TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Esipuhe MENESTYKSESTÄ KOHTI EPÄVARMEMPIA AIKOJA Tampere on toteuttanut kahden vuoden ajan maassamme historiallista kuntauudistusta, jossa samalla kertaa otettiin käyttöön tilaaja tuottaja malli sekä pormestarimalli kaupungin johtamisessa. Kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä, joskin molemmissa malleissa on vielä kehittämistä. Jatkossa tilaaja tuottaja mallia on kehitettävä joustavammaksi, tarkemmaksi ja asiakasystävällisemmäksi. Monituottajamallia on myös laajennettava ja palvelutuotannon tuottavuutta parannettava. Näin toimintamalli saadaan vielä paremmin toimivaksi. Pormestarimalli on antanut kasvot poliittiselle päätöksenteolle ja vahvistanut luottamushenkilöiden asemaa valmistelussa. Alueellisen osallistumisen malli, Alvari ja muut uudet toimintatavat ovat lisänneet kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia. Toimintamallin uudistamisella kaupunkilaisten ja päättäjien vuoropuhelu on vilkastunut. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat viime vuonna seitsemän prosenttia. Kunta alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja muun muassa hoitotakuun vaatimat tehostetut toimenpiteet. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski viime vuonna ja tulos heikkeni kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Suurimpien kaupunkien ja pienimpien kuntien talous kehittyi kuntien keskiarvoa heikommin. Kuntien lainakanta kasvoi viime vuonna edelleen. Tampereen menojen kasvu oli kuntien yleistä kehitystä nopeampaa. Verotulojen 8,1 prosentin kasvu mahdollisti ulkoisten toimintamenojen 8,7 prosentin kasvun. Kaupungin talous oli tuloksen tarkastelun kannalta tasapainossa. Tuloslaskelmassa vuosikate kattoi poistot 140 prosenttisesti ja tilikauden tulokseksi muodostui 180,3 miljoonaa euroa. Erinomainen tulos aiheutui Sähkölaitoksen yhtiöittämisestä kertyneestä myyntivoitosta ja käyttöpääoman myynnistä. Edellisiin tilikausiin vertailukelpoinen tulos oli 37,2 milj. euroa. Kaupungin investointien kokonaismäärä ilman sähkölaitoksen yhtiöittämisjärjestelyjä oli 163,0 milj. euroa. Tampereen asukaskohtainen lainamäärä laski toisena vuonna peräkkäin ja oli vuoden lopussa 937 euroa asukasta kohden. Vuoden 2008 tilinpäätöksen perusteella kaupungin taloudellinen tilanne on vakaa. Maailmanlaajuinen talouden taantuma uhkaa kuitenkin myös kaupungin taloutta. Verotulojen kasvun hiipuessa haasteena on tasapainon säilyttäminen. Kaupungin taloutta ei nykyisessä mittakaavassa voida rakentaa kasvavien verotulojen ja valtionosuuksien, sähkölaitoksen hyvän tuloksen ja kertaluonteisten maanmyyntitulojen varaan. Tämän vuoksi lähivuosina entistä tärkeämmäksi muodostuu toimintamenojen kasvun hillitseminen ja oman tulorahoituksen parantaminen vastaamaan paremmin kasvavan kaupungin investointitasoa. Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkui tasaisen vahvana. Kaupungin väkiluku kasvoi asukkaalla ja vuoden 2008 lopussa tamperelaisia oli Kaupunkiseudun väestömäärä lisääntyi asukkaalla ja väkiluku ylitti asukkaan rajan. Tampereen rajan ylittää päivittäin työssäkävijää. Pendelöinti on kasvanut viime vuosina yli tuhannella työntekijällä vuodessa. Työpaikkaomavaraisuus on noussut 123 prosenttiin. Liikennemäärien kasvaessa toimivat liikenneratkaisut ja kaupunkiseudun kokonaisuuden huomioon ottava yhdyskuntarakenne on entistä tärkeämpää. Kaupunkiseudulla viedään parhaillaan eteenpäin merkittävää hankekokonaisuutta, jolla haetaan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteistyön lisäämistä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on kehittää Tampereen kaupunkiseudusta suuri kaupunki, jossa vähintään kilpailukyvyn kehittämiseen, yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät asiat sekä osa palvelujen järjestämistä koskevista päätöksistä tehdään kaupunkiseudun laajuisella alueella. Tampere jatkoi aktiivista kansainvälistä verkostoitumista. Helsingin ja Kotkan kanssa avattiin yritysten viennin edistämiseksi toimisto Pietariin. Kiinalaisen Guangzhoun kanssa solmittiin vuoden lopussa ystävyyskaupunkisopimus. Vuoden 2008 lopussa kaupunkiseudun kunnat tekivät päätökset Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiön perustamisesta. Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa Tredea Oy:nä, jonka tehtävänä on järjestää alkavien yritysten neuvontaa, toteuttaa seudun markkinointia (ml. matkailuasiat) sekä toteuttaa erilaisia yritysryppäisiin ja maa alueisiin liittyviä kehittämishankkeita. Tampereen ensimmäinen joulutori avattiin Keskustorilla. Joulutori sai heti lämpimän vastaanoton. Vuonna 2009 joulutori laajentuu ja todennäköisesti myös kansainvälisiä kontakteja tulee mukaan. Vuosi 2008 jää historiaan erityisesti maailmalaajuisen talouslaman puhkeamisen vuotena. Globaalit myllerrykset eivät vielä kuitenkaan vaikuttaneet merkittävästi Tampereen kaupunkiin. Kaupungin talous pysyi vahvana ja kaupunki menestyi kaupunkien imagotutkimuksessa jälleen erinomaisesti. Myönteisestä kehityksestä lausun kiitokset kaupungin henkilöstölle, asukkaille ja yhteistyökumppaneille. Timo P. Nieminen Pormestari

4 Esipuhe

5 Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 11 Tampereen kaupungin hallinto 11 Kaupunginvaltuusto 11 Kaupunginhallitus 11 Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat 13 Henkilöstö 14 Yleinen taloudellinen kehitys 15 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 17 Yleinen kehitys 17 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 19 Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 21 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 25 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 26 Ympäristötekijät 27 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 28 Tilikauden tuloksen muodostuminen 30 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 30 Tuloslaskelman analysointi 31 Toiminnan rahoitus 33 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 33 Rahoituslaskelman analysointi 34 Tasetarkastelu 35 Tase ja sen tunnusluvut 35 Taseen analysointi 38 Kokonaistuotot ja kulut 40 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 41 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 41 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 42 Konsernin toiminnan ohjaus 43 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 44 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 46 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 46 Konsernituloslaskelman analysointi 47 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 48 Konsernin rahoituslaskelman analysointi 49

6 Tilinpäätös Konsernitase ja sen tunnusluvut 50 Konsernitaseen analysointi 52 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 53 Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen 57 Laskelmaosa 58 Tuloslaskelman toteutumavertailu 58 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen 60 Investointien toteutumavertailu 62 Rahoituslaskelman toteutumavertailu 67 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen 69 Strategiaosa 70 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 79 Verotulot 79 Valtionosuudet 79 Korkotuotot ja kulut 80 Muut rahoitustuotot ja kulut 81 Antolainauksen muutokset 82 Lainakannan muutokset 83 Rahastot 84 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 87 Varhaiskasvatus ja esiopetus 93 Perusopetus 95 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut 96 Psykososiaalisen tuen palvelut 97 Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut 99 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 101 Toisen asteen koulutus 106 Ammattikorkeakoulutus 107 Osaamisen edistäminen 108 Elinkeinojen edistäminen 109 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 111 Kirjastopalvelut 115 Museopalvelut 116 Kulttuuripalvelut 118 Liikuntapalvelut 120 Vapaan sivistystyön palvelut 121 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 123 Perusterveydenhuollon avopalvelut 128 Erikoissairaanhoidon palvelut 130 Päihde ja mielenterveyspalvelut 132 Sosiaalisen tuen palvelut 134 Vammaispalvelut 135

7 Tilinpäätös Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 137 Kotona asumista tukevat palvelut 141 Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut 143 Kaupunkiympäristön kehittäminen 145 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 151 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 154 Viranomaispalvelut 156 Joukkoliikenne 157 Pelastustoimi 159 Konsernihallinto 161 Strategiset projektit 166 Luova Tampere 166 BioneXt 167 Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma 168 Ratina 169 Vuores 170 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 171 Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö 174 Avopalvelut 176 Laitoshoito 180 Erikoissairaanhoito 183 Päivähoito ja perusopetus 186 Toisen asteen koulutus 189 Tampereen ammattikorkeakoulu 192 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 196 Yhdyskuntatuotanto 200 Suunnittelupalvelut 201 Viranomaispalvelut 203 Palvelukeskukset 206 Taloushallinnon palvelukeskus 207 Hallintopalvelukeskus 209 Elinkeinokeskus 210 Erillistilinpäätökset Liikelaitosten erillistilinpäätökset 213 Tampereen Sähkölaitos 215 Tampereen Vesi 231 Tampereen kaupungin liikennelaitos 240 Tampereen aluepelastuslaitos 249 Tullinkulman Työterveys 259 Tampereen Tietotekniikkakeskus 266 Tampereen Auto ja konekeskus 274 Tampereen kaupungin katu ja vihertuotanto 282

8 Tilinpäätös Tampereen Ateria 290 Tampereen Logistiikka 298 Tampereen tilakeskus 306 Taseyksikköinä käsiteltävien rahastojen erillistilinpäätökset 319 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 325 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 333 Rahoituslaskelma 334 Tase 335 Konsernituloslaskelma 337 Konsernin rahoituslaskelma 338 Konsernitase 339 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 343 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 343 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 345 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot 347 Verotulojen erittely 347 Valtionosuuksien erittely 347 Satunnaiset erät 348 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 348 Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Pakollisten varausten muutokset 349 Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot 349 Rahoitustuotot ja kulut 350 Erittely poistoeron muutoksista 350 Tasetta koskevat liitetiedot 351 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 351 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 358 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 362 Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuus velkojen vakuutena 362 Leasingvastuiden yhteismäärä 362 Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset 362 Muut taloudelliset vastuut 363 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 364 Henkilöstön lukumäärä 364 Henkilöstökulut 364 Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 367 Luettelo käytetyistä tositelajeista 368 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 371

9 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS

10 Tilinpäätös

11 Toimintakertomus 11 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2008 toiminut Pekka Paavola (Tasi), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Hanna Tainio (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Seppo Rantanen (Kok.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Alasentie Jaana (Tasi) Aleksovski Atanas (SDP) Ashorn Per (Vihr.) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Berg Esko (Kok.) Dündar Järvinen Aila (Kok.) Flinck Tuija (Kok.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heikkilä Lasse (KD) Heinivaho Matti (Kok.) Heinonen Jari (SKP) Hervonen Antti (Kok.) Ilomäki Aimo (Vas.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Jokinen Tarja (SDP) Jumppanen Piippa (Kok.) alk Järvelä Kristiina (Kok.) Kajan Maija (Vihr.) Karhu Saara (SDP) Kivistö Anneli (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Kontula Anna (Vas.) Koskinen Riitta (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Lepistö Joonas (SDP) Leppälahti Mikko (Kok.) Länsiö Matti (SDP) Löfberg Peter (RKP) Merikoski Sirkka (SDP) Meriläinen Rosa (Vihr.) Minkkinen Lea (Vas.) Mäkinen Seppo (Kok.) Nieminen Timo P. (Kok.) Nyberg Matti (Kok.) saakka Oksanen Lasse (Tasi) Ollila Riitta (SDP) Pesä Perttu (Vihr.) Punkari Antti (Kok.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Rantaviita Tiainen Anna Kaarina (Kesk.) Rauhala Leena (KD) Rimmi Eila (Vas.) Rinne Harri (Vihr.) Roivainen Irene (Vihr.) Ruoholahti Pauli (SDP) Salminen Seppo (SDP) Seppälä Miikka (Kok.) Sipilä Satu (KD) Sirén Elina (Kok.) Sirniö Ilpo (SDP) Sirnö Minna (Vas.) Soro Hannu (TaSi) Tervo Anne (SDP) Tiura Marja (Kok.) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Valkeasuo Laura (Vihr.) Vesasto Aro Irja (SDP) Viitanen Pia (SDP) Virtanen Pertti (PS) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2008 toiminut pormestari Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Lasse Oksanen (Tasi) ja toisena varapuheenjohtajana Pauli Ruoholahti (SDP). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Heikkilä Jari (Vas.) Kivistö Anneli (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Merikoski Sirkka (SDP) Pesä Perttu (Vihr.) Roivainen Irene (Vihr.) Seppälä Miikka (Kok.) Sirén Elina (Kok.)

12 Toimintakertomus 12 Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Apulaispormestarit Tarja Jokinen (SDP), Riitta Ollila (SDP) Irja Tulonen (Kok.) ja Sirkkaliisa Virtanen (Vas.) ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnon ryhmien johtajat Lasse Eskonen, Esa Kotilahti, Pekka Palola ja Juha Yli Rajala ovat esitelleet toimivaltaansa kuuluvat asiat. Kesäkuuhun asti palvelutuotantojohtajat Asko Koskinen ja Päivi Sillanaukee ovat esitelleet toimivaltaansa kuuluvat asiat. Loppuvuonna avoimen palvelutuotantojohtajan virassa toimi Kari Hakari. Kaupunginhallituksella on vuonna 2008 ollut kaksi jaostoa; suunnittelujaosto ja henkilöstöjaosto. Suunnittelujaoston tehtävänä on ollut käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen ohjaukseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvät asiat. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Pesä Perttu (Vihr.) pj. Länsiö Matti (SDP) I vpj. Sirén Elina (Kok.) II vpj. Dündar Järvinen Aila (Kok.) Heikkilä Jari (Vas.) Oksanen Lasse (Tasi) Rauhala Leena (KD) Suunnittelujaosto: Nieminen Timo P. (Kok.) pj. Roivainen Irene (Vihr.) I vpj. Ruoholahti Pauli (SDP) II vpj. Hanhilahti Timo (Kesk.) Koskinen Riitta (Kok.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Seppälä Miikka (Kok.) Tampereen kaupungin organisaatio vuonna 2008 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus pormestari Tarkastustoimikunta Kaupunginhallituksen jaostot Suunnittelu Henkilöstöjaostjaosto Tilaajalautakunnat palvelusopimukset Sivistys ja Terveyttä ja Osaamis ja toimintakykyä Ikäihmisten elämänlaatu elinkeino edistävien palvelujen palvelujen lautakunta palvelujen lautakunta lautakunta lautakunta apulais apulaispormestarpormestari Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta apulaispormestari Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari Konsernihallinto Tilaaminen Omistaja Hallinto ja Talous ja ohjaus ja henkilöstö strategia maapolitiikka johtaja johtaja johtaja johtaja Elinkeinoyksikkö Viestintäyksikkö Sisäinen tarkastus Hyvinvointipalvelut Palvelukeskukset Yhdyskuntatuotanto Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Sosiaali ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut palvelutuotantojohtaja palvelutuotantojohtaja Avopalvelut Laitoshoito Kulttuuri ja vapaaaikapalvelut Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Sara Hildénin taidemuseo TAMK jk jk jk jk jk jk jk hall Taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus Elinkeinokeskus Suunnittelu Viranpalveluomaispalvelut johtokunta Tampereen katu ja vihertuotanto Tilakeskus (johtokunta) Tietotekniikkakeskus (jk) Auto ja konekeskus (jk) Tampereen Ateria (jk) Tampereen Logistiikka (jk) Sähkölaitos (johtokunta) Liikennelaitos (jk) Tampereen Vesi (jk) Tullinkulman Työterveys (jk) Aluepelastuslaitos Kehittämisyksikkö

13 Toimintakertomus 13 Tarkastustoimikunnan tehtävänä on ollut valvoa ja arvioida sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta sekä käsitellä riskienhallinnan tilaa. Se myös ohjaa ja kehittää sisäistä tarkastusta, hyväksyi sen vuosisuunnitelman ja käsitteli sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Timo P. Nieminen sekä jäseninä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pekka Paavola ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Lea Minkkinen. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2008 toimi kahdeksan (8) lautakuntaa ja seitsemäntoista (17) johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimikunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Ikäihmisten palvelujen lautakunta Keskusvaalilautakunta Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Tarkastuslautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Johtokunnat Auto ja konekeskuksen johtokunta Avopalvelujen johtokunta Erikoissairaanhoidon johtokunta Katu ja vihertuotannon ja yhdyskuntatuotannon johtokunta Kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen johtokunta Laitoshoidon johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Sähkölaitoksen johtokunta Tampereen Aterian johtokunta Tampereen Logistiikan johtokunta Tietotekniikkakeskuksen johtokunta Tilakeskuksen johtokunta Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta Tullinkulman työterveyden johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Tampereen ammattikorkeakoulun hallitus Toimi ja neuvottelukunnat Eläkeläisneuvosto Kadunnimitoimikunta Lahjoitus ja tukirahaston toimikunta Liikennetoimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Maahanmuuttajaneuvosto Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta Raittius ja päihdeasiain neuvottelukunta Tampereen ammattiopiston ammatilliset neuvottelukunnat Tampereen ammattiopiston näyttötoimikunta Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta Tiederahaston toimikunta Tutkimuslupatoimikunta Vammaisneuvosto

14 Toimintakertomus 14 Henkilöstö Henkilöstö toimialoittain 2008 Henkilöstö toimialoittain 2008 Yleishallinto 5 % Sosiaali ja terveyspalvelut 33 % Henkilötyövuodet Vuoden 2008 aikana tehtiin yhteensä henkilötyövuotta. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilötyövuodet laskivat 14 htv. Henkilötyövuodet lasketaan vähentämällä kokoaikaisen henkilöstön teoreettisesta työajasta muut keskeytykset kuin sairauspoissaolot. Sairauspoissaolot Vuonna 2008 sairauspoissaolojen kokonaismäärä kasvoi kaupunkitasolla edellisvuodesta. Henkilötyövuotta kohti mitattuna sairauspoissaolojen määrä kasvoi 19,78 päivästä 20,08 päivään. Toimintayksiköiden väliset erot sairauspoissaolojen määrässä ovat merkittäviä. Myönteistä kehitys on ollut niiden toimintayksiköiden kohdalla, joissa on toteutettu laajoja työhyvinvoinnin kehittämishankkeita. Yleishallinto 841 Sosiaali ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Muut palvelut Yhdyskuntapalvelut % Muut palvelut Yhteensä Yhdyskuntapalvelut Henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2008 lopussa oli % Sivistyspalvelut 40 % Kunta10 tutkimus Vuonna 2008 toteutettiin neljännen kerran laaja työelämän laatua kartoittava Kunta 10 tutkimus. Kysely suunnattiin kokoaikaiselle henkilöstölle ja vastausprosentti oli 67. Kaupunkitasolla tuloksista näkyy erityisesti myönteinen kehitys työaikojen hallinnan, työn hallinnan sekä esimiestyötä kuvaavien mittareiden osalta. Kehittämiskohteena tuloksista esille nousee etenkin kehityskeskustelut ja niiden koettu hyödyllisyys.

15 Toimintakertomus 15 Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalous sukelsi syksyllä yhteen sodanjälkeisen ajan syvimmistä taantumista. Useimmissa kehittyneissä maissa bruttokansantuote supistuu jyrkästi eikä käännettä parempaan ole näkyvissä. Kiinan ja Intian talouskasvun ansiosta maailmantalouden bruttokansantuotteen kasvu pysyi viime vuonna niukasti positiivisena. Raaka aineiden hinnan noususta johtunut inflaatiopiikki on finanssikriisin syvetessä ja varsinkin raakaöljyn hinnan laskun myötä nopeasti sulanut. Yhdysvalloissa odotukset uuden presidentin kasaamaan mittavaan finanssipoliittiseen elvytyspakettiin ovat suuret, sen talouskasvun toivotaan kääntyvän vaimeaan kasvuun vielä vuoden jälkipuoliskolla. Pitkän aikavälin uhan talouskasvulle muodostaa ilmastonmuutos. Suomen talouskasvu hidastui jyrkästi alkusyksyllä 2008 ja Suomi vajosi virallisesti taantumaan, kun puolen vuoden kasvu kääntyi miinusmerkkiseksi. Vielä alkuvuoden näytti siltä, että Suomi selviäisi finanssikriisin vakavimmilta seurauksilta. Vuoden 2008 alkupuolen hyvä tilanne turvasi koko vuoden kasvuksi noin 0,9 prosenttia, mikä on kuitenkin heikointa sitten 1990 luvun laman. Kuluvana vuonna kasvu kääntyy valtionvarainministeriön uusimman arvion mukaan 4,4 prosenttia negatiiviseksi. Toistaiseksi ennustelaitosten arviot tulevasta kehityksestä ovat olleet toinen toistaan huonompia. Suomen teollisuustuotannon viimeaikaiset synkät luvut kuitenkin vahvistavat, että taantuma on vain syvenemässä ja laajenemassa. Samalla toiveet käänteestä siirtyvät vääjäämättä ensi vuoteen. Heikoimmassa vaihtoehdossa bruttokansantuotteen lasku voi lähestyä tänä vuonna 6 prosenttia, jolloin myös vuosi 2010 jää väistämättä selvästi negatiiviseksi. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorit romahtivat loppuvuonna. Ne ovat alempana kuin koskaan sitten tiedustelun aloittamisen vuonna Palvelusektorillakin tilanne on epävarma. Suomen ongelmat ovat syntyneet maailmankaupan vaikeuksista. Viennin volyymi kasvoi vielä alkuvuonna, mutta putosi loka joulukuussa peräti 14,2 prosenttia vuoden takaisesta ja 13,3 prosenttia edellisestäkin neljänneksestä. Tuonnin volyymi supistui myös poikkeuksellisen voimakkaasti. Koko vuonna 2008 viennin volyymi laski 1,1 prosenttia ja tuonnin 1,3 prosenttia. Koko vuonna 2008 investoinnit kasvoivat yhteensä yhden prosentin, huolimatta asuinrakennusinvestointien pienentymisestä lähes 10 prosentilla vuoden viimeisellä neljänneksellä. Toimitilarakentaminen lisääntyi viime vuonna 8,1 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin muutokset *, % 6 % 5, , ,6 1, , ,8 4,9 4,2 0,9 4,4 Lähde: Tilastokeskus, *ennakkotieto. Vuosi 2009 on valtionvarainministeriön arvio helmikuussa Koko vuonna 2008 yksityinen kulutus kasvoi 2 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenojen kasvu hidastui vuoden aikana ja viimeisellä neljänneksellä volyymi jo laski. Kestokulutustavaroiden kulutuksen volyymi kasvoi vuoden aikana 9,4 prosenttia. Puolikestävien tavaroiden esimerkiksi vaatteiden ja jalkineiden kulutus kasvoi 3 prosenttia. Työllisyys parani hieman vuoden viimeisellä neljänneksellä työllisten määrän lisääntyessä 0,8 prosenttia vuoden takaisesta. Kausitasoitettu työllisten määrä ei kuitenkaan ole kasvanut toisen neljänneksen jälkeen lainkaan eli työllisyyden kasvu on pysähtynyt vuoden 2008 aikana ja kääntyy nyt laskuun. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 1,2 prosenttia vuoden takaisesta työpäiväkorjattuna. Työttömiä oli joulukuussa 2008 noin eli 1,9 prosenttia enemmän kuin vuonna Työttömyysaste nousi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 6,1 prosenttiin, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomautettujen määrä kuitenkin 3,5 kertaistui vuoden aikana henkilöön. Irtisanomis ja lomautusuutisia on vuoden 2009 alussa saatu viikoittain ja työttömyysaste onkin kivunnut helmikuussa 2009 jo 7,1 prosenttiin. Vuoden loppuun mennessä työttömyysasteen arvioidaan nousevan lähes 9 prosenttiin * 2008* 2009*

16 Toimintakertomus 16 Euroopan Keskuspankki joutui nostamaan vielä heinäkuussa 2008 heikkenevästä taloustilanteesta huolimatta ohjauskorkoaan 4,25 prosenttiin. Rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi nosto peruttiin lokakuussa, jonka jälkeen koronlaskut seurasivat tiheästi toinen toistaan. Maaliskuun 2009 alussa korkoa laskettiin 1,5 prosenttiin. Nyt korko on alimmillaan kuin koskaan euron 10 vuotisen historia aikana. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2008 keskimäärin 4,1 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti vuodessa eniten elintarvikkeiden ja asumisen kallistuminen. Elintarvikkeiden hintoja nosti ennen kaikkea maitotuotteiden, lihan ja viljatuotteiden kallistuminen. Asumiskustannuksia taas kohottivat vuokrankorotukset sekä sähkön hinnan ja korkojen nousu. Öljyn ja raakaaineiden halventumisen myötä odotetaan inflaatiovauhdin vaimenevan 2 prosenttiin ja jopa reilusti allekin sen. Suomalaisten kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi edelleen viime vuonna, nimellisesti 6,3 prosenttia ja reaalisesti 2,7 prosenttia. Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu yli 7 prosentilla, mikä oli seurausta ennen kaikkea ansiotason kohoamisesta, mutta myös työllisyys parani vuositasolla hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat vajaat neljä prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot olivat kuitenkin suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli 0,9 prosenttia. Toisin sanoen kotitalouksien juoksevat tulot eivät täysin riittäneet kulutusmenojen kattamiseen. Kotitalouksien velkaantumisaste oli syyskuun 2008 lopussa 101,2 prosenttia eli luottokanta ylitti yhden vuoden käytettävissä olevan tulon. Kotitalouksien säästämis ja velkaantumisaste , % % % 2000 Säästämisaste Velkaantumisaste Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito *ennakkotieto 2007* 2008* Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen ylijäämä vuonna 2008 oli 7,8 Mrd. euroa eli 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ylijäämä oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 5,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. EMU velan suhde bruttokansantuotteeseen aleni 33,4 prosenttiin. Valtionhallinnon rahoitusasema oli vielä viime vuonna ylijäämäinen, 1,5 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli vain 0,2 Mrd. euroa. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 48,4 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 47,3 prosenttia. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 42,7 prosenttiin. Veroaste oli alhaisin vuoden 1989 jälkeen. Taloustilanteen jyrkkä heikentyminen vuoden 2008 lopulla ei näy vielä kuntien tilinpäätöksissä. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni lähes 1,8 Mrd. euroa (8,8 prosenttia). Verotulojen ja valtionosuuksien lisäyksen ansiosta kuntien vuosikatteet alenivat kuitenkin vain 100 milj. euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistoista keskimäärin 125 prosenttia. Asukasta kohti vuosikate oli 362 euroa, kun vuotta aikaisemmin se oli 382 euroa. Suuria vaikeuksia oli 44 kunnassa, joissa vuosikate on jäämässä negatiiviseksi. Vuotta aikaisemmin oli 52 kunnan vuosikate negatiivinen. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien nettomenot kasvoivat vuonna 2008 yli 7 prosenttia. Palveluiden ja materiaalin ostot kasvoivat nopeasti. Kunta alan palkkasumman kasvu oli yli 7 prosenttia ja muiden henkilöstömenojen lisäys 5,5 prosenttia. Kuntien saamat verotilitykset olivat 17,5 Mrd. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 Mrd. euroa eli 7,6 prosenttia. Kasvu johtui hyvästä työllisyys ja ansiokehityksestä. Valtionosuudet lisääntyivät noin 650 milj. euroa. Kunnat käyttivät investointeihin 3,5 Mrd. euroa, joka oli 270 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinneista 28 prosenttia pystyttiin kattamaan niihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myyntituloilla. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 0,4 Mrd. eurolla. Kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 8,8 Mrd. euroa, mikä on 7,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kunnilla on nyt keskimäärin lainaa euroa asukasta kohti, mikä on 107 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lainakanta on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2002, jolloin lainaa oli 863 euroa asukasta kohti. Kuntien velkaantuminen uhkaa lähivuosina jatkua huolestuttavan nopeana ja veronkorotuspaineet vain kasvavat. Kuntien keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti vuodelle 2008 nousi 18,55 prosenttiin. Vuodelle 2009 tuloveroprosenttiaan korotti 67 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 18,59:ään.

17 Toimintakertomus 17 Kuntien taloustilanne on nopeasti heikkenemässä verotulojen kasvun kääntyessä supistumiseksi ja toimintamenojen vielä verrattain nopean kasvun johdosta. Verotulojen arvioidaan vähenevän 2,7 prosenttia viime vuodesta lähinnä yhteisöverotuoton pienenemisen vuoksi. Lisääntyneiden verotulojen myötä on toimintamenojen kasvu on ollut koko 2000 luvulla yli 5 prosenttia, mikä on verotuloja ja valtionosuuksien kasvua nopeampaa. Lähivuosina haasteena on toimintamenojen kasvun mitoittaminen verotulojen kasvun mukaiseksi., Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Tampereen väkiluku oli vuoden 2008 lopussa mukaan asukasta. Väestönkasvu vuoden aikana oli asukasta (+0,8 prosenttia), mikä oli 188 asukasta enemmän kuin vuonna Viime vuosina kasvu on selvästi tasaantunut, vielä vuonna 2006 väkiluku kasvoi ennätykselliset asukasta. Tampereen kasvu oli vaimeampaa kuin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun kasvu. Asukasluvun kasvu on pysytellyt 2000 luvulla keskimäärin uudessa tamperelaisessa vuosittain. Muuttoliikkeen hidastuminen alkoi vuoden 2007 jälkipuoliskolla. Lähtömuuttajien määrä laski kuitenkin tulomuuttajien määrää enemmän ja maassamuuton nettovoitto kasvoi 400 asukkaaseen. Toisaalta maahanmuutosta kertynyt muuttovoitto, 500 asukasta, pieneni selvästi maasta poismuuton lisääntymisen myötä. Kuitenkin sen osuus koko muuttovoitosta on edelleen yli puolet. Tampereen saama muuttovoitto, 900 asukasta, oli lähes saman verran kuin vuonna Työttömyysprosentin aleneminen alkoi hidastua jo vuoden 2007 lopulla. Huhtikuussa 2008 se oli alimmillaan 9,5 prosenttia. Edellisen kerran se oli näin alhainen vuoden 1991 huhtikuussa. Kesän jälkeen yleisen taloudellisen tilanteen nopean heikentymisen myötä työttömyysaste kääntyi nousuun, joka Tampereella oli jyrkempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, Pirkanmaalla tai koko Suomessa. Joulukuussa työttömyysaste oli 11,8 prosenttia eli vuoden aikana se nousi 0,9 prosenttiyksikköä, kun se vielä edellisenä vuonna pienentyi 0,3 prosenttiyksikköä. Tampereen työttömyysaste oli vuoden lopussa 3,0 prosenttiyksikköä koko maan ja 2,1 prosenttiyksikköä Pirkanmaan astetta korkeampi. Vuoden 2009 alussa lomautus ja irtisanomisuutisia on julkaistu lähes päivittäin, joten tilanne pahentuu ja odotettavissa on työttömyysprosentin nousu useammalla prosenttiyksiköllä. Helmikuussa 2009 se oli noussut 12,4 prosenttiin. Työttömyysasteen muutos vuosineljänneksittäin vuosina , % yksikköä. Lapsia syntyi vuoden aikana Edellisen kerran on näin paljon tamperelaisia syntynyt 1960 luvun lopulla. Koska viime vuonna kuolleisuus jäi aikaisempia vuosia alhaisemmaksi, luonnollinen väestönkasvu nousi noin 750 asukkaaseen. Suurena säilyvä syntyvyys tukee ennusteita lasten määrän kääntymisestä nousuun. 1,0 0,5 0,0 % yksikköä Tampere Koko maa Pirkanmaa Tampereen naapurikuntien kasvu jatkui edellisvuosien tapaan, mutta hidastuneena. Koko kaupunkiseudun väkiluku oli vuodenvaihteessa , jossa kasvua oli asukasta (+1,3 prosenttia). Viime vuosina kaupunkiseudun kasvu on ollut voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Tampereen osuus siitä nousi 39 prosenttiin. Kaupunkiseudun kasvu on säilynyt vuodesta toiseen pääkaupunkiseudun jälkeen määrällisesti ja suhteellisesti mitattuna toiseksi suurimpana maamme suurten seutukuntien välisessä vertailussa. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan Tampereen väkiluvun lisääntyvän noin ja koko kaupunkiseudun väestön yli asukkaalla. 0,5 1,0 1,5 2,0 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Lähde: TE keskus

18 Toimintakertomus 18 Työttömiä oli elokuussa 2008 ensimmäisen kerran vuosiin enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Ja syksyn mittaan ero on vain suurentunut. Vuoden lopussa oli työttömänä yhteensä henkilöä eli jo enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuoria alle 25 vuotiaita oli työttömänä 1 631, heidän määränsä kasvoi vuoden aikana 364:llä Yli vuoden työttömänä olleita oli puolestaan 2 891, kasvua tässä vaiheessa vain 82 henkilöä. Naisten osuus työttömistä oli 46,0 prosenttia. Heikentynyt työllisyystilanne on lisännyt erityisesti miesten ja nuorten työttömyyttä. Avoimena olevien työpaikkojen määrä on myös vähentynyt. Joulukuun lopussa 2008 oli avoimena 935 työpaikkaa, 540 työpaikkaa vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Eniten avoimet työpaikat ovat vähentyneet teollisessa työssä ja rakentamisessa. Tampereella oli vuoden 2006 lopussa työpaikkaa. Suotuisan taloudellisen tilanteen vallitessa vuoden 2006 aikana syntyi lähes uutta työpaikkaa, mikä oli selvästi enemmän kuin Helsingissä ja Espoossa, joissa kasvu jäi vajaaseen työpaikkaan. Työpaikat lisääntyivät eniten rahoitus ja kiinteistöpalveluissa ( ) ja teollisuudessa (+ 794). Viimeisen viiden vuoden aikana työpaikkojen määrä on kasvanut keskimäärin 2 350:lla vuodessa. Koska työpaikkojen kasvu kaupunkiseudulla on keskittynyt Tampereelle, on myös työssäkäynti tänne vuosi vuodelta lisääntynyt ja työssäkäyntimatka on pidentynyt. Tampereen työssäkäyntialue kattaa puolet Pirkanmaasta. Vuonna 2006 kävi Tampereella muualta töissä lähes henkilöä, kun heitä oli vuonna 1995 lähes vähemmän. Asuntorakentaminen on hiipumassa ja painopiste on siirtymässä vuokra asuntoihin. Vuonna 2008 valmistui Tampereella yhteensä asuntoa, joista 416 (26 prosenttia) sijoittui pien ja rivitaloihin ja (74 prosenttia) kerrostaloihin. Määrä on laskenut tasaisesti viime vuosina, vuonna 2006 valmistui 1791 ja vuonna asuntoa. Vuonna 2009 arvioidaan valmistuvan vain noin ja ensi vuonna noin asuntoa. Valmistuneista asunnoista noin joka kolmas oli vuonna 2008 vuokra asunto. Käynnistyneistä hankkeista lasketun arvion mukaan niiden osuus nousee tänä vuonna puoleen ja ensi vuonna 65 prosenttiin. Asuntojen hinnat laskivat vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Tampereella lasku oli vuoden aikana 4,2 prosenttia, mikä oli selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (3,3 prosenttia). Vuoden viimeisen neljänneksen lasku oli 5,0 prosenttia. Myös tehtyjen kauppojen määrä väheni loppuvuonna korkotason laskusta huolimatta. Tampereella hinnat laskivat keskimäärin 48 euroa/m² Asuntojen neliöhinnat Tampereella, pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa ( /m2) sekä reaalihinta indeksin neljännesvuosimuutos (%) Tampereella /m 2 Lähde: Tilastokeskus Pk seutu, Tampere, Suomi,ei Pks, Tampere,indeksin muutos % Sarja ,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 Vuoden 2008 lopussa kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Helsingissä asunnosta joutui maksamaan vuoden 2008 lopussa keskimäärin euroa/m². Muualta Suomesta asunnon sai keskimäärin euron neliöhintaan. Asuntojen vuokrat kallistuivat Tampereella viime vuoden aikana 5,6 prosenttia. Koko maassa nousu oli 4,6 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 6,2 prosenttia. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden lopussa 10,74 euroa/m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli 9,98 euroa/m². Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat nousivat yli 13 euroa/m² ja kaikkien asuntojen keskivuokrakin lähestyi 12 euroa/m². Pääkaupunkiseudun keskivuokrat olivat selvästi Tamperetta korkeammat, vaikkakin noin 0,50 euroa/m² Helsinkiä alhaisemmat. %

19 Toimintakertomus 19 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi vuonna 2008 yhteensä 720,6 milj. euroa, mikä on 54,0 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulojen kokonaiskasvu oli 8,1 prosenttia. Kunnallisverotulojen 49,1 milj. euron eli 8,7 prosentin kasvu oli suurten kaupunkien paras. Yhteisöverotulot kasvoivat 2,5 milj. euroa (3,4 prosenttia) ja kiinteistöverotulot 2,4 milj. euroa (7,7 prosenttia) vuoteen 2007 nähden. Valtionosuuksien vuoden 2008 toteuma on 202,2 milj. euroa, mikä on 22,1 milj. euroa (12,2 prosenttia) enemmän kuin vuonna Sosiaali ja terveyspalvelujen valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 24,7 milj. euroa (19,2 prosenttia). Yleinen valtionosuus ja Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat puolestaan pienentyneet vuoden 2007 tasoon nähden yhteensä 2,6 milj. euroa. Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin on vaikuttanut erityisesti perusopetuksen oppilasmäärän lasku. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Vuosi 2008 oli toinen toimintavuosi pormestarijohtoisessa hallintomallissa sekä tilaaja tuottaja mallissa. Molemmista malleista on saatu hyviä kokemuksia ja mallien toimivuutta arvioidaan jatkuvasti. Tampereen kaupunki on aloittanut Tampereen yliopiston kanssa tutkimusyhteistyön, jossa tehdään Tampereen kaupungin uuden toimintamallin arviointitutkimus. Tutkimuksen keskeisinä tutkimuskohteina ovat tilaaja tuottaja malli, pormestarimalli sekä asiakaslähtöinen prosessiajattelu. Kaupunginvaltuusto päätti myydä Tampereen Sähkölaitoksen liiketoiminnat Tammerkosken Energia Oy:lle sekä sen sata prosenttisesti omistamille, kesäkuussa 2008 perustetuille tytäryhtiöille: Tampereen Sähkönmyynti Oy:lle, Tampereen Energiantuotanto Oy:lle sekä Tampereen Kaukolämpö Oy:lle. Kauppa tehtiin Perustetun konsernin emoyhtiönä toimivan Tammerkosken Energia Oy:n nimi vaihdettiin Tampereen Sähkölaitos Oy:ksi. Vuosi 2008 oli monien merkittävien investointi ja kehittämishankkeiden vuosi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi jo vuonna 2007, että Rantaväylä (valtatie 12) rakennetaan niin kutsutun pitkän vaihtoehdon mukaisesti. Tehtyä päätöstä täydennettiin kaupunginvaltuuston hyväksymällä sopimuksella, jolla sovittiin Tiehallinnon Hämeen piirin kanssa rakentamiseen liittyvistä toimenpiteistä valtatien 12 parantamiseksi rakentamalla Rantaväylän tunneli, Paasikiventien joukkoliikennekaistat sekä Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymät. Hankkeen rahoittamisesta tarvitaan Tampereen kaupunginvaltuuston päätös. Mikäli hankkeen kustannukset kilpailuttamisen myötä tai jo tätä ennen uusien kustannusarvioiden perusteella osoittautuvat merkittävästi suuremmiksi kuin on arvioitu, niin Tampereen kaupunki tai Tiehallinto neuvottelevat mahdollisista vaikutuksista. Molemmilla osapuolilla on oikeus purkaa sopimus ennen hankintapäätöksen tekoa, jos kustannukset ovat merkittävästi nousseet. Ennen töiden aloittamista laaditaan erillinen sopimus Rantaväylän rakentamisesta ja teknisistä ratkaisuista, jossa määritellään tarkemmin hankkeen toteuttamiseen liittyvät vastuut sekä hankkeen yksityiskohtaisemmat ratkaisut. Tilikauden aikana käynnistyi lisäksi Särkijärven eritasoliittymän rakentaminen. Vuoden aikana valmistui Tampereen ja Lempäälän uuden yhteisen asuntoalueen Vuoreksen Vuoreskeskuksen länsiosan asemakaavatyö ja katusuunnitelmat, Rimmin ja liikuntapuiston sekä Virolaisen asemakaavatyö. Koukkujärven ja Vuoreskeskuksen itä sekä kaakkoisosan asemakaavatyöt ovat edelleen käynnissä. Pilkkakuusenpuiston yleissuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa Vuoreksen puistokadun suunnittelu eteni sekä kadun että siltojen rakennussuunnittelun osalta. Elokuussa 2008 allekirjoitettiin Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa sopimus asuntomessujen järjestämisestä Vuoreksessa Asuntomessujen tontinluovutuskilpailun valmistelut käynnistyivät Laki kunta ja palvelurakenneuudistuksesta tuli voimaan , ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kunta ja palvelurakenneuudistuksen eli ns. Paras hankkeen päätavoitteena on turvata hyvät palvelut suomalaisille nyt ja tulevaisuudessa. Hyvien palvelujen turvaamisen keinoja ovat kuntarakenteen vahvistaminen, laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kokoaminen isommiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi, seutuyhteistyön lisääminen ja kuntien toiminnan tehostaminen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Suurten kaupunkiseutujen osalta on vielä erikseen nostettu esille kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen haasteet maankäytössä, asumisessa, liikenteessä ja palvelujen käytön mahdollistamisessa yli kuntarajojen. Laki velvoittaa hakemaan yhteistä seudullista näkemystä näihin teemoihin. Kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät kaupunkiseutusuunnitelman elokuussa Vuonna 2008 toteutettiin kaupunkiseutusuunnitelman hankekokonaisuutta, jonka kärkihanke on kaupunkiseudun rakennemallityö. Rakennemalli on tulossa kuntien hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2009 lopussa. Muiden keskeisten yhdyskuntarakenteen hankkeiden aikataulu on

20 Toimintakertomus 20 sovitettu yhteen rakennemallin aikataulun kanssa. Tampereen kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelma sai vuoden 2008 alussa erinomaisen arvion valtakunnalliselta arviointiryhmältä. Arviointiryhmä nosti Tampereen kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelman isojen kaupunkiseutujen vertailun kärkeen. Kunta ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki edellytti myös kaikilta kunnilta omaa selvitystä niistä toimenpiteistä, joihin kunta lain myötä ryhtyy. Tampereen kaupungin selvitys hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa elokuussa Vuoden 2008 aikana valmisteltiin selvityksessä esitetty Pirkanmaan sosiaalihuollon kuntayhtymän purkaminen. Vuoden 2009 alusta kehitysvammaisten laitoshoito ja kuntoutusneuvola siirtyivät Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Kehitysvammaisten avohuolto siirtyi peruskunnille. Tampereelle siirtyi lisäksi lastensuojeluyksikkö Kuusikon perhekuntoutuskeskus. Tampereen kaupunkiseudun yhteistyötä koordinoi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jossa seutuhallituksen puheenjohtajana toimi pormestari Timo P. Nieminen. Vuoden 2008 lopussa kaupunkiseudun kunnat tekivät päätökset Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiön perustamisesta. Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa Tredea Oy:nä, jonka tehtävänä on järjestää alkavien yritysten neuvontaa, toteuttaa seudun markkinointia (ml. matkailuasiat) sekä toteuttaa erilaisia yritysryppäisiin ja maa alueisiin liittyviä kehittämishankkeita. Pormestarin asettama työryhmä laati vuoden 2008 aikana selvityksen Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistämisestä yhdeksi ammattikorkeakouluksi. Kaupunginhallitus päätti , että Tampereen ammattikorkeakoulun toiminta yhdistetään Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n toimintaan liiketoimintasiirtona, joka tehdään tasearvojen vastatessa käypiä arvoja ja jossa PIRAMK Oy korottaa osakepääomaansa Tampereen kaupungille suunnattavalla osakeannilla. Yhdistyminen tapahtuu Tampereen kaupungin talousarvio laadittiin tuloperusteiden osalta oletuksella, että kunnallisverotulot kasvavat vuoteen 2008 verrattuna 3 prosenttia ja yhteisöverotulot pysyvät vuoden 2008 tasolla. Alkuvuodesta täsmentyneiden tietojen mukaan Tampereen kunnallisverotulot ovat jäämässä kuluvana vuonna edellisen vuoden tasolle ja yhteisöverotulot ovat supistumassa 26 milj. eurolla. Kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2009 talousarvioon nähden verotulot ovat toteutumassa 45 milj. euroa talousarviota pienempinä. Kaupungin vuoden 2009 talousarvion tasapainottamistarve on yli 50 milj. euroa ja vuosien 2010 ja 2011 tasapainottamistarve on nousemassa yli 80 milj. euroon. Tämän vuoksi kaupunginhallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin talouden tasapainon palauttamiseksi. Se hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman periaatteet. Investoinnit Tampereen kaupungin kokonaisinvestoinnit olivat 209,0 milj. euroa vuonna Tästä 46,0 milj. euroa on Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä tehtyä sijoitusta Sähkölaitoskonsernin vapaan pääoman rahastoon. Investointien toteumavertailussa kokonaisinvestoinnit 227,9 milj. euroa sisältävät kaupungin yksiköiden väliset sisäiset siirrot 18,9 milj. euroa, jotka johtuivat pääasiassa Sähkölaitoksen rakennusten siirtymisestä Tampereen tilakeskukselle. Talousarvion toteumavertailuissa investointeja käsitellään sisältäen nämä edellä mainitut sisäiset erät. Tilaajan ja konsernihallinnon osuus oli 107,1 milj. euroa, joka on 47,0 prosenttia koko kaupungin investoinneista. Hyvinvointipalveluiden ja yhdyskuntatuotannon yhteenlasketut investointimenot olivat 11,9 milj. euroa, joka on 5,2 prosenttia kaupungin investoinneista. Liikelaitosten yhteenlasketut investoinnit olivat 108,9 milj. euroa, eli 47,8 prosenttia kokonaisinvestoinneista. Suurimmat investoinnit koko kaupungin tasolla tehtiin pysyvien vastaavien sijoituksiin, rakennuksiin ja rakennelmiin, kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin sekä koneisiin ja kalustoon Rakennukset ja rakennelmat käyttöomaisuusluokan investointeja olivat tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit sekä sähkölaitoksen tuotantorakennus ja rakennelmainvestoinnit. Kaupunki hankki koneita ja kalustoa yhteensä 18,5 milj. eurolla. Liikelaitosten kalustoinvestoinnit olivat tästä 10,2 milj. euroa ja hyvinvointipalveluiden tuottajien osuus oli 8,2 milj. euroa. Osakkeiden ja osuuksien osalta suurin investointi oli sijoitus Sähkölaitos konsernin oman pääoman rahastoon 46,0 milj. euroa. Merkittävimmät poikkeamat toteutuneiden investointien ja talousarvion välillä olivat Konsernihallinnon 41,7 milj. euron ylitys, joka johtui sijoituksesta Sähkölaitos konsernin oman pääoman rahastoon. Investoinnit toteutuivat Tilakeskuksella 4,9 milj. euroa, Tampereen Sähkölaitoksella 3,6 milj. euroa, Tampereen kaupungin liikennelaitoksella 1,0 milj. euroa ja Tampereen aluepelastuslaitoksen osalta 1,0 milj. euroa talousarviota suurempina.