HENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun hakeutuminen

Transkriptio

1 Henkilöstöjaosto Kaupunginhallitus TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILU- KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN 410/ /2016 HENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun hakeutuminen Kuntien elinvoimatehtävässä työllisyyden edistäminen on keskeistä. Maakuntauudistuksessa maakunnille kuuluu työllisyyden hoidossa nykyisten TE-palveluiden ja Elyn yrityspalveluiden järjestäminen. Kuntakokeilussa on tarkoitus kehittää kumppanuuteen perustuva työllisyyden edistämisen ja hoidon toimintamalli, jossa asiakkaiden palvelutarpeet tunnistetaan yhdessä. Kumppanuusmallissa sovitaan siitä, miten asiakkuusprosessia viedään eteenpäin ja mikä palveluntuottaja ottaa vastuun kunkin asiakasryhmän työllistymisestä. Kumppanuusrakenteessa suunnitellaan yhdessä hankittavat koulutukset ja palvelut. Maakuntauudistuksessa on vältettävä päällekkäisten kehittämisrakenteiden syntymistä ja hyödynnettävä toimivia ratkaisuja. Lapista työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun hakee kumppanuusverkosto, johon kuuluu viisi kuntaa, työhönvalmennus- ja ohjauspalveluja tuottavat kuntakonserniin kuuluvat tai kumppanuussopimuksen omaavat säätiöt, TE-toimisto, Ely-keskus, koulutusorganisaatioita, elinkeino- ja kehittämisorganisaatioita. Palveluita hankitaan myös yksityiseltä sektorilta kilpailutuksen kautta. Asiakkaita ovat yritykset ja työttömät työnhakijat. Kuntien alueella luodaan paikalliset erityispiirteet huomioon ottavia asiakaslähtöisiä toimintamalleja, joissa olemassa olevaa osaamista hyödynnetään tehokkaammin. Palvelujen ja koulutusten suunnittelu ja toteutuksen arviointi on kumppanuusverkoston yhteistä tekemistä. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun toteuttamiseen ovat alustavan tahtonsa ilmaisseet Kemijärvi, Sodankylä, Kemi, Tornio ja Rovaniemi. Kokeiluun hakeutuminen on viiden kunnan toimielinten päätettävänä mennessä, mikä on myös hakemuksen jättöaika työ- ja elinkeinoministeriöön. Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kautta muut Lapin kunnat saavat tietoa kokeilun etenemisestä. Ministeriryhmä tekee päätökset kokeilualueista ja valintakriteerit ovat seuraavat:

2 Kokeilun sisältö ja tavoitteet Uusien työpaikkojen määrä Tavoitteiden toteutumisen seuranta Toimijoiden sitoutuminen tavoitteiden toteutumiseen Kasvun, yrittäjyyden, alueen työllisyyden ja elinvoiman vahvistaminen Kokeilun tavoite on luoda uutta yrittäjyyttä ja tukea toimivien yritysten kasvua. Tulevaisuuden työmarkkinat edellyttävät uusia liiketoimintaideoita, työllistymisen rakenteellisten esteiden poistamista ja eri politiikkasektoreiden yhteistyötä (koulutus-, työllisyys-, elinkeino). Yhteisen toimintamallin rakentaminen Kokeilussa rakennetaan vuoteen 2019 mennessä viiden kunnan alueella toimiva uudenlainen kumppanuusverkosto elinvoiman; työllisyyden ja elinkeinojen edistämiseen. Verkostossa yhdistetään elinkeino-, työllisyys- ja koulutusorganisaatioiden osaaminen. Kumppanuusverkosto sopii TE-toimiston ja Ely-keskuksen (myöhemmin maakunnan) kanssa yhteistyön tavoitteista, tehtävistä ja rooleista osana työllisyyden edistämisen ja hoidon kokonaisuutta. Valtion tehtävä on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman tarjontaa yhdessä kuntien, työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja muiden työnantajien sekä kansalaisten kanssa (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta). Kumppanuuteen perustuva kokeilu toteutetaan olemassa olevilla resursseilla. Sovittujen toimintamallien paikalliseen kehittämiseen ja niiden toimivuuden kokeiluun voidaan hakea rakennerahastovaroja. TE-toimistojen URA-järjestelmän käyttö laajennetaan kokeiluna kaikille osapuolille (yhteinen asiakastieto). Säätiöt hallitsevat ensisijaisesti sovittuja asiakasprosesseja työelämään siirtymiseen saakka yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Asiakasprosesseihin haetaan tehokkuutta nivelkohdat ylittävällä yhteistyöllä erityisesti oppilaitosten ja yritysten kanssa. Kokeilun suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää tarkoituksenmukaisen yhteistyöverkoston luomista. Palvelujen tuottajat ovat mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Kokeilun valmistelun aikana syntyy kumppanuussopimus, jossa kiteytetään eri toimijoiden yhteistyötä, olemassa olevia toimintamalleja ja työkäytäntöjä. Kumppanuudet eri tuottajien kanssa selkeyttävät palvelujen koordinointia ja asiakastarpeen selvittämistä. Lapin TE-toimisto on tehnyt Kemin kaupungin kanssa kumppanuussopimuksen, jota hyödynnetään toimintamallin

3 rakentamisessa ja nopeiden, yksilöllisten työllistymisen ratkaisujen löytämisessä. Kumppanuusverkoston toimijoiden roolit Rovaniemen ja Kemin kaupungit ovat olleet pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilussa mukana vuosina Rovaniemen kaupunki on mukana Nuorisotakuun kuntakokeilussa Aikaisempien kokeilujen tulokset on otettu huomioon kumppanuusverkoston rakentamisessa. Kokeilussa sovelletaan Nuorten Ohjaamo verkoston tuottamia hyviä toimintamalleja. Kokeilu sisältää kuntien yhteisen toimintamallin rakentamisen huomioon ottaen eri alueiden elinkeinorakenteen ja työmarkkinoiden erityispiirteet. Kussakin kokeiluun osallistuvassa kunnassa on arvioitu, mille kohderyhmälle kokeilu suunnataan ja mikä palveluiden tuottaja vastaa kohderyhmän asiakasprosessista. Kokeiluhankkeessa niille Lapin kunnille, joissa säätiöt toimivat, siirretään asiakastyön kokonaisvastuu kuntakohtaisesti sovitusta asiakasryhmästä. Säätiö vastaa kohderyhmäksi määriteltyjen henkilöiden työmarkkinavalmiuksien edistämisen koordinoinnista ja palveluprosessin tuottamisesta. TE-toimiston, kunnan ja säätiön kesken sovitaan asiakasryhmästä. Kohderyhmänä ovat erityisesti yli 300 päivää työmarkkinatukea saavat henkilöt. Nykyisin yli 300 päivää työmarkkinatukea saavien joukossa on myös korkeasti koulutettuja henkilöitä, jotka ovat valmiita työmarkkinoille. Tavoite on linkittää elinkeinoelämä/yritykset ja työnhakijat paikallisesti yhden kumppanuusrakenteen kautta. Kokeilussa rakennetaan sekä digitaalinen että fyysinen käyttöliittymä kaikkiin työllisyyttä edistäviin palveluihin. Kumppanuusmalli noudattaa seuraavia periaatteita: Asiakaskeskeisyys Moniosaaminen/monituottajuus Asiakkaan valinnanvapautta lisätään tarjoamalla parasta osaamista eri palveluntuottajilta. Yhdistetään työkokeiluja, osaamisen vahvistamista jne. nykyisin käytössä olevia välineitä joustavasti. Kumppanuusverkostossa yhdistetään elinkeinoyhtiöiden, säätiöiden ja muiden tuottajien osaaminen uudella tavalla. Vahvistetaan elinkeinoyhtiöiden työllisyyden edistämisen roolia yritysneuvonnassa ja välittäjäorganisaationa elinkeinoelämän suuntaan. Vaikuttavuus

4 Luodaan uudenlaista yrittäjyyttä tulevaisuuden työmarkkinoita varten. Keskeistä on erilaisten toimintatapojen kokeilu asiakaslähtöisesti, jotta mahdollistetaan innovaatiot ja uuden oppiminen. Helpotetaan kohtaanto-ongelmia. Erilaisten toimintatapojen vaikuttavuutta arvioidaan ja arvioinnin tulokset käsitellään säännöllisesti myös päätöksentekoelimissä. Jokainen kunta liittää hakemukseen omat erityispiirteenä hankkeessa toteutettavaksi. Tornion erityispiirteet: Torniossa oli tämän vuoden maaliskuussa1 646 työtöntä työnhakijaa, joiden osuus koko työvoimasta oli 16,4 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 289, joiden työttömyys uhkaa pidentyä ilman uusia lisätoimenpiteitä. Avoimia työpaikkoja vastaavaan aikaan oli 149. Työttömistä päivää työmarkkinatukea saaneita oli 255 henkilöä, joista kaupungin maksuosuus oli 50 prosenttia. Yli päivää tukea saavia henkilöitä oli 136. Työmarkkinatukea saaneista, joihin kunnalla on maksuvelvoite, alle 30-vuotiaita, oli 92. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin vuosittain seuraavasti: 2013 yhteensä euroa 2014 yhteensä euroa 2015 yhteensä euroa (huom. lakimuutos) Torniossa työllisyyden painopistealueina ovat olleet nuorten työllisyyden edistäminen ja pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn perustuva erilaisten toimintamallien rakentaminen heidän ohjaamiseksi yksilöllisesti oikeaan toimintaan. Nuorten työllisyyden hoitoon Tornion kaupunki on Nuorisotakuun nimissä panostanut vuosittain euroa lisämäärärahaa, joka on kokonaisuudessaan käytetty nuorten palkkaamiseen. Lisäksi kaikille Tornion yhdeksäsluokkalaisille on pidetty kaupungin kustantamana ja 4H yhdistyksen toteuttamana työelämätaitoja- ja tietoja parantava koulutus.kesätyösetelin käyttöönotto v.2015 lisäsi nuorten työllistymistä yrityksiin ja yhdistyksiin n. 30 %. Tornion työvoimalasäätiön rooli työllisyyden hoidossa Torniossa työllisyyden hoidon ja toteutuksen käytännön toimenpiteistä vastaa suurimmalta osin kaupunkikonserniin kuuluva Tornion Työvoimalasäätiö. Säätiö tuottaa palveluita laajasti alkaen matalimman kynnyksen starttivalmennuksesta aina yrityksiin ja yrityksille annettavaan tukeen saakka, mukaan luettuna ammatillinen kuntoutus ja opinnollistamistoiminta. Säätiön asiakkaan on vuosittain yli 400 asiakasta, joista nuorten osuus on 56%.

5 Palveluiden kehittämistyötä toteutetaan hankkeiden avulla. Parhaillaan säätiö hallinnoi kolmea hanketta, joista Duunix ja Paluu työhön hankkeet ovat työllisyyspoliittisella rahoituksella toimivia ja Starttivalmennus Stara on ESR rahoitteinen hanke. Duunix ja Paluu työhön hankkeet rakentavat työelämäyhteistyötä ja toteuttavat työhönvalmennusta nuorille (Duunix) ja vanhemmille (Paluu työhön). Lisäksi Paluu työhön hankkeessa jatketaan vuonna 2009 alkanutta opinnollistamistyötä painopistealueena ulkopuolisten työpaikkojen purkaminen opetussuunnitelmien mukaisesti. Tämä vaihtoehtoinen ja työelämälähtöinen opiskelutapa on käytössä Lapissa laajasti ja tehdään yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Starttivalmennus Stara puolestaan tarjoaa matalimman kynnyksen palvelun niille nuorille, jotka eivät muutoin kykene kiinnittymään palveluihin voimaan tulleessa ns. TYP-laki (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014) ja siinä oleva kartoitusjakso synnyttivät Torniossa uudenlaisen palvelun, jossa säätiö verkoston toivomuksesta oli palvelun tuottaja. Säätiön vastuulle annettiin paitsi kartoitusjakson toteuttaminen, myös suositus asiakkaan jatko-ohjauksesta sekä seuranta jatkotoimenpiteiden toteutumisesta. Tornion Työvoimalasäätiön kokemusten mukaan pitkään työttömänä olleet henkilöt tarvitsevat pitkäjänteisen työllistämisen edistämisen palveluprosessin, johon nivotaan niin sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi työhönkuntoutuksen sekä osaamisen vahvistamisen ja työllistymisen tukemisen palveluja. Ks. kaavio alla: Palvelutarpeen arvioinnin tuloksena asiakas ohjataan asiakastarpeen mukaiseen prosessin vaiheeseen ja siellä olevaan tarkoituksen mukaiseen palveluun. Asiakasprosessin vaikutuksia mitataan tarkoituksenmukaisilla siirtymillä ja koko prosessin vaikuttavuutta mitataan koulutus- ja/tai työmarkkinoille siirtymillä. Vastuu asiakasprosessin etenemisestä on työhönvalmennussäätiöillä. Toisaalta säätiö tarvitsee asiakasprosessien onnistumisessa ja työmarkkinoille ohjaamisessa kuntien vahvaa panostusta elinkeinoja työllisyyspolitiikkaan ml. koulutuspolitiikka. Team Botnia Oy:n rooli ja Bothnian Business House konsepti Team Botnia Oy on Tornion kaupungin pääosin omistama (n. 74%) elinkeinojen kehittämisyhtiö. Yhtiön tavoite on yritystalo Bothnian Business House konseptin kehittäminen ja toteuttaminen. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisenä lähtökohtana on mahdollistaa yritysten, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden

6 (oppilaitokset, korkeakoulut, yliopistot), elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden ja julkisen sektorin vuorovaikutus (mm. kunta, rajaneuvonta, työllisyyspalvelut/te-palvelut) sekä luoda asiakaslähtöisesti toteutettuja palvelukokonaisuuksia yhteispalvelupisteen mukaisesti. Tällä hetkellä yritystaloon on keskitetty saman katon alle paikallisia ja alueellisia elinkeinopalveluja sekä rajaneuvontaa, mutta ei vielä työllisyyspalveluja. Talossa toimivat organisaatiot ovat: Team Botnia Oy, Tornion Yrittäjät Ry., Lapin Yrittäjät, Tornion Elävä Kaupunkikeskusta Ry., Pohjoiskalotin Rajaneuvonta, Kemi-Tornion Alueyrityspalvelut, Meri-Lapin Startti Oy ja Meri-Lapin Matkailu Oy. Julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tiivistäminen työllisyyden edistämisessä edellyttää uusien toimintamallien kokeilemista. Team Botnia Oy:n ja Tornion kaupungin tavoitteena on ollut, että lähitulevaisuudessa Bothnian Business House tarjoaa nykyisten palvelujen lisäksi myös työllisyyden edistämiseen keskittyneitä viranomaispalveluja One Stop Office periaatteella. Yhteistyön mahdollisuutta elinkeino- ja työllisyyspalveluiden yhteensovittamisessa on esitetty jo aikaisemmin mm. TE palveluja koskevassa neuvottelussa ELY keskuksen johtajalle Pirkko Saarelalle ( ). Bothnian Business Housen konsepti työllisyyden edistämisen näkökulmasta: Paikallisen elinkeinoyhtiön ja TE-palveluresurssin toimiminen saman katon alla BBH:ssa mahdollistaisi elinkeino- ja työllisyyspalveluihin uusien asiakaslähtöisten palvelukonseptien ja yhteisten palvelupolkujen kehittämisen sekä olemassa olevien resurssien koordinoidumman ja tehokkaamman hyödyntämisen asiakkaan parhaaksi. Työvoima- ja yrityspalveluiden kokeilun aikana voidaan pilotoida mm. seuraavia asioita: - Yhden luukun periaate: Paikalliset elinkeinopalvelut ja työllisyyden edistämisen asiantuntijuus saman katon alla ja asiakkaan käytössä yhdellä oven avauksella. -Yhteisen palvelupolun luominen yrityksen perustamista suunnitteleville: Asiakas/kaupunki/säätiö/Team Botnia/TE-palvelut -Toimivien yritysten neuvonta ja kehittämistyö: Yritysten tarpeiden ja työllistymispalveluiden kohteena olevan asiakkaan yhteen saattaminen, piilotyöpaikkojen kartoittaminen

7 - Laaja yhteinen tietopohja kaikille toimijoille käyttöön: Paikallisen yrityselämän työvoimatarve ja olosuhteet - Yhteiset asiakkuudet ja asiakastapaamiset - Pohjoismaisten työmarkkinoiden hyödyntäminen: Kv-työnvälitys, yrityskontaktit, työnhakijapalvelut Suomi-Ruotsi Tornion erityistavoite Yritysten toimintaedellytysten kasvattamiseksi yritykset tarvitsevat nuorta omaan yritystoimintaan soveltuvaa osaavaa työvoimaa. Kasvun myötä yritykset voivat myös työllistää niitä tukea tarvitsevia pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia, joiden työkyvyn ja ammatillisten valmiuksien lisäämiseen kuntien johtamat säätiöt ja alueen oppilaitokset panostavat omilla toimenpiteillään. Säätiön ja TeamBotnian uudenlaisen yhteistyön konkreettisena tavoitteena on luoda aitoja WinWin periaatteella toimiva kumppanuussopimuksia yksittäisten yritysten kanssa siten, että hanke sitoutuu hankkimaan yritykselle osaavan/osaavia nuoria työntekijöitä ja vastaavasti yritys sitoutuu ottamaan tukea tarvitsevan pitkäaikaistyöttömän tai vajaakuntoisen yritykseen työkokeiluun, osa-aikatyöhön tuettuun työllistämiseen tai normaaliin työsuhteeseen. Kokeilussa TE-toimistosta tuleva ammattilainen vastaa osaavan työntekijän hankinnasta, oppilaitokset osaamisen varmistamisesta, säätiö työelämänvalmiuksien kehittämisestä. Kaupunki vastaa eri toimijoiden yhteistoiminnan sujuvuudesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuuden arvioinnista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Hakeutuminen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin Hakemusta valmistelleen ryhmän muistiot , ja Hakemus työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ ANJA HUHTANEN: Tornion kaupunki hakee Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun vuosille yhdessä Kemin, Rovaniemen, Sodankylän ja Kemijärven kaupunkien kanssa hakemuksessa mainitulla tavalla.

8 Saatetaan päätös kaupunginhallitukselle tiedoksi ja huomioitavaksi. HENKILÖSTÖJAOSTO: Hyväksyttiin. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta tässä kokouksessa. KH LIITE Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: Hakemus työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun KAUPUNGINJOHTAJA TIMO NOUSIAINEN: KAPUNGINHALLITUS: Hyväksytään henkilöstöjaoston esitys ja viedään asia tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin