MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN"

Transkriptio

1 MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

2 LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa: Ulko-osat viilenevät, jolloin kosteuden tiivistyminen ja homeen kasvulle suotuisat olosuhteet lisääntyvät. Rakenteiden vikasietoisuus heikkenee samasta syystä. Lämmöneristekerroksen vesihöyrynvastuksen kasvaessa eristeen sisäpuolisten rakenteiden kuivuminen hidastuu. Rakenteiden kosteusteknistä toimintaa voidaan parantaa rakenteita muuttamalla ja liitoksien ja detaljien erilaisella toteutuksella. Rakenteiden kosteustekninen toiminta tulee perustua ensisijaisesti toimiviin rakenneratkaisuihin eikä teknisten lisälaitteiden (lämmitin, kuivain, koneellinen/ ohjattu ilmanvaihto jne.) käytölle. Tämä on edelleen mahdollista jatkossakin. Kosteusteknisen toiminnan kannalta kriittisiä eristepaksuuksia ei ole löydettävissä. Lämmöneristyksen kasvaessa tilanne muuttuu vain pikku hiljaa huonommaksi. Eristepaksuuksien lisääminen aiheuttaa myös rakennuksen jäähdytystarpeen lisääntymisen, jolloin eristämisen hyöty energiankulutuksen kannalta vähenee merkittävästi. Juha Vinha 2

3 RAKENNERATKAISUJEN JA TOTEUTUSTAPOJEN MUUTTUMINEN Lämmöneristepaksuuksien lisääminen muuttaa vaipparakenteita monessa tapauksessa niin paljon, että rakenteiden toteutustavat ja tuotantotekniikat muuttuvat. kokemusperäinen tieto uusista rakenteista puuttuu suunnittelu- ja asennusvirheet kasvavat Rakenteiden rakennusfysikaalisen toiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu ja toteutus ovat haastavia tehtäviä, jotka vaativat kokemusta ja laajaa asiantuntemusta. koulutusta tarvitaan paljon lisää Suuret muutokset yhdistettynä tiukkaan aikatauluun puutteellinen suunnittelu liian lyhyet kuivumisajat virheiden merkitys korostuu vikasietoisuuden heikentyessä Kaikessa rakentamisessa rakennusaikaisen kosteudenhallinnan merkitys korostuu! Juha Vinha 3

4 RAKENNERATKAISUJEN JA TOTEUTUSTAPOJEN MUUTTUMINEN Rakenteen dimensiot muuttuvat Runkopaksuudet kasvavat ylimitoitus uusia runkotyyppejä Eristeen läpi tehtyjen kannatusten ja ripustusten momenttirasitus kasvaa Paksummat kappaleet kylmäsiltavaikutus Paksumpien eristekerrosten kokoonpuristuminen ja liikkeiden hallinta Liitosten ja liikuntasaumojen mitoitus Juha Vinha 4

5 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Lämpötilan ja sademäärän muutos Suomessa tulevina vuosikymmeninä Lämpötila Sademäärä Kuvat: Ilmatieteen laitos Viistosaderasitus julkisivupinnoille kasvaa. Homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät. Kosteuden siirtyminen ulkoa sisälle päin lisääntyy. Kesäaikainen homehtumis- ja kondenssiriski rakenteiden sisäpinnan lähellä lisääntyy tiiliverhotuissa rakenteissa. Juha Vinha 5

6 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Lämpötilan ja sademäärän muutos Suomessa eri kuukausina vuosina verrattuna vuosiin Lämpötila Sademäärä Kuvat: Ilmatieteen laitos Homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät varsinkin syksyllä ja talvella. Rakenteiden kuivuminen hidastuu syksyllä ja talvella. Myös pilvisyys lisääntyy syksyllä ja talvella, jolloin kuivuminen hidastuu entisestään. Sulamis-jäätymissyklit lisääntyvät talvella, jolloin kivirakenteiden pakkasrapautuminen lisääntyy. Juha Vinha 6

7 FRAME-PROJEKTI FRAME on laaja-alainen kansallinen tutkimus, jonka taustana on TTY:n ympäristöministeriölle v tekemä selvitys lämmöneristyksen lisäyksen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Tutkimus keskittyy pääasiassa uudisrakentamiseen käsittäen eri tyyppiset rakennukset pientaloista julkisiin rakennuksiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuitenkin myös korjausrakentamisen puolella. Keskeinen osa tutkimusta ovat eri ohjelmilla tehtävät laskennalliset tarkastelut. Tätä varten laskentaohjelmien luotettavuutta arvioidaan vertaamalla niitä myös erilaisiin laboratorio- ja kenttäkoetuloksiin. Laskennallisia tarkasteluja varten määritetään lisäksi kriittiset sisä- ja ulkoilman olosuhteet sekä nykyisessä että tulevaisuuden ilmastossa vuosina 2050 ja Valittavat ulkoilman referenssivuodet ovat projektin jälkeen julkisesti saatavilla, jotta niitä voidaan tarvittaessa käyttää eri rakenteiden rakennusfysikaalisessa suunnittelussa. Tutkimusaika on n. 3 vuotta: Juha Vinha 7

8 FRAME-PROJEKTIN TAVOITTEITA Selvittää ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia vaipparakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan Suomen ilmastossa. Määrittää rakenteiden toiminnan kannalta kriittisiä lämmöneristyspaksuuksia, jos niitä on löydettävissä. Selvittää, millä rakenteellisilla tai muilla teknisillä ratkaisuilla vaipparakenteiden toimintaa voidaan parhaiten parantaa. Selvittää ilmastonmuutoksen, lämmöneristyksen lisäyksen ja LVI-järjestelmien toiminnan vaikutuksia rakennuksen lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen, sisäilman olosuhteisiin sekä LVI-järjestelmien käyttöön. Laatia ohjeet rakennusprosessin toteutusta varten siten, että rakentamisessa saataisiin aikaan laatuhyppy rakennusaikaisessa kosteudenhallinnassa. Laatia matalaenergia- ja passiivirakenteille suunnittelu- ja toteutusohjeet lämpö- ja kosteusteknisesti toimivista rakenne- ja liitosratkaisuista. Juha Vinha 8

9 FRAME-PROJEKTIN OSATEHTÄVÄT 1. Projektin organisointi 2. Kirjallisuusselvitys 3. Toimintakriteerien ja raja-arvojen valinta laskentatarkasteluja varten 4. Ulkoilman testivuosien määrittäminen laskentatarkasteluja varten 5. Sisäilman mitoitusolosuhteiden valinta laskentatarkasteluja varten 6. Laskentaohjelmien toiminnan verifiointi 7. Vaipparakenteiden tarkastelut 8. RakMK C4:n päivitystyö 9. Suunnittelu- ja toteutusohjeet matalaenergia-/ passiivirakenteille ja liitoksille 10. Rakennusprosessin aikainen kosteuden ja muiden fysikaalisten ilmiöiden hallinta (TTY Rakennustuotanto ja -talous, Mittaviiva Oy) 11. Sisäilman olosuhteiden ja LVI-järjestelmien tarkastelu (Aalto-yliopisto) 12. Yhteistyö ulkomaisten yliopistojen kanssa (Chalmers, Lund, Dresden) 13. Kansainvälinen yhteistyö IEA Annex 55 -tutkimusprojektissa 14. Tutkimustulosten julkaiseminen ja raportointi Juha Vinha 9

10 VAIPPARAKENTEIDEN TARKASTELUT Rakennusosa Tutkimusmetodi Laskenta Laboratorio Kenttä 1. Julkisivut X 2. Rankarakenteiset ulkoseinät X 3. Massiivirakenteet X 4. Rakenteiden sisäinen konvektio X X 5. Tuuletetut yläpohjat X X 6. Ryömintätilaiset alapohjat X X 7. Maanvastaiset rakenteet X 8. Ikkunat X Juha Vinha 10

11 VAIPPARAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEN TOIMINNAN ANALYSOINTIMENETELMÄ Ilmatieteen laitoksen REFI -hankkeessa tehty kehitystyö (yhteistyöprojekti FRAME:n kanssa) Ulkoilma Sisäilma FRAME -hankkeessa tehty kehitystyö Materiaalit Menetelmä Toimintakriteerit Kehitystyötä tehty myös FRAME - hankkeen yhteydessä Laskentaohjelmat Juha Vinha 11

12 ANALYSOINTIMENETELMÄN UUTUUSARVOT Ulkoilman olosuhteina käytetään rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta kriittisiä testivuosia, joiden valinnassa on otettu huomioon kaikki keskeiset ulkoilman olosuhdetekijät. Nykyilmaston testivuodet ovat todellisia toteutuneita vuosia. Testivuodet on valittu nykyilmaston lisäksi myös vuosien 2050 ja 2100 ilmastoista. Tulevaisuuden testivuodet on määritetty A2 päästöskenaarion perusteella. Menetelmä soveltuu erityyppisten vaipparakenteiden tarkasteluun. Ulkoilman testivuosi valitaan tarkasteltavan rakenteen mukaisesti. Rakenteiden homehtumisriskin arvioinnissa käytetään VTT-TTY homeriskimallia, joka on kehittynein homeen kasvua kuvaava laskentamalli maailmassa. Mallin avulla voidaan arvioida konkreettinen homeen kasvun määrä halutussa tarkastelukohdassa. Sisäilman lämpötila- ja kosteusolosuhteiden mitoitusarvot perustuvat suomalaisissa asuinrakennuksissa mitattuihin arvoihin. Rakennusmateriaalien rakennusfysikaalisina ominaisuuksina käytetään valtaosin Suomessa käytettävien materiaalien arvoja. Juha Vinha 12

13 HOMEEN KASVUN LASKENTAMALLIN HOMEINDEKSILUOKITUS (VTT-TTY homeriskimalli) Homeindeksi M Havaittu homekasvu Huomautuksia 0 Ei kasvua Pinta puhdas 1 Mikroskoopilla havaittava kasvu Paikoin alkavaa kasvua, muutama rihma 2 Selvä mikroskoopilla havaittava kasvu Homerihmasto peittää 10 % tutkittavasta alasta (mikroskoopilla), Useita rihmastopesäkkeitä muodostunut 3 4 Silmin havaittava kasvu Selvä mikroskoopilla havaittava kasvu Selvä silmin havaittava kasvu Runsas mikroskoopilla havaittava kasvu Alle 10 % peitto alasta (silmillä) Alle 50 % peitto alasta (mikroskoopilla) Uusia itiöitä alkaa muodostua Yli 10 % peitto alasta (silmillä) Yli 50 % peitto alasta (mikroskoopilla) 5 Runsas silmin havaittava kasvu Yli 50 % peitto alasta (silmillä) 6 Erittäin runsas kasvu Lähes 100 % peitto, tiivis kasvusto Juha Vinha 13

14 HOMEEN KASVULLE SUOTUISAT LÄMPÖTILA- JA RH-OLOSUHTEET Homeen kasvun kannalta suotuisa lämpötila ja RH-alue: Homeindeksi M eri lämpötila- ja RH-olosuhteissa: Juha Vinha 14

15 RAKENNUSMATERIAALIEN JAKAUTUMINEN ERI HOMEHTUMISHERKKYYSLUOKKIIN (VTT-TTY homeriskimalli) Homehtumisherkkyysluokka Hyvin herkkä HHL 1 Herkkä HHL 2 Kohtalaisen kestävä HHL 3 Kestävä HHL 4 Rakennusmateriaalit karkeasahattu ja mitallistettu puutavara (mänty ja kuusi), höylätty mänty höylätty kuusi, paperipohjaiset tuotteet ja kalvot, puupohjaiset levyt, kipsilevy mineraalivillat, muovipohjaiset materiaalit, kevytbetoni (1, kevytsorabetoni, karbonatisoitunut vanha betoni, sementtipohjaiset tuotteet, tiilet lasi ja metallit, alkalinen uusi betoni, tehokkaita homesuoja-aineita sisältävät materiaalit 1) Kevytbetonissa homeen kasvunopeus vastaa homehtumisherkkyysluokkaa 2, mutta maksimihomeindeksi jää homehtumisherkkyysluokan 3 tasolle. Joidenkin yllä olevassa taulukossa esitettyjen materiaalien, kuten esim. erilaisten muovipohjaisten materiaalien ja tiilien kuulumista esitettyyn homehtumisherkkyysluokkaan ei ole varmistettu kokeiden avulla. Juha Vinha 15

16 HOMEEN KASVUN LASKENTAMALLIN HOMEHTUMISHERKKYYSLUOKAT (HHL) (VTT-TTY homeriskimalli) Maksimiarvot: HHL 1: 6,0 HHL 2: 5,3 HHL 3: 3,5 HHL 4: 2,0 Mould Index % RH & 22 o C very sensitive sensitive medium resistant resistant Mould Index % RH & 5 o C very sensitive sensitive medium resistant resistant Time [weeks] Juha Vinha Time [weeks]

17 HOMEEN KASVUN TAANTUMALUOKAT ERI HOMEHTUMISHERKKYYSLUOKKIEN MATERIAALEILLA (VTT-TTY homeriskimalli) Homehtumisherkkyysluokka Hyvin herkkä HHL 1 Taantumaluokka Voimakkaasti taantuva Taantumakerroin C mat 0,5 Herkkä HHL 2 Kohtalaisen kestävä HHL 3 Kestävä HHL 4 Kohtalaisesti taantuva 0,25 Vähäisesti taantuva 0,1 Vähäisesti taantuva 0,1 Homeen taantuman voimakkuuden määrittäminen eri materiaaleilla vaatii edelleen tarkentamista. Tätä asiaa tutkitaan lisää parhaillaan käynnissä olevassa ENERSIS-projektissa. Juha Vinha 17

18 HOMEEN KASVUN LASKENTAMALLIN KÄYTÖSSÄ HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Homeindeksi ei kuvaa homehtumisen terveysriskiä. Esim. kivipohjaisissa materiaaleissa tai kipsilevyssä elävien homeiden aineenvaihduntatuotteet voivat olla huomattavasti toksisempia kuin puumateriaaleissa elävien homeiden, vaikka niiden homeindeksi olisikin selvästi alhaisemmalla tasolla. Vastaavasti myös homesuoja-aineita sisältävissä materiaaleissa saattaa elää joitakin homelajeja ja niiden aineenvaihduntatuotteet voivat olla toksisempia kuin käsittelemättömien materiaalien pinnalla elävien homeiden. Mineraalivilloissa ja muissa avuhuokoisissa materiaaleissa homeen kasvu ei rajoitu pelkästään materiaalin pintaan, vaan sitä voi esiintyä myös materiaalin sisällä. Tällaisen materiaalin homehtuessa homeen kokonaismäärä voi olla huomattavasti suurempi kuin materiaalissa, jossa homehtumista tapahtuu vain pinnalla. Juha Vinha 18

19 HOMEEN KASVUN LASKENTAMALLIN KÄYTÖSSÄ HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Kahden materiaalin välisen rajapinnan homehtumisriskiä tulee tarkastella herkemmän materiaalin mukaan. Herkemmin homehtuva materiaali lisää homeen kasvua myös vähemmän herkässä materiaalissa. Homesuoja-aineita sisältävien rakennusmateriaalien on todettu vähentävän homeenkasvua myös niissä rajapinnoissa, joita vasten ne ovat tiiviissä kontaktissa. Usein materiaalikerrosten välisissä rajapinnoissa on kuitenkin erilaisia epätasaisuuksia, kuten koloja ja halkeamia, joissa home voi kasvaa. Jotkut materiaalit voivat kuulua homehtumisominaisuuksiensa puolesta kahteen eri homehtumisherkkyysluokkaan. Esim. kevytbetonissa homeen kasvunopeus vastaa homehtumisherkkyysluokkaa 2, mutta maksimihomeindeksi jää homehtumisherkkyysluokan 3 tasolle. Homeen taantuman voimakkuuden määrittäminen eri materiaaleilla vaatii edelleen tarkentamista. Yleissääntö on, että mitä voimakkaampaa homeen kasvu on suotuissa olosuhteissa sitä voimakkaampaa on myös homeen taantuma epäsuotuisissa olosuhteissa. Materiaalikohtaisesti tässä voi esiintyä kuitenkin vaihtelua. Juha Vinha 19

20 ESIMERKKI TESTIVUOSIEN VALINTAAN KÄYTETYSTÄ RAKENTEESTA Tiiliverhottu rankaseinä Rakennekerrokset sisältä ulospäin: Kipsilevy 13 mm Höyrynsulkumuovi 0,2 mm Lasivilla 250 mm Tuulensuojakalvo Tuuletusväli 30 mm Tiiliverhous 85 mm Tarkastelukohdat Tarkastelukohtiin vaikuttavat ulkoilman olosuhteet Lämpötila Suhteellinen kosteus Viistosade Auringonsäteily (Lämpösäteily taivaalle) Juha Vinha 20

21 ESIMERKKI RAKENTEEN HOMEHTUMISRISKISTÄ VERRATTUNA ULKOILMAN OLOSUHTEISIIN (Tiiliverhottu rankaseinä, korkea rakennus, etelä, HHL 2) Pelkästään ulkoilman olosuhteita tarkastelemalla ei voida määrittää testivuotta, joka synnyttäisi varmuudella kriittiset olosuhteet tarkasteltavassa rakenteessa. Rakenne ja siinä käytetyt materiaalit vaikuttavat merkittävästi tarkastelukohtien olosuhteisiin (materiaalien ominaisuudet, kuten esim. kosteudensitomiskyky, vesihöyrynläpäisevyys ja kapillaarisuus). Kaikki ulkoilman olosuhdetekijät ja niiden keskinäinen vaihtelu vaikuttavat rakenteessa vallitseviin olosuhteisiin. Juha Vinha 21

22 YHTEENVETO TESTIVUOSITARKASTELUISTA Testirakenteilla tehtyjen laskentatarkastelujen perusteella kahden eri testivuoden avulla voidaan tehdä suurin osa vaipparakenteiden kosteusteknisistä tarkasteluista. Tarkasteltaessa rakenteita, joissa sade vaikuttaa niiden sisäosan kosteustekniseen toimintaan, voidaan testivuodeksi valita nykyilmastossa Vantaa Tarkasteltaessa rakenteita, joiden sisäosat on suojattu sateen vaikutukselta, voidaan testivuodeksi valita nykyilmastossa Jokioinen Tulevaisuuden ilmastoja kuvaavista säädatoista testivuosiksi valikoitui vastaavat vuodet, jotka on määritetty nykyilmastossa: Vantaa 2067 (2007), Vantaa 2097 (2007), Jokioinen 2064 (2004) ja Jokioinen 2094 (2004). Nämä testivuodet eivät välttämättä kata kaikkia tapauksia (esim. vähän tuulettuvat rakenteet). Näiden rakenteiden tarkastelua varten on mahdollisesti määritettävä vielä oma testivuosi. Testivuosien valinnassa ei ole otettu huomioon kaikkia ulkoilman olosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä ja osa tekijöistä on otettu huomioon vain osittain (esim. mikroilmasto ja rakennuksen ulkopinnasta taivaalle lähtevä lämpösäteily). Testivuosia käyttämällä ei yleensä saada aikaan kaikkein kriittisimpiä rakenteissa esiintyviä lämpötila- ja kosteusolosuhteita. Joissakin tapauksissa ero kriittisimpänä vuonna syntyviin olosuhteisiin voi olla merkittävä. Juha Vinha 22

23 ULKOILMAN OLOSUHTEIDEN HOMEHTUMISRISKIN MUUTOS ERI HOMEHTUMISHERKKYYSLUOKISSA (VTT-TTY homeriskimalli) Esimerkkeinä homeindeksin kehittyminen Jokioisten 2004 ja Vantaan 2007 ulkoilman olosuhteissa: Homeindeksi eri homehtumisherkkyysluokissa Jokioinen 2004 Homeindeksi eri homehtumisherkkyysluokissa Vantaa Hyvin herkkä, HHL 1 Herkkä, HHL 2 5 Hyvin herkkä, HHL 1 Herkkä, HHL 2 Homeindeksi (-) Kohtalaisen kestävä, HHL 3 Kestävä, HHL 4 Homeindeksi (-) Kohtalaisen kestävä, HHL 3 Kestävä, HHL Aika (h) Aika (h) Rakenteiden kosteusteknisissä tarkasteluissa rakenteessa ei sallita homeen kasvua lämmöneristekerroksessa eikä kantavissa ja hankalammin vaihdettavissa rakenneosissa (M < 1). Kun homeen kasvua ei sallita lainkaan, ei ole tarpeellista arvioida, mikä homeindeksin arvo on terveydelle haitallinen. Tämä olisi hyvin vaikeaa, koska eri materiaaleissa esiintyvien homeiden haitallisuudessa on suuria eroja. Juha Vinha 23

24 ESIMERKKI HOMEHTUMISRISKISTÄ TIILIVERHOTUSSA PUURANKASEINÄSSÄ (Tuulensuojana mineraalivillalevy, U = 0,17 W/(m 2 K)) ~30 mm MV mm MV mm MV 2100 Rakenteen homehtumisriski on suurin runkotolpan ulkopinnassa. Matalassa tiiliverhotussa rakenteessa (enintään 10 m korkea seinä) homeen kasvu saadaan eliminoitua, kun käytetään hyvin lämpöä eristävää tuulensuojaa. Rakenteen homehtumisherkkyys pienenee, jos runkotolppa vaihdetaan sahatusta männystä (HHL 1) vähemmän homehtumisherkäksi puuksi, esim. höylätyksi kuuseksi (HHL 2). Juha Vinha 24

25 ESIMERKKI HOMEHTUMISRISKISTÄ TIILIVERHOTUSSA PUURANKASEINÄSSÄ (Tuulensuojana mineraalivillalevy, U = 0,08 W/(m 2 K)) ~50 mm MV mm MV 2050 ~100 mm MV 2100 Olosuhteet muuttuvat rakenteessa kriittisemmäksi, kun rakenteen U-arvo pienenee. Matalassa tiiliverhotussa passiivirakenteessa homehtuminen voidaan välttää käyttämällä hyvin eristävää tuulensuojaa ja homehtumiselle kestävämpää puumateriaalia. Korkeassa rakennuksessa homeen kasvua ei voida estää näillä keinoilla rakenteen lämmöneristystasosta riippumatta. Juha Vinha 25

26 TIILIVERHOTTU PUURANKASEINÄ Yhteenveto tuloksista Tiiliverhotussa puurankaseinässä homehtumisriski rakenteen ulko-osissa on erityisen suuri, koska tiiliverhoukseen kerääntynyt kosteus siirtyy sisäänpäin diffuusiolla. tuulensuojan tulee olla hyvin lämpöä eristävä ja homehtumista kestävä Vaihtoehtoisesti puurungon ulkopinnassa voidaan käyttää esim. teräsprofiilista tehtyä ristikoolausta Höylätyn kuusen käyttö runkomateriaalina vähentää myös homehtumisriskiä. Vuoden 2050 ilmastossa (rakenteen U-arvo 0,12 W/(m 2 K)) tuulensuojan lämmönvastuksen tulee olla vähintään 1,6 m 2 K/W (esim. 50 mm mineraalivillalevy) ja vuoden 2100 ilmastossa 2,7 m 2 K/W (esim. 100 mm mineraalivillalevy). Korkeissa rakennuksissa (yli 10 m) tiiliverhouksen taakse tulee laittaa kummaltakin puolelta tuuletettu höyrynsulkukerros (esim. teräsohutlevy). Voimakasta homehtumisriskiä esiintyy myös höyrynsulun sisä- ja ulkopuolella pystyrungon kohdalla, jos sisäpuolella käytetään ristikoolausta ja tuulensuojan lämmönvastus ei ole riittävä. Tiiliverhotun rakenteen päällystäminen vesitiiviillä pinnoitteella ei ole suositeltavaa. Kaikkia rakoja ei kyetä tukkimaan, jolloin vesi valuu tiiliverhouksen vuotokohtiin ja seurauksena voi olla puurungon lahovauriot rakenteen alaosassa tai tiilen pakkasrapautuminen vuotokohdissa. Juha Vinha 26

27 ERISTERAPATTU RANKASEINÄ Yhteenveto tuloksista Eristerapattujen puu- ja teräsrankaseinien kastuminen saumakohtien kosteusvuotojen seurauksena sekä kosteuden hidas kuivuminen aiheuttavat homeen kasvua rakenteen ulko-osissa. EPS-eristeen käyttö rapatussa rankaseinässä pahentaa tilannetta entisestään, koska ulkopinnan vesihöyrynvastus kasvaa ja näin ollen rakenteen kuivuminen heikkenee. Paksurapattu rakenne ei toimi hyvin edes ideaalitilanteessa, koska se kerää sadevettä samalla tavoin kuin tiiliverhottu seinä. Rapattu pintarakenne tulee erottaa sisemmästä seinäosasta kuivumisen mahdollistavalla tuuletusraolla esim. levyrappauksella. Puurakenteen päälle tehdyissä eristerappausrakenteissa on todettu erittäin paljon kosteusvaurioita Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa. Juha Vinha 27

28 SISÄPUOLELTA LISÄERISTETTY ULKOSEINÄ Massiivisten seinärakenteiden (hirsi-, kevytbetoni- ja täystiilirakenteet) toteutus ilman lisäeristystä on jatkossa hyvin hankalaa. Sisäpuolinen lisäeristys heikentää seinärakenteen lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa:? Seinän kuivuminen hidastuu. Eristeen ulkopinnassa herkästi kosteuden tiivistymisriski ja homeen kasvulle otollisia olosuhteita varsinkin hirsiseinässä. Sisäpuolinen lämmönvarauskyky menetetään. Massiivirakenteen kosteuspitoisuus nousee ja lämmönjohtavuus kasvaa jonkin verran. Massiivirakenne tai vanha puruseinärakenne on suositeltavaa lisäeristää ulkopuolelta hyvin vesihöyryä läpäisevällä lämmöneristeellä. Juha Vinha 28

29 RAKENTEEN SISÄPINNALTA VAADITTAVA VESIHÖYRYNVASTUS SISÄPUOLISTA LÄMMÖNERISTYSTÄ KÄYTETTÄESSÄ 29 Ilmastonmuutoksella ei ole suurta vaikutusta rakenteen sisäpinnalta vaadittavaan vesihöyrynvastukseen. Esimerkiksi 25 mm hirsipaneelia ja paperipohjaista ilmansulkukalvoa käytettäessä (Z p 10 x10 9 m 2 spa/kg) turvallinen sisäpuolisen lämmöneristeen paksuus on 180 mm hirsiseinällä enintään 50 mm (R 1,5 m 2 K/W). Juha Vinha 29

30 SISÄPUOLELTA LISÄERISTETTY ULKOSEINÄ Sisäpuolelta lisäeristetyn ulkoseinän toiminnan edellytyksiä: Ilmavuodot sisältä eristeen taakse on estettävä! Rakenteessa on oltava aina myös riittävä höyrynsulku eristeen lämpimällä puolella. Avohuokoisia lämmöneristeitä käytettäessä muovikalvon tai muovitiivistyspaperin käyttö on paras ratkaisu. Solumuovieristeitä käytettäessä eristeen oma vesihöyrynvastus muodostaa riittävän höyrynsulun lämmöneristettä lisättäessä. Kevytbetonirakenne on rapattava ulkopuolelta, jotta viistosade ei pääsee kastelemaan seinää. Hirsiseinässä on estettävä viistosateen tunkeutuminen saumojen kautta eristetilaan (esim. paisuvat saumatiivisteet) Rakenteen on päästävä kuivumaan riittävästi ennen sisäpuolisen lämmöneristyksen ja höyrynsulun laittoa. Kosteutta läpäisevän ilmansulun käyttö ei paranna avohuokoisella lämmöneristeellä eristetyn rakenteen kuivumista sisäänpäin. Juha Vinha 30

31 PUURAKENTEINEN TUULETETTU YLÄPOHJA Lämmöneristyksen lisääminen alentaa tuuletustilan lämpötilaa. kosteuden tiivistyminen ja homeen kasvulle otolliset olosuhteet yläpohjassa lisääntyvät yläpohjien vikasietoisuus heikkenee Kirkkaina öinä taivaalle lähtevä lämpösäteily jäähdyttää vesikatteen ulkolämpötilaa kylmemmäksi. kriittisimmät olosuhteet esiintyvät tuuletustilan yläosassa kostea lämpimämpi ulkoilma tiivistyy herkemmin vesikatteen alle Samat ongelmat esiintyvät myös katteen suuntaisissa vinoissa yläpohjissa, mutta niissä puurakenteiden homehtumista ei näe. Kosteusvaurioita on havaittu paljon Etelä-Ruotsissa, mutta myös Suomessa. Kuva: Lars-Erik Harderup & Jesper Arfvidsson, Lund, Ruotsi Juha Vinha 31

32 PUURAKENTEINEN TUULETETTU YLÄPOHJA Lämmöneristyksen lisäyksen vaikutus 32 Mineraalivilla, ohut aluskate, HHL 1, tuuletustilan yläosa, varjoisa katto Puukuitueriste, ohut aluskate, HHL 1, tuuletustilan yläosa, varjoisa katto Homehtumisriski nousee tuuletustilassa erittäin korkeaksi ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vuoksi. Vaikka yläpohjan lämmöneristystaso on jo nykyisin korkea, lämmöneristyksen lisääminen tästä tasosta heikentää edelleen yläpohjan kosteusteknistä toimintaa. Myös vanhoissa rakennuksissa homehtumisriski lisääntyy oleellisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Juha Vinha 32

33 PUURAKENTEINEN TUULETETTU YLÄPOHJA Aluskatteen lämmönvastuksen vaikutus 33 Mineraalivilla, tuuletustilan yläosa, varjoisa katto, HHL 1 Puukuitueriste, tuuletustilan yläosa, varjoisa katto, HHL 1 Aluskatteen lämmönvastusta lisäämällä voidaan pienentää homehtumisriskiä tehokkaasti tuuletustilan yläosassa. Aluskatteen lämmönvastuksen arvo voi olla jonkin verran pienempi, kun yläpohjan lämmöneristeenä käytetään puukuitueristettä. Juha Vinha 33

34 PUURAKENTEINEN TUULETETTU YLÄPOHJA Uusissa rakennuksissa tuuletustilan toimintaa kannattaa parantaa ensisijaisesti lämpöä eristävällä aluskatteella. Vuoden 2050 ilmastossa riittävä aluskatteen lämmönvastus on 0,5 m 2 K/W (esim. 20 mm XPS-eristettä). Vuoden 2100 ilmastossa vastaava arvo on 1,0 m 2 K/W (esim. 40 mm XPS-eristettä). Yläpohjan tuuletus kannattaa olla kohtuullisen pieni. Yläpohjan ilmatiiviys on erittäin tärkeä. Vanhoissa rakennuksissa yläpohja on pyrittävä saamaan ilmatiiviiksi aina, kun lämmöneristystä lisätään. Juha Vinha 34

35 PUURAKENTEINEN TUULETETTU YLÄPOHJA Teknisiä laitteita ei tarvitse käyttää, jos aluskatteen lämmöneristystä parannetaan riittävästi. Vanhojen rakennusten yläpohjia lisäeristettäessä voidaan yläpohjan toimintaa parantaa vaihtoehtoisesti lämmityksen avulla. Kuva: Hedtec Oy, Olosuhdevahti Säädettävä koneellisen ilmanvaihto ei ole suositeltava, koska ilmanvaihdon synnyttämät yli- ja alipaineet ovat haitallisia, jos yläpohja ei ole ilmatiivis.? Kuva: Carl-Eric Hagentoft, Chalmers, Ruotsi Juha Vinha 35

36 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Maasta haihtuva kosteus pyrkii nostamaan ryömintätilan suhteellista kosteutta Maa jäähdyttää ryömintätilaa keväällä ja kesällä Lattiarakenteen lämmöneristyksen lisääminen alentaa lämpötilaa entisestään ulkoa tuleva lämmin ja kostea ilma tiivistyy herkemmin ryömintätilan pintoihin homeen kasvulle ja ajoittain myös laholle otolliset olosuhteet alapohjan vikasietoisuus heikkenee Ryömintätilainen alapohja on toiminnaltaan vielä haastavampi kuin tuuletettu yläpohja, koska talvella homeet pyrkivät sisällä olevan alipaineen vuoksi sisätiloihin ilmavuotokohdista! Juha Vinha 36

37 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Maapohjan lämmöneristyksen vaikutus Puurakenteinen alapohja, U-arvo 0,14 W/(m 2 K), IV-kerroin 1 vaihto/h, v ilmasto HHL 1 HHL 2 HHL 3 Lämmöneristyksen lisääminen maan pintaan vähentää homehtumisriskiä ryömintätilan yläosassa merkittävästi. 50 mm EPS-eristyksellä saadaan suhteellisesti ottaen suurin hyöty. Maan pinnan lämmöneristyksellä ei voida kuitenkaan poistaa homehduttavia olosuhteita ryömintätilasta kokonaan! Tästä syystä on suositeltavaa, että ryömintätilassa käytettäisiin hyvin kosteutta kestäviä materiaaleja. Juha Vinha 37

38 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Alapohjan toimivuuden edellytyksenä on lisäksi monet aiemmin korostetut asiat: Eloperäinen materiaali tulee poistaa ryömintätilasta. Maapohja ei saa olla monttu. Salaojasorakerros perusmaan päälle ja perusmaan pinnan kallistus salaojiin. Ryömintätilan pohja tulee lämpöeristää varsinkin puurakenteista alapohjaa käytettäessä. lämmöneristys vähentää maan viilentävää vaikutusta ryömintätilassa lämmöneristys alentaa maapohjan lämpötilaa, jolloin diffuusiolla maasta haihtuvan kosteuden määrä vähenee Vuoden 2050 ilmastossa maan pinnan lämmönvastus tulee olla vähintään 1,3 m 2 K/W (esim. 50 mm EPS tai 150 mm kevytsoraa). Puuvasojen alapuolelle tarvitaan hyvin lämpöä eristävä tuulensuoja. Tuulensuojan tulisi olla hyvin kosteutta kestävä. Alapohjarakenteen ilmatiiviys on erittäin tärkeä. Ryömintätilaa tulee tuulettaa kesällä. Koneellinen kuivatus tai lämmitys ei ole välttämätön, jos alapohja tehdään muuten rakenteellisesti oikein. Juha Vinha 38

39 RAKENTEIDEN SISÄINEN KONVEKTIO Sisäistä konvektiota tapahtuu avohuokoisilla lämmöneristeillä eristetyissä rakenteissa lämpötilaerojen seurauksena. Lämmöneristyspaksuuden kasvaessa sisäinen konvektio lisääntyy ja voi heikentää lämmöneristävyyttä jopa useita kymmeniä prosentteja. Sisäinen konvektio on haitallinen myös rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta, koska se lisää kosteusrasitusta seinärakenteiden yläosissa. Irtoeristeissä konvektioreittejä syntyy helposti myös siksi, että eristys ei ole tasalaatuinen ja eristetilassa on rakenteiden aiheuttamia kylmäsiltoja. Eurooppalaiset lämmönjohtavuuden suunnitteluarvot (λ U ) eivät sisällä sisäisen konvektion vaikutusta! Juha Vinha 39

40 YLÄPOHJIEN SISÄINEN KONVEKTIO TTY:n yläpohjarakenteiden tutkimuslaitteisto: Yläpohjarakenteissa sisäinen konvektio voi heikentää paksujen (600 mm) puhalluseristeiden lämmöneristyskykyä jopa 40 %. Lämmöneristepaksuutta lisättäessä konvektion suhteellinen osuus lisääntyy. Hyvin vesihöyryä läpäisevän tuulensuojan käyttö lämmöneristeen yläpinnassa ei vähennä sisäistä konvektiota puhalletussa lasivillaeristeessä. Puhalletussa puukuitueristeessä konvektio vähenee jonkin verran. 100 mm levyeristeen käyttö puhalletun lasivillaeristeen alapuolella vähentää sisäistä konvektiota jonkin verran. Sisäisen konvektion vaikutusta voidaan vähentää oleellisesti korvaamalla puhalluseriste levyeristeellä. Nykyiset U-arvon laskentaohjeet eivät ota sisäisen konvektion vaikutusta huomioon riittävästi yläpohjarakenteissa. Juha Vinha 40

41 ULKOSEINIEN SISÄINEN KONVEKTIO TTY:n rakennusfysikaalinen tutkimuslaitteisto: Ulkoseinärakenteissa sisäinen konvektio ei ole merkittävää, jos lämmöneristekerroksen paksuus on enintään 200 mm. 300 mm paksulla yhtenäisellä eristeellä konvektio heikentää lämmöneristystä keskimäärin n. 10 %. Lämmöneristyskerrokseen laitettava pystysuuntainen konvektiokatko vähentää konvektiota, mutta ei välttämättä poista konvektion vaikutusta kokonaan. Nykyiset U-arvon laskentaohjeet ottavat sisäisen konvektion vaikutuksen kohtuullisesti huomioon ulkoseinärakenteissa. Juha Vinha 41

42 IKKUNAT Lämmöneristyksen parantamisen vaikutukset ikkunan lasiosan toimintaan Kosteuden kondensoituminen lisääntyy ikkunan ulkopintaan, koska ulkopinta jäähtyy (lämpösäteily taivalle kirkkaina öinä). Ikkunoiden rikkoutumisriskin on todettu lisääntyvän auringon lämmittävän vaikutuksen lisätessä ulkolasiin kohdistuvaa paineen vaihtelua. Ikkunan lasiosan U-arvoa ei tule enää parantaa (nykyisin tasolla n. 0,6 W/(m 2 K)) ellei ulkopinnan emissiviteettiä alenneta. Ikkunan U-arvoa voidaan parantaa myös karmin U-arvoa parantamalla. Juha Vinha 42

43 IKKUNOIDEN KONDENSOITUMISRISKIN LISÄÄNTYMINEN 43 Tarkastelujaksot: testivuosi Jokioinen 2004 ja kriittisin vuosi Jokioinen 1991 Kondenssituntien lukumäärä Jokioisten 2004 ilmastossa kondenssituntien määrä on n. 500 h. Kaikkein kriittisimmissä olosuhteissa kondenssitunteja voi olla lähes kaksinkertainen määrä. Varjostukset vähentävät kondensoitumista ja ikkunan ulkopinnan matalaemissiviteettipinta (selektiivipinta) poistaa sen kokonaan. Juha Vinha 43

44 RAKENNUSAIKAISEN KOSTEUDEN KUIVUMINEN BETONIELEMENTIN SISÄKUORESTA Kosteuspitoisuuden lukuarvot vastaavat betonilla karkealla tarkkuudella myös huokosilman RH:ta. PUR, U = 0,11 W/(m 2 K) Mineraalivilla, U = 0,16 W/(m 2 K) 1 vuosi Kuva: Petteri Ormiskangas Solumuovieristeitä käytettäessä sisäkuoren kuivumisaika pinnoituskosteuteen (tiiviitä pinnoitteita käytettäessä) voi pidentyä 2 4 kk verrattuna mineraalivillaeristeeseen. Solumuovieristeen paksuuden kasvattaminen lisää myös kuivumisaikaa merkittävästi. Polyuretaanieristettä käytettäessä kuivumisaika on pisin. Alumiinipinnoite lisää kuivumisaikaa, koska pinnoite estää kosteuden kuivumisen ulospäin kokonaan. Juha Vinha 44

45 YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA (rakenteiden kosteustekninen toiminta) Kosteusvaurioiden riski lisääntyy monissa tavanomaisissa vaipparakenteissa ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksesta. Toisaalta on myös monia rakenteita, joissa nämä tekijät eivät vaikuta merkittävästi rakenteiden toimintaan. Rakenteissa tapahtuvien olosuhteiden muuttumisen lisäksi rakenteiden kosteusriskit lisääntyvät myös rakenneratkaisujen, rakenteiden dimensioiden ja toteutustapojen muutosten seurauksena. Vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan osalta ei ole löydettävissä kriittisiä U-arvotasoja, joiden jälkeen rakenteiden toiminta heikkenee erityisen paljon. Tavanomaiset vaipparakenteet saadaan toimiviksi pelkillä rakenteellisilla muutoksilla seuraavan 100 vuoden aikana tapahtuvan ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen aiheuttamia kosteusrasituksia vastaan. Teknisten laitteiden käyttö (esim. kuivain tai lämmitin) ei ole välttämätöntä uudisrakentamisessa. Nykyinen vaatimustaso on riittävä betonin ja laastien säilyvyysominaisuuksien (pakkasenkestävyys ja korroosiosuojaus) saavuttamiseksi myös seuraavan 100 vuoden aikana vallitsevassa ilmastossa. Juha Vinha 45

46 ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSIA TAVANOMAISISSA VAIPPARAKENTEISSA Vaatii lisää kuivumisaikaa Vaatii rakenteellisia muutoksia Käytöstä tulisi luopua - solumuovieristeiset betonisandwichrakenteet - ulkopuolelta solumuovieristeillä eristettävät kivirakenteet - sisäpuolelta lisäeristettävät massiivirakenteet Kivirakenteen riittävä kuivuminen on varmistettava, jos rakenne pinnoitetaan sisäpuolelta vesihöyrytiiviillä pinnoitteella tai materiaalilla tai peitetään kaapistoilla tai muilla kuivumista rajoittavilla rakenteilla. Sisäpuolelta lämpöeristettyjen massiivirakenteiden riittävä kuivuminen on varmistettava ennen sisäpuolen lämmöneristyksen ja höyrynsulun laittamista. - puurakenteinen yläpohja (lämpöä eristävä aluskate) - tiiliverhottu rankaseinä (lämpöä eristävä tuulensuoja, erillinen höyrynsulkukerros tuuletusrakoon yli 10 m korkeissa seinissä) - sisäpuolelta lisäeristetty hirsiseinä (ilmanpitävä ja riittävä höyrynsulku) - ryömintätilainen alapohja (maanpinnan lämmöneristys, lämpöä eristävä ja kosteutta kestävä tuulensuoja puurak. alapohjassa) - maanvastainen alapohja (routaeristyksen lisäys) - ikkunat (ulkolasin ulkopintaan matalaemissivitettipinta) - tuulettumaton eristerappaus rankarakenteen tai hirsiseinän päällä Korvaavana rakenteena voidaan käyttää esim. tuuletetun levyverhouksen päälle tehtyä rappausta tai muuta ratkaisua, jossa rakenne tuuletetaan. Taulukossa esitetyt asiat ovat voimassa myös vanhoja rakenteita korjattaessa ja lisäeristettäessä. Juha Vinha 46

47 RAKENNUSPROSESSIN KOSTEUDENHALLINTA Rakennusprosessin kosteudenhallintaosion tuloksena on tuotettu mm. seuraavat julkaisut: Kosteuden hallinnan opetusdiasarja Kosteudenhallintaposteri Työmaan ilmanvaihdon ja lämmityksen suunnitteluohje O-P. Toivari: Kosteudenhallinnan ja sääsuojauksen taloudellinen tarkastelu, diplomityö A-P. Lassila: Rakentamisen aikainen rakenteiden tehokas kuivattaminen, kandidaatintyö J. Hämäläinen: Energian käyttö Ruotsin rakennustyömailla, kandidaatintyö T. Pippuri: Vaipan läpi johtuva energia rakennusaikana, erikoistyö Tiivis holvi ja sandwich-elementin suojaus ohje Työmaan kuivanapitosuunnitelma Rakennusprosessin kosteudenhallintaosion julkaisut löytyvät omalta kotisivulta osoitteesta: Juha Vinha 47

48 LISÄTIETOA FRAME -PROJEKTISTA FRAME -projektilla on Rakennusteollisuuden nettisivustolla omat kotisivut, joille tallennetaan projektissa julkaistut tutkimustulokset: Projektin yhteydessä järjestetään 5 yleisöseminaaria, joissa esitellään yksityiskohtaisemmin projektin tuloksia. Viimeinen yleisöseminaari järjestetään TTY:llä loka marraskuussa. Projektin tuloksia on hyödynnetty jo useissa valmisteilla olevissa rakentamisen ohjeissa: RakMK C4, RIL 107 ja RIL 225 Tuloksia tullaan julkaisemaan laajasti myös kansainvälisissä konferensseissa ja tieteellisissä julkaisuissa. Projektin tuloksista laaditaan kaksi loppuraporttia, jotka ovat saatavilla projektin päätyttyä. Projektin rahoittajina ovat: Tekes, YM, RT ja rakennusalan yritykset. Juha Vinha 48

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE

MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE 10.10.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää

Lisätiedot

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä FRAME-hankkeen johtopäätöksiä Vaipan ilmanpitävyys Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on keskeinen edellytys matalaenergiarakentamiselle Erilaisten

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden ja rakennusten rakennusfysikaalisessa toiminnassa 13.3.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos VAIPAN ILMANPITÄVYYS Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on

Lisätiedot

FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN

FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN 25.9.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN?

FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN? FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN? 27.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 3.2.2015 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET SEINÄRAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEEN ULKOPUOLELTA

Lisätiedot

RIL 107: LUVUT 2 JA 4

RIL 107: LUVUT 2 JA 4 RIL 107: LUVUT 2 JA 4 13.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos SISÄILMAN KOSTEUSLISÄN MITOITUSARVOT 10 Sisäilman kosteuslisä, ν (g/m 3 ) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 0-30 -25-20 -15-10

Lisätiedot

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN NÄKÖKULMASTA 6.9.2011 Tutk. joht. Juha Vinha Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennusfoorumi, Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus,

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET

UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 8.5.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN AIKATAULU Aikataulu 1.1.2015 voimaan vaatimukset uusiutuvista

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? 29.4.2010 2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari,

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

Tuulettuvien yläpohjien toiminta

Tuulettuvien yläpohjien toiminta 1 Tuulettuvien yläpohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät Suositukset

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen aiheuttaa muutospaineita suunnitteluun ja rakentamiseen

Energiatehokas rakentaminen aiheuttaa muutospaineita suunnitteluun ja rakentamiseen FRAME-tutkimus Energiatehokas rakentaminen aiheuttaa muutospaineita suunnitteluun ja rakentamiseen Jutta Telivuo / Graphic Concrete Ltd Betonin toimitus Tampereen teknillisestä yliopistosta tehdyssä, 3-vuotisessa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA 26.11.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN NYKYINEN AIKATAULU 1.1.2015 voimaan vaatimukset

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN

ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN NYKYINEN AIKATAULU

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS 12.12.2011 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikan käsikirja, esittely - ja keskustelutilaisuus, Helsinki 12.12. 2011 KÄSIKIRJAN TOTEUTUSTILANNE

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita. FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus

Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita. FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus FRAME-projektin päätösseminaari TTY, Tampere 8.11.2012 Elina Manelius Tampereen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER

Lisätiedot

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

RAKENTEET. Lähde: www.kosteudenhallinta.fi, versio 30.9.2015 RAKENTEET

RAKENTEET. Lähde: www.kosteudenhallinta.fi, versio 30.9.2015 RAKENTEET Ulkoseinät Muuratut ja harkkorakenteiset seinät Sandwich- ja kuorielementit Puu- ja teräsrankaseinät Hirsiseinät Tiiliverhotun puurankaseinän kosteusriskikohtia Eristerapatun seinän kosteusriskikohtia

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

Betonisandwich- elementit

Betonisandwich- elementit Betonisandwich- elementit -lämmöneristeet -ansastus -mallipiirustukset -tiiveys -detaljit -kuljetus -nostot -kosteustekninen toiminta -ääneneristys -palonkestävyys -kustannukset Seinätyypit Sandwich Uritetulla

Lisätiedot

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä

Lisätiedot

Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME)

Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME) 1 (6) LIITE 1 Diaarinumero 2091/31/09 Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME) Tutkimuksen lähtökohta Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakenteiden rakennusfysikaalisessa toiminnassa Ilmastolla

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka Matalaenergiatalon betonijulkisivut Muutos aiempaan 30 %:n parannus seinän ja ikkunan U-arvoihin Oleellisesti parempi tiiveys Uusia eristevaihtoehtoja käyttöön Lisäkustannus esim. betonisessa ulkoseinärakenteessa

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 / PERUSTUSRATKAISUT Leca sora ryömintätilassa 3-12 / 19.11.2010 korvaa esitteen 3-12 / 1.6.2005 www.e-weber.fi LECA SORA RYÖMINTATILASSA Kuva 1: Ryömintätilainen Leca perustus. Ryömintätilan toimiva tuuletus,

Lisätiedot

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Dekaani, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta 1.1.2008-31.12.2009 Rakennustekniikan osaston varajohtaja, Tampereen

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta 21.11.2017 Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2017 Porin yliopistokeskus Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja

Lisätiedot

FRAME-seminaari 8.11.2012

FRAME-seminaari 8.11.2012 FRAME-seminaari 8.11.2012 Olli Teriö Rakennustyömaan olosuhdehallinta Kuivatus Lämmitys Ilmanvaihto Kosteuden haihtuminen betonin pinnasta, kun pinta on märkä Ilma ja betoni 18-21 o C Rh 50-70% Ilmavirta

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU 466111S Rakennusfysiikka (aik. 460160S) RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU Raimo Hannila / (Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat

Lisätiedot

Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1)

Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1) Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1) 1) SPU Systems Oy Tiivistelmä Energiatehokkuusvaatimusten ja sitä kautta lämmöneristyksen ja rakenteiden

Lisätiedot

ThermiSol-eristeiden rakennekuvat

ThermiSol-eristeiden rakennekuvat ThermiSol-eristeiden rakennekuvat Yksi talo. Kaikki ERISTEET. Sisällysluettelo Aihe thermisol-tuotteet Piha-alueen routaeristykset 1.1 Piha-alueen routaeristykset ThermiSol EPS 120 Routa, ThermiSol Super

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEITA TEORIA JA KÄYTÄNTÖ

RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEITA TEORIA JA KÄYTÄNTÖ RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEITA TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 20.9.2016 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN HAASTEET Muut vaikutukset Huomioon otettavien

Lisätiedot

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät SPU U-ARVOTAULUKOT Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät uudisrakentaminen korjausrakentaminen uudisrakentaminen korjausrakentaminen Alapohjat uudis- ja korjausrakentaminen SPU U-arvotaulukoista löydät

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA TUULETTUVAN ALAPOHJAN KÄYTTÄYTYMINEN ERI VUODENAIKOINA KRIITTISIN AJANKOHTA ON KESÄLLÄ, JOLLOIN ULKOILMASSA ON SUURI MÄÄRÄ

Lisätiedot

16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT

16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT E 16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUODUULIT 16.1 Runkovaihtoehdot Pilari-palkkijärjestelmässä kantavan rungon muodostavat yleensä mastoina toimivat pilarit ja niiden varaan

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys

Lisätiedot

Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta

Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Juha Vinha, tekniikan lisensiaatti Erikoistutkija, TTKK Talonrakennustekniikan laboratorio juha.vinha@tut.fi 1 Johdanto Ulkovaipan rakenteiden

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET

RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET CO 2 OL Bricks, avoin seminaari Helsinki 9.5.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT

Lisätiedot

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s. 35-49

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s. 35-49 Lampotila- ja kosteuskentta puukerrostalon ulkoseinan ja valipohjan Iiitoksessa Markku Sahlstrom Mikko Kilpelainen Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28 No 2, 1995, s. 35-49 Tiivistelma Artikkelissa kasitellaan

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

Kustantajan huomautus

Kustantajan huomautus Kustantajan huomautus Rakentajain kalenterin artikkeli Rakennusfysiikan perussäännöt suunnittelussa ja rakentamisessa on julkaistu päivitettynä 2009 Artikkelit-osiossa uudella otsikolla Rakennusten rakennusfysikaalisen

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT- S-04065-09 Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT- S-04065-09 1 (5) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen

Lisätiedot

Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet. Petri Annila

Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet. Petri Annila Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Petri Annila Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Esityksen sisältö Tausta ja tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmät Tulokset Yhteenveto 2 Tausta Osa COMBI-tutkimushanketta

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN 460160S Rakennusfysiikka RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN Raimo Hannila / (Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Kuivaketju10. - Keskeisimmät kosteudenhallinnan riskit

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Kuivaketju10. - Keskeisimmät kosteudenhallinnan riskit Kuivaketju10 - Keskeisimmät kosteudenhallinnan riskit Liian lyhyt rakennusaika vaikeuttaa merkittävästi kosteudenhallinnan onnistumista. 1. 2. 3. 4. 5. Rakennuksen ulkopuolelta tuleva kosteus vaurioittaa

Lisätiedot

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELU-

Lisätiedot

Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta

Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta Liite Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta Johdanto Ympäristössä on monenlaisia mikro-organismeja eli mikrobeja kuten bakteereja, viruksia sekä home- ja lahottajasieniä. Mikrobeja

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04181-13. Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04181-13. Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04181-13 Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus Kirjoittaja: Tuomo Ojanen Luottamuksellisuus: Luottamuksellinen 1 (13) Raportin nimi

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS. Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto

466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS. Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 1 466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja D, Ympäristöministeriön

Lisätiedot

2) varmistaa rakenteiden riittävä kuivumiskyky 3) ehkäistä rakenteiden ja materiaalien turmeltumista 4) parantaa sisätilojen kosteusviihtyvyyttä.

2) varmistaa rakenteiden riittävä kuivumiskyky 3) ehkäistä rakenteiden ja materiaalien turmeltumista 4) parantaa sisätilojen kosteusviihtyvyyttä. Rakennusten rakennusfysikaalisen suunnittelun ja rakentamisen periaatteet Juha Vinha, tekniikan tohtori Yliassistentti, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos RIL:n rakennusfysiikan

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Vaarantaako energiansäästö rakennusten terveellisyyden? TkT Juhani Pirinen Hengitysliitto Helin korjausneuvonta

Vaarantaako energiansäästö rakennusten terveellisyyden? TkT Juhani Pirinen Hengitysliitto Helin korjausneuvonta Vaarantaako energiansäästö rakennusten terveellisyyden? TkT Juhani Pirinen Hengitysliitto Helin korjausneuvonta Hengitysliitto Heli ry www.heli.fi Sosiaali- terveysalan järjestö hengityssairaiden edunvalvonta

Lisätiedot