SISU-mikrosimulointimallihanke. Elina Pylkkänen

Transkriptio

1 SISU-mikrosimulointimallihanke Elina Pylkkänen

2 Hanke: keskitetty mikrosimulointimalli Mirkosimulointi-malleja hyödyntävien tahojen aloitteena monien aiempien yritysten jälkeen mm. Brunilan työryhmä Hanke lähtökohtaisesti suuri ja työläs sekä luovuutta vaativa, vaikka esikuvia löytyykin Helppo kuitenkin perustella tuottavuussaavutuksilla, verotuksen ja sosiaaliturvan monikerroksisuudella sekä teknisen edistyksen imperatiivilla

3 Tavoite saavutettu Tavoitteet kirkkaana, keinona Tilastokeskukseen keskitetty uusi malli Parannetaan työn laatua ja osaamista: optimaalinen työnjako ja erikoistuminen Kehittämistarpeita paljon: Uusi laajempi ja kehityskelpoisempi mallipohja Laajempi malli sekä aineisto tutkijoille: laskentatarkkuus ja politiikan kohdennukset Laajennetaan käyttäjäkuntaa, kilpailua (mm. keskitetty jakelu ja helppo käyttöliittymä) Hakee valtionhallinnossa vertaistaan!

4 Miten ihmeessä se saavutettiin? Tahtotila voimakas kaikilla Tilaajilla: vm, stm, Kela, VATT ja THL Tuottajalla: Tilastokeskus Hanke eteni tavoitteiden mukaan ja siten ansaitsi resursointinsa Kokonaan omissa käsissä: kaikki tiedon kasvulisä jää itselle ja kustannukset pysyvät kurissa Tiivis ja asiantunteva ohjaus ja seuranta

5 Kiitokset! Rohkeille aloitteen tekijöille: vm, stm, Kela, VATT ja THL Rahoittajille: vm ja Kela Haasteen vastaanottajalle: Tilastokeskus (joustava ja rakentava yhteistyö tilaajan kanssa, toiminnan organisointi tehokas) Mallin luojille ja kehittäjille: Pertti Honkanen, Tilastokeskuksen ekspertti-tiimi, Kelan tutkimusosaston tutkijat Ohjelmistopohjan tarjoaja: SAS Institute Oy Pohjoismaiset ja kotimaiset malliesikuvat

6 SISU pakottaa muuttumaan ja uusiutumaan Mikrosimulointimallien käyttäjiä tulee nyt lisää Kontrolli ja vertailu lisääntyy Rehellisyys ja avoimuus päätöksenteossa kasvaa Poliittisen linjaukset selkiytyvät ja ideologiat eriytyvät, kilpailua Medialle uusia syömähampaita Ajatushautomoille työkaluja lisää, numerot mukaan

7 SISU muuttaa kaiken Eduskuntaan ollaan rakentamassa taloudellisen analyysin yksikköä, jossa SISU tärkeä laskentatyökalu (Kansanedustajista koostuvan työryhmän tulos) oppositiopuolueiden varjobudjetit Ministeriöillä ei ole enää monopolia malleihin päätökset ja vaikutusarviot luupin alle Avoimuus ja valvonta lisääntyy VTV ja Eduskunnan valiokunnat kontrolloivat Seurantatutkimus lisääntyy

8 Eduskunnan tietopalvelun taloudellinen analyysitoiminto Kilpailuasetelma vai uusi yhteistyökuvio? Oppositio hyökännyt tähän asti joko suurpiirteisillä linjauksillaan tai muualla teetettyjen vaikutusarvioiden varassa hallituksen esittämän budjetin kimppuun nyt järeämmillä aseilla Tärkeässä roolissa myös seuraavia vaaleja ajatellen, ratkaistaanko kammiossa seuraavien vaalien voittaja?

9 Ministeriön rooli Avoin ja saatavilla oleva malli ja sen käyttämä pohja-aineisto Ulkopuolelta tuleva kilpailu ja kontrolli pakottaa parempaan laatuun ja tarkkuuteen substanssikysymyksissä Kun vero- ja etuusparametrit ovat tiedossa, laskenta käynnistyy välittömästi eri tahoilla Laskelmat voivat erota enää taustaoletusten tai dynaamisten oletusten kautta, tai muun mallin ulkopuolisen oletuksen takia

10 Avoimuus kasvaa VTV sekä Eduskunnan tarkastusvaliokunta ovat lisänneet ministeriöiden työn laadun sekä päätöksentekoprosessien valvontaa Jotkut tahot väittäneet päätöksentekoa suljetuksi ja salaiseksi ja vaatineet saada käyttöönsä päätösmateriaalin Esim. Osmo Soininvaara toivonut avointa mikrosimulointimallia jo kauan

11 YLE-uutiset: Professori ampuu kovilla: VM:n salailu seis Mistä me tiedämme, että ministeriö ylipäänsä on tehnyt laskemia päätelmiensä tueksi? Virkamiehet eivät milloinkaan paljasta aineistojaan, eivät oletuksiaan, eivätkä mallejaan Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg

12 YLE-uutiset / Politiikka klo 7:04 Wibergin mukaan esim. valtiovarainministeriö salaa talouslaskelmat ja julkistaa vain johtopäätökset. Luvut, joihin päätökset perustuvat on vihdoin saatava arvioitaviksi. Näin voidaan varmistaa, ovatko laskelmat oikein ja onko niitä ylipäätään olemassa, vaatii professori. Wiberg tietää, mistä puhuu, sillä hän on koettanut saada näitä laskelmia jo kohta 30 vuoden ajan tarkistettavaksi. Turhaan. Eduskunnalle kuuluva budjettivalta on käytännössä virkamiehillä. Tiedon panttaamista hän kuvailee Sailaksen malliksi eli management by haastattelu -tyyliksi. Sinänsä kunnioittamani, jo eläköityneen valtiosihteerin Raimo Sailaksen tiedottamislinjan on loputtava, sanoo professori Wiberg ja vaatii samankaltaista tiedottamistyyliä kuin pörssiyhtiöillä

13 YLE-uutiset: Professori ampuu kovilla: VM:n salailu seis Riidellään muutamista miljoonista, kun miljardien menoerät solahtavat toimeenpanoon lähes keskusteluitta Vallan valvonta on karannut kansalaisten ulottumattomiin Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg

14 Helsingin Sanomat

15 Parempi myöhään kuin ei milloinkaan Kevään kehysriihi korosti huutavaa tarvetta yhteiseen, kattavaan malliin Demokratiassa tietoa on oltava saatavilla välitettäväksi kansalle (=äänestäjille) Medialla oltava mahdollisuus harjoittaa tutkivaa journalismia samalla välineistöllä kuin politiikkaa tehdään Malli myös vaarallinen jos siihen uskotaan liian kirjaimellisesti

16 Tulonjakovaikutusarviot täysin keskeisessä roolissa päätöksenteossa Tullut käytännöksi myös Suomessa, mutta paljon myöhemmin kuin muualla Staattisesti arvioituna useimmiten erittäin puutteellinen ja epärealistinen tarkastelu ostovoimamuutoksista eri tuloluokissa Ei riitä yksinään kuvaamaan politiikan muutosten vaikutuksia Käyttäytymisvaikutustarkastelu tai yksinkertaisesti budjettirajoitetarkastelu välttämätöntä

17 Miten voidaan olettaa että tulorakenne ei muutu, kun veroparametrit muuttuvat? Esim. osingot vuosina 2010 ja 2011 Osingot pääomatulona Bruttosumma Saajien lukumäärä , Parametrit: Yhteisövero 26 % 20 %; Osinkojen verotus 9 % ja 70 % 8 % ja 85%; verovapaa raja huoj. 25% / Osingot pääomatulona Bruttosumma Saajien lukumäärä Lähde: Verohallinto

18 Kotitalouksien kulutusalttius vuosina tuloluokittain (= kulutus / käytettävissä olevat tulot): Voidaanko olettaa, että alinkin desiili kuluttaa veronkorotuksen jälkeenkin yhtä paljon? 1,60 Lähde: Marja Riihelä, VATT 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,

19 Uutta tilausta sisään Tämä on vasta alkua: mallin kehittäminen ei pääty koskaan Verotuksen painopiste on siirtynyt välittömästä välilliseen verotukseen päin (myös kulutuksen ohjaaminen) Sosiaaliturva yhä kohdennetumpaa ja sisältää enemmän omavastuuta Hyvinvointipalvelut ja etuudet integroituvat Kuntarakenne uudistuu Päättäjät haluavat nähdä politiikkansa vaikutukset käyttäytymisen muutoksina Poikkileikkausvaikutusten lisäksi elinkaaritarkasteluja