Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali

Transkriptio

1 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA 122 No 5/2005 KOKOUSAIKA Torstaina kello Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA Honkanen Heikki jäsen OLLEET JÄSENET Hyttinen Reeta jäsen (ja merkintä siitä, kuka Hyötylä Pirkko jäsen toimii puheenjohtajana) Isojärvi Ahti jäsen Karila Juhani jäsen Kulpakko Aino jäsen Laurila Pirjo jäsen Leinonen Panu jäsen Nyman Pekka jäsen Oikarinen Hannu jäsen Perttunen Jimmy jäsen Pesonen Eila jäsen Suokanerva Hanne jäsen Tervo Jari jäsen Uusitalo Tapio jäsen Jääskeläinen Raija varajäsen Poikela Marko varajäsen Selkälä Kristiina varajäsen MUUT SAAPUVILLA Laurila Pauli kunnanjohtaja OLLEET Kankaanranta Markku pöytäkirjanpitäjä ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pekka Nyman Markku Kankaanranta PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Pelkosenniemi Allekirjoitukset Kristiina Selkälä PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Aino Kulpakko Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 69, 70 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 69 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajas- sa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston ilmoitustaululla sekä lähetetty kullekin valtuutetulle ja kunnanhallituksen jäsenelle. Valtuuston päätöksen mukaan ( 26/2005) täydellinen kokouskutsu on toimitettava paikallisiin kauppaliikkeisiin ja pankkeihin. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on ennen kokousta julkaistu sanoma- lehti Koillis-Lapissa. Kokous on päätösvaltainen Kuntalaki 58 :n mukaan, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Pelkosenniemellä tämä tarkoittaa vähintään kymmentä (10) valtuutettua. Sihteerinä toimii Markku Kankaanranta. PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Kvalt 70 Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytä- Mikäli pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy jonkin päätöksen sisältöä on kirjan tarkistaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. asia saatettava valtuuston ratkaistavaksi. Työjärjestyksen 25 :n mukaan pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoi- na. Heikki Honkanen esitti Kristiina Selkälää. Eila Pesonen esitti Aino Kulpakko.

3 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 71 KIINTEISTÖVERON JA TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2006 Khall 273 Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kun- määrätään prosentin sadasosan nan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Veroprosentit tarkkuudella. Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tulo- veroprosentista ja muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Vuonna 2005 veroprosentit ovat: - tuloveroprosentti 20,00 - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,30 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,80 - voimalaitoksen veroprosentti 1,40 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,80 Pelkosenniemellä kiinteistöveron vaikutus on huomattava, koska kunnassa on paljon loma-asutusta ja voimalaitos. Vuoden 2004 kiinteistöveron maksuunpanotietojen mukaan laskennalli- osuus n. nen kiinteistövero on n , josta voimalaitoksen Kiinteistövero kattaa sekä maapohjan että sillä olevat rakennuk- piiris- set. Kiinteistölajit on suhteellisen kattavasti kiinteistöveron sä. Tärkein poikkeus on maatalousmaa ja metsät, jotka jäävät veron ulkopuolelle. Muita veron ulkopuolelle jääviä kiinteistöjä ovat mm. yleiset vedet, yleiset tiet, rautatiealueet, kadut, katuau- ja seurakunnat ovat verovelvollisia, samoin kunta oman alueensa kiot, torit, hautausmaat ja eräät puolustusvoimien alueet. Valtio ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Kiinteistöveroprosenttien rajat ovat vuoden 2006 verotuksessa samat kuin edellisvuonna muilta osin, paitsi voimalaitosten kiinteistöveron yläraja noussee 1,4 %:sta 2,5 %:iin (HE 145/2005). Kiinteistöveroprosentit: - Yleinen kiinteistöveroprosentti on vähintään 0,50 % ja enintään 1 % kiinteistön arvosta (yritykset, valtion laitokset, seurakunta, kuntayhtymä jne.)

4 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 71 - Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti on vähintään 0,22 % ja enintään 0,50 % rakennuksen arvosta - Muiden asuinrakennusten veroprosentti (loma-asunnot) kunnanvaltuusto voi määrätä yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin sisällä (0,50-1,00). Tämä veroprosentti voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. - - Vesivoimalaitokseen kuuluvan rakennuksen tai rakennel- man veroprosentti on enintään 1,40 % ja vuodesta 2006 alkaen 2,50 % rakennuksen tai rakennelman arvosta. Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti Kiinteistöverolain 13 a :n mukaan: Poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnan- valtuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleis- hyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykä- voidaan määrätä myös lässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi 0,00. Jos kunnanvaltuusto määrää yleishyödylliselle yhteisölle oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja näiden omistamat kiinteistöt ovat pykälän ehdot täyttäviä. Kun- ta ei voi itse nimetä yhteisöjä ja kiinteistöjä, joihin yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosenttia sovelletaan. Veroprosent- yhtei- tia sovelletaan kaikkiin kunnassa oleviin yleishyödyllisiin söihin. Prosenttia sovelletaan edellä mainittujen yhteisöjen omistamiin kaikkiin sellaisiin kiinteistöihin, joilla oleva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tuloverolain 22 :n mukaan: Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1. se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnalli- 3. se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suu- sessa mielessä; 2. sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; rempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

5 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 273 Kunnanvaltuusto Verohallinto rinnastanee yleishyödylliseen yhteisöön seurakunnan ja uskonnollisen yhdyskunnan. Aikaisemmin laki koski vain yhdistys- ja seurantalojen kiinteistöverotusta (280/95). Kiinteistövero on vähennyskelpoinen valtion- ja kunnallisverotuk- sessa mikäli kiinteistöä käytetään maatalouden tai muun yritystoiminnan harjoittamiseen. Ongelmaksi muodostuvat Pelkosenniemellä Kajastuksen ja Jär- ry:n kiin- jestöyhdistyksen sekä Pelkosenniemen Nuorisoseura teistöt. Jos seurakuntaa ja kuntayhtymää kohdellaan kuten em. yhdistysten kiinteistöjä ja kunta määrää yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentiksi 0,00, välttyvät mahdollisesti mm. seurakunta ja kuntayhtymä kiinteistöverolta, mikä ei liene tarkoitus. Kunnan on ilmeisesti pakko edelleen määrätä yleishyödyllisille yhteisöille kiinteistöveroprosentti. Kajastus ja Järjestöyhdistys sekä Nuorisoseura voitaneen vapa- uttaa kiinteistöverosta erillisen anomuksen perusteella verotusmenettelystä annetun lain 88 :n mukaisesti tai helpommin siten, että kunta avustaa yhdistyksiä kiinteistöveron määrällä (maksaa näiden kiinteistöveron). Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa kiinteis- töveroprosentit Verohallitukselle verovuotta edeltävänä marras- kuun 17 päivään mennessä. Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle että tuloveroprosentiksi määrätään 20,00 2. että kiinteistöveroprosenteiksi määrätään: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 (0,50-1,00) - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,30 (0,22-0,50) - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,90 (0,50-1,00) - voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,50 tai lain sallima yläraja - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,80 (0,00-1,00). Samalla kunnanhallitus päättää vapauttaa Kairalan Kajastus ry:n, Jär jestöyhdistys ry:n sekä Pelkosenniemen Nuorisoseura ry:n kiinteistöverosta vuonna 2006 siten, että kunnanhallitus myöntää em. yhdistykselle kiinteistöveron suuruisen avustuk-

6 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 273 Kunnanvaltuusto sen. Avustuksen maksaminen toteutetaan siten, että kunta maksaa kiinteistöveron. Hannu Oikarinen esitti tuloveroprosentiksi 14 %, jolloin veronalennus olisi Pelkosenniemen kunnan ns. optio kuntalaisilleen. Unto Kiemunki esitti tuloveroprosentiksi 20,25 %. Hannu Oikarinen kannatti Kiemungin esitystä. Koska oli tehty kunnanjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys oli asiasta äänestettävä. Äänestysmenettelyksi puheenjohtaja esitti seuraavaa: kunnanjohtajan esitys JAA, Unto Kiemungin esitys EI. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA ääniä1 kpl (Hyötylä) EI ääniä 6 kpl (Uusitalo, Oikarinen, Kiemunki, Romo, Suokanerva, Pesonen). Äänin 1-6 tuloveroprosentiksi päätettiin esittää valtuustolle määrättäväksi 20,25. Kvalt 71 Muutoin päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Pekka Nyman esitti tuloveroprosentiksi 20 %:a. Heikki Honkanen kannatti Nymanin esitystä. Puheenjohtaja totesi, koska oli tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys oli asiasta äänestettävä. Äänestysmenettelyksi puheenjohtaja esitti seuraavaa: kunnanhallituksen esitys JAA, Pekka Nymanin esitys EI. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: JAA ääniä 2 kpl (Tervo, Uusitalo ), 12 EI ääniä kpl (Honkanen, Isojärvi, Kulpakko, Laurila, Leinonen, Nyman, Oikarinen, Pesonen, Suokanerva, Jääskeläinen, Poikela, Selkälä). Valtuusto päätti vuoden 2006 tuloveroprosentiksi 20,00.

7 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 71 Vuoden 2006 kiinteistöveroprosenteiksi hyväksyttiin kunnanhalli- tuksen esitys.

8 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 72 RAKENTAMATTOMAN RAKENNUSPAIKAN KIINTEISTÖVEROPROSENTTI V Khall 274 Kiinteistöverolain (654/1992) muutoksen sekä lain tuloverolain (1535/1992) väliaikaisesta muuttamisesta mukaan rakentamat- toman rakennuspaikan veroprosentti voi olla vähintään 1,00 % ja enintään 3,00 %. Lakimuutokset pohjautuvat Kuntaliiton keväällä 1999 tekemiin maapoliittisiin aloitteisiin. Tavoitteena oli tukea kuntien toimia li- sätä asuntotonttien tarjontaa vastaamaan voimakkaasti lisäänty- neeseen kysyntään erityisesti valtakunnallisissa kasvukeskuksis- saamista markkinoille esitettiin edistettäväksi antamalla kunnalle sa. Rakentamiskelpoisia rakentamattomia rakennuspaikkojen mahdollisuus tarkistaa niiden kiinteistöverotusta yleistä kiinteistö- veroprosenttia korkeammaksi. Laki ei koske loma-asutusta varten kaavoitettuja rakennus- paikkoja. Näin ollen kyseeseen tulisi vain Kirkonkylän rakennuskaava-alue, jossa on runsaasti rakentamattomia ohjeellisen tont- tijaon mukaisia rakennuspaikkoja. Teknisen viraston käsityksen mukaan lakia ei ole perusteltua so- veltaa Pelkosenniemen kunnassa siitä aiheutuvan suuren lisä- työn vuoksi. On kyseenalaista kattaisiko vero lisätöiden aiheut- tamia kustannuksia. Verotoimiston ilmoituksen mukaan rakentamattoman rakennus- paikan verotusarvo vaihtelee 17-50, jolloin yleisen (0,70 %) ja korotetun maksimiprosentin (3,00 %) ero olisi 2,30 %. Kunnan saama lisätulo rakennuspaikasta olisi vain muu- tamia euroja. Laki on tarkoitettu pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kasvukeskusten tarpeisiin. Kjoht: Kvalt 72 Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Pelkosenniemen kun- nassa ei sovelleta em. lain säädöksiä rakentamattoman raken- nuspaikan kiinteistöveroprosentista v

9 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 73 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY:N PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Khall 275 Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen vuoden 2006 alusta aiheuttaa tarpeen muuttaa kuntayhtymän perussopi- musta uutta tilannetta vastaavaksi. Yhdistymistä valmisteleva järjestelytoimikunta on esittänyt Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnille, että kuntayhtymän perussopimuksen 6. muutetaan seuraavaan muotoon: 6 Jäsenten lukumäärä, toimikausi ja äänivalta Jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymävaltuustoon jäseniä seu- raavasti: Kunnan asukasluku kunnallisvaalivuonna Jäsenten lukumäärä tai vähemmän Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäval- tuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vas- henkikirjoitukseen perustuvan asukasluvun mukaan siten, että kun- nan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa taavaksi ajaksi. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä yhtymävaltuustossa määräytyy kunnan viimeksi toimitettuun asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 40 % kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoit- tamattomasta äänimäärästä. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Esityksen mukaan Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan edustajamäärä kuntayhtymän valtuustossa säilyy entisenä 7:nä, ja kuntien yhteinen äänimäärä 40 %:ssa. Esityksestä on neuvoteltu Lapin kuntajohtajien kokouksessa ja kokous päätti suositella jäsenkunnille, että äänimää- rä voi järjestelytoimikunnan esityksestä poiketen olla 35 % jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Asiaa esitellään tarvittaessa tarkemmin kokouksessa.

10 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 73 Kjoht: Hallitus esittää valtuustolle Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen 6. :n muuttamista edellä selostetulla tavalla, jolloin äänimäärä voi olla enintään 35 % jäsenkuntien valitsemien jä- senten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kvalt 73 :

11 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 74 KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KY:N PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Khall 276 Rovaniemen maalaiskunnan ja kaupungin yhdistyminen vuoden 2006 alusta aiheuttaa tarpeen muuttaa kuntayhtymän perussopi- musta. Yhdistymistä valmisteleva järjestelytoimikunta esittää kuntayhtymän jäsenkunnille, että kuntayhtymän perussopimuksen 6. :n 1. mo- mentti muutetaan seuraavaan muotoon: 6 Kuntayhtymän valtuuston kokoonpano ja äänivallan perus- teet 1 mom. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat jäseniä kuntayhtymän valtuus- toon seuraavasti: Kunnan väestötietolain 18 :n mukainen Jäsenten lukumäärä valintavuotta edeltävän vuoden vaihteen asukasluku Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. 2 mom. säilyy nykyisellään. Esityksen mukaan Rovaniemen kaupungin saama yhtymäval- tuuston paikkamäärä säilyy yhteensä 7 paikkana, joka mlk:lla ja kaupungilla on nyt. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kolmannes kaikkia jäsenkuntia edustavien jäsenten yhteenlas- ketusta äänimäärästä. Kuntajohtajien kokous on päättänyt esittää kunnille muu- toksen hyväksymistä. Asiaa esitellään tarvittaessa tarkemmin kokouksessa. Kjoht: Kvalt 74 Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että edellä selostettu perusso- pimuksen muutos hyväksytään.

12 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 75 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO VUODELLE 2006 Khall 278 Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus on kokouksessaan käsi- tellyt asiaa seuraavasti: Hallinnon budjetti on laadittu 4,9 %:n kasvulla edellisvuoden talo- usarvioon verrattuna, jolloin sen suuruus on ,. Hankkei- den budjetit on koottu rahoituspäätösten ja hankesuunnitelmien mukaan. Kuntayhtymän kokonaisbudjetti koostuu hallinnon budjetista sekä käynnissä olevien hankkeiden budjeteista ja mahdollisesti suunnit- teilla olevista hankkeista. Liitteenä nro 2 on kuntayhtymän hallinnon budjetti ja kuntayh- tymän kokonaisbudjetti. Kehittämispäällikön esitys: Hallitus päättää esittää jäsenkunnille talousarvion hyväksymistä. Hallinnon budjetin nousun todettiin johtuvan korkokulujen kasvusta, mikä johtuu mm. käyttöpääomaluotoista. Luottoja on jouduttu ottamaan hanketoiminnan hitaan maksuliikenteen vuoksi. Päätös: Hyväksyttiin. Kuntayhtymä ei laadi taloussuunnitelmaa. Kjoht: Kvalt 75 Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että liitteenä olevat Itä-Lapin kuntayhtymän hallinnon budjetti ja kokonaisbudjetti hyväksytään. Liitteenä nro 1 on kuntayhtymän hallinnon budjetti ja kuntayhtymän kokonaisbudjetti.

13 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 76 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSPÄÄOMAN KOROTUS Khall 279 Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus on kokouksessaan käsi- tellyt asiaa seuraavasti: Itä-Lapin kuntayhtymän peruspääoma on ollut tilinpäätöksen 2004 mukaan ,93 euroa. Itä-Lapin kuntayhtymä maksaa irtaan- sa erässä vuoden 2005 loppuun mennessä Posion irtaantuessa kuntayhtymästä lähtien. Peruspääoman Posion mak- tumiskorvausta Posion kunnalle yhteensä ,32 euroa kahdes- suosuuden kattaminen lisää kuntayhtymän käyttöpääomaa ja osal- taan taloudellista vakautta. Peruspääoman Posion osuuden kattaminen kunnittain vuoden 2003 kunnallisverokertymän mukaisesti laskettuna on seuraava: Kemijär- vi 62,1 % yhteensä ,32 euroa, Pelkosenniemen 6,5 % yhteensä 1 606,82 euroa, Salla 24 % yhteensä 5 932,88 euroa ja Savukoski 7,4 % yhteensä 1 829,30 euroa. Peruspääoman jakautuma on Posion osuuden kattamisen jälkeen seuraava: Kemijärvi (59,2 %) ,35 euroa Pelkosenniemi (8,2 %) ,54 euroa Salla (23,7 %) ,18 euroa Savukoski (8,9 %) ,86 euroa Yhteensä 100 % , 93 euroa Kehittämispäällikön esitys: Hallitus päättää esittää jäsenkunnille peruspääoman kattamista verotulokertymän pohjalta seuraavasti; Kemijärven kaupunki ,32 euroa, Pelkosenniemen kunta 1 606,82 euroa, Sallan kunta 5 932,88 euroa ja Savukosken kunta 1 829,30 euroa. Päätös: Hyväksyttiin. Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Itä-Lapin kuntayhtymän hal- lituksen esitys hyväksytään ja määräraha katetaan aikaisemmin päätetyllä lainanotolla.

14 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 76 Kvalt 76

15 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 77 KUTSAN LUONNONPUISTON KEHITTÄMISHANKE Khall 280 Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus on kokouksessaan käsi- tellyt asiaa seuraavasti: Kutsan luonnonsuojelualue on yksi eniten matkailullisesti kiinnostavista paikoista Murmanskin alueella. Alueella toimivien matkailijoiden ja matkailuyritysten määrä on kasvanut, mikä lisää luontoon kohdistuvaa rasitusta. Alueen käytön suunnittelulla py- että samalla tuetaan kestävää kehitystä huomioiden alueen ritään siihen, että alueen luonnonarvoja voidaan säilyttää siten, elinkeinolliset mahdollisuudet. Kutsan alue on harvoja tärkeitä alueita, jossa luonnon monimuotoisuus on vielä varsin hyvä. Kui- tenkin nopea matkailun kasvu uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteet: Suunnitella Kutsan luonnonsuojelualueelle kestävää ke- hitystä tukeva alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa huomioidaan erityisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, viran- omaistoiminta sekä elinkeinolliset mahdollisuudet. Hankkeen aikana kohdistetaan luontoa säilyttäviä pieniä toimenpiteitä erityisessä vaa- rassa oleville alueille, jotta voidaan minimoida nykyisen matkailun aiheuttamat haitat alueelle. Hankkeen tavoitteena on myös päivittää alueen floorasta ja faunasta olevaa tietoa tulevien toimenpiteitä varten. Vaikutukset: Projektin aikana sitoutetaan viranomaisia luonnonsuo- laatimalla jelualueen suunnitteluun kestävän kehityksen periaattein alueen käyttösuunnitelma, mikä ylläpitää ja säilyttää Kutsan alueen luontoa sekä estää luontoa vahingoittavien toimien toteutumisen tu- levaisuudessa. Suomen ympäristökeskus on varannut hankkeeseen rahoitusta yhteensä euroa. Hankkeen toteutus tapahtuu vuosina ja kokonaisbudjetti on yhteensä euroa, josta kuntien rahoitusosuus 30 % yhteensä euroa, jakautuen kahdelle vuodelle. Kehittämispäällikön esitys: Hallitus päättää esittää hankerahoitusta haettavaksi ja jäsenkuntia varaamaan kuntaosuudet. Kuntaosuudet: Kemijärven kaupunki (62,1 %) , Sallan kunta (24 %) , Pelkosenniemen kunta (6,5 %) ja Savukosken kunta (7,4 %) Päätös: Hallitus hyväksyy hankerahoituksen haettavaksi kuntayhtymän nimissä ja esittää jäsenkuntia varaamaan yllä maini-

16 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 77 tutu kuntaosuudet hankkeen omarahoitukseen. Hallitus päätti, että Sallan kunta voi toimia käytännössä hankkeen hallinnoijana. Kutsan luonnonsuojelualue sijaitsee Sallan kunnan ja Venäjän rajan tuntumassa. Liitteenä nro 2a mm muuttuneet kuntaosuudet. Kjoht: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että vuosien talousarvioihin varataan yhteensä 829 :n suuruinen määräraha em. tarkoitukseen. Muilta osin Itä-Lapin kuntayhtymän esitys hy- väksytään. Kvalt 77 Liitteenä nro 2 mm muuttuneet kuntaosuudet.

17 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 78 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENEN NIMEÄMINEN Khall 259 Itä-Lapin kuntayhtymän uusi tarkastussääntö on hyväksytty kun- tayhtymän hallituksessa ja kaikissa jäsenkunnissa ja sitä noudate- taan valittaessa jäsenet uuteen tarkastuslautakuntaan. Lautakunnan kokoonpano on tarkastussäännön 2 :n mukaan seu- raava: Kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot valitsevat toimikauttaan vas- taavaksi ajaksi kuntayhtymälle tarkastuslautakunnan, johon kusta- kin jäsenkunnasta kuuluu yksi (1) jäsen ja henkilökohtainen varajä- sen. Tarkastuslautakunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Itä-Lapin kuntayhtymä pyytää Pelkosenniemen kuntaa nimeämään Itä-Lapin kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan jäsenen ja henkilö- kohtaisen varajäsenen. Tarkastuslautakunnan toimikausi on valtuustokauden loppuun saakka. Kjoht: Kvalt 78 Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se nimeää Itä-Lapin kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan jäsenen ja henkilökohtaisen varajäsenen. Heikki Honkanen esitti varsinaiseksi jäseneksi Aino Kulpakkoa ja varajäseneksi Pirkko Hyötylää. Valtuusto toteaa, että tasa-arvolain säädökset koskevat myös Itä-Lapin kuntayhtymän hallintoa.

18 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 79 MARJUT KAISANLAHDEN ERO SIVISTYSLAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ Khall 284 Marjut Kaisanlahti on pyytänyt kirjeellään eroa sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävistä muutettuaan pois Pelkosenniemen kunnasta. Kuntalaki (365/1995) 38 3 momentti: Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. Marjut Kaisanlahti on valittu toimikaudeksi sivistyslautakuntaan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Merja Jaakkolalle. Kjoht: Kvalt 79 Kunnanhallitus esittää valtuustolle 1. että valtuusto myöntää Marjut Kaisanlahdelle eron sivistyslautakunnan varajäsenyydestä. 2. että valtuusto valitsee Kaisanlahden tilalle sivistyslautakuntaan henkilökohtaisen varajäsenen Merja Jaakkolalle. Eila Pesonen esitti Merja Jaakkolan varajäseneksi Eija Hietalaa. Marko Poikela esitti Merja Jaakkolan varajäseneksi Kati Liikosta. Eila Pesonen esitti, että päätöksen selville saamiseksi suoritetaan suljettu lippuäänestys. Ääntenlaskussa Eija Hietala sai 6 ääntä ja Kati Liikonen 8 ääntä. Puheenjohtaja totesi, että varajäseneksi valitaan Kati Liikonen.

19 Kunnanvaltuusto Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 80 PELKOSENNIEMEN LUKION TULEVAISUUS Sivistyslautakunta 67 Pelkosenniemen kunnanvaltuusto päätti , että lukuvuonna ei Pelkosenniemen lukioon oteta ensimmäisen vuosikurssin oppilaita. Päätös liitteenä nro 3.Tämä päätös oli väliaikainen ratkaisu päätettäessä Pelkosenniemen lukion kohtalosta. Koska tulevien vuosien suunnittelu on vaikeaa epävarmuudentilassa, on paikallaan tehdä lopullinen päätös lukiokysymyksessä. Liitteenä 4. rehtorin näkemys lukion tilanteesta sekä Lapin läänin lukio-opetuksen tunnuslukuja vuonna Tällä hetkellä Pelkosenniemen lukiossa opiskelee kuusi (6) opiskelijaa, joista neljä (4) päättää lukio-opintoja keväällä Ottamatta kantaa siihen mitkä muut syyt ikäluokkien pienenemisen lisäksi vaikuttivat ja vaikuttavat Pelkosenniemen lukion oppilas- lukumäärää lukiossa ei enää saada nousemaan sellaiselle tasol- le, jotta opiskelu lukiossa olisi mielekästä niin opiskelijan nykyi- syyden kuin tulevaisuudenkin määrän voimakkaaseen laskuun, voidaan todeta, että oppilaiden kannalta. Sivistystoimenjohtaja: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle edelleen esitettä- jälkeen, kun nykyiset Pelkosenniemen lukion oppilaat ovat päät- väksi kunnanvaltuustolle, että Pelkosenniemen lukio lakkaa sen täneet lukio-opintonsa. Samalla sivistyslautakunta velvoittaa viranhaltijat valmistele- maan sitä mahdollisuutta, että jatkossakin olisi mahdollista suo- rittaa osittain lukio-opintoja Pelkosenniemen koululaitoksesta käsin mm. etäopetukseen tukeutuen. Sivistysltk: Sivistyslautakunta esittää yksimielisesti kunnanhallitukselle ja edelleen esitettäväksi kunnanvaltuustolle, että Pelkosenniemen lukio lakkaa sen jälkeen, kun nykyiset Pelkosenniemen lukion oppilaat ovat päättäneet lukio-opintonsa. Pelkosenniemen luki- oon ei oteta enää uusia oppilaita sisään. Samalla sivistyslautakunta velvoittaa viranhaltijat valmistele- maan sitä mahdollisuutta, että jatkossakin olisi mahdollista suo- rittaa osittain lukio-opintoja Pelkosenniemen koululaitoksesta käsin mm. etäopetukseen tukeutuen.

20 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 80 Khall 288 Liitteenä nro 10 kunnanvaltuuston päätös , reh- torin näkemys lukion tilanteesta sekä Lapin läänin lukioopetuksen tunnuslukuja vuonna Kjoht: Kvalt 80 Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen. Kokouksessa pidettiin tauko klo Unto Kiemunki poistui kokouksesta klo Liitteenä nro 3 kunnanvaltuuston päätös , rehto- rin näkemys lukion tilanteesta sekä Lapin läänin lukioopetuksen tunnuslukuja vuonna Pekka Nyman esitti, että lukioon otetaan oppilaita 2006 syksyllä ja lukio jatkaa entiseen malliin. Panu Leinonen kannatti Nymanin esitystä. Puheenjohtaja totesi, koska oli tehty kunnanhallituksen esityk- sestä poikkeava kannatettu esitys oli asiasta äänestettävä. Äänestysmenettelyksi puheenjohtaja esitti seuraavaa: kunnanhalli- tuksen esitys JAA, Pekka Nymanin esitys EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraa- (Leinonen, Nyman, Oikarinen, Suokanerva, vasti: JAA ääniä 9 kpl (Honkanen, Isojärvi, Kulpakko, Laurila, Pesonen, Tervo, Uusitalo, Jääskeläinen, Poikela) EI ääniä 5 kpl Selkälä). Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tulee kunnanhallituksen esitys. Pekka Nyman jätti eriävän mielipiteen, jonka jättää myöhemmin kirjallisena. Eriävä mielipide liitteenä nro 3a.

21 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 81 LISÄMÄÄRÄRAHA VUODEN 2005 TERVEYDENHOIDON MENOIHIN Khall 289 Valtuusto kokouksessaan hyväksyi ponnen jonka mu- kaan lautakunnat ja yleishallinto tuovat mahdolliset talousarvioiden muutokset kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustoon. Koska terveydenhoidon menot tulevat kuluvana vuotena ylittämään talousarvioon 2005 varatun määrärahan, pääosin erikoissairaanhoidon osalta, tulee talousarvioon varata lisämääräraha. Kjoht: Kvalt 81 Kunnanhallitus esittää valtuustolle euron lisämäärärahan varaamista talousarvioon terveydenhoidon menoihin.

22 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 82 PYHÄ- LUOSTO YLEISKAAVA, OSA-ALUE 3 Tekn.ltk 88 Liite 1. Yleiskaava, osa-alue 3 Liite 2. Kaavaselostus Liite 3. Muistutukset kaavaehdotuksesta Liite 4. Kaavoittajan vastine muistutuksiin Liite 5. Teknisen lautakunnan päätös 20/ Liite 6. Teknisen lautakunnan kannanotto muistutuksiin Kemijärven, Sodankylän ja Pelkosenniemen kunnat laativat Pyhä- Luosto -alueelle oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleiskaavan osalta on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan tavoit- on teet osallisille vuoden 2000 syksyllä. Yleiskaavan luonnoksesta suoritettu valmisteluvaiheen kuuleminen syksyllä Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen on sekä Pyhätunturin että Luostotunturin ydinalueille tehty matkailukeskussuunnitelma, joka toimii ydinalueilla pohjana yleiskaavasuunnittelulle. Tänä aikana varsinainen yleiskaavan valmistelu on ollut keskeytyksissä. Osa-alueen 3 suunnitteluvaiheet ja osallistuminen on esitetty kaa- vaselostuksen kappaleessa 7 ( Liite 2). Muistutukset kaavaehdotusta vastaan ovat oikeutettuja tekemään kunnan jäsenet ja osalliset. Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan ne tahot, joilla on intressiä kaavoitusta koskevissa asioissa. Osa-alueen 3 yleiskaavaehdotus oli ensimmäisen kerran julkisesti nähtävillä Muistutuksia tai mielipiteitä kaavaehdotuksesta tuli 13 ja lausuntoja 5. Kaavan laatija laati vastineen muistutuksista, jotka tekninen lauta- kunta käsitteli ja (Liite5). Muistutuksien ja lausuntojen perusteella kaavaehdotukseen tehtiin olennaisia muutoksia, ja tämän vuoksi kaavaehdotus asetettiin uudestaan nähtäville Muistutuksia kaavaehdotuksesta tuli 21 ja lausuntoja 4.

23 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 82 Muistutusten johdosta kaavaan tehtiin vähäisiä yksityistä etua kos- kevia muutoksia ja ne osalliset, joita muutos koskee on kuultu erik- laatija seen. Näistä kuulemisista on tullut viisi muistutusta tai mielipidettä. Kaavaehdotusta vastaan tehdyistä muistutuksista on kaavan tehnyt vastineen ( liite 4). Rak.tarkastaja: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun- liitteen 6 mukaista kunnan kannanottoa tehtyihin nanvaltuustolle muistutuksiin. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun- Pyhä-Luosto osa-alueen 3 (Pyhätunturin matkailu- nanvaltuustolle keskuksen alue), yleiskaavan hyväksymistä. Tekn.ltk: Metsähallituksen luontopalveluilta kuulemisajan jälkeen tullut lau- päätettiin ottaa käsiteltäväksi ja lisätään pöytäkirjan liittee- sunto seen nro 3 lausunnoksi nro 5. Khall 253 Liitteenä nro 1 Yleiskaava, osa-alue 3, suunnitteluvaiheet ja osallistuminen, yhteenveto muistutuksista, kaavoittajan vasti- ne muistutuksiin ja kunnan kannanotto muistutuksiin Kaavaselostus ja muistutukset nähtävillä Marita Peurasen työhuo- neessa. Kjoht: Kvalt 82 Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle Pyhä-Luosto yleiskaavan osa-alueen 3 hyväksymistä ja esittää kunnan kannanottona muistutuksiin liitteen nro 1 mukaisesti. Liitteenä nro 4 Yleiskaava, osa-alue 3, suunnitteluvaiheet ja osallistuminen, yhteenveto muistutuksista, kaavoittajan vastine muistutuksiin ja kunnan kannanotto muistutuksiin

24 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 83 KIINTEISTÖKAUPPA SOUTAJANRANNAN TILASTA RNO 4:120 PYHÄJÄRVEN KYLÄSSÄ Khall 254 Liitteenä nro 2 teknisen lautakunnan päätös 56/ ja kauppakirja. Tekninen lautakunta on hyväksynyt kaavanmuutoksen käynnistämisen koskien otsikossa mainittua tilaa. Maanomistajan kanssa on neuvoteltu siten, että jos kunta hyväksyy kaavanmuutoksen teknisen lautakunnan esittelytekstin mukaisesti, maanomistaja luovuttaa kaavanmuutosalueella olevat VL- ja LValueet kunnalle. Kunnalle syntyvät kustannukset ovat kaavoituksen hallintokustannukset, kaupanvahvistajan maksut ja lohkomiskustannukset maaaluetta vastaan. Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Pelkosenniemen kunta tekee sopimuksen kiinteistökaupasta liitteessä olevan kauppakirjan mukaisesti. Kauppakirjan hyväksyy tekninen toimi. Markku Kankaanranta ja Kari Harju allekirjoittavat kauppakirjan. Kvalt 83 Liitteenä nro 5 teknisen lautakunnan päätös 56/ ja kauppakirja. Pekka Nyman jätti valtuustoaloitteen kaukolämpöyhtiön perustamiseksi (aloite liitteenä nro 5a). Panu Leinonen esitti aloitteen, että kunta ei osta uusia ravintoloita vaan elinkeinotoimi pyrkii kaikin toimin etsimään kirkonkylään uuden yrittäjän paikalliseen ravintolaan. Kokous päättyi klo