KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

Transkriptio

1 KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien vaatetusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta ( , dnro 16/011/2001). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2005

2 KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN NÄYTTÖAINEISTO KALATALOUDEN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 3 OPINTOKOKONAISUUSKOHTAISET NÄYTTÖAINEISTOT 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Kalat ja kalavedet 8 ov Kalatalous 5 ov Vesillä liikkuminen 5 ov Kalastuksen perustaidot 11 ov Kalankäsittelyn perustaidot 8 ov Vesiviljelyn perustaidot 8 ov Kalaveden hoito 5 ov B Koulutusohjelman ammatilliset opinnot Elinkeinokalastus 30 ov Kalanjalostus ja kalakauppa 30 ov Vesiviljely 30 ov Matkailukalastus 30 ov Kalatalouden yritystoiminta 10 ov 52

3 1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN NÄYTTÖAINEISTO KALATA- LOUDEN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö -kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten

4 2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.

5 3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun

6 4 arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet.

7 5 3 OPINTOKOKONAISUUSKOHTAISET NÄYTTÖAINEISTOT Ammatillisten opintokokonaisuuksien keskeisten sisältöjen hallinta osoitetaan opintokokonaisuuskohtaisissa näytöissä. Tässä luvussa kuvataan kalatalouden perustutkinnon ammatillisten opintokokonaisuuksien näyttöaineistot. KALATALOUDEN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 50 ov Pakolliset opintokokonaisuudet Kalat ja kalavedet, 8 ov Kalatalous, 5 ov Vesillä liikkuminen, 5 ov Kalastuksen perustaidot, 11 ov Kalankäsittelyn perustaidot, 8 ov Vesiviljelyn perustaidot, 8 ov Kalaveden hoito, 5 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, 40 ov Valinnaiset opintokokonaisuudet, ov Elinkeinokalastus 30 ov Kalanjalostus ja kalakauppa 30 ov Vesiviljely 30 ov Matkailukalastus 30 ov Kalatalouden yritystoiminta 10 ov Muut valinnaiset opinnot 10 ov 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Kalat ja kalavedet 8 ov Näytön kuvaus Kalat ja kalavedet opintokokonaisuuden näytössä arvioidaan seuraavia opetussuunnitelman perusteiden mukaisia keskeisiä sisältöjä mahdollisimman kattavasti: Vesiekosysteemin toiminnan havainnoiminen Kala- ja rapulajit Kalojen rakenteet ja elintoiminnot Kalataloustutkimuksen menetelmien käyttö

8 6 Kalat ja kalavedet - opintokokonaisuuden näyttö koostuu kolmesta osanäytöstä: 1) Näytön kuvaus kalabiologisissa määrityksissä Opiskelija osallistuu kalataloustutkimuksen aineiston hankintaan (esim. koeverkkokalastukseen) ja / tai käsittelee koekalastuksen yhteydessä saadun aineiston. Opiskelija liikkuu jäällä tai vesillä turvallisesti omasta terveydestä ja turvallisuudesta huolehtien. Hän tunnistaa aineistossa esiintyvät kalalajit, tunnistaa sekä taltioi lajikohtaisesti tutkimuksen edellyttämät kalojen ja rapujen rakenteet taltiointikohteisiin (esim. suomupussiin) ja tekee niihin tarvittavat merkinnät. Opiskelija tekee kalabiologisesta aineistosta tutkimuksen edellyttämät mittaukset, määritykset ja havainnot. Opiskelija tilastoi havainnot tutkimuksen edellyttämällä tavalla. Hän siivoaa työtilansa töiden päätyttyä. Opiskelija työskentelee laadukkaasti tutkimuksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija arvioi omaa suoritustaan ja kehittämiskohteitaan, vastaanottaa palautetta, työskentelee vastuullisesti ja oma-aloitteisesti, noudattaa annettuja työaikoja ja työturvallisuusohjeita sekä suojautuu ja pukeutuu turvallisesti ja terveellisesti sään ja näyttötehtävän edellyttämällä tavalla. AINEISTON HANKINTA koekalastukseen (esim. koeverkkokalastus / sähkökoekalastus / hoitonuottaus ym.) osallistuminen KALABIOLOGISEN AI- NEISTON KÄSITTELY kalalajien tunnistaminen tutkimuksen edellyttämien näytteiden taltiointi mittaukset ja määritykset tallennus työpisteen siivoaminen TYÖSUORITUKSEN ARVIO- INTI itsearviointi palautteen vastaanottaminen ja omien kehittämiskohteiden arviointi Turvallinen vesillä liikkuminen, sään mukainen pukeutuminen, työaikojen noudattaminen, ammattietiikka (asenne), huolellisuus 2) Näytön kuvaus vesinäytteen ottamisessa Opiskelija suunnittelee näytteenoton tehtävänannon perusteella. Hän valitsee tarvittavat näytteenottovälineet vesinäytteen / vesinäytteiden ottamista varten. Opiskelija ottaa vesinäytteen hänelle osoitetun vesistön seurantapisteeltä. Vesinäytteestä opiskelija ottaa näytteen veteen liuenneen hapen määritystä varten sekä näytteen muita määrityksiä varten. Hän mittaa tai havainnoi paikan päällä mahdolliset muut veden laatua kuvaavat parametrit (esim. happi, ph, sähkönjohtokyky), säätiedot, näkösyvyyden sekä veden lämpötilan ja kirjaa ne tallennuslomakkeelle. Opiskelija kestävöi happinäytteen ja tulkitsee veden happipitoisuutta happipulloon muodostuvan sakan värin perusteella. Opiskelija merkitsee ja taltioi näytteet jatkomäärityksiä varten. Näytön arvioijat selvittävät opiskelijan työn perustana olevan tiedon hallintaa näyttötehtävää täydentävillä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan tietoperustaa tulkita veden happipitoisuutta pulloon muodostuvan sakan perusteella sekä näkösyvyyden ja veden lämpötilan merkitystä kalojen ja rapujen elinolojen kannalta. Opiskelija työskentelee huolellisesti ja laadukkaasti siten, että vesinäytteistä voidaan tehdä luotettavasti mahdolliset jatkomääritykset. Opiskelija liikkuu jäällä tai vesillä turvallisesti omasta terveydestä ja turvallisuudesta huolehtien. Hän noudattaa annettuja

9 7 työaikoja ja työturvallisuusohjeita sekä suojautuu ja pukeutuu turvallisesti ja terveellisesti sään ja näyttötehtävän edellyttämällä tavalla. Opiskelija arvioi omaa työtään, vastaanottaa palautetta ja kehittää työskentelyään saadun palautteen perusteella. VESINÄYTTEEN OTTAMI- NEN työvälineiden ja laitteiden sekä muun materiaalin valinta vesinäytteiden ottaminen, merkintä ja kestävöinti hapen määrän arviointi sakan perusteella HAVAINNOT, MITTAUK- SET & MÄÄRITYKSET säätietojen ja ympäristöolosuhteiden havainnointi tutkimuksen edellyttämät mittaukset ja määritykset tallennus TYÖSUORITUKSEN ARVIO- INTI itsearviointi palautteen vastaanottaminen ja omien kehittämiskohteiden arviointi Turvallinen vesillä liikkuminen, sään mukainen pukeutuminen, työaikojen noudattaminen, ammattietiikka (asenne), huolellisuus 3) Näytön kuvaus eliöyhteisönäytteen ottaminen Opiskelija suunnittelee näytteenoton tehtävänannon perusteella, valitsee näytteenottoon sopivimmat välineet, laitteet ja menetelmät. Opiskelija suunnittelee näytteenoton (ositus, näytteenottosyvyyden valinta), ottaa joko planktonnäytteen tai pohjaeläinnäytteen sekä käsittelee, merkitsee, kestävöi ja taltioi näytteet tutkimuskäyttöön. Opiskelija liikkuu jäällä tai vesillä turvallisesti omasta terveydestä huolehtien. Opiskelija arvioi omaa suoritustaan ja kehittämiskohteitaan, työskentelee vastuullisesti, huolellisesti ja laadukkaasti tutkimuksen edellyttämällä tavalla. Hän noudattaa annettuja työaikoja ja työturvallisuusohjeita sekä pukeutuu ja suojautuu turvallisesti ja terveellisesti sään ja näyttötehtävän edellyttämällä tavalla. ELIÖYHTEISÖNÄYTTEEN OTTAMINEN näytteenoton suunnittelu (esim. ositus / otantamenetelmän valinta) noutimen valinta ja käyttö näytteenottomenetelmien hallinta kestävöintimenetelmien hallinta tallennus TYÖSUORITUKSEN ARVIO- INTI itsearviointi palautteen vastaanottaminen ja omien kehittämiskohteiden arviointi Turvallinen vesillä liikkuminen, sään mukainen pukeutuminen, työaikojen noudattaminen, ammattietiikka (asenne), huolellisuus

10 8 Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan yhdistää kalat ja kalavedet opintokokonaisuuden näytön luontevasti esimerkiksi vesillä liikkumisen ja / tai kalaveden hoidon sekä kalatalouden opintokokonaisuuden näytön / näyttöjen kanssa. Kalat ja kalavedet opintokokonaisuuden näytön voi järjestää myös joko omana näyttötilanteenaan tai useampana erillisenä näyttötilanteena (osanäyttöinä). Näyttöympäristö Taulukossa on kuvattu Kalat ja kalavedet opintokokonaisuuden näytön näyttöympäristö. Taulukossa on tuotu esiin näytön kannalta oleelliset vaatimukset. Kalat ja kalavedet 8 ov Näytön suorituspaikka Toimintaympäristö Koneet ja laitteet Muut välineet ja materiaali Työyhteisö Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset, joissa riittävä varustetaso näytön järjestämiseksi (esim. Kalatalousalan oppilaitokset, TE-keskukset, ympäristökeskukset, vesiensuojeluyhdistykset, kalastusalueet, yliopistot, yksityiset vesistön- ja kalantutkimuslaitokset, RKTL:n kalantutkimusyksiköt). Vesialue (lampi, järvi tai meri). Vedennoudin, näkösyvyyslevy (Secchi-levy). Eliöyhteisöjen havainnointiin tarvittavat noutimet. Talvella kaira, jääsaha, sohjokauha, tuura, säätietojen havainnointiin tarvittavat mitta- ja havainnointilaitteet. Vesinäytepulloja (muovisia ja lasisia hiostulpallisia), eliöyhteisöjen taltiointiin tarvittavat näytepullot / -astiat, saaveja, koekalastuspyydykset, koekalastus- ja vesinäytelomakkeita, kestävöintireagenssit, pipettejä, termoslaukku, esialueen kartta, kirjoitusalustat, lyijykyniä, laboratoriossa kalabiologisiin määrityksiin tarvittavat koneet ja laitteet (esim. suomunlukulaite, mikroskoopit), kemikaalit, vaaka, mittalauta/viivoitin, laskin, suomupusseja, saksia, pinsettejä. Näyttöpaikan työyhteisö. Näyttö voidaan suorittaa yksin, parin kanssa tai pienryhmässä. Opiskelijan yksilösuoritus tulee voida arvioida luotettavasti. Arviointiin osallistuvalla työelämän edustajalla on oltava vähintään kalatalousalan tai luonto- ja ympäristöalan ammatillinen perustutkinto sekä riittävä alan työkokemus.

11 9 Näytön arviointi Kalat ja kalavedet opintokokonaisuuden näytön arviointikohteet ja -kriteerit T1, H3 ja K5-tasokuvauksineeen sekä T2- ja H4-poikkeamineen on esitetty taulukossa. Näytöissä arvioidaan arviointikriteereissä esitetty osaaminen mahdollisimman kattavasti. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Kalabiologiset määritykset: Kalataloustutkimuksissa käytettävien aineistojen hankintamenetelmien (esim. koekalastusmenetelmät) hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija hankkii asiantuntijan opastuksessa kalataloustutkimuksissa käytettäviä yleisimpiä aineistoja. hankkii asiantuntijan valvonnassa kalataloustutkimuksissa käytettävää aineistoa. hankkii kalataloustutkimuksissa käytettäviä yleisimpiä aineistoja ja käsittelee oikealla tavalla näissä saatavia näytteitä ja näyte-eriä. Vesi- ja eliöyhteisönäytteet: Vesi- ja eliöyhteisönäytteiden oton suunnittelu (esim. ositus / näytteenottosyvyyden valinta ja toteutus) suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna vesi- ja eliöyhteisönäytteiden oton. käsittelee kalataloustutkimuksissa saatavia yleisimpiä näytteitä ja näyte-eriä pääosin oikeilla menetelmillä. suunnittelee ja toteuttaa huolellisesti vesi- ja eliöyhteisönäytteiden oton sekä tekee vaadittavat mittaukset, määritykset ja havainnot. suunnittelee ja toteuttaa vesija eliöyhteisönäytteiden oton sekä tekee vaadittavat mittaukset, määritykset ja havainnot. Työtehtävien hallinta Kalabiologiset määritykset: työvälineiden ja materiaalien valinta, kalojen ja rapujen rakenteiden taltiointimenetelmät ottaa ja taltioi asiantuntijan opastuksessa kala- ja rapunäytteitä. opiskelija ottaa ja taltioi kalaja rapunäytteitä. ottaa ja taltioi kala- ja rapunäytteitä. kalabiologisesta aineistosta tehtävät mittaukset ja määritykset (esim. pituus, paino, sukupuoli, sukukypsyys, mahan täyteisyys, ikä, ravintokohdeanalyysit) ottaa asiantuntijan opastuksessa vesi- ja eliöyhteisöjen tutkimuksen näytteitä. valitsee mittauksiin ja määrityksiin oikeat työvälineet, materiaalit ja menetelmät. tekee yksinkertaisia kasvun ja iän määrityksiä, ravintoanalyyseja ravintokohdepääryhmien tasolla, kalojen kunnon ja mahan täyteisyyden silmämääräisiä arvioita, sukupuolen ja sukukypsyyden määrityksiä. Tallennus tekee aineistosta tavallisimmat vaadittavat mittaukset, määritykset ja havainnot ja kirjaa ne tallennuskohteisiin. valitsee mittauksiin ja määrityksiin oikeat työvälineet, materiaalit ja menetelmät. Vesi- ja eliöyhteisönäytteet: vesi- ja eliöyhteisönäytteiden ottaminen ja kestävöinti, veden lämpötilan mittaaminen, ottaa vesi- ja eliöyhteisönäytteitä oikeilla menetelmillä ja valitsee pääosin oikeat työvälineet. tekee aineistosta vaadittavat mittaukset, määritykset ja havainnot ja kirjaa ne huolellisesti tallennuskohteisiin.

12 10 näkösyvyyden mittaaminen, säätietojen havainnointi, mahdolliset muut näyttötehtävään liittyvät mittaukset ja määritykset (esim. ph, happi, sähkönjohtokyky) mittaa veden lämpötilan ja näkösyvyyden sekä muut mahdolliset veden laatua kuvaavat parametrit. ottaa itsenäisesti vesinäytteitä oikeilla menetelmillä ja valitsee oikeat työvälineet.. Tallennus säätietojen havainnointi ja tallennus on osin ohjattua. Menetelmien, laitteiden ja näytteenottovälineiden sekä muiden laitteiden ja välineiden sekä kemikaalien käyttö ja valinta on pääosin itsenäistä. mittaa veden lämpötilan ja näkösyvyyden sekä muut mahdolliset veden laatua kuvaavat parametrit sujuvasti sekä tekee oikeat säähavainnot ja kirjaa ne huolellisesti tallennuslomakkeelle. ottaa asiantuntijan valvonnassa eliöyhteisöjen tutkimuksen näytteitä oikeilla menetelmillä ja valitsee oikeat työvälineet. menetelmien, laitteiden ja näytteenottovälineiden sekä muiden laitteiden ja välineiden sekä kemikaalien käyttö ja valinta on itsenäistä. valitsee ohjattuna oikeat kestävöintimenetelmät ja kestävöi näytteet tutkimuskäyttöön.. ottaa itsenäisesti eliöyhteisöjen havainnoinnissa tarvittavia näytteitä oikeilla menetelmillä ja valitsee oikeat työvälineet. valitsee oikeat kestävöintimenetelmät ja kemikaalit ja kestävöi näytteet tutkimuskäyttöön. Työn perustana olevan tiedon hallinta Kalabiologiset määritykset: Kala- ja rapulajien tuntemus tunnistaa yleisimmät sekä taloudellisesti tärkeät tai muuten merkittävät kalalajit. tunnistaa useimmat maamme vakinaisista ja säännöllisesti istutettavista kalalajeista. tunnistaa lajilleen maamme luonnonvaraiset kala- ja rapulajit sekä tärkeimmät vesiviljelyssä tai kalavesien hoidossa käytettävät kala- ja rapulajit. Vesi- ja eliöyhteisönäytteet: Vesianalyysitulosten tulkinta (veden lämpötila, happi, näkösyvyys, muut parametrit) tunnistaa kalojen tavallisimmat ulkoiset ja sisäiset rakenteet sekä ymmärtää niiden merkityksen. tunnistaa joitakin tärkeimpiä kalataloustutkimuksissa käytettäviä kalojen rakenteita siten, että hän osaa taltioida niitä kalanäytteiksi. tunnistaa tärkeimmät kalataloustutkimuksissa käytettävät kalojen rakenteet siten, että hän osaa taltioida niitä kalanäytteiksi. tekee vesianalyysituloksista pääsääntöisesti oikeansuuntaisia johtopäätöksiä vesistön soveltuvuudesta kalavedeksi. tekee vesianalyysituloksista oikeansuuntaisia johtopäätöksiä vesistön soveltuvuudesta kalavedeksi.

13 11 Työturvallisuuden hallinta Kestävöintireagenssien käsittely käsittelee ohjattuna turvallisesti kestävöintireagensseja. käsittelee pääosin turvallisesti kestävöintireagensseja. käsittelee turvallisesti kestävöintireagensseja. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Yleiset työelämävalmiudet: itsearviointitaidot, kehittämisvalmiudet, asenne ja työaikojen noudattaminen arvioi ohjattuna omaa suoritustaan ja kehittämiskohteitaan. noudattaa annettuja työaikoja.. arvioi omaa suoritustaan ja kehittämisvalmiuksiaan. suhtautuu työtehtäviinsä pääosin innostuneesti ja ammattimaisesti. arvioi omaa suoritustaan ja kehittämisvalmiuksiaan suhteessa näytön tavoitteisiin. kehittää omia ratkaisuja, jotka soveltuvat annettuun tehtävään. noudattaa työaikoja. suhtautuu työtehtäviinsä pääosin innostuneesti ja ammattimaisesti. noudattaa työaikoja. Yhteiset painotukset Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta, kestävä kehitys ja työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen lajittelee ohjattuna syntyneet jätteet ja siivoaa työtilansa. mittaa, määrittää ja tallentaa näytteet itsenäisesti siten, että tuloksista tehtävät johtopäätökset ovat luotettavia. mittaa, määrittää ja tallentaa näytteet itsenäisesti siten, että tuloksista tehtävät johtopäätökset ovat luotettavia. ottaa, merkitsee, kestävöi ja taltioi näytteet ohjattuna siten, että niiden laatu ja käyttökelpoisuus mahdollistavat luotettavat jatkomääritykset. siivoaa pääosin itsenäisesti ja huolellisesti työtilansa sekä lajittelee syntyneet jätteet työn päätteeksi. siivoaa itsenäisesti ja huolellisesti työtilansa sekä lajittelee syntyneet jätteet oikein työn päätteeksi.. pukeutuu turvallisesti ja ohjattuna omasta terveydestä huolehtien. ottaa, merkitsee, kestävöi ja taltioi näytteet siten, että niiden laatu ja käyttökelpoisuus mahdollistavat luotettavat jatkomääritykset. ottaa, merkitsee, kestävöi ja taltioi näytteet itsenäisesti siten, että niiden laatu ja käyttökelpoisuus mahdollistavat luotettavat jatkomääritykset. pukeutuu turvallisesti ja pääosin terveellisesti vallitsevien sääolojen mukaisesti.. pukeutuu itsenäisesti turvallisesti ja terveellisesti vallitsevien sääolojen mukaisesti.

14 Kalatalous 5 ov Näytön kuvaus Kalatalouden näytössä arvioidaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti seuraavia opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opintokokonaisuuden keskeisiä sisältöjä: Kalatalous elinkeinona ja sen hallinnointi Kalavesien hallinto ja valvonta Kalatalousalan tukimuodot Näytön kuvaus kalastustapahtumaa koskevien säädösten ja säännösten mukaisessa toiminnassa Opiskelija toimii kalatalousalan ammattitehtävässä työssäoppimispaikan tai oppilaitoksen vesialueella. Näytössä opiskelija osoittaa valmiuksiaan soveltaa vesilakia sekä kalastuslakia ja - asetusta sekä muiden kalastusta säätelevien viranomaisten ja hallinnollisten elimien sekä paikallisten edunvalvojien säädöksiä ja päätöksiä pyydysten valinnassa, merkinnässä ja pyyntipaikan valinnassa. Opiskelija perustelee kalavesien omistusjärjestelmän sekä kalastuksenvalvojan tehtävät ja oikeudet. Opiskelija noudattaa annettuja työaikoja, arvioi omaa työtään, vastaanottaa palautetta ja kehittää työskentelyään saadun palautteen perusteella. Hän työskentelee yhteistyökykyisesti ja oma-aloitteisesti. Työelämälähtöisen toiminnallisuuden kannalta näyttö voidaan järjestää esimerkiksi osana kalastuksen perustaitojen näyttöä tai kalat ja kalavedet sekä vesillä liikkumisen opintokokonaisuuden näyttöä, jolloin esimerkiksi kalastus- ja vesilain, kalavesien omistusjärjestelmän sekä paikallisten edunvalvojien asettamien kalastusohjeiden ja pyydysrajoitusten tuntemus tulee toiminnallisesti luontevasti esille vesialueella liikuttaessa ja pyydyksiä koettaessa ja laskiessa. Näytössä voidaan myös simuloida kalastuksenvalvojana toimimista. Näytön kuvaus kalatalouspoliittiseen keskusteluun osallistumisessa / kalatalousselvityksen laatimisessa Opiskelija osallistuu joko kalatalouspoliittiseen keskusteluun tai laatii kirjallisen selvityksen (esimerkiksi portfolion) kalatalousalan opintokokonaisuuden keskeisistä teemoista. Näytössä voidaan esimerkiksi simuloida kalaveden osakaskunnan kokousta, jossa käsitellään soveltaen opintokokonaisuuden keskeisiä sisältöjä. Opiskelija noudattaa annettuja aikatauluja. Näytön vaihtoehtoinen kirjallinen tai suullinen toteutustapa huomioi erilaiset opiskelijat, jolloin opiskelijalla on oikeus esittää näytössä vaadittavaa osaamista joko suullisesti tai kirjallisesti. Näytön arvioijat arvioivat opiskelijan tietoperustaa työhön liittyvillä suullisilla kysymyksillä tai kirjallisessa selvityksessä esiin tulevien, näyttötehtävään liittyvien selvitysten perusteella. Näytössä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavien keskeisten asioiden tuntemusta: kalatalouden eri ammattialojen tulevaisuudennäkymät kalatalousalalla ja ympäristöhallinnossa toimivat viranomaiset ja niiden toimenkuva kalatalousalan neuvonta- ja muut järjestöt ja niiden toimenkuva kalavesien omistusjärjestelmä kalastusalueen isännöitsijän toimenkuva kalatalousalan edunvalvontamahdollisuudet ympäristö- ja kalastusasioissa kalastuksenvalvojan tehtävät kalastus- ja vesilainsäädäntö kalatalousalan tukimuodot

15 13 Näytön kuvaus kalatalouden elinkeinotukihakemuksen laatimisessa Opiskelija toimii kalatalousviranomaisen apuna ohjauksessa kalatalouden elinkeinotukihakemuksien (esim. KOR, EMOTR, ESR - rahoitteiset tukihakemukset) käsittelyssä ja laadinnassa tai opiskelija laatii soveltuvin osin kalatalousalan oman suuntautumisensa mukaiset toiminnan harjoittamiseen tarvittavat lupahakemukset. Näytössä arvioidaan lisäksi opiskelijan kykyä ja motivaatiota itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn, opiskelijan oppimis- ja ongelmanratkaisutaitoja, motivaatiota, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, yhteistyötaitoja sekä työaikojen ja annettujen aikataulujen noudattamista, palautteen vastaanottokykyä sekä oman työskentelyn kehittämistä. Näyttöympäristö Kalatalouden opintokokonaisuuden näyttö voidaan suorittaa kalatalousalan oppilaitoksissa, TE-keskuksissa, kalaveden osakaskuntien kokoustiloissa tai kalatalousviranomaisten tiloissa ja erilaisilla vesialueilla. Näyttö voidaan toteuttaa yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Opiskelijan yksilösuoritus tulee voida arvioida luotettavasti. Arviointiin osallistuvalla työelämän edustajalla on oltava vähintään kalatalousalan ammatillinen peruskoulutus sekä riittävä alan työkokemus. Näytön arviointi Kalatalouden opintokokonaisuuden näyttöjen arviointikohteet ja -kriteerit T1, H3 ja K5-tasokuvauksineeen sekä T2- ja H4-poikkeamineen on esitetty taulukossa. Näytössä arvioidaan arviointikriteereissä esitetty osaaminen soveltuvin osin. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Kalastustapahtumaa koskevien säädösten ja säännösten mukaan toimiminen Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija ottaa huomioon kalastustoimintaa koskevaa lainsäädäntöä toimiessaan kalatalousalan ammattityötehtävissä. selostaa joiltakin osin kalastustoimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä muiden viranomaisten ja hallinnollisten elimien sekä paikallisten edunvalvojien säädöksiä ja päätöksiä toimiessaan alan työtehtävissä. selostaa keskeisimmiltä osin kalastustoimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä muiden viranomaisten ja hallinnollisten elimien sekä paikallisten edunvalvojien säädöksiä ja päätöksiä toimiessaan alan työtehtävissä. Elinkeinotukihakemuksen laatiminen hankkii tietoa kalatalouden elinkeinotuista. laatii selvästi ohjattuna kalatalouden elinkeinotukihakemuksia. laati opastettuna kalatalouden elinkeinotukihakemuksia.

16 14 Työn perustana olevan tiedon hallinta Kalatalouden asema Suomessa kuvaa kalatalousalan tavallisimmat ammattitehtävät ja arvioi omat valmiutensa niihin. kuvaa kalatalousalan tavallisimmat ammattitehtävät, arvioi omat valmiutensa niihin sekä kuvaa pääpiirteittäin niissä viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset ja tulevaisuuden ennusteet. hahmottaa kalatalousalan aseman kansantaloudellisesti, kuvaa kalatalousalan ammattitehtävät ja arvioi realistisesti omat valmiutensa niihin, kuvaa viime vuosikymmeninä niissä tapahtuneet muutokset ja perustellusti tulevaisuuden ennusteet Kalatalousalalla ja ympäristöhallinnossa toimivat viranomaiset ja niiden toimenkuvan selostaminen etsii tietoa kalatalousalan viranomaisia sekä neuvontaym. järjestöjä ja niiden tehtävistä. seuraa joiltakin osin alalla tapahtuvaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. seuraa alalla tapahtuvaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Kalatalousalan neuvonta ja muiden järjestöjen ja niiden toimenkuvan tuntemus kuvailee pääpiirteittäin vesien omistussuhteiden ja kalastusasioiden määräytymisen Suomessa nimeää joitakin kalatalousalan viranomaisia sekä neuvonta- ym. järjestöjä ja kuvaa pääpiirteittäin niiden toimenkuvat. selostaa kattavasti eri kalatalousalalla ja ympäristöhallinnossa toimivat viranomaiset sekä neuvonta- ym. järjestöt ja niiden tärkeimmät tehtävät. Kalavesienomistusjärjestelmän tuntemus ottaa huomioon kalastustoimintaa koskevaa lainsäädäntöä toimiessaan kalatalouden ammattityötehtävissä. kuvailee vesien omistussuhteiden ja kalastusasioiden määräytymisen Suomessa. kuvailee vesien omistussuhteiden ja kalastusasioiden hallintoelimien määräytymisen Suomessa. Kalastusalueen isännöitsijän toimenkuvan tuntemus Kalastuksenvalvojan tehtävät kuvailee kalavesien omistusjärjestelmän sekä kuvailee pääosin kalastuksenvalvojan tehtävät ja oikeudet. kuvailee kalavesien omistusjärjestelmän, selostaa kalastuksenvalvojan tehtävät ja oikeudet sekä kalastusalueen isännöijän toimenkuvan. Kalatalousalan edunvalvontamahdollisuudet ympäristö- ja kalastusasioissa Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen kuvailee kalavesien omistusjärjestelmän sekä kuvailee pääosin kalastuksenvalvojan tehtävät ja oikeudet. kuvailee kalavesien omistusjärjestelmän, selostaa kalastuksenvalvojan tehtävät ja oikeudet sekä kalastusalueen isännöijän toimenkuvan. Oppimistaidot, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot ja yhteistyötaidot työskentelee yhteistyökykyisesti. työskentelee yhteistyökykyisesti ja perustelee pääosin asiallisesti mielipiteensä. työskentelee yhteistyökykyisesti, joustavasti ja perustelee asiallisesti mielipiteensä. Yleiset työelämävalmiudet: itsearviointitaidot, kehittämisvalmiudet, asenne ja työaikojen noudattaminen tarvitsee tukea tiedon hakemisessa ja johtopäätösten tekemisessä. pyrkii ottamaan asioista selvää ja hakee tarvittaessa ohjausta johtopäätöksiinsä. ottaa asioista selvää omaaloitteisesti ja tekee itsenäisiä johtopäätöksiä. selvittää ohjauksen avulla ongelmia. perustelee ongelmatilanteissa tekemänsä ratkaisut. soveltaa aikaisemmin oppimaansa uudessa tilanteessa ja esittää ongelmatilanteissa realistisia ja rakentavia ratkaisuvaihtoehtoja.

17 15 toimii tutuissa tilanteissa ja ryhmässä. arvioi ohjattuna omaa suoritustaan ja kehittämisvalmiuksiaan. noudattaa annettuja työaikoja. toimii erilaisissa tilanteissa ryhmän jäsenenä. arvioi omaa suoritustaan ja kehittämisvalmiuksiaan. suhtautuu työtehtäviinsä pääosin vastuullisesti ja oma-aloitteisesti sekä noudattaa työaikoja. toimii aktiivisesti ja kannustavasti erilaisissa tilanteissa ryhmän jäsenenä. arvioi omaa suoritustaan ja kehittämiskohteitaan suhteessa työn ja näytön tavoitteisiin. kehittää omia ratkaisuja, jotka soveltuvat annettuun tehtävään. suhtautuu työtehtäviinsä vastuullisesti ja omaaloitteisesti sekä noudattaa työaikoja Vesillä liikkuminen 5 ov Näytön kuvaus Vesillä liikkumisen näytössä arvioidaan seuraavia opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opintokokonaisuuden keskeisiä sisältöjä: Merimiestaito ja turvallinen vesillä liikkuminen Navigointi ja reittisuunnitelman tekeminen Meriteiden sääntöjen soveltaminen Meriturvallisuus ja pelastautuminen Opiskelija liikkuu vuodenajasta riippumatta veneellä tai aluksella avoveden aikaan vesillä turvallisesti kulloinkin vallitsevien sääolosuhteiden mukaan. Hän tekee reittisuunnitelman ja liikkuu vesillä merenkulun säännösten mukaisesti hyvää merimiestapaa noudattaen. Opiskelija toimii väistämissääntöjen mukaisesti, tulkitsee karttamerkintöjä sekä liikkuu vesillä viitoitusjärjestelmän mukaisesti. Hän määrittää sijaintinsa merikartan ja kompassin avulla. Opiskelija noudattaa annettuja työaikoja ja työturvallisuusohjeita sekä pukeutuu vallitsevien sääolojen mukaisesti omasta terveydestään huolehtien. Näytön arvioijat arvioivat työn perustana olevan tiedon hallintaa suullisilla kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan merimiestaitoja ja reittivalintoja. Vesillä liikkumisen näyttö voidaan järjestää osana suurempaa työelämälähtöistä toiminnallista kokonaisuutta, jossa turvallinen veneen käsittely sekä meriteiden sääntöjen tuntemus ja soveltaminen käytännössä tulevat luontevasti esiin. Tällaisia näyttötilanteita voivat olla esimerkiksi kalat ja kalavedet, kalastuksen perustaitojen tai kalaveden hoidon opintokokonaisuuksien näytöt. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan järjestää jäällä liikkumisen lisänäytön, jolloin vesillä liikkumisen näytön kuvausta, näyttöympäristöä, näytön arviointikriteerejä ja näytön arvioinnin tallennusohjeita voidaan käyttää soveltuvin osin moottorikelkalla ajamiseen soveltuvaksi. Jäällä liikkumisen näyttö ei ole yksinomaan riittävä vesillä liikkumisen opintokokonaisuuden näyttö.

18 16 Näyttöympäristö Näyttö voidaan järjestää joko oppilaitoksessa tai työpaikalla, jossa on näytön suorittamiseen sopivat kulkuvälineet, tarvikkeet sekä muu varustus. Taulukossa on kuvattu opintokokonaisuuden näyttöympäristö: Vesillä liikkuminen 5 ov Näytön suorituspaikka Koneet, laitteet ja välineet Muu materiaali Työyhteisö Mikä tahansa riittävän laaja vesialue, jossa on riittävästi viittoja ja mahdollisuus reittisuunnitteluun ja josta on saatavilla merikortti tai vastaava. Vesillä liikkumisen näyttö voidaan suorittaa joko työssäoppimispaikan tai oppilaitoksen vesialueella. Rekisteröity moottoroitu vene tai alus hallinta- ja apulaitteineen sekä säännösten mukaisine varusteineen ja pelastautumisvälineineen. Merikortti / vesialueen kartta, kompassi, ankkurit, köyttä, narua, pelastusliivit. Näyttöpaikan työyhteisö. Näyttö voidaan suorittaa yksin, parin kanssa tai pienryhmässä. Opiskelijan yksilösuoritus tulee voida arvioida luotettavasti. Arviointiin osallistuvalla työelämän edustajalla on oltava riittävä peruskoulutus vesillä liikkumisesta (esim. kuljettajakirja tai todistus vuokraveneen kuljettajan tutkinnon tai rannikkolaivuritutkinnon suorittamisesta) tai riittävä työkokemus vesillä liikkumisesta. Näytön arviointi Vesillä liikkumisen opintokokonaisuuden näyttöjen arviointikohteet ja -kriteerit T1, H3 ja K5- tasokuvauksineeen sekä T2- ja H4-poikkeamineen on esitetty taulukossa. Näytössä arvioidaan arviointikriteereissä esitetty osaaminen mahdollisimman kattavasti. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Turvallinen vesillä liikkuminen Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija liikkuu ohjattuna vesillä sääolot huomioon ottaen. liikkuu vesillä pääsääntöisesti turvallisesti erikokoisilla veneillä ja aluksilla. liikkuu vesillä turvallisesti erikokoisilla veneillä ja aluksilla. Reittisuunnitelman laatiminen laatii toisen valvonnassa ja osittain toisen avustamana reittisuunnitelman matkaa varten. laatii lähes itsenäisesti reittisuunnitelman matkaa varten. laatii itsenäisesti reittisuunnitelman matkaa varten. Työtehtävien hallinta Veneen käsittely käyttää aluksen hallintalaitteita sekä irrottaa ja kiinnittää aluksen kiinnitysköydet toisen valvonnassa ja osittain toisen avustamana. käyttää osittain ohjattuna aluksen hallintalaitteita. käyttää itsenäisesti veneiden ja alusten hallintalaitteita.

19 17 irrottaa sekä kiinnittää aluksen kiinnitysköydet itsenäisesti hyvissä olosuhteissa. irrottaa ja kiinnittää aluksen kiinnitysköydet kaikissa sääoloissa. Työn perustana olevan tiedon hallinta Sijainnin määrittely, meriteiden sääntöjen soveltaminen ja erilaisten alusten tunnistaminen osaa noudattaa meriteiden sääntöjä sekä määritellä sijaintinsa merikartalla toisen valvonnassa ja osittain toisen opastamana. tulkitsee oikein vesiliikenteen viitoitusjärjestelmän merkkejä ja määrittelee sijaintinsa lähes itsenäisesti kompassin ja merikartan avulla. kulkee viitoitetulla väylällä meriteiden sääntöjä noudattaen ja määrittelee sijaintinsa itsenäisesti kompassin ja merikartan avulla. tunnistaa erilaiset alukset tunnusmerkkien perusteella valoisaan aikaan. tunnistaa erilaiset alukset tunnusmerkkien perusteella sekä valoisaan aikaan että pimeässä. Työturvallisuuden hallinta liikkuu jäällä pääosin turvallisesti. liikkuu jäällä turvallisesti. Meriturvallisuus ja pelastautuminen käyttää toisen valvonnassa ja osittain toisen avustamana pelastautumisvälineitä. varustautuu ja käyttää pääosin itsenäisesti jäällä ja vesillä liikuttaessa henkilökohtaisia ja aluksen varusteisiin kuuluvia turvavarusteita ja pelastautumisvälineitä. varustautuu itsenäisesti ja käyttää jäällä ja vesillä liikuttaessa henkilökohtaisia turvavarusteita ja pelastautumisvälineitä. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Yleiset työelämävalmiudet: itsearviointitaidot, kehittämisvalmiudet, asenne ja työaikojen noudattaminen arvioi ohjattuna omaa suoritustaan ja kehittämisvalmiuksiaan. arvioi omaa suoritustaan ja kehittämiskohteitaan, suhtautuu työtehtäviinsä pääosin innostuneesti ja ammattimaisesti ja noudattaa työaikoja. arvioi omaa suoritustaan ja kehittämiskohteitaan suhteessa näytön tavoitteisiin. noudattaa annettuja työaikoja. suhtautuu työtehtäviinsä innostuneesti ja ammattimaisesti ja noudattaa työaikoja. Yhteiset painotukset Työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen pukeutuu ohjatusti sääolojen edellyttämällä tavalla. pukeutuu pääosin sääolojen edellyttämällä tavalla. pukeutuu sääolojen edellyttämällä tavalla.

20 Kalastuksen perustaidot 11 ov Näytön kuvaus Kalastuksen perustaitojen näytössä arvioidaan seuraavia opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opintokokonaisuuden keskeisiä sisältöjä mahdollisimman kattavasti: Kalastusmenetelmät ja saaliin käsittely Pyydysten rakentaminen, korjaus ja huolto Kalastuksessa käytettävien koneiden ja laitteiden käyttö ja huolto ja eri materiaalien työstö Opiskelija toimii kalastusryhmän jäsenenä ja osallistuu ohjattuna ammattimaiseen kalastustapahtumaan (esim. verkko-, rysä-, nuotta- tai troolipyyntiin). Hän valmistelee kalastustapahtuman alusta loppuun. Opiskelija käyttää turvallisesti kalastuksessa tarvittavaa venettä tai moottorikelkkaa ja liikkuu turvallisesti vesillä tai jäällä. Opiskelija tekee kalastustapahtumassa käytettäville pyydyksille, koneille ja laitteille tarvittavat tarkistus- ja huoltotoimenpiteet, valitsee tilanteeseen ja vuodenaikaan liittyen sopivat pyydykset sekä apuvälineet ja laskee pyydykset tavoiteltavan kalalajin mukaan valitulle paikalle. Hän hyödyntää kalavaroja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti huolehtimalla pyyntiajankohtaan nähden rauhoitettujen lajien sekä alamittaisten yksilöiden takaisin veteen laskemisesta. Opiskelija kokee pyydykset, käsittelee, kuljettaa ja valmistelee saaliin hygieenisesti kauppakuntoon sekä huoltaa veneen ja pyydykset kalastustapahtuman jälkeen. Opiskelija työskentelee vastuullisesti ja oma-aloitteisesti, arvioi omaa suoritustaan ja kehittämiskohteitaan sekä noudattaa annettuja työaikoja ja työturvallisuusohjeita. Näytön arvioijat arvioivat opiskelijan taitoja osallistua ammattimaiseen kalastustapahtumaan, kalastuksessa käytettävien koneiden ja laitteiden käyttöä ja huoltoa sekä saaliin hygieenistä käsittelyä. Pyydysten korjausta ja huoltoa arvioidaan näytössä, mikäli arviointikohde tulee luontevasti näyttötilanteessa esiin. Tällainen tilanne voi tulla esiin esimerkiksi pyydyksiä koettaessa, pyydysten kuntoa tarkistettaessa ja varastoitaessa, jolloin opiskelija tekee tarvittavat pyydykseen kohdistuvat korjaus- ja huoltotoimenpiteet (esim. verkon paikkaus ja puhdistus). Työn perustana olevan tiedon hallintaa arvioidaan suullisilla täydentävillä kysymyksillä, joilla selvitetään käytettävän kalastusmenetelmän ja pyydysten rakenteiden tuntemusta, opiskelijan valintoja pyyntipaikan ja käytettävän pyydyksen suhteen sekä opiskelijan tietämystä kalastustapahtumassa käytettävän veneen / aluksen ja moottorin toimintaperiaatteista. Kalastuksen perustaitojen (11 ov) opintokokonaisuuden näyttö voidaan luontevasti yhdistää esim. Vesillä liikkumisen (5 ov) opintokokonaisuuden näytön kanssa.

21 19 ESIVALMISTELUT pyydysten ja muun kaluston valinta mahdollinen pyydyshuolto aluksen varustaminen ajoonlähtötarkistukset pyyntipaikan valinta KALASTUSTAPAHTUMA veneen / aluksen / moottorikelkan turvallinen käsittely pyydysten laskeminen pyydysten kokeminen saaliin hygieeninen käsittely LOPPUVALMISTELUT saaliin toimittaminen eteenpäin pyydysten ja kaluston huolto ja varastointi itsearviointi palautteen vastaanottaminen ja omien kehittämiskohteiden arviointi Turvallinen vesillä liikkuminen, sään mukainen pukeutuminen, työaikojen noudattaminen, ammattietiikka (asenne), Näyttöympäristö Taulukossa on kuvattu Kalastuksen perustaidot opintokokonaisuuden näyttöympäristö. Taulukossa on tuotu esiin näytön kannalta oleelliset vaatimukset. Kalastuksen perustaidot 11 ov Näytön suorituspaikka Toimintaympäristö Koneet, laitteet ja välineet Muu materiaali Työyhteisö Ammattikalastajat, oppilaitokset, kalasatamat, kalatalousalan tutkimuslaitokset, TE-keskukset ym. laitokset ja yritykset, joissa riittävä varustetaso näytön järjestämiseksi. Vesialue (järvi tai meri). Tarvittava määrä pyydyksiä. Kalastukseen soveltuva vene / alus tai moottorikelkka. Talvella lapio, kaira, tuura, jääsaha, mahdolliset muut kalastustapahtumassa tarvittavat koneet, laitteet ja välineet. Pyydyshuoltoon tarvittava välineistö (esim. painepesuri, paikkausvälineistö ja materiaali). Merkkiliput, ankkurit, köyttä, narua, puukkoja, kalojen hygieeniseen kuljetukseen ja säilytykseen tarvittava kalusto, (jäätä), saaveja, pelastusliivit. Näyttöpaikan työyhteisö. Näyttö voidaan suorittaa yksin, työparin kanssa tai pienryhmässä. Opiskelijan yksilösuoritus tulee voida arvioida luotettavasti. Arviointiin osallistuvalla työelämän edustajalla on oltava vähintään kalatalousalan ammatillinen peruskoulutus ja riittävä alan työkokemus.

22 20 Näytön arviointi Kalastuksen perustaitojen opintokokonaisuuden näytön arviointikohteet ja -kriteerit T1, H3 ja K5- tasokuvauksineeen sekä T2- ja H4-poikkeamineen on esitetty taulukossa. Näytössä arvioidaan arviointikriteereissä esitetty osaaminen mahdollisimman kattavasti. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Ammattimaisilla pyydyksillä kalastaminen Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija osallistuu ohjattuna ammattimaiseen kalastukseen, opiskelijan osallistuminen ammattimaiseen kalastustapahtumaan vaatii paljon ohjausta. osallistuu ohjattuna ammattimaiseen kalastukseen, opiskelijan osallistuminen ammattimaiseen kalastustapahtumaan vaatii jonkin verran ohjausta. osallistuu ohjattuna ammattimaiseen kalastukseen, opiskelijan osallistuminen ammattimaiseen kalastustapahtumaan vaatii vain vähäistä ohjausta. Pyydysten huolto ja korjaus tekee pyydyshuollon perustyöt. tekee pyydyshuollon perustyöt ja korjaa ohjattuna pyydyksiä. korjaa ja huoltaa pyydyksiä. Kalastustapahtumassa käytettävän veneen sekä yleisimpien koneiden ja laitteiden käyttö ja huolto Työtehtävien hallinta Välineiden (pyydysten, merkkilippujen ym., ankkureiden, köysien ja narujen) valinta ja käyttö käyttää kalastustapahtumassa käytettävää venettä sekä yleisimpiä koneita ja laitteita lähes itsenäisesti. suorittaa lähes itsenäisesti kalastustapahtumassa käytettävien koneiden ja laitteiden tarkistukset sekä huoltotoimenpiteet. valitsee pääsääntöisesti oikean pyydys- ja muun kaluston paikallisen vesistön ja tavoiteltavan lajiston mukaan. käyttää itsenäisesti kalastustapahtumassa käytettävää venettä sekä vähäisessä ohjauksessa kalastuksessa käytettäviä yleisimpiä koneita ja laitteita. suorittaa itsenäisesti kalastustapahtumassa käytettävien koneiden ja laitteiden tarkistukset sekä huoltotoimenpiteet niin, ettei aiheuta vaaraa veneelle, moottorille tai meriturvallisuudelle. valitsee oikean pyydys- ja muun kaluston paikallisen vesistön ja tavoiteltavan lajiston mukaan. Saaliin hygieeninen käsittely käsittelee saaliin hygieenisesti. käsittelee saaliin hygieenisesti. käsittelee saaliin hygieenisesti siten, että se säilyy käyttökelpoisena mahdollisimman pitkään.