Kokemuksia vaaliohjelmien analysoinnista ja vertailusta

Transkriptio

1 Eduskunta Sisäinentietopalvelu TpTutkijaOlliKärkkäinen Muistio Kokemuksia vaaliohjelmien analysoinnista ja vertailusta Alankomaat Alankomaissa puolueiden vaaliohjelmien vaikutuksia on arvioitu ja vertailtu 1980-luvulta lähtien. Arvioinnin toteuttaa riippumaton valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva tutkimuslaitos Centraal Planbureau (CPB). Ensimmäinen arviointi toteutettiin vuonna 1986, jolloin arviointiin osallistui kolme puoluetta. Sen jälkeen arviointipalvelu on kasvanut niin siihen osallistuvien puolueiden lukumäärässä kuin analyysin laajuudessakin. Vuoden 2012 vaaleissa arviointiin osallistui 10 puoluetta, joiden vaaliohjelmien vaikutuksia arvioitiin mm. julkistalouden, talouskasvun, ympäristön, työllisyyden ja tulonjaon näkökulmasta. On syytä huomioida, että CPB analysoi vaaliohjelmia ainoastaan puolueiden pyynnöstä ja analysointiin osallistuminen on kaikille puolueille vapaaehtoista. Yhteistyö puolueiden ja CPB:n välillä takaa sen, että puolueet toimittavat arviointiin tarpeeksi yksityiskohtaiset tiedot esittämistään reformeista, eikä arvioinnissa tarvitse etsiä ja tulkita tarkkoja parametreja kampanjamateriaaliksi tarkoitetuista vaaliohjelmista. Koska nykyään lähes kaikki puolueet osallistuvat vapaaehtoiseen arviointiin, antaisi arvioinnin ulkopuolelle jättäytyminen huonon signaalin puolueen vaaliohjelman uskottavuudesta. Oppositiopuolueet ovatkin käyttäneet arviointiin osallistumista keinona osoittaa olevansa hallituskelpoinen puolue, jolla on konkreettisia politiikkavaihtoehtoja. Yhdenmukaisella tavalla esitetyt ja arvioidut vaaliohjelmat ovat toimineet myös hallitusneuvotteluiden tukena. Koska eri puolueiden ehdotusten vaikutukset on laskettu yhtenäisellä laskentakehikolla, toimivat vaaliohjelmien arviointia varten tehdyt laskelmat hyvänä lähtökohtana hallitusneuvotteluille. CPB:n vaaliohjelmien analysoinnin rakennetta ja sen talouspoliittisia hyötyjä on esitelty laajemmin CPB:n tutkijoiden Bos & Teulings (2012) -artikkelissa. Postiosoite: Eduskunta Käyntiosoite: Mannerheimintie 30 Sähköposti: Internet: Puhelin: 09) GSM

2 (5) Bos & Teulings (2012) esittävät listan toimintatapoja/sääntöjä, joilla CPB pyrkii takaamaan sen, että vaaliohjelmien arviointi toteutetaan tehokkaasti ja puolueettomasti. Arvioinnin puolueettomuus 1. Vaaliohjelma osallistuu arviointiin vain kyseisen puolueen pyynnöstä 2. Kaikki (todennäköiset) parlamenttipuolueet voivat osallistua arviointiin 3. Kaikkia puolueita kohdellaan yhdenvertaisesti 4. Vaaliohjelmia arvioidaan oletuksella, että puolue olisi yksin hallituksessa ja voisi siten toteuttaa kaikki ehdotuksensa 5. Arvioinnin toteuttaja ilmoittaa puolueille arvioinnin aikataulun, säännöt, aihepiirit ja tulosten julkistamistavan hyvissä ajoin ennen vaaleja 6. Puolueet eivät saa tietoja muiden puolueiden tekemistä ehdotuksista 7. Arvioinnin toteuttaja ei kerro medialle väliaikatietoja ennen tulosten lopullista julkistamista 8. Vaaliohjelmat ja niiden arviot esitetään arviointiraportissa yhtenäisellä ja neutraalilla tavalla 9. Arviointiraportissa puolueiden tulokset esitetään nykyisen parlamentin paikkajaon mukaisessa järjestyksessä Puolueiden ja arvioijien välinen yhteistyö 1. Vain puolueiden arviointiin lähettämä politiikkakokonaisuus arvioidaan 2. Puolueet vastaavat itse julkisuudessa esittämistään väitteistä 3. Arvioinnin toteuttamistapa ja siihen sisältyvät oletukset ovat läpinäkyviä 4. Arvioinnin toteuttaja ilmoittaa puolueille etukäteen talousennusteen, johon puolueiden ehdotuksia verrataan 5. Puolueet voivat muuttaa ehdotuksiaan välitulosten perusteella ennen lopullisten tulosten julkistamista 6. Puolueet voivat pyytää arvioinnin toteuttajalta apua, esim. kuinka haluttu lopputulos voitaisiin saavuttaa vaihtoehtoisin keinoin 7. Puolueet voivat antaa arvioijalle ehdotuksia reformien kirjallisiksi selitysosuuksiksi

3 (5) Romania Romaniassa vaaliohjelmien vaikutusten arvioinnin käytännöt määritellään lainsäädännössä. Jos puolue haluaa teettää arvion vaaliohjelmaan sisältyvien reformien vaikutuksesta, sen tulee lähettää pyyntö laskelmien toteuttamisesta pääministerille tai finanssineuvostolle vähintään 60 päivää ennen vaaleja. Kolmenkymmenen päivän sisällä pyynnön vastaanottamisesta kyselyä koskevan hallinnonalan ministeri tai finanssineuvoston presidentti julkistaa arvioinnin tulokset ja laskelmien taustalla vallitsevat oletukset. Iso-Britannia Isossa-Britanniassa riippumaton tutkimuslaitos Institute for Fiscal Studies (IFS) tekee ennen vaaleja useita raportteja, joissa se arvioi kolmen pääpuolueen reformiehdotusten vaikutuksia. Raportit koskevat eri politiikan alueita, mm. veropolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa, lapsiperheiden asemaa ja tulonjakoa. Näiden lisäksi IFS arvioi eri puolueiden menneiden tavoitteiden toteutumista. Isossa-Britanniassa IFS on kaikkien puolueiden arvostama taho ja tutkimuslaitoksen arvioilla onkin paljon painoarvoa politiikassa. IFS arvioi politiikan toteutumista ja mm. budjettiehdotuksia myös vaalien välillä. Parlamentin tietopalvelu auttaa pyydettäessä puolueita vaaliohjelmien tekemisessä. Tietopalvelua voi käyttää mm. vaaliohjelmien vero- ja sosiaaliturvareformien taloudellisten vaikutusten laskemiseen. Tietopalvelu ei kuitenkaan analysoi vaaliohjelmien vaikutuksia sen jälkeen, kun vaaliohjelmat on julkaistu. Viro Virossa ei ole muodostunut yhtenäistä käytäntöä vaaliohjelmien arvioimiseen. Vuoden 2011 vaalien alla toteutettiin kuitenkin muutamia arvioita vaaliohjelmien vaikutuksista. Esimerkiksi riippumaton ajatushautomo Praxis arvioi vaaliohjelmien vaikutuksia keskittyen erityisesti sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan. Tämän lisäksi valtiovarainministeriö arvioi suurimpien puolueiden vaaliohjelmien taloudellisia vaikutuksia. Valtiovarainministeriö toteutti arvioinnin julkisiin vaaliohjelmiin perustuen ilman yhteistyötä puolueiden kanssa. Tulosten julkistaminen saavutti laajan mediahuomion ja herätti paljon keskustelua. Osa puolueista syytti valtiovarainministeriötä siitä, että puolueen ehdotuksia oli tulkittu väärin tai laskelmat oli toteutettu virheellisin oletuksin. Laskelmia syytettiin myös poliittisesti motivoituneiksi. Kohun myötä valtiovarainministeriö julkaisi päivitetyt laskelmat muutama viikko alkuperäisten jälkeen.

4 (5) Suomi Suomessa puolueiden vaaliohjelmista ei perinteisesti ole tehty taloudellista analyysia. Kuitenkin vuoden 2011 vaalien alla Kalevi Sorsa -säätiö teetti tutkimuksen (Matikka 2011), jossa vertailtiin kolmen suurimman puolueen veroehdotusten tulonjakovaikutuksia. Arvioinnissa otettiin huomioon ansiotuloverotus, pääomatuloverotus, osinkoverotus ja välitön verotus (arvonlisä-, ympäristö, ja valmisteverotus). Vertailu tehtiin julkisiin vaaliohjelmiin perustuen ilman yhteistyötä puolueiden kanssa. Vertailun julkaisu sai mediahuomiota, mutta osa puolueista kritisoi analyysia siitä, että puolueen vaaliohjelmaa oli laskelmissa tulkittu väärin. Vertailua syytettiin puolueelliseksi myös sen vuoksi, että sen oli teettänyt sosiaalidemokraattinen ajatushautomo. Johtopäätöksiä Alankomaat on vertailun ainoa maa, jolla on pitkäkestoinen perinne vaaliohjelmien analysoinnissa. Eri maiden kokemuksia vertailemalla voidaan tehdä jotain johtopäätöksiä siitä, mitä toimivalta analyysipalvelulta vaaditaan. Vaaliohjelmien analysointi tulisi tehdä yhteistyössä puolueiden kanssa. Jos puolueet eivät toimita tarkkoja tietoja ehdottamistaan reformeista, voidaan analyysia jälkikäteen syyttää siitä, että puolueen reformit on tulkittu väärin. Toimivan yhteistyön takaamiseksi analyysiin osallistuminen tulisi olla puolueille vapaaehtoista. Alankomaiden kokemus on osoittanut, että jos analyysiin osallistuminen toimii keinona osoittaa oman vaaliohjelman toteuttamiskelpoisuus, suurin osa puolueista tulee vertailuun osallistumaan. Puolueiden tulisi voida muuttaa omia ehdotuksiaan ensimmäisten välitulosten perusteella, mutta toisten puolueiden ehdotukset tulee pitää salassa lopullisten tulosten julkistamiseen asti. Vaaliohjelmien analysoinnin onnistumisen kannalta on oleellista, että analysoinnin toteuttaa taho, jonka kaikki arviointiin osallistuvat puolueet kokevat puolueettomaksi. Yhtenäisellä laskentakehikolla tehty analyysi vaaliohjelmista voi toimia hallitusneuvotteluiden tukena Lähtökohtana vaaliohjelmien vertailussa tulisi olla puolueiden halu helpottaa vaaliohjelmien vertailua.

5 (5) Lähteet ECPRD (European Centre for Parliamentary Research and Documentation) -kysely eri maiden käytännöistä vaaliohjelmien arvioinnin suhteen. Kyselyyn vastasi 31 maata, joista kolmessa (Alankomaat, Iso-Britannia, Romania) oli olemassa säännöllinen käytäntö vaaliohjelmien arvioimiseen. Bos, F., Teulings, C. (2012). Evaluating Election Platforms: A Task for Fiscal Councils? Scope and Rules of the Game in View of 25 Years of Dutch Experience, Rules and Institutions for Sound Fiscal Policy after the Crisis, Banca d Italia, Matikka, T. (2011). Verot maksukyvyn mukaan?. KSS Working Papers 1/2011.