Vantaan kaupunki Maankäytön ja ympäristön toimiala
|
|
- Sinikka Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI BWN Vantaan kaupunki Maankäytön ja ympäristön toimiala Marja-Vantaan keskusta-alueen vesihuollon yleissuunnitelma
2 Sisältö 1 YLEISTÄ Lähtöaineisto ja raportin sisältö 3 2 LÄHTÖTIEDOT Vesihuollon nykytila 6 3 ALUEEN MAAPERÄOLOSUHTEET 7 4 POHJAVESIOLOSUHTEET 7 5 VERKOSTOJEN MITOITUKSET Yleistä Vesijohtoverkosto Jätevesiverkosto Hulevesijohtoverkosto 9 6 VESIHUOLLON TOTEUTUS Yleistä Jätevesiviemäriverkosto Jätevedenpumppaamot Hulevesiverkosto Vesijohtoverkosto 11 7 MAANRAKENNUS 11 8 TUNNELIVAIHTOEHDOT Yleistä putkistotunneleista Kalliotunneleiden ajotunnelit Betonitunneli, putkistotunneli vaihtoehto Betonitunneli, pysäköintitilojen yhteydessä rakennettava Pystykuilut Huoltoajoyhteydet RAKENNUSKUSTANNUSARVIO ARVIO KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA Laskentaperusteet JOHTOPÄÄTÖKSET RAKENTAMISEN AIKATAULUTUS 16
3 12.1 Yleistä Alustava rakennusjärjestys 17 Liitteet Piir Piir Piir Piir Piir Piir Asemapiirustus, putkistot maakaivannossa Asemapiirustus, putkitunnelivaihtoehto Asemapiirustus, pysäköintitunnelivaihtoehto Periaatepiirustus paineputkien radanalituksesta Pituusleikkaukset, putkitunnelivaihtoehto Pituusleikkaukset, pysäköintitunnelivaihtoehto
4 1 YLEISTÄ 1.1 Lähtöaineisto ja raportin sisältö Tämä raportti käsittelee Marja Vantaan keskusta-alueen vesihuollon yleissuunnitelmaa. Suunnitelmaa on laadittu yhtä aikaisesti alueen asemakaavan, kehäradan rata- ja asemasuunnittelun, sekä pääliikenneväylien suunnittelun kanssa. Samanaikaisesti on myös FCG Oy:ssä laadittu keskusta alueen hulevesisuunnitelmaa. Suunnitelma-aluetta ei voida tarkastella erillisenä pelkästään esitetyn Marja-Vantaan keskusta-alueen asemakaavaluonnoksen osoittaman alueen osalta, vaan siinä on huomioitu alueen läpi kulkevia vesihuoltolinjoja ja läheisyyteen tulevat merkittävät vesihuollon erikoisrakenteet, kuten pumppaamot, vesisäiliöt jne. Yleissuunnitelmassa olemme huomioineet myös Hämeenlinnanväylän itäpuolella sijaitsevan kaupan alueen vaatimat vesihuoltorakenteet. kaupan alueen asemakaavan laadintatyö aloitettu vasta tämän vesihuollon yleissuunnitelmatyön loppuvaiheen aikana, joten tältä alueelta tämä yleissuunnitelma on melko karkealla tasolla. Suunnitelmassa on mitoitettu ja käsitelty vesijohdot, vietto- ja paineviemärit, sekä hulevesiputkistot. Pumppaamoiden mitoitus ja sijaintipaikkaehdotukset on myös esitetty. Vesihuoltoputkistojen lisäksi olemme tarkastelleet jätteenkuljetusputkiston rakentamista. Jätteenkuljetusputkiston olemme käsitelleet DN 500 mm kokoisena teräsputkena. Kaukolämpöputkiston, kaapelit ja muut (ei vesihuoltoputkistot) olemme huomioineet vain tilavarauksina ja emme ole mitoittaneet niitä tai laskeneet niiden kustannusarvioita. Huoltotunneleihin tulevien kaapeleiden yksityiskohtaista määrittelyä ja kustannuksia emme ole määrittäneet. Yleissuunnitelmassa olemme tarkastelleet ja vertailleet ns. yhteiskäyttötunnelin käyttämistä ja kustannuksia verrattuna perinteiseen, maakaivantoon asennettavien kunnallisteknisten putkistojen rakentamiseen vain tietyillä, keskusta-alueen pääkaduilla ja radan alituksessa jäljempänä esitetyn mukaisesti. Putkistotunneli vaihtoehdossa olemme tarkastelleet pelkästään putkitunneleiden käyttöä aina tulevalle Piispankylän pumppaamolle saakka. Pysäköinti/putkistotunneli vaihtoehdossa on tarkasteltu putkistotunnelin käyttöä rakennettuna ensisijaisesti vain keskusta-alueella maan alle rakennettavien pysäköintitilojen yhteydessä. Työn aikana pidettyjen suunnittelukokousten ja niihin valmisteltujen, eri vaihtoehtojen kustannusarvioiden perusteella viimeisimmässä suunnittelukokouksessa päätettiin, että tunnelivaihtoehtoja ei enää tarkastella. Lopulliseen raporttiin jätetään ne sellaisessa muodossaan kuin ne ko. kokouksessa olivat ja vain maahan asennettujen putkistojen vaihtoehtojen osalta tarkastellaan jatkoa.
5 Kuvassa 1 on esitetty Marja-Vantaan osayleiskaava. Tämä tarkastelu käsittää keskustaalueiden (C, LR) ja Hämeenlinnanväylän itäpuolella olevan kaupan keskittymä-alueen (C, LR). Kaupan keskittymän pinta-ala jakautuu pohjoisosan k-m 2 ja eteläosan k-m 2 osuuteen. Työssä huomioitiin myös osayleiskaavan valmistumisen jälkeen tapahtunut kasvuennusteen muutoksen vaikutus ( as) Marja-Vantaan aluetta syöttäville vesijohdoille ja pääviemärille. Seuraavassa kartassa olemme osoittaneet tarkasteltavan alueen rajauksen.
6
7 2 LÄHTÖTIEDOT Yleissuunnitelman laadinnassa olemme käyttäneet lähtötietoaineistona: raportti Marja - Vantaan yleiskaavatasoinen vesihuollon yleissuunnitelma , Pöyry raportti Kehäradan rakentamisen vaikutuksesta vesihuoltoverkostoihin ja hulevesijärjestelmään , Pöyry raportti Marja - Vantaan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma , FCG Planeko Oy Marja - Vantaan keskusta asumisen asemakaavoituksen (A1+) väliraportti raportti Yhteiskäyttöhuoltotunneli, alustava selvitys Pöyry Oy muu asemakaavoitukseen liittyvä materiaali o Vantaan vedenjakelujärjestelmästä laadittu vedenjakelumalli o kartat vesijohdoista, jätevesiviemäreistä ja sadevesiviemäreistä tekniset yksityiskohdat vesihuoltojärjestelmistä o vesihuoltoteknisten laitteiden tekniset tiedot ja nykyinen toimintaperiaate niiltä osin, kun harkitaan laitteen, esimerkiksi nykyisen jätevesipumppaamon tai paineenkorotuspumppaamon soveltuvuutta tulevassa tilanteessa nykyiset vedenkulutus- ja siitä aiheutuvat jätevesitiedot saadaan verkostomallista soveltuvin osin tiedot FCG Oy:ssä suoritetusta keskusta-alueen erillisestä hulevesisuunnitelmasta, josta saatiin hulevesiputkiston mitoitustiedot tiesuunnitelma valtatie 3:n parantamisesta on hyväksyttämiskäsittelyssä kehäradan suunnitteluaineisto, työn alla Keskusta alueen kaavapohjana on tarkastelussa käytetty päivättyä asemakaavaluonnosta. Asemakaava-alueen ulkopuolisena kaavapohjana on käytetty päivättyä osayleiskaavapohjaa. 2.1 Vesihuollon nykytila Marja-Vantaan keskusta-alue kuuluu Keimolan painepiiriin, painetaso metriä.
8 Marja-Vantaan alueelle johtaa nykyisin yksi DN 300 vesijohto Myllymäen paineenkorotuspumppaamolle, jonka piirissä on koko Marja-Vantaan yleiskaava-alue, alueen eteläosia lukuun ottamatta. Myllymäen paineenkorotuspumppaamolta vesi johdetaan DN vesijohdolla Kivistöön. Alueen jätevesiviemäröinti on järjestetty DN 400 kokoisella jäteveden runkoputkella Kivistöstä etelään. Tarkasteltavan alueen länsiosassa sijaitsee pohjois- eteläsuuntainen vesijohto DN 400 ja DN 400 jätevesiviemäri, jotka palvelevat keskusta alueen pohjoispuolella olevia alueita. Nämä johdot joudutaan poistamaan tulevien toimintojen alta uuteen sijaintiinsa. Alueen eteläosassa sijaitsee Riipiläntien varrelle rakennetut 225 mm ja 160 mm Koivupäässä sijaitsevan Runkotien pumppaamon paineviemäri. Riipiläntien ja Mestarintien risteämässä johdot kääntyvät Mestarintielle ja jatkuvat tätä pitkin etelään. Vesijohto muuttuu Mestarintiellä 315 mm ja viemäri gravitaatioviemäriksi DN 400 mm. Hulevedet on kerätty paikallisilla hulevesiputkilla ja johdettu paikallisiin uomiin. Alueella on käytetty myös avo-ojitusta teiden varsilla. Tarkasteltavan alueen läheisyydessä, sen koillisosassa sijaitsee Murtotien jätevedenpumppaamo ja kauempana idässä Runkotien pumppaamo. 3 ALUEEN MAAPERÄOLOSUHTEET Maanpinta on Marja-Vantaan keskusta-alueen länsiosassa tasolla ja laskee itään päin tultaessa tasolle Alueen länsiosassa Kehäradan eteläpuolella n. 100 päässä ratalinjasta on avokallio. Keskusta-alueen pohjoisosassa on kaksi hiekkakuoppaa, jotka ovat syvyydeltään 2 m ja 5 m. Maaperä on Marja-Vantaan keskusta-alueella kairausten perusteella pääosin hiekkaa ja moreenia, pinnassa on paikoin silttiä. Alueen koillis- ja itäosassa esiintyy sitkeää savea, jonka redusoimaton leikkauslujuus on yli 25 kpa. Savikerrokset ovat paksuudeltaan n m. Paksuimmillaan savikerros on alueen itäosassa Kehäradan eteläpuolella. Irtomaakerroksia on alueen itäosassa n m ja alueen länsiosassa n. 1-4 m paksuudelta. Vanhan Nurmijärventien ja VT3:n välisellä alueella maanpinta laskee pohjoisesta etelään tasolta tasolle n Kairausten perusteella kalliopinta on n. 2-5 m syvyydellä. Pohjamaa on pääosin moreenia ja silttiä. GTK:n maaperäkartan mukaan alueella saattaa esiintyä myös savea. Kaupan keskittymän alueella maanpinta laskee pohjoisesta etelään tasolta n. +62 tasolle +53. Maaperä on GTK:n maaperäkartan perusteella moreenia. 4 POHJAVESIOLOSUHTEET Pohjavesiolosuhteista ei ole käytettävissä riittävän kattavaa tietoa. Vain ratalinjaukselta on saatavilla muutama havaintotieto. Näiden havaintojen perusteella ei vaihtelevassa maastossa voida arvioida pohjavedenpinnoista luotettavaa tietoa. Pohjavedenpinnan tasolla on erittäin suuri merkitys rakenneratkaisuihin ja kustannuksiin. Korkealla oleva pohjavesi on haitallista kaikissa tyyppiratkaisuissa.
9 Helpoimmin ja vähimmillä kustannuksilla pohjavesiongelmista selvitään perinteisessä maakaivantotekniikassa. Maanlaadusta ja putkistojen asennussyvyydestä riippuen pohjavesiongelmasta selvitään pumppaamalla työmaapumpuilla vettä kaivannosta joko avokaivantona tai tuentaelementein tai ponttiseinin tuetusta kaivannosta. Kalliotunneleissa kuten myös betonitunneleissa pohjavesien vuoto tunneliin aiheuttaa tunneleiden jatkuvaa kuivatustarvetta pumppaamalla. Kalliotunnelissa pumppaustarve on kuitenkin aina suurempi kuin betonitunnelissa, joka voidaan tehdä melko vesitiiviiksi. Kalliotunnelia voidaan injektoida pohjavesivuotoja vastaan, mutta tämä aiheuttaa lisäkustannuksia. Pohjavesien vuotaminen kalliotunneleihin aiheuttaa yleensä myös pohjavesipinnan alenemisen lähiympäristössä, joka taas aiheuttaa mm. paaluttamattomien rakennusten, rakenteiden painumista. Pohjavesien kannalta katsottuna maakaivannot eivät yleensä tuota ongelmia muulloin kuin rakentamisen aikana. 5 VERKOSTOJEN MITOITUKSET 5.1 Yleistä Alueen läpi kulkevat, laajempia ulkopuolisia alueita palvelevat vesijohdot ja viemärit on mitoitettu lähtöaineistona olevassa Marja Vantaan yleiskaavatasoinen vesihuollon yleissuunnitelmassa. Määritettäessä tarkasteltavalle alueille asukasmääriä ja työpaikkamääriä olemme käyttäneet Vantaan kaavoitusosastolta saatuja ohjeellisia arvoja, jotka ovat: 1 asukas/45 k-m 2 1 työntekijä/70 tsto-k-m 2 1 työntekijä/100 myymälä-k-m 2 Lisäksi olemme huomioineet asemakaavaluonnoksen loppuraportin, liitteen 4.1, julkisen sektorin palveluiden esittämät mitoitustiedot. 5.2 Vesijohtoverkosto Tässä yleissuunnitelmassa asemakaava-alueen sisäisten putkien mitoituksessa on käytetty mitoitusarvoja Qdmax 2,0 ja Qhmax 1,5. Alueen sisällä kulutukset on jaettu väkiluku- ja työpaikkalukujen perusteella. Päälinjat mitoitettiin mallintamalla. Mitoituksessa ei ole huomioitu mahdollista springlerjärjestelmien palovedentarvetta. Maanalaiset pysäköintitunnelit tulevat vaatimaan sammutusvesijärjestelmän. Rakennettavan vesitornin läheisyys ja nykyisin käytettävissä olevien, perinteisiä menetelmiä huomattavasti vähemmän vettä kuluttavien vaihtoehtoisten sammutusjärjestelmien valinta luo kuitenkin hyvät edellytyksen järjestelmän käytölle pysäköintitiloissa. 5.3 Jätevesiverkosto Jätevesiviemärin mitoitusvirtaama on laskettu lisäämällä maksimikulutukseen (Qmax) arvio vuotovesistä määrittämällä valuma-alueen pinta-ala jolle lasketaan excell-
10 pohjaisella mitoituskaavakkeella kaupunkiliiton B63 mukainen mitoitussade. Mitoitussade kerrotaan vielä aluekohtaisilla kertoimilla: vuotovesikertoimena on käytetty 0,5 prosenttia uusille alueille valuntakertoimena on käytetty prosenttia riippuen alueen käyttötarkoituksesta, arvioidusta maaperästä ja kaltevuudesta. 80 prosenttia on käytetty tiiviillä keskusta-alueella ja 20 prosenttia puistoalueella Viemäriverkoston tulevat kaadot ja mitoitukset on tarkastettava kun alueen suunnittelu etenee ja tulevat korkotasot ovat tarkemmin tiedossa. 5.4 Hulevesijohtoverkosto Marja-Vantaan keskusta-alueen hulevesien hallinnan yleissuunnitelma on työn alla FCG Planeko Oy:ssä, missä työssä mitoitetaan hulevesiverkosto mallintamalla. Tavoitteena tulee olemaan, että rakentamisen jälkeen hulevesivirtaama säilyy nykytilanteessa viiden vuoden toistuvuusajalla. Tähän tullaan pääsemään alueen sisällä, kortteleissa sekä viheraluevarauksilla tehtävillä hulevesien viivytystoimilla sekä keskustan puistoalueille tulevilla laajemmilla viivytys/tulva-alueilla. Koska alueen tiheästä rakentamisesta johtuen hulevesiä ei voida järkevästi johtaa kuin putkessa, kytkeytyvät korttelit hulevesiviemäriin normaalisti, tosin kortteleissa tehtävän hulevesien viivytyksen johdosta hulevesiviemärin mitoitusta voi pienentää. Hulevesien yleissuunnitelman lähtökohtana oli, että korttelialueilla pidätetään hetkellisesti 10 mm sateen aiheuttama hulevesimäärä, eli esim. 1/5 a 10 minuutin sade kokonaan tai reilut puolet 1/5 a 60 minuutin sateesta. Yleisten alueiden vesiä ei pääsääntöisesti viivytetä syntypaikalla, ne hoidetaan viheralueilla olevilla keskitetymmillä järjestelmillä. Vesihuollon yleissuunnitelmassa on tässä vaiheessa hulevesien viemärit mitoitettu l/s/ha mitoituksen mukaan. Tulvareitteinä toimivat kadut ja viheralueet. 6 VESIHUOLLON TOTEUTUS 6.1 Yleistä Tuleva kehärata Kivistön aseman kanssa muodostaa tarkastelussa länsi itäsuunnassa verkostojen rakentamista hankaloittavan esteen sijoittuessa ensimmäisessä rakennusvaiheessaan osittain erittäinkin syvään (10 7 m) maaleikkaukseen muodostaen näin etenkin gravitaatiolinjoille esteen joka katkaisee normaalitasoon rakennettavien pohjois-eteläsuuntaisten johtolinjojen reitin. Toinen vesihuoltolinjojen ja erityisesti gravitaatiolinjojen rakentamista hankaloittava tekijä on Hämeenlinnanväylä. Verkoston toteutuksessa on tarkasteltu perinteisen maahan rakentamisen vaihtoehtona myös putkitunnelivaihtoehtoa tulevan kehäradan pohjois- ja eteläpuolen pääkaduille ja paineellisten putkien radanalitukseen. Gravitaatiolinjoille ei tunnelia ole järkevää käyttää radanalitukseen sillä tunneli muodostaa alituksessa alimman pisteen, joka korkeusasemansa vuoksi vaatisi garvitaatiolinjoilla alimpaan pisteeseensä pumppaamorakenteet, jotka jouduttaisiin rakentamaan tunneliosuudelle. Tässä suunnitteluvaiheessa, jolloin esimerkiksi katujen, puistojen ja aukioiden korkeusasemaa ei ole vielä määritetty on etenkin gravittaatiolinjojen suunnittelu perustunut maaston omiin korkeusasemiin ja kaltevuuksiin, joita muun suunnittelun
11 myös oletetaan karkeasti ottaen noudattavan. Peitesyvyytenä olemme käyttäneet arvioissamme 1,5 2 m. 6.2 Jätevesiviemäriverkosto Jo aikaisemmissakin tarkasteluissa on alueen vesihuollon yleisperiaatteena ollut se, että kehäradan pohjoispuolen ja jätevesiviemärit on kierrätetty Riipiläntien kaakkoispuolelta radan ali tulevalle Piispankyläntien pumppaamolle ja sieltä paineviemärillä uuteen paikkaan rakennettavan Riipiläntien vartta Hämeenlinnanväylän länsipuolelle, josta jätevedet johdetaan edelleen uudella rakennettavalla pääviemärillä Martinlaakson suuntaan.. Radan eteläpuolelta jätevedet johdetaan osittain em. Piispankyläntien pumppaamolle ja osittain Vanhan Nurmijärventien länsipuolelta viettoviemärillä Vanhan Hämeenlinnantien ja Hämeenlinnanväylän välissä etelään johtavaan jätevesiviemäriin. Kaupan keskittymän alueelta jätevedet kerätään rakennettavalla jätevesiviemärillä etelään johtavaan jätevesiviemäriin. Kun aikanaan rakennetaan Martinlaakson suuntaan johtava DN 500 M viettoviemäri, nykyinen 400 mm pääviemäri tulee jäämään toimimaan lähinnä em. mainitun Vanhan Nurmijärventien länsipuoleisten alueiden jätevesiviemärinä. 6.3 Jätevedenpumppaamot Nykyinen Murtotien ja Suvitien pumppaamo poistetaan käytöstä ja pumppaamoille johdettavat jätevedet johdetaan gravitaatioviemärillä tulevalle Piispankyläntien pumppaamolle. Nykyisen Runkotien pumppaamon pumput joudutaan uusimaan lyhenevän paineviemärin ja nostokorkeuden vuoksi. Piispankyläntien pumppaamon kapasiteetti tulee olemaan n. 225 l/s x 31 mvp. Pumppaamon koko vaatii paikalla rakennettavan pumppaamon tekemistä. 6.4 Hulevesiverkosto Kehäradan leikkaukseen tulee ratakuivatuksen hulevesiviemärit ja salaojat erillisen ratasuunnitelman mukaisesti Näihin viemäreihin tai avo-ojiin ei saa muita, kuin radan ja asemanseudun kuivatusvesiä johtaa. Radan kuivatusvedet purkautuvat Vantaanjokeen. Valtatie 3:n parantamissuunnitelmissa on esitetty Vanhan Hämeenlinnantien ja Vanhan Nurmijärventien kuivatusviemärit, jotka on esitetty näissä suunnitelmissa olevien linjausten mukaisena. Kyseisten alueiden hulevedet purkautuvat, kuten nykyisinkin Riipiläntien ja Vanhan Hämeenlinnantien risteysalueella avo-ojaan. Asemakaava-alueen pohjoisosalta hulevedet kerätään korttelialueiden sisällä paikallisilla viemäreillä ja käsitellään alueiden sisällä viheraluevarauksilla ja puistoalueilla viivytysrakenteilla. Katualueiden hulevedet johdetaan myös laajempiin viivytysalueisiin. Radan eteläpuoleisen osan hulevedet käsitellään vastaavalla tavalla kuin pohjoispuolella.
12 Hulevesiä ei tulla tarkastelluissa tunnelivaihtoehdoissa johtamaan tunneleissa, vaan ainoastaan maakaivantoihin rakennetuissa hulevesiviemäreissä. Tämä valinta perustuu siihen, että niiden tulee olla niin pinnassa, että niillä päästään ilman pumppauksia liittymään tuleviin viivytysaltaisiin ja rakenteisiin. 6.5 Vesijohtoverkosto Ulkopuolella nyt tarkasteltavan keskusta-alueen uusitaan Marja-Vantaan päävesijohto 300 V Martinlaaksosta Myllymäen paineenkorotuspumppaamolle kahdella DN 500 putkella. Putket on mitoitettu siten, että molemmat putket voivat yksinään johtaa alueen tarvitseman vesimäärän. Paineenkorotuspumppaamolta päävesijohtoja jatketaan Kivistön keskustaan kahtena DN 400 putkena. Osalla matkaa vanha 400 V putki säilytetään ja rakennetaan ainoastaan yksi uusi putki. Alueelta joudutaan siirtämään nykyiset runkovesi ja viemärijohdot (DN 400) pois tulevilta tonteilta. Uusi runkovesijohto rakennetaan tulevalle katualueelle kahtena DN 400 johtona. Tuplaputkitus päättyy Kivistön aseman seudulla. Uusista rakennettavista DN 400 mm päävesijohdoista otetaan yksi DN 400 haara myös uudelle Kivistön ylävesisäiliölle. Tästä haarasta otetaan liitos myös Mestaritien rakennettuun DN 315 mm vesijohtoon. Keskusta-alueen läheisyyteen, sen eteläpuolelle rakennetaan Kivistön uusi ylävesisäiliö, jonka toteutusaikataulu riippuu suuresti aluerakentamisen aikataulutuksesta 7 MAANRAKENNUS Maakaivannot on tarkasteltu InfraRyl 2006 mukaisin tyyppikaivantomitoituksin siten, että kaikki johdot ja verkostot asennetaan samaan kaivantoon. Peitesyvyytenä käytettiin InfraRyl 2006 mukaisia peitesyvyyksiä. Tarkastelussa arvioitiin kustannukset moreenimaaperällä, siten, että pohjavesi ei olisi lähellä maanpintaa, eli siitä ei koituisi ylimääräisiä kustannuksia. Osa maakaivannoista joudutaan tekemään tuettuna kaivantona. Saatavilla olevan pohjatutkimusaineiston perusteella voitiin karkeasti arvioida tuettavien kaivantojen tarve. 8 TUNNELIVAIHTOEHDOT 8.1 Yleistä putkistotunneleista Tässä suunnitelmassa tarkasteltiin tulevassa kaupunkikuvassa vain tärkeimpien pääkatujen alle tulevia ns. yhteiskäyttötunneleita, joissa kunnallistekniset putkistot ja kaapelit sijaitsisivat. Muiden katujen vesihuolto järjestetään perinteisellä tavalla maakaivantoihin rakennettavin putkin. Kalliotunneleissa on jo rakennusteknisistä syistä nykyaikaisen louhintakaluston käytön hyödyntämiseksi mahdollisen kalliotunnelin kooksi valittava 4,5 m korkea ja 5,0 m leveä tunneli.
13 Huomioiden betonitunneleissa sinne asennettavien putkistojen ja kaapeleiden määrä ja niiden huoltotoimenpiteitä varten tarvittavat tilat mittoina käytetään samoja mittoja. Putket asennetaan tunneleissa erillisille seiniin ja tunnelin pohjaan tukeutuville teräksisille putkihyllyille. Yksittäisten putkien liittyminen ei ole missään mielessä järkevää, etenkään kalliotunneleissa, jotka sijaitsevat yleensä syvällä Liitäntöjen keskittäminen taas vaatii kalliotunneleissa maakaivantoihin rakennettavia linjoja. Liitännät kalliotunneliin sivulta ovat erittäin hankalia toteuttaa. On järkevää tehdä liitännät katosta pystykuiluilla, joissa tarvitaan vielä paksuissa maakerroksissa yläosassa betonipystykuilurakenteita. Kalliotunneli louhitaan poraus-räjäytysmenetelmällä rakennussuunnitteluvaiheessa määrätyssä työjärjestyksessä. Louhe kuljetetaan kuorma-autoilla läjityspaikoille. Tunnelit lujitetaan pultein ja ruiskubetonoidaan tarvittaessa toteutussuunnitteluvaiheessa esitetyn lujitussuunnitelman mukaisesti. Tunneleiden pohjakaltevuutena tulee käyttää niihin asennettavien gravitaatiolinjojen minimikaltevuutta (5 promillea). Tunneleiden korkeusasemaa kalliossa radan alitse määrittää vaadittava kalliopaksuus radan rakenteiden ja tunnelin katon välissä. Betonitunnelissa tällaista suojapaksuutta ei tarvita, vaan asia hoidetaan riittävän vahvalla kattolaatalla. Kadun kuivatukseen käytettävien ritiläkantisten kaivojen liitoksia tulee kadun tasauksesta riippuen enemmän kuin pystykuiluja on. Tästä aiheutuu tarve rakentaa kaikissa olosuhteissa joko kannellisia kourukuivatusviemäreitä tai katuosuuksille kadun suuntaisia sadevesiviemäri, mikä aiheuttaa tunnelivaihtoehdoissa lisäkustannuksia. Jos alueella ei ole joka paikassa kalliotunnelin rakentamiseen vaadittavia yhtenäisiä ja homogeenisia kalliokerroksia, joudutaan tietyt osuudet rakentamaan betonitunnelina. Betonitunnelit rakennetaan joko avokaivannoissa tai tuetuissa kaivannoissa perinteisesti betonirakentamistekniikkaa käyttäen. On lisäksi huomioitava, että DN 500 mm jätteenkuljetusputkien kulmat (ei saa käyttää 90-asteen kulmia) aiheuttavat lisätilantarvetta kaikissa, myös maakaivantovaihtoehdoissa. 8.2 Kalliotunneleiden ajotunnelit Ennen kuin varsinaista kalliotunnelia päästään rakentamaan on yleensä rakennettava 1:8 luiskakaltevuudessa olevia ajotunneleita, jotka voivat olla satojakin metrejä pitkiä. Näiden rakentamisesta muodostuu merkittävä kustannuslisä. Ajotunneleiden sisäänkäynti tulisi rakentaa kalliopaljastuma-alueille. Ajotunnelit louhitaan poraus-räjäytysmenetelmällä rakennussuunnitteluvaiheessa määrätyssä työjärjestyksessä. Louhe kuljetetaan kuorma-autoilla läjityspaikoille. Ajotunnelit lujitetaan pultein ja ruiskubetonoidaan tarvittaessa. Ajotunneleihin rakennetaan kanaalit salaoja- ja kuivatusviemäreitä varten. Kallion vuotovedet sekä kuivatusvedet on pumpattava käytön aikana joko maanpinnalle tai tunnelissa sijaitsevaan hulevesiviemäriin.
14 Koska jo tätä yleissuunnitelmaselvitystä edeltävässä alustavassa selvityksessä, jossa tutkittiin yhteiskäyttöhuoltotunnelin käyttöä ja tämän yleissuunnitelmatyön alkuvaiheissa todettiin kalliotunneleiden käyttö erittäin kalliiksi ja huonosti hyödynnettäväksi, ei tässä raportissa kalliotunnelivaihtoehtoa ole enempää tutkittu. 8.3 Betonitunneli, putkistotunneli vaihtoehto Tämän yleissuunnitelman alkuvaiheessa tarkasteltiin kalliotunnelivaihtoehdon lisäksi betonitunnelivaihtoehtoa, jossa radan pohjois- ja eteläpuolisten pääkatujen alla olisi putkistotunnelit, jotka johtaisivat aina Piispankyläntien pumppaamolle saakka. Tutkittu vaihtoehto osoittautui niin kalliiksi ja epätarkoituksenmukaiseksi, että sitä ei voida pitää suositeltavana vaihtoehtona. 8.4 Betonitunneli, pysäköintitilojen yhteydessä rakennettava Toisena vaihtoehtona maanalaisten putkistojen sijoittamiseksi betonitunneliin tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa maanalaisten pysäköintitilojen yhteyteen rakennetaan erillinen tunneli putkistoille. On mahdollista jakaa putkistotunnelit siten, että kaapeleille ja esimerkiksi kaukolämmölle tai jäteputkelle olisi oma erillinen tunnelinsa pysäköintitilojen toisella puolen tai rakentaa niin väljä putkistotunneli, että huoltotoimenpiteet ovat helposti toteutettavissa. Suunnittelun lähtöideana esitetyssä arkkitehtitoimiston laatimassa poikkileikkausehdotuksessa on esitetty tunnelit molemmin puolin pysäköintitiloja, mutta on edullisempaa tilankäytöllisesti rakentaa vain toinen tunneli, mutta riittävän leveänä. Myös tässä vaihtoehdossa putket asennetaan erillisille seiniin ja lattiaan tukeutuville teräksisille putkihyllyille. kannakointi- ja tukemisjärjestelmänä on ehdottomasti järkevää käyttää tällaista tarkoitusta varten kehitettyjä elementtitukijärjestelmiä. Gravitaatioputkistojen jatkamiseksi tunneliosuuden jälkeen maakaivannoissa on ne asennettava tunnelissa ylimmäksi. paineelliset putkistot voidaan nostaa helpommin alhaalta tunnelin päätyttyä normaaliin kaivusyvyyteen. Tunneli saataisiin rakennettua sellaiseen korkotasoon, että jätevesien pumppaustaso säilyy järkevänä ja energiakustannukset lähes samana kuin maakaivantovaihtoehdossa. Nyt kaavassa esitettyä katualue (kartalta mitattuna 27 m, arkkitehdin poikkileikkausesityksessä 29 m) ei riitä putkistotunnelin rakentamiseen, vaan sitä tulisi leventää metriin. Ensisijaisesti on tässäkin vaihtoehdossa putkiliitynnät esitetty suoritettavaksi betonisten pystykuilurakenteiden sisällä. Osa putkiliitännöistä voidaan tehdä mahdollisesti lävistämällä tunnelin seinät liittyvien putkien kohdalla ja käyttäen tunnelin sisällä muotokappaleita. Materiaalista riippuen on aineellisten putkien muotokappaleet erikseen vielä tuettava tässäkin vaihtoehdossa.
15 90 asteen kulmissa on tunneliin tehtävä lisäviiste tunnelissa tapahtuvan mahdollisen huoltotoiminnan ja liikenteen mahdollistamiseksi. 8.5 Pystykuilut Maakaivantoihin rakennettujen putkilinjojen ja kaapeleiden liittäminen tunnelissa sijaitseviin putkistoihin ja kaapeleihin on tehtävä etenkin kalliotunnelirakenteissa pystykuiluissa. Kuilussa pystysuuntaiset putkistot kannakoidaan ja tuetaan kuilun seiniin. Putkistojen tulee olla huollettavissa ja tarvittaessa vaihdettavissa. Pystykuilujen koko vaihtelee alas johdettavien putkistojen koosta ja lukumäärästä riippuen. Kuiluihin tulee olla pääsy ja nostomahdollisuus myös yläkautta. Pystykuilut tulee varustaa ajoneuvoliikenteen kestävillä betoni/valurautakansistoilla. Pystykuilut ovat maanpintaan saakka homogeenisessa kalliossa louhittuja kalliokuiluja. Yläosan seinät ja katto rakennetaan betonista. Kohdissa, joissa kalliokerroksen päällä on maakerroksia, on pystykuilun yläosa rakennettava betonirakenteisena. Betonitunneleissa pystykuilut rakennetaan kokonaan betonista. Pystykuilurakenteissa, joissa on paksuja maakerroksia joudutaan betoniset pystykuilut rakentamaan tuetuissa kaivannoissa. Kalliiden pystykuilujen lukumäärää voidaan karsia yhdistämällä maanpäällisiä vesihuoltolinjoja ja johtamalla ne keskitetysti alas. Tällöin joudutaan kuitenkin rakentamaan tuplaputkituksia, mikä lisää kustannuksia ja poistaa ideaa putkettomista kaduista. 8.6 Huoltoajoyhteydet. Huoltoajoyhteydet putkistotunneleihin ja sieltä ulos on järjestettävä pysäköintitiloihin ajojen yhteyteen. Huoltoajoyhteyksien pitää olla lisäksi sellaiset, että huoltoajoneuvon peruuttamista tunnelissa tulee välttää. 9 RAKENNUSKUSTANNUSARVIO Seuraavassa taulukossa on esitetty tässä tarkastelussa esitettyjen vesihuoltoverkostojen rakentamisen kustannusarvio, joka on laskettu in/infra.net kustannuslaskentaohjelman hankeosalaskelmalla. Tunnelivaihtoehdoissa tunneliosuudet on laskettu yksilöiden rakennus- ja tunneliin asennettavat putkistomassat ja hinnoittelemalla ne yksilöllisesti käyttäen Kehäratahankkeessa muualla käytettyjä yksikköhintoja. Maakaivantoihin asennettavat osuudet on tunnelivaihtoehdossakin laskettu edellä mainitulla kustannuslaskentaohjelmalla. Hulevesiviemärit on laskettu suunnitelmassa esitettyjen putkikokojen mukaisesti, ilman viivytysrakenteiden kustannuksia. Maakaivanto-osuuksilla on n 15 % kaivanto-osuudesta arvioitu tuettavaksi kaivannoksi ja 15 % louhittavaksi osuudeksi. Kustannusarviossa on laskettu:
16 Keskusta-alueen vesihuoltoverkostot ja jäteputki Piispankyläntien pumppaamo, sen paineviemäri ja purkukaivo Kustannusarviossa ei ole laskettu: Kehäradan omia hulevesi- tai kuivatusviemäreitä kaukolämmön ja kaapeleiden kustannusarvioita Hämeenlinnanväylän länsipuolelle rakennettavia linjoja Riipiläntien etelänpuoleisille alueille (osayleiskaavamerkinnällä) tulevia linjoja Keskusta-alueen koillisosassa olevaa Riipiläntielle tulevaa vesijohtoa DN 250 M Vesitornin kustannusarviota (tämä on arvioitu 2008 valmistuneessa Yleiskaavatasoisen vesihuollon yleissuunnitelmassa maksavan 3,5 milj. ) Suunnittelualueella on: maakaivantovaihtoehdossa noin m johtokaivantoa putkitunnelitunnelivaihtoehdossa noin 7300 m johtokaivantoa ja noin 3950 m tunnelia pysäköinti/putkitunnelivaihtoehdossa noin 9500 m johtokaivantoa ja noin 2000 m putkitunneleita Oheisessa taulukossa on esitetty yhteenvetona eri vaihtoehtojen rakennuskustannukset. Kustannustyyppi Rakennuskustannus Yhteiskustannukset 10 % Arvaamattomat 5 % Yhteensä, alv 0% Maakaivanto vaihtoehto Putkitunnelivaihtoehto Pysäköintitunnelivaihtoehto Tunnelios Tunnelios Maaosuus Maaosuus ARVIO KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA 10.1 Laskentaperusteet Eri vaihtoehtovertailujen käyttökustannuksina on arvioitu korjaus- ja kunnossapitokustannukset, sekä energiakustannukset Energiakustannukset on arvioitu energiahinnalla, 0,07 /kwh. Korjaus- ja kunnossapitokustannuksina on käytetty 0,5 % betonirakenteiden rakennuskustannuksista ja 2 % koneisto/laite kustannuksista.. Maanalaisten johtolinjojen korjaus- ja kunnossapitokustannuksina on käytetty 0,25 % putkien ja maanrakennustöiden rakennuskustannuksista. Käyttökustannuksissa on esitetty tarvittavien jätevesien siirron pumppausten energia- ja muut käyttökustannukset, mutta ei jäteputken jätepussien siirron energiakustannuksia. Energiakustannukset käsittävät Piispankyläntien pumppaamon kustannukset.
17 Oheisessa taulukossa on esitetty yhteenvetona eri vaihtoehtojen käyttökustannukset. Käyttökustannukset /m Maakaivantovaihtoehto Putkistotunnelivaihtoehto Pysäköinti/putkistotunnelivaihtoehto Energiakustannukset Käyttö- ja Tunnelin os Tunnelin os kunnossapito- Maaosuus Maaosuus kustannukset Yhteensä, alv 0 % JOHTOPÄÄTÖKSET Käytettävissä olevien maaperätutkimusten ja aikaisempien selvitysten perusteella on selvää, että kalliotunnelivaihtoehtoa ei kannata käyttää, sillä yhtenäistä kalliota ei sellaisella syvyydellä ole, että jätevesien gravitaatiolinjoilla pysyttäisin kohtuullisissa pumppauskorkeuksissa. Lisäksi erittäin kaukaa rakennettava ajotunneli nostaa kustannukset erittäin korkeiksi. Pelkkä ajotunneli arvioon noin 1,7 2,0 milj. Pelkän betonisen putkistotunnelin rakentaminen ei ole järkevää korkeiden investointi- ja käyttökustannusarvioiden perusteella. Pelkästään rahallisessa arvossa mitaten ei tunnelirakenteiden käyttö ole järkevää. Huomattavan paljon kalliimpien investointikustannusten lisäksi tunnelit vaativat enemmän huolto- ja kunnossapitotoimia ja kustannuksia verrattuna maakaivantoon. Tunnelit vaativat myös siirtymärakenteita ja pystykuiluja. Ne vaativat turvallisuussyistä hätäpoistumisteitä, valaistuksen, ilmanvaihdon ja kuivatuspumppauksia. Ainoastaan radan alituksessa, on järkevää rakentaa paineelliset johdot erilliseen tunnelirakenteeseen. Tunnelirakenne on edullisempi verrattuna siihen, että ne rakennettaisiin kiertoteitä. Radanalitus rakennetaan louhimalla kallioon putkikanaalit ja kattaen kanaali betonikannella. Rata- ja asemasuunnitteluun liittyen ei tulevan kehäradan alittavalle ja pysäköintitilat yhdistävälle tunnelille vielä suunnittelun tässä vaiheessa ole määritetty tarkkaa sijainti. Tätä reittiä tulee hyödyntää radanalitusputkien rakentamisessa. Työn aikana pidettyjen suunnittelukokousten ja niihin valmisteltujen, eri vaihtoehtojen kustannusarvioiden perusteella viimeisimmässä suunnittelukokouksessa päätettiin, että tunnelivaihtoehtoja ei enää tarkastella. 12 RAKENTAMISEN AIKATAULUTUS 12.1 Yleistä Marja-Vantaan keskustan kaava-alueen rakentamista voidaan aloittaa yksittäisten tonttien osalta tulevan radan pohjoispuolella ennen kuin radan rakentaminen katkaisee rakennetut päävesijohdon ja viemärin ja ennen kuin kulutus ja jätevesimäärä nousee niin suureksi, ettei nykyisten putkien kapasiteetti enää riitä.
18 Radan eteläpuolella voidaan rakentaa vain nykyisten linjojen välittömässä läheisyydessä olevia, ensisijaisesti läntisiä alueita. Itäisiltä alueilta ei päästä tontteja viemäröimään ilman pumppauksia. Radan rakentamisen jälkeen on rakennettava Kivistön keskustan ja Martinlaakson välinen runkojätevesiviemäri. Tämä siksi, että suuri osa Kivistöön rakennettavasta kerrostaloalueesta viemäröidään itään uudelle Piispankyläntien jätevedenpumppaamolle. Samassa yhteydessä kannattaa rakentaa myös runkovesijohdot samoille osuuksille. Tässä vaiheessa rakennetaan myös Myllymäen paineenkorotuspumppaamot, sekä Kivistön ylävesisäiliö. Radan eteläpuolisten alueiden rakentaminen voidaan kyllä aloittaa väliaikaisjärjestelyillä (alueelliset pumppaamot ja paineviemärit), niin kauan, kuin nykyisen DN 400 B pääviemärin kapasiteetti riittää. Tarkkojen vuosilukujen määrittäminen riippuu myös rakentamisen jaksottamisesta muilla perusteilla kuin vesihuollon toimivuuden riittävyydellä Yhdistetyn pysäköinti/putkistotunneleiden rakentamisessa tulee huomioida myös investointikustannusten kohtalainen etupainotteisuus. Koko tunnelijärjestelmä on rakennettava valmiiksi varhaisessa vaiheessa. Työn aikana todettiin, että keskusta alueen asemakaavaa ei saada kerralla valmiiksi, vaan sitä valmistellaan ja hyväksytetään eri osa-alueilta vaiheittain. Tämä valmistelu- ja hyväksymisprosessi tulee kestämään useita vuosia, joten yksittäisten katujen ja korttelialueiden vesihuoltoverkostojen mitoitukset tulee aina tarkistaa tämän vaiheistuksen mukaisesti 12.2 Alustava rakennusjärjestys Ennen radan rakentamista rakennetaan DN 500 mm pääviemäri Martinlaakson ja DN 400 mm vesijohto Myllymäen paineenkorotuspumppaamolta radan alitukset pohjoispuolelle rakennetaan radan pohjoisosan päävesijohdot, jätevesiviemärit, hulevesijohdot ja hulevesien viivytysrakenteet rakennetaan Piispankyläntien jätevedenpumppaamo ja paineviemäri Martinlaaksoon johtavan viemärin alkuun rakennetaan eteläosan päävesijohdot, jätevesiviemärit ja hulevesijohdot ja hulevesien viivytysrakenteet Radan rakentamisen jälkeen rakennetaan muun rakentamisen aikataulutuksen mukaisesti alueiden verkostot rakennetaan radan kattamisen jälkeen rakennettavat vesihuoltolinjat rakennetaan Kivistön uusi ylävesisäiliö Pöyry Environment Oy
KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
LisätiedotAlueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma
Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat
LisätiedotJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...
Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...
LisätiedotVAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011
SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi
LisätiedotKirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008
Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän
LisätiedotOsa R7 VARUSTEET JA LAITTEET
Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Laitesiirtojen suunnitelmat Osa R7-20 Siirrettävät vesihuolto- ja kaukolämpöverkostot TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATU- VAATIMUKSET VAIN URAKKALASKENTAAN 1.4.2014 Destia Oy,
LisätiedotTURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.
Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,
LisätiedotAlueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa
LisätiedotKainulan asemakaava-alueen kunnallistekniikan
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOENSUUN KAUPUNKI Kainulan asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.4.2014 120-P23709 Suunnitelmaselostus Ronkainen
LisätiedotLIITE 4. Vanha-Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AK-, AKR- ja AO -alueita.
1. JOHDANTO Vanha-Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AK-, AKR- ja AO -alueita. AK- ja AKR -alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 64
LisätiedotASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA
LisätiedotLIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.
1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO
LisätiedotKortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079
Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...
LisätiedotEspoon hulevesien hallinta
Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun
LisätiedotTULLIPORTINKADUN KAMPUS- ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 31.1.2017 MUUTOS A 8.2.2017 TULLIPORTINKADUN KAMPUS- ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA TULLIPORTINKADUN KAMPUSALUE
LisätiedotHULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA
Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,
LisätiedotHulevedet ja Pohjavesi
Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit
LisätiedotKYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015
Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...
LisätiedotMikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006
Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI LAKARIN LOGISTIIKKA- JA TEOLLISUUSALUE, VAIHE 2
SUUNNITELMASELOSTUS Projekti 1510004515 Päivämäärä 14.11.2014 8.1.2015; lisätty kappale 2.3 Tilaaja Rauman kaupunki RAUMAN KAUPUNKI LAKARIN LOGISTIIKKA- JA TEOLLISUUSALUE, VAIHE 2 Kuva: Rauman kaupunki,
LisätiedotNASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotKOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma
KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 327 102 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotHEINOLA, HEIKKIMÄKI KUNNALLISTEKNIIKAN JA ALUEEN TASAUKSEN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 24.7.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI KUNNALLISTEKNIIKAN JA ALUEEN TASAUKSEN YLEISSUUNNITELMA HEINOLAN KAUPUNKI, HEINOLA,
LisätiedotVesihuoltosuunnitelma
Lieksa Lieksan eteläpään vesiosuuskunta Märäjälahden alue Vesihuoltosuunnitelma SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 30.6.2011 2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET JA JOHTOLINJAUS... 3 3. ALUEEN
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN
LisätiedotFocus osayleiskaava-alue. Vesihuolto Suunnitelmaselostus
Pöyry Environment Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 3311 Fax +358 10 33 26600 E-mail: environment.fi@poyry.com www.environment.poyry.fi
LisätiedotMÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI MÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
LisätiedotPekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio
SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman
LisätiedotAsemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys
Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...
LisätiedotNiittylahden kaava-alueen laajennuksen kunnallistekniikan yleissuunnitelma
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Niittylahden kaava-alueen laajennuksen kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0-P957 Suunnitelmaselostus
LisätiedotKuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys
KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006
VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman
LisätiedotYIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009
LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-
LisätiedotRAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID
RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja
LisätiedotPorttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki
Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...
LisätiedotMäntyläntien kunnallistekniikan saneerauksen yleissuunnitelma
1 / 19 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOENSUUN KAUPUNKI Mäntyläntien kunnallistekniikan saneerauksen yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2015 120-P26975 Suunnitelmaselostus
LisätiedotKotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
LisätiedotRAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 974 144 Sisällysluettelo Sivu 1 (5) 1 SUUNNITTELUALUE 2 1.1 Topografia ja maaperä 2 1.2 Valuma-alue
LisätiedotMarja-Vantaan hulevesien hallinta
Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 486 244 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotVAIHTOEHTO 4, PÄÄVESIJOHTO JA PÄÄJÄTEVESIVIEMÄRI YHTEISKÄYTTÖTUNNELISSA JÄTEVESIVIEMÄRISSÄ YKSI VÄLIPUMPPAUS
1 LIITE 2 VAIHTOEHTO 4, PÄÄVESIJOHTO JA PÄÄJÄTEVESIVIEMÄRI YHTEISKÄYTTÖTUNNELISSA JÄTEVESIVIEMÄRISSÄ YKSI VÄLIPUMPPAUS Mitoitus Vaihtoehdossa on selvitetty mahdollisuutta johtaa jätevedet yhteiskäyttötunneliin
LisätiedotASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen
ASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen 28.2.2018 Sumipa Oy 1 YLEISTÄ Suunnitelma perustuu ranta-asemakaavan muutosehdotukseen 1.3.2018. Korttelit
LisätiedotKATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA
2018 MÄNTYHARJUN KUNTA Sisällysluettelo... 1 Suunnittelukohde:...3 Lähtökohdat ja tavoitteet:...3 Liikenteellinen ratkaisu:...3 Päällysrakenne:... 6 Valaistus:... 6 Vihertyöt:... 6 Kustannusarvio:...7
LisätiedotItä-Immanen Vaihe 2 LIITE 5 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS
LIITE 5 Naantalin kaupunki Ympäristövirasto Yhdyskuntatekniikka 82120192/1 Itä-Immanen Vaihe 2 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS 03.10.2008
LisätiedotPutket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle
Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun
LisätiedotPalomäenkatu 23:n asemakaavan nro hulevesiselvitys- ja suunnitelma. Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma. Suunnittelupalvelut
Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro. 8528 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma Donna id: 1435805 Infran hankenumero: 4044918 Tampereen Infra Pekka Heinonen Tampereen Infra
LisätiedotTammelan hulevesiselvitys
Tammelan hulevesiselvitys Tammelan kaupunkisuunnittelukahvila 2.2.2017 Perttu Hyöty, Sito Oy When infrastructure counts. Selvityksen tarkoitus ja selvitysalue 2 Tarkoituksena selvittää nykyisen hulevesijärjestelmän
LisätiedotKATKEAMATON KETJU. tilaaja-suunnittelijaurakoitsija-tavarantoimittaja
KEURUUN SEMINAARISTA KATKEAMATON KETJU tilaaja-suunnittelijaurakoitsija-tavarantoimittaja Lopputuloksena saada tilaaja tilaamaan oikein ja teettämään hyvät suunnitelma-asiakirjat, jotta urakoitsijan ja
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa
LisätiedotLehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo
LisätiedotYLEISSUUNNITELMASELOSTUS
TYÖNUMERO: 20601991 NAANTALIN KAUPUNKI ISOSUONTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMARI VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotMUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys
MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa
LisätiedotRUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU
FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...
LisätiedotRAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan 8531 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan 8531 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 2 060 630 Sisällysluettelo Sivu 1 (6) 1 SUUNNITTELUALUE 2 1.1 Topografia ja maaperä 2 1.2 Valuma-alue
LisätiedotHämeenlinnan korkeakoulukeskus
Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hulevesimallin tulokset 19.2.2015 Page 1 Malli Mallinnus FCGswmm -ohjelmalla, pohjana olemassa oleva Hämeenlinnan hulevesimalli Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotLinnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
LisätiedotKeskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys. NCC Rakennus Oy
Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys NCC Rakennus Oy 30.4.2013 Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys 2 (7) 30.4.2013 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Selvityksen tavoitteet...
LisätiedotSotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma
POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotRaportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA
Raportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 5.1.2018 SISÄLLYSLUETTELO Visulahden alueen nykytilan kuvaus... 1 Alueen yleiskuvaus... 1 Vesistöt... 1 Maaperä... 1 Hulevesien hallintasuunnitelma...
LisätiedotX = Y = X = Y =
X = 6674100 X = 6674100 Y = 25488750 Y = 25488650 X = 6674050 Y = 25488650 Y = 25488700 X = 6674000 NS Y = 25488800 X = 6674000 1 Kaupunkitekniikan keskus Ramboll Finland Oy / Markku Lindroos 12.9.2016
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
LisätiedotNURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030
SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
LisätiedotTAPIOLA, LÄNSITUULENAUKIO KUNNALLISTEKNINEN TARKASTELU, ALUSTAVA SELVITYS
6.9.2018 7.9.2018 TAPIOLA, LÄNSITUULENAUKIO KUNNALLISTEKNINEN TARKASTELU, ALUSTAVA SELVITYS 1. Selvityksen tausta Tämä kunnallistekninen tarkastelu liittyy Tapiolan keskuksen (Raitinlukko ja Länsituulenaukio,
LisätiedotNiittylahdenranta IV kunnallistekniikan yleissuunnitelma
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOENSUUN KAUPUNKI Niittylahdenranta IV kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 120-P21957 Suunnitelmaselostus Ronkainen Juha Sisällysluettelo
LisätiedotVAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta
VAPAALA Kortteli Tontti Lähiosoite Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta VAPAALA 13005 30 Ilpolantie 12 AO 621 180 0 117 000 13005 31 Ilpolantie 14 AO
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotItä Vantaan linja autovarikon hulevedet
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Vantaan kaupunki Itä Vantaan linja autovarikon hulevedet 82116843 18.6.2007 Vantaan kaupunki Itä Vantaan linjaautovarikon hulevedet Pvm 18.6.2007 Kirjoittanut
Lisätiedot20306 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA LISÄSELVITYKSET 13.4.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.
20306 TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA 13.4.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET
LisätiedotYLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)
SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä
LisätiedotHÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA
HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotVT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy
VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Destia Oy Antti Smolander 12.4.2018 Sivu 1 VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 Lähtötiedot... 2 3 Mitoitus... 3 3.1 Mitoituksen määrittely...
LisätiedotPYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B
PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B VESIHUOLLON ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA 2009 Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 2/17 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ...3 1.1. SUUNNITTELUALUE... 3 1.2. ALUEEN VESILAITOS...
Lisätiedot110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ
110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)
LisätiedotSUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE
SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät
LisätiedotTUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA
VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI
Lisätiedothttp://sr512201/webmap/content/result.htm
Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma
LisätiedotVesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3
HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.
Lisätiedot10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta
LisätiedotHulevesiselvitys, Automiehenkatu 8
Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Asemakaavan 8648 muutos Elina Teuho 1.0 19.6.2017 Tarkistanut ja hyväksynyt: Perttu Hyöty 19.6.2017 YKK62642 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 19.6.2017 1 (4) SISÄLTÖ
LisätiedotStena Recycling Oy Vantaan terminaali
Alustava hulevesien käsittely- ja johtamissuunnitelma Pailamo & Nikulainen Liite 1 13.11.2013 13.11.2013 1 (7) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 ÖLJYNEROTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTEELLINEN KUVAUS... 2 3 SADEVESIVIEMÄRIN
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUUNTAMONTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 799 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KORTTELIT 860 osa ja
LisätiedotTehdashistorian elementtejä
Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotRuskon Laakerintien kaupan suuryksikkö
Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Hulevesitarkastelu 20.12.2016 20.12.2016 Page 1 Valuma-alue Päivi Määttä Suunnittelualue sijoittuu Perämeren rannikkoalueen valuma-alueelle (84), missä edelleen Kuivasojan
LisätiedotKAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO TYÖNUMERO: 60 2816 LIETO, KAIJASEN PELLON VESIHUOLTOLINJAT JA KADUT 1 YLEISTÄ Kaivantojen osalta tässä lausunnossa laaditaan periaateratkaisut
LisätiedotKortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela
Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS
LisätiedotHARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS
HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana
LisätiedotUIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ
MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194
LisätiedotKehä I, Vallikallio STU1
Kehä I Vallikallio Kehä I, Vallikallio STU1 Tilaaja Rakennuttaja Pääurakoitsija Espoon kaupunki Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri YIT Rakennus Oy Infrapalvelut IMP (Maa-, vesi- ja pohjarakentaminen) IKR
Lisätiedot