Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali

Transkriptio

1 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA 59 No 3/2004 KOKOUSAIKA Torstaina kello Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA Arvola Anneli jäsen OLLEET JÄSENET Harju Leo jäsen (ja merkintä siitä, kuka Honkanen Heikki jäsen toimii puheenjohtajana) Hyttinen Reeta jäsen Hyötylä Pirkko jäsen Isojärvi Ahti jäsen Kiemunki Unto jäsen Kulpakko Aino jäsen Laurila Pirjo jäsen Oikarinen Hannu jäsen Parviainen Mika jäsen Pelkonen Sirpa jäsen Pesonen Eila jäsen Uusitalo Tapio jäsen Vaara Paavo jäsen Tervo Jari varajäsen Pyykönen Pentti varajäsen MUUT SAAPUVILLA Laurila Pauli kunnanjohtaja OLLEET Mustonen Marjo pöytäkirjanpitäjä ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Aino Kulpakko Marjo Mustonen PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Pelkosenniemi Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Sirpa Pelkonen Aika ja paikka Pelkosenniemi Virka-asema Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen Tapio Uusitalo Allekirjoitus

2 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 40, 41 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 40 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajassa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston ilmoitustaululla sekä lähetetty kullekin valtuutetulle ja kunnanhallituksen jäsenelle. Valtuuston päätöksen mukaan ( 4/2004) täydellinen kokouskutsu on toimitettava paikallisiin kauppaliikkeisiin ja pankkeihin. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on ennen kokousta julkaistu sanomalehti Koillis-Lapissa. Kokous on päätösvaltainen Kuntalaki 58 :n mukaan, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Pelkosenniemellä tämä tarkoittaa vähintään kymmentä (10) valtuutettua. Kvalt: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Kvalt 41 Kvalt: Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkistaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Mikäli pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy jonkin päätöksen sisältöä on asia saatettava valtuuston ratkaistavaksi. Työjärjestyksen 25 :n mukaan pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Eila Pesonen ehdotti pöytäkirjantarkastajaksi Sirpa Pelkosta ja Heikki Honkanen Tapio Uusitaloa. Kokouksen alussa Kehittämispäällikkö Tuula Kuvaja esitteli Itä- Lapin osaamisstrategiaa ja Itä-Lapin kuntayhtymän toimintaa sekä projektipäällikkö Heikki Onnela esitteli Itä-Lapin tietoverkkohanketta. Kokoustauko klo

3 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 42 KIINTEISTÖVERON JA TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2005 Khall 217 Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Veroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista ja muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Vuonna 2004 veroprosentit ovat: - tuloveroprosentti 20,00 - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,30 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,80 - voimalaitoksen veroprosentti 1,40 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,80 Pelkosenniemellä kiinteistöveron vaikutus on huomattava, koska kunnassa on paljon loma-asutusta ja voimalaitos. Vuoden 2004 kiinteistöveron maksuunpanotietojen mukaan laskennallinen kiinteistövero on n , josta voimalaitoksen osuus n Kiinteistövero kattaa sekä maapohjan että sillä olevat rakennukset. Kiinteistölajit on suhteellisen kattavasti kiinteistöveron piirissä. Tärkein poikkeus on maatalousmaa ja metsät, jotka jäävät veron ulkopuolelle. Muita veron ulkopuolelle jääviä kiinteistöjä ovat mm. yleiset vedet, yleiset tiet, rautatiealueet, kadut, katuaukiot, torit, hautausmaat ja eräät puolustusvoimien alueet. Valtio ja seurakunnat ovat verovelvollisia, samoin kunta oman alueensa ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Korkein hallinto-oikeus on antanut vesivoimalaitoksen kiinteistöveroa koskevan päätöksen, jonka mukaan yhtiö maksaa kiinteistöveroa yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti (0,50-1,00) omistamastaan tekoaltaasta (ei käyttöoikeus-

4 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 42 osuudesta). Tämä päätös vaikuttaa kiinteistöveron tuottoon jonkin verran Kohkosen altaan osalta. Kiinteistöveroprosentit: - Yleinen kiinteistöveroprosentti on vähintään 0,50 % ja enintään 1 % kiinteistön arvosta (yritykset, valtion laitokset, seurakunta, kuntayhtymä jne.) - Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti on vähintään 0,22 % ja enintään 0,50 % rakennuksen arvosta - Muiden asuinrakennusten veroprosentti (loma-asunnot) kunnanvaltuusto voi määrätä yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin sisällä (0,50-1,00). Tämä veroprosentti voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. - Vesivoimalaitokseen kuuluvan rakennuksen tai rakennelman veroprosentti on enintään 1,40 % rakennuksen tai rakennelman arvosta. - Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti Kiinteistöverolain 13 a :n mukaan: Poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Vaihteluväli 0,50 1,00. Jos kunnanvaltuusto määrää yleishyödylliselle yhteisölle oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja näiden omistamat kiinteistöt ovat pykälän ehdot täyttäviä. Kunta ei voi itse nimetä yhteisöjä ja kiinteistöjä, joihin yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosenttia so-

5 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 42 velletaan. Veroprosenttia sovelletaan kaikkiin kunnassa oleviin yleishyödyllisiin yhteisöihin. Prosenttia sovelletaan edellä mainittujen yhteisöjen omistamiin kaikkiin sellaisiin kiinteistöihin, joilla oleva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tuloverolain 22 :n mukaan: Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1. se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2. sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; 3. se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Verohallinto rinnastanee yleishyödylliseen yhteisöön seurakunnan ja uskonnollisen yhdyskunnan. Aikaisemmin laki koski vain yhdistys- ja seurantalojen kiinteistöverotusta (280/95). Kiinteistövero on vähennyskelpoinen valtion- ja kunnallisverotuksessa mikäli kiinteistöä käytetään maatalouden tai muun yritystoiminnan harjoittamiseen. Ongelmaksi muodostuvat Pelkosenniemellä Kajastuksen ja Järjestöyhdistyksen sekä Pelkosenniemen Nuorisoseura ry:n kiinteistöt. Jos seurakuntaa ja kuntayhtymää kohdellaan kuten em. yhdistysten kiinteistöjä ja kunta määrää yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentiksi 0,00, välttyvät mahdollisesti mm. seurakunta ja kuntayhtymä kiinteistöverolta, mikä ei liene tarkoitus. Kunnan on ilmeisesti pakko edelleen määrätä yleishyödyllisille yhteisöille kiinteistöveroprosentti. Kajastus ja Järjestöyhdistys sekä Nuorisoseura voitaneen vapauttaa kiinteistöverosta erillisen anomuksen perusteella verotusmenettelystä annetun lain 88 :n mukaisesti tai helpommin siten, että kunta avustaa yhdistyksiä kiinteistöveron määrällä (maksaa näiden kiinteistöveron).

6 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 42 Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallitukselle verovuotta edeltävänä marraskuun 17 päivään mennessä. Hallintosiht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle että tuloveroprosentiksi määrätään 20,00 2. että kiinteistöveroprosenteiksi määrätään: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 (0,50-1,00) - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,30 (0,22-0,50) - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,80 (0,50-1,00) - voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 1,40 (0,00-1,40) - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,80 (0,50-1,00). Samalla kunnanhallitus päättää vapauttaa Kairalan Kajastus ry:n, Järjestöyhdistys ry:n sekä Pelkosenniemen Nuorisoseura ry:n kiinteistöverosta vuonna 2005 siten, että kunnanhallitus myöntää em. yhdistykselle kiinteistöveron suuruisen avustuksen. Avustuksen maksaminen toteutetaan siten, että kunta maksaa kiinteistöveron. Hannu Oikarinen esitti, että kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle että tuloveroprosentiksi määrätään 20,25 % 2. että muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on 0,82 ja yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti on 0,90 Sekä, että kunta ei vapauta Kairalan Kajastus ry:tä, Järjestöyhdistystä eikä Pelkosenniemen Nuorisoseura ry:tä kiinteistöverosta. Unto Kiemunki kannatti Oikarisen esityksiä 1 ja 2. Puheenjohtaja totesi, että, koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, asian ratkaisemiseksi suoritetaan nimenhuutoäänestys.

7 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 42 Puheenjohtaja esitti seuraavaa äänestysmenettelyä. Ne, jotka kannattavat hallintosihteerin esitystä sanovat JAA, ja ne, jotka kannattavat Oikarisen esitystä, niiltä osin mitä sitä oli kannatettu, sanovat EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 6 JAA ääntä (Hietala, Hyötylä, Nyman, Pelkonen, Pyhäjärvi, Uusitalo) ja 2 EI ääntä ( Kiemunki, Oikarinen). Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty hallintosihteerin esityksestä poikkeava kannattamaton esitys sekä nimenhuutoäänestyksessä hallintosihteerin esitystä kannatettu esitys, päätökseksi tulee hallintosihteerin esitys. Hannu Oikarinen jätti eriävän mielipiteen. Maire Pyhäjärvi poistui klo Kvalt 42 Kvalt: * * * Paavo Vaara esitti tuloveroprosentiksi 19,50 prosenttia ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentiksi 0,25. Ahti Isojärvi kannatti Vaaran esitystä tuloveroprosentiksi. Unto Kiemunki esitti tuloveroprosentiksi 20,25. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeavia kannatettuja esityksiä, on asiasta suoritettava nimenhuutoäänestys. Puheenjohtaja esitti äänestysmenettelyksi seuraavaa: 1. äänestys Paavo Vaaran esitys JAA Unto Kiemungin esitys EI 2. äänestys Kunnanhallituksen esitys JAA 1. äänestyksen voittanut esitys EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 42 Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin 1. äänestyksessä 2 JAA ääntä (Isojärvi, Vaara), 5 EI ääntä ( Hyttinen, Kiemunki, Kulpakko, Pesonen, Tervo) ja 7 TYHJÄÄ (Arvola, Honkanen, Hyötylä, Laurila, Pelkonen, Uusitalo, Pyykönen). Suoritetussa toisessa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 11 JAA ääntä (Arvola, Honkanen, Hyttinen, Hyötylä, Isojärvi, Kulpakko, Laurila, Pelkonen, Pesonen, Uusitalo, Pyykönen) 2 EI ääntä (Kiemunki, Tervo) ja 1 TYHJÄÄ (Vaara). Valtuusto päätti vuoden 2005 tuloveroprosentti 20,00. Vuoden 2005 kiinteistöveroprosenteiksi hyväksyttiin kunnanhallituksen esitys.

9 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 43 RAKENTAMATTOMAN RAKENNUSPAIKAN KIINTEISTÖVEROPROSENTTI V Khall 218 Kiinteistöverolain (654/1992) muutoksen sekä lain tuloverolain (1535/1992) väliaikaisesta muuttamisesta mukaan rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti voi olla vähintään 1,00 % ja enintään 3,00 %. Lakimuutokset pohjautuvat Kuntaliiton keväällä 1999 tekemiin maapoliittisiin aloitteisiin. Tavoitteena oli tukea kuntien toimia lisätä asuntotonttien tarjontaa vastaamaan voimakkaasti lisääntyneeseen kysyntään erityisesti valtakunnallisissa kasvukeskuksissa. Rakentamiskelpoisia rakentamattomia rakennuspaikkojen saamista markkinoille esitettiin edistettäväksi antamalla kunnalle mahdollisuus tarkistaa niiden kiinteistöverotusta yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeammaksi. Laki ei koske loma-asutusta varten kaavoitettuja rakennuspaikkoja. Näin ollen kyseeseen tulisi vain Kirkonkylän rakennuskaava-alue, jossa on runsaasti rakentamattomia ohjeellisen tonttijaon mukaisia rakennuspaikkoja. Teknisen viraston käsityksen mukaan lakia ei ole perusteltua soveltaa Pelkosenniemen kunnassa siitä aiheutuvan suuren lisätyön vuoksi. On kyseenalaista kattaisiko vero lisätöiden aiheuttamia kustannuksia. Verotoimiston ilmoituksen mukaan rakentamattoman rakennuspaikan verotusarvo vaihtelee 17-50, jolloin yleisen (0,70 %) ja korotetun maksimiprosentin (3,00 %) ero olisi 2,30 %. Kunnan saama lisätulo rakennuspaikasta olisi vain muutamia euroja. Laki on tarkoitettu pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kasvukeskusten tarpeisiin. Hallintosiht: Khall: Kvalt 43 Kvalt: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Pelkosenniemen kunnassa ei sovelleta em. lain säädöksiä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentista v * * *

10 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 44 PELKOSENNIEMEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tekn.ltk 41 Liite 4. Kehittämissuunnitelma Vesihuoltolain 5 :ssä määrätään vesihuollon yleisestä kehittämisestä. Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon kehittämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa ( 132/1999 ) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- tai asemakaavan laatiminen on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain ( 86/2000 ) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Pelkosenniemen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman on laatinut Suunnittelukeskus Oy yhteistyössä kunnan ja Pelkosenniemen vesihuolto-osuuskunnan sekä Lapin ympäristökeskuksen kanssa. Suunnitelman laatija on kartoittanut muiden kunnan alueella toimivien vesilaitosten tilanteen haastattelun kautta ja vesihuollon yhteistyön naapurikuntien kanssa. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluväline, vaan luonteeltaan tavoitteellinen asiakirja, joka osoittaa millä tavoin kunnan alueen vesihuolto aiotaan järjestää. Suunnitelma toimii selvityksenä ja pohjana vesilaitosten omille toteuttamissuunnitelmille. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on ollut julkisesti nähtävänä välisenä aikana. Muistutuksia ei ole jätetty. Lausunnot on pyydetty Lapin ympäristökeskukselta ja terveys-lautakunnalta. Lausunnon antajilla ei ole ollut huomauttamista kehittämissuunnitelmasta.

11 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 44 Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelymenetelmiä ja suosituksia on esitetty kohdassa 5. ja liitteissä Kehittämissuunnitelmassa on käsitelty kohdassa 6. osaaluekohtaisia ( kylien alueet ) kehittämistoimenpiteitä. Kohtaan 9. on kirjattu yhteenvetona ehdotukset kehitystoimenpiteiksi ja alustavaa aikataulua vuosien hankkeista. Rakentamisen kehitystoimenpiteet: - Toteutuvia hankkeita ovat Pyhä-Luosto-Pelkosenniemi- yhdyslinjat ja kirkonkylän keskuspuhdistamo sekä siihen liittyvä kaukovalvonta. - Noitatunturi Oy:n vesihuollon 1. vaiheen osuus - Kokonvaaran vedenottamo + syöttöjohto - Suvannon vedenottamon suoja-aita Muut kehitystoimenpiteet: - Haja-asutuksen yksityiskaivojen veden laadun, määrän ja tarpeen kartoitus pohjaksi kehittämistoimenpiteille - Viemäröinnin yleissuunnitelma Saunavaaraan - Viemäröinnin yleissuunnitelma Kairalaan - Selvitys varaveden hankinnasta Luiron vesiosuuskunta - Vesi- ja viemärilaitosten valmiussuunnitelman laatiminen - Pelkosenniemen kunnan sammutusveden hankinnan yleissuunnitelman laatiminen - Pelkosenniemen vesihuolto-osuuskunnan vesijohtoverkoston vuotovesien selvittäminen, vesimittareiden tarkistus ym. - Kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon liittyvän asiantuntija rekisterin laatiminen - Vesilaitosten vedenlaadun keskitetyn tarkkailun järjestäminen kunnan alueella - Kunnan alueella sijaitsevien vesi- ja viemärilaitosten käyttö- ja hoitotoimenpiteiden keskittäminen yhdelle asiantuntijayksikölle.

12 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 44 Suunnitelman yhtenä tavoitteena on, että uusia liittyjiä pyritään saamaan hyödyntämällä ja laajentamalla nykyisiä vesi- ja viemäriverkostoja. Erillään toimivia verkostoja ei lähdetä toteuttamaan. Vesijohtoverkoston piirissä kunnan asukkaista on noin 90%. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksymisen jälkeen on mahdollista päättää kiinteistön liittämisvelvollisuudesta verkostoon. Vesihuoltolain mukaan on pääsääntönä, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistö on liitettävä verkostoon. Rak.tarkastaja: Tekn.ltk: Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle liitteenä nro 4 olevan Pelkosenniemen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman hyväksymistä. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksymistä koskevat päätökset käsitellään erillisenä asiakohtana myöhemmin. Aulis Hiltunen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana. * * * Khall 176 Suunnitelma liitteenä nro 2. Suunnitelmaan liittyvät kartat esitellään kokouksessa. Kjoht: Khall: Teknisen lautakunnan esitys hyväksytään. * * * Kvalt 44 Suunnitelma liitteenä nro 1. Kvalt:

13 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 45 ELINKEINOASIAMIEHEN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA ELINKEINOASIAMIEHEN IRTISANOMINEN ELINKEINOASIAMIEHEN VIRASTA JA MAHDOLLINEN SIIRTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI MUUHUN TEHTÄVÄÄN Khall 187 Elinkeinoasiamiehen viran lakkauttaminen ja viranhaltijan irtisanominen taloudellisista ja tuotannollisista syistä oli ensimmäisen kerran esillä vuoden 2003 keväällä. Tällöin suoritettiin viranhaltijan kuuleminen (selvitysmenettely). Asiaa ei kuitenkaan tuolloin saatettu päätökseen kunnan heikon taloudellisen tilanteen johdosta käytyjen kuntaliitosneuvottelujen johdosta. Elinkeinoasiamies oli myös siirtymässä projektin tehtäviin. Kunnanhallitus luopui elinkeinoasiamiehen viran lakkauttamisvalmisteluista päätöksellään ja päätti, että asiaan palataan muiden virkojen ja toimien tarkastelun jälkeen. Tätä ennen kunnanhallitus oli kokouksessaan päättänyt henkilöstöselvityksen laatimisesta ja nimennyt tehtävään työryhmän. Työryhmä jätti päivätyn loppuraportin, jossa se mm. esitti elinkeinoasiamiehen siirtämistä toisiin tehtäviin projektin vetäjäksi. Perusteluna oli tuolloin taloudelliset syyt sekä tarve järjestellä elinkeinotoimen tehtävät uudestaan. Yhteistyöryhmä esitti kokouksessaan , että elinkeinotoimen hoidosta Kemijärven kaupungin toimesta pyydetään tarjous. Yhteistoimintaryhmän pöytäkirja liitteenä nro 18 YT-ryhmän kokouksessa läsnä ollut elinkeinoasiamies Vesa- Pekka Dickman hyväksyi esityksen ammattijärjestön edustajana. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan nimetä työryhmän ja henkilöt neuvottelemaan Kemijärven kaupungin kanssa elinkeinotoimen ostopalveluista sekä käymään mahdolliset neuvottelut viranhaltijalain, yhteistoimintamenettelyn ja KVTES:n mukaisesti elinkeinoasiamiehen viran lakkauttamisesta ja viranhaltijan irtisanomisesta taloudellisten ja tuotannollisten syiden johdosta, mikäli päätetään siirtymisestä ostopalvelujen käyttöön Kemijärven kaupungista, eli elinkeinotoimen uudelleenjärjestelyyn viranhaltijalain 37 :n mukaisesti.

14 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus 45 Kemijärven kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena laadittiin elinkeinotoimen ostopalvelusopimus, jonka Pelkosenniemen kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Kunnanvaltuuston päätöksestä ei valitettu, joten se on saavuttanut lainvoiman. Sopimus liitteenä nro 19 YT-ryhmä on käsitellyt sopimuksen kokouksessaan ja hyväksynyt sen muutoksitta. YT-ryhmän pöytäkirja liitteenä nro 20. YT-ryhmän kokouksessa läsnä ollut elinkeinoasiamies Vesa- Pekka Dickman hyväksyi päätöksen ammattijärjestön edustajana. Kemijärven kaupungin kanssa laadittu ostopalvelusopimus on taloudellisesti arvioiden kustannuksiltaan (2500 eur/kk) noin puolet halvempi kuin elinkeinotoimen palvelujen järjestäminen kunnan omana toimintana. Ko. elinkeinotoimen uudelleenjärjestelyt tuo tuotannollisessa/toiminnallisessa mielessä Pelkosenniemen elinkeinotoimeen huomattavat henkilöstön lisäresurssit ja merkittävästi enemmän eri elinkeinoalueiden osaamista kuin kunnan omana toimintana hoidettaessa. KuntaL:n perusteella kunnalla on oikeus päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, mutta pelkkä viran lakkauttaminen ei ole viranhaltijan irtisanomisperuste. Kunnan pitää osoittaa, että viranhaltijan irtisanomiselle on KVhL:ssä säädetty taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste. Virkasuhde voidaan irtisanoa, kun Viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä Työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä.

15 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 45 eikä viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Työn vähentyminen voi johtua työnantajasta riippumattomista syistä tai työnantajan omista toimenpiteistä. Kunnan itsehallintoon kuuluu, että kunta voi ratkaista, millä tavoin sen hoidettavina olevat tehtävät suoritetaan ja palvelut tuotetaan. Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Kunta voi hankkia tehtäviensä edellyttämiä palveluja myös muilta palvelujen tuottajilta. Lakisääteisiä tehtäviä lukuun ottamatta kunta voi myös itse päättää hoitamiensa tehtävien ja annettavien palvelujen laajuudesta ja tarvittaessa supistaa tai laajentaa niitä. Tehtävien ja palvelujen laadusta ja laajuudesta päättämiseen liittyy oikeus päättää toimintojen järjestämistavasta. Kunnan hallinnon ja tehtävien uudelleenjärjestely esimerkiksi taloudellisten tai organisatoristen syiden vuoksi voi merkitä tarvittavan henkilöstön vähentämistä. Kunta voi päätöksellään suunnata palvelutuotantoaan uudella tavalla esimerkiksi lopettamalla jonkun palvelun tai supistamalla palvelun antamista ja ostamalla palvelun ulkopuoliselta palvelujen tuottajalta. Tällöin kunnalla voi olla taloudellinen ja/tai tuotannollinen peruste irtisanoa viranhaltija, mikäli irtisanomisen muut edellytykset täyttyvät. Kunnanjohtaja on päivätyllä kirjeellä tiedustellut kunnan kaikilta hallintokunnilta ja kuntayhtymältä näiden mahdollisuutta ottaa elinkeinoasiamies toiseen/muuhun virkaan tai tehtävään tai kouluttaa hänet uusiin tehtäviin. Kirje ja hallintokuntien vastaukset liitteenä nro 21 Kaikki hallintokunnat/lautakunnat ilmoittivat, että niillä ei ole mahdollisuutta ottaa elinkeinoasiamiestä hallinnonalansa virkaan tai muuhun tehtävään eikä myöskään mahdollisuutta tarjota mahdollisen uuden tehtävän edellyttämää koulutusta.

16 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 45 Pelkosenniemen kunnan talouden kehittymisestä voidaan perustellusti todeta seuraavaa: Pelkosenniemen kunnan taloudellinen tilanne on heikentynyt poikkeuksellisen nopeasti. Vuoden 2003 tilinpäätös osoittaa, että vuosikate jää n negatiiviseksi ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan vuosikate tulee olemaan negatiivinen vuonna 2004 ja vuosina tilanne näyttäisi hieman kohentuvan. Alijäämää syntyy merkittäviä määriä. Edellä mainittu kehitys näyttäisi toteutuvan vaikka toimintakulujen oletetaan kasvavan vain pakollisten menolisäysten osalta, mikä on varsin optimistinen tavoite. Kunta pyrkii myös rationalisoimaan palvelutuotantoaan ja tekemään yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Edellä kuvattuun kehitykseen syynä ovat ensisijaisesti valtionosuuden menetykset. Vuodesta 1995 vuoteen 2002 mennessä valtionosuudet vähenevät runsaat 1.5 milj. eur, joka on runsaat 40 % vuoden 1995 valtionosuuksista. Vuonna 2003 myös verotulot, lähinnä yhteisöveron osalta ovat rajusti vähentyneet. Vaikka yhteisöveron tuoton arviointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi, voidaan Pelkosenniemen kunnan kuntakohtaisen kertoimen rajun alenemisen perusteella todeta, että vähennys on yli 1,5 milj. Eur. vuodessa vuosiin 1999 ja 2000 verrattuna. On todennäköistä, että Pelkosenniemen kunnalla ei ole mahdollisuuksia taloutensa tervehdyttämiseksi ilman, että osasta lakisääteisiä palveluja luovutaan. Kunnanvaltuusto on edellä mainitun lisäksi asettanut kuluvan vuoden talousarvion toteuttamiselle tiukat toteuttamisehdot erityisesti henkilöstökulujen osalta. Kunnanhallitus on myös päättänyt virkojen ja toimien täyttökiellosta ilman kunnanhallituksen lupaa. Kunnanhallituksen päätöksen perusteella tapahtuva kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukainen viranhaltijan kuuleminen ja KVTES:n mukainen selvitysmenettely viran lakkauttamisen ja viranhaltijan irtisanomisen johdosta, on pidetty

17 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 45 Kuulemistilaisuuden pöytäkirja liitteineen liite nro 22 Allekirjoitettu pöytäkirja liitteineen jaetaan kokouksessa ja otetaan liitteeksi korvaamaan em. pöytäkirja. Elinkeinoasiamies jätti kuulemistilaisuudessa päivätyn kirjeen, luonnoksen työsopimukseksi sekä päivätyn muistion aikaisemmasta kuulemisesta. Läsnä olleet Pelkosenniemen kunnan edustajat katsoivat, että asiaa on riittävästi selvitetty ja että liitteenä olevassa muistiossa tarkemmin selvitetyt ja selostetut asiat voidaan hyväksyä. Samoin hyväksyttiin elinkeinoasiamiehen jättämä luonnos työsopimukseksi. Työsopimuksen mukaan Pelkosenniemen kunta takaa elinkeinoasiamies Vesa-Pekka Dickmanille työsuhteen ensisijaisesti suunnitellussa projektitehtävässä tai muissa projektitehtävissä, toissijaisesti peruskunnan tai muun kunnan tehtävissä erikseen sovittavalla tavalla kuukausipalkan ollessa 3100 eur ja työsuhteen kestäessä saakka. Pöytäkirjan mukaisesti elinkeinoasiamies Vesa-Pekka Dickman ei moiti viran lakkauttamista tai hänen irtisanomistaan, mikäli kunnanvaltuusto hyväksyy pöytäkirjan ja sen liitteet (kirjelmä ja työsopimus) Kunnanhallituksen puheenjohtaja selostaa käymiään neuvotteluja tarkemmin kokouksessa. Kjoht: Kaikkeen edellä esittelyssä mainittuun ja liitteistä ilmenevään viitaten kunnanhallitus katsoo, että Pelkosenniemen kunnalla on ao. lainsäädännön, KVTES:n ja YT-menettelyn mukaiset edellytykset elinkeinoasiamiehen viran lakkauttamiseen ja viranhaltijan irtisanomiseen viranhaltijalain 37 :n mukaisesti taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella huomioiden erityisesti ostopalvelusopimus ja kunnan taloudellinen tilanne. Näin ollen kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto lakkauttaa elinkeinoasiamiehen viran. Samalla kunnanhallitus irtisanoo elinkeinoasiamies Vesa-Pekka Dickmanin

18 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 45 Pelkosenniemen kunnan elinkeinoasiamiehen virasta siten, että irtisanominen astuu voimaan alkaen. Kunnanvaltuustolle esitetään lisäksi, että valtuusto hyväksyy kokouksessa sovitut pöytäkirjan ja kirjelmän ja työsopimuksen mukaiset esitykset. Khall: Pöytäkirjan liitteeksi otettiin liite nro päivätty kuulemistilaisuuden pöytäkirja ja liite nro päivätty ilmoitus teknisen viraston oppisopimuspaikan täyttämisestä, jossa Vesa-Pekka Dickman ilmoittaa, että hän ei ota ko. tehtävää vastaa. Kvalt 45 Kvalt: * * * Liitteenä nro 2 yhteistoimintaryhmän pöytäkirja, sopimus, yt-ryhmän pöytäkirja, kirje, hallintokuntien vastaukset, kuulemistilaisuuden pöytäkirjat ja ilmoitus teknisen viraston oppisopimuspaikan täyttämisestä.

19 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 46 ITÄ-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA Khall 189 Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus esittää Itä-Lapin kunnille, että ne käsittelisivät valmistuneen Itä-Lapin osaamisstrategia asiapaperin ao. toimielimissään ja varautuisivat toimenpideohjelman mukaiseen resursointiin. Kunnanhallituksia pyydetään käsittelemään asia syyskuun 2004 loppuun mennessä. Liitteenä nro 23 Itä-Lapin kuntayhtymän asiaa koskeva päätös / 53 sekä Itä-Lapin osaamisstrategia Pelkosenniemen sivistyslautakunta on lausuntonaan osaamisstrategia -luonnoksesta esittänyt, että osaamisstrategia -luonnos on monipuolinen ja vahvasti positiivisesti asennoitunut, mikä on omiaan herättämään ja ylläpitämään tulevaisuudenuskoa. Osaamisstrategiset toimenpidelinjaukset on esitetty kattavasti. Osaamisstrategia rakentuu osallistumiselle, Itä-Lapin alueen ihmisten aktiivisuudelle. Sitä osaamisstrategia luonnoksessa pyritään vahvistamaan erilaisilla innovatiivisilla keinoilla. Kjoht: Khall: Kvalt 46 Kvalt: Kunnanhallitus esittää valtuustolle Itä-Lapin osaamisstrategia strategiapaperin hyväksymistä. * * * Liitteenä nro 3 Itä-Lapin kuntayhtymän asiaa koskeva päätös / 53 sekä Itä-Lapin osaamisstrategia

20 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 47 PÄÄOMALAINAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖ OY HUTTU-AKALLE Khall 197 Valtiokonttori on varannut Kiinteistö Oy Huttu-Akalle vuoden 2004 avustusmäärärahasta taloudellisen tilanteen helpottamiseen euroa. Liitteenä nro 6 Valtionkonttorin päätös. Avustuksen saamisen ehtona on, että omistajan osuutena talouden tervehdyttämiseen tulee yhtiöön sijoittaa euroa, joka voi olla osakepääoman korotusta, avustusta tai pääomalainaa. Lisäehtona on, että pääomalainaa ei saa lyhentää valtion asuntolainan laina-aikana eikä sille saa periä korkoa vuosina Pääomalaina on laina: - jonka pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella - jolle korkoa maksetaan vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon - jota lyhennetään tai se maksetaan takaisin vain, mikäli yhtiön sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille varoille jää maksun jälkeen täysi kate. Pyhätunturi Oy omistaa yhtiöstä 40 %, minkä perusteella omistajien sijoitukset jakaantuvat seuraavasti: Pelkosenniemen kunta euroa ja Pyhätunturi Oy euroa. Hallintosiht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto myöntää Kiinteistö Oy Huttu-Akalle euron pääomalainan. Lainan ehtoihin lisätään, että vuokratalon omistajat eivät saa periä omille varoilleen korkoa Omilla varoilla tarkoitetaan kaikkia omia varoja: osakepääomaa, rakennusrahastoa, ns. tertiäärilainaa sekä mahdollisia avustuksia.

21 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 47 Khall: Markku Kankaanranta jääväsi itsensä kokouksessa, sihteerinä tämän pykälän aikana toimii Marjo Mustonen. Tapio Uusitalo ja Hannu Oikarinen jääväsivät itsensä. Hallintosihteeri lisäsi päätösesitykseen sen, että määräraha lisätään antolainaukseen. Kvalt 47 Kvalt: * * * Liitteenä nro 4 Valtionkonttorin päätös. Unto Kiemunki poistui kokouksesta klo Tapio Uusitalo jääväsi itsensä tämän asian käsittelynajaksi.

22 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 48 TILAN HUTTU-AKKA RN:O 1:118 OSTOTARJOUS Khall 198 Liitteenä nro 7 Ostotarjous, karttaote ja kirje vuokrasaatavista. Rakennusliike Insinöörirakentajat Oy:n konkurssipesä on tehnyt myyntitarjouksen tilasta Huttu-Akka R:no 1:118., tila käsittää Pyhäjärven ranta-asemakaavan korttelin 327 tontin nro 1 (AR I-kortteli), pinta-alaltaan n m2. Tontille rakennettu kunnan 60 % omistaman Kiinteistö Oy Huttuakan asuintalo. Näin ollen konkurssipesän ja kiinteistö Oy Huttuakan välinen vuokrasopimus siirtyisi kunnalle. Vuokran määrä on tällä hetkellä 263,37 /vuosi. Kiinteistön myyntitarjous on euroa. Konkurssipesällä on maanvuokrasaatavia Kiinteistö Oy Huttuakalta 3.522,55 euroa, ja tämä summa siirtyisi kunnan saataviksi, mikäli tontti ostetaan. Hallintosiht: Khall: Kvalt 48 Kvalt: Kunnanhallitus esittää valtuustolle Kiinteistön Huttuakka R:no 1:118 ostoa edellä mainituin periaattein eurolla. Hallintosihteeri lisäsi päätösesitykseen sen, että määräraha lisätään maa-alueisiin. * * * Liitteenä nro 5 Ostotarjous, karttaote ja kirje vuokrasaatavista. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo