Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanhallitus ESITYSLISTA 310. ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä

Transkriptio

1 No Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanhallitus ESITYSLISTA 310 8/2004 KOKOUSAIKA Tiistaina kello KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (ja merkintä siitä, kuka Kiemunki Unto, pj (kesk) Tervo Jari (kesk) toimii puheenjohtajana) Pesonen Eila, vpj (sit) Hietala Eija (sit) Hyötylä Pirkko (kesk) Arvola Anneli (kesk) Nyman Pekka (sit) Vaara Paavo (sit) Oikarinen Hannu (vas) Oikarinen Pasi (vas) Pelkonen Sirpa (sit) Tolppanen Inkeri (sit) Pyhäjärvi Maire (kesk) Lakso Eliisa (kesk) Uusitalo Tapio (kesk) Talvensaari Juhani (kesk) MUUT SAAPUVILLA Kulpakko Aino kvalt:n pj. (sit) OLLEET Harju Leo kvalt:n I vpj. (kesk) Honkanen Heikki kvalt:n II vpj. (kesk) Laurila Pauli kunnanjohtaja Mustonen Marjo pöytäkirjanpitäjä ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Unto Kiemunki Marjo Mustonen PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Pelkosenniemi Allekirjoitukset Eila Pesonen Maire Pyhäjärvi PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 171, 172 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 171 Kunnanhallitus päätti kokouksessaan , että esityslistat kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetaan viimeistään kolme (3) arkipäivää ennen kokousta. Kunnanhallitus on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (Kuntalaki 58 ). Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Khall 172 Kjoht: Kunnan hallintosäännön 15 :n mukaan kunnanhallituksen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi (2) tähän tehtävään valittua pöytäkirjantarkastajaa, jotka samalla toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, jollei kokous muuta päätä. Mikäli pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy päätöksen sisältöä, asia on tuotava toimielimen käsiteltäväksi. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Eila Pesosen ja Maire Pyhäjärven jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. Hyväksyttiin yksimieliseksi. Lisäasiana päätettiin ottaa käsittelyyn 190.

3 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 173 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSEN JA KEMIJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUKSEN VÄLINEN NEUVOTTELU PYHÄ-LUOSTO ALUEEN KEHITTÄMISESTÄ Khall 173 Yhteistä elinkeinotointa koskevan sopimuksen tultua hyväksytyksi ja saatua lainvoiman olisi paikallaan, että Kemijärven kaupunginhallitus ja Pelkosenniemen kunnanhallitus sekä johtavat viranhaltijat tarpeellisilta osin kokoontuisivat keskustelemaan Pyhä-Luosto alueen kehittämisestä. Kokous voitaisiin pitää Pyhätunturilla loka-marraskuun aikana yhden päivän kestävänä. Kokouksessa kaupungin ja kunnan edustajille annettaisiin kattava selvitys alueen kehityksen nykytilasta, tulevaisuuden ja konkreettisista kehittämis- ja rakentamishankkeista. Alueen yrittäjät olisivat tapaamisessa esittelemässä yritystensä kehittämis- ja muita suunnitelmia. Pyhä-Luosto ry:llä olisi keskeinen rooli tilaisuuden järjestelyissä ja valmisteluissa. Sodankylän kunnanhallitus voisi valita harkintansa mukaan edustajansa tilaisuuteen, mutta tilaisuudessa keskustelujen painopiste olisi Kemijärven kaupungin ja Pelkosenniemen kunnan välisen yhteistyön selkeyttäminen. Kunnallisvaalien jälkeen vuoden 2005 alkupuolella tulisi järjestää laajempi seminaarimuotoinen Sodankylän kunnan, Kemijärven kaupungin ja Pelkosenniemen kunnan valtuutettujen ja hallitusten jäsenten välinen tilaisuus, jossa tavoitteena olisi Pyhä-Luosto matkailualueen kehittämistavoitteiden yhteensovittaminen. Myös tässä tilaisuudessa yrittäjillä ja yrittäjien yhdistyksillä olisi keskeinen rooli.

4 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 173 Kjoht: Kunnanhallitus päättää esittää Kemijärven kaupunginhallitukselle edellä kuvatun yhteisen tilaisuuden järjestämistä. Samalla kunnanhallitus esittää Sodankylän kunnanhallitukselle, että se nimeäisi Sodankylän kunnan edustajat tilaisuuteen. Käytännön järjestelyistä vastaavat Kemijärven kaupungin elinkeinotoimi, Pelkosenniemen kunnanjohtaja ja Pyhä-Luosto ry:stä toiminnanjohtaja Anu Summanen. Kunnanjohtaja muutti esitystään siten, että asia jätetään pöydälle. Jätettiin pöydälle.

5 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 174 OSALLISTUMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVILLE Khall 174 Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät järjestetään Sallatunturilla Kutsu ja ohjelma liitteenä nro 1 Ohjelmaan kuuluu myös opinto- ja tutustumismatka Luoteis-Venäjän sosiaali- ja terveystilanteeseen ja Alakurtin kylään. Alakurtin matkalle on mahdollista osallistua hankkimalla oma viisumi ilmoittautumisajan, , jälkeen. Syyspäivän ohjelma sisältää erityisesti sosiaalitoimen kannalta ajankohtaisia asioita. Vs. sosiaalisihteeri Terttu Stöckell on ilmoittanut halukkuutensa osallistua syyspäiville, mutta ei Alakurtin matkaan. Kjoht: Kunnanhallitus oikeuttaa Aino Kulpakon, Unto Kiemungin ja Terttu Stöckellin osallistumaan sosiaali- ja terveysturvan syyspäiville. Pirkko Hyötylä esitti Unto Kiemungin tilalle Tapio Uusitaloa. Hyväksyttiin yksimielisesti Hyötylän esittämällä muutoksella.

6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 175 OSALLISTUMINEN LAPIN MATKAILUPARLAMENTTIIN Khall 175 Lapin matkailuparlamentti pidetään tänä vuonna Pyhä-Luostolla torstaina ja perjantaina 7-8 päivänä lokakuuta. Järjestäjinä toimivat Lapin liitto sekä Pyhä-Luosto matkailuyhdistys. Matkailuparlamentin teemat ovat hiihtobisnes, saavutettavuus ja lentoliikenne sekä Case Pyhä-Luosto strategian, aluesuunnittelun ja yrittäjäyhteistyön näkökulmista. Matkailuparlamentin tarkempi ohjelma toimitetaan kuntiin myöhemmin. Kjoht: Kunnanhallituksen jäsenet ja valtuuston puheenjohtajat oikeutetaan osallistumaan Lapin matkailuparlamenttiin. Parlamenttiin osallistuvat lisäksi johtavat viranhaltijat. Hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 176 PELKOSENNIEMEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tekn.ltk 41 Liite 4. Kehittämissuunnitelma Vesihuoltolain 5 :ssä määrätään vesihuollon yleisestä kehittämisestä. Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon kehittämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa ( 132/1999 ) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- tai asemakaavan laatiminen on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain ( 86/2000 ) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Pelkosenniemen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman on laatinut Suunnittelukeskus Oy yhteistyössä kunnan ja Pelkosenniemen vesihuolto-osuuskunnan sekä Lapin ympäristökeskuksen kanssa. Suunnitelman laatija on kartoittanut muiden kunnan alueella toimivien vesilaitosten tilanteen haastattelun kautta ja vesihuollon yhteistyön naapurikuntien kanssa. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluväline, vaan luonteeltaan tavoitteellinen asiakirja, joka osoittaa millä tavoin kunnan alueen vesihuolto aiotaan järjestää. Suunnitelma toimii selvityksenä ja pohjana vesilaitosten omille toteuttamissuunnitelmille. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on ollut julkisesti nähtävänä välisenä aikana. Muistutuksia ei ole jätetty. Lausunnot on pyydetty Lapin ympäristökeskukselta ja terveyslautakunnalta. Lausunnon antajilla ei ole ollut huomauttamista kehittämissuunnitelmasta.

8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 176 Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelymenetelmiä ja suosituksia on esitetty kohdassa 5. ja liitteissä Kehittämissuunnitelmassa on käsitelty kohdassa 6. osa-aluekohtaisia ( kylien alueet ) kehittämistoimenpiteitä. Kohtaan 9. on kirjattu yhteenvetona ehdotukset kehitystoimenpiteiksi ja alustavaa aikataulua vuosien hankkeista. Rakentamisen kehitystoimenpiteet: - Toteutuvia hankkeita ovat Pyhä-Luosto-Pelkosenniemiyhdyslinjat ja kirkonkylän keskuspuhdistamo sekä siihen liittyvä kaukovalvonta. - Noitatunturi Oy:n vesihuollon 1. vaiheen osuus - Kokonvaaran vedenottamo + syöttöjohto - Suvannon vedenottamon suoja-aita Muut kehitystoimenpiteet: - Haja-asutuksen yksityiskaivojen veden laadun, määrän ja tarpeen kartoitus pohjaksi kehittämistoimenpiteille - Viemäröinnin yleissuunnitelma Saunavaaraan - Viemäröinnin yleissuunnitelma Kairalaan - Selvitys varaveden hankinnasta Luiron vesiosuuskunta - Vesi- ja viemärilaitosten valmiussuunnitelman laatiminen - Pelkosenniemen kunnan sammutusveden hankinnan yleissuunnitelman laatiminen - Pelkosenniemen vesihuolto-osuuskunnan vesijohtoverkoston vuotovesien selvittäminen, vesimittareiden tarkistus ym. - Kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon liittyvän asiantuntija rekisterin laatiminen - Vesilaitosten vedenlaadun keskitetyn tarkkailun järjestäminen kunnan alueella - Kunnan alueella sijaitsevien vesi- ja viemärilaitosten käyttö- ja hoitotoimenpiteiden keskittäminen yhdelle asiantuntijayksikölle.

9 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 176 Suunnitelman yhtenä tavoitteena on, että uusia liittyjiä pyritään saamaan hyödyntämällä ja laajentamalla nykyisiä vesi- ja viemäriverkostoja. Erillään toimivia verkostoja ei lähdetä toteuttamaan. Vesijohtoverkoston piirissä kunnan asukkaista on noin 90 %. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksymisen jälkeen on mahdollista päättää kiinteistön liittämisvelvollisuudesta verkostoon. Vesihuoltolain mukaan on pääsääntönä, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistö on liitettävä verkostoon. Rak.tarkastaja: Tekn.ltk: Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle liitteenä nro 4 olevan Pelkosenniemen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman hyväksymistä. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksymistä koskevat päätökset käsitellään erillisenä asiakohtana myöhemmin. Hyväksyttiin yksimielisesti. Aulis Hiltunen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana. * * * Khall 176 Suunnitelma liitteenä nro 2 Suunnitelmaan liittyvät kartat esitellään kokouksessa. Kjoht: Teknisen lautakunnan esitys hyväksytään. Hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 177 VEROHALLINNON UUDISTUSTEN VAIKUTUKSET LAPISSA Khall 177 Inarin kunnan kunnanhallitus on kokouksessaan esittänyt Lapin kunnille, että ne myötävaikuttaisivat Lapin veroviraston kehittämiseen verohallinnon uudistamisen yhteydessä mahdollisimman suuren verotuksellisen kokonaisuuden syntymiseksi Lappiin ja alueellistamisen mahdollistamiseen myös Lapissa ja sen eri osissa. Kopio Inarin kunnan kunnanhallituksen päätöksestä liitteenä nro 3 Päätöksen esittelyosasta ilmenee mm. että Kemijärven verotoimistoa, Luoteis-Lapin verotoimistoa ja Pohjois-Lapin verotoimistoa ollaan yhdistämässä valtakunnallisen verohallinnon uudistamisen yhteydessä. Tällöin on mahdollista, että esim. Kemijärven verotoimisto lakkaa ja palvelut siirtyvät muualle. Kjoht: Kunnanhallitus päättää 1. esittää valtiovarainministeriölle, että se ottaisi huomioon verohallinnon uudistamisessa alueellistamisen mahdollistamisen myös Lappiin, 2. esittää Lapin liitolle, että se myötävaikuttaisi Lapin veroviraston kehittämiseen verohallinnon uudistamisen yhteydessä mahdollisimman suuren verotuksellisen kokonaisuuden syntymiseksi Lappiin ja alueellistamisen mahdollistamiseen myös Lapissa ja sen eri osissa 3. esittää Lapin verovirastolle, että se tulevia uudistusehdotuksia tehdessään huolehtisi mahdollisimman pitkälle hyvien verotuspalvelujen säilymisen Itä-Lapissa ja kehittäisi Kemijärven verotoimistoa vastaanottamaan alueellistettavia verohallinnon tehtäviä Itä-Lapille erittäin tärkeiden työpaikkojen säilyttämiseksi myös tulevina vuosina. Päätös annetaan tiedoksi Itä-Lapin kuntayhtymälle, Lapin kansanedustajille, Kemijärven kaupungille, Sallan kunnalle ja Savukosken kunnalle. Hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 178 MAAKUNNALLINEN LAAJAKAISTASTRATEGIA Khall 178 Lapin liitto on päivätyllä yleiskirjeellä Lapin kunnille pyytänyt kuntia mennessä määrittelemää yleiskirjeen mukana lähetetylle lomakkeelle kylät, joihin laajakaistayhteys tulisi rakentaa vuosina 2004 ja Lisäksi lomakkeessa on tiedusteltu kuntien omarahoituksen määrää em. vuosina, erityisalueita ja kunnan toivomaa tapaa hankkeistaa laajakaistayhteyksien rakentaminen omalla alueellaan. Lapin liiton kirje liitteenä nro 4 Kunnilta pyydetty lomake on täytettynä toimitettu Lapin liittoon mennessä. Lomake liitteenä nro 5 Kunnanhallitus voi vielä muuttaa lomakkeen sisältöä Lapin liiton kanssa sovitun aikataulun mukaisesti. Lomakkeeseen on merkitty myös Lapin liiton kirjeen kohdan 4. kyläkyselyn mukaiset, tuolloin käytettävissä olleet tiedot kyläläisten halukkuudesta liittyä laajakaistaverkkoon. Sittemmin on ilmennyt, että Pyhätunturille on suunnitteilla tulevaa digi-tv:tä hyödyntävä laajakaistaratkaisu kokeiluna. Kokeilualue on halkaisijaltaan n km. Asiasta on tiedotettu kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille sähköpostin välityksellä. Kokousaineiston mukana seuraa kopio sanomalehtiartikkelista, jossa on selostettu laajakaistahanketta. Koko laajakaistahankkeen valmistelu on vielä kesken mm. valittavan järjestelmän, toteuttavan toimittajan valinnan ja erityisesti rahoituksen osalta. Tällä hetkellä ei esim. tiedetä millä alueilla hanke voidaan toteuttaa markkinaehtoisesti kaupallisen yrityksen toimesta ja millä alueilla valtion rahoitus on välttämätön-

12 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 178 tä. Kuntien rahoitusosuudesta tai liittymämaksujen suuruudesta ei myöskään ole varmuutta. Hanke vaikuttaa myös Itä-Lapin tietoverkkohankkeen toteutuksen sisältöihin. Kjoht: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan lomakkeen sisällön. Asia käsitellään uudestaan sen jälkeen kun on saatu varmuus mm. kuntarahoituksen suuruudesta. Pöytäkirja tarkistetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Hyväksyttiin yksimielisesti.

13 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 179 LAUTAMIESTEN LUKUMÄÄRÄ Khall 179 Kemijärven käräjäoikeuden laamanni esittää kirjeellään seuraavaa: Oikeusministeriö on kirjeellään pyytänyt käräjäoikeuksia arvioimaan lautamiesten tarpeen kokonaismäärän ja kunkin tuomiopiiriin kuuluvan kunnan osalta. Käräjäoikeusasetuksen 15 :n mukaan lautamiesten istuntojärjestys tulee vahvistaa siten, että kukin lautamies on pääsäännön mukaan istumassa 12 päivänä kalenterivuodessa. Käräjäoikeus arvioi asetuksen vaatimuksen toteutuvan nykyisellä lautamiesmäärällä, jonka mukaan Kemijärvellä valitaan seitsemän (7) lautamiestä Pelkosenniemellä valitaan kaksi (2) lautamiestä Sallassa valitaan kolme (3) lautamiestä Savukoskella valitaan kaksi (2) lautamiestä Ennen kuin annan lausuntoni oikeusministeriölle, mennessä, varaan tuomiopiirin kunnille tilaisuuden lausunnon antamiseen mennessä. Kjoht: Kunnanhallitus toteaa, että Pelkosenniemen kunnalla ei ole huomautettavaa lautamiesten lukumäärästä Pelkosenniemellä. Hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 180 ITÄ-LAPIN MAASEUTUYRITYSTEN SUKUPOLVENVAIHDOSTA SELVITTÄVÄ JA EDISTÄVÄ HANKE (SPV-HANKE) Khall 180 SPV-hanke on käynnistynyt kuluvan syksyn aikana ja jatkuu vuoden 2005 loppuun. Hankkeelle on myönnetty 70 % valtionrahoitusta eli euroa. Kokonaiskustannukset ovat euroa. Pelkosenniemeltä hankkeeseen on ilmoittautunut yksi (1) maaseutuyrittäjä ja kunnan kustannusosuus on noin 1000 euroa tai hieman alempi jos Nordea pankki tulee rahoittajaksi. Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus on kokouksessaan käsitellyt asiaa ja suosittaa, että kunnat varautuvat hankkeen rahoitukseen päätöksen mukaisesti. Kopio kuntayhtymän päätöksestä liitteenä nro 6 Kjoht: Kunnanhallitus osallistuu hankkeen rahoitukseen edellä esitetyllä summalla. Rahoitus katetaan kohdasta Itä-Lapin kuntayhtymän muut projektit. Hyväksyttiin yksimielisesti.

15 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 181 OIKAISUVAATIMUS/MIKKO ORAVA Khall 181 Mikko Orava on tehnyt kuntalain 89 :n mukaisen oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätöksestä Päätöksessä on käsitelty Mikko Oravan tekemä maanostotarjous otsikolla Mikko Oravan maanostotarjous. Oikaisuvaatimus liitteenä nro 7 Kunnanhallituksen päätös liitteineen liitteenä nro 8 Oikaisuvaatimuskirjettä, johon sisältyy tarkennuskannanotto kunnanhallitukselle, ei ole päivätty, mutta saapumismerkinnän mukaan oikaisuvaatimus on tullut kunnanvirastoon Oikaisuvaatimuksesta säädetään kuntalain :issä. Kuntalain 93 :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 95 :n mukaan asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua pöytäkirjanotteen lähettämisestä. Kunnanviraston kirjeen lähetysmerkintöjen mukaan pöytäkirjanote on lähetetty Mikko Oravalle Oikaisuvaatimus on näin ollen tehty kuntalain 93 :n säätämän määräajan (14 pv) jälkeen. Mikko Oravan oikaisuvaatimuksen sisältöön tarkemmin puuttumatta on kuitenkin mahdollista todeta, että kahvila/ravintolan rakentaminen retkeily- ja ulkoilualueelle vahvistetussa kaavassa on kaavamääräysten vastaista ja näin ollen rakennushanke voidaan toteuttaa vain poikkeusluvalla. Todennäköisesti myös vesi- ja viemärilinjojen rakentaminen kävisi tarpeelliseksi terveysvalvonnan lupaehtojen täyttämiseksi.

16 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 181 Kjoht: Kunnanhallitus toteaa, että Mikko Oravan tekemää oikaisuvaatimusta ei ole jätetty kunnanhallitukselle kuntalain 93 :ssä säädetyssä määräajassa, joten kunnanhallitus jättää oikaisuvaatimuksen käsittelemättä. Tarkennuskannanottopyynnön osalta kunnanhallitus toteaa, että Orava ei ole esittänyt viimeksi toimitetussa kirjeessään sellaista uutta tietoa, joka antaisi aihetta muuttaa tehtyä kunnanhallituksen päätöstä. Hyväksyttiin yksimielisesti.

17 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 182 LAUSUNTO KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISESTÄ Khall 182 Liite nro 9 Lausuntopyyntö ja Kemijärven säännöstelyn kehittämisselvityksen ohjausryhmän suositukset Liite nro 10 Lausunto Kemijärven säännöstelyn kehittämisselvityksestä Lapin ympäristökeskus pyytää lausuntoa Kemijärven säännöstelyn kehittämisselvityksestä. Selvitystyötä on Lapin ympäristökeskuksen johdolla tehty vuosien aikana ja työtä on avustanut viranomais- ja paikallistahoista koottu laajahko ohjausryhmä. Pelkosenniemen kunnan edustajana on ollut Pekka Nyman alkaen. Ohjausryhmä on hyväksynyt 18. kohtaa käsittävän suosituskokonaisuuden toimenpiteistä säännöstelyn kehittämiseksi ja se on osana selvityksen loppuraporttia. Kuten selvityksen loppuraportista ilmenee, on Kemijärvi Suomen voimakkaimmin säännöstelty järvi. Miltei 7 metrin vuotuinen vedenkorkeuden vaihtelu on vaikuttanut huomattavasti järven tilaan, vesiluontoon ja vesistön eri käyttömuotoihin. Kevät ja syyskutuisten kalojen elinympäristöön säännöstelyllä on ollut voimakas vaikutus. Säännöstelyhankkeen lähtökohdat ovat selvästi olleet voimataloudelliset ja myös tulvasuojeluun perustuvia. Säännöstellyn vedenkorkeuden muutokset virkistyskäyttöä ja rantojen suojelua parantavaan suuntaan aiheuttaisi merkittäviä voimataloudellisia menetyksiä. Tätä on mm. tarkasteltu kolmen eri vaihtoehdon kautta raportin kohdassa 17. Tavoitetilojen ja toimenpideyhdistelmien muodostaminen ja vertailu.

18 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 182 Kalojen vaelluskäyttäytymistä ylisen Kemijoen suuntaan ja päinvastoin raportin mukaan ei juurikaan ole pitkäjaksoisesti selvitetty. Kjoht: Kunnanhallitus antaa Lapin ympäristökeskukselle liitteenä nro 10 olevan lausunnon Kunnanjohtaja lisäsi esityksensä jatkoksi seuraavaa: ja toteaa samalla, että esitetyt toimenpiteet ovat kaikilta osin toivottuja ja tarpeellisia. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että Pyhäjoki lisätään kehittämisselvitykseen. Hyväksyttiin kunnanjohtajan esittämällä lisäyksellä.

19 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 183 KUNNAN OMISTAMIEN TALOYHTIÖIDEN TILINPÄÄTÖKSET VUONNA 2003 Khall 183 Liite nro 11 Tilintarkastuskertomukset ja toimintakertomukset ja tuloslaskelmat Kunnan omistamat taloyhtiöt: 1. Pelkosenniemen vuokratalot Oy Yhtiön omistuksessa on kirkonkylässä 11 asuinrakennusta, joissa on 85 asuntoa. Toimintavuonna käyttöasteeseen tuli pientä laskua edellisvuoteen verrattuna, minkä vuoksi vuokratuotot ovat hieman alhaisemmat ). Korjauskustannuksiin kului liki , osin peruskorjauksiin ja osin vesivahinkoihin. Yhtiön vieras pääoma oli n. 1,6 miljoonaa euroa, ja sitä on pystytty vähentämään vuosittain lyhennyksin ja eri maksujärjestelyin. Yhtiön tulisi huomioida tulevaisuudessa mahdollisesti asuntojen tarpeen väheneminen ja sitä kautta huonokuntoisten rakennusten purkaminen. 2. Asunto Oy Pelkosenniemen Messupyhä Yhtiö omistaa Pyhäjärven kylässä yhdeksän asuinrakennusta, joissa on yhteensä 18 huoneistoa. Toimintavuonna käyttöasteessa ei saavutettu 85 %:n käyttöastetta. Kunta korvaa yhtiölle saamatta jääneet vuokratulot käyttöasteen jäädessä alle 85 % (toimintavuonna korvaus euroa). Käyttöaste pitkällä aikavälillä selvästi kasvanut, eikä vuodelta 2004 korvausta luultavasti tarvitse maksaa.

20 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 183 Yhtiön vieras pääoma oli yhteensä n. 1, 46 miljoonaa euroa. Sähkön hinnannousun vuoksi lämmityskustannukset ovat kohonneet merkittävästi (toimintavuonna noin euroa), ja yhtiön tulisi arvioida edullisimpia energiamuotoja. 3. Kiinteistö Oy Huttu Ukko Yhtiö omistamalla rakennuspaikalla on 6 asuinhuoneistoa käsittävän asuinrakennus. Kunta omistaa yhtiöstä 60 %. Kaikki asunnot ovat olleet käytössä ja niihin on myös lisääntyvää kysyntää. Yhtiön vieras pääoma oli n ja sitä on pystytty pienentämään lyhennyksin ja rahoitusjärjestelyin. Tilikauden aikana rakennukseen tehtiin ulkomaalaus 4. Kiinteistö Oy Huttu Akka Yhtiö omistaa kaksi rakennusta, joissa huoneistoja yhteensä 8 kpl. Kunta omistaa yhtiöstä 60 %. Kaikki asunnot ovat olleet käytössä ja niihin on myös lisääntyvää kysyntää. Yhtiön vieras pääoma oli euroa. Rakennukset ovat Rakennusliike Insinöörirakentajat Oy:n konkurssipesän omistamalla tontilla. Tontin hankintaa voisi harkita omistajan lukuun.

21 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 183 Kjoht: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi taloyhtiöiden raportit. Merkittiin tietoon saaduksi.

22 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 184 LAUSUNNON ANTAMINEN LUONNONSUOJELULAIN MUKAISESTA RAUHOITUSHANKKEESTA Khall 184 Eila ja Paavo Harju ovat hakeneet omistamansa Harju-nimisen tilan RN:o 69:23 luonnonsuojelualueeksi päivätyllä hakemuksella. Hakemus, rauhoitusmääräykset ja kartat liitteenä nro 12 Lapin ympäristökeskus pyytää kirjeellään hakemuksesta kunnan lausuntoa. Alueen pinta-ala on 116 ha ja tila käsittää neljä (4) palstaa Luiron kylän läheisyydessä. Alue kuuluu soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 suojeluohjelmaesitykseen. Rauhoitusmääräyksissä ei ole mainintaa mahdollisuudesta liikkua alueilla moottoriajoneuvolla riistanhoitotehtävissä tai kaadetun hirven noutotehtävissä. Kjoht: Kunnanhallitus esittää Lapin ympäristökeskukselle, että rauhoitusmääräyksiin lisätään maininnat oikeudesta liikkua alueilla moottoriajoneuvoilla riistanhoitotehtävissä tai kaadetun hirven noutotehtävissä myös välisenä aikana käyttäen mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia kulku-uria. Muilta osin kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Kunnanjohtaja lisäsi esitykseensä, että liikkumisesta ei tulisi määrätä ilmoitusvelvollisuutta Metsähallitukselle, koska esim. viikonloppuisin lienee käytännössä mahdotonta tavoittaa luvanantajaa. Hyväksyttiin kunnanjohtajan lisäyksellä.

23 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 185 LAUSUNTOPYYNTÖ LUNASTUSLUPA-ASIASSA Khall 185 Lapin ympäristökeskus pyytää kirjeellään mm. Pelkosenniemen kunnan lausuntoa lunastuslupa-asiassa. Ympäristökeskuksessa on tarkoitus hakea kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta annetun lain (603/77) mukaista lunastuslupaa ympäristöministeriöltä määräalan lunastamiseksi Pääkkö-nimisestä tilasta RN:o 22:18. Lapin ympäristökeskuksen kirje ja kartta liitteenä nro 13. Lunastettavaksi esitetty määräala sijaitsee Raateaavan itäosassa. Alueen pinta-ala on noin 28,6 ha. Raateaapa sisältyy valtioneuvoston hyväksymään soidensuojeluohjelmaan sekä valtioneuvoston päättämään Natura 2000-verkoston Suomen ehdotukseen. Asiakirjat ovat julkisesti nähtävillä siten, että nähtävillä oloaika päättyy Kjoht: Kunnanhallitus vastustaa lunastusluvan myöntämistä ja katsoo, että alueen myymisestä valtiolle tulee päästä maanomistajien kanssa sopimukseen tai määräala tulee poistaa Raateaavan suojelualueesta. Perusteluina kunnanhallitus toteaa lunastusmenettelyn saattavan maanomistajat eriarvoiseen asemaan mm. korvausten suhteen suojelualueita valtiolle hankittaessa. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että lunastustoimituksen valitusviranomainen ei ole maaoikeus vaan käräjäoikeus. Maaoikeudet on lakkautettu. Pekka Nyman esitti poistettavan esittelytekstistä ensimmäisestä kappaleesta loppuosan tai määräala Hannu Oikarinen kannatti Nymanin esitystä. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Nymanin esityksen. Kunnanhallitus vastustaa lunastusluvan myöntämistä ja katsoo, että alueen myymisestä valtiolle tulee päästä maanomistajien kanssa sopimukseen.

24 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 185 Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että lunastustoimituksen valitusviranomainen ei ole maaoikeus vaan käräjäoikeus. Maaoikeudet on lakkautettu.

25 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 186 APTEEKKIMAKSUSTA LUOPUMINEN Khall 186 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre on julkisuudessa esittänyt selvitettäväksi mahdollisuuden luopua ns. apteekkimaksusta. Lääketaksasta eli käytännössä apteekin myyntikatteesta päättää valtioneuvosto lääketaksa-asetuksella. Lääketaksa koskee kaikkia apteekkeja, minkä vuoksi lääkkeen hinnat ovat samat kaikissa apteekeissa. Poikkeuksena määrätyin ehdoin sotaveteraaneille annettava 10 % alennus. Lääketaksan lisäksi apteekkien talouteen vaikuttaa keskeisesti apteekkimaksu, jonka yksityiset apteekit maksavat valtiolle ja yliopistoapteekit omistajayliopistolleen. Apteekkimaksun suuruus perustuu liikevaihtoon ja se on progressiivinen (0-11 % liikevaihdosta). Käytännössä apteekkimaksujärjestelmä tarkoittaa sitä, että lääkehintojen ollessa maan kaikissa apteekeissa samat, pieni apteekki saa lääkkeen hinnasta hieman isomman katteen kuin iso apteekki. Näin mahdollistetaan pienten apteekkien toiminta ja maankattava apteekkiverkko. Apteekkimaksun poistaminen poistaisi tämän tasausvaikutuksen. Lääketaksa ja siihen liittyvä apteekkimaksujärjestelmä ovat pitäneet huolen siitä, että myös pienten apteekkien ja sivuapteekkien toiminta on ollut taloudellisesti mahdollista. Mikäli apteekkimaksujärjestelmästä luovuttaisiin, heikkenisi kymmenien pienimpien apteekkien ja sivuapteekkien kannattavuus niin paljon, että toiminnan jatkaminen ei olisi enää taloudellisesti mahdollista. Lapissa tämä tarkoittaisi Savukosken, Sirkan ja Enontekiön sivuapteekkien toiminnan vaarantumista. Liitteenä nro 14 Pelkosenniemen apteekin apteekkarin lausunto. Liitteenä nro 15 apteekkiliiton puheenjohtajan julkiselle sanalle antama lausunto. Asia on ollut esillä myös Itä-Lapin kuntayhtymän hallituksessa.

26 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 186 Kuntayhtymän lausunto liitteenä nro 16 Ministeri Mönkäre on vastannut kirjeellään Itä-Lapin kuntayhtymän kannanottoon Ministeri Mönkäreen vastaus liitteenä nro 17. Vastauksessaan ministeri Mönkäre mm. toteaa, että asia on selvitettävänä Lääkelaitoksessa. Kjoht: Liitteissä oleviin perusteluihin viitaten kunnanhallitus vastustaa jyrkästi apteekkimaksun poistamista, koska vain nykyinen apteekkimaksujärjestelmä näyttäisi turvaavan haja-asutusalueiden apteekkipalvelujen säilymisen. Päätös annetaan tiedoksi Lapin liitolle, Lapin kansanedustajille, sosiaali- ja terveysministeriölle ja Lääkelaitokselle. Hyväksyttiin yksimielisesti.

27 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 187 ELINKEINOASIAMIEHEN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA ELINKEINOASIAMIEHEN IRTISANOMINEN ELINKEINOASIAMIEHEN VIRASTA JA MAHDOLLINEN SIIRTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI MUUHUN TEHTÄVÄÄN Khall 187 Elinkeinoasiamiehen viran lakkauttaminen ja viranhaltijan irtisanominen taloudellisista ja tuotannollisista syistä oli ensimmäisen kerran esillä vuoden 2003 keväällä. Tällöin suoritettiin viranhaltijan kuuleminen (selvitysmenettely). Asiaa ei kuitenkaan tuolloin saatettu päätökseen kunnan heikon taloudellisen tilanteen johdosta käytyjen kuntaliitosneuvottelujen johdosta. Elinkeinoasiamies oli myös siirtymässä projektin tehtäviin. Kunnanhallitus luopui elinkeinoasiamiehen viran lakkauttamisvalmisteluista päätöksellään ja päätti, että asiaan palataan muiden virkojen ja toimien tarkastelun jälkeen. Tätä ennen kunnanhallitus oli kokouksessaan päättänyt henkilöstöselvityksen laatimisesta ja nimennyt tehtävään työryhmän. Työryhmä jätti päivätyn loppuraportin, jossa se mm. esitti elinkeinoasiamiehen siirtämistä toisiin tehtäviin projektin vetäjäksi. Perusteluna oli tuolloin taloudelliset syyt sekä tarve järjestellä elinkeinotoimen tehtävät uudestaan. Yhteistyöryhmä esitti kokouksessaan , että elinkeinotoimen hoidosta Kemijärven kaupungin toimesta pyydetään tarjous. Yhteistoimintaryhmän pöytäkirja liitteenä nro 18 YT-ryhmän kokouksessa läsnä ollut elinkeinoasiamies Vesa-Pekka Dickman hyväksyi esityksen ammattijärjestön edustajana. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan nimetä työryhmän ja henkilöt neuvottelemaan Kemijärven kaupungin kanssa elinkeinotoimen ostopalveluista sekä käymään mahdolliset neuvottelut viranhaltijalain, yhteistoimintamenettelyn ja KVTES:n mukaisesti elinkeinoasiamiehen viran lakkauttamisesta ja viranhaltijan irtisanomisesta taloudellisten ja tuotannollisten syiden johdosta, mikäli päätetään siirtymisestä ostopalvelujen käyttöön Kemijärven kaupungista, eli elinkeinotoimen uudelleenjärjestelyyn viranhaltijalain 37 :n mukaisesti.

28 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 187 Kemijärven kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena laadittiin elinkeinotoimen ostopalvelusopimus, jonka Pelkosenniemen kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Kunnanvaltuuston päätöksestä ei valitettu, joten se on saavuttanut lainvoiman. Sopimus liitteenä nro 19 YT-ryhmä on käsitellyt sopimuksen kokouksessaan ja hyväksynyt sen muutoksitta. YT-ryhmän pöytäkirja liitteenä nro 20. YT-ryhmän kokouksessa läsnä ollut elinkeinoasiamies Vesa-Pekka Dickman hyväksyi päätöksen ammattijärjestön edustajana. Kemijärven kaupungin kanssa laadittu ostopalvelusopimus on taloudellisesti arvioiden kustannuksiltaan (2500 eur/kk) noin puolet halvempi kuin elinkeinotoimen palvelujen järjestäminen kunnan omana toimintana. Ko. elinkeinotoimen uudelleenjärjestelyt tuo tuotannollisessa/toiminnallisessa mielessä Pelkosenniemen elinkeinotoimeen huomattavat henkilöstön lisäresurssit ja merkittävästi enemmän eri elinkeinoalueiden osaamista kuin kunnan omana toimintana hoidettaessa. KuntaL:n perusteella kunnalla on oikeus päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, mutta pelkkä viran lakkauttaminen ei ole viranhaltijan irtisanomisperuste. Kunnan pitää osoittaa, että viranhaltijan irtisanomiselle on KVhL:ssä säädetty taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste. Virkasuhde voidaan irtisanoa, kun Viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä Työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä.

29 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 187 eikä viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti eikä poikkea viranhaltijan tehtävistä kouluttaa uusiin tehtäviin. Työn vähentyminen voi johtua työnantajasta riippumattomista syistä tai työnantajan omista toimenpiteistä. Kunnan itsehallintoon kuuluu, että kunta voi ratkaista, millä tavoin sen hoidettavina olevat tehtävät suoritetaan ja palvelut tuotetaan. Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Kunta voi hankkia tehtäviensä edellyttämiä palveluja myös muilta palvelujen tuottajilta. Lakisääteisiä tehtäviä lukuun ottamatta kunta voi myös itse päättää hoitamiensa tehtävien ja annettavien palvelujen laajuudesta ja tarvittaessa supistaa tai laajentaa niitä. Tehtävien ja palvelujen laadusta ja laajuudesta päättämiseen liittyy oikeus päättää toimintojen järjestämistavasta. Kunnan hallinnon ja tehtävien uudelleenjärjestely esimerkiksi taloudellisten tai organisatoristen syiden vuoksi voi merkitä tarvittavan henkilöstön vähentämistä. Kunta voi päätöksellään suunnata palvelutuotantoaan uudella tavalla esimerkiksi lopettamalla jonkun palvelun tai supistamalla palvelun antamista ja ostamalla palvelun ulkopuoliselta palvelujen tuottajalta. Tällöin kunnalla voi olla taloudellinen ja/tai tuotannollinen peruste irtisanoa viranhaltija, mikäli irtisanomisen muut edellytykset täyttyvät. Kunnanjohtaja on päivätyllä kirjeellä tiedustellut kunnan kaikilta hallintokunnilta ja kuntayhtymältä näiden mahdollisuutta ottaa elinkeinoasiamies toiseen/muuhun virkaan tai tehtävään tai kouluttaa hänet uusiin tehtäviin. Kirje ja hallintokuntien vastaukset liitteenä nro 21 Kaikki hallintokunnat/lautakunnat ilmoittivat, että niillä ei ole mahdollisuutta ottaa elinkeinoasiamiestä hallinnonalansa virkaan tai muuhun tehtävään eikä myöskään mahdollisuutta tarjota mahdollisen uuden tehtävän edellyttämää koulutusta.

30 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 187 Pelkosenniemen kunnan talouden kehittymisestä voidaan perustellusti todeta seuraavaa: Pelkosenniemen kunnan taloudellinen tilanne on heikentynyt poikkeuksellisen nopeasti. Vuoden 2003 tilinpäätös osoittaa, että vuosikate jää n negatiiviseksi ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan vuosikate tulee olemaan negatiivinen vuonna 2004 ja vuosina tilanne näyttäisi hieman kohentuvan. Alijäämää syntyy merkittäviä määriä. Edellä mainittu kehitys näyttäisi toteutuvan vaikka toimintakulujen oletetaan kasvavan vain pakollisten menolisäysten osalta, mikä on varsin optimistinen tavoite. Kunta pyrkii myös rationalisoimaan palvelutuotantoaan ja tekemään yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Edellä kuvattuun kehitykseen syynä ovat ensisijaisesti valtionosuuden menetykset. Vuodesta 1995 vuoteen 2002 mennessä valtionosuudet vähenevät runsaat 1.5 milj. eur, joka on runsaat 40 % vuoden 1995 valtionosuuksista. Vuonna 2003 myös verotulot, lähinnä yhteisöveron osalta ovat rajusti vähentyneet. Vaikka yhteisöveron tuoton arviointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi, voidaan Pelkosenniemen kunnan kuntakohtaisen kertoimen rajun alenemisen perusteella todeta, että vähennys on yli 1,5 milj. Eur. vuodessa vuosiin 1999 ja 2000 verrattuna. On todennäköistä, että Pelkosenniemen kunnalla ei ole mahdollisuuksia taloutensa tervehdyttämiseksi ilman, että osasta lakisääteisiä palveluja luovutaan. Kunnanvaltuusto on edellä mainitun lisäksi asettanut kuluvan vuoden talousarvion toteuttamiselle tiukat toteuttamisehdot erityisesti henkilöstökulujen osalta. Kunnanhallitus on myös päättänyt virkojen ja toimien täyttökiellosta ilman kunnanhallituksen lupaa. Kunnanhallituksen päätöksen perusteella tapahtuva kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukainen viranhaltijan kuuleminen ja KVTES:n mukainen selvitysmenettely viran lakkauttamisen ja viranhaltijan irtisanomisen johdosta, on pidetty

31 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 187 Kuulemistilaisuuden pöytäkirja liitteineen liite nro 22 Allekirjoitettu pöytäkirja liitteineen jaetaan kokouksessa ja otetaan liitteeksi korvaamaan em. pöytäkirja. Elinkeinoasiamies jätti kuulemistilaisuudessa päivätyn kirjeen, luonnoksen työsopimukseksi sekä päivätyn muistion aikaisemmasta kuulemisesta. Läsnä olleet Pelkosenniemen kunnan edustajat katsoivat, että asiaa on riittävästi selvitetty ja että liitteenä olevassa muistiossa tarkemmin selvitetyt ja selostetut asiat voidaan hyväksyä. Samoin hyväksyttiin elinkeinoasiamiehen jättämä luonnos työsopimukseksi. Työsopimuksen mukaan Pelkosenniemen kunta takaa elinkeinoasiamies Vesa-Pekka Dickmanille työsuhteen ensisijaisesti suunnitellussa projektitehtävässä tai muissa projektitehtävissä, toissijaisesti peruskunnan tai muun kunnan tehtävissä erikseen sovittavalla tavalla kuukausipalkan ollessa 3100 eur ja työsuhteen kestäessä saakka. Pöytäkirjan mukaisesti elinkeinoasiamies Vesa-Pekka Dickman ei moiti viran lakkauttamista tai hänen irtisanomistaan, mikäli kunnanvaltuusto hyväksyy pöytäkirjan ja sen liitteet (kirjelmä ja työsopimus) Kunnanhallituksen puheenjohtaja selostaa käymiään neuvotteluja tarkemmin kokouksessa. Kjoht: Kaikkeen edellä esittelyssä mainittuun ja liitteistä ilmenevään viitaten kunnanhallitus katsoo, että Pelkosenniemen kunnalla on ao. lainsäädännön, KVTES:n ja YT-menettelyn mukaiset edellytykset elinkeinoasiamiehen viran lakkauttamiseen ja viranhaltijan irtisanomiseen viranhaltijalain 37 :n mukaisesti taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella huomioiden erityisesti ostopalvelusopimus ja kunnan taloudellinen tilanne.

32 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 187 Näin ollen kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto lakkauttaa elinkeinoasiamiehen viran. Samalla kunnanhallitus irtisanoo elinkeinoasiamies Vesa-Pekka Dickmanin Pelkosenniemen kunnan elinkeinoasiamiehen virasta siten, että irtisanominen astuu voimaan alkaen. Kunnanvaltuustolle esitetään lisäksi, että valtuusto hyväksyy kokouksessa sovitut pöytäkirjan ja kirjelmän ja työsopimuksen mukaiset esitykset. Pöytäkirjan liitteeksi otettiin liite nro päivätty kuulemistilaisuuden pöytäkirja ja liite nro päivätty ilmoitus teknisen viraston oppisopimuspaikan täyttämisestä, jossa Vesa-Pekka Dickman ilmoittaa, että hän ei ota ko. tehtävää vastaa. Hyväksyttiin yksimielisesti.

33 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 188 MIKROTUKIHENKILÖN TYÖSUHTEEN VAKINAISTAMINEN Khall 188 Kouluilla ja osittain koko kunnassa työskennelleen mikrotukihenkilö Terho Sirviön määräaikainen työsuhde päättyy Kunnassa ja kouluilla olevien tieto- ja viestintäteknisten laitteiden määrä ja käyttöaste edellyttää edelleen kokoaikaisen mikrotukihenkilön. Jatkossa joudumme turvautumaan yhä enenevässä määrin videoneuvottelu- ja etäopetuslaitteiden käyttöön. Tällöin on erityisen tärkeää, että laitteiden ylläpitämisestä ja toimivuudesta vastaa asiantunteva ja alan koulutuksen saanut henkilö. Kunnan mikrotukihenkilönä toiminut Mika Harju siirtyi Lapin liiton palvelukseen. Hän ei siten voi enää vastata kunnan atkasioista. Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden määrä ja käyttöaste edellyttävät sekä kunnan että terveyskeskuksenkin osalta alan asiantuntijan työpanosta. Työsopimuslain 1:3 :n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustelusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Terho Sirviön työsuhdetta on jatkettu oppisopimuskoulutuksen jälkeen määräaikaisesti kaksi kertaan vuodeksi kerrallaan. Tarve kokoaikaiselle mikrotukihenkilölle on kuitenkin suuri, eikä varsinaista syytä määräaikaisuudelle ole enää esittää. Kjoht: Kunnanhallitus päättää palkata mikrotukihenkilö Terho Sirviön alkaen toistaiseksi. Peruspalkka 1511,69 (KVTES 01ATK030). Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi päätettiin selvittää seurakunnan ATK-tukihenkilön tarve ja mahdollinen mikrotukihenkilön palvelujen myynti.

34 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 189 ITÄ-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA Khall 189 Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus esittää Itä-Lapin kunnille, että ne käsittelisivät valmistuneen Itä-Lapin osaamisstrategia asiapaperin ao. toimielimissään ja varautuisivat toimenpideohjelman mukaiseen resursointiin. Kunnanhallituksia pyydetään käsittelemään asia syyskuun 2004 loppuun mennessä. Liitteenä nro 23 Itä-Lapin kuntayhtymän asiaa koskeva päätös / 53 sekä Itä-Lapin osaamisstrategia Pelkosenniemen sivistyslautakunta on lausuntonaan osaamisstrategia -luonnoksesta esittänyt, että osaamisstrategia - luonnos on monipuolinen ja vahvasti positiivisesti asennoitunut, mikä on omiaan herättämään ja ylläpitämään tulevaisuudenuskoa. Osaamisstrategiset toimenpidelinjaukset on esitetty kattavasti. Osaamisstrategia rakentuu osallistumiselle, Itä-Lapin alueen ihmisten aktiivisuudelle. Sitä osaamisstrategia luonnoksessa pyritään vahvistamaan erilaisilla innovatiivisilla keinoilla. Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle Itä-Lapin osaamisstrategia strategiapaperin hyväksymistä. Hyväksyttiin yksimielisesti.

35 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 190 VÄLIAIKAISTEN VARAJÄSENTEN MÄÄRÄÄMINEN KESKUSVAALILAUTAKUNTAAN Khall 190 Pelkosenniemen kunnan keskusvaalilautakunnan jäseniksi on valittu vuosille seuraavat henkilöt: Pekka Orava puheenjohtaja, Hannu Oikarinen varapuheenjohtaja, Eila Luusua, Tarja Kesälahti ja Eero Hyötylä sekä varajäseniksi Marjatta Hänninen, Marita Peuranen, Reeta Hyttinen, Paavo Vaara ja Mika Parviainen. Varajäsenet tulevat em. järjestyksessä kutsutuksi kokoukseen jos varsinainen jäsen on esteellinen tai estynyt. Vaalilain 13 :n mukaan keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Samoin keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei voi olla vaaliasiamies tai varamies. Vaalilain 14 :n mukaan saa kunnanhallitus tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen. Väliaikaisia varajäseniä valittaessa tulee huomioida tasa-arvolain vaatima 40 %:n vähimmäisedustus molempien sukupuolten osalta, sekä edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneiden äänestäjäryhmien edustus. Kunnallisvaalien ehdokashakemusten jättöaika päättyy ennen klo viimeistään, tällöin selviää tarvittavien väliaikaisten varajäsenten lukumäärä. Keskusvaalilautakunnan kuitenkin täytyy pitää lakimääräisiä kokouksia ehdokashakemusten jättöpäivän jälkeen jo ennen seuraavaa kunnanhallituksen kokousta, joka on sovittu pidettäväksi Koska kunnan keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen vain viisijäsenisenä ja kokousajat on tarkalleen määrätty vaalilaissa, pitää väliaikaisia varajäseniä valita riittävä määrä. Kjoht: Kunnanhallitus valitsee keskusvaalilautakuntaan kolme väliaikaista varajäsentä. Kunnanhallitus valitsi keskusvaalilautakunnan väliaikaisiksi varajäseniksi Lea Kaipaisen, Soile Pyhähuhta-Karppisen ja Kari Harjun.

36 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 190 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo