Kohti uutta paikallislähtöistä työllisyyttä edistävää kumppanuusmallia Kuntakokeilun seurantatutkimuksen 1. väliraportti
|
|
- Onni Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kohti uutta paikallislähtöistä työllisyyttä edistävää kumppanuusmallia Kuntakokeilun seurantatutkimuksen 1. väliraportti Robert Arnkil, Arnkil Dialogues Timo Spangar, Spangar Negotiations Esa Jokinen, Benefit Studies Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö Sari Pitkänen, Kuntoutussäätiö Helmikuu
2 Sisältö 1 Kohti uutta paikallislähtöistä työllisyyttä edistävää kumppanuusmallia? Johdanto Valtion ja kunnan työllisyyteen liittyvien roolien uudelleenasemointi Kuntakokeilun sanoma tässä vaiheessa Paikallisten kokeilujen tapauskuvaukset Varkauden kokeilu Päijät-Hämeen kokeilu Kemin kokeilu Raahen kuntakokeilu Kysely LIITE 1. Kyselyn tulokset
3 ESIPUHE TUTKIMUKSEN VÄLIRAPORTTIIN Kohti uutta paikallislähtöistä työllisyyttä edistävää kumppanuusmallia Kuntakokeilun seurantatutkimuksen 1. väliraportti Hallitusohjelmaan kuuluvan ajalla toteutettavan kuntakokeilun tavoitteena on alentaa pitkäaikaistyöttömyyttä lisäämällä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta ja tukemalla heidän työllistymistään. Kokeilussa pyritään löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja, joissa otetaan nykyistä paremmin huomioon sekä työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Kokeilun kohderyhmään kuuluvat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet (joko työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa) ja vähintään 12 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä olleet, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kokeilun piiriin kuuluvat pitkään työttömänä olleista ensisijassa ne, jotka tarvitsevat työmarkkinoille sijoittuakseen julkisten työvoimapalvelujen lisäksi muita työllistymistä edistäviä palveluja (mm. sosiaali- ja terveyspalvelut). Kokeiluun valituissa kunnissa asuu noin puolet koko maan pitkäaikaistyöttömistä. Kokeilukunnissa kunta koordinoi palvelujen järjestämistä ja vastaa siitä, että palvelut muodostavat kuntatasolle työllistymisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Ns. normaalitoimintaan verrattuna keskeinen ero on siinä, että kokeilukunnissa työllistymistä edistävät palvelut toteutetaan moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Työllistymisen edistämisessä ovat käytössä kaikki julkisten toimijoiden järjestämisvastuulla olevat palvelut (julkiset työvoimapalvelut, kunnan/kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelut, Kelan palvelut). Nykyisten palvelujen lisäksi kokeilukunnissa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia palveluja ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat joustavan, tarvittaessa portaittaisen siirtymän kohti avoimia työmarkkinoita. Tämä tutkimuksen väliraportti on osa työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa tutkimusta, jossa tuotetaan laadullista tietoa kuntakokeilusta ja sillä aikaan saaduista muutoksista. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, mitä keinoja käyttämällä pitkäaikaistyöttömyyttä voidaan alentaa ja millaisia uusia palveluja ja toimintamalleja kokeilussa on otettu käyttöön ja kehitetty. Tutkimuksella selvitetään myös palvelujen järjestämismalleja ja saadaan kokonaiskuva pitkäaikaistyöttömien palveluista ja eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Lisäksi saadaan tietoa siitä, miten kuntien rooli ja tehtävät pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämisessä ovat muuttuneet kokeilun myötä. Tutkimus valmistuu keväällä Päivi Kerminen hallitusneuvos, ryhmäpäällikkö työ- ja elinkeinoministeriö 3
4 1 Kohti uutta paikallislähtöistä työllisyyttä edistävää kumppanuusmallia? 1.1 Johdanto Kuntakokeilun seurantatutkimuksessa on sovitun suunnitelman mukaisesti tähän mennessä toteutettu neljä tapaustutkimusta (Varkaus, Lahti, Raahe ja Kemi), sekä tehty kuntakokeilun valtakunnallinen kysely. Tapaukset valittiin eri puolilta Suomea ja edustamaan erityyppisiä painotuksia kuntakokeilussa. Kullakin paikkakunnalla järjestettiin ½ päivän työpaja, johon kutsuttiin kuntakokeilun toteuttajat ja keskeiset yhteistyötahot. Oli merkillepantavaa, että työpajoja kohtaan tunnettiin suurta mielenkiintoa ja kaikkien paikkakuntien kaikki edustajat pitivät loppukommenteissaan työpajoja hyödyllisinä hankkeen jatkon kannalta. Kysely lähettiin kuntakokeilun henkilöstölle sekä kuntakokeilukuntien ja ei-kokeilukuntien a) työllisyydenhoidon palveluista vastaaville yksiköille ja henkilöille, b) henkilöstöasioista vastaaville johtajille, c) keskushallinnossa toimiville johtajille sekä d) sosiaali- ja terveyspalveluiden/peruspalveluiden johtajille.tapausten valintakiriteereistä tarkemmin tapauskuvausten johdannossa. Koko seurantatutkimuksessa tullaan analysoimaan kaikkiaan noin 10 tapausta. Kuntaotos tehtiin siten, että kuntakokeiluun hakeneista mutta siihen pääsemättömiä kuntia sekä kuntakokeiluun hakeutumattomia kuntia otettiin vastaava määrä kuin kuntakokeiluun kuuluvia. Kuntakokeiluun kuuluvia kuntia on otoksessa 61, kuntakokeiluun hakeneita ja siihen pääsemättömiä 64 ja kuntakokeiluun hakemattomien 61. Kuntien valintaa ei tehty täysin satunnaisesti, vaan otokseen pyrittiin ottamaan samantyyppisessä tilanteessa olevia kuntia. Yhdenmukaistamisessa käytettiin valintakriteerinä 500 -päiväisten prosenttiosuutta työttömistä. Kysely tullaan uusimaan vuoden 2015 alussa. Lisäksi tutkijat ovat osallistuneet kuntakokeilun koordinaattoreiden verkostotapaamisiin ja perehtyneet muihin kuntakokeiluun liittyviin aineistoihin, kuten kokeiluhankkeiden raportteihin. 1.2 Valtion ja kunnan työllisyyteen liittyvien roolien uudelleenasemointi On yleinen eurooppalainen havainto, että yhteiskunnan, talouden ja työmarkkinoiden muutokset pakottavat etsimään uusia rakenteita ja toimintatapoja työmarkkinoiden vaikeammassa päässä, eli siellä, mitä eri syistä työelämään kiinnittyminen tai siellä pysyminen tuottaa vaikeuksia. Työttömyys pitkittyy ja sitkistyy. Nämä vaikeudet ovat moninaisia ja myös ratkaisuihin tarvitaan usein toimeentulon, osaamisen, lähi-ihmissuhteiden, terveyden, motivaation, oman toiminnan, kontaktien ja päämäärien selventämisen yhtäaikaista ratkaisemista. Moninaiset ongelmat vaativat tilanteeseen perehtymistä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Tällaisiin ratkaisuihin tarvitaan laajaa ja kestävää yhteistyötä elinkeinoelämän, työllistävien tahojen, terveydenhuollon, sosiaalityön, koulutuksen ja muiden tahojen välillä. Valtio ja julkinen työvoimapalvelu on useimmissa Euroopan maissa tähän asti ollut päävastuussa tällaisen yhteistyön edistämisestä. Nyt on tultu uuteen aikakauteen, jossa eri maat hakevat uudenlaisia ratkaisuja haastaviin työmarkkina- ja työllistymiskysymyksiin. Erityisesti pohjoismaissa, 4
5 joissa paikallishallinnolla, kunnilla, on keskeinen asema yhteiskuntapolitiikassa, tämä on merkinnyt valtion ja kunnan roolien ja vastuiden uudelleenasemointia viime vuosien aikana. Haettavana on jonkinlainen uusi ja/tai parempi paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuusmalli, jossa kunnilla on aktiivinen rooli. Työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun haetaan siis jotain uudenlaista ratkaisua, jossa paikallisverkostoilla on suurempi vastuu kuin nyt. Joissakin muissa maissa, kuten Iso-Britanniassa, uutta rakennetta on haettu ennen kaikkea yksityistämisen kautta. Pohjoismaat ovat lähteneet tässä keskenään varsin erilaisiin ratkaisuihin, jossa Tanska kunnallisti koko työhallinnon, Norja loi uuden hallinnon, NAVin tarkoituksena luoda yhden luukun palvelu työllisyys, - terveys- ja sosiaaliasioissa kansalaisille. Ruotsi on parhaillaan harkitsemassa mihin suuntaan lähteä. Suomessa ensimmäinen aalto valtion ja kunnan välisen työnjaon uudistamiseksi oli TYPien perustaminen, jossa ajatuksena on ollut että valtion työvoimaviranomaisten, kuntien sosiaalityön (ja terveydenhuollon) ja Kelan yhteistyöllä voidaan tarjota kokonaisvaltaista palvelua niille, jotka sitä tarvitsevat aktivoitumisen ja työllistymisen edistymiseksi. Myös Saksassa on luotu valtion ja kunnan välisiä yhteisiä palveluyksiköitä (ja kokeiltu myös kokonaan kuntien toteuttamaa työllistämistä). On kuitenkin syytä todeta, että missään maassa ei haastavien työmarkkinakysymysten ja heikommassa asemassa olevien ihmisten palvelujen organisointia ole onnistuttu ratkaisemaan ilman huomattavia ja edelleen jatkuvia ongelmia. Tanskan joustoturvamallin kestävyys on joutunut kovaan haasteeseen talouslaman myötä, Norjan NAV ei ole ollut mikään yksiselitteinen menestys niin asiakastyön, kuin johtamisrakenteenkaan osalta. Iso-Britannian yksityistämisaalto on monella tavoin ollut vaikeuksissa ja kritiikin kohteena ja Saksassa, jossa talous sinänsä on vetänyt hyvin ja työttömyys laskee, ovat työmarkkinat varsin pahaenteisesti jakautuneet. Kellään ei siis ole täydellistä mallia. Suomen on siis löydettävä Suomen malli omista ideoistaan, kokemuksistaan ja tietenkin omaksuen parhaita ideoita muualta. Kokemukset TYPeistä tähän asti ovat olleet pääosin positiivisia ja ne ovat olleet hyödyllinen askel kokonaisvaltaisempien palvelujen tuottamisessa. Niihin on kertynyt runsaasti kokemusta siitä, miten asiakkaan tilanne arvioidaan, tilannetta kohennetaan ja miten jatkoreitit haetaan ja toteutetaan laajan yhteistyöverkoston avulla. Haasteita tietenkin esiintyy miten parantaa yhteyksiä työelämään, miten varmistaa asiakkaan eteneminen mahdollisimman pysyvään työllistymiseen, miten saada yhteydet terveydenhuoltoon toimimaan paremmin, miten ylipäätään vakinaistaa ja vahvistaa TYPien asemaa ja roolia jne. Mutta tällaiset haasteet eivät ole vain TYPin haasteita, eikä niitä pelkästään TYPin toiminnalla ratkaista. Ne ovat koko edellä mainitun valtio kunta ja muut kumppanit kokonaisuuden toimivuuden haasteita, laajemman yhteistyörakenteen haasteita. Juuri tämä muodostaa mielestämme kuntakokeilun kokemusten tarkastelun keskeisimmän tulokulman. Eli avaako kuntakokeilu Suomessa toisena aaltona valtion ja kunnan välisen työnjaon uudistamiseksi jotain mielenkiintoisia näkymiä ja mahdollisuuksia paremman yhteistyön 5
6 saavuttamiseksi haastavien työllistämiskysymysten suhteen? Onko kehkeytymässä paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuusmalli, PTK 2.0, jossa kunnalla on aktiivinen rooli?1 1.3 Kuntakokeilun sanoma tässä vaiheessa Kuntakokeilun tutkimuksen havainnot tapaustutkimukset, kysely, sekä muut havainnot antavat kaikki samansuuntaisen havainnon: Kuntakokeilu on dynaamisella tavalla avannut uusia mahdollisuuksia paikallislähtöisen työllisyyttä edistävän kumppanuuden, PTK 2.0:n luomiseksi. Havainnoissa on myös kriittisiä kohtia, mutta kokonaiskuva on selkeä: Olennaisissa kohdissa ollaan lupaavalla toteutusuralla. Tällaisia olennaisia kohtia ovat (1) Onko työllisyys (ja kuntakokeilu siinä muassa) otettu kunnassa riittävän laaja-alaisesti ja vakavasti? Ts. onko työllisyys riittävän korkealla kunnan strategioissa ja onko hankkeeseen sitouduttu. (2) Onko yhteistyö kaikkien olennaisten tahojen ja toimintapolitiikkojen kanssa (elinkeinojen kehittäminen, yritykset, kunnan eri palvelut, TE-toimistot, Kela, muut ) kehittynyt suotuisasti? (3) Onko syntymässä uudenlainen paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuusmalli, PTK 2.0, jossa kunnalla on aktiivinen rooli? (4) Onko syntymässä toimivia asiakasvaikuttavuuden menettelyjä ja prosesseja (alkuarvioinnin, aktivointisuunnitelmien, asiakasprosessien jatkuvuuden, verkostoyhteistyö)? (5) Onko syntynyt tehokkaita vertaisoppimisen menettelyjä, joissa kehitetään sekä kokonaismallia, että opitaan käytäntöjä muualta? (6) Saako koko kuntakokeilun toteutus riittävää ohjausta ja strategista tukea? Onko työllisyys (ja kuntakokeilu siinä muassa) otettu kunnassa riittävän laaja-alaisesti ja vakavasti? Sekä kyselyn tulokset, että kaikki toteutetut tapaustyöpajat, että myös kuntakokeilujen koordinaattoreiden tapaamiset, että suurten kaupunkien työllisyyden kuntakokeilujen tapaamiset osoittavat, että kuntakokeilu on myötävaikuttanut siihen, että työllisyys ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja katkaisu on otettu vakavasti, asia on nousussa kuntien agendoilla ja asian ratkaisu ymmärretään laajan yhteistyön aikaansaamisena. Kuntien tilanne tässä suhteessa tietenkin vaihtelee ja toiset ovat olleet tässä edistyneempiä jo ennen kuntakokeiluakin, 1 Paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuus ja lyhenne PTK 2.0 ovat työkäsite, joilla halutaan tavoittaa muutaman vuoden päässä oleva kuntien työllisyys- ja kuntoutustoiminnan, uuden TYPin, TE-toimistojen ja muiden keskeisten tahojen yhteistyökokonaisuus ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden katkaisussa ja ehkäisyssä. 6
7 mutta kuntakokeilu on selvästi nähty mahdollisuutena ottaa tässä askelia eteenpäin ja mahdollisuutta on haluttu käyttää hyväksi Onko yhteistyö kaikkien olennaisten tahojen ja toimintapolitiikkojen kanssa kehittynyt suotuisasti? Kuntakokeiluissa yhteistyön kehittäminen on toteutettu laajasti ja mukana ovat olleet kaikki olennaiset tahot. Alkuvaiheessa TYPien asemoituminen kuntakokeiluun tuotti monin paikoin vaikeuksia, mutta nyt TYPit ovat pääosin luonteva osa uuden PTK 2.0:n kehittelyä. Onkin tärkeää, että uusi TYP-lainsäädäntö antaa TYPeille mahdollisuuksia olla luonteva osa kehkeytymässä olevaa ja dynaamisesti käynnistynyttä laajempaa kumppanuutta. Yritys- ja järjestömaailman suunnilla on tehty paljon töitä. TE-toimistojen mukanaolossa on toivomisen varaa. Työvoimapalvelujen uudistuksen sisäänajo on vienyt huomion ja rooli kuntakokeilujen tukena ja uuden asetelman kehittämisessä on jäänyt monin paikoin heikoksi. Terveydenhuollon mukaan saaminen on monin paikoin ollut haasteellista, mutta kuntakokeiluissa on kyllä oivallettu miten tärkeää on saada koko kuntoutuksen suunta toimimaan nykyistä paremmin Onko syntymässä uudenlainen paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuusmalli, PTK 2.0, jossa kunnalla on aktiivinen rooli? Kehkeytymässä ja luonnosteltuina on PTK 2.0 malleja, joissa keskeiset toimijat, johtaminen, roolit, vastuut, palvelut ja niiden tehtävä ja asiakkuuden kulut on hahmotettu. Muutamat paikkakunnat ovat tässä suhteessa selvästi pidemmällä kuin toiset. Tätä kokonaismallin ja voimavarojen koostamisen kehittelyä on syytä voimakkaasti jatkaa ja sen tärkeyttä korostaa, etteivät kokeilut jää liiaksi tai liian kauan mikrotason paranteluun ilman ajatusta vakinaiseen uuteen rakenteeseen sijoittumisesta. Sekä kuntakokeilun hankkeet, että myös muut kunnat tarvitsevat vieläkin selkeämpää signaalia ja tukea sille, että nyt ollaan luomassa uutta toimivampaa paikallislähtöistä kokonaisuutta, eikä vain valmistautumassa 300 pv. listoihin. Mallit on syytä panna stressitestiin, eli on varmistettava että nyt vielä heikot kohdat palvelujen tai yhteistyöhön sitoutumisen osalta vahvistuvat. Vertaisoppimisella voi omia malleja testata ja rikastaa Onko syntymässä toimivia asiakasvaikuttavuuden menettelyjä ja prosesseja? Kuntakokeiluissa on varsin monipuolisesti paneuduttu niin asiakkuuden alkuvaiheen palvelutarpeen ja työkyvyn arvioinnin menettelyihin, kuin myös erilaisiin palvelureitteihin ja palveluihin, joita asiakkaille tarjotaan. Asiakkaiden lähettäminen kuntakokeiluun takkusi monin paikoin alussa, mutta tämä on saatu toimimaan paremmin. Jatkossa ja varsinkin kehkeytyvän paikallismallin kannalta - on myös tärkeää, että asiakasvastuut ja palvelujen kohdentuminen 7
8 sovitaan koko laajan kumppanuuden puitteissa selkeästi ja kaikkien toimintamahdollisuuksia tukevalla tavalla. Jossain määrin innovoinnissa on polkupyörän uudelleen keksimistä, jossa TYPin puitteissa on jo kokemusta esim. päihdehuollon kanssa tehtävästä yhteistyötä, työpajoista, velkajärjestelyistä jne., ja näitä kokemuksia olisi voitu alkuvaiheessa enemmänkin hyödyntää. Mutta kuntakokeilu on merkinnyt mahdollisuutta uudelleenvitalisoida jo keksittyä ja tuoda myös uusia avauksia esimerkiksi koulutusmaailman suunnalla. Käyttökelpoisia ja toimivia käytäntöjä on olemassa ja syntynyt todennäköisesti jo aivan riittävästi. Olennaiset haasteet ovat nyt siinä, miten toimivat käytännöt niputetaan ja kytketään tavalla, jossa asiakasprosessi ja sen vaikuttavuus etenee toivotulla tavalla ja miten huolehditaan asiakasprosessien kokonaisvastuusta ja palveluohjauksesta. Asiakasvaikuttavuus etenee erilaisten osavaikuttavuuksien kautta: Vaikuttavuus, joka syntyy alkuvaiheessa oikeanlaisista arvioista asiakkaan tilanteesta ja hyvän yhteistyösuhteen myöstä, vaikuttavuus, joka syntyy aktivoitumisesta, vaikuttavuus, joka syntyy kuntouttavista toimenpiteistä, vaikuttavuus, joka syntyy osaamisen kehittämisestä, vaikuttavuus, joka syntyy työelämäkontakteista jne. Kuntakokeiluissa on hyviä esimerkkejä kaikista osavaikuttavuuksia tukevista menetelmistä ja palveluista, varmaankin aivan riittävästi. Se, mikä ei vielä ole riittävää on se, miten nämä selkeästi ryhmitellään, muodostetaan sujuvia palvelukokonaisuuksia ja myös miten eri osavaikuttavuudet, osatulokset, saadaan myös paremmin näkyviin Onko syntynyt tehokkaita vertaisoppimisen menettelyjä, joissa kehitetään sekä kokonaismallia, että opitaan käytäntöjä muualta? Vertaisoppiminen on tärkeää sekä nopean oppimisen, että kehittämisdynamiikan säilyttämiseksi jatkossa. Vertaisoppimista on tapahtunut itse asiassa varsin vilkkaasti, niin kokeilukoordinaattoreiden tapaamisten kautta, kuin kahdenkeskisissä tapaamisissa ja suurten kaupunkien tapaamisissa. Kokemusten vaihtoa on sekä operatiiviselta palvelujen tasolta, että kokonaismallin, uuden PTK 2.0:n tasolta. Kumpaakin on syytä jatkaa vahvasti. Olisi myös syytä ottaa kuntakokeilun ulkopuolella olevat kunnat tietojen vaihtoon ja vertaisoppimiseen mukaan. Operatiivisen tason suhteen em. osavaikuttavuuksien ja palvelukokonaisuuksien selkiyttäminen on olennaista. Panostaminen kokonaismallin kehittelyyn on niinikään erittäin tärkeää, niin että metsä nähdään puilta ja erilliset palvelut saadaan sijoitettua kokonaisuuteen ja elämään siinä. Kokonaismallit tulevat vaihtelemaan paikallisten mahdollisuuksien mukaisesti ja niin on syytä ollakin, jotta voimavarat saadaan käytettyä tehokkaasti ja joustavasti. Kehkeytymässä on jonkinlainen työllisyydenhoidon yhden luukun kokonaisuus, johon paikalliskumppanit ohjaavat työllistämisratkaisua tarvitsevia pidempään työttömänä tai vailla ratkaisua olleita asiakkaita ja jossa asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti arvioidaan ja josta on eteenpäin selkeät reitit ja eri toimijoilla, mukaan lukien uudella lainsäädännöllä vahvistettu TYP, on oma roolinsa. 8
9 1.3.6 Saako koko kuntakokeilun toteutus riittävää ohjausta ja strategista tukea? Kokeilutoiminnassa on aina haasteena luoda otolliset olosuhteet paikalliselle aloitteellisuudelle ja innovaatioille ja sääntöjen haastamiselle ja toisaalta pitää huolta riittävästä kokonaisvision toteutumisesta ja myös käytännön realismista ja riittävästä sovittautumisesta olemassa oleviin säädöksiin. Kokeilussa odotettiin suurempaa vapautta kokeilla myös yli säädösten ja myös määritellä kokeilun kohderyhmä vapaammin. Kun erilaisiin rajoihin näissä on törmätty, on se aiheuttanut pettymyksiä. Kokeilu ei kuitenkaan ole jäänyt näiden hankaluuksien vangiksi, vaan on sittenkin onnistunut saavuttamaan dynaamisen vaiheen. Olisi tärkeää, että uuden paikallislähtöisen kumppanuuden kehkeytyessä tarkoituksenmukaisen säännöstön luomiseen kiinnitetään asianmukaista huomiota ja eri yhteistyötahot, ennen kaikkea TE-hallinto ja kunnat ja Kela toimivat niin, että yhteistyö kehittyy. Samoin on myös erittäin tärkeää, että TE-hallinnon ja muiden ministeriöiden, Kelan ja kuntien strateginen tuki uuden paikallislähtöisen työllisyyttä edistävän kumppanuusmallin syntymiselle turvataan. 9
10 1.3.7 Tie eteenpäin Taulukko 1. Yhteenveto kuntakokeilun viesteistä teemoittain. Teema (1) Onko työllisyys (ja kuntakokeilu siinä muassa) otettu kunnassa riittävän laajaalaisesti ja vakavasti? Ts. onko työllisyys riittävän korkealla kunnan strategioissa ja onko hankkeeseen sitouduttu. (2) Onko yhteistyö kaikkien olennaisten tahojen ja toimintapolitiikkojen kanssa kehittynyt suotuisasti? (3) Onko syntymässä uudenlainen paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuusmalli, PTK 2.0, jossa kunnalla on aktiivinen rooli? (4) Onko syntymässä toimivia asiakasvaikuttavuuden menettelyjä ja prosesseja (alkuarvioinnin, aktivointisuunnitelmien, asiakasprosessien jatkuvuuden, verkostoyhteistyö)? (5) Onko syntynyt tehokkaita vertaisoppimisen menettelyjä, joissa kehitetään sekä kokonaismallia, että opitaan käytäntöjä muualta? (6) Saako koko kuntakokeilun toteutus riittävää ohjausta ja strategista tukea? Kuva ja tie eteenpäin Teema on nousussa ja kuntakokeilu on edistänyt sitä, hyviä esimerkkejä jo runsaasti. Erittäin tärkeää pitää esillä jatkossa Kuntakokeilu on toteutettu laajan yhteistyön kehittämisen merkeissä. TE-toimistojen aktiivisuutta uuden yhteistyörakenteen syntymisessä on vahvistettava. Terveydenhuollon yhteyttä on vahvistettava. TYPin uusi säädöstys toteutettava niin, että se tukee ja edelleen kehittää nyt kehkeytyvää dynaamista kumppanuutta Uudenlaista paikallislähtöistä kumppanuutta kehitellään ja monilla kunnilla ovat mallit jo varsin pitkällä, mutta kehitys on epätasaista. Tähän on panostettava vahvasti. Huomattavan runsaasti panostettu eri puoliin asiakaspalvelun kehittämisessä. Eri osavaikuttavuuksien esiin saaminen ja palvelukokonaisuuksien selkiyttäminen jatkossa tärkeitä Vertaisoppimista on ollut varsin huomattavasti ja tätä on syytä jatkaa sekä operatiivisella (asiakaspalvelu) että kokonaisuuden (PKT 2.0 ) tasoilla ja ottaa mukaan myös kuntakokeilun ulkopuolella olevat kunnat mukaan Ministeriöiden, Kuntaliiton ja Kelan suunnilta tukea voi edelleen vahvistaa, niin että yhteistyö kokonaisuuden aikaansaamiseksi onnistuu 10
11 2 Paikallisten kokeilujen tapauskuvaukset Seurantatutkimuksen aikana tullaan perehtymään yhteensä noin kymmeneen paikalliseen kuntakokeiluun haastattelu- ja työpajamenetelmin. Tähän mennessä tutkituista neljästä esimerkkikokeilusta 1) Päijät-Häme valittiin mukaan tapauksena, jossa keskeistä on työllisyydenhoidon sisältöjen lisäksi rakenteiden kehittäminen sekä yhteistyövaikutusten aikaansaaminen. Työn kipinä-palvelua kehittävässä Päijät-Hämeessä on erityistä se, että tavoitteena on työllisyyspalveluiden organisointi seutukunnassa. 2) Raahen seutukunnan hanke on samoin rakenteiden kehittämistä korostava hanke, joka yhdistyy kuntien roolin muutokseen. Tavoitteena on luoda työllisyydenhoitoon seudullinen paikaliseen sopimuskumppanuuteen integroitu sopimusmalli. 3) Kemin kaupungin tapaus valittiin kuntien roolin muutoksista ja yhteistoiminnan kehittämisestä kertovana tapauksena. Kuntakokeilun tavoitteena on kemiläinen työllistymismalli, jossa huomioidaan asiakasohjaus, kuntoutus, kolmas sektori ja yrittäjät. 4) Varkaus-Leppävirta -kuntakokeilun valinnan perusteena olivat yhteistyövaikutukset kuntaroolia kehittävässä toiminnassa. Kahden kunnan kuntakokeilussa kunta toimii koordinaattorina palveluissa, jossa kehitetään alku-, täsmä- ja yritysyhteistyöpalveluita. Kullakin paikkakunnalla järjestettiin ½ päivän työpaja, johon kutsuttiin kuntakokeilun toteuttajat ja keskeiset yhteistyötahot. Aluksi kuntakokeilun edustajat esittelivät hankkeen tavoitteet, toteutuksen ja kokonaisrakenteen, jonka jälkeen tutkijat kysyivät täydentäviä kysymyksiä hankkeen sijoittumisesta kunnan päätöksentekoon ja strategioihin, toimijoiden sitoutumista hankkeeseen, ja toimijoiden yhteistyöstä, asiakkaiden tilanteen arvioinnista ja asiakasprosessin kulusta, sekä siitä, mitä hankkeessa mukana olijat pitivät hankkeen hyvinä saavutuksina tähän asti (verrattuna aikaisempaan toimintaan kunnassa työllisyysasioissa) ja mitkä olivat mahdolliset pulmakohdat. Tämän jälkeen tutkijat pohtivat työpajaan osallistujien kuunnellessa, mitä he ovat kuulleet ja mihin huomio tässä vaiheessa kiinnittyi. Lopuksi työpajaan osallistuvilta kysyttiin mitä he ajattelivat työpajasta ja mitä ajatuksia se kenties herätti hankkeen suhteen. On merkillepantavaa, että työpajoja kohtaan tunnettiin suurta kiinnostusta ja keskustelut olivat vilkkaita ja työpajoista oli aistittavissa halua ja sitoutuneisuutta toimintaan. Jokaisen työpajan kaikki edustajat sanoivat loppukommentteinaan hyötyneensä tällaisesta keskustelusta. Kunkin tapauksen osalta kirjattiin myös keskeisiä tunnuslukuja, jotka asemoivat osaltaan kokeilualueita toisiinsa ja valtakunnalliseen työllisyystilanteeseen. Taulukosta 2 nähdään työttömyyden lisääntyminen kokeilualueilla, mikä lisää kokeilun haastavuutta. Kolme tapauksista on samanaikaisesti vähenevän väestön alueita ja kamppailevat kukin jo pidemmän aikavälin rakennemuutoksessa. Toisiinsa nähden kokeilut eroavat mittakaavaltaan muun muassa siten, että Kemin kokeilu kohdistuu yhteen kuntaan, kun taas muissa on mukana kahdesta seitsemään kuntakumppania ja määrälliset haasteet erilaisia. Taustatarkasteluun kuuluivat myös työllisyydenhoidon maininnat ylimmän tason kuntastrategioissa, jotka osassa tapauksia ovat hyvinkin tuoreita. Työllisyydenhoidon näkymisen luokittelulla strategioissa voidaan kiinnittää huomiota siihen, että kuntastrategia on 11
12 periaatteellisesti merkittävä kunnan roolin linjaamisessa suhteessa työllisyydenhoitoon. Strategioissa on suurtakin vaihtelua niin tapauskuntien välillä kuin yleensä kuntakentässä. Ylimmän tason kuntastrategioissa kiinnostavaa on nimenomaan se, missä suhteessa työllisyydenhoito on suhteessa (muihin) kuntastrategisiin tavoitteisiin ja myös vastuisiin Taulukko 2. Esimerkkikuntien vertailu. Varkauden seutukunta[1] Raahen seutu [2] Päijät-Häme [3] Kemi Työvoima XII/ Työttömät XII/ Työttömyysaste XII/ ,8 % (+0,5) 13,6 % (+2,3) 15,1 % (+1,7) 20,8 % (+4,3) Työttömyysaste XII/ ,3 % 11,3 % 13,4 % 16,5 % Työttömien alle 25-v. osuus XII/ ,2 % 19,8 % 13,1 % 17,4 % Pitkäaikaistyöttömien osuus XII/ ,9 % 17,4 % 29,3 % 17,3 % Aktivointiaste 2013 (ELY-alue) 27,4 % 25,9 % - 21,9 % Aktivointiaste 2012 (kokeilualue) 29,8 % 48,5 % 25,4 % 37,9 % Työmarkkinatuki yhteensä, 2012, Työllisyydenhallinta kuntastrategiassa [1] Varkaus ja Leppävirta [2] Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki [3] Lahden seutu ja Heinolan seutu - ei tietoa on ei ei on 12
13 2.1 Varkauden kokeilu Hankkeen lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus Varkauden seutukuntaan kuuluvat Pohjois-Savossa sijaitsevat vähenevän väestön kunnat Varkaus ja Leppävirta yhteenlasketun asukasluvun olleessa vuonna Itä-Suomen alueiden tapaan myös Pohjois-Savon työttömyys liikkuu hieman koko maan keskiarvoa korkeammalla ja lomautukset ja työttömyyden kasvu koettelevat aluetta parhaillaan voimakkaasti. Konepaja- ja metalliteollisuustyö on talonrakennuksen ohella ylivoimaisesti yleisin työnhakuammatti. Varkauden hankkeen tavoitteita ovat: kunnan aktiivisen ja aikaisemman roolin kehittäminen rakennetyöttömyyden vähentämisessä suunnitelmallinen asiakkaan palvelujen vahvistaminen elinkeinojen kehittämispalvelut uusien matalan kynnyksen työpaikkojen luominen yritysyhteistyössä. (Hankekuvausten tiivistelmät, TEM, 2013.) Varkauden kokeilun tavoitteena on pysyvän mallin kehittäminen pitkittyvän työttömyyden hoitamiseksi kunnan vahvemmalla panoksella ja koordinoinnilla. Palveluprosessi alkaa TEtoimiston tai aikuissosiaalityön yhteislähetteestä, joiden perusteella ohjauslinja valitaan asiakkaalle kuntakokeilun viikkotiimissä. Kunnan koordinoima palvelupolku lähtee alkupalvelusta, joka toteutetaan kokeilun palveluohjaajien ja TYP:n henkilöstön yhteistyönä. Käytössä on yhteislähete, jota käytetään niin TE-toimistossa kuin kunnan aikuissosiaalityössäkin. Alkupalvelun tarkoituksena on ohjata tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti jatkopalveluihin kuten kunnan peruspalveluihin, sosiaalityöhön, kuntouttavaan työtoiminataan, nuorten pajatoimintaa tai tarkempiin ostopalveluna Täsmäpalvelut muodostavat kokeilun toisen vaiheen asiakkaille, joilla on edellytyksiä työllistyä. Suoran tai palkkatuetun yritystyöllistämisen lisäksi tässä vaiheessa on vaihtoehtona myös niin sanottu siirtymätyöhön kuten sosiaalisiin yrityksiin työllistäminen. Täsmäpalveluissa keskitytään työllistymisen tukemiseen työhönvalmennuksella sekä koulutuksellisin ja muin tukitoimin. Täsmäpalvelu palvelee myös yrittäjiä ja pyrkii sovittamaan yhteen työvoima- ja työllistymistarpeita. Täsmäpalvelun tavoitteena vuonna 2013 oli 90 sijoittumista. Yrityspalveluissa rakennetaan yritysneuvojien toimesta pitkäjänteistä yritysyhteistyöverkostoa, jossa etsitään matalan osaamistason työpaikkoja. Yrityspalvelu toimii tiiviissä yhteydessä täsmäpalvelun kanssa. Tavoitteena oli 240 uutta yrityskäyntiä vuonna Varkauden kuntakokeilun kohderyhmänä ovat sekä TE-toimiston 3. palvelulinjan eli tuetun työllistämisen asiakkaat, joilla on 500 päivää työttömyyttä takana, mutta joilla on TE-toimiston arvion mukaan työllistymisnäkymä 5 vuoden sisällä. Lisäksi kuntakokeiluun liittyy myös käytäntöjä, joilla pyritään estämään työttömyyyden venyminen 500 päivän yli. (Varkauden kuntakokeilun hanke-esittely 2013.) 13
14 Hanke liittyy tiiviisti Varkauden työllisyysyksikön työhön ja siihen liittyy ohjausryhmä (10 henkilöä), johtoryhmä (9 henkilöä) sekä kaupungin työllisyyskoordinaattorin ja hankepäällikön organisaatio. Alkupalveluissa työskentelee kolme henkilöä, samoin täsmäpalveluissa kolme sekä kaksi henkilöä yrityspalveluissa. Asiakastyöntekijät ovat kokeneita vaihtelevasti julkisten palvelujen eri ohjaajatehtävissä ja samoin yritysneuvojilla on pitkä kokemus yritystoiminnasta eri näkökulmista. Asiakasohjaajien tehtävänä on paitsi markkinoida kuntakokeilua asiakkaille, joille osallistuminen on vapaaehtoista, myös etsiä aktivoinnin ja rinnalla kulkemisen uudenlaisia työtapoja. Työvälineinä käytetään esimerkiksi Melba-Imba -toimintakyvyn arviointieja, ja työtapoihin liittyy runsaasti moniammatillisia elementtejä Yhteistyö ja kumppanuudet Kunnan rooli ja kokeilun asema Varkauden hankkeen seurantatyöpajassa tarkasteltiin hankkeen toteutusta. Siinä vahvistui käsitys siitä, että alueen kuntakokeilu toimii kuntien työllisyystoiminnan strategisessa ytimessä. Varkauden kaupungin työllisyystyöryhmä kokoontuu asian äärellä kuukausittain, ja lisäksi kuntakokeilun omassa ohjausryhmässä ovat edustettuina kuntakokeilun projektipäällikön lisäksi molempien kuntien ylin johto, alueen ELY-keskus, Kela, TE-toimisto, kauppakamari, Varkauden yrittäjät sekä Varkauden kaupungin omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö Navitas Oy. Hankkeessa kerätään täten kokemusta myös strategisesta työllisyyden hallinnasta ja asiakastyön tukemisesta. Tuoreessa kaupunkistrategiassaan (2013) Varkaus profiloituu energiateknologian kansainvälisenä osaamiskeskittymänä ja toisaalta ihmisläheisyyden kautta. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitaminen mainitaan kokeilukunnista selkeimmin yhtenä viidestä strategisesta linjauksesta, jonka otsikkona on Työpaikat, elinkeinot ja työllisyys, kaupungin vetovoima ja imago, ja jonka mukaan toteutetaan uusia työllistymisratkaisuja ja matalan kynnyksen toimenpiteitä ja laajennetaan alueellista elinkeinopoliittista yhteistyötä. Vastuutahoina työllisyyskysymyksessä ovat kaupungin työllisyysryhmä, kaupunginhallitus sekä toisaalta sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi. Samalla strategisina tavoitteina ovat selkeät kustannussäästöt sekä kuntaliitoksen selvittäminen. Toisin sanoen työllisyydenhoito tai rakennetyöttömyyden vähentäminen kytkeytyvät kaupunkialueen kokonaisvaltaiseen elinkeinojen kehittämisen ja vetovoimaisuuden kysymyksiin, mikä näkyy myös käytännön toteutuksessa yritys- ja elinkeinoyhteistyöpainotuksissa. Näistä vahvan kuntakoordinaation lähtökohdista käsin Varkaudessa pohditaan pitkäjänteisesti uuden kuntakeskeisen työvoiman palvelukeskuksen organisoimista. TE-hallinto on kokemusten mukaan etääntynyt paikallisesta työnvälitystoiminnasta osin oman uudistuksena myötä, ja kuntakokeilun tarkoituksena on myös mobilisoida alueen yrittäjiä ja välityömarkkinoita uudella ja ennen kaikkea tuoreella tavalla. Tällä kokonaisvaltaisella asiakas- ja yritysyhteistyökokeiluhankkeella pyritään tuottamaan perintö kunnalle varautuen työllistämisvastuun laajempaan siirtymiseen kunnille. Erityisen toiveikkaita kuntakokeilun osapuolet ovat sen suhteen, että tällainen pysyvä rakenne tai toimintatapa on muodostumassa, 14
15 joka antaa erityisen tunteen yhteen hiileen puhaltamisesta, mikä eroaa jonkin verran aiemmasta yhteistyöstä. Työvoiman palvelukeskus Työvoiman palvelukeskuksen kaltaisen toimintamallin rakentamisen kuntakeskeisesti on koettu mahdollistavan kunnan työllistämistoiminnan harjoittelun riittävän omaehtoisesti ja kunnan sisäisiä palveluja hyödyntäen. Toisaalta kyseessä on tietoisesti välivaihe, jossa tehtävien samankaltaisuudet olemassa olevan TYP:n kanssa nähdään jossain määrin välttämättömänä. Olemassa olevan TYP:n toimintaa kiitetään, joskin työvoimapalvelu-uudistuksen myötä TEtoimistojen toiminnan nähdään etääntyneen paikallisesta asiakastyöstä ja työmarkkinayhteistyöstä ja resurssien heikentyneenä. Kunta-TYP:n puitteissa on kuitenkin voitu keskustella ja laventaa asiakaskriteereitä, ja myös työnjaosta keskusteleminen TYP:n kanssa on lähtenyt alkukankeuksien jälkeen kehittymään. Alkuvaiheessa kuntakokeiluun ovat ohjautuneet iältään vanhemmat, ja runsaan nuorisotyöttömyyden oloissa nuoria asiakkaita on riittänyt TYP:een. Asiakkaiden ohjautuminen ja palvelujen kriteerit eivät ole vielä selkiytyneet. Kokeilussa on kuitenkin päästy vähitellen aidompaan käsitykseen asiakastarpeista ja -haasteista myös kuntajärjestelmän sisällä. Yritysyhteistyö Alueen yrityselämää on lähestytty voimakkaan projektinomaisesti matalan osaamisen työpaikkojen ja yritysten sosiaalisen vastuun kehittämiseksi. Työmenetelmänä on suora jalkautuminen ja uudenlaiset lähestymistavat yrityksiin. Suora palkkatuki koetaan yritysneuvojien mielestä vanhentuneen, ja on kyettävä tarjoamaan lisäarvoa myös muuta työllistäville yrityksille. Edelleen sijoittaminen on yksi mahdollisuus. Haastateltujen yritysten näkökulmasta toiminta kuntakokeilun kanssa on koettu yhteispeliksi, jossa pyritään aiempaa pitkäjänteisempiin molemminpuolisiin ratkaisuihin. Yritysten motiivina on paitsi sosiaalisen vastuun kantaminen myös osittain alansa työvoimapulaan reagoiminen, osittain oman toiminnan tehostaminen ja siihen saatava apu. Yritysten vaikeutena on ollut muun muassa työnhakija- ja työnantajapalveluiden eriytyneisyys työhallinnossa. Määrällisesti jalkautuva yritysyhteistyö tuottanut 104 yritystä rinkiin, osa jo aiemmasta yhteistyöstä peräisin. Myös yrityksille on toiveena yhden luukun palvelupiste ja tiedonvälitystä on kehitetty Yhes!-mallilla. Kauppakamari ja alueen yrittäjäjärjestö ovat kokeilun ohjausryhmässä mukana. Kaiken kaikkiaan viesti seurannan työpajasta on, että kuntakokeilun yhteydessä on Varkaudessa saatu sykäys ja tukea myös työelämäyhteistyöhön, jossa avainasemassa on yritysasiakaspinnan hallinta ja pitkäjänteinen vähittäinen kulttuurin kehittäminen siihen suuntaan, jossa työpaikkoja löydetään ja haastavammista asiakkaista tulee arkipäiväisempi osa työelämää. Välittömät (työllistämis)tavoitteet eivät voi kuitenkaan olla kovin mittavia. 15
16 Muu yhteistyö Varkauden kokeilussa tuodaan esiin vuoropuhelu toimintakykyä arvioivien lääkärien, eläkepäätöksistä vastaavan Kelan sekä kunnan terveydenhuollon kanssa. Kaikilla ulottuvuuksilla tuodaan esiin etenemisaskeleita ja positiivisia kokemuksia, joskin nämä eivät ole olleet yhtä lailla kokeilun ytimessä Palvelumallien kehitys Palveluprosessi alkaa TE-toimiston tai aikuissosiaalityön yhteislähetteestä. Asiakasprosessissa toteutetaan uutta tavanomaista tiiviimpää asiakasohjausmallia alkaen asiakkaan tilanteen arvioinnista sekä hyödynnetään tehostetusti kunnan peruspalveluja, työkyvyn arviointia, kuntouttavaa työtoimintaa ja muita keinoja. Asiakkaan siirtymät pyritään toteuttamaan saattaen vaihtaen toimivien ratkaisujen löytämiseksi. Välityömarkkinaratkaisut ja koulutussuunnittelu ovat tärkeimpiä keinoja täsmäpalveluissa. Pitkän aikavälin ratkaisuja haetaan suorasta yrityksiin työllistämisestä, palkkatukityöllistämisestä ja erityistuesta kuten työhönvalmennuksesta. Työkokeilupolku on tyypillisin. Asiakkaan ohjausprosessiin on kiinnitetty huomiota siitä näkökulmasta, että kuntakokeilua tarjotaan yhtenä lisämahdollisuutena ja -väylänä asiakkaalle etsiä omia kynsiään ja löytää palvelujärjestelmän ja asiakkaan välille yhteistyösuhdetta, jonka puitteissa neuvotellaan vaihtoehtoisista etenemistavoista. Useinkaan suorat työllistämisratkaisut eivät onnistu, vaan keinoja on etsittävä eriasteisella valmistavalla tuella niin että asiakassuhteen jatkuvuus kuitenkin toteutuu paremmin. Kuntoutuksen ratkaisujen koetaan kehittyneen ja toimivuuden koetaan olennaisesti kehittyneen. Samanaikaisesti yrityspalvelupuolella on etsitty ja luotu matalan kynnyksen työpaikkoja, jotka ovat lisänneet työllistymismahdollisuuksia. Alueella on herätelty voimakkaammin yritysten sosiaalisen vastuun ilmapiiriä ja tuloksia on pidetty rohkaisevina, mistä myös seurantatutkimuksen työpajan yrityspuheenvuorot toimivat esimerkkeinä. Olennaista on valmistautuminen jatkossa palveluprosessiin pelkästään kuntavetoisen TYP:n puitteissa ilman erillistä alku- ja täsmäpalvelua. Lähetteiden käsittely, palvelutarvearviointi, asiakkaan palvelutietojen välittäminen, yritysyhteistyö ja tarvittaessa työkyky- ja eläkeselvitykset toteutetaan uudenlaisessa tiiviimmässä kommunikaatiorakenteessa, joka kykenee uudelleenarvioimaan asiakaspolkuja sekä korjaamaan palvelun rakentumista jo yksittäisen asiakasprosessin aikana. Toimintamalli on koettu työtavallisesti innostavaksi ja asiakastyöhön on saatu myös sisällöllisesti selvästi uutta draivia Asiakas- ja verkostovaikutukset Varkauden hankkeen määrälliset tulokset ovat tähän mennessä olleet tavoitteiden tasoisia mukaan lukien henkilö- ja yritysasiakastoimenpiteet sekä sijoitukset. Seurannan työpajassa tuloksiin suhtauduttiin maltillisen realistisesti kyse on yhteistyösuhteiden rakentamisesta ja kokemuksen keräämisestä suunnitelmallisesta työllisyydenhoidosta. Ottaen huomioon 16
17 ohjausryhmän, johtoryhmän ja alueella aktivoidun yritysringin sekä elinkeinoelämän kehittämiskytkennän kaupunkistrategiassa on selvästi saavutettu jo nyt merkittäviä muutoksia paikalliskulttuuriin. Se, riittävätkö nämä suuressa mittakaavassa yleisen työllisyys- ja kuntakehityksen tilanteessa on edelleen auki samalla kun yhteistyö erityisesti työhallinnon palveluiden suhteen on vasta määrittymässä. Edellytykset mikrotason palveluiden vaikuttavuuteen ovat parantuneet Kriittisiä havaintoja Varkauden selvitystyöpajan ja -haastatteluiden perusteella kriittisin näkökulma liittyy itse työelämän asenteisiin ja vaikeuksiin saada jopa 50 % asiakkaista aidosti eteenpäin suuntautuviin toimiin ja prosesseihin. Tämä vaatii jatkuvaa panostusta asiakasohjauksen, työkyky-, terveys- ja eläkeratkaisujen joustavan toteutuksen kehittämiseen. On tavanomaista, että asiakas tekee turhaa työtä palvelujärjestelmän sisällä tilanteessa, jossa hän hyötyisi kokonaisvaltaisemmasta oman tilanteensa eikä vain työllistymisorientaation tarkastelusta. Voidaan päätellä, että Varkauden malli lähenee tilannetta jossa asiakassuhteessa nähdään aidommin kaksi osapuolta, ja myös asiakkaalle annetaan lisää omaa vastuuta ja valinnan mahdollisuuksia. Olemassa olevat rakenteet ovat kehittymässä tämän henkilökohtaisemman palvelusuhteen tukemisen suuntaan. Toinen merkittävä kriittinen ääni tulee TE-toimiston ja olemassa olevan TYP:n suunnasta, joissa nähdään kuntakokeilun toistavan pitkälti TYP:n moniammatillisen yhteistyön ja jalkautuvan toimintatavan toteutusta. Samalla TE-toimisto kokee joutuvansa voimakkaaseen vastuuseen asiakaslähetteiden tekemisessä siitä, miten haastavien asiakkaiden kanssa kuntakokeilu joutuu tekemisiin. Kuntakokeilulla ei nähdä tästä näkökulmasta aivan yhtä suuria mahdollisuuksia tuottaa uusia ja parempia ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyden hallintaan, joskin halukkuus yhteistyöhön on puolin ja toisin kokeilun kanssa lisääntymässä. Toiveena esitetään TYP-asiakkuutta edeltävää tarkempi seulonta niiden suhteen, jotka eivät ole ihan valmiita TYP:n kahden vuoden siirtymäikkunaan. Kolmantena kriittistä tarkastelua vaativana asiana pidetään Kelan ratkaisujen ja työkykyarviointien joustavampaa integrointia prosessiin, mikä edellyttää kuitenkin sekä lääkärien erityisosaamista ja osallistumista vahvemmin kehittämiseen. Koulutuksen rooli kuntakokeilun yhteydessä saa myös jatkossa tarkempaa huomiota Tie eteenpäin Varkauden mallin keskeisenä vahvuutena voidaan pitää visiota pitkäjänteisestä ja kaikkien relevanttien tahojen yhteisestä kehittämistyöstä, ei niinkään siirtymistä suoraan uuteen, kuntavetoiseen järjestelmään. Kuitenkin haastavaa on saada tämä visio kaikkien jakamaksi sekä yhteisymmärryksen luominen kunnan työllisyyspalvelujen, TYP:n, Kelan, koulutuksen ja yritysmaailman erilaisten näkökulmien välille. Kehittämisen tapoihin on kuitenkin kiinnitetty ratkaisevasti enemmän huomiota kuntakokeilun puitteissa huomion kuitenkin keskittyessä edelleen voimakkaasti itse asiakasohjaukseen ja työllistymisratkaisuihin. 17
18 TYP:n roolina nähdään hieman kaksijakoisesti asiakkaan peruskontaktin ja seurannan ylläpitäminen, toisaalta tämän resursoinnissa on tapahtunut heikennyksiä ja suunnitteluosallisuudessa on ollut parannettavan varaa. Myös palveluohjauksen tyyppisiä aiemmin olemassa olleita työvaiheita nähdään jääneen pois, ja nyt niitä koetaan keksittävän ikään kuin uudelleen. Työnjaon aito pohtiminen kuntakokeilun ja työhallinnon välillä on alkanut myönteisesti, ja niin asiakkaan tietosuojaongelmiin, työmarkkinajärjestöjen rooliin kuin palvelujen edelleen tiiviimpään integroitumiseen haetaan jatkossa ratkaisuja 18
19 2.2 Päijät-Hämeen kokeilu Hankkeen lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus Työllisyydenhoidon toimintaympäristö on haasteellinen Päijät-Hämeessä, ja erityisesti Lahdessa pitkään korkeana jatkuneen työttömyyden ja elinkeinoelämän rakennemuutoksen vuoksi. Lahti on kroonisen pitkäaikaistyöttömyyden kaupunki. Pitkäaikaistyöttömien määrässä Lahti on maan kärkitasoa, ja työttömistä arviolta lähes puolet on varttuneita ja vaikeasti työllistyviä. Vuodesta 2008 seudun työttömyysluvut ovat olleet kasvussa, ja erityisesti vuonna 2013 kasvu oli voimakasta. Päijät-Hämeen työttömyysaste on tällä hetkellä 13,9 %, ja korkeimmat työttömyysasteet ovat Lahdessa (16,1 %) ja Heinolassa (15,4 %). Kaikkien työttömänä olevien ryhmien työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet. Erityisesti yli 55-vuotiaiden on vaikea päästä takaisin työelämään. Myös nuorten työttömyys on kasvussa. Eniten työttömiä oli vaatetus-, kone-, puu- ja sähköalan teollisuudessa. Päijät-Hämeen kuntien kuntakokeilun Työn Kipinä -hanketta hallinnoi Lahden kaupunki. Hankkeessa ovat mukana Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupungit sekä Nastolan, Hollolan, Hartolan ja Sysmän kunnat sekä Hämeen ELY-keskus, Hämeen TE-toimisto, Kela, Työvoiman palvelukeskukset (Lahti, Heinola) sekä lukuisat hankkeet. Hankkeen avulla lähdettiin tavoittelemaan ratkaisuja seuraaviin ongelmiin: työllistämispalvelujen hajanaisuus palvelujen päällekkäisyys ja palveluaukot työttömien osaamis- ja vahvuusalueita ei tunnisteta riittävän hyvin vähäiset siirtymät työllisyyspalveluista avoimille työmarkkinoille kokonaiskuva yksittäisen asiakkaan työllisyyspolusta on puutteellinen työttömyysjaksot pitkittyvät, resursseja kohdennetaan henkilöihin, jotka eivät työllisty avoimille työmarkkinoille Hankkeen tavoitteena on pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden alentaminen: kehittämällä ja koordinoimalla nykyistä tarvelähtöisempiä työllistymistä edistäviä toimintamalleja kunnissa kehittämällä ja selkeyttämällä viranomaisyhteistyötä, eri toimijoiden välistä työnjakoa ja tiedonkulkua sekä seudullista kumppanuutta kehittämällä yritysyhteistyötä, ja siihen liittyviä työllistämisen ja koulutuksen tukimuotoja Tavoitteena on aikaansaada yhteinen näkemys työllisyydenhoidosta ja sen suuntaviivoista eri toimijoiden kesken sekä luoda asiakkaille entistä nopeammat ja tarvelähtöisemmät palvelut. Tavoitteisiin tähtäävä käytännön toiminta painottuu sekä asiakastyön että rakenteiden kehittämiseen ja jakaantuu kuuteen kehittämisteemaan 1) asiakaslähtöinen yhden luukun 19
20 toimintamalli, 2) yritysyhteistyö, 3) koulutusyhteistyö ja joustavat koulutusmallit 4) välityömarkkinayhteistyö, 5) viranomaisyhteistyö sekä 6) kuntayhteistyö. Käytännön hanketyöstä vastaa hankepäällikkö ja hänen lisäkseen kymmenen työhönvalmentajaa, joista kuusi toimii Lahdessa, kaksi Heinolassa, yksi Nastolassa ja yksi Hollolassa. Heidän toimenkuvansa on laaja sisältäen sekä asiakastyötä että rakenteellista kehittämistyötä. Jokaisella työhönvalmentajalla on erityisosaamisensa pohjalta oma kehittämisalue ja vastuuasiakkaat, jotka liittyvät välityömarkkinoiden, yritys- ja työnantajayhteistyön, asiakaslähtöisen toimintamallin sekä työelämälähtöisen koulutusyhteistyön kehittämiseen. Työhönvalmentajien laajojen toimenkuvien ja työprosessien selkiyttäminen on yksi hankkeen lähiaikojen kehittämistavoitteista Yhteistyö ja kumppanuudet Kunnan rooli ja kokeilun asema Hankkeessa arvioidaan, että kuntia koskevat odotukset työllisyydenhoidon palvelujen kehittämisessä ovat kasvaneet monella tavalla, vaikka vastuu työllisyyspalveluista ja niiden rahoituksesta on edelleen valtiolla. Kuntien toiminta- ja vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset keinovalikoiman, taloudellisten resurssien, työtilaisuuksien ja asiakasohjauksen osalta. Asetelmaa mutkistaa kuntatalouden kiristyminen. Yhä suuremmalle joukolle pitäisi pystyä työllisyydenhoidossa tarjoamaan parempia palveluja, ja nykyistä vähemmillä resursseilla. Työllisyysasiat pitäisi nähdä kunnissa nykyistä laajemmassa kontekstissa. Tämän osalta hankkeessa on tehty vaikuttamistyötä. Kunnat eivät mielestään pysty tällä hetkellä riittävän hyvin vaikuttamaan siihen, millaisia asiakkaita kuntakokeiluun ohjataan. Asiakasohjaus tapahtuu täysin TE-toimiston ehdoilla. Hankkeessa toivotaan nykyistä väljempiä asiakasohjauksen kriteereitä. Tarvittaisiin myös systemaattisempaa tiedonvaihtoa asiakkaiden tilanteesta, mikä parantaisi kuntien palvelujen kohdentamista ja vaikuttavuusseurantaa. Monia nykyisiä turhia hallinnollisia käytäntöjä pitäisi sujuvoittaa, sillä edelleenkin asiakas joutuu edelleen asioimaan liian monilla luukuilla. Hanke ehdottaa muun muassa, että työhönvalmentajilla olisi oikeus tehdä aktivointisuunnitelmia yhteistyössä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakasta koskevan tiedonvaihdon parantamiseksi TE-toimistojen, Kelan, kuntien ja työvoiman palvelukeskusten pitäisi kehittää sellainen asiakastietojärjestelmä, joka mahdollistaa tietojen sähköisen yhteiskäytön. Tämä edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia, ja tarvitaan yhteistä tahtoa ongelman ratkaisemiseksi. Hankkeessa mukana olevien kuntien työllisyydenhoidosta vastaavat henkilöt tekevät aktiivista yhteistyötä. He ovat yhteisesti valmistelleet seudullisen työllisyyden yhteistoimintamallin, jonka avulla tavoitellaan tulevaisuudessa kaikkien seudun työllisyydenhoidon palvelujen integrointia tiiviiksi, yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämän varsin pitkälle viedyn mallin lähtökohtana on se, että asiakkaiden palveluprosesseissa voidaan hyödyntää työllisyydenhoidon palveluja yli kuntarajojen. Malli ennakoi hyvin tulevaa TYP-toimintaa ja kuntakokeilun jälkeistä kehittyneempää yhteistyörakennetta. 20
21 Työvoiman palvelukeskus Työn Kipinä- hanke ja alueen työvoiman palvelukeskukset (Lahti, Heinola) ovat tehneet monenlaista yhteistyötä. Käytännön yhteistyötä ja joustavaa palvelujen toteuttamista vaikeuttavat kuitenkin erilliset tietojärjestelmät, samanaikaisen asiakkuuden byrokraattiset esteet sekä Lahdessa myös fyysinen etäisyys. Hanke rakennettiin hakuvaiheessa ensisijaisesti työhönvalmennuksen ja yritysyhteistyön kehittämisen ympärille. Tällä hetkellä hankkeessa arvioidaan, että Lahdessa se tekee TYP:n kanssa täysin päällekkäistä työtä. Yhtenä syynä tälle on, että kuntakokeilun keskeisissä yhteistyötahoissa, TE-hallinnossa ja aikuissosiaalityössä on ollut käynnissä isoja muutosprosesseja. Kuntakokeilun tulo muutti totuttuja yhteistyösuhteita, eikä TYP:n ja sen välistä työnjakoa ole mietitty riittävän huolellisesti. Yhtenä tämän ongelman taustana nähdään myös ministeriötasolta tulevat ohjeet, joiden perusteella on vaikea tehdä eroa TYP:n ja kuntakokeilun kohderyhmien ja työn profiloinnin suhteen. Tällä hetkellä kehittämisen painopiste tuntuu olevan kuntakokeilussa TYP:n kustannuksella, sen jäädessä odottelemaan tulevia uusia linjauksia. Heinolassa hankkeen yhteistyö TYP:n kanssa koetaan sen sijaan sujuvaksi. Myös Nastolassa ja Hollolassa, joissa ei ole omaa TYP-toimintaa hankkeen yhteistyö TE-toimiston, aikuissosiaalityön ja sote-yhtymien välisen yhteistyön koetaan pelaavan hyvin. Jatkossa tarvitaan selkeämpää työnjakoa ja lisää joustavuutta asiakasohjaukseen. Parhaimmillaan kuntakokeilu voisi olla osana TYP:n ja aikuissosiaalityön kokonaisuutta, ja tarjota niille lisäresursseja ja toimia niiden toiminnan kehittämisen välineenä. Nykyisessä rakenteessa kuntakokeilu jää irralliseksi eikä sen tekemä hyvä kehittämistyö välity suoraan TYP-toiminnan hyödyksi. Työvoiman palvelukeskusten toimintamallin lakisääteistäminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Hanke on ollut aktiivisesti mukana Lahden seudulla kuntien yhteistyönä toteutetussa valmistelutyössä, jossa on selvitelty erilaisia vaihtoehtoja. Kuntien yhteinen ehdotus jätetään ministeriöön helmikuun lopussa Yritysyhteistyö Hankkeen työhönvalmentajat ovat tehneet aktiivista yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa. Hanke kokosi yritysrekisterin ja työllistämisverkoston yhteistyössä Päijät-Hämeen Yrittäjien kanssa, mitä on hyödynnetty yrityskontaktien luomisessa. Vuonna 2014 hanke on kontaktoinut lähes 600 seudun yritystä, ja esitellyt hankkeen palveluja työhönvalmentajien henkilökohtaisilla yrityskäynneillä. Vastaanotto yrityksissä on ollut erittäin hyvä, vaikka Lahden seudun yritysten työllistämismahdollisuudet ovat heikentyneet runsaiden lomautusten ja irtisanomisten vuoksi. Parhaiten yhteistyö on käynnistynyt pienten alle 10 hlön yritysten kanssa. Taloustaantuma on kuitenkin vaikeuttanut merkittävästi hankkeen tavoitetta ohjata asiakkaita eteenpäin työllisyyspalveluista avoimille työmarkkinoille. Paradoksaalista Lahden seudulla on se, että joillakin aloilla on yrityksissä työvoimapulaa, mutta tarjolla oleva työ ja työnhakijat eivät kohtaa toisiaan. Hankkeen tavoitteena on tehdä yritysyhteistyöstä mahdollisimman helppoa työhönvalmentajatoiminnan ja yhden luukun-mallin avulla. Hanke tarjoaa työnantajille 21
Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg
Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita
LisätiedotTyöllisyyden kokonaismallin kehkeytyminen kuntakokeilussa. Kuntakokeilun seurantatutkimus. 2. väliraportti
Työllisyyden kokonaismallin kehkeytyminen kuntakokeilussa Kuntakokeilun seurantatutkimus 2. väliraportti Robert Arnkil, Arnkil Dialogit Timo Spangar, Spangar Negotiations Esa Jokinen, Benefit Studies Matti
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa
LisätiedotTyöllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne
TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne
LisätiedotTYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI
Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotTavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4
15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotKunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.
Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen kuntakokeilu
Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Kuuleminen 8.6.2017 Kehittämispäällikkö
LisätiedotNUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä
NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotSEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotLainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen
Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen
LisätiedotHENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun hakeutuminen
Henkilöstöjaosto 25 30.05.2016 Kaupunginhallitus 153 06.06.2016 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILU- KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN 410/01.01.01/2016 HENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA
LisätiedotTaidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari. 24.9.2015 Keuruu
Taidolla tulosta - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari 24.9.2015 Keuruu Työttömyyden pitkittymisellä on suuri vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alenema
LisätiedotTE-palvelut. aina saatavilla
TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotRAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS
RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotTE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotTyö- ja tasa-arvovaliokunta
Työ- ja tasa-arvovaliokunta 21.10.2015 Vähenevien työvoimapalvelujen resurssien vaikutus palveluihin - työvoimapalvelujen uudistuksen - työllisyyden kuntakokeilun ja Tanskan, Saksan ja Hollannin työvoimapolitiikan
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013
Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011
1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotTYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM
TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotKuntanäkökulma: Talous ja työllistymisen tukeminen. VATES-päivät 11.5.2016. Hanna Hurmola-Remmi Talousjohtaja, Hollolan kunta. Hollolan kunta 2016
Kuntanäkökulma: Talous ja työllistymisen tukeminen VATES-päivät 11.5.2016 Hanna Hurmola-Remmi Talousjohtaja, Hollolan kunta Hollolan kunta 2016 Työttömyysaste maakunnan alhaisin 3/2016: 11,7 % /n. 1 320
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotYritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö
Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan TE- toimisto
Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden
Lisätiedot6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku
6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotTeematyöryhmätapaaminen 12.4.2010
Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,
LisätiedotTyöllisyyden kuntakokeilu
Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut
LisätiedotVÄLITYÖMARKKINAT -VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA KOORDINOINTIHANKE. 7.12.2011 Paasitorni
VÄLITYÖMARKKINAT -VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA KOORDINOINTIHANKE 7.12.2011 Paasitorni Neuvotteleva virkamies Päivi Haavisto-Vuori Työ- ja elinkeinoministeriö Koordinointihankkeen toimikausi 1.9.2008-31.12.2011
LisätiedotSuunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas
Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.
LisätiedotLapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla
Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotNäin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke
Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
Lisätiedot191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:
Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotYS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen
YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.
LisätiedotTeema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla
Kainuun alueellinen työkokousseminaari: 17.11.2014 Kajaani Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vates-säätiön, Välityömarkkinat osana työelämää
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotToimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi
Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien
LisätiedotAjankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin
Ajankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin Reijo Vesakoivu Pohjois-Karjalan ELY-keskus Työpaikkojen määrän kehitys Pohjois- Karjalassa Pohjois-Karjalan teolliset työpaikat vähenivät noin 2000:lla Perloksen
LisätiedotSeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu
SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen
LisätiedotKela osana monialaisessa verkostossa
Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä
LisätiedotKainuun ELY-keskus 2013
Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+
LisätiedotTutka-mallin avulla virtaa nuorten ohjaukseen
Nuorisotakuun tulevaisuustyöpaja 14. 15.5.2014 Tutka-mallin avulla virtaa nuorten ohjaukseen Robert Arnkil Muut tiimin jäsenet: Timo Spangar Anita Keskinen Marjatta Vanhalakka-Ruoho Heli Heikkilä Sari
LisätiedotMiten viemme TE-palveluuudistuksen
Miten viemme TE-palveluuudistuksen maaliin TE-uudistuksen johtamisen ajankohtaisfoorumi 21.-22.08.2013, Jyväskylä Henkilöstöjärjestöjen THHL, JUKO, JHL kommenttipuheenvuoro: Eija Tuutti, THHL ry:n pj./pardia
LisätiedotASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
LisätiedotKuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero
Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset
LisätiedotKehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely
Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely
LisätiedotTyöllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut
Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien kuntoutus
Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotKohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?
Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:
LisätiedotTSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012
TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721
LisätiedotSähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.
Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio
LisätiedotSaarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi
Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi n ja Saarikan esittely Fuusion toteutus Kokemuksia Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi järjestää palvelut
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotOulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013
Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu
LisätiedotOulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA
1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön
LisätiedotLiite 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2018 TYÖLLISYYSPALVELUKESKUS 1. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA
TOIMINSUUNNITELMA - 2018 Liite 1 TYÖLLISYYSPALVELUKESKUS 1. LYHYT KUVAUS TOIMINNAS Työllisyyspalvelukeskus edistää turkulaisten työllisyyttä hyödyntämällä työllisyys- ja elinkeinopolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotKeskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010
Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät
LisätiedotMitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?
Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden
LisätiedotToimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.
Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki
LisätiedotEduskunnan työ- ja elinkeinojaosto
Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto Tekesin lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Tiivistetty ajankohtaiskatsaus Business Finlandin perustamisesta; mahdolliset riskikohdat
LisätiedotMitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?
Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotTULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI
TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA
MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA Tuija Kautto Kohtaamo Lahti 23.9.2015 MITEN SELVITETTY Ohjaamokierros 2015 Projektisuunnittelijat kiertäneet Suomea Kaikkia Ohjaamoja ei ole vielä tavattu Tapahtumat, esimerkiksi
Lisätiedot