiminnan huomioimattomuus, oletukset sääoloista sekä materiaaliominaisuuksista. Lisäksi rakennuksen sisäpuolisessa kosteusrasituksessa tapahtuvat muutokset (esim. sisäilma) sekä ulkovaipan vesivuodot voivat ajoittain lisätä rakenteen kosteusrasitusta. Helsingissä Vahanen Oy Tarkastanut: Hanna Keinänen, DI Ari-Veikko Kettunen, DI Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Laskennassa käytetyt lähtöarvot ja materiaalitiedot Laskennassa käytetyt ulko- ja sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 3 vuoden tarkastelujaksolla Tutkittavien rakenteiden lämpötilan sekä suhteellisen kosteuden jakaumat, testivuoden talven kriittisimpänä ajankohtana ( ) Tutkittavien rakenteiden lämpötilan sekä suhteellisen kosteuden jakaumat, testivuoden talven kriittisimpänä ajankohtana ( )

21 LIITE 1 1 (9) Lähtötiedot laskemiin

22 LIITE 1 2 (9) Lähtötiedot laskemiin

23 LIITE 1 3 (9) Lähtötiedot laskemiin

24 LIITE 1 4 (9) Lähtötiedot laskemiin

25 LIITE 1 5 (9) Lähtötiedot laskemiin

26 LIITE 1 6 (9) Lähtötiedot laskemiin

27 LIITE 1 7 (9) Lähtötiedot laskemiin

28 LIITE 1 8 (9) Lähtötiedot laskemiin

29 LIITE 1 9 (9) Lähtötiedot laskemiin

30 LIITE 2 1 (2) Ulko- ja sisäolosuhteet ULKO-OLOSUHTEET:

31 LIITE 2 2 (2) Ulko- ja sisäolosuhteet SISÄOLOSUHTEET:

32 LIITE 3 1 (4) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Talven kriittisin ajankohta Kuvat 1-2. Testivuoden talven kriittisimmän ajankohdan ( ) lämpötilajakauma [ o C] rakenteessa 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa 2D sekä 3D kuvaajana. Kuvat 3-4. Testivuoden talven kriittisimmän ajankohdan ( ) suhteellisen kosteuden [%] jakauma rakenteessa 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa 2D sekä 3D kuvaajana.

33 LIITE 3 2 (4) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Talven kriittisin ajankohta Kuvat 5-6. Testivuoden talven kriittisimmän ajankohdan ( ) lämpötilajakauma [ o C] rakenteessa 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa 2D sekä 3D kuvaajana. Kuvat 7-8. Testivuoden talven kriittisimmän ajankohdan ( ) suhteellisen kosteuden [%] jakauma rakenteessa 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa 2D sekä 3D kuvaajana.

34 LIITE 3 3 (4) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Talven kriittisin ajankohta Kuvat Testivuoden talven kriittisimmän ajankohdan ( ) lämpötilajakauma [ o C] rakenteessa 3. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 30 mm) tapauksessa 2D sekä 3D kuvaajana. Kuvat Testivuoden talven kriittisimmän ajankohdan ( ) suhteellisen kosteuden jakauma [%] rakenteessa 3. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 30 mm) tapauksessa 2D sekä 3D kuvaajana.

35 LIITE 3 4 (4) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Talven kriittisin ajankohta Kuvat Testivuoden talven kriittisimmän ajankohdan ( ) lämpötilajakauma [ o C] rakenteessa 4. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 50 mm) tapauksessa 2D sekä 3D kuvaajana. Kuvat Testivuoden talven kriittisimmän ajankohdan ( ) suhteellisen kosteuden jakauma [%] rakenteessa 4. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 50 mm) tapauksessa 2D sekä 3D kuvaajana.

36 LIITE 4 1 (4) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kesän kriittisin ajankohta Kuvat 1-2. Testivuoden kesän kriittisimmän ajankohdan ( ) lämpötilajakauma [ o C] rakenteessa 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa 2D ja 3D kuvaajana. Kuvat 3-4. Testivuoden kesän kriittisimmän ajankohdan ( ) suhteellisen kosteuden [%] jakauma rakenteessa 1. laskentamallin (ei tuulensuojaa) tapauksessa 2D ja 3D kuvaajana.

37 LIITE 4 2 (4) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kesän kriittisin ajankohta Kuvat 5-6. Testivuoden kesän kriittisimmän ajankohdan ( ) lämpötilajakauma [ o C] rakenteessa 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa 2D ja 3D kuvaajana. Kuvat 7-8. Testivuoden kesän kriittisimmän ajankohdan ( ) suhteellisen kosteuden [%] jakauma rakenteessa 2. laskentamallin (tuulensuojana kipsilevy 9 mm) tapauksessa 2D ja 3D kuvaajana.

38 LIITE 4 3 (4) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kesän kriittisin ajankohta Kuvat Testivuoden kesän kriittisimmän ajankohdan ( ) lämpötilajakauma [ o C] rakenteessa 3. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 30 mm) tapauksessa 2D ja 3D kuvaajana. Kuvat Testivuoden kesän kriittisimmän ajankohdan ( ) suhteellisen kosteuden jakauma [%] rakenteessa 3. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 30 mm) tapauksessa 2D ja 3D kuvaajana.

39 LIITE 4 4 (4) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Kesän kriittisin ajankohta Kuvat Testivuoden kesän kriittisimmän ajankohdan ( ) lämpötilajakauma [ o C] rakenteessa 4. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 50 mm) tapauksessa 2D ja 3D kuvaajana. Kuvat Testivuoden kesän kriittisimmän ajankohdan ( ) suhteellisen kosteuden jakauma [%] rakenteessa 4. laskentamallin (tuulensuojana Isover RKL-FACADE 50 mm) tapauksessa 2D ja 3D kuvaajana.

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT- S-04065-09 Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT- S-04065-09 1 (5) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus

Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus Tuomo Ojanen, erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Puurakenteiden erityispiirteet

Lisätiedot

KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE. Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä

KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE. Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä 2.11.2018 Paroc - eristeiden kosteustekniset ominaisuudet VTT:llä teetettyjen tutkimusten tuloksia 2 Mitä tutkittiin? Materiaali Tiheys,

Lisätiedot

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET Tutkimusselostus 2 (8) Sisällys 1 Alustatilan rakenteet... 3 2 Alustatilan tiiveys- ja kuntokartoitus... 3 3 Ollaksen

Lisätiedot

vesihöyry alkaa lauhtua eli tiivistyä pieniksi vesipisaroiksi. Samoin käy ilman jäähtyessä, sillä silloin kyllästyskosteus laskee.

vesihöyry alkaa lauhtua eli tiivistyä pieniksi vesipisaroiksi. Samoin käy ilman jäähtyessä, sillä silloin kyllästyskosteus laskee. Ilmankosteus Ilma koostuu useista eri kaasuista. Eniten siinä on typpeä, noin 78 %, ja happea, noin 20 %. Kosteusvaurioiden kannalta merkittävin kaasu on ilman sisältämä vesihöyry, jota on ilmassa vain

Lisätiedot

Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset

Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset Energiatehokkaan puukerrostalon kosteusturvallisuus seminaari 28.5.2018 Kansallissali, Helsinki Mikko

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 5.2.2018 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,

Lisätiedot

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 Messukeskus, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04181-13. Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04181-13. Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04181-13 Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus Kirjoittaja: Tuomo Ojanen Luottamuksellisuus: Luottamuksellinen 1 (13) Raportin nimi

Lisätiedot

Unajan koulu Laivolantie Unaja

Unajan koulu Laivolantie Unaja NÄYTTEENOTTO JA PAINE-EROSEURANTAMITTAUS Unajan koulu Laivolantie 10 26910 Unaja 1 Sisällys 1. YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Näytteidenoton ja mittauksen suorittaja... 3 1.4 Näytteenotto-

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

Rakennusfysiikka. Sander Toomla Tohtorikoulutettava

Rakennusfysiikka. Sander Toomla Tohtorikoulutettava Rakennusfysiikka Sander Toomla Tohtorikoulutettava Viikko 1 & 2 Viikko 1: 1. Referenssianalyysi. 2. Toiminnallinen analyysi. 3. Luonnos. Viikko 2: 1. Rakenteiden rakennusmateriaalien valinta. 2. Rakennetyyppinen

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta Rakennuksen kosteuslähteet Rakennusfysikaalinen toimivuus Materiaalien säilytys työmaalla Rakennekosteus ja materiaalien kuivuminen Rakennedetaljit Rakennuksen

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET ja

KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET ja Raportti 1 (7) Kaarinan kaupunki Mirka Salonen KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET 21.12.2018 ja 21.2.2019 1 Lähtötilanne ja tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1)

Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1) Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1) 1) SPU Systems Oy Tiivistelmä Energiatehokkuusvaatimusten ja sitä kautta lämmöneristyksen ja rakenteiden

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT 25.5.

TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT 25.5. TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT Sisällysluettelo Toimenpide-ehdotus 2 (11) 1 Tutkimusten yleistiedot...

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 3.2.2015 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET SEINÄRAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEEN ULKOPUOLELTA

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta 21.11.2017 Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2017 Porin yliopistokeskus Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies Raportti Kohde: Toimeksianto: Mika Waltarinkatu 12 06100 Porvoo Kosteuskartoitus Tutkimus pvm: 21.3, 23.3 ja 29.3.2016 Läsnäolijat: Jens Ståhls

Lisätiedot

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS S i v u 1 / 8 RAPORTTI ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Jussaksentie 14 04130 Sipoo 11.12.2014 RAPORTIN NUMERO: 14263 TILAAJA: Jukka Haakana, Sipoon kunta VASTAAVA TUTKIJA:

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015 As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi 13.11.2015 TkT Timo Karvinen Comsol Oy Johdanto Raportissa esitetään lämpösimulointi kattotuolirakenteille, joihin on asennettu

Lisätiedot

CLT-KOETALON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN

CLT-KOETALON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN CLT-KOETALON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN SEURANTATUTKIMUS CLT-KOETALOPROJEKTI 2013 2015 EAKR-rahoitteinen kehittämisprojekti CLT-pientalon kokeellinen rakennushanke CLT-rakentamisen tiedonkeruuja esittelyhanke

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Raskaan julkisivukorjauksen vaikutus betonielementtitalon ääneneristävyyteen. Tekn. yo Jaakko Koskinen

Raskaan julkisivukorjauksen vaikutus betonielementtitalon ääneneristävyyteen. Tekn. yo Jaakko Koskinen Raskaan julkisivukorjauksen vaikutus betonielementtitalon ääneneristävyyteen Tekn. yo Jaakko Koskinen Tutkimuksen tausta tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raskaan julkisivukorjauksen vaikutusta rakenteiden

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/11 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C 4 2 0-2 -2,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/11

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(8) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

Rakennusfysiikkaohjelmat rakenteiden toiminnan analysoinnissa

Rakennusfysiikkaohjelmat rakenteiden toiminnan analysoinnissa Rakennusfysiikkaohjelmat rakenteiden toiminnan analysoinnissa Jukka Huttunen Rakennusfysiikan ja laskelmien osa-alueita Lämpö- ja kosteustekniikka Virtaustekniikka Sisäilmasto Radon Akustiikka ja ääneneristys

Lisätiedot

Vantaan kaupungintalo. Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys 4.6.2008 TUTKIMUSRAPORTTI

Vantaan kaupungintalo. Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys 4.6.2008 TUTKIMUSRAPORTTI Vantaan kaupungintalo Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys 4.6.2008 INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO VAHANEN OY/ HUMI-GROUP Halsuantie 4, 00420 Helsinki Puh. 0207 698 698, fax

Lisätiedot

Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus

Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja 6.6.2016 Esityksen sisältö Tutkimuksen ja teknisen artikkelin tausta

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

SATAMATALONKUJA LOVIISA

SATAMATALONKUJA LOVIISA Sivu 1 / 7 SATAMATALONKUJA 07910 LOVIISA HIILIDIOKSIDIMITTAUS Tutkimusselostus, päivitetty 12.9.2018 Työnro: 327158 Linda Merk 0400 647 929 Sivu 2 / 7 1 YLEISTIEDOT Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat:

Lisätiedot

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä

Lisätiedot

Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta 9.10.

Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta 9.10. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto 9.10.2012 Korjausrakentaminen ja Tutkimus Hiidenkiven peruskoulu TUTKIMUSRAPORTTI

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

TARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA

TARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA TARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA Näe, miten rakennuksen eri osat sopivat paikoilleen Rakenteiden suunnittelu Tarkat materiaalien määräluettelot Yksityiskohtaiset kuvalliset ohjeet asennustöiden avuksi

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS. Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto

466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS. Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 1 466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja D, Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo, Hämeenlinna Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset

Ojoisten lastentalo, Hämeenlinna Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset Ojoisten lastentalo, Hämeenlinna Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.8.2017 Raportti 2 (6) Sisällysluettelo 1 Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset... 1 1.1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Betonisandwich- elementit

Betonisandwich- elementit Betonisandwich- elementit -lämmöneristeet -ansastus -mallipiirustukset -tiiveys -detaljit -kuljetus -nostot -kosteustekninen toiminta -ääneneristys -palonkestävyys -kustannukset Seinätyypit Sandwich Uritetulla

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Lehdokkitien virastotalo

Lehdokkitien virastotalo Lehdokkitien virastotalo Vantaa LÄMPÖKUVAUS 6.2.2004 Tilaaja Isännöitsijätoimisto MAIKOSKI OY / Jari Vainio Osoite Vernissakatu 6 Postinumero ja paikka Kuvauskohde Tehtävä Menetelmä / laitteisto 01300

Lisätiedot

Sisäilmastoseminaari Esko Wedman Konekomppania Oy Tuoteasiantuntija ja mittaustulokset Tapio Kemoff InspectorHouseOy Teksti ja yleiset

Sisäilmastoseminaari Esko Wedman Konekomppania Oy Tuoteasiantuntija ja mittaustulokset Tapio Kemoff InspectorHouseOy Teksti ja yleiset Sisäilmastoseminaari 2013 03 13 Esko Wedman Konekomppania Oy Tuoteasiantuntija ja mittaustulokset Tapio Kemoff InspectorHouseOy Teksti ja yleiset havainnot korjauskohteissa. Kennolevyn vaikutus rakenteiden

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää Lausunto 3809-5 1(2) 28.7.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi

Lisätiedot

ASENNUSPIIRUSTUKSET. Selluvilla talojen lämmöneristykseen

ASENNUSPIIRUSTUKSET. Selluvilla talojen lämmöneristykseen ASENNUSPIIRUSTUKSET Werrowoolin selluvilla on Virossa valmistettu ympäristöystävällinen lämmöneristysmateriaali, jolla on erittäin hyvät lämmöneristysominaisuudet. Se sopii mainiosti sekä uusien että kunnostettavien

Lisätiedot

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset Mihkel Kiviste COMBI yleisöseminaari 28.1.2016 WP3 Rakenneratkasujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta ja sisäilman olosuhteet. T3.4 Paine-erot ja sisäilman olosuhteet

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Ruusuvuoren koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Alue: -15,8 C 11,9 C 10 5 Piste: 1,6 C 0-5 -10-15 -15,2 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI KOSTEUSMITTAUS

TUTKIMUSRAPORTTI KOSTEUSMITTAUS TUTKIMUSRAPORTTI KOSTEUSMITTAUS Meripirtin päiväkoti Haukkavuorenkatu 5 48100 Kotka Työ nro T15026 Kotka 26.8.2015 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255

Lisätiedot

Kosteusturvallisuus rakentamisen ohjauksessa

Kosteusturvallisuus rakentamisen ohjauksessa Kosteusturvallisuus rakentamisen ohjauksessa Energiatehokkaan puukerrostalon kosteusturvallisuus -seminaari 28.5.2018 Hotel Kämp, Peilisali Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Suomen rakentamismääräyskokoelma

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Kosteusmittaukset ja VOC-tutkimukset

TUTKIMUSRAPORTTI Kosteusmittaukset ja VOC-tutkimukset TUTKIMUSRAPORTTI Kosteusmittaukset ja VOC-tutkimukset Meripirtin päiväkoti Haukkavuorenkatu 5 48100 KOTKA Työ nro T15026 Kotka 9.11.2015 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25,

Lisätiedot

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi Betonin kuivuminen Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Betonin kuivuminen Betoni kuivuu hitaasti Kastunut betoni kuivuu vielä hitaammin Betoni hakeutuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;

Lisätiedot

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA TUULETTUVAN ALAPOHJAN KÄYTTÄYTYMINEN ERI VUODENAIKOINA KRIITTISIN AJANKOHTA ON KESÄLLÄ, JOLLOIN ULKOILMASSA ON SUURI MÄÄRÄ

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

Lämmöneristetyypin vaikutus betonirakenteisten sisäkuorielementtien kuivumiseen

Lämmöneristetyypin vaikutus betonirakenteisten sisäkuorielementtien kuivumiseen Lämmöneristetyypin vaikutus betonirakenteisten sisäkuorielementtien kuivumiseen Betonin kuivumisen perusteet Alkuvaiheessa sitoutumiskuivuminen (hydrataatio) ja haihtuminen betonin pinnalta merkittävimmät

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot