Alkoholi osana seurallista yhdessäoloa vai stressin lievittäjänä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholi osana seurallista yhdessäoloa vai stressin lievittäjänä?"

Transkriptio

1 Alkoholi osana seurallista yhdessäoloa vai stressin lievittäjänä? Stressin, sukupuolen ja sosiaalisten suhteiden yhteydet yliopistoopiskelijoiden alkoholinkäyttöön Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Huhtikuu 2006 Saari, Minna Kristiina

2 Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - Helsinki University Tiedekunta - Facultet - Faculty Laitos - Institution - Department Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalipsykologian laitos Tekijä - Författare - Author Saari, Minna Kristiina Työn nimi - Arbetets titel - Title Alkoholi osana seurallista yhdessäoloa vai stressin lievittäjänä? Stressin, sukupuolen ja sosiaalisten suhteiden yhteydet yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön Oppiaine - Läroämne - Subject Sosiaalipsykologia Työn laji - Arbetetets art - Level Pro gradu -työ Tiivistelmä - Referat - Abstract Aika - Datum - Month and year Sivumäärä - Sidantal- Number of pages 81+ liitteet 41 Tutkielmassani selvitetään stressin ja sosiaalisten suhteiden vaikutusta yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön. Sosiaalisten suhteiden vaikutusta alkoholinkäyttöön tutkitaan huomioimalla sekä suorat että stressiin liittyvät yhdysvaikutukset. Lisäksi tarkastellaan, vaihteleeko stressin ja alkoholinkäytön välinen yhteys sukupuolen mukaan. Tavoitteenani on myös selvittää, minkälaiset tekijät ovat yhteydessä yliopistoopiskelijoiden stressiin, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää stressin ja alkoholinkäytön välistä yhteyttä. Tutkimukseni teoreettisen taustana on terveyteen liittyvän sosiaalipsykologian keskeisiä teorioita psykososiaalisesta stressistä, sosiaalisista suhteista ja sosiaalisesta tuesta. Alkoholinkäytön tarkastelun viitekehyksenä on suomalaisten juomatavat. Nuorten alkoholin käyttöön ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvänä keskeisenä näkökulmana tuodaan esiin vertaispaineen vaikutus. Teoreettisissa tarkasteluissa huomioidaan yliopisto-opiskelijoille tyypillinen elämäntilanne- ja vaihe. Aiempien stressin ja alkoholinkäytön välistä suhdetta käsittelevien tutkimuksien taustalla on jännityksen vähennys -hypoteesi, jonka mukaan alkoholin mahdollinen rauhoittava vaikutus vahvistaa stressiin juomista. Sukupuoli ja sosiaaliset suhteet ovat nousseet joissakin tutkimuksissa esiin stressin ja alkoholin käytön välistä yhteyttä säätelevinä tekijöinä. Sosiaalisen paineen on todettu olevan yhteydessä opiskelijoiden lisääntyneeseen juomiseen. Opiskelijoiden stressiä tarkastelevat aiemmat tutkimukset ovat nostaneet esiin erilaiset opiskeluun, ihmissuhteisiin tai elämäntilanteeseen liittyvät tekijät keskeisinä stressin aiheuttajina. Tutkimuksessani käytetään Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus kyselytutkimuksen aineistoa (Kunttu & Huttunen, 2005), johon vastasi 3153 opiskelijaa. Tutkimuksen päämenetelmä on hierarkkinen regressioanalyysi, jolla tarkastellaan eri selittävien tekijöiden yhteyttä alkoholinkäyttöön. Lisäksi tutkitaan stressin interaktiotermejä sukupuolen ja eräiden sosiaalisia suhteita ilmaisevien muuttujien suhteen. Stressiin yhteydessä olevia tekijöitä tutkitaan kuvailevalla tasolla korrelaatiotarkasteluin ja keskiarvotaulukoin. Eri luokkien välisiä eroja tarkasteltaessa käytetään yksisuuntaista ANOVA-testiä. Stressimittarina käytetään mielenterveysseulaa (Saari, 1979) ja alkoholinkäyttöä tarkastellaan AUDIT-mittarin (Saunders ym.,1993) avulla. Yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöä selittäviksi keskeisiksi tekijöiksi osoittautuivat sukupuoli, ystävien tapaamistaajuus, sosiaalinen paine ja stressi. Stressi oli yhteydessä runsaampaan alkoholinkäyttöön. Tosin selitysosuus ei ollut kovin korkea. Ystävien tiheämpi tapaaminen ja sosiaalinen paine selittivät stressiäkin voimakkaammin runsaampaa alkoholinkäyttöä. Tutkimukseni mukaan miehet käyttävät runsaammin alkoholia kuin naiset, mutta alkoholinkäyttö lisääntyi molemmilla sukupuolilla samassa suhteessa stressin lisääntyessä. Ystävien tiheämpi tapaaminen ja vähäisempi yksinäisyyden kokemus vahvistivat hieman stressin yhteyttä alkoholinkäyttöön. Yksinäisyyden kokemus ja keskustelutuen puute olivat voimakkaimmin opiskelijoiden stressiin yhteydessä olevia tekijöitä. Stressin alkoholinkäyttöä lisäävä vaikutus on todennäköisesti ominaisista vain osalle opiskelijoista ja jatkotutkimuksissa olisikin hyödyllistä selvittää, minkälaiselle joukolle tämä on tyypillistä. Alkoholinkäyttö vaikuttaisi olevan luonteeltaan enemmänkin sosiaalista, jolloin juomista suosivat normit saattavat vaikuttaa alkoholinkäyttöä lisäävästi. Toisaalta alkoholinkäyttö sosiaalisissa tilanteissa saattaa tarjota joillekin opiskelijoille sosiaalista tukea stressin yhteydessä. Avainsanat - Nyckelord - Keywords alkoholinkäyttö stressi sosiaaliset suhteet sukupuoli yliopisto-opiskelijat Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

3 Sisällys 1 JOHDANTO 1 2 KESKEISET KÄSITTEET JA TEOREETTINEN TAUSTA Psykososiaalinen stressi Yliopisto-opiskelu elämänvaiheena ja siihen liittyvät stressitekijät Suomalaisten juomatavat Yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttö Sosiaaliset suhteet Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen liityntä ja sosiaalinen tuki AIEMPAA TUTKIMUSTA KESKEISTEN KÄSITTEIDEN VÄLISISTÄ YHTEYKSISTÄ Stressin ja sukupuolen yhteys alkoholinkäyttöön Sosiaalisten suhteiden yhteys terveyskäyttäytymiseen Stressi, alkoholinkäyttö ja sosiaaliset suhteet Vertaispaineen vaikutus yliopisto-opiskelijoiden juomiseen TUTKIMUKSEN TAVOITE 28 5 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Perusjoukko ja otos Päämuuttujat Alkoholinkäyttö Stressi Sosiaaliset suhteet Alkoholinkäyttöön liittyvä sosiaalinen paine Opiskeluun ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät tekijät Taustamuuttujat Tutkimuksen menetelmät TULOKSET Muuttujien kuvailevaa tarkastelua Alkoholinkäyttöön liittyvät tekijät Alkoholinkäytön selittäminen... 43

4 6.4 Stressiin liittyvät tekijät Puuttuvien havaintojen tarkastelua POHDINTA Päätulokset Johtopäätöksiä tuloksista Stressi ja alkoholinkäyttö Sukupuolen vaikutus stressin ja alkoholinkäytön väliseen yhteyteen Sosiaalisten suhteiden suojaava tai alkoholinkäyttöä lisäävä vaikutus stressin yhteydessä Sosiaalisten suhteiden suora vaikutus alkoholinkäyttöön Sosiaalinen paine alkoholinkäyttöä lisäävänä tekijänä Alkoholinkäyttö ja taustamuuttujat Stressiin yhteydessä olevat tekijät Tulosten luotettavuus ja rajoitukset Ehdotuksia jatkotutkimusta varten Tulosten käytännöllinen merkitys LÄHTEET 72 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Alkoholin kulutus on ollut Suomessa jo pitkään kasvussa. Julkisuudessa esiintyy huolestuneita kannanottoja suomalaisten humalahakuisesta juomakulttuurista. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat omaksuneet hyvin tämän juomatavan, sillä he juovat harvemmin, mutta useammin humalaan kuin keski-ikäiset tai vanhemmat ihmiset (Metso ym., 2002, 22, 33 34). Varsinkin yliopisto-opiskelijoilla on opiskelijaelämään kuulunut perinteisesti melko runsaskin alkoholinkäyttö. Yhteiskunnan taholta esiintyy pyrkimyksiä vaikuttaa ihmisten juomakäyttäytymiseen ja kontrolloida liiallisesta alkoholinkäytöstä aiheutuvia haittoja. Suomen hallitus teki vuonna 2003 periaatepäätöksen, jossa on määritelty alkoholipolitiikan keskeiset tavoitteet. Tämän periaatepäätöksen pohjalta on koottu eri yhteiskunnan toimijat yhteistyöhön alkoholin haittojen vähentämiseksi. Tätä yhteistyöprosessia kutsutaan nimellä Alkoholiohjelma , ja siinä painottuu muun muassa nuorten alkoholinkäytöstä, yksittäisistä alkoholinkäyttökerroista ja pitkäaikaisesta riskikäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy sekä kokonaiskulutuksen vähentäminen. Mietittäessä vaikutuskeinoja nuorten ja nuorten aikuisten alkoholinkäyttöön Alkoholiohjelman tavoitteiden mukaisesti, olisi hyvä kiinnittää huomiota yhteen erityisryhmään eli yliopisto-opiskelijoihin ja tutkia, mitkä tekijät ovat yhteydessä heidän juomiskäyttäytymistään. Yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäytön tutkiminen on siinäkin mielessä tärkeää, että liiallinen ja runsas alkoholinkäyttö voi hidastaa opintojen etenemistä. Viime aikoina poliittiset päättäjät ovat käyneet keskustelua opiskeluaikojen lyhentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön vaikuttavia tekijöitä selvitettäessä on syytä huomioida se erityinen elämäntilanne ja -vaihe sekä sosiaalinen ympäristö, jossa yliopisto-opiskelijat elävät. Tämä tutkimus tarkasteleekin yliopisto-opiskelijoiden elämäntilanteeseen liittyvän stressin ja sosiaalisten suhteiden vaikutusta alkoholinkäyttöön. Tutkimukseni sijoittuu terveyteen liittyvän sosiaalipsykologian kenttään, jossa sosiaalisilla tekijöillä nähdään olevan keskeinen rooli monissa stressaavissa elämäntilanteissa. Lisäksi sosiaalisten tekijöiden uskotaan usein säätelevän stressin ja terveyden suhdetta tai vaikuttavan suoraan terveydelle haitalliseen käyttäytymiseen.

6 2 Opiskelijat ovat usein elämäntilanteessa, johon kuuluu monia samanaikaisia nuoruuteen liittyviä elämänmuutoksia, jotka voivat aiheuttaa stressiä. Yliopisto-opiskelijoihin kohdistuu monenlaisia vaatimuksia yhteiskunnan taholta, kun opiskelutahtia pyritään tehostamaan opintoaikojen rajauksiin ja taloudellisin säätelykeinoin. Lisäksi yliopisto on melko kilpailuhenkinen toimintaympäristö, mikä voi synnyttää paineita suoriutua akateemisista vaatimuksista ja pärjätä hyvin. Tutkimuksissa on tullut ilmi, että stressi voi lisätä yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöä (esim. Hutchinson ym.,1998; Ichiyama & Kruse, 1998; McCreary & Sadava, 1998, tutkimus 2; McCreary & Sadava, 2000; Newcomb & Harlow, 1986, tutkimus 2; Park ym., 2004; Tyssen ym., 1998). Stressin vaikutus alkoholinkäyttöön saattaa vaihdella sukupuolen mukaan. Stressin vaikutusta juomiseen on tärkeää tutkia, koska yliopistoaikana luodaan mahdollisesti perusta tuleville alkoholinkäyttötottumuksille. Opiskelijat, jotka juovat alkoholia stressiä lievittääkseen, käyttävät todennäköisemmin alkoholia runsaasti tai saattavat kokea alkoholiin liittyviä ongelmia myös yliopiston jälkeisenä aikana verrattuna sosiaalisista syistä juoviin (Perkins, 1999, 225). Stressin lisäksi toinen keskeinen yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön liittyvä seikka on sosiaaliset suhteet. Monille opiskelijoille alkoholinkäyttö voi olla tärkeä osa sosiaalista yhdessäoloa. Alkoholi on usein keskeisessä roolissa yliopisto-opiskelijoiden sosiaalisissa kokoontumisissa ja juhlintakulttuurissa. Yliopistovuosien aikana vanhempien kontrolli nuoren alkoholinkäyttöön vähenee ja vertaistoverien vaikutus kasvaa (Borsari & Carey, 2001, ). Opiskelijat kokevat monesti sosiaalista painetta alkoholinkäyttöön, jolloin alkoholia saatetaan käyttää haluttua enemmän kavereiden vaikutuksesta (Kunttu & Huttunen, 2001, 29). Yliopisto-opiskelijat ovat yleensä myös sellaisessa elämäntilanteessa, että täyspäiväiseen työssäkäyntiin ja omaan perheeseen liittyvät sitoumukset eivät vielä rajoita sosiaalisiin juomatilanteisiin osallistumista (Perkins 1999, ). Sosiaaliset suhteet eivät ole välttämättä vain juomista lisäävä tekijä. Suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla on tutkimusten mukaan varsin laajat ja toimivat sosiaaliset verkostot (Kunttu, 1997, ; Kunttu & Huttunen, 2001, 33), jotka voivat tarpeen tullen tarjota myös voimavaroja kohdata elämän stressitilanteita ja vaikuttaa siten stressistä aiheutuvaan juomiseen. Opiskeluaikana luodut sosiaaliset kontaktit vanhojen kontaktien ohessa sekä yliopistoympäristön tarjoamat erilaiset sosiaaliset aktiviteetit

7 3 voivat tarjota monenlaista sosiaalista tukea. Sosiaalisen tuen voidaan ajatella suojaavan stressin haitallisilta vaikutuksilta tai ylipäätään edistävän hyvinvointia stressin tasosta riippumatta (Cohen & Syme, 1985, 6 7). Sosiaalinen tuki saattaa parantaa yksilön stressin hallintakeinoja niin, ettei ole tarvetta turvautua alkoholiin stressin lievityksen välineenä. Toisaalta sosiaaliset suhteet voivat sellaisinaan kontrolloida tai myös vahvistaa alkoholinkäyttöä riippuen siitä, suositaanko ryhmässä alkoholin juomista vai ei. Yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön liittyen on tehty varsin paljon tutkimusta erityisesti USA:ssa, jossa opiskelijoiden liiallinen juominen on laajasti tunnustettu ongelma. Monissa tutkimuksissa on selvitetty stressin yhteyttä alkoholinkäyttöön tai sosiaalisten suhteiden tai sosiaalisen paineen yhteyttä juomiskäyttäytymiseen. Suomessakin on tutkittu jonkin verran yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöä lähinnä kuvailevalla tasolla ja joissakin tutkimuksissa on huomioitu myös sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tekijöitä tai sivuttu lyhyesti stressin merkitystä (Kunttu, 1997; Kunttu & Huttunen, 2001; Nyström, 1993). Ulkomailta ja varsinkin Suomesta löytyy paljon vähemmän tutkimusta, jossa on huomioitu samanaikaisesti stressin ja sosiaalisten suhteiden vaikutusta juomiseen. Stressi ja sosiaaliset suhteet liittyvät kuitenkin monisyisin tavoin toisiinsa, ja molemmat ovat keskeisiä alkoholinkäyttöön liittyviä tekijöitä. Onkin tärkeää tarkastella stressiä ja sosiaalisia suhteita alkoholinkäytön selittäjinä samanaikaisesti, jotta voitaisiin ymmärtää näiden tekijöiden mahdollisia yhteisvaikutuksia ja niiden alkoholinkäytön selityskykyä suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi sosiaalisten suhteiden säätelevää vaikutusta stressin ja alkoholinkäytön välisen yhteyden suhteen on tarkasteltu varsin vähän, vaikka sosiaalisen tuen huomioiminen onkin nostettu esiin aiemmassa aihepiiriä koskevassa kirjallisuudessa yhtenä tärkeänä stressin ja alkoholinkäytön välistä yhteyttä muokkaavana tekijänä. Tässä työssä selvitetään yliopisto-opiskelijoiden kokeman stressin yhteyttä alkoholinkäyttöön. Yhtenä tavoitteena on selvittää, vaihteleeko stressin ja alkoholinkäytön välinen yhteys sukupuolen mukaan. Lisäksi tutkitaan, päteekö tässä aineistossa suojavaikutusmalli, jonka mukaan sosiaaliset suhteet ja niistä mahdollisesti välittyvä sosiaalinen tuki voivat suojata stressin mahdolliselta alkoholinkäyttöä lisäävältä vaikutukselta. Tutkimukseni selvittää myös, onko sosiaalisilla suhteilla olemassa sellaisenaan vähäisempää alkoholinkäyttöä edistävä vaikutus stressin tasosta

8 4 riippumatta. Toisaalta tutkimuksessa halutaan huomioida sosiaalisiin suhteisiin liittyvä sosiaalisen paineen merkitys ja selvittää, vaikuttaako se opiskelijoiden alkoholinkäyttöä lisäävästi. Lisäksi halutaan tutkia, mitkä tekijät ovat yhteydessä yliopisto-opiskelijoiden stressiin. Kaikissa analyyseissä huomioidaan erilaisten taustamuuttujien kuten sukupuolen, iän, opiskeluajan, opiskelualan, opiskelupaikkakunnan ja asumismuodon vaikutus. 2 KESKEISET KÄSITTEET JA TEOREETTINEN TAUSTA 2.1 Psykososiaalinen stressi Stressi on sosiaalitieteissä paljon tutkittu aihealue ja sen luonteesta ei ole olemassa yksimielistä käsitystä. Stressiä käsitteleviä tutkimuksia tarkasteltaessa voi huomata, että stressi-termiä käytetään stressi-prosessin kaikista vaiheista. Tämä heijastaa sitä, että eri tutkijat painottavat stressi-prosessin eri osa-alueita. Stressiin liittyviä erilaisia viitekehyksiä yhdistää kuitenkin analyyttinen erottelu stressin osatekijöiden välillä, joita ovat: elämän olosuhteet, elämän olosuhteiden subjektiivinen arvio, sopeutumiseen/hallintaan pyrkivät/defensiiviset reaktiot ja lopputuloksen seuraamukset (Kaplan, 1996, 7). Elämänolosuhteiden merkitys stressiprosessissa on yleensä toimia ärsykkeenä subjektiivisen uhka-arvion muodostumiselle (Kaplan, 1996, 7). Teoriat, jotka painottavat stressoreita eli stressiä aiheuttavia tekijöitä stressiprosessissa, ovat luokitelleet stressiä aiheuttavia elämänolosuhteita muun muassa seuraavin tavoin: äkilliset traumat, elämän muutostapahtumat, päivittäiset hankaluudet, ei-tapahtumat (toivottu ja odotettu tapahtuma, joka ei tapahdu), krooniset stressitekijät ja makrotason systeemeihin liittyvät stressorit (Wheaton, 1996, 45 50). Lazaruksen ja Folkmanin (1984, 21) määritelmän mukaan stressi voidaan määritellä yksilön ja ympäristön väliseksi suhteeksi, jonka yksilö arvioi kuormittavaksi tai omat resurssit ylittäväksi ja hyvinvointiaan vaarantavaksi tekijäksi. Subjektiivisen uhka-arvion ja sopeutumiseen/hallintaan pyrkivien/defensiivisten reaktioiden katsotaan välittävän tai säätelevän elämänolosuhteiden ja varsinaisen stressikokemuksen välistä suhdetta. Subjektiivisen uhka-arvion muodostumiselle tärkeänä tekijänä pidetään havaittuja uhkia henkilökohtaisia arvoja kohtaan. Arvion

9 5 syntyyn vaikuttaa myös yhteiskunnassa vallitsevat arviointistandardit. Välitön stressireaktio syntyy, kun yksilö havaitsee epäonnistuneensa vastaamaan muiden tai itsensä asettamiin odotuksiin. (Kaplan, 1996, 8 9.) Elämänolosuhteiden subjektiivinen arvio vaikuttaa myös sopeutumiseen/hallintaan pyrkivien/defensiivisten keinojen käyttöön (Kaplan, 1996, 9). Yksilön stressinkäsittelykeinoista riippuu olennaisella tavalla, kokeeko hän tietyissä tilanteissa stressiä ja kuinka voimakkaana hän sen kokee. Stressin käsittelykeinot voidaan jakaa ongelmakeskeisiin ja tunnekeskeisiin keinoihin. Ongelmakeskeisillä coping-keinoilla pyritään hallitsemaan ja vaikuttamaan suoraan stressin aiheuttajaan (esim. suunnitelmallisella ongelmanratkaisulla). Tunteisiin keskittyneillä keinoilla taas pyritään säätelemään stressin aiheuttamia tunnereaktioita (esim. päihteiden käytöllä). (Stroebe & Stroebe, 2000, ) Nämä kaksi stressin käsittelykeinojen muotoa eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne esiintyvät usein samanaikaisesti. Se kumpi stressin käsittelykeino on stressitilanteessa hallitsevampi, riippuu yleensä tilanteen kontrolloitavuudesta. (Taylor & Aspinwall, 1996, ) Saari (1979a, 33) käyttää käsitettä kompetenssi kuvaamaan yksilön tehokasta toimintaa ympäristössään ja sitä voidaan käyttää kuvaamaan tehtäväsuuntautuneita stressin hallintakäyttäytymisen muotoja. Hieman erilainen jaottelu on erotella välttelevä ja lähestyvä coping-tyyli. Lähestyvällä coping-tyylillä tarkoitetaan sitä, että yksilö pystyy kohtaamaan ongelman ja siihen liittyvät tunteet, kun taas välttelevää coping -tyyliä käytettäessä tätä kohtaamista vältetään esimerkiksi ongelman kieltämisellä tai toiveajattelulla. (Stroebe & Stroebe, 2000, ) Välttelevän tyylin pitkäaikainen käyttö on psykologinen alttiustekijä reagoida epäsuotuisasti stressaaviin tilanteisiin (Taylor & Aspinwall, 1996, 84). Stressin käsittelykeinot voidaan lisäksi jakaa yksilön sisäisiin ja ulkopuolisiin keinoihin. Yksilön sisäisillä keinoilla tarkoitetaan psykologisia resursseja ja taitoja. Yksilölliset erot vaikuttavat siihen, miten stressiä arvioidaan, minkälaisia stressin hallintakeinoja valitaan ja käytetään sekä alttiuteen tai vastustuskykyyn stressin haitallisten seurausten suhteen. Yksilön ulkopuolisista tekijöistä stressin hallinnan kannalta keskeisimpinä pidetään materiaalisia resursseja ja sosiaalista tukea (Lazarus & Folkman, 1984, 164). Yksilöt, joilla on enemmän ulkoisia resursseja selviävät paremmin stressaavista tapahtumista. Sosiaalisia siteitä ja suhteita on tutkittu paljon stressin hallintakeinojen resurssina. (Taylor & Aspinwall, 1996, )

10 6 Monet tutkijat näkevät stressiprosessilla olevan negatiivisia ja epäfunktionaalisia seurauksia. Henkilökohtaisena seurauksena on negatiivissävytteinen tunnetila, ja varsinkin vakava ja pitkittynyt stressi voi aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä häiriöitä. (Kaplan, 1996, 10.) Yksi reitti, mitä kautta stressi vahingoittaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia, on epäterveelliset elintavat, joiden on todettu olevan yleisempiä stressaantuneilla ihmisillä (Cohen & Williamson, 1988, 56 64). Epätarkoituksenmukaiset sopeutumiseen/hallintaan pyrkivät/defensiiviset reaktiot (esim. päihteiden käyttö, ylensyöminen, todellisuuden vääristäminen) ovat taas yleensä seurausta monista tekijöistä kuten stressin subjektiivisesta arvioinnista, ahdistuksen tunteesta ja coping-keinoihin liittyvistä aiemmista kokemuksista. Vuorovaikutussuhteille ja sosiaalisille systeemeille stressistä aiheutuvana haittana voi olla norminmukaisen roolikäyttäytymisen häiriintyminen. (Kaplan, 1996, 10.) 2.2 Yliopisto-opiskelu elämänvaiheena ja siihen liittyvät stressitekijät Stressiä voidaan tarkastella ajallisesta näkökulmasta käsin, jolloin stressi-prosessiin liittyvien elämänolosuhteiden esiintyminen ja näille elämänolosuhteille annetut merkitykset riippuvat elämänkulun vaiheesta. Stressin voi ajatella sijoittuvan yksilöllisten piirteiden ja valintojen, normatiivisiin ikä-sidonnaisiin rooleihin liittyvien rajoitusten ja sosiaalisen muutoksen yhtymäkohtaan. (Kaplan, 1996, ) Nuoruusiän ja aikuisuuden välistä vaihetta voi pitää kriittisenä kehityksellisenä siirtymänä, jolle on ominaista uudet sosiaaliset kontekstit, uudenlaiset vastuut ja oikeudet sekä tärkeät muutokset itsensä määrittelyssä (Schulenberg ym., 1996, 659). Yliopisto-opiskelu ja opiskeluaika muodostavat niin kokonaisvaltaisen vaiheen opiskelijoiden elämässä, että sen tarkasteleminen edellyttää opiskelijoiden eri elämänalueiden välisten yhteyksien huomioimista ja suhteuttamista opiskelijoiden elämänvaiheen yleisiin elämänmuutoksiin ja elämää koskeviin suunnitelmiin. Opiskeluaika sijoittuu yleensä ikävuosien väliin eli siihen elämänvaiheeseen, jonka aikana nuoret kokevat monia perustavia elämänmuutoksia. Verrattaessa yliopistoopiskelijoiden elämäntilannetta samanikäisiin ansiotyössä käyviin perheellisiin voidaan havaita, että yliopisto-opiskelijoilla sosiaalisen aseman epämääräisyys tuottaa huomattavan paljon vapauksia ansiotyössä käyviin nuoriin aikuisiin verrattuna. Mutta koska opiskelijat ovat taloudellisesti sidottuja opintotukeen tai vanhempiinsa, niin he

11 7 joutuvat elämään muita ikäisiään pidempään sosiaalisesti ja taloudellisesti keskenkasvuisen roolissa. (Aittola, 1986, 1 5.) Tapio Aittola (1992, 75 79) on luokitellut korkeakouluopiskelijoita mahdollisesti koskettavia elämänmuutoksia eri opiskeluvaiheiden mukaan. Opiskelun aloittaminen saattaa merkitä kriisinomaista muutosta, johon liittyy monesti muutto uudelle paikkakunnalle sekä itsenäisen elämän ja taloudenpidon aloittaminen. Tätä vaihetta luonnehtii usein uuden opiskelutavan omaksuminen ja totuttelua uuteen opiskelurytmiin. Opiskelujen keskivaiheilla, jonka Aittola on ajoittanut kolmannen opiskeluvuoden kohdalle, opiskelu on muuttunut arkisemmaksi ja työntäyteisemmäksi, ja se vaatii enemmän uuden tiedon tuottamista. Myös opiskelijoiden elämäntilanteessa ja ihmissuhteissa tapahtuu monia muutoksia, sillä tähän aikaan sijoittuvat omaan elämäntapaan ja läheisiin parisuhteisiin liittyvät kokeilut. Opintojen loppuvaiheessa elämää määrittävinä tekijöinä on opintojen loppuunsaattaminen ja valmistautuminen työelämään siirtymiseen. Huomio on siirtynyt muihin elämänalueisiin, kuten perheen perustamiseen, pysyvän asunnon hankintaan, taloudellisiin ongelmiin tai muihin sellaisiin arkisiin asioihin. Loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden elämäntilanne ja opinnot edellyttävät monesti tasapainoilua työssäolon ja opintojen kesken. Liuska (1998) on selvittänyt oululaisia ensimmäisen ja kolmannen vuoden yliopistoopiskelijoita koskevassa laadullisessa tutkimuksessaan opiskelijoiden stressitekijöitä. Opiskelijoiden elämäntilanteeseen liittyvinä stressitekijöinä nousivat esiin huonot asumisolot, rahapula ja vapaa-ajan vähyys sekä tulevaisuuteen liittyvät huolet. Opiskeluun liittyvinä tekijöinä mainittiin tenttiruuhkat, opetuksen taso ja ohjaus sekä pakollisten harjoitusten suuri määrä. Ihmissuhteisiin liittyvät asiat olivat myös yleinen stressin lähde. Huolia aiheutti esimerkiksi seurustelusuhteen puuttuminen tai suhteen loppuminen sekä perheen ja kotipaikkakunnan ystävien asuminen kaukana. Toisaalta juuri ihmissuhteet koettiin tärkeänä perustana voimavarojen hankinnalle ja jaksamiselle. (Mts , 80.) Fisher (1994) on havainnut osittain samantyyppisiä stressin aiheuttajia yliopistoopiskelijoiden keskuudessa Iso-Britanniassa. Fisher korostaa erityisesti uudelle yliopistopaikkakunnalle muuttoon liittyvän koti-ikävän sekä tenttiahdistuksen olevan yleisiä stressin aiheuttajia. Määrällisesti eniten opiskelijoiden huolenaiheet liittyivät hänen tutkimuksessaan lähinnä seuraavanlaisiin kategorioihin: akateemiseen tai sosiaaliseen elämään, perheeseen tai terveyskysymyksiin. (Mts )

12 8 Kuntun ja Huttusen (2001, 28) korkeakouluopiskelijoita koskevassa terveystutkimuksessa, jossa käytetään samaa stressimittaria kuin tässä tutkimuksessa, ilmeni, että naiset kokevat stressiä enemmän kuin miehet. Naisten raportoimat suuremmat stressipisteet miehiin verrattuna ovat tulleet esiin myös monissa muissa tutkimuksissa (mm. Cooper ym., 1992; Steptoe ym., 1996; Windle, 1992). Kuntun ja Huttusen (2001) tutkimuksessa yleisimmin stressiä aiheutti otteen saaminen opiskelusta ja esiintyminen sekä varsinkin naisilla oma arvio voimista ja kyvyistä, tulevaisuuden suunnitteleminen sekä mieliala yleensä. Stressi oli yleisempää pidempään opiskelleilla. Tarkasteltaessa ikää ja sukupuolta samanaikaisesti, naisilla stressi lisääntyi iän myötä, mutta miehillä stressi oli taas suurinta nuorimmassa vuotiaiden ikäluokassa ja vähäisintä vuotiaiden keskuudessa. Pienemmissä kaupungeissa stressin kokeminen oli hieman vähäisempää kuin suuremmissa. (Mts ) Samassa korkeakouluopiskelijoita koskevassa terveystutkimuksessa opiskelualoja tarkasteltaessa taidekorkeakoulut erottuivat alana, jonka opiskelijoiden keskuudessa koettiin eniten stressiä. Miehillä koettiin myös suhteellisen paljon stressiä matemaattisluonnontieteellisessä ja lääketieteellisessä opiskelevien luokassa ja naisilla taas humanistisessa, kasvatustieteellisessä ja teologisessa tiedekunnassa opiskelevien keskuudessa. (Kunttu & Huttunen, 2001, ) Saari (1979 b, 15 18) on yliopistoopiskelijoita koskevassa tutkimuksessaan todennut, että opiskelutavaltaan vapaamuotoisten alojen (esim. yhteiskunta-, matemaattis-luonnontieteelliset ja humanistiset tiedekunnat) opiskelijat kokevat enemmän stressiä kuin kurssimaisilla (esim. oikeustieteellinen, lääketieteelliset, teknilliset ja kaupalliset opintosuunnat) ja koulumaisilla (opettaja- ja lastentarhaopettajakoulutus, musiikin ja teatteriopiskelijat) aloilla opiskelevat. Kaikista vähiten stressiä koetaan koulumaisilla aloilla. Saaren mukaan stressin määrän erot eri opiskelualoilla saattavat liittyä siihen, että eri aloilla painottuvat eri tavalla yksilön oma vastuu opintojen etenemisestä sekä ohjauksen ja opetuksen määrä (Saari 1979b, 15 16; 1981, 67). On kuitenkin huomioitava, että Saaren tutkimukset on tehty useampi vuosikymmen sitten, joten yliopistomaailma ja yhteiskunta yleisemminkin ovat muuttuneet näistä ajoista, millä on vaikutuksensa opiskeluolosuhteisiin. Huomionarvoista on myös se, että eri aloille saattaa valikoitua stressin kokemisen suhteen erilaisia opiskelijoita.

13 9 2.3 Suomalaisten juomatavat Suomessa alkoholin kulutus alkoi kasvaa 1960-luvun lopulta lähtien, kun vuonna 1969 toteutui alkoholin kontrollipolitiikan radikaali liberalisoituminen. Alkoholin kulutustaso henkeä kohden on pysynyt melko tasaisena muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. (Simpura & Karlsson, 2001, 76.) Alkoholijuomien kulutuksen kasvu on seurannut perinteisesti taloudellista kehitystä ja alkoholin reaalihintojen muutoksia (Alkoholi juomien kulutus vuonna 2004 Stakesin tiedote). Alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut 1990-luvun puolivälin jälkeen keskimäärin 1.6 % vuodessa vuoteen 2003 tultaessa (Päihdetilastollinen vuosikirja, 2004, 15). Vuonna 2004 kasvu oli kuitenkin jopa 10 % edellisestä vuodesta ja kokonaiskulutus oli noin 10.3 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden. Tähän suuren kulutuksen muutokseen vaikuttavina keskeisinä tekijöinä voidaan pitää alkoholijuomien tuontikiintiön poistamista muista EU-maista vuoden 2004 alkupuoliskolla, jolloin Virokin liittyi EU:hun sekä alkoholijuomien verotuksen voimakasta alenemista saman vuoden maaliskuussa (Päihdetilastollinen vuosikirja, 2004, 15.) Pitkällä aikavälillä alkoholijuomien kulutusrakenne on miedontunut. Yli puolet kulutetusta alkoholista on olutta. Viime vuosina viini on myös saavuttanut suosiota, mutta sen kulutus jää silti vain 15 %:iin kaikesta kulutetusta alkoholin määrästä. (Metso ym., 2002, 25.) Toisaalta vuoden 2004 alkoholilainsäädännölliset muutokset aiheuttivat kulutuksen merkittävää väkevöitymistä: väkevien juomien kulutus kasvoi 17.5 % ja väkevien viinien 15%. Suomalaisten täysin raittiiden osuus on vähentynyt erityisesti naisten keskuudessa vuosikymmenien kuluessa. Vuonna 2000 sekä miehistä että naisista noin kymmenesosa oli raittiita. (Metso ym., 2002, 14, 25.) Ikäryhmä, jossa käytetään eniten alkoholia on vaihdellut vuosien saatossa, mutta useimmiten se on ollut ikävuoden välillä (Simpura & Karlsson, 2001, 77). Miehet juovat enemmän kuin naiset kaikissa ikäluokissa. Nuoret ja keski-ikäiset miehet juovat eniten, kun taas keski-ikäisistä ja vanhemmista naisista valtaosa juo erittäin vähän. Naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta lisääntyi 1970-luvulla erittäin nopeasti, mutta nykyään naisten kulutusosuus on lisääntynyt enää hieman, ollen nyt neljännes kokonaiskulutuksesta. Pääkaupunkiseudulla naisten osuus kulutuksesta, niin kuin alkoholinkäyttö yleisemminkin, on muuta maata suurempaa. (Metso ym., 2002, ) Alkoholikäyttötapoihin liittyvän sukupuolieron selitetään usein johtuvan miesten ja

14 10 naisten erilaisista sukupuolirooleista, joissa juominen ja humaltuminen nähdään yleensä hyväksyttävämpänä miehille (Huselid & Cooper, 1992, 348). Suomessa alkoholin arkinen, lähes päivittäinen käyttö on edelleen harvinaista. Humalahakuista juomista on sen sijaan pidetty usein suomalaisen juomakulttuurin tunnusomaisena piirteenä ja juomisesta aiheutuvien ongelmien lähteenä (Simpura & Karlsson, 2001, 77). Perinteisellä suomalaisella juomatavalla tarkoitetaan yleensä sitä, että juodaan suhteellisen harvoin, mutta silloin kun juodaan, juodaan humalaan. Perinteistä juomatapaa voidaan verrata niin sanottuun eurooppalaiseen tai moderniin juomatapaan, jolla tarkoitetaan yleisemmin Etelä-Euroopan maissa esiintyvää juomista: juodaan usein, yleensä aterioiden yhteydessä ja niin vähän kerralla, ettei humalluta. (Metso ym. 2002, 33; Simpura & Partanen, 1997, 260.) Nuorten ja nuorten aikuisten juomatapa on selvästi perinteisempää kuin keski-ikäisten ja vanhempien siinä mielessä, että nuoret juovat harvemmin, mutta humaltuvat useammin. Eurooppalainen juominen on yleisintä keski-ikäisten tai vanhempien, korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa sekä pääkaupunkiseudulla. Vaikka piirteitä uusista juomatavoista havaitaankin joissain väestöryhmissä, perinteiset tavat eivät ole väistyneet uusien tieltä, vaan ovat tulleet niiden rinnalle. Yksi tapa tarkastella alkoholinkäyttöä on riski- ja ongelmakäytön mittaaminen. Kun riskijuomista on mitattu AUDIT-kyselyllä, miehistä neljännes ja naisista kuusi prosenttia on riskijuojia, kun rajana pidetään 10 pisteen ylitystä. Riskijuominen ja humalajuominen on yleisintä nuorten, naimattomien miesten ja työntekijöiden keskuudessa. Kaikkein eniten riskijuojia on vuotiaiden miesten keskuudessa. Myös alle 20-vuotiaista naisista jopa viidennes ja miehistä lähes kolmannes ylittää 10 pisteen riskirajan. Vaikka humalajuominen on lisääntynyt naisten keskuudessa, se on toki edelleen miehillä paljon yleisempää ja lisäksi naisilla se vähenee iän karttuessa. (Metso ym., 2002, 22, ) Törrösen (2005) laadullisessa tutkimuksessa, jossa oli selvitetty vuotiaiden työssäkäyvien aikuisten juomatapoja päiväkirjamenetelmällä, tuli ilmi että alkoholilla on keskeinen merkitys nuorille aikuisille yhteisyyden, seurallisuuden ja hauskanpidon voitelijana. Seurallinen bilehumala ja istuskelu pari lasillista nauttien olivat hallitsevimmat juomatavat päiväkirja-aineistossa. Näiden juomistapojen kulttuurisena

15 11 ideaalina on pitää juominen sillä tasolla, että yhdessä olemisessa ja tekemisessä säilyvät virta ja hauskanpito. Tutkimuksessa tuli myös esiin, että naiset kuitenkin reagoivat miehiä selvästi kielteisemmin, jos juominen karkaa käsistä. (Mts ) 2.4 Yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttö Nyström (1993) on tutkinut yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöä ensimmäisen vuoden helsinkiläisopiskelijoiden keskuudessa lukuvuonna 1989/ 90. Kunttu (1997) on selvittänyt turkulaisten ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijoiden terveystottumuksia lukuvuonna 1993/94 ja Kunttu ja Huttunen (2001) ovat tehneet laajan alle 35-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen vuonna 2000, joissa molemmissa on myös selvitetty korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäyttöä. Nyströmin (1993, 49) tutkimuksessa ilmeni, että alkoholin vuosittainen kulutus oli miehillä 6.5 kg ja naisilla 2.7 kg puhtaana etanolina mitattuna. Vastaavat luvut olivat Kuntun (1997, 81) turkulaisia ensimmäisen vuoden opiskelijoita tarkastelevassa tutkimuksessa 4.2 kg ja 1.8 kg ja Kuntun & Huttusen (2001, 108) koko maan korkeakouluopiskelijoita käsittelevässä tutkimuksessa 4.3 kg ja 2.1 kg. Opiskelijoidenkin alkoholinkulutuksessa näkyy selkeästi ero sukupuolten välillä: miehet juovat enemmän kuin naiset. Melko suurta eroa alkoholin vuosikulutuksessa Nyströmin ja Kuntun tutkimusten välillä selittää taas ehkä osittain se, että väestötutkimuksissa alkoholinkäytön on havaittu olevan pääkaupunkiseudulla muuta maata runsaampaa (esim. Metso ym., 2002, 17). Humalajuominen on opiskelijoiden keskuudessa varsin yleistä. Suomalaiset opiskelijat suosivat kuitenkin kevyitä alkoholijuomia. Olut muodostaa 2/3 kulutetun alkoholin määrästä miehillä, ja naisilla viini ja olut saman suuruisen osuuden. (Nyström, 1993, 51.) Nyströmin (1993, 49 50) helsinkiläisopiskelijoita koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että 61.3 % miehistä ja 40 % naisista joi itsensä humalaan ainakin kerran kuussa. Kuntun ja Huttusen (2001, 115) tutkimuksessa, jossa oli kysytty vähintään kuuden annoksen juomisesta kerran kuussa vastaavat luvut olivat 35% ja 26%. Vähintään kuuden annoksen juomista on pidetty useissa tutkimuksissa humalajuomisen rajana. Helsinkiläisopiskelijat näyttäisivät siis juovan useammin humalaan koko maata koskevaan aineistoon verrattuna. Humalajuomisen runsaudesta huolimatta suurimmalla osalla yliopisto-opiskelijoista on enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia alkoholinkäytöstä, miehillä hieman enemmän kuin naisilla (Nyström, 1993, 52).

16 12 Vuonna 2000 suomalaisten juomatapoja kartoittavan tutkimuksen mukaan vuotiaista miehistä 47 % ja naisista 22 % joivat vähintään kuusi annosta alkoholia kuukausittain (Metso ym., 2002, taulukko 6.5). Kun verrataan näitä melko lähellä yliopisto-opiskelijoiden ikäisiä suomalaisia miehiä ja naisia yliopisto-opiskelijoihin, havaitaan että naiskorkeakouluopiskelijat juovat useammin humalaan kuin samanikäiset suomalaisnaiset keskimäärin, kun taas miesten kohdalla tilanne menee osittain päinvastoin. Tuorin ja Peräsalon (1984, 77) seurantatutkimuksessa, jossa tarkasteltiin ensimmäisen ja myöhemmin kolmannen vuoden yliopisto-opiskelijoita, ilmeni että alkoholin humalakäyttö lisääntyy lievästi opiskelun myötä. Toisaalta tarkasteltaessa opiskelijoiden iän yhteyttä alkoholinkäytön useuteen ja määrään Kuntun ja Huttusen (2001, ) tutkimuksessa ilmeni, että useammin kuin kerran viikossa alkoholia käyttäviä oli enemmän vanhemmissa ikäryhmissä, mutta heillä kerralla käytettyjen alkoholiannosten määrä oli yleisemmin pienempi kuin nuoremmilla. Tämä tulos ei ole ihan yhdenmukainen Tuorin ja Peräsalon havainnon kanssa, mikä voi johtua osaksi siitä, että vain ensin mainitussa tutkimuksessa oli käytetty pitkittäismenetelmää ja toisaalta Kuntun & Huttusen (2001) oli taas mukana vanhempia opiskelijoita. Kun tarkastellaan riski- ja ongelmakäyttöä, Kuntun ja Huttusen (2001, 29) koko maan korkeakouluopiskelijoita koskevassa tutkimuksessa ilmeni, että 30 % opiskelijamiehistä ja 10 % naisista ylitti alkoholin riskikulutusta ilmaisevan 10 pisteen rajan AUDITtestillä mitattuna vuotiaiden suomalaismiesten kohdalla vastaava luku on 39 % ja samanikäisiä naisia tarkasteltaessa 8 %. Tarkasteltaessa vastaavia lukuja koko väestön osalta miehistä neljännes ja naisista 6 % lukeutuu tähän riskijuojien ryhmään. (Metso ym., 2002, taulukko 5.2.) Korkeakouluopiskelijamiehissä on siis vähemmän riskikäyttäjiä kuin suunnilleen vastaavanikäisissä suomalaismiehissä keskimäärin, mutta enemmän kuin verrataan kaikkiin suomalaismiehiin. Naisten kohdalla korkeakouluopiskelijanaisissa on enemmän riskikäyttäjiä verrattaessa niin vastaavanikäisiin kuin kaikkiin suomalaisnaisiin. Täysin raittiiden opiskelijoiden osuus oli Nyströmin (1993, 50) ja Kuntun (1997, 82; Kunttu & Huttunen 2001, 113) tutkimuksissa miesten kohdalla noin % ja naisopiskelijoiden kohdalla %. Suomalaisten vuotiaiden raittiiden osuus vuonna 2000 oli miesten kohdalla 4 % ja naisten kohdalla 8 % (Metso ym., 2002, taulukko 2.1). Vastaavasti koko väestön tasolla tarkasteltuna oli noin kymmenesosa

17 13 sekä miehistä että naisista raittiita (Metso ym., 2002, 14, 25). Yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa on siis vähemmän raittiita kuin koko väestön tasolla keskimäärin. Naisopiskelijat poikkeavat varsinkin suunnilleen vastaavanikäisistä suomalaisnaisista vähäisemmällä raittiiden määrällä, kun taas miesten kohdalla ei ole kovin suurta eroa opiskelijoiden ja muun väestön välillä. Alkoholin juomatottumuksissa on eroja eri tiedekuntien välillä. Nyströmin (1993, 51) ja Kuntun (1997, 154) tutkimuksissa saatiin hyvin samansuuntaisia tuloksia sen suhteen, että ruotsinkielisen kaupallis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan miehet olivat kulutuksen kärjessä. Kuntun (1997, 154; Kunttu & Huttunen, 2001, ) molemmissa tutkimuksissa tuli myös esiin, että kaupallisia aineita opiskelevien lisäksi yhteiskunta- ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat kuluttivat muissa tiedekunnissa opiskelevia enemmän alkoholia. Nyströmin (1993, 51) tutkimus toi esiin, että teologisessa tiedekunnassa opiskelevien joukossa on eniten täysin raittiita ja vähiten runsaasti juovia. Opiskelijoiden asumismuoto ja siviilisääty ovat yhteydessä alkoholinkäyttöön. Eronneet naisopiskelijat raportoivat suurempaa kulutusta kuin muut opiskelijat. Toisaalta voidaan olettaa, että eronneiden määrä ei ole opiskelijoiden keskuudessa kovin suuri. Miesopiskelijoiden kohdalla naimisissa olevat joivat vähemmän kuin naimattomat tai avoliitossa elävät. Opiskelijat, jotka asuivat vanhempiensa luona eivät poikenneet juurikaan alkoholin kulutuksessa opiskelija-asunnoissa tai alivuokralla asuvista. Ne opiskelijat, jotka asuivat omassa asunnossa joivat jonkin verran enemmän kuin muut opiskelijat. (Nyström, 1993, ) Opiskelijoiden paineet alkoholinkäyttöön ovat melko yleisiä. Kuntun ja Huttusen (2001) tutkimuksessa ilmeni, että miehistä 16 % ja naisista 12 % koki joutuvansa ystäviensä vaikutuksesta käyttämään alkoholia enemmän kuin itse oikeastaan haluaisivat, ja lähes 40 % kaikista opiskelijoista ilmoitti, että alkoholittoman vaihtoehdon valinta herättää huomiota lähes aina tai ainakin silloin tällöin. Myöskään alkoholittomien vaihtoehtojen tarjollaolo ei ollut tavallista; yleensä aina näitä ilmoitti olevan tarjolla 47 % miehistä ja 52 % naisista. (Mts. 29, 110.)

18 Sosiaaliset suhteet House ym. (1988) ovat jaotelleet sosiaaliset suhteet käsitteellisesti kolmeen ryhmään: sosiaalinen liityntä ja yhdentyminen (social integration), sosiaalisen verkoston rakenne ja suhteiden sisältö. Sosiaalinen liityntä merkitsee sosiaalisten suhteiden olemassaoloa tai määrää, jota ilmaisevat esimerkiksi siviilisääty, kuuluminen erilaisiin sosiaalisiin organisaatioihin, ystävien ja sukulaisten määrä, sekä näiden ihmisten tapaamistaajuus. Ilman sosiaalista liityntää ei voi olla muita sosiaalisten suhteiden rakenteita. (House ym., 1988, ) Sosiaalisen verkoston jäsenenä oleminen merkitsee lähinnä potentiaalisia resursseja vuorovaikutukseen ja aktiivinen vuorovaikutus taas todellisia toimivia suhteita (Gore, 1985, ). Sosiaalisen verkoston rakenne (esim. verkoston tiheys tai homogeenisuus, suhteen vastavuoroisuus) kuvaavat tarkemmin sosiaalista liityntää (House ym., 1988, 302). Käsitettä lähipiiri voidaan käyttää kuvaamaan minäkeskeistä verkostoa ja niitä ihmisiä, joita vastaaja pitää itselleen merkityksellisinä (Vahtera, 1993, 48). Lähitukiverkosto muodostuu emotionaalisesti tärkeimmästä verkoston osasta, jonka puoleen ihminen todennäköisimmin kääntyy etsiessään sosiaalista tukea (Wellman ym., 1988). Jos yksilön sosiaalisten suhteiden verkosto on huomattavan puutteellinen joko laadultaan tai määrältään, sitä voi kuvata yksinäisyyden käsitteellä. Yksinäisyys on subjektiivinen käsite ja se on pidettävä käsitteellisesti erillään objektiivisesta eristäytyneisyydestä, vaikka näiden ilmiöiden välillä vallitseekin kohtalaisen voimakas positiivinen korrelaatio siten, että eristäytyneisyys on yhteydessä suurempaan yksinäisyyden kokemukseen (Peplau, 1985, ). Yksinäisyyttä voi tarkastella emotionaalisen ja sosiaalisen yksinäisyyden käsitteillä. Emotionaalinen yksinäisyys merkitsee läheisen emotionaalisen kiintymyssuhteen puutetta ja sosiaalisessa yksinäisyydessä henkilöltä puuttuu pääsy sosiaalisiin yhteisöihin ja sosiaalisesti integroiviin ihmissuhteisiin. (Weiss, 1973, 33.) Sosiaalisten suhteiden sisältö edustaa suhteiden funktionaalista puolta eli niitä prosesseja, joiden kautta rakenteet vaikuttavat. Sosiaalinen tuki voidaan käsittää sosiaalisten suhteiden sisällön positiiviseksi ja terveyttä edistäväksi osa-alueeksi. (House ym., 1988, 302.) Sosiaalisen tuen sisältö jaotellaan usein neljään ryhmään: emotionaalinen tuki, arviointituki, tietotuki ja käytännön apu. Emotionaaliseen tukeen liitetään empatian antaminen, välittäminen, luottamus ja rakkaus. Arviointituella tarkoitetaan sellaisen tiedon tarjoamista, josta on hyötyä yksilön itsearvioinnin kannalta.

19 15 Tiedollinen tuki tarkoittaa sellaisen tiedon tarjoamista, josta on hyötyä yksilön ongelmien ratkaisun kannalta. Käytännön tuella tarkoitetaan käyttäytymistä, joka auttaa suoraan avuntarpeessa olevaa (esim. apu työtehtävän tai lasten hoidossa). (Stroebe & Stroebe, 2000, 245.) Eräät tutkimukset korostavat tuen kokemuksellista puolta. Cobbin (1976) klassinen sosiaalisen tuen määritelmä tuo tämän aspektin esiin, sillä hän määrittelee sosiaalisen tuen tiedoksi, joka saa henkilön uskomaan, että hänestä välitetään ja häntä rakastetaan ja arvostetaan ja hän on molemminpuolisiin velvoitteisiin sitovan verkoston jäsen. Varsinkin terveyttä ja terveyteen liittyvää käyttäytymistä ennustettaessa olennaista sosiaalisessa tuessa on koettu mahdollisuus saada sosiaalista tukea, eikä niinkään itse tukitapahtumat (Cohen & Syme, 1985, 12). Havainnot tuen saatavuudessa ja varsinainen saatu tuki korreloivat yleensä huonosti keskenään (Dunkel-Schetter & Bennett, 1990, 274). Saatu ja havaittu tuki voivat erota toisistaan siinä suhteessa, että missä vaiheessa ne osoittautuvat tärkeiksi. Havaittu tuki saattaa olla tärkeämmässä roolissa normaaleissa jokapäiväisissä tilanteissa, jolloin ihmiset pärjäävät hyvin ilman tukea tai turvautuvat vain rajatussa määrin muiden apuun. Siinä vaiheessa, kun tuki pitää saada mobilisoitua, niin havaitussa ja saadussa tuessa saattaa esiintyä eroja. (Schwarzer & Leppin, 1991, 102.) Tällöin tukea saattaa olla vähemmän tai enemmän tarjolla kuin on odotettu tai se on laadultaan erilaista, mitä yksilö kaipaa (Dunkel- Schetter & Bennett, 1990, 275). Sosiaalisen tuen lisäksi sosiaalisten suhteiden sisältönä voidaan pitää myös suhteiden vaatimuksia ja ristiriitoja sekä sosiaalista säätelyä ja kontrollia. Suhteiden vaatimukset ja ristiriidat ovat suhteiden sisällön negatiivista ulottuvuutta ja ovat mahdollisesti terveyttä vahingoittavia. (House ym. 1988, 302.) Sosiaalisten suhteiden negatiivisen sisällön tai tuen puutteen negatiiviset vaikutukset saattavat olla suuremmat kuin auttavan toiminnan hyödylliset vaikutukset (Schwarzer & Leppin, 1991, 101). Sosiaalinen kontrolli merkitsee yleensä vaikuttamista yksilöön siten, että tämä sitoutuu perinteiseen ja sovinnaiseen käyttäytymiseen. Sosiaalinen kontrolli voi olla terveydelle edullista tai haitallista sen mukaan, minkälaista käyttäytymistä verkostossa suositaan tai estetään. (House ym., 1988, 302.) Yksilön sisäiset voimavarat, eli persoonalliset piirteet ja elämänhallinta, ja toisaalta rakenteelliset tekijät vaikuttavat sosiaalisten suhteiden määrään ja laatuun sekä myös sosiaalisen tuen kokemukseen (Kunttu, 1997, 46). Persoonallisuuden piirteet (kuten

20 16 itseluottamus, kontrollintunne, sosiaalinen kompetenssi) saattavat lisätä yksilön mahdollisuuksia löytää sosiaalista tukea ja samaan aikaan vaikuttaa positiivisesti yksilön stressin hallintakeinoihin (Stroebe & Stroebe, 2000, 251). Yksilöllisistä copingkeinoista ongelmaratkaisutaitojen, sosiaalisen tuen etsimisen ja positiivisen uudelleen arvioinnin on nähty olevan yhteydessä suurempaan saatuun tukeen kuin välttelevän coping-tyylin (Dunkel-Schetter & Bennett, 1990, ). Persoonallisuuden piirteet voivat myös vääristää yksilön kokemaa sosiaalisen tuen määrää. Esimerkiksi neuroottisuuden on todettu olevan yhteydessä alhaisempaan havaitun tuen määrään. Persoonallisuuden piirteet eivät vääristä sosiaalisen tuen tarkastelua yhtä helposti sosiaalista verkostoa mitattaessa kuin tuen koettua saatavuutta tarkasteltavien mittarien ollessa käytössä. (Stroebe & Stroebe, 2000, 252.) Tutkimuksissa on todettu myös eräiden demografisten tekijöiden selittävän joitakin sosiaalisten suhteiden yleisiä piirteitä. Useiden länsimaisten tutkimusten mukaan naisilla on enemmän sosiaalisia suhteita ja läheisiä kontakteja, ja he antavat ja saavat enemmän tukea ystäviltään kuin miehet. Tuen antajan rooli voi olla myös terveyttä kuormittavaa. (House ym., 1988, 304.) Lisäksi sosiaalisen verkoston rakenne vaihtelee elämässä iän ja perhesuhteiden myötä. Nuorten sosiaalisten suhteiden muutokset ovat lyhyen ajan sisällä suuria. Monilla lapsuusperheestä irtautuminen ystäväpiirin kautta omaan perheeseen tapahtuu noin kymmenen vuoden kuluessa (Kunttu, 1997, 47 48). 2.6 Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen liityntä ja sosiaalinen tuki Kunttu (1997) ja Kunttu & Huttunen (2001) ovat selvitelleet suomalaisten yliopistoopiskelijoiden sosiaalisia suhteita yhtenä tekijänä opiskelijoiden terveyttä tai terveyskäyttäytymistä käsittelevissä tutkimuksissaan. Kuten aiemmin tuli esiin Kuntun (1997) tutkimuksen kohderyhmänä oli turkulaiset ensimmäisen vuoden opiskelijat ja vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessa kohderyhmänä oli alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset opiskelijat. Opiskelijoista suuri osa on naimattomia (58%) ja melko monet ovat myös avoliitossa eläviä (29%). Opiskelujen keston lisääntymisen myötä avoliitossa ja naimisissa olevien määrä lisääntyy. (Kunttu, 2001, 153.) Melkaksen (1990, 82 83) Elinolotutkimukseen perustuvan selvityksen mukaan avoliitto on tyypillistä nuorille ja erityisesti opiskelijoille.

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten alkoholin käyttöä ja kohtuullista juomista.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN NAISTEN ALKOHOLIONGELMAT-

IKÄÄNTYVIEN NAISTEN ALKOHOLIONGELMAT- IKÄÄNTYVIEN NAISTEN ALKOHOLIONGELMAT- MUUTAMIA NÄKÖKULMIA AIHEEN TUTKIMUKSEEN JA KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN 15.4.2015 Kuopio/ Asumisen päivät Taina Heino Ikääntyvien naisten alkoholiongelmat_ miksi erillistarkastelua?

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä

14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä 14.4.2010 Mirjam Kalland Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä Mitä tiedetään? Päivähoidon vaikutuksista lasten kehitykseen runsaasti tutkimusta Tulokset tulkittava harkiten Päivähoidossa tapahtuvan kiusaamisen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45, 2001. 217 s.

Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45, 2001. 217 s. Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45, 2001. 217 s. YHTEENVETO Tutkimuksessa kartoitettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuorten kysely 2011 Lasten seurassa -yhteistyöohjelma selvitti kesällä 2011 12 18-vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

1 2 3 4 Opiskeluaika ajoittuu nuoren aikuisen elämässä ikävaiheeseen, jossa tapahtuu samanaikaisesti useita suuria elämänmuutoksia. Tähän vaiheeseen sisältyy usein opiskelu ja asuinpaikan muutos, irtautuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm.

Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm. Tämä korkeakouluopiskelijoille tarkoite1u diasarja on vapaas5 muoka1avissa omia tarpeita vastaavaksi. Ryhmäkeskusteluista voi itse valita mitä ohjaa. Suosi1elemme käy1ämään aiheeseen lii1yviä materiaaleja

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot