LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA. Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH (päivitetty kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti)

Transkriptio

1 LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH (päivitetty kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti) 0

2 1. Johdanto Kaupunginvaltuusto hyväksyi (96 ) Loimaan kaupungin kouluverkon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia koskevan suunnitelman. Päätöksen mukaan suunnitelma toimii ohjaavana suunnitelmana valmisteltaessa ja päätettäessä Loimaan kaupungin kouluverkon kehittämisestä ja uudistamisesta vuosina Suunnitelma päivitetään viimeistään seuraavan valtuustokauden alkupuolella vuosina Syksyllä 2012 valmistuivat Asemanseudun toimintakeskus sekä Keskuskoulun peruskorjaus ja laajennus. Näiden seurauksena Isonperän, Peltoisten, Vesikosken ja Vanhan koulun toiminta päättyi. Vuosien aikana on valmisteltu kouluverkkosuunnitelman seuraavaa suurempaa rakenteellista muutosta, Hirvikosken kouluratkaisua. Peruslähtökohtana ovat Hirvikosken koulun sisäilmaongelmat sekä Hirvikosken ja Tuulensuun koulujen nykyvaatimusten kannalta puutteelliset tilat. Valmistelutyössä on selvitetty myös yläkoulujen määrää. Vuonna 2009 hyväksytyssä kouluverkon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia koskevassa suunnitelmassa todetaan, että ylä- ja yhtenäiskoulujen rakennetta ja määrää tarkastellaan uudelleen viimeistään viiden vuoden kuluttua. Vuoden 2009 kouluverkkosuunnitelamassa rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten lähtökohtina oli mm. seuraavia tekijöitä: joustavuus oppilaiden sijoittuminen eri kouluihin muuntuu oppilasmäärien mukaan taloudellisuus opetustilat ovat tehokkaassa käytössä pedagogiset tarpeet koulujen tilat vastaavat opetukselle asetettuja tavoitteita turvallisuus tilat ja ympäristö ovat terveitä ja turvallisia tasapuolisuus opetus voidaan järjestää mahdollisimman tasapuolisesti kaikille kunnan oppilaille Nämä ovat perusteltuja lähtökohtia myös vuonna 2013 kouluverkon kehittämisessä. Lisäksi erityisesti yläkoulujen määrää mietittäessä tulee ottaa huomioon myös seuraavia tekijöitä: 1

3 opetuspalvelujen saavutettavuus (vaikutukset koulukuljetuksiin ja oppilaiden koulumatkoihin) ryhmäkokojen kasvattamisen mahdollisuudet ja vaikutukset opetuspalvelujen laatu (taloudelliset resurssit - palvelujen kehittäminen) Vuoden 2013 talousarvion investointiosaan sisältyy määräraha hankkeen suunnittelulle. Talousarviossa edellytetään myös kokonaisvaltaista tila- ja vaihtoehtotarkastelua ennen suunnittelun aloittamista. Kaupunginvaltuuston hyväksymän toteutusvaihtoehdon mukaisesti talousarvion 2014 investointiosaan on varattu 1 miljoonaa euroa ja vuodelle 2015 varataan hankkeen loppuun saattamiseksi 2,1 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja on nimennyt hankkeelle hanketyöryhmän, johon kuuluvat tekninen johtaja Jaana Koota, työpäällikkö Janne Ilmalahti, suunnittelupäällikkö Rauno Ahtinen, rehtorit Jari Alppiranta, Kari Mäki-Mantila, Karin Näsi ja Tapani Ääri sekä sivistysjohtaja Manne Pärkö (pj.). 2. Tilantarve Hirvikosken koulun nykyiset tilat ovat riittämättömät eivätkä kiinteistön yleiskunto ja tilatkaan kaikilta osin ole tarkoituksenmukaisia nykyaikaiselle opetuksen järjestämiselle. Etenkin erityisoppilaiden tarpeet ja nykyaikaiset oppimiskäsitykset erilaisine oppimisympäristövaatimuksineen edellyttävät uudenlaisia opetukseen käytettäviä tiloja. Suurin ongelma on sisäilman huono laatu. Koulurakennus on rakennettu vuonna Rakennukseen on vuonna 1987 tehty neljä luokkatilaa käsittävä laajennus, jonka yhteydessä myös koulun myös käytäville on toteutettu wc-tiloja. Muutoin rakennukseen on vuosien varrella tehty vain pintaremontin tapaista tilojen kohennusta. Hankkeen kohteena oleva rakennus on ikääntynyt, tekniikaltaan vanhentunut ja jatkuvassa koulukäytössä kulunut. Rakennuksen kosteustekninen kuntotutkimus on tehty toukokuussa Tutkimuksessa todetut vanhan osan ryömintätilan lahovaurioituneet muottilaudoitukset on poistettu ja ryömintätila desinfioitu kesällä Vuoden 2012 aikana koululla tehtiin mittauksia, jotka osoittivat sisäilman huonon laadun. Vuoden 2012 lopulla ja vuoden

4 alkupuolella tehostettiin luokkien ilmanvaihtoa ja vaihdettiin maa-ainesta koulun alta. Oppilailla ja henkilöstöllä on ollut erilaista oirehtimista ja lukuvuoden aikana osa opetuksesta on jouduttu siirtämään korvaaviin tiloihin (Opintien koulu, evankelinen kansanopisto). Keväällä 2013 rakennuksesta otettiin seinä- ja lattiarakenteiden materiaalinäytteitä. Näytteiden perusteella koulun toiminta siirrettiin väistötiloihin. Tuulensuun koulun tilat eivät kaikilta osin vastaa siellä annettavan opetuksen (harjaantumisopetus) tarpeita. Suurin puute on hissi. Lisäksi liikunta-, käsityö- ja kotitaloustunnit joudutaan järjestämään yläkoulujen (Opintie tai Puistokatu) tiloissa, mikä edellyttää koulupäivän aikaisia kuljetuksia. Opintien koulun tilat on peruskorjattu vuonna 2006, joten ne ovat hyvässä ja ajanmukaisessa kunnossa. Erilaisesta varastotilasta on puutetta. 3. Hankkeen laajuus, tilanhankintatapa Hankkeen mitoitusvuotena käytettiin lukuvuotta Oppilasennusteen mukaan Hirvikosken koululla olisi noin oppilasta, Opintiellä ja Tuulensuussa Koulujen yhteinen oppilasmäärä on siis välillä. Opetusryhmiä kouluilla on seuraavasti: Yhtenäiskoulu (Vaihtoehto 2): yleisopetuksen ryhmää, 8 pienryhmää Lukuvuosi Hirvikos ki Opintie Puistok atu Tuulensuun koulussa on vuosittain noin oppilasta. Hanketyöryhmä tarkasteli viittä eri toteutusvaihtoehtoa: 1. Opintien yhtenäiskoulu (suppea vaihtoehto). Opintien koulua laajennetaan siten, että sinne sopivat Hirvikosken koulun ja 3

5 Tuulensuun koulun oppilaat. Lisäksi evankeliselta kansanopistolta vuokrataan kolme luokkatilaa. 2. Opintien yhtenäiskoulu (laaja vaihtoehto). Muuten, kuten vaihtoehto 1, mutta Opintien koulua laajennetaan niin, ettei tiloja vuokrata kansanopistolta. 3. Opintien yhtenäiskoulu (laaja vaihtoehto). Lisäksi vuokrataan tiloja kansanopistolta. Osa muuten Opintielle tulevista yläkoululaisista ohjataan Puistokadun koululle. Alastaron yläaste lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Opintielle. 4. Opintien yläkoulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Puistokadulle ja Alastaron yläasteelle. Alastaron yläaste peruskorjataan ja Opintien koululla tehdään muutostöitä, jotta sinne voidaan sijoittaa Hirvikosken ja Tuulensuun koulujen oppilaat. 5. Kahden yhtenäiskoulun malli. Hirvikosken yhtenäiskoulu (vaihtoehdot 1-2) ja Alastaron yhtenäiskoulu (Kirkonkylän koulu + Alastaron yläaste). Virttaan koulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Kirkonkylän koululle. Vaihtoehtojen vertailu liitteenä 1. Kaupunginvaltuusto on päättänyt yhtenäiskouluhankkeen toteuttamisesta seuraavasti: 1. Opintien yhtenäiskoulu toteutetaan ns. laajemman version (VE 2) mukaisesti, huomioiden kohdan 2 tarkennukset 2. Opintien koululle tulevista oppilaista ohjataan muihin yläkouluihin siten, että koulutilat ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Tällöin Opintien laajennus on alkuperäistä suunnitelmaa noin m 2 pienempi, mutta kaikki opetus järjestetään samassa kiinteistössä. Investoinnin kustannus on noin 3 milj. 3. Hirvikosken ja Tuulensuun koulut lakkautetaan syksyllä Alastaron kirkonkylän koulun ja Virttaan koulun toiminta jatkuu entisellään. 5. Alastaron yläkoulun kiinteistössä pidättäydytään taloussuunnitelmajaksolla peruskorjaus toimenpiteistä. Koulun toiminta arvioidaan uudelleen, mikäli Oripään kunnan koulusopimus päättyy. 6. Opintien laajennukseen haetaan homekouluille kohdennettua investointiavustusta. 4. Aikataulu Koulutilojen tulee olla käytössä elokuussa Aikataulussa huomioitava vielä hallintoelimien hyväksymismenettelyajat eri vaiheissa Suunnittelun aloitus marraskuussa

6 Arkkitehtisuunnittelun aloitus viimeistään Tilaajan ja käyttäjien kanssa 2 kokousta, jossa valitaan lopullinen tilaratkaisu. käynnistetään talotekniikka- ja rakennesuunnittelijoiden kilpailutus ja valinta (tekla), erikoissuunnittelijat tarvitaan alkaen. Luonnosvaihe / 2013 Nykyinen luonnos on tilakaavio, jossa ei ole huomioitu vielä käyttäjien tarpeita kunnolla. Tilaohjelman mukainen pohjapiirros tilojen osalta valmiiksi marraskuun 2013 lopussa. Hankesuunnitelma ( kh , kv 9.12.). Erikoissuunnittelijoiden panos talotekniikan tilavarausten ja rakennetyyppien osalta tarvitaan joulukuussa 2013, jotta saadaan pääpiirustukset valmiiksi tammikuussa Joulukuun 2013 aikana luonnos hyväksyttävä jatkosuunnittelun pohjaksi suunnitelmat eikä niihin tehdä enää muutoksia tilaajan tai käyttäjien toimesta Pääpiirustukset 1 / 2014 Tammikuun aikana on laadittava pääpiirustukset. Talotekniikan periaatteen lopullinen ratkaisu mennessä Piirustusten hyväksyttäminen ennakkoon pelastuslaitoksella ja rakennustarkastuksessa (sisäänjättö viimeistään 3 / 2014) Laskenta-asiakirjat 2-4 / 2014 Hyväksytyistä suunnitelmista toteutusasiakirjojen muokkaaminen ja täydentäminen urakkalaskentaa varten (pää- ja erikoissuunnittelijat) Urakkarajaliite (kaikki osapuolet) Urakkakyselyasiakirjat kuten urakkaohjelma ja tarjouspyyntö (tilaaja). Tarjouspyyntöasiakirjojen hyväksyminen (tekla) Urakkalaskenta-aika 5 / 2014 Viimeistään Tontin saattaminen rakennuskelpoiseksi 6-7 / 2014 Rakentamisalueen johtoreittien muutokset Urakoitsijavalinnat 6 / 2014 Urakoitsijoiden valinta (tarjousten vertailu ja neuvottelut)(tekla) Urakkasopimuksia ja valituksia varten tarvitaan 1,5 kk minimissään Valitusaika sovitettava viimeistään heinäkuuksi 2014, jotta työmaa alkaa ajoissa Rakentamisen alkaminen 8 / 2014 Laajennuksen hankekoko maksimissaan 1600 brm 2 (sisältää vähäisiä muutoksia nykyisessä rakennuksessa liitosalueilla) Muutostyöt liitoskohdissa 5-7/2015 5

7 Koulun laajennus valmis 7 / 2015 Vastaanotto heinäkuussa Varustaminen 8/ Kustannusarvio n euroa (alv. 0 %) Koskee noin m 2 laajennuksen toteuttamista ja vähäisiä muutoksia nykyisessä rakennuksessa liitosalueella. 6. Vaikutukset käyttötalouteen ja henkilöstöön Toiminnalliset säästöt eivät kokonaisuudessaan merkittävällä tavalla poikkea toisistaan eri vaihtoehdoissa. Jokaisessa vaihtoehdossa on arvioitu jonkin verran tulevan henkilöstö- sekä aine- ja tarvikemenoissa säästöjä, kun toimipaikkoja yhdistetään. Merkittävin säästö on kuitenkin saatavissa opetusryhmien määrän vähenemisestä. Tämä puolestaan edellyttää nykyistä laajempaa koulupaikan ohjailua ja jonkin verran myös ryhmäkokojen kasvattamista, jotta saadaan vuosittain mahdollisimman optimaalinen ryhmien määrä. Kahden yläkoulun vaihtoehdoissa (vaihtoehdot 3 ja 4) kiinteistöjen ylläpitokustannuksista syntyvä säästö näyttäisi olevan suurin, mutta vastaavasti näissä taas kuljetuskustannukset lisääntyisivät huomattavasti. Ks. tarkemmin liite 1 7. Rahoitussuunnitelma LIITTEET Vuoden 2013 talousarvion investointiosaan sisältyy määräraha hankkeen suunnittelulle. Talousarviossa edellytetään myös kokonaisvaltaista tila- ja vaihtoehtotarkastelua ennen suunnittelun aloittamista. Kaupunginvaltuuston hyväksymän toteutusvaihtoehdon mukaisesti talousarvion 2014 investointiosaan on varattu 1 miljoonaa euroa ja vuodelle 2015 varataan hankkeen loppuun saattamiseksi 2,1 miljoonaa euroa. Hankkeelle haetaan homekouluille kohdennettua valtionavustusta. Liite 1. Vaihtoehtovertailu Loimaalla

8 Manne Pärkö sivistysjohtaja Jaana Koota tekninen johtaja 7