HAMINAN TULEVAISUUDEN KOULUVERKKO

Transkriptio

1 HAMINAN TULEVAISUUDEN KOULUVERKKO Toimikunnan raportti Sanna Vapalahti, puheenjohtaja Ville Virtanen, varapuheenjohtaja Hannah Honkanen Eero Kitunen Janne Nyholm

2 Johdanto Haminan kaupungin talous on ollut heikko useampana vuotena peräkkäin. Kriisikunnan merkit ovat olleet ilmassa ja tilanne edellyttää merkittäviä rakenteellisia ratkaisuja menokierteen katkaisemiseksi ja kuntatalouden tasapainottamiseksi. Haminan kaupungin kouluverkko on laaja, mutta perusteita näin laajalle kouluverkolle ei enää löydy, kun oppilasmäärät osoittavat ennusteissa selkeää, pysyvää laskusuuntaa ja kiinteistöt tarvitsevat suuria investointeja täyttääkseen terveen koulu- ja esiopetusympäristön vaatimukset. Haminan kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan läntisen kouluverkon osalta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan valita tilapäisen toimikunnan valmistelemaan asiaa. Toimikuntaan valittiin Sanna Vapalahti, Eero Kitunen, Janne Nyholm, Ville Virtanen ja Hannah Honkanen. Toimikunnan sihteeriksi nimettiin opetuspäällikkö Anne Rosendal. Valmistelu tuli suorittaa niin, että valtuusto voi käsitellä asiaa kokouksessaan Toimikunta järjestäytyi ja valitsi puheenjohtajakseen Sanna Vapalahden ja varapuheenjohtajakseen Ville Virtasen. Toimikunta kokoontui 10 kertaa. Tilapäisen kouluverkkotoimikunnan toimeksianto Esitys yhden koulun lakkauttamiseksi läntisen kouluverkon alueelta syksyllä 2015 sekä kouluverkon kokonaistilanteen arviointi ja mahdolliset esitykset toimenpiteiden ja aikataulujen suhteen koko kouluverkon ja koulukiinteistöjen osalta. Periaatteet ja lähtökohdat toimikunnan työskentelylle 1. Tulevaisuuden koulu: Toimikunta on lähtenyt työhön sillä periaatteella, että kouluverkko kantaa luvulle. Lähtökohtia tulevaisuusajattelussa olivat: - Kouluverkon suhteuttaminen olemassa olevaan ja ennusteiden mukaiseen oppilasmäärään - Opetuksen laadullinen parantaminen (pedagogiset kysymykset, järkevät ja toimivat oppilasryhmäkoot, pyrkimys mahdollisuuksien mukaan eroon yhdysluokista, välineiden ja tietoliikenneverkon ajanmukaisuus jne.) - Opetuksen tuntikehyksen mahdollisimman oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen koulujen kesken ts. kaikkien oppilaiden ja opettajien kesken - Erityisopetuksen osalta pyrkimys valtakunnallisen linjauksen mukaan yhä enemmän integrointiin ja pienryhmistä luopumiseen. Pienryhmiä Haminassa on paljon, mutta uudella organisoinnilla, integroinnilla, saadaan erityisopettajan palveluita enemmän kaikille kouluille, kaikille oppilaille. 2. Talous ja terveet koulukiinteistöt: - Lisäinvestointien minimoiminen ja mahdollisimman vähäinen lisävelka voimassa olevan kaupunkistrategian mukaisesti. - Pyrkimys eroon ylimääräisistä kiinteistöistä sekä kiinteistöistä, joissa on selkeät sisäilmaongelmat ja joiden peruskorjaaminen ei ole enää järkevää. - Korjausvelan vähentäminen.

3 3. Toisen asteen koulu-uudistuksen huomioiminen: Kaikki lukio-opetusta järjestävät tahot joutuvat hakemaan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukio-opetuksen järjestämislupaa lokakuun 2015 loppuun mennessä. Lukioopetuksen järjestäjien määrä tulee harvenemaan noin puoleen nykyisestä, ja myös Haminan itsenäinen lukio-opetus on vaakalaudalla. Tieto lukio-opetuksen jatkumisesta tulee keväällä 2016, ja muutokset astuvat voimaan vuoden 2017 alusta. Ammattiopetus ja lukio ovat siirtymässä valtakunnallisesti saman katon alle ja monissa kaupungeissa (esimerkiksi Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Varkaudessa) ne ovat jo hallinnollisesti yhdistyneet. Toimikunnan työskentely Toimikunta vieraili kaikissa läntisen alueen kouluissa, joissa koulujen johtajat esittelivät tiloja, toiminnallisia mahdollisuuksia sekä valmiuksia sijoittaa oppilaita muista kouluista. Vehkalahden koululla kuultiin sekä Risto Maasiltaa että Anssi Kukkasta. Kiinteistöjen sisäilmalaadun osalta kuultiin koulunjohtajien lisäksi koulujen terveydenhoitajia, työterveyslääkäri Martti Köhleriä sekä terveystarkastaja Harri Julkusta. Lisäksi järjestettiin kaksi laajempaa yhteispalaveria. Toisessa keskusteltiin uuden yhtenäiskoulun, lukion ja Ekamin tilojen mahdollisista synergioista, ja asiantuntijoina olivat Pappilansalmen koulun rehtori Torsti Vainio, Keskuskoulun johtaja Vesa Uotila, Ekamin rehtori Sami Tikkanen ja lukion rehtori Jouni Hyyrynen. Toisessa palaverissa olivat läsnä teknisen toimen johtaja Matti Filppu, kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola, rakennusvalvoja Ari Brusila sekä lukion ja Ekamin rehtorit uudemman kerran. Palaverissa tutustuttiin tarkemmin Ekamin Haminan kampuksen tiloihin ja siellä vapaina olevien tilojen alustaviin peruskorjaussuunnitelmiin sekä laajennusosan rakentamismahdollisuuksiin. Esitys toimenpiteiksi 1. Summan koulu lakkautuu syksystä Suunnitelma Summan koululaisten tulevista sijoituspaikoista on valmiina, mutta vanhemmilta tiedustellaan vielä toiveet oppilaiden sijoittumisista muihin kouluihin helmikuun 2015 aikana. Jokaisen lapsen erityistarpeet huomioidaan. Suurin osa siirtyy Uuden Summan kouluun. Erityisluokkia Summan kouluun olisi jäänyt syksyllä 2015 vain kaksi, joiden uusi sijoituskoulu on Aseman koulu. Muiden luokkien erityisoppilaat pyritään integroimaan lähikouluihinsa. Summan opettajien uudet sijoituskoulut selviävät kevään 2015 aikana. Kaupungin kuljetuskoordinaattori on kertonut palvelulinjakuljetuksen järjestämisen mahdollisuudesta Summan koululaisille. Kustannuksista vastaavat huoltajat, kun matka on alle 5 km. 2. Poitsilan koulu lakkautuu, kun uusi yhtenäiskoulu on valmis 2018 ja Vilniemen oppilaat muuttavat pois Uudesta Summasta. Poitsilan koulun oppilaat siirtyvät Uuden Summan kouluun sekä Aseman ja Vehkalahden kouluihin. Uuden Summan koulu peruskorjataan vuosina Peruskorjauksen aikana ei tarvita erillisiä väistötiloja. 3. Pappilansalmen koulua ei kannata peruskorjata. Terveystarkastaja Julkusen lausuman mukaan peruskorjauksen taso olisi sitä luokkaa, että seinätkin jouduttaisiin kaatamaan eli ainoastaan perustukset jäisivät jäljelle ja niitäkin osittain jouduttaisiin korjaamaan. Koulukiinteistössä on terveysriskejä, jotka aiheuttavat oireita oppilaille ja

4 opettajille. Kuitenkin pienillä terveystarkastajan esittämillä korjaustoimenpiteillä, kuten esim. tuuletusaukot oviin ja termostaatit pattereihin, sisäilman laatua voidaan merkittävästi parantaa ja koulun käyttöaikaa jatkaa siihen saakka, kunnes uusi yhtenäiskoulu on valmis vuonna Haminan lukio siirtyy Ekamin tiloihin ja hallinnollisesti Ekamin alaisuuteen omaksi yksikökseen, jolloin saadaan noin 5,5 ME säästö investointiohjelmaan ja huomattavaa synergiaa kouluverkkokokonaisuuteen. Ekami hakee lukio-opetuksen järjestämislupaa. Ekamin Haminan kampuksella on tällä hetkellä vapaana olevaa opetustilaa. Ekami on tekemässä omalla kustannuksellaan peruskorjauksen ruokasalin yläpuolisessa siipiosassa, johon valmistuu v ainakin viisi isoa ajanmukaista opetustilaa. Tämä on mahdollista erottaa lukion käyttöön, ja sen jatkeeksi on mahdollista tehdä lukiolle tarvittava lisäosa kaupungin omistamalle ja Ekamin hallinnoimalle ns. Ojasen tontille. Lukion siirtymisellä Ekamin tiloihin saadaan merkittäviä synergiaetuja. Ekamin keittiön kapasiteetti riittää nykyisellään palvelemaan myös lukion oppilaat. Ekamilla on myös oma liikuntasali, joka on nyt vajaakäytöllä, ja sen kapasiteetti riittäisi myös lukiolle. Lisäksi vieressä on liikuntahalli. Nykyisellä lukiolla ei ole lainkaan omaa liikuntasalia. Jo tällä hetkellä Ekamilla ja Haminan lukiolla on yhteinen kuraattori, ja Ekamilla on hänelle valmiit tilat (tila puuttuu nykyiseltä lukiolta). Googlen minipalvelinkeskus on aloittanut juuri Ekamin Haminan kampuksella, mikä lisää myös lukion mahdollisuuksia jatkossa. Käytettävissä ovat yhteiset kahvio- ja auditoriotilat sekä paljon muuta hyvää yhteistilaa kampuksen kanssa. Monia muitakin toimintoja voidaan yhdistää ja kehittää tulevaisuudessa, esimerkiksi opetusta ja oppilaiden yhteinen palvelupiste. Kun lukio-opetus siirretään hallinnollisesti Ekamin alle, kaikki lukion kustannukset ja investointitarpeet siirtyvät Ekamille ja pois Haminan kaupungin taseesta, myöskään vuokraa ei tällöin tarvitse Ekamille maksaa. Lukio kuitenkin säilyy edelleen Haminan lukiona. Opettajat siirtyvät Ekamille liikkeenluovutuksen yhteydessä. Tämä ratkaisu (Ekami lukio-opetuksen järjestäjänä) todennäköisesti myös varmistaa lukio-opetuksen säilymisen Haminassa ja turvaa lukio-opetuksen nykyisen tason. Ekamin näkökulmasta tilojen käyttöaste nousee, mikä vahvistaa myös ammattikoulutuksen säilymistä Haminassa tulevaisuudessa. Yhdistyminen vahvistaa molempia osapuolia. 5. Uuden yhtenäiskoulun suunnitteluraha on budjetoitu vuodelle 2016, ja suunnittelutyöryhmä on jo aloittanut toimintansa. Yhtenäiskoulu toteutuu suunnitellussa aikataulussa, rakentaminen toteutetaan vuosina Mikäli valtuusto tekee päätöksen lukio-opetuksen siirtymisestä Ekamin tiloihin ja hallinnollisesti Ekamin alle, yhtenäiskoulu rakennetaan nykyisen lukiorakennuksen yhteyteen niin että uudisrakennus tulee sen jatkeeksi, jolloin yhtenäiskoulu on myös toiminnallisesti yhtenäinen. Yhtenäiskoulun rakentaminen tähän olisi suhteellisen edullista, koska kalliit keittiötilat ovat jo olemassa. Yhtenäiskouluun siirtyisivät nykyisen Pappilansalmen oppilaat sekä alakoulun oppilaita muista kouluista (Keskuskoulu, Vilniemi). 6. Neuvottoman koulu toimii niin kauan kuin nykyinen koulurakennus on kunnossa. Mikäli sisäilmaongelmien vuoksi koulun toiminta joudutaan lakkauttamaan, oppilaat mahtuvat Vehkalahden kouluun. Vehkalahden koululle järjestyvät tarvittavat luokkatilat.

5 7. Metsäkylän ja Kannusjärven koulujen osalta on olemassa valtuuston päätös, jonka mukaan koulut lakkautuvat kolmantena vuonna siitä kun oppilasmäärä alittaa 40 oppilaan rajan. Metsäkylän ja Kannusjärven koulujen oppilaat mahtuvat esim. Husulan kouluun. 8. Tyhjilleen jääville koulukiinteistöille etsitään välittömästi koulutoiminnan lakkautuessa uusi omistaja. Mikäli uutta omistajaa ei löydy vuoden kuluessa toiminnan lakkaamisesta, rakennus puretaan. Isomman kouluyhteisön muita etuja: Isommassa kouluyhteisössä on ikätovereita enemmän. Koulussa on paremmat mahdollisuudet ryhmitellä oppilaita pedagogisesti tarkoituksenmukaisiin ryhmiin ja eriyttää tehokkaasti. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan koulun ihannekoko on oppilasta. "Tämän kokoinen koulu tukee parhaiten paitsi koulumenestystä myös myönteistä minäkuvaa." Hyvällä organisoinnilla isossa koulussa on mahdollista säilyttää pienen koulun edut, mutta pienen koulun on vaikea saada käyttöönsä ison koulun etuja. Kouluyksikköä johtaa rehtori, jonka ammattina on koulun johtaminen. Johtaminen ammattimaistuu. Talouden mittakaavaedut ovat selkeitä: oppilaskohtainen yksikköhinta on alempi. Lisäksi tosiasia on, että pienten koulujen korotettu valtionosuus on poistunut. Isommassa yksikössä oppilashuolto on helpommin järjestettävissä oppilaan tarpeita vastaavaksi. Myös koulurakennusten huolto pysyy selkeämmin yksissä käsissä. Edellä mainittujen näkökohtien lisäksi yhtenäisen peruskoulun lisäetuja: 1) Turvallinen oppimispolku läpi koko peruskoulun. Oppilastuntemus ja kehityksen seuraaminen paranee ja esimerkiksi 7. luokalla ei lähdetä nollatilanteesta, vaan oppilaiden lahjakkuudet ja heikkoudet tunnetaan. 2) Opettajien työpanosta voidaan käyttää joustavasti: luokanopettajia yläkoulun tunneilla ja aineenopettajia jo alaluokilla. Opettajien erilaisuuksien ja vahvuuksien hyödyntäminen lisää mahdollisuuksia opetuksen järjestämisessä, 3) Työtilojen optimaalinen käyttö. 4) Yhteiset koulutavat ja kasvatustavoitteet; yhteistoiminnallinen kulttuuri, 5) Yhteistyö lisääntyy; laaditaan yhteinen oppimiskäsitys ja opetussuunnitelma, 6) Opettajakuntien (ala- ja yläkoulu) synkronointi ja sen mukanaan tuoma pedagoginen keskustelu laajentaa opetus- ja oppimiskäsityksiä. Tulevaisuuden koulut Haminassa olisivat Vehkalahden koulu ja uusi itäisen alueen yhtenäiskoulu, Uuden Summan koulu, Husulan koulu, Aseman koulu, Pyhällön koulu, Kirkkojärven koulu sekä mahdollisuuksien mukaan Neuvottoman koulu. Investointitarpeet vähenevät tällä järjestelyllä huomattavasti nykyisestä, ainoastaan Uusi Summa vaatii peruskorjauksen. Liitteet löytyvät raportin lopusta.

6 LIITTEET: Säästöt investointiohjelmaan: Ehdotetulla kouluverkkoratkaisulla on huomattava säästövaikutus investointiohjelmaan. Siitä jäävät pois: - yhtenäiskouluratkaisun osalta n. 300 oppilaan tilat (lukion tilojen hyödyntäminen), kustannussäästö n. 5,5 milj. euroa - Summan ja Poitsilan koulujen tulevat peruskorjaukset (arvio 4,05 milj. euroa). Lyhyen ajan investointisäästöt ovat jo näiden osalta suuruusluokkaa 9,55 milj. euroa. Lisäksi kaupungin korjausvelka pienenee n. 3,0 milj. euroa. Kouluverkkoon liittyvä arvio tarvittavista investoinneista tulevaisuudessa: Lukio-opetus siirtyy Ekamin tiloihin, jolloin nykyisen lukion tiloihin ja sen yhteyteen rakennettavaan ja yhdistettävän yhtenäiskouluun siirtyvät nykyisen Pappilansalmen oppilaat sekä alakoulun oppilaita muista kouluista. Lähivuosien peruskorjaustarpeita nykyisissä ja todennäköisesti säilyvissä kouluissa on lähinnä Uuden - Summan koulussa. Investointiarvio: 1) Yhtenäiskoulu, uutta tilaa noin 300 oppilaalle, kustannusarvio n. 5,5 milj euroa. Rakentaminen vv ) Uuden - Summan koulun laaja peruskorjaus, rakentaminen vv Kokonaisneliömäärä kahdessa rakennuksessa yhteensä n m². Alustava kustannusarvio on n. 3,9 milj. euroa.

7 Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Keskiarvo Kustannussäästö, 5201 Rakennukset ja huoneistot (3 v) jos koulu jää tyhjilleen 2402 Poitsilan koulu 3421 Sisäiset rakennusten vuokrat , , , Muut vuokratuotot -150,00-150,00-120,00 * Toimintatulot , , , Toimisto-pankki ja as.tuntija 0,00 37,50 0, Posti- ja telepalvelut 215,04 215,04 215, Puhtaanapito- ja pesulapalvelu 1 005, , , Jätevesimaks omalle vesihuol 588,60 655,90 767, Rak.ja al.rak.-ja kunn.pitopal 6 750, ,00 50, Sis rakentamis ja k.pito palv , ,00 0, Muut palvelut 0, ,48 612, Sisäiset muut palvelut 22,29 0,00 0, Lämmitys, sähkö ja vesi , , , Veden osto omalta vesihuoltol 1 277, , , Pienkalusto 1 374,80 0,00 318, Muu materiaali 0,00 0,00 0, Koneiden ja laitt.vuokrat 0,00 196,47 796,06 * Toimintamenot , , , , TOIMINTAKATE -2, , ,24 ** Yhteensä -2, , , Summan koulu 3421 Sisäiset rakennusten vuokrat , , , Muut vuokratuotot -150,00-60,00-280, Muut tuotot 0,00 0,00 0,00

8 * Toimintatulot , , , Toimisto-pankki ja as.tuntija 0,00 889,80 0, Puhtaanapito- ja pesulapalvelu 2 778, , , Jätevesimaks omalle vesihuol 1 331, , , Sis. puhtaanapitopalvelut 0,00 470,06 0, Rak.ja al.rak.-ja kunn.pitopal 643, ,72 100, Sis rakentamis ja k.pito palv , ,00 0, Sisäiset muut palvelut 22,29 0,00 130, Lämmitys, sähkö ja vesi , , , Veden osto omalta vesihuoltol 1 272, , , Pienkalusto 0,00 46,33 374, Rakennusmateriaali 0,00 0,00 0, Muu materiaali 88,74 0,00 0, Sis koneiden ja laitt vuokrat 0,00 0,00 0,00 * Toimintamenot , , , , TOIMINTAKATE , , ,46 ** Yhteensä , , ,46 Kustannussäästö (arvio), jos koulut jäävät tyhjilleen Vertailu: 2415 Vilniemen koulu * Toimintamenot , , ,55 - keskiarvo (2 v), kun koulu oli toiminnassa ,91 - kustannussäästö, kun koulu jäi tyhjilleen ,36 - muutos-%, jonka verran kustannukset putosivat 73

9 SUMMA - UUSI-SUMMA YHDISTELMÄ ILMAN EDYJÄ Summa Uusi-Summa Vilniemi Yhteensä **

10 POITSILA - VEHKALAHTI / UUSI-SUMMA / ASEMA jaottelu (Hillo Uuteen-Summaan, Kotisaari ja Pitäjänsaari Asemalle, muut Vehkalahdelle) Jaottelu Poitsila Vehkalahti Uusi-Summa Asema ** VEHKALAHTI Poitsila Vehkalahti Yhteensä Yhteensä alakoulu yläkoulu (sis emut) yhtenäiskoulu ** UUSI-SUMMA (oletuksena, että Summa siirretty Uuteen-Summaan ja Vilniemi pois) Poitsila Uusi-Summa Yhteensä ** ASEMA (mukana erityisopetuksen pienluokat, myös Summan EDYt) Poitsila Asema edyt Yhteensä YL ER YL ER YL ER ** YL ER

11 YHTENÄISKOULU (Keskuskoulu, Vilniemi ja Pappilansalmi) Mukana Poitsila Keskuskoulu Vilniemi Pappilansalmi Yhteensä Yhteensä alakoulu yläkoulu yhtenäiskoulu (sis pienluokat) ** YHTENÄISKOULU (Keskuskoulu, Vilniemi ja Pappilansalmi) Ilman Poitsilaa Keskuskoulu Vilniemi Pappilansalmi Yhteensä Yhteensä alakoulu yläkoulu yhtenäiskoulu (sis pienluokat) **

12 Kiinteistö valm/pk v hum2 Jha /m2 Jha kulum Inv 2014 Tekn.arvo T /m2 kla kvelka pkatarve pptarve Keskuskoulu 1952/ % poistuu Poitsilan koulu 1959/ % poistuu Pappilansalmen koulu 1. rakennus 1962/ % poistuu Pappilansalmen koulu 2. rakennus % poistuu Aseman koulu % Husulan koulu 1955/ % Kannusjärven koulu % Kirkkojärven koulu % Metsäkylän koulu 1972/ % Neuvottoman koulu 1969/ % Neuvottoman koulun liikuntahalli % Pyhällön koulu % Pyhällön koulu- talousrakennus % Summan koulu 1957/ % poistuu Summan koulu, katos % poistuu Uuden-Summan koulu 1. rakennus 1965/ % Uuden-Summan koulu 2. rakennus % Vehkalahden yläkoulu % Vehkalahden yhtenäiskoulu/ alakoulu % Haminan lukio % Yhteensä Kiinteistö valm/pk v hum2 Jha /m2 Jha kulum Inv 2014 Tekn.arvo T /m2 kla kvelka pkatarve pptarve Aseman koulu % Husulan koulu 1955/ % Kannusjärven koulu % Kirkkojärven koulu % Metsäkylän koulu 1972/ % Neuvottoman koulu 1969/ % Neuvottoman koulun liikuntahalli % Pyhällön koulu % Pyhällön koulu- talousrakennus % Uuden-Summan koulu 1. rakennus 1965/ % Uuden-Summan koulu 2. rakennus % Vehkalahden yläkoulu % Vehkalahden yhtenäiskoulu/ alakoulu % Haminan lukio % rak.v (Pappilansalmen koulun vanhat rakennukset puretaan) Yhteensä