TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04181-13. Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus Kirjoittaja: Tuomo Ojanen Luottamuksellisuus: Luottamuksellinen

2 1 (13) Raportin nimi Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Janne Heikkilä Paroc Oy Ab Energiakuja Helsinki Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi PassReMa PassReMa Raportin laatija(t) Sivujen lukumäärä Tuomo Ojanen 13 Avainsanat Raportin numero Korjausrakentaminen, liimaus, rappaus, lisäeristys VTT-R Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin laskennallisesti tilaajan esittämien lisäeristerakenteiden kosteustekninen toimivuus. Rakenteet on tarkoitettu käytettäväksi pientalon seinään energiatehokkuutta parantavassa korjausrakentamisessa. Lisäeristerakenteissa on mineraalivillaeristeen ulkopinnalla ohutrappaus ja eristeessä on uratuuletus. Laskennassa on käytetty apuna WUFI 5.0 ohjelmistoa ja tuloksia on analysoitu VTT:n homeen kasvua kuvaavan laskentamallin avulla. Tarkastelussa seinään kohdistuva viistosateen aiheuttama kosteusrasitus vastaa matalaan (alle 10 m) rakennukseen kohdistuvaa. Laskennallisen tarkastelun lisäksi esitetään arvio rakenteen sellaisista kosteusteknisen toimivuuden riskitekijöistä, joita laskennassa ei voida ottaa huomioon. Esitetyt rakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia Suomen ilmastossa normaaleilla kuivien tilojen kosteuskuormilla. Uratuuletus parantaa rakenteen kosteusteknistä toimintavarmuutta tuulettamattomaan verrattuna erityisesti korkeissa kosteusrasituksissa. Luottamuksellisuus Espoo Luottamuksellinen Tuomo Ojanen Erikoistutkija Jorma Heikkinen Erikoistutkija Jari Shemeikka Teknologiapäällikkö VTT:n yhteystiedot Tuomo Ojanen, VTT, PL VTT, puh , Jakelu (asiakkaat ja VTT) Asiakas, alkuperäinen VTT, alkuperäinen VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 (13) Sisällysluettelo 1 Tarkasteltava rakenne Työn tavoitteet Laskennassa käytetyt ilmastotiedot ja kosteuskuormitukset Tarkastellut laskentatapaukset Materiaaliominaisuudet Tarkastelujen lähtöoletukset ja sisältö Laskennan tulosten käsittely ja analysointi Homekasvun tarkastelu ja kriittiset rajapinnat Ulkopinnaltaan rapatun rakenteen kosteustekninen toimivuus Tuuletetun rakenteen kosteustekninen toimivuus Riskitarkastelu Yhteenveto... 12

4 3 (13) 1 Tarkasteltava rakenne Tässä selvityksessä tarkasteltiin pientalon seinän korjausrakentamiseen tarkoitetun Renovation Panel -lisäeristerakenteen kosteusteknistä toimintaa vanhan seinärakenteen yhteydessä. Tämä lisäeristämiseen tarkoitettu rakenneosa on ulkopinnaltaan rapattu (Kuva 1) ja siinä on tuuletusurat. Korjaukseen tarkoitettu 600 mm korkea Renovation Panel eriste-elementti koostuu 300 mm mineraalivillakerroksesta (Paroc FAL1 lamellivilla), joka on liimaamalla kiinnitetty 18 mm kertopuulevyyn ja rapattu toiselta pinnaltaan. Rappauksena on 10 mm ohutrappaus (kalkkisementtirappaus). Kuivumiskyvyn varmistamiseksi elementeissä on pystysuuntaiset poikkileikkaukseltaan 20 mm x 30 mm tuuletusurat 200 mm jaolla. Elementtien ylä- ja alapinnoilla on pystyurat yhdistävä poikkileikkaukseltaan 20 mm x 30 mm vaakaura, joka varmistaa päällekkäisten elementtien tuuletusurien virtausyhteyden. Korjauselementti on tarkoitettu kiinnitettäväksi vanhaan rakenteeseen kertopuu sisäänpäin. Vanhasta rakenteesta puretaan ennen lisäeristysrakenteen kiinnitystä julkisivu ja mahdollisen tuuletusraon rakenteet (Kuva 1). Kuva 1. Pientalon seinärakenteen korjausrakentamiseen tarkoitettu, ulkopinnaltaan rapattu ja lämmöneristeen tuuletusrakojen kautta tuuletettu Renovation Panel lämmöneriste-elementti vasemmalla. Oikean puoleisessa kuvassa korjauspaneeli on asennettuna vanhan rakenteen ulkopintaan.

5 4 (13) 2 Työn tavoitteet Tavoitteena oli selvittää laskennallisesti korjausrakenteiden kosteustekninen toimivuus ja arvioida niihin liittyviä riskejä. Erityisesti selvityksen kohteena olivat liimasauman olosuhteet kertopuun ja mineraalivillan välissä. Jos liimasauma altistuu veden kondenssille, voi liimaukseen kestävyys heikentyä. Laskennassa käytettiin WUFI 5.0 kosteuslaskentaohjelmaa /1/ rakenteiden 1-d leikkausten tarkasteluun. Laskentatulosten jälkitarkastelussa arvioitiin homeen kasvuriskiä rakenteen kriittisissä osissa. Homeen kasvua arvioitiin VTT:n kehittämällä homemallilla, jota on täydennetty ottamaan huomioon eri materiaalien homehtumisherkkyys /2, 3/. 3 Laskennassa käytetyt ilmastotiedot ja kosteuskuormitukset Laskenta tehtiin käyttäen Jokioisten v kosteusteknisen toimivuuden mitoitussäätietoja. Tarkastelussa ulkoilman olosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus, sade- ja tuulitiedot sekä auringon säteilytiedot) vaihtelevat tunneittain. Useiden vuosien tarkastelussa valitun säätiedon olosuhteet toistuvat vuosittain. Tarkasteltujen seinärakenteiden suuntaus oli suurimman vuotuisen viistosateen suuntaan: Jokioisten säätiedoilla lounaaseen. Sisäilman olosuhteet asetettiin EN15026 mukaisesti korkeaa kosteuskuormaa vastaaviksi. Sisäilman lämpötila on vakio +20 C silloin, kun ulkoilman lämpötila on alle +10 C. Kun ulkoilman lämpötila muuttuu 10 C:sta +20 C:een, kasvaa sisäilman lämpötila lineaarisesti +20 C:sta +25 C:een. Tätä korkeammilla ulkoilman lämpötiloilla sisäilman lämpötila on vakio +25 C. Kun ulkoilman lämpötila on alle -10 C, on sisäilman suhteellinen kosteus 40 % RH. Sisäilman suhteellinen kosteus kasvaa tästä lineaarisesti RH 70 %:iin ulkoilman lämpötilan kasvaessa -10 C:sta +20 C:een. Kaikkien materiaalikerrosten alkukosteus oletettiin 80 % RH suhteellista kosteutta vastaavaan tasapainokosteuteen, mikä sisältyy jonkin verran varmuutta. 4 Tarkastellut laskentatapaukset Korjausrakenneosa on tarkoitettu asennettavaksi vanhan rakenteen ulkopintaan. Siksi kosteusteknisen toimivuuden tarkastelu on tehtävä vanhan rakenteen kanssa. Lisäeristettäväksi vanhaksi rakenteeksi oletettiin toimivuuden kannalta vaikein tapaus. Vanhan ja uuden rakenneosan rajapintaan (kertopuuhun) kohdistuu sisäilmasta suurin rasitus silloin, kun vanha rakenne on höyrynsuluton ja sen lämmöneristystaso on kuitenkin suhteellisen hyvä. Tällöin rajapinnan lämpötilataso on lämmityskaudella mahdollisimman alhainen, mikä johtaa korkeisiin suhteellisen kosteuden arvoihin ja siitä mahdollisesti aiheutuviin biologisen kasvun riskeihin.

6 5 (13) Vanhaksi rakenteeksi valittiin 150 mm paksuisella mineraalivillalla eristetty rakenne, jossa sisäverhouksena on pelkkä kipsilevy ilman höyrynsulkua. Tämä kuvaa pahinta tilannetta sisäilman kosteuskuormien kannalta. Muita kriittisiä kohtia rakenteessa ovat rappauksen ja lämmöneristeen rajapinta sekä liimasauma lämmöneristeen ja kertopuun välissä. Liimasauman kestävyyden edellytyksenä on, ettei se kastu, ts. vesi ei saa kondensoitua tähän kerrokseen. Kriittisten kerrosten toimintaa tarkasteltiin eri rakennetapauksissa neljän vuoden laskentajakson ajan alkaen lokakuun 1 päivästä. Tuuletusvirtaamat Pystyurat kattavat 10 % rakenteen otsapinta-alasta ja yhtenäisenä tuuletusvälinä urat vastaisivat 3 mm rakoa. Uratuuletuksen mahdolliset tuuletusilman tilavuusvirrat arvioitiin mallintamalla kahden asuinkerroksen korkuinen (6 m) kanavisto, jossa pahimmassa tapauksessa joka paneelikerroksen urat olivat sivussa seuraavan kerroksen urista. Tällöin virtaukseen tulee 600 mm välein kaksi 90 asteen mutkaa, mikä lisää kanaviston virtausvastusta suoraan kanavistoon verrattuna. Alkuoletus oli, että virtauksen aiheuttaa vain lämpötilaeroon perustuva noste. Tarkastelussa sisäilman lämpötilaksi oletettiin +22 o C ja ulkoilmalle +6 o C, mikä vastaa vuoden keskimääräistä lämpötilaa Etelä-Suomessa. Olettaen, että tuuletusilman lämpötila nousee uran ympäristön lämpötilaan, saatiin 6 m korkean rakenteen luonnollisen konvektion käyttövoimaksi 0,4 Pa paine-ero. Jos tuulen painevaikutuksen keskimääräiseksi arvoksi oletetaan 1,5 Pa, on keskimääräinen paine-ero 1,9 Pa. Näillä arvoilla laskettuna saatiin ilman virtausnopeudelle tuuletusraossa arvot 0,055 m/s (0,4 Pa) ja 0,19 m/s (1,9 Pa). Laskennassa tuuletus kuvattiin 10 mm yhtenäisenä tuuletusrakona, jolloin sen ilmanvaihtokertoimet olivat vastaavasti noin 10 1/h ja 33 1/h. Näitä arvoja käytettiin laskennassa. Vertailukohtana käytettiin tuulettamattoman ja muuten vastaavan rakenteen tilannetta. Tämän kosteustekninen toimivuus on havaittu turvalliseksi aiemmissa tarkasteluissa //. Laskennalla selvitettiin, miten uratuuletus lisää kosteuden kuivumiskykyä ja toimintavarmuutta. Perustapausten lisäksi tarkasteltiin virheellisen korkeassa alkukosteudessa (materiaalien kosteus 95 % RH tasapainotilassa) olevien rakenteiden kuivumiskykyä ensimmäisen vuoden aikana. Tavoitteena oli osoittaa tuuletuksen vaikutus rakenteen kuivumiskykyyn. Taulukko 1 esittää laskennassa tarkastellut tapaukset. Taulukko 1. Laskennassa tarkastellut tapaukset. Perustapauksissa n0, n10 ja n33 alkukosteus (80 % RH) vastasi vielä hyväksyttävää tasoa, kuivumistarkasteluiden 95 % RH vastasi kosteusvauriotapausta.

7 6 (13) Tapauksen merkintä Tuuletuksen aiheuttava paine-ero Pa Vastaava ilmanvaihtokerroin 10 mm yhtenäisellä tuuletusraolla n, 1/h n0-0 n10 0,4 10 n33 1,9 33 Alkukosteus 95 % RH n0_95%init - 0 n10_95%init 0,4 10 n33_95%init 1, Materiaaliominaisuudet Taulukko 2 esittää materiaalikerrokset ja niille laskennassa käytetyt vesihöyrynläpäisyominaisuudet /1/. Taulukko 2. Materiaalikerrokset ja niiden vesihöyrynläpäisyominaisuudet. Materiaalikerros Kerrospaksuus, mm Vesihöyryn diffuusiovastuskerroin Vesihöyryn diffuusiovastus (ekvivalenttina ilmakerroksen paksuutena) Sd, m Mineraalivilla 150 / 300 1,3 0,2 / 0,4 Rappaus (kalkkisementti) Kertopuukerros f (RH) ,2 0,18 3,6 f (RH) Liimasauma ,0 Sisäverhouskipsilevy ,1 Liimakerroksen vesihöyrynvastukselle käytettiin laskennassa arvoa Sd = 1,0 m. Rappaukselle käytettiin WUFIn materiaalikirjaston arvoja kalkkisementtirappaukselle. 6 Tarkastelujen lähtöoletukset ja sisältö Oletukset perustuvat tilaajan toimittamiin tietoihin lisäeristerakenteista. Rakenteet (myös vanhat) oletettiin tarkasteluissa ilmatiiviiksi, jolloin rakenteen läpi ilmavirtausten mukana kuljettuva kosteus ei aiheuta kosteusriskiä. Laskennassa oletettiin, että nestemäistä vettä ei pääse tunkeutumaan suoraan rappauksen läpi. Kuormittavia tekijöitä ovat sisä- ja ulkoilman kosteus, rakenteen

8 7 (13) alkukosteus ja rakenteeseen osuva viistosade. Rakenne oletettiin suunnatuksi pahimpaan viistosateen suuntaan länteen ja viistosateen oletettiin vastaavan matalaan (< 10 m) rakennukseen osuvaa sadetta. Tyypillisesti pahin kosteuskuormitus on varjossa olevalla rakenteella. Auringon säteilyä tai taivaan vastasäteilyä ei laskennassa otettu huomioon, mikä lisää tarkastelun varmuutta. 7 Laskennan tulosten käsittely ja analysointi Laskennallinen tarkastelu tehtiin 1-dimensioiselle rakenneleikkaukselle. Rakenteen simulointilaskenta alkoi lokakuun 1. päivästä ja jatkui neljän vuoden jakson ajan saman mitoitusvuoden sääoloja käyttäen. Tuloksena saatiin rakenteen kriittisimpien kohtien lämpötila- ja kosteusolosuhteiden tunnittaiset arvot. Näiden perusteella voitiin edelleen arvioida kriittisten kohtien toimintaa. Homeen kasvu on ensimmäisiä merkkejä, joita liiallinen kosteus aiheuttaa rakenteissa. Homeen kasvua voidaan arvioida laskennallisesti käyttämällä tulosten jälkikäsittelyssä VTT:n homemallia /2, 3/. 7.1 Homekasvun tarkastelu ja kriittiset rajapinnat Kriittisiksi kohdiksi valittujen pintojen olosuhteiden perusteella voitiin laskea näille kohdille homeen kasvua kuvaavat homeindeksit [0, 6] eri tapauksissa. Homeindeksi arvo 1 kuvaa ensimmäistä mikroskoopilla havaittavaa alkavaa homekasvua ja taso 3 ensimmäistä paljain silmin havaittavaa kasvua tai mikroskooppihavainnoissa yli 50 % homepeittoa pinnalla. Rakenteiden sisäpinnan ja sisäilmaan kosketuksissa olevien osien kriteerinä käytetään tasoa 1, ts. mitään kasvua ei sallita. Ulkopinnan lähellä olevien kerrosten rajana on usein taso 3, koska ulkoilman olosuhteet johtavat herkästi homeen kasvumahdollisuuteen näissä kohdin rakennetta, mutta ne eivät ole suoraan kosketuksessa sisäilman kanssa. Homeen kasvu riippuu kasvualustan homehtumisherkkyydestä. Materiaaleja on luokiteltu neljään eri ryhmään niiden homehtumisherkkyyden mukaan: Herkin taso on käsittelemätöntä pintapuuta vastaava (erittäin herkkä). Seuraava herkkyysluokka (herkkä) vastaa tyypillisesti puupohjaisia tai paperipintaisia tuotteita, höylättyä kuusta ja kipsilevyä. Sitä seuraava luokka (kohtalaisen kestävä, medium resistant) soveltuu sementtija muovipohjaisille materiaaleille sekä mineraalivillatuotteille. Hometta vastustava taso 4 (kestävä, resistant) vastaa lasi-, metalli yms. pintoja sekä materiaaleja, jotka on käsitelty homeen kasvua estävillä tuotteilla. Laskennallinen homeindeksi alenee kuivien ja kylmien jaksojen aikana, mikä kuvaa homeen taantumaa. Homeindeksin laskennallisen taantumisen kertoimena käytettiin laskennassa kerrointa 0,25. Tämä kuvaa homeindeksin laskennallista alentumisnopeutta kasvulle epäedullisissa oloissa verrattuna erittäin herkän puun vastaavaan arvoon.

9 Homeindeksi TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (13) Kriittiset rajapinnat Kriittisiä kohtia ovat lämmöneristeen ja rappauksen rajapinta, liimakerroksen molemmat rajapinnat mineraalivillaan ja kertopuuhun päin sekä kertopuun ja vanhan rakenteen rajapinta. Rappauksen ja lämmöneristeen rajapinnalle voitiin käyttää homehtumisherkkyysluokkaa kohtalaisen kestävä, kun se muille rajapinnoille asetettiin homehtumisherkkyysluokkaa herkkä (puumateriaalit). 8 Ulkopinnaltaan rapatun rakenteen kosteustekninen toimivuus Seuraavassa esitetään tarkastellun rapatun rakenteen kosteusteknisen toimivuuden laskennallisten tarkastelujen tulokset ja arviot tulosten perusteella. Kuva 2 esittää rappauksen ja mineraalivillan rajapinnalle lasketun homeindeksin arvon neljän vuoden tarkastelujakson aikana. Kaikissa tapauksissa homeindeksi jäi selvästi alle tason 1, ts. tässä kohdassa ei ole mitään laskennallista homehtumisriskiä n0 n10 n Aika, d (alku 1.10.) Kuva 2. Laskennallinen homeindeksi rappauksen ja mineraalivillan rajakerroksessa jää turvalliselle tasolle kaikissa tapauksissa. Muilla kriittisillä rajapinnoilla homeindeksi (materiaaliluokka herkkä) jäi vielä tätä pienemmäksi, käytännössä jokseenkin tasolle 0. Liimakerroksen toimivuus esitetään erikseen sen molempien pintojen suhteellisen kosteuden avulla (Kuva 3 ja Kuva 4). Tarkastelluissa tapauksissa rajapintojen suhteellinen kosteus pieneni heti alkutilanteen jälkeen alle 80 % RH tason ja liiman korkeimmat kosteushuiput olivat noin 72 % RH tasolla. Liimakerrokseen ei missään tarkastelutapauksessa tiivisty-

10 RH % TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (13) nyt kosteutta ja sen kosteusolot olivat turvalliset homeen kasvun ja liimasaumalle ilmoitetun kriittisen kestävyyden (kondenssi) kannalta. Tuloksissa tuuletuksen vaikutus ei juuri tule esiin. Erot eri tuuletusvirtaustapausten ja tuulettamattoman tapauksen välillä ovat kaikissa tarkastelukohdissa hyvin pienet. Tämä johtuu rappauksen korkeasta vesihöyrynläpäisevyydestä. Normaalit kosteustasot saavutettaisiin ilman tuuletustakin ja tuuletuksen kuivumista edistävä vaikutus jäi näissä olosuhteissa vähäiseksi mw+ / liima n0 n10 n Aika, d (alku 1.10.) Kuva 3. Liiman ja mineraalivillan rajapinnan suhteellinen kosteus eri tarkastelutapauksissa.

11 RH % TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (13) 75 liima / kertopuu n0 n10 n Aika, d (alku 1.10.) Kuva 4. Liiman ja kertopuun rajapinnan suhteellinen kosteus eri tarkastelutapauksissa. Tarkastelu tehtiin lisäksi olettaen korkea alkukosteustilanne, 95 % RH tasapainokosteus kaikkiin materiaalikerroksiin. Valittu tapaus on selkeä vikatilanne ja se vastaa kosteusvauriotapausta. Kuva 5 esittää valitun korkean alkukosteuden kuivumisen rakenteesta eri tuuletusilmavirroilla. Termi m,tot kuvaa rakenneleikkauksen kosteusmäärää rakenteen pinta-alayksikköä kohden. Näissä erittäin korkean alkukosteuden tapauksissa tuuletuksen vaikutus kosteuden kuivumiseen on hyvin havaittavissa. Uratuuletus tuo lisävarmuutta rakenteen kuivumiskykyyn ja kosteustekniseen toimivuuteen erityisesti ääritilanteissa.

12 m",tot kg/m2 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (13) 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 n0_95%init n10_95%init n33_95%init 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2, Aika, d (alku 1.10.) Kuva 5. Kuivumiskyky ensimmäisen vuoden aikana liian korkean alkukosteuden jälkeen. 9 Tuuletetun rakenteen kosteustekninen toimivuus Tuuletetun rakenteen kuivumiskyky on rapattua rakennetta parempi. Normaaleissa kosteuskuormitusoloissa tuuletuksen edut näkyvät heikosti verrattaessa tuulettamattomana hyvin toimivaan rapattuun rakenteeseen. Uratuuletus tuo lisävarmuutta rakenteen kosteustekniseen toimivuuteen erityisesti ääritilanteissa. 10 Riskitarkastelu Rakenneleikkausten laskennallinen tarkastelu kuvaa ideaalisesti toteutettujen rakenteiden toimintaa. Laskenta antaa hyvän kuvan rakenteiden toimivuudesta silloin, kun niiden toteutus on suunnitelmien mukainen, eivätkä esimerkiksi detaljien toimivuus, muut rakenneosat tai rakenteiden vaurioituminen aiheuta ylimääräisiä kosteuskuormia rakenteisiin. Tarkastelu pätee käytetyissä sisä- ja ulkoilmaston olosuhteissa. Toimivuuden riskejä ovat: Rappauksen ominaisuudet ovat ratkaisevia viistosateen aiheuttaman kosteuskuorman hallinnassa ja kapillaarisen kosteudensiirron rajoittamisessa rappauksen läpi. Laskennassa tarkastellut ominaisuudet antavat kuvan tyypillisestä rappauksesta. Rappauksen valinta, sen kapillaaristen ja vesihöyryn läpäisyominaisuuksien tasot ja pysyvyys vaikuttavat olennaisesti rakenteen pitkäaikaistoimivuuteen.

13 12 (13) Ulkopuolisen sadeveden tunkeutuminen rappauskerroksen läpi eristekerrokseen on merkittävin kosteustekniseen toimivuuteen vaikuttava riski. Tämä riski koskee kaikkia vastaavia rapattuja rakenteita, ei vain tässä tarkasteltuja. Riskin toteutumiseen vaikuttaa mm. rappauksen aukotusten suojaus, esimerkiksi ikkuna-aukkojen pellitykset, erilaiset rappauksen läpäisevät kiinnikkeet, niiden suojaus ja suuntaus, ja itse rappauksen ominaisuuksien pysyvyys sekä rappauksen vauriot ja ikääntymisen aiheuttamat halkeamat. Sisäpuolisen rakenteen ilma- ja diffuusiovuodot. Oletuksena oli, etteivät ilmavuodot rakenteen läpi tai sen kautta aiheuta lisää kosteuskuormitusta rakenteeseen. Tämä on käytännössä varmistettava koko rakenteen ja myös sen vanhan osan riittävällä ilmatiiviydellä. Rakenteiden liitoskohtien tiiviys tulee varmistaa, jotta ne eivät heikennä rakennusvaipan ilmatiiviyttä tai aiheuta hallitsemattomia ilma- tai kosteusvirtauksia rakenteisiin. Rakenteiden kastuminen rakentamisen aikana tai muut syyt korkeisiin materiaalikerrosten alkukosteuksiin voivat aiheuttaa riskejä kaikissa rakennetapauksissa. Rakenteen tuuletus pienentää osittain kosteusriskien vaikutusta, mutta tuuletuksella ei voida poistaa riskejä. Kaikki rakenteen detaljit on suunniteltava ja toteutettava mahdollisimman toimintavarmoiksi riippumatta rakenteen kuivumiskyvystä. 11 Yhteenveto Tarkasteltujen rakenneleikkausten kosteustekninen toiminta on laskennallisen tarkastelun perusteella turvallista Suomen ilmastossa asuinkäyttöön tarkoitetuissa sisäilman kuormitusoloissa. Kertopuun ja mineraalivillan välisen liimakerroksen suhteellinen kosteus pysyi tarkastelluissa tapauksissa alle 80 % RH tason.

14 13 (13) Lähdeviitteet 1. WUFI (Wärme und Feuchte instationär - Transient Heat and Moisture) 5.1 Pro software, The Fraunhofer Institute for Building Physics IBP Viitanen, H. Factors affecting the development of mould and brown rot decay in wooden material and wooden structures. Effect of humidity, temperature and exposure time. The Swedish University of Agricultural Sciences. Uppsala, Ojanen, T.; Peuhkuri, R.; Viitanen, H.; Lähdesmäki, K.; Vinha, J.; Salminen, K. Classification of material sensitivity. New approach for mould growth modeling. 9th Nordic Symposium on Building Physics, NSB 2011, Tampere, Finland, 29 May - 2 June Proceedings pp

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja

Lisätiedot

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT- S-04065-09 Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT- S-04065-09 1 (5) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,

Lisätiedot

Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1)

Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1) Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1) 1) SPU Systems Oy Tiivistelmä Energiatehokkuusvaatimusten ja sitä kautta lämmöneristyksen ja rakenteiden

Lisätiedot

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 3.2.2015 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET SEINÄRAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEEN ULKOPUOLELTA

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta

Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta Liite Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta Johdanto Ympäristössä on monenlaisia mikro-organismeja eli mikrobeja kuten bakteereja, viruksia sekä home- ja lahottajasieniä. Mikrobeja

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

Betonisandwich- elementit

Betonisandwich- elementit Betonisandwich- elementit -lämmöneristeet -ansastus -mallipiirustukset -tiiveys -detaljit -kuljetus -nostot -kosteustekninen toiminta -ääneneristys -palonkestävyys -kustannukset Seinätyypit Sandwich Uritetulla

Lisätiedot

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä FRAME-hankkeen johtopäätöksiä Vaipan ilmanpitävyys Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on keskeinen edellytys matalaenergiarakentamiselle Erilaisten

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta

Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Juha Vinha, tekniikan lisensiaatti Erikoistutkija, TTKK Talonrakennustekniikan laboratorio juha.vinha@tut.fi 1 Johdanto Ulkovaipan rakenteiden

Lisätiedot

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

Ulkoseinäelementtien suunnitteluohjeet

Ulkoseinäelementtien suunnitteluohjeet Ulkoseinäelementtien lämmöneristeet ansastus sähköistysvaraukset mallipiirustukset detaljit tiiveys kosteustekninen toiminta ääneneristys palonkestävyys asennus määrälaskenta CE- merkintä kehitys Seinätyypit

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

Kosteus-, home- ja laho-ongelmien

Kosteus-, home- ja laho-ongelmien Kosteus-, home- ja laho-ongelmien havainnointi ja korjaus - Mitä on opittu viimeisten 30 vuoden aikana Sisäilmastoseminaari 13.3.2013, Helsinki, Messukeskus Hannu Viitanen, Tuomo Ojanen & Miimu Airaksinen,

Lisätiedot

Uusi energiatehokas julkisivujen saneerausmenetelmä Jussi Kurikka, Pasi Käkelä ja Janne Jormalainen SPU Systems Oy

Uusi energiatehokas julkisivujen saneerausmenetelmä Jussi Kurikka, Pasi Käkelä ja Janne Jormalainen SPU Systems Oy Uusi energiatehokas julkisivujen saneerausmenetelmä Jussi Kurikka, Pasi Käkelä ja Janne Jormalainen SPU Systems Oy Tiivistelmä Julkisivujen saneeraus tulee lisääntymään voimakkaasti seuraavien vuosien

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

vesihöyry alkaa lauhtua eli tiivistyä pieniksi vesipisaroiksi. Samoin käy ilman jäähtyessä, sillä silloin kyllästyskosteus laskee.

vesihöyry alkaa lauhtua eli tiivistyä pieniksi vesipisaroiksi. Samoin käy ilman jäähtyessä, sillä silloin kyllästyskosteus laskee. Ilmankosteus Ilma koostuu useista eri kaasuista. Eniten siinä on typpeä, noin 78 %, ja happea, noin 20 %. Kosteusvaurioiden kannalta merkittävin kaasu on ilman sisältämä vesihöyry, jota on ilmassa vain

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

MATTI KILJUNEN RUISKUTETTAVAN POLYURETAANIN LÄMPÖ- JA KOSTEUS- TEKNINEN TOIMIVUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA

MATTI KILJUNEN RUISKUTETTAVAN POLYURETAANIN LÄMPÖ- JA KOSTEUS- TEKNINEN TOIMIVUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA MATTI KILJUNEN RUISKUTETTAVAN POLYURETAANIN LÄMPÖ- JA KOSTEUS- TEKNINEN TOIMIVUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Diplomityö Tarkastaja: professori Juha Vinha Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET

RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET CO 2 OL Bricks, avoin seminaari Helsinki 9.5.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta 9.10.

Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta 9.10. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto 9.10.2012 Korjausrakentaminen ja Tutkimus Hiidenkiven peruskoulu TUTKIMUSRAPORTTI

Lisätiedot

Kari Lindroos POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D- OHJELMALLA

Kari Lindroos POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D- OHJELMALLA Kari Lindroos POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D- OHJELMALLA POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D-

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset

Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset Liite 2 Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset Opintojakson nimi: Orientaatio opinnäytetyöhön Opintojakson laajuus: 2 op Toteutusajankohta: syksy

Lisätiedot

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka Matalaenergiatalon betonijulkisivut Muutos aiempaan 30 %:n parannus seinän ja ikkunan U-arvoihin Oleellisesti parempi tiiveys Uusia eristevaihtoehtoja käyttöön Lisäkustannus esim. betonisessa ulkoseinärakenteessa

Lisätiedot

ESPOO 2002 VTT TIEDOTTEITA 2168. Tuomo Ojanen & Mikael Salonvaara. Kuivumiskykyiset ja sateenpitävät rakenteet

ESPOO 2002 VTT TIEDOTTEITA 2168. Tuomo Ojanen & Mikael Salonvaara. Kuivumiskykyiset ja sateenpitävät rakenteet ESPOO 2002 VTT TIEDOTTEITA 2168 Tuomo Ojanen & Mikael Salonvaara Kuivumiskykyiset ja sateenpitävät rakenteet VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2168 Kuivumiskykyiset ja sateenpitävät rakenteet Tuomo Ojanen

Lisätiedot

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Opinnäytetyö: Betonikerrostalon julkisivun uusiminen ja lisäkerroksien rakentaminen puuelementeistä Juuso Suhonen, Syyskuu 2015, Ohjaajat: Timo Pakarinen

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN

SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN Diplomityö Tarkastajat: tutkimusjohtaja Juha Vinha ja professori Ralf Lindberg Tarkastajat

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden ja rakennusten rakennusfysikaalisessa toiminnassa 13.3.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan

Lisätiedot

PUUTALOLLE LISÄERISTYSTÄ

PUUTALOLLE LISÄERISTYSTÄ sivu 1 / 6 PUUTALOLLE LISÄERISTYSTÄ Teksti ja valokuvat : Keijo Kolu Piirustus : Pasi Kolu Case : Syrjälänkatu 36, Jyväskylä Talo Syrjälänkatu 36 on purueristeinen 1,5- kerroksinen, jyrkkäkattoinen omakotitalo

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

MINERAALIVILLA ERISTERAPPAUKSISSA

MINERAALIVILLA ERISTERAPPAUKSISSA MINERAALIVILLA ERISTERAPPAUKSISSA Jukka Sevón JULKISIVU 2007 / Wanha Satama HELSINKI 2007 ERISTERAPPAUSRAKENNE A KOLMIKERROSRAPPAUS n. 25 mm rappaus, laastit kalkkisementtipohjaisia, kolmessa eri työvaiheessa

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015 As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Kappale 5 sisällysluettelo

Kappale 5 sisällysluettelo Kappale 5 sisällysluettelo 5. RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KÄYTTÄYTYMINEN... 1 5.1 VEDEN OLOMUODOT... 1 5.2 VEDEN SITOUTUMINEN RAKENNUSAINEISIIN... 3 5.2.1 Hygroskooppinen tasapainokosteus... 3 5.2.2 Kapillaarinen

Lisätiedot

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä LAUSUNTO VTT-S-4801-07 25.5.2007 Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä Tilaajat: Suomen Kuitulevy Oy Puhos Board Oy LAUSUNTO VTT-S- 4801-07 1 (2) Tilaaja Suomen Kuitulevy Oy sekä

Lisätiedot

16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT

16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT E 16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUODUULIT 16.1 Runkovaihtoehdot Pilari-palkkijärjestelmässä kantavan rungon muodostavat yleensä mastoina toimivat pilarit ja niiden varaan

Lisätiedot

Betonirakenteiden tuuletus ja lämmöneristävyys

Betonirakenteiden tuuletus ja lämmöneristävyys ESPOO 23 VTT TIEDOTTEITA 221 Z X Y Z.1.2.3 4 3.5 3 2.5 2 X 1.5 1.5 3 2.5 2 1.5 1.5 Y RH.96.93.9.86.83.8.76.73.69.66.63.59.56.53.49 Mikael Salonvaara & Jyri Nieminen Betonirakenteiden tuuletus ja lämmöneristävyys

Lisätiedot

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS S i v u 1 / 8 RAPORTTI ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Jussaksentie 14 04130 Sipoo 11.12.2014 RAPORTIN NUMERO: 14263 TILAAJA: Jukka Haakana, Sipoon kunta VASTAAVA TUTKIJA:

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Vantaan kaupungintalo. Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys 4.6.2008 TUTKIMUSRAPORTTI

Vantaan kaupungintalo. Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys 4.6.2008 TUTKIMUSRAPORTTI Vantaan kaupungintalo Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys 4.6.2008 INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO VAHANEN OY/ HUMI-GROUP Halsuantie 4, 00420 Helsinki Puh. 0207 698 698, fax

Lisätiedot

Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä

Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä Kuivaketju10 -seminaari, työmaatoteutus Oulu 14.10.2015 Perttu Pitkälä Kehityspäällikkö, Skanska Oy Rakentamisen valmistelu Tavoitteista toimenpiteiksi Suunnitellaan

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Dekaani, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta 1.1.2008-31.12.2009 Rakennustekniikan osaston varajohtaja, Tampereen

Lisätiedot

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN NÄKÖKULMASTA 6.9.2011 Tutk. joht. Juha Vinha Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennusfoorumi, Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus,

Lisätiedot

Ikkunan U-arvon määrittäminen

Ikkunan U-arvon määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S- 10586-10 29.10.2010 Ikkunan U-arvon määrittäminen Kolmilasinen sisään-sisään aukeava alumiiniverhottu puuikkuna MSE Alu 1 (karmisyvyys 160 mm) Tilaaja: Hämeenkyrön Ikkunatehdas

Lisätiedot

CLT-KOETALON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN

CLT-KOETALON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN CLT-KOETALON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN SEURANTATUTKIMUS CLT-KOETALOPROJEKTI 2013 2015 EAKR-rahoitteinen kehittämisprojekti CLT-pientalon kokeellinen rakennushanke CLT-rakentamisen tiedonkeruuja esittelyhanke

Lisätiedot

PASI WAHLFORS TUULENSUOJA-ALUSKATERAKENTEEN SOVELTUVUUS SUO- MEN ILMASTO-OLOSUHTEISIIN. Diplomityö

PASI WAHLFORS TUULENSUOJA-ALUSKATERAKENTEEN SOVELTUVUUS SUO- MEN ILMASTO-OLOSUHTEISIIN. Diplomityö PASI WAHLFORS TUULENSUOJA-ALUSKATERAKENTEEN SOVELTUVUUS SUO- MEN ILMASTO-OLOSUHTEISIIN Diplomityö Tarkastajat: professori Matti Pentti DI Jukka Huttunen Tarkastajat ja aihe hyväksytty Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen

Lisätiedot

ENERSIS. hanke.. Hannu Viitanen

ENERSIS. hanke.. Hannu Viitanen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04235-13 Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti ENERSIS hanke.. Osahanke: kemiallinen käsittely korjausten yhteydessä Kirjoittajat: Hannu Viitanen Luottamuksellisuus: Julkinen

Lisätiedot

HENGITTÄVÄ PUUKUITURAKENNE Fysikaalinen toimintaperiaate ja vaikutukset sisäilmaan

HENGITTÄVÄ PUUKUITURAKENNE Fysikaalinen toimintaperiaate ja vaikutukset sisäilmaan HENGITTÄVÄ PUUKUITURAKENNE Fysikaalinen toimintaperiaate ja vaikutukset sisäilmaan HENGITTÄVÄ PUUKUITURAKENNE 1 Hengittävä puukuiturakenne Fysikaalinen toimintaperiaate ja vaikutukset sisäilmaan 2 Teksti:

Lisätiedot

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-9668-9 16.12.29 Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA8DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin laitteen lämmityskäyrän

Lisätiedot

BES 2010 - OSA C, 3. LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNIIKKA

BES 2010 - OSA C, 3. LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNIIKKA RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOS TUTKIMUSSELOSTUS BES 2010 - OSA C, 3. LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNIIKKA SUUNNITTELUOHJEISTUKSEN UUSINTA LYHENNETTY VERSIO Tampere 2010 sivu 1(19) BES 2010 - OSA C, 3. LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEK-

Lisätiedot

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s. 35-49

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s. 35-49 Lampotila- ja kosteuskentta puukerrostalon ulkoseinan ja valipohjan Iiitoksessa Markku Sahlstrom Mikko Kilpelainen Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28 No 2, 1995, s. 35-49 Tiivistelma Artikkelissa kasitellaan

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT 25.5.

TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT 25.5. TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT Sisällysluettelo Toimenpide-ehdotus 2 (11) 1 Tutkimusten yleistiedot...

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos.

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 RUOKASALI Kuva 1 Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. -3,8 19,4 Referenssipiste R 15,7 84 - Mittausalue 2 min 13 72 3 Mittausalue 3 min 13,1 73

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos VAIPAN ILMANPITÄVYYS Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on

Lisätiedot

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? 29.4.2010 2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari,

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/11 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C 4 2 0-2 -2,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/11

Lisätiedot

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle

Lisätiedot

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA TUULETTUVAN ALAPOHJAN KÄYTTÄYTYMINEN ERI VUODENAIKOINA KRIITTISIN AJANKOHTA ON KESÄLLÄ, JOLLOIN ULKOILMASSA ON SUURI MÄÄRÄ

Lisätiedot

MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN

MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN 24.5.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää vaipparakenteiden

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot