KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

Transkriptio

1 KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO METSÄALAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien metsäalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta ( , dnro 7/011/2000). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2006

2 METSÄALAN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO METSÄALAN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Metsien hoidon perustaidot Puunkorjuun perustaidot Metsien monikäytön ja ympäristönhoidon perustaidot B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot 15 Metsätalouden koulutusohjelma Metsänhoito Puunkorjuu Ympäristönhoito 25 Metsäkonealan koulutusohjelma Yrittäjyys ja viestintä Koneiden rakenne ja kunnossapito Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Metsäkuljetus Metsätraktoritekniikka Koneellinen puutavaran valmistus Puutavaran valmistuskoneiden tekniikka Kunnossapito-, huolto- ja korjaustekniikka Puutavaran autokuljetus Puutavara-autotekniikka 68 Metsien monikäytön koulutusohjelma Luonnontuntemus Metsien monikäyttö Ympäristönhoito ja luonnonsuojelu Asiakaspalvelu C Valinnaiset opinnot kaikissa koulutusohjelmissa Metsätalousyrittäminen Puun hyödyntäminen ja jalostaminen Metsäkuljetustaidot Energiapuun korjuu Koneelliset metsänparannustyöt Metsänhoito ja puunkorjuu Luontomatkailu Puunhoidon perusteet 106

3 1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO METSÄALAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö-kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten

4 2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.

5 3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen.

6 4 Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet.

7 5 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT 90 OV Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 25 ov 1. Metsien hoidon perustaidot 2. Puunkorjuun perustaidot 3. Metsien monikäytön ja ympäristönhoidon perustaidot Koulutusohjelmien ammatilliset opinnot 65 ov Metsätalouden koulutusohjelma Pakolliset opintokokonaisuudet 55 ov 4. Metsänhoito 5. Puunkorjuu 6. Ympäristönhoito Valinnaiset opintokokonaisuudet ov Valinnaiset opintokokonaisuudet 10 ov 21. Metsätalousyrittäminen 22. Puun hyödyntäminen ja jalostaminen 23. Metsäkuljetustaidot 24. Energiapuun korjuu 25. Koneelliset metsänparannustyöt 26. Metsänhoito ja puunkorjuu 27. Luontomatkailu 28. Puunhoidon perusteet 29. Muut valinnaiset opinnot Metsäkonealan koulutusohjelma Pakolliset opintokokonaisuudet 20 ov 7. Yrittäjyys ja viestintä 8. Koneiden rakenne ja kunnossapito 9. Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Valinnaiset opintokokonaisuudet 45 ov: joista valittava joku seuraavista yhdistelmistä: 10 ja 11; 12 ja 13; 14 ja 11; 14 ja 13 tai 15 ja 16 sekä lisäksi 10 ov opintokokonaisuuksista Metsäkuljetus 11. Metsätraktoritekniikka 12. Koneellinen puutavaran valmistus 13. Puutavaran valmistuskoneiden tekniikka 14. Kunnossapito-, huolto- ja korjaustekniikka 15. Puutavaran autokuljetus 16 Puutavara-autotekniikka Metsien monikäytön koulutusohjelma Pakolliset opintokokonaisuudet 55 ov 17. Luonnontuntemus 18. Metsien monikäyttö 19. Ympäristönhoito ja luonnonsuojelu 20. Asiakaspalvelu Valinnaiset opintokokonaisuudet ov

8 6 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Tutkinnon yhteisiin ammatillisiin opintoihin on koottu se perusosaaminen, joka on yhteistä kaikille metsäalan perustutkinnon opiskelijoille riippumatta heidän koulutusohjelmavalinnastaan ja josta heille muodostuu metsäluonnonhoidon edellyttämä osaaminen Metsien hoidon perustaidot Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat puulajivalinta, metsien käsittely, puuston mittaus ja arviointi, metsänhoitotyöt sekä puuntuottamisen työnantajat ja toiminnot. Näytössä opiskelija määrittää relaskoopilla valmiiksi merkitystä keskipisteestä käsin pohjapinta-alaan luettavat puut ja mediaanipuun sekä merkitsee ne. Hän määrittää kohteen metsätyypin, puuston valtapituuden, kasvatettavan puulajin tai puulajit, harvennuksen kiireellisyyden ja voimakkuuden (m2/ha), hakkuukertymän ja kokonaispuuston (m3/ha) sekä kehitysluokan. Opiskelija ottaa huomioon luonnonhoitosuositusten ja sertifioinnin ohjeet. Näyttöympäristö Kohteena on havupuuvaltainen sekametsä, jossa on mahdollista tunnistaa ja leimauksessa huomioida luonnonhoitosuositusten ja sertifioinnin ohjeet. Näytön ajankohta on sulan maan aika, jolloin aluskasvillisuus on näkyvillä. Näyttö toteutetaan opintokokonaisuuden loppupuolella. Työvälineet ja varusteet: relaskooppi, puun korkeusmittari, talmeter (läpimitan mittaus) ja mittanauha (rajapuiden tarkistus) vastauslomake metsätalouden kehittämiskeskus Tapion maastotaulukot, sertifiointikriteerit ja metsänhoidon suositukset.

9 7 Näytön arviointi Tehtävien arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot ja palaute. Erityisesti yhteiset painotukset ja ydinosaaminen sopivat arvioitaviksi jatkuvan seurannan perusteella. ARVIOINNIN KOH- TEET ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä (T1) Hyvä (H3) Kiitettävä (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Työprosessin hallinta Suunnittelu-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisvalmiudet suunnittelee ja toteuttaa työtehtävänsä ohjattuna. etenee työssään ajoittain järjestelmällisesti. suunnittelee ja toteuttaa työtehtävänsä lähes itsenäisesti. etenee työssään pääosin järjestelmällisesti. suunnittelee ja toteuttaa työtehtävänsä itsenäisesti. etenee työssään järjestelmällisesti. Ratkaisujen perustelut perustelee ohjattuna tekemänsä ratkaisut. perustelee pääosin tekemänsä ratkaisut. perustelee tekemänsä ratkaisut ja kehittää tarvittaessa toimintaansa. Mittaustulosten luotettavuus arvioi ohjattuna mittaustulosten luotettavuutta hyväksyttävästi. arvioi hyväksyttävästi mittaustulosten luotettavuutta ja selostaa tulosten luotettavuuteen vaikuttavat keskeisimmät tekijät. arvioi kriittisesti ja oikein mittaustulosten luotettavuutta ja selostaa perusteellisesti tulosten luotettavuuteen vaikuttavat tekijät. Työtehtävän hallinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta tuntee tarvittavat mittausmenetelmät ja suorittaa ohjattuna tarvittavat mittaukset. tuntee tarvittavat mittausmenetelmät ja suorittaa lähes itsenäisesti tarvittavat mittaukset. hallitsee tarvittavat mittausmenetelmät ja suorittaa tarvittavat mittaukset itsenäisesti, suunnitelmallisesti ja sujuvasti. Mittausmenetelmät ja mittaus käyttää ohjattuna tehtävässä tarvittavia mittavälineitä ja taulukoita. valitsee tehtävässä tarvittavat mittavälineet ja taulukot ja käyttää niitä lähes itsenäisesti. valitsee ja käyttää itsenäisesti tehtävässä tarvittavia mittavälineitä ja taulukoita. Mittavälineet ja taulukot Mitattavat tiedot selvittää ohjattuna tarvittavien mittavälineiden ja taulukoiden avulla annetussa suoritusajassa vaaditut puustotiedot ja harvennuksen voimakkuuden (m 2 /ha suositusten rajoissa, m 3 /ha +/ 30 %). selvittää lähes itsenäisesti tarvittavien mittavälineiden ja taulukoiden avulla annetussa suoritusajassa vaaditut puustotiedot ja harvennuksen voimakkuuden (m 2 /ha suositusten rajoissa, m 3 /ha +/ 20 %). selvittää itsenäisesti tarvittavien mittavälineiden ja taulukoiden avulla annetussa suoritusajassa vaaditut puustotiedot ja harvennuksen voimakkuuden (m 2 /ha suositusten rajoissa, m 3 /ha +/ 10 %). Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsätyyppi Puulajit Kehitysluokka määrittää ohjattuna kohteen metsätyypin sekä kasvatettavan pääpuulajin/-lajit ja vallitsevan kehitysluokan. määrittää lähes itsenäisesti kohteen metsätyypin sekä kasvatettavan pääpuulajin/-lajit ja vallitsevan kehitysluokan. määrittää itsenäisesti ja sujuvasti kohteen metsätyypin sekä kasvatettavan pääpuulajin/-lajit ja vallitsevan kehitysluokan.

10 8 Luonnonhoitosuositukset Metsäsertifiointikriteerit huomioi ohjattuna käsittelyssä luonnonhoitosuositukset ja metsäsertifiointikriteerien vaatimukset, mutta soveltamisessa käsiteltävään kohteeseen voi olla lieviä puutteita. huomioi lähes itsenäisesti luonnonhoitosuositukset sekä metsäsertifiointikriteerien vaatimukset ja soveltaa niitä käsittelykohteeseen. huomioi itsenäisesti luonnonhoitosuositukset sekä metsäsertifiointikriteerien vaatimukset ja soveltaa niitä hyvin käsittelykohteeseen. Työturvallisuuden hallinta Työvaatetus käyttää pääosin asiallista ja sääolosuhteiden mukaista työvaatetusta. käyttää pääosin asiallista ja sääolosuhteiden mukaista sekä maastotyöhön sopivaa työvaatetusta. käyttää asiallista ja sääolosuhteiden mukaista maastotyöhön sopivaa työvaatetusta. Maasto ja puusto tunnistaa ohjattuna paikalliset maastosta tai puustosta johtuvat vaaratekijät. tunnistaa ja selostaa lähes itsenäisesti paikalliset maastosta tai puustosta johtuvat vaaratekijät. tunnistaa, selostaa ja perustelee hyvin sekä itsenäisesti paikalliset maastosta tai puustosta johtuvat vaaratekijät. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Oppimistaidot - valmius ja motivaatio tarvitsee tukea ja ohjausta motivoituakseen ja saavuttaakseen riittävän valmiustason. on motivoitunut, ja hänen valmiustasonsa on pääosin kunnossa. suorittaa motivoituneena tehtäväänsä, ja hänellä on hyvät valmiudet. Ongelmanratkaisutaidot - päätöksentekotaito, looginen päättely ja analysointi tarvitsee tukea ja ohjausta päätöksenteossa. päätöksenteko on pääosin varmaa ja loogista. tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti tehtävässä. Eettiset taidot - omakohtainen vastuuntunto ja ammattieettisten arvojen mukainen toiminta toimii ohjattuna huolellisesti, mutta vastuuntunto vaatii vielä osittain kehittymistä. toimii pääosin huolellisesti ja kantaa vastuun työstään. toimii huolellisesti ja ammattieettisesti oikein sekä kantaa vastuun työstään. Yhteiset painotukset Kestävä kehitys huomioi ohjattuna kohteen käsittelyssä harvennusmallit osana kestävää kehitystä. huomioi lähes itsenäisesti kohteen käsittelyssä harvennusmallit osana kestävää kehitystä. huomioi itsenäisesti kohteen käsittelyssä harvennusmallit, taloudellisen puunkorjuun sekä kestävän metsätalouden edellytykset osana kestävää kehitystä. ymmärtää osittain sertifiointikriteerien merkityksen kestävän kehityksen kannalta. ymmärtää sertifiointikriteerien merkityksen kestävän kehityksen kannalta. selvittää esimerkein sertifiointikriteerien merkityksen kestävän kehityksen kannalta.

11 Puunkorjuun perustaidot Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat leimikon ja puunkorjuun suunnittelu, manuaalinen puutavaran valmistus ja mittaus, puutavaran lähikuljetus sekä puun ja puutavaran hyödyntäminen. Opiskelija valmistautuu näyttöön tekemällä yksin tai ryhmässä ennakkotehtävän, jossa hän perehtyy näytön rakenteeseen, arviointiperusteisiin ja aihealueeseen liittyvään opintomateriaaliin. Näytössä opiskelija suunnittelee toteuttamiskelpoisen leimikon. Hän merkitsee leimikon maastoon ja piirtää työmaakartan käyttäen annettua merkintäsuositusta. Opiskelijalle annetaan metsäsuunnitelma ja tarvittavat kartat. Opiskelija suunnistaa kohteena olevaan leimikkoon. Opiskelijat rajaavat ryhmissä hakattavan leimikon kartalle ja maastoon. He tekevät hakkuutyömaan ympäristösuunnitelman ja määrittelevät korjuun toteutussuunnitelmassa tarvittavat tiedot sekä tekevät leimikkoon maastomerkinnät: eri hakkuutavat, korjuulohkot, korjuumenetelmät, puutavaran metsäkuljetuksen pääajoreitit (tilanteeseen sopiva määrä korjuun ajouraverkostosta, kokoojaura ja vähintään 2 3 keruu-uraa), puutavaran varastopaikat, metsäkoneiden huoltopaikan sekä erityisesti arvokkaat luontokohteet, sähkölinjat ja muut korjuuta vaikeuttavat tekijät. Ryhmän jokainen opiskelija tekee oman korjuuntoteutussuunnitelman, josta voidaan todentaa eriävät ratkaisut ja kirjallinen ilmaisutaito. Näyttöympäristö Näyttö toteutetaan opintokokonaisuuden loppupuolella ja ensisijaisesti lumettomana aikana, jolloin aluskasvillisuus ja maastoesteet ovat näkyvillä. Näyttökohteessa tulee olla voimassa oleva metsäsuunnitelma, jota voidaan hyödyntää. Suunnitelman hyödyntämistä arvioidaan näytössä. Alue, jolle suunnitelma tehdään, on normaalia metsämaastoa. Alue on aiemmin käsitelty metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti, ja sillä on kasvatushakkuukuvioita. Leimikossa on hyvä olla myös metsälain tarkoittama arvokas elinympäristö tai jokin muu arvokas elinympäristö. Leimikossa tulee olla vähintään kaksi puunkorjuuseen liittyvää luonnonhoitosuositusten tai metsäsertifioinnin takia käsittelytoimenpiteissä huomioitavaa näkökohtaa. Työvälineet ja varusteet: korjuutyömaan suunnittelun karttamerkit arvokkaiden elinympäristöjen kuvailukortit tai vastaavat talousmetsien luonnonhoitosuositukset metsäsertifiointikriteerit metsäsuunnitelma peruskartta täytettävät ympäristö- ja korjuusuunnitelmalomakkeet.

12 10 Näytön arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa (perusteet ratkaisuille) selvitetään aihetta koskevilla kysymyksillä. ARVIOINNIN KOH- TEET Työprosessin hallinta Suunnittelu-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisvalmiudet ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä (T1) Hyvä (H3) Kiitettävä (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija tarvitsee ohjausta työn suunnittelussa, toteuttamisessa ja huolellisuudessa. suunnittelee oman työnsä etenemisen. suunnittelee oman työnsä etenemisen. Oman työn suunnittelu toimii pääosin sujuvasti ja huolellisesti. toimii sujuvasti, joutuisasti ja huolellisesti. Työtehtävän hallinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta suunnistaa leimikkoon ja liikkuu sen sisällä maastokartan avulla ohjatusti. suunnistaa leimikkoon ja liikkuu sen sisällä maastokartan avulla melko itsenäisesti. suunnistaa leimikkoon ja liikkuu sen sisällä maastokartan avulla itsenäisesti. etenee ohjatusti työvaiheesta toiseen loogisessa järjestyksessä. etenee työvaiheesta toiseen pääsääntöisesti loogisessa järjestyksessä. etenee omatoimisesti työvaiheesta toiseen loogisessa järjestyksessä. Leimikon rajaus ja jako hakkuutavan, korjuulohkon sekä korjuumenetelmän mukaan eri tavalla korjattaviin alueisiin hyödyntää metsäsuunnitelmaa laatiessaan leimikko- ja korjuusuunnitelman sekä tekee ohjatusti tarvittavat maastomerkinnät leimikkoon. hyödyntää metsäsuunnitelmaa laatiessaan leimikko- ja korjuusuunnitelman sekä tekee tarvittavat maastomerkinnät leimikkoon melko itsenäisesti. hyödyntää metsäsuunnitelmaa laatiessaan leimikko- ja korjuusuunnitelman sekä tekee tarvittavat maastomerkinnät leimikkoon itsenäisesti. Ajouraverkosto, puutavaran varastopaikat ja metsäkoneen huoltoalue merkitsee ohjattuna maastoon puutavaran metsäkuljetuksen pääajoreitit, puutavaran varastopaikat sekä metsäkoneen huoltoalueen (liite 2) käyttäen annettuja korjuutyömaan suunnittelun maastomerkintä-suosituksia. merkitsee melko itsenäisesti maastoon puutavaran metsäkuljetuksen pääajoreitit, puutavaran varastopaikat sekä metsäkoneen huoltoalueen (liite 2) käyttäen annettuja korjuutyömaan suunnittelun maastomerkintäsuosituksia. merkitsee itsenäisesti maastoon puutavaran metsäkuljetuksen pääajoreitit, puutavaran varastopaikat sekä metsäkoneen huoltoalueen (liite 2) käyttäen annettuja korjuutyömaan suunnittelun maastomerkintäsuosituksia. Työvälineet, oppaat ja ohjeet käyttää ohjatusti apuna työväline- ja varusteluettelon mukaisia työvälineitä, oppaita ja ohjeita. käyttää melko itsenäisesti apuna työväline- ja varusteluettelon mukaisia työvälineitä, oppaita ja ohjeita. käyttää itsenäisesti apuna työväline- ja varusteluettelon mukaisia työvälineitä, oppaita ja ohjeita. ohjattuna rajaa ja merkitsee maastoon arvokkaat luontokohteet ja tekee hakkuutyömaan ympäristöselvityksen. melko itsenäisesti rajaa ja merkitsee maastoon arvokkaat luontokohteet ja tekee hakkuutyömaan ympäristöselvityksen. itsenäisesti rajaa ja merkitsee maastoon arvokkaat luontokohteet ja tekee hakkuutyömaan ympäristöselvityksen. piirtää työmaakartan ohjattuna (käyttäen annettuja suunnittelun karttamerkkejä). piirtää työmaakartan melko itsenäisesti (käyttäen annettuja suunnittelun karttamerkkejä). piirtää työmaakartan itsenäisesti (käyttäen annettuja suunnittelun karttamerkkejä).

13 11 Arvokkaat luontokohteet, talousmetsän luonnonhoitosuositukset ja metsäsertifiointikriteerit leimikko- ja korjuusuunnitelmassa tekee leimikko- ja korjuusuunnitelman, joka on pääosin toteuttamis-kelpoinen. tekee leimikko- ja korjuusuunnitelman, joka on sellaisenaan toteuttamiskelpoinen. tekee leimikko- ja korjuusuunnitelman, joka on sellaisenaan toteuttamiskelpoinen, hyvin ja laadukkaasti tehty. Työn perustana olevan tiedon hallinta perustelee ohjattuna ratkaisunsa hyväksyttävällä tavalla. perustelee ratkaisunsa hyväksyttävällä tavalla. perustelee ratkaisunsa hyvin ja monipuolisesti. Työturvallisuuden hallinta Hakkuun, metsäkuljetuksen ja kaukokuljetuksen työturvallisuus ottaa ohjattuna suunnittelussa huomioon vaikeat maastokohdat, linjat yms. sekä muun liikenteen (purku tieltä) ja puutavaran metsäkuljetuksen, varastoinnin ja kaukokuljetuksen vaatimukset. ottaa lähes itsenäisesti suunnittelussa huomioon vaikeat maastokohdat, linjat yms. sekä muun liikenteen (purku tieltä) ja puutavaran metsäkuljetuksen, varastoinnin ja kaukokuljetuksen vaatimukset. ottaa itsenäisesti suunnittelussa huomioon vaikeat maastokohdat, linjat yms. sekä muun liikenteen (purku tieltä) ja puutavaran metsäkuljetuksen, varastoinnin ja kaukokuljetuksen vaatimukset. Kaikille yhteinen ydinosaaminen Oppimistaidot - valmius ja motivaatio tarvitsee tukea ja ohjausta motivoituakseen ja saavuttaakseen riittävän valmiustason. on motivoitunut, ja hänen valmiustasonsa on pääosin kunnossa. suorittaa motivoituneena tehtäväänsä, ja hänellä on hyvät valmiudet. - itsearviointi ja oma kehittyminen tarvitsee ohjausta oman työsuorituksensa arvioinnissa. osaa arvioida työsuoritustaan sekä asennoituu oikein. osaa arvioida kriittisesti ja oikein työsuoritustaan sekä kehittymistään. Ongelmanratkaisutaidot - luova ajattelu ja toiminta sekä tiedon soveltaminen uusissa tilanteissa muuttaa ohjattuna suunnitelmaansa tilanteen muuttuessa työsuorituksen aikana. muuttaa osittain suunnitelmaansa tilanteen muuttuessa työsuorituksen aikana. muuttaa joustavasti suunnitelmaansa tilanteen muuttuessa työsuorituksen aikana. - päätöksentekotaito, looginen päättely ja analysointi tarvitsee tukea ja ohjausta päätöksenteossa. tekee päätökset pääosin varmasti ja loogisesti. tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti tehtävässä. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot - keskustelu- ja neuvottelutaito keskustelee ohjattuna tekemistään ratkaisuista. keskustelee omaaloitteisesti tekemistään ratkaisuista. keskustelee omaaloitteisesti ja luontevasti sekä perustelee ratkaisunsa. Eettiset taidot - omakohtainen vastuuntunto ja ammattieettiset arvot toimii ohjattuna huolellisesti, mutta vastuuntunnon on vielä kehityttävä. toimii pääosin huolellisesti ja kantaa vastuun työstään. toimii huolellisesti ja ammattieettisesti oikein sekä kantaa vastuun työstään. Yhteistyötaidot - ryhmässä työskentely toimii yhteistyössä eri osapuolien kanssa. toimii yhteistyössä sekä kommunikoi eri osapuolien kanssa tasapuolisesti toimii yhteistyössä eri osapuolien kanssa.

14 12 on oma-aloitteinen ja aktiivinen sekä huomioi toiset tasapuolisesti ja luontevasti. Yhteiset painotukset Yrittäjyys Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta tarvitsee ohjausta omaaloitteisuuden, omatoimisuuden ja työn arvostuksen suhteen. korjaa ohjattuna virheensä, ja työn laadussa on kehitettävää. on oma-aloitteinen ja omatoiminen. toimii pääosin laadukkaasti. korjaa lähes itsenäisesti havaitut virheet. on oma-aloitteinen, omatoiminen ja ahkera sekä työtään arvostava. tekee laadukasta suunnittelutyötä, ja suunnitelmat ovat toteutettavissa sellaisenaan Metsien monikäytön ja ympäristönhoidon perustaidot Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat jokamiehenoikeudet ja metsien virkistyskäytön työt, metsämarjojen ja sienten keruu, yleisimpien riistaeläinten ja kalojen tuntemus sekä riistanhoitotyöt, metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt ja ympäristönhoitotyöt. Näytössä opiskelija selvittää jokamiehenoikeudet ja erilaisia metsästys- ja kalastusmuotoja, tunnistaa yleisimmät metsämarjat ja sienet sekä riistaeläimet ja kalat. Hän kuvailee metsien monikäytön, riistan-, ympäristön- ja maisemanhoidon vaikutuksia metsätalouteen. Lajintunnistusosassa selvitetään yleisimpien metsämarjojen, sienten sekä riista- ja kalalajien tunnistaminen. Lajiluettelo on liitteessä yksi. Näytössä selvitetään myös jokamiehenoikeuksien sekä erilaisten metsästys- ja kalastusmuotojen hallinta. Liitteessä kaksi on esimerkki kysymyssarjasta, jolla työn perustana olevaa tiedon hallintaa voidaan mitata. Elinympäristötuntemus toteutetaan maastokohteissa. Kohteet ovat yleisimpien riistalajien (hirvi, jänis, metso, teeri, pyy, riekko) elinympäristöjä. Opiskelija nimeää kohteet ja kuvailee niiden ominaispiirteitä. Toimenpidetuntemuksen maastokohteissa opiskelija arvioi, miten toteutetussa metsänkäsittelyssä on otettu huomioon talousmetsien luonnonhoitosuositukset (esim. käsittelykuvion rajaus, suojavyöhykkeet, säästöpuut ja lahopuut). Hän voi myös laatia sellaisen käsittelyehdotuksen, jossa maisema- ja luonnonhoito otetaan huomioon. Työelämän kannalta tärkeä keskeinen sisältö, metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt ja ympäristönhoitotyöt, näytetään eri koulutusohjelmien opintokokonaisuuksien näytöissä.

15 13 Näyttöympäristö Näyttö toteutetaan sulan maan aikana, jolloin aluskasvillisuus ja pensaat ovat nähtävissä ja tunnistettavissa. Riistalajien elinympäristötuntemuksen maastokohteet sekä toimenpidetuntemuksen ja talousmetsien luonnonhoitosuositusten osioiden maastokohteet voivat olla erillisiä metsikkökuvioita, tai näyttötehtävä voidaan toteuttaa yhtenäisellä ja monipuolisella metsäalueella. Riistalajien elinympäristötuntemuksen osioon soveltuu parhaiten alue, jossa on sekä avointa ympäristöä että eri kehitysvaiheissa olevaa metsää. Maaston korkeuserot sekä kangasmaiden ja soiden vuorottelu antavat kohteelle lisäarvoa. Näyttö toteutetaan opintokokonaisuuden loppupuolella. Työvälineet ja varusteet: tehtävälomakkeet näytelajeja liitteen yksi mukaisesti asianmukainen maastovarustus peruskartta tai kuviokartta näytön vastaanottajan hyväksymä lähdemateriaali. Näytön arviointi ARVIOINNIN KOH- TEET ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä (T1) Hyvä (H3) Kiitettävä (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Työprosessin hallinta Suunnittelu-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisvalmiudet tekee tehtävän ohjattuna, ohjeita ja maastokarttaa apuna käyttäen. toimii ja etenee tehtävässä vaiheittain. tekee tehtävän lähes itsenäisesti, ohjeita ja maastokarttaa apuna käyttäen. toimii ja etenee tehtävässä melko sujuvasti. tekee tehtävän itsenäisesti, ohjeita ja maastokarttaa apuna käyttäen. toimii ja etenee tehtävässä loogisesti ja joutuisasti. perustelee ratkaisunsa pinnallisesti. perustelee tekemänsä ratkaisut. perustelee tekemänsä ratkaisut. arvioi omaa työtään ja kehittää tarvittaessa työskentelyään.

16 14 Työtehtävän hallinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta tarvitsee ohjausta työn aloittamisen yhteydessä, ja tehtäväkokonaisuuden hahmottamisessa on kehitettävää. aloittaa tehtävän lähes itsenäisesti. hallitsee tehtäväkokonaisuuden pääpiirteittäin. aloittaa tehtävän itsenäisesti. hallitsee tehtäväkokonaisuuden ja perustelee ratkaisunsa. Kartat ja määritysoppaat hyödyntää karttoja ja määritysoppaita vähäisessä määrin. hyödyntää hyvin karttoja ja määritysoppaita. hyödyntää monipuolisesti karttoja ja määritysoppaita. Näytelajit tarvitsee ohjeita esillä olevien näytteiden oikeasta käsittely-tavasta. käsittelee esillä olevia näytteitä niin, etteivät ne vaurioidu. käsittelee esillä olevia näytteitä huolellisesti ja oikealla tavalla. Työn perustana olevan tiedon hallinta Jokamiehenoikeudet Metsästys- ja kalastusmuodot sekä luvat luettelee tavallisimmat jokamiehenoikeudet, metsästys- ja kalastusmuodot sekä niihin liittyvät lupasäädökset. luettelee pääosin jokamiehenoikeudet, useimpien metsästys- ja kalastusmuotojen käyttö-alueet sekä niihin liittyvät lupasäädökset. luettelee jokamiehenoikeudet, eri metsästys- ja kalastusmuotojen käyttöalueet sekä niihin liittyvät lupasäädökset. Lajituntemus tunnistaa 50 prosenttia esillä olevista lajeista. tunnistaa 70 prosenttia esillä olevista lajeista. tunnistaa vähintään 90 prosenttia esillä olevista lajeista. Talousmetsien luonnonhoitosuositukset määrittää ohjattuna kohteella toteutetut tai toteutettavat toimenpiteet huomioiden talousmetsien luonnonhoito-suositukset. määrittää lähes itsenäisesti kohteella toteutetut tai toteutettavat toimenpiteet huomioiden talousmetsien luonnonhoitosuositukset. määrittää itsenäisesti kohteella toteutetut tai toteutettavat toimenpiteet huomioiden talousmetsien luonnonhoito-suositukset. perustelee toimenpiteitä osittain oikein. perustelee keskeisimmät toimenpiteet oikein. perustelee toimenpiteet oikein. Riistan elinympäristöt tunnistaa ohjattuna maastosta osoitetut riistalajeille tyypilliset elinympäristöt. tunnistaa maastosta useimmat osoitetut riistalajeille tyypilliset elinympäristöt. tunnistaa maastosta osoitetut riistalajeille tyypilliset elinympäristöt. luettelee joitakin metsänhoito- ja käsittelytoimenpiteitä, jotka suosivat kohteen riistalajeja. luettelee ja perustelee hyväksyttävällä tavalla keskeisimpiä metsänhoito- ja käsittelytoimenpiteitä, jotka suosivat kohteen riistalajeja. luettelee ja perustelee hyvin sekä monipuolisesti keskeisimmät metsänhoito- ja käsittelytoimenpiteet, jotka suosivat kohteen riistalajeja.

17 15 Työturvallisuuden hallinta Työvaatetus Työturvallisuusohjeet (jättöpuut, polut yms.) käyttää osittain asianmukaista työvaatetusta. huomioi ohjattuna kohteiden työturvallisuuden toimenpide-ehdotuksessa. käyttää pääosin asianmukaista työvaatetusta. huomioi lähes itsenäisesti kohteiden työturvallisuuden toimenpideehdotuksessa. käyttää täysin asianmukaista työvaatetusta. huomioi itsenäisesti kohteiden työturvallisuuden toimenpide-ehdotuksessa. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Oppimistaidot - valmius ja motivaatio Ongelmanratkaisutaidot - tiedon soveltaminen uusissa tilanteissa työskentelee ohjausta saadessaan osallistuvasti ja osittain motivoituneesti. havaitsee asiayhteydet ohjattuna. työskentelee pääosin omaaloitteisesti, osallistuvasti ja motivoituneesti. havaitsee asiayhteydet osittain itsenäisesti. työskentelee omaaloitteisesti, osallistuvasti ja motivoituneesti. havaitsee asiayhteydet itsenäisesti ja hyvin. Yhteiset painotukset Kestävä kehitys nimeää kohteessa metsien monikäytön, riistan-, ympäristön- tai maisemanhoidon vaikutuksia kestävän kehityksen kannalta. nimeää ja kuvailee kohteen keskeisimmät metsien monikäytön, riistan-, ympäristön- tai maisemanhoidon vaikutukset kestävän kehityksen kannalta. nimeää ja kuvailee monipuolisesti kohteen keskeisimmät metsien monikäytön, riistan-, ympäristön- ja maisemanhoidon vaikutukset kestävän kehityksen kannalta. 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot Metsätalouden koulutusohjelma Metsänhoito Metsänhoidon opintokokonaisuus on tarpeellinen metsurin työtehtäviin suuntautuvalle opiskelijalle. Näytön suorittamisen edellytyksenä on metsäalan perustutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuden Metsien hoidon perustaidot (8 ov) hyväksytty suoritus. Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat metsän uudistaminen, metsän kasvattaminen, erikoispuiden kasvatus sekä työn laatu ja hinnoittelu. Nuoren metsän hoidon näyttö on kaksiosainen. Se käsittää työmaatietojen esittelyn ja työnäytteen. Opiskelija esittelee työkohteensa työmaasuunnitelman. Työmaasuunnitelmasta ja -kartasta on käytävä selville seuraavat tiedot (tiedot voivat vaihdella työlajin mukaan): kuvion rajat, pinta-ala, metsätyyppi, tavoitetiheys, poistuma, jäävän puuston D1.3-keskiläpimitta, poistettavien runkojen kantoläpimitta, keskipituus ja luonnonhoitosuositusten huomioiminen.

18 16 Suunnittelutietojen perusteella opiskelija selvittää kohteen käsittelyehdotuksen ja työn hinnoittelun. Hän selostaa, miten puuston mittaukset on tehty, ja tarvittaessa tekee mittauksia sekä perustelee tehdyt käsittelyratkaisut. Näytössä opiskelija tekee nuoren metsän hoitotyötä raivaus- tai moottorisahalla (taimikonhoito, nuoren metsän harvennus, verhopuuston poisto) hyväksytyn käsittelyehdotuksen mukaisesti. Opiskelija tekee tarvittaessa moottori- tai raivaussahan ja muiden tarvitsemiensa varusteiden huolto- ja kunnostustyöt. Hän valmistaa puutavaraa työmaaohjeiden sekä mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Koska näytössä mitataan myös opiskelijan työtuotosta, on kohteessa oltava 2 3 työpäivän tuotos nähtävillä. Näyttöympäristö Näyttö voidaan toteuttaa kohteessa, jolla on selvä metsänhoidollinen tarve ja joka täyttää voimassa olevan kestävän metsätalouden rahoituslain rahoitustuen vaatimukset. Nuoren metsän hoito tarkoittaa taimikonhoitoa, 2. kehitysluokan metsän puuston harvennusta ja sen yhteydessä puunkorjuuta haittaavan pieniläpimittaisen puuston poistoa (energiapuuta) ja verhopuuston poistoa tai harvennusta. Työvälineet ja varusteet: metsäsuunnitelmakartta, työmaaohje metsäalan palkkaus- ja koulutusaineisto kuitunauhaa. Taimikonhoidossa tarvittavat varusteet: raivaussaha, valjaat ja huoltovälineet hyvän metsänhoidon suositukset, maastotaulukot koealamitta. Nuoren kasvatusmetsän harvennuksessa tai verhopuuston poistossa tarvitaan edellä luetellut varusteet tai vaihtoehtoisesti: moottorisaha, varustevyö, kaatorauta ja huoltovälineet hyvän metsänhoidon suositukset, maastotaulukot relaskooppi.

19 17 Näytön arviointi ARVIOINNIN KOH- TEET ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä (T1) Hyvä (H3) Kiitettävä (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Työprosessin hallinta Suunnittelu-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisvalmiudet tarvitsee ohjausta työn suunnittelussa, työtekniikassa ja huolellisuudessa. suunnittelee oman työnsä etenemisen, mutta työ etenee yleensä kaavamaisesti. suunnittelee oman työnsä etenemisen, ja työ on sujuvaa, joutuisaa ja huolellista. ei noudata tarkoin työmaaohjeita, vaan työn laatu vaihtelee (esim. tavoiterunkoluku tai kasvatettavien puiden valinta). työskentelee niin, että työtekniikka ja työn laatu ovat pääsääntöisesti ohjeiden mukaisia. työskentelee niin, että työtekniikassa ja työn laadussa ei ole juuri huomautettavaa. tarvitsee ohjausta toimintansa kehittämiseen. korjaa omatoimisesti työtapojaan tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. käyttää työkohteeseen sopivinta työtapaa. Työtehtävän hallinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta tarvitsee vähäistä ohjausta työtekniikassa (esim. oikea työjärjestys, eteneminen, kaato- ja karsintatekniikka). käyttää pääosin oikeaa työtekniikkaa, mutta jollakin osa-alueella voi olla vielä korjattavaa. muuttaa omatoimisesti työtapojaan työskentelyn aikana entistä tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. tekee vähäisellä ohjauksella työlajin mukaista nuoren metsän hoitoa. tekee lähes itsenäisesti työlajin mukaista nuoren metsän hoitoa. tekee itsenäisesti työlajin mukaista nuoren metsän hoitoa. Työn laatu ei noudata työohjeita tarkkaan, vaan työn laatu vaihtelee jonkin verran (esim. mitta- ja laatuvaatimukset, energiapuun kasaus, taimikon tai nuoren kasvatusmetsän tavoitetiheys, jäävän puuston valinta). tekee työtä, jonka laadussa voi olla yksittäisiä puutteita (esim. mitta- ja laatuvaatimukset, energiapuun kasaus, taimikon tai nuoren kasvatusmetsän tavoitetiheys, jäävän puuston valinta). tekee työtä, jonka laatu on hyvän metsänhoidon suositusten mukainen ja viimeistelty. Työn tuottavuus saa aikaan tuotoksen, joka on vähintään 30 prosenttia metsäalan TES:n mukaisista puutavaralajikohtaista tai työlajikohtaisista tuotosluvuista. saa aikaan tuotoksen, joka on vähintään 50 prosenttia metsäalan TES:n mukaisista puutavaralajikohtaista tai työlajikohtaisista tuotosluvuista. saa aikaan tuotoksen, joka on vähintään 70 prosenttia metsäalan TES:n mukaisista puutavaralajikohtaista tai työlajikohtaisista tuotosluvuista. Työtekniikka ja ergonomia ei työskentele ergonomisesti, ja ergonomian puutteet aiheuttavat tarpeetonta rasittumista ja hidastavat työntekoa. käyttää yleensä työtekniikoita, jotka keventävät ja nopeuttavat työntekoa. käyttää tilanteeseen parhaiten sopivia tekniikoita, jotka myös keventävät ja nopeuttavat työntekoa.

20 18 Työvälineet, varusteet ja huolto tekee huoltotoimet, mutta niiden laadussa voi olla joitakin puutteita, jotka voivat hidastaa työn tekemistä (esim. terän kunnostus, kaasuttimen säätö, valjaiden säätö). tekee huoltotoimet niin, ettei niissä ole merkittäviä työtulokseen vaikuttavia puutteita. tekee huoltotoimet niin, ettei niissä ole työtulokseen vaikuttavia puutteita. Mittavälineet ja lähdemateriaali käyttää ohjattuna tehtävässä tarvittavia mittavälineitä, taulukoita, koealalomakkeita ja lähdemateriaalia. käyttää lähes itsenäisesti tehtävässä tarvittavia mittavälineitä, taulukoita, koealalomakkeita ja lähdemateriaalia. käyttää itsenäisesti tehtävässä tarvittavia mittavälineitä, taulukoita, koealalomakkeita ja lähdemateriaalia. Työvaikeusluokitus ja työn hinnoittelu tarvitsee ohjausta työvaikeusluokituksen hyödyntämisessä ja työn hinnoittelussa. hyödyntää työvaikeusluokitusta ja työn hinnoittelu on oikein. tekee työvaikeusluokituksen ja työn hinnoittelun niin, että ne vastaavat kohteen olosuhteita. perustelee hinnoittelutavan. Työn perustana olevan tiedon hallinta tarvitsee ohjausta työhön liittyvien keskeisten asioiden soveltamisessa käytäntöön. tekee lähes itsenäisesti käytännön työtehtävät. tekee itsenäisesti käytännön työtehtävät. Luonnonhoitosuositukset ja sertifiointikriteerit huomioi ohjattuna luonnonhoitosuositusten ja sertifiointikriteerien vaatimukset työkohteessa. huomioi ja perustelee keskeisimmät luonnonhoitosuositusten ja sertifiointikriteerien vaatimukset työkohteessa. huomioi ja perustelee monipuolisesti luonnonhoitosuositusten ja sertifiointikriteerien vaatimukset työkohteessa. Työturvallisuuden hallinta Suojavarusteet ja työvälineet käyttää asianmukaisia suojavarusteita, ja työvälineet ovat turvamääräysten edellyttämässä kunnossa. käyttää asianmukaisia suojavarusteita, ja työvälineet ovat turvamääräysten edellyttämässä kunnossa. käyttää asianmukaisia suojavarusteita, ja työvälineet ovat turvamääräysten edellyttämässä kunnossa. työskentelee työtekniikalla, jossa on työturvallisuuden kannalta kehitettävää. työskentelee työtekniikalla, jossa ei ole työturvallisuuteen liittyen mitään merkittävää huomautettavaa. työskentelee työtekniikalla, jossa ei ole työturvallisuuteen liittyen mitään huomautettavaa. osaa ohjattuna muuttaa toimintaansa. selostaa tärkeimmät työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit. selostaa työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Oppimistaidot - itsearviointi ja oma kehitarvioi omaa työtään vain vähän ja on arka palautteelkysyy ohjeita ja on valmis ottamaan palautetta. toimii aktiivisesti itsensä kehittämiseksi.

21 19 tyminen le. muuttaa toimintaansa neuvottuna. tekee itsenäisiä tilanteen mukaisia päätöksiä. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot - keskustelu- ja neuvottelutaito keskustelee ohjattuna tekemistään ratkaisuista. arvioi tiedon oikeellisuutta ja kehittää omaa toimintaansa. keskustelee luontevasti tekemistään ratkaisuista. arvioi tiedon oikeellisuutta. haluaa aktiivisesti palautetta. keskustelee aktiivisesti ja luontevasti tekemistään ratkaisuista ja perustelee ratkaisunsa. Yhteiset painotukset Kestävä kehitys Yrittäjyys ja laadukas sekä asiakaslähtöinen toiminta - rahoitustuki luettelee tekemänsä työn vaikutuksia puun- ja energiantuotannolle, riistanhoidolle ja metsien terveydelle. tarvitsee osittain ohjausta työkohteen rahoitustuen saantiin liittyvien seikkojen selvittämisessä. arvioi tekemänsä työn tärkeimpiä vaikutuksia puun- ja energiantuotannolle, riistanhoidolle ja metsien terveydelle. selostaa pääpiirtein, millä perusteilla työkohteelle on mahdollisuus saada rahoitustukea. arvioi tekemänsä työn vaikutuksia puun- ja energiantuotannolle, riistanhoidolle ja metsien terveydelle. selostaa, millä edellytyksellä työkohteelle on mahdollisuus saada rahoitustukea, ja laskee rahoitustuen oikein. selostaa, mikä vaikutus rahoitustuella on alan työllisyyteen ja omatoimiseen metsänhoitoon Puunkorjuu Puunkorjuun opintokokonaisuus on tarpeellinen metsurin työtehtäviin suuntautuvalle opiskelijalle. Näytön suorittamisen edellytyksenä on metsäalan perustutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuden Puunkorjuun perustaidot (10 ov) hyväksytty suoritus sekä EA-2:n hyväksytty suoritus tai vastaavat ensiaputaidot. Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat leimikon ja puunkorjuun suunnittelu, puutavaran valmistus, puunkorjuun erikoiskohteet, energiapuun korjuu, työn laatu ja hinnoittelu sekä metsurin ensiaputaidot. Näytössä opiskelija tekee ja esittelee työkohteensa työmaasuunnitelman ja -kartan. Hän valmistaa manuaalisesti puutavaraa annettujen työmaaohjeiden ja mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti ja ottaen huomioon metsänhoidolliset, taloudelliset ja ympäristönhoidolliset näkökulmat sekä työturvallisuuden. Lisäksi opiskelija joko mittaa puutavaran tai tekee työntekijälle kuuluvat mittauksen osavaiheet ja hinnoittelee työnsä. Tehtävä määräytyy työmaaohjeen ja mittausmenetelmän mukaan.

22 20 1. Opiskelija rajaa ja suunnittelee leimikon, joka on hänen hakkuutyökohteensa. Valmiista työmaasuunnitelmasta ja -kartasta on käytävä selville seuraavat asiat: leimikon rajat (kohteeksi voidaan hyväksyä jo puukaupan teon yhteydessä rajattu leimikko) varastopaikat, mahdollisten lohkojen ja palstojen rajat puutavaran metsäkuljetuksen pääajoreitit korjuukertymän arviointi tarvittava työvaikeusluokitus mahdolliset metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt ja muut luontokohteet sekä metsäsertifioinnissa huomioitavat asiat työturvallisuuden kannalta tärkeät asiat, kuten asutus, tiet, virkistyskäytössä olevat polut ja ladut, sähkölinjat, tuulenkaadot ja maaston aiheuttamat vaaratekijät. Opiskelija esittelee valmiin työmaasuunnitelman näytön vastaanottajille puutavaran valmistuksen näytön yhteydessä ja perustelee tekemänsä ratkaisut. 2. Opiskelija valmistaa manuaalisesti puutavaraa annettujen työmaaohjeiden ja mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Opiskelijan on osattava tehdä moottorisahan ja muiden tarvitsemiensa varusteiden huoltotyöt ja tarvittaessa kunnostustyöt. Hän osaa perustella hakkuukohteessa tekemänsä ratkaisut. Työn tuottavuus arvioidaan koko palstan/leimikon hakkuumäärän ja käytetyn työajan perusteella. Jotta tuottavuutta voidaan mitata, on leimikolla oltava valmiina esimerkiksi yhden työviikon tuotos. 3. Opiskelija mittaa mittausohjeen mukaisesti puutavaran (tukkien kappalemittaus ja pinomenetelmä) tai tekee työntekijälle kuuluvat mittauksen osavaiheet (metsuri- ja tehdasmittaus). 4. Hakkuutyömaalta kerättyjen työvaikeus- ja puumäärätietojen perusteella opiskelija hinnoittelee työnsä. Näyttöympäristö Näyttökohde on useaa kasvatettavaa puulajia sisältävä nuori tai varttunut kasvatusmetsä, jossa harvennus on käytettävien harvennusmallien mukaan tarpeen. Kohde on normaalia metsämaastoa, jossa voi olla luonnonhoidon, virkistyskäytön tai työturvallisuuden kannalta huomioon otettavia tekijöitä. Näyttö toteutetaan opintokokonaisuuden loppupuolella. Työvälineet ja varusteet: työmaasuunnitelma tai -ohje sekä kartta työturvallisuussäädösten edellyttämät CE-merkinnällä varustetut henkilösuojaimet ja suojavaatteet ensiapupakkaus moottorisaha ja muut hakkuutyövälineet relaskooppi ja harvennusmallit arvokkaiden elinympäristöjen kuvailukortit ja metsien sertifiointiohjeet metsäalan työehtosopimus mitta- ja laatuvaatimusohje eri mittausmenetelmien mittausohjeet lisäksi mittausmenetelmän mukaiset välineet seuraavista: o kappalelaskin tai elektroninen mittalaite