Kemiön kunnantoimisto, 6. maaliskuuta 2015

Transkriptio

1 2/2015 KUTSU Käännös/översättning 1 Kokousaika Tiistai 24. helmikuuta 2015 klo Kokouspaikka Kemiön kunnantoimisto Päättäjät Muut Wilhelm Liljeqvist Martti Murto Brita Drugge Hanna Backman Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Veijo Lücke Ann Nyström Kim Viljanen Inger Wretdal Rune Friman Michael Oksanen Jorma Leppänen Tom Simola Erika Strandberg, sihteeri Gunilla Granberg Mats Johansson Lars Nummelin Maria Wallin Tomy Wass Linus Guseff puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen valt. puh.joht. valt. I varapj. valt. II varapj. valt. III varapj. kunnanjohtaja hallintojohtaja kehitysjohtaja sivistysjohtaja tekninen johtaja peruspalvelujohtaja elinkeinojohtaja nuorisoedustaja Asiat Allekirjoitus Puheenjohtaja Sihteeri Tarkistus, paikka ja aika Wilhelm Liljeqvist Kemiön kunnantoimisto, 6. maaliskuuta 2015 Erika Strandberg Pöytäkirja pidetään nähtävänä Veronica Heikkilä Kemiö 9. maaliskuuta 2015 Kalevi Kallonen Otteen oikeaksi todistaa Erika Strandberg

2 2/2015 ESITYSLISTA Laatimispäivä Kokousaika Tiistai 24. helmikuuta 2015 klo Kokouspaikka Kemiön kunnantoimisto Asianumero Asia 17 LAILLISUUS JA VALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI KUNTALAISALOITE METRIN SUOJAETÄISYYDESTÄ ASUNTOJEN JA TUULIVOIMALOIDEN VÄLILLÄ SULAUTUMISEN HYVÄKSYMINEN Kiinteistö Oy Berglund KEMIÖNSAAREN LÄHETTILÄS VUODEN YRITYKSEN/YRITTÄJÄN 2015 VALINTA OHJAUSRYHMÄN ASETTAMINEN KUNNANHALLITUKSEN EDUSTAJAT LAUTAKUNNISSA JA TOIMIELIMISSÄ 2015 toukokuu EDUSTUS KONSERNIYHTIÖISSÄ Täydennysvaali EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN VUODEN 2015 LIITTOKOKOUKSEEN Sydkustens landskapsförbund r.f MYYNTI Brännbodan entinen koulu, korjaava päätös LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON YMPÄRISTÖLUPA-ANOMUS Lausunto LUOTTAMUSELINTEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖKSET ILMOITUSASIAT Pöytäkirja on nähtävänä, aika ja paikka Puheenjohtaja Kemiö 9. maaliskuuta 2015 Wilhelm Liljeqvist

3 3 17 LAILLISUUS JA VALTAISUUS EHDOTUS Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 4 18 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA päättää valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valintavuorossa ovat Veronica Heikkilä ja Kalevi Kallonen.

5 5 19 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN hyväksyy esityslistan.

6 6 Dnr: OMSORG 319/ SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI Ptl ~ käännös VALMISTELU (vanhustenhuollon päällikkö Eva Manelius) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) määrää, että kaikkien kuntien on laadittava vuodesta 2014 alkaen suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Kunnassa voi ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, asumisen, ympäristön ja palvelujen tavoitteet sisältyä useisiin eri suunnitelmiin ja ne täytyy tämän vuoksi koota yhteen. Kunnan vanhuspoliittinen ohjelma voi vastata vanhuspalvelulaissa tarkoitettua suunnitelmaa, jos se täyttää vanhuspalvelulaissa suunnitelmalle asetetut tavoitteet. Kemiönsaaren kunnan vanhuspoliittinen ohjelman työstäminen aloitettiin poliitikoista ja virkamiehistä koostuvan työryhmän toimesta syksyllä Yhteistyöosapuolet ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajat kutsuttiin kokouksiin ja näin tehtiin kattava kartoitus. Kun peruspalveluosaston strategiatyö aloitettiin, sai vanhuspoliittinen ohjelma jäädä lepäämään. Ajatuksena on, että nämä kaksi ohjelmaa kulkevat käsi kädessä ja punainen lanka jatkuisi myös Kemiönsaaren kunnan strategiassa. Vanhuspoliittisen ohjelman alkuperäinen sisältö on osittain uudistettu vastaamaan vanhuspalvelulaissa tarkoitettua suunnitelmaa. Laissa tarkoitetussa suunnitelmassa on: 1) arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä; 2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi; 3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi; 4) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä 5) määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä 4 :n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen kanssa. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi , Kemiönsaaren kunnan vanhuspoliittinen ohjelma seuraa tätä ohjeistusta sekä muodoltaan että sisällöltään, liite 83/1. Vanhusneuvosto on tutustunut suunnitelmaan prosessin aikana, viimeksi kokouksissaan ja

7 7 EHDOTUS (peruspalvelujohtaja Maria Wallin) Peruspalvelulautakunta hyväksyy Suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi , Kemiönsaaren kunnan vanhuspoliittinen ohjelma. Suunnitelma jätetään valtuustolle hyväksyttäväksi. Carola Antskog ehdotti Elvi Johanssonin kannattamana että suunnitelma jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi että asiassa pitää äänestää. Puheenjohtaja ehdotti että ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät Jaa ja että ne jotka kannattavat asian pöydälle jättämistä äänestävät Ei. Ehdotus hyväksyttiin. Jaa äänestivät Mia Eklund, Ingmar Forne, Jörgen Lindroos, Johanna Wikgren-Roelofs ja Niklas Guseff. Ei äänestivät Carola Antskog, Esko Antikainen, Elvi Johansson ja Esti Ruutikainen. Puheenjohtaja totesi että asian käsittelyn jatkamisesta on päätetty äänin 5-4. Peruspalvelulautakunta hyväksyi keskustelun jälkeen yksimielisesti puheenjohtajan ehdottaman lisäyksen kohtaan 2.2: Kemiönsaaren kunta tekee aktiivisesti työtä kunnan saaristo-osan ikääntyvän väestön tukemiseksi. Mainitulla lisäyksellä peruspalvelulautakunta hyväksyy Suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi , Kemiönsaaren kunnan vanhuspoliittisen ohjelman. Suunnitelma jätetään valtuustolle hyväksyttäväksi. Elvi Johansson poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Kh ~ käännös ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Kemiönsaaren kunnan ikääntymispoliittisen ohjelman Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Liite Ikääntymispoliittinen ohjelma 20/1

8 8 Dnr: KONCERN 265/ KUNTALAISALOITE METRIN SUOJAETÄISYYDESTÄ ASUNTOJEN JA TUULIVOIMA- LOIDEN VÄLILLÄ TL ~ käännös VALMISTELU (tekninen johtaja Lars Nummelin) Kemiönsaaren kunnalle on jätetty kuntalaisaloite, joka on rekisteröity (Dnro 265/2014). Aloitteen otsikko on Kuntalaisaloite tuulivoimaloiden 1500 metrin suojarajasta kiinteistöihin Kemiönsaarella. Kuntalaisaloitteessa esitetään valtuustolle seuraavaa: Me allekirjoittajat haluamme, että valtuusto käsittelee seuraavan sisältöisen päätösehdotuksen: Valtuusto katsoo, että kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa ja myös asukkaiden hyvinvointi on turvattava, ja siksi edellytetään, että tuulimyllyn ja lähimmän asumuksen välimatka on minimissään metriä kaikilla nykyisillä ja tulevilla Kemiönsaaren tuulivoimasuunnittelualueilla. Kuntalaisaloite on liitteenä 14/1. Kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut 247 äänioikeutettua asukasta, mikä vastaa noin 3,5 prosenttia kunnan äänioikeutetuista. Kuntalaisaloitteita käsitellään kuntalain (365/1995) 28 :ssä: "Aloiteoikeus Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Kuntalaisaloite on toimitettu tekniselle lautakunnalle valmisteltavaksi. Kaavoitusyksikkö on yhdessä kunnan johdon kanssa päättänyt pyytää lausunnot aloitteen johdosta. Lausuntopyyntö lähetettiin ympäristöministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, Varsinais-Suomen ELY-keskukselle sekä Varsinais-Suomen liitolle. Kaikki lausuntoviranomaiset ympäristöministeriötä lukuun ottamatta antoivat lausunnon. Ympäristöministeriö vastasi lausuntopyyntöön sähköpostikirjeellä, jota voidaan luonnehtia lähinnä lausunnoksi. Kaikki lausunnot sekä lausuntopyyntö annetaan tiedoksi. Kemiönsaaren kunnassa on tällä hetkellä vireillä viisi tuulivoimaosayleiskaavaa: Nordanå Lövböle, Gräsböle, Misskärr, Stusnäs ja Olofsgård. Näistä Nordanå Lövböle ja Gräsböle ovat mukana vahvistetussa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa. Valtuusto hyväksyi Nordanå Lövbölen osayleiskaavan Valtuusto palautti Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Valtuusto katsoo, että kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa ja myös asukkaiden hyvinvointi on turvattava, ja siksi edellytetään, että tuulimyllyn ja lähimmän asumuksen välimatka on minimissään metriä. Tämä riippumatta siitä, onko kyseessä vakituinen asunto vai loma-asunto. Tietenkin jos meludirektiivit edellyttävät pidempää välimatkaa, se on huomioitava. Misskärrin osayleiskaava on ollut nähtävänä luonnoksena, mutta käsittely on ollut jäissä vuoden 2012 lopulta lähtien. Olofsgårdin osayleiskaava on nähtä-

9 9 vänä luonnoksena Stusnäsin osayleiskaava ei ole edennyt sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuulutettiin huhtikuussa Aloitteesta, joka koskee metrin etäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, seuraa että Gräsbölen tuulivoimapuiston alueella on yksi pieni ja alava alue, johon voitaisiin sijoittaa yksi tuulivoimala. Sijainti on kuitenkin erittäin epäsuotuisa ja paikka sijaitsee aivan Bogsböle träsk - nimisen lammen itäpuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa nollaa tuulivoimalaa. Muille tuulivoimaosayleiskaava-alueille ei mahdu yhtään turbiinia, mikäli metrin etäisyys asutukseen huomioidaan. Tämän seurauksena Kemiönsaarelle ei rakenneta tuulivoimaa, koska ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista panostaa sähköverkkoon ja teihin 1 3 tuulivoimalan vuoksi, jotka sijaitsevat kahdella tai kolmella alueella, jotka sitä paitsi sijaitsevat kaukana toisistaan. Lausunnot osoittavat, että kaikki lausunnon antajat painottavat melun mallintamisen tärkeyttä ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö ei näe estettä sille, että kunta asettaa metrin suojaetäisyyden, mutta se painottaa, että melumallinnukset tulee tehdä ja että suojaetäisyys määritellään melumallinnusten perusteella. Ympäristöministeriö katsoo, että sen ohjeita tulee noudattaa ja korostaa, että suojaetäisyyksiä ei ilmoiteta metreissä, koska maaston muoto, kasvillisuus ja säätila, muun muassa tuulen voimakkuus, suunta ja lämpötila, vaikuttavat siihen, miten tuulivoimalan ääni leviää ympäristöön. Ympäristöministeriö muistuttaa myös, että ministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistellut luonnoksen valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Tarkoituksena on, että ohjearvoja sovelletaan suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa. Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa myös melu- ja varjostusmallinnuksen merkityksen ja että suojaetäisyys määritellään näiden pohjalta. Lausunnossa muistutetaan, että haittavaikutuksen katsotaan minimoituvan, kun päivän ja yön keskiäänitason suunnitteluohjearvot alittuvat havaintopisteessä. ELY-keskus viittaa myös valmisteilla olevaan meluasetukseen sekä muistuttaa, ettei Suomessa ole olemassa tai edes suunnitteilla yleisesti suositeltuja suojavyöhykkeitä tai suojaetäisyyksiä (metreissä), joita tuulivoimahankkeissa tulisi soveltaa. Varsinais-Suomen liitto toteaa lausunnossaan, että alueille, joilla on vahvistettu maakuntakaava, mahtuu vain muutama tuulivoimala. Liitto ilmoittaa myös, että tuulivoimavaihemaakuntakaava on vahvistettu ja että sitä ei tulla muuttamaan kunnan kaavoitusta koskevien päätösten vuoksi. Lisäksi liitto toteaa, että metrin suojavyöhyke tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä ei perustu laissa esitettyihin tai selvityksissä esiin tulleisiin rajoitteisiin. Liitto toteaa myös, että metrin suojavyöhyke on ylimitoitettu varovaisuusperiaate, joka johtaa siihen, että kunnan tulee pohtia, johtaako se kuntalaisten osalta epätasapuoliseen kohteluun sallittaessa joillekin melulähteille korkeampia raja-arvoja kuin toisille. Varsinais-Suomen liitto viittaa myös tulevaan meluasetukseen ja katsoo, ettei tuulivoimaloiden ja asutuksen välille tule asettaa metrin suojaetäisyyttä, koska se voi johtaa päällekkäisyyksiin ja tulkintavaikeuksiin. Aloitteen verkkoversion yhteydessä esitettiin liite, jossa aloitteen tekijät selvittivät, miten kunnat ovat alkaneet itse vaatia sosiaali- ja terveysministeriön ehdottamaa vähintään 2 km suojaetäisyyttä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille turvatakseen asukkaidensa terveyden. Liitteessä luetellaan joukko kuntia, jotka ovat ryhtyneet toimenpiteisiin kahden kilometrin suojaetäisyyden asettamiseksi. Valmistelija on tarkistanut tilanteen osassa mainituista kunnista, ja siitä on laadittu seuraava yhteenveto: Raahe: Valtuusto päätti kuntalaisaloitteen perusteella , että tuulivoimaloiden ja vakituisten tai vapaa-ajan asuntojen välisen etäisyyden tulee olla kaksi kilometriä. Päätös koskee

10 10 Raahen kaikkia tuulivoimakaavoja. Raahessa neljä tuulivoimaosayleiskaavaa on saanut lainvoiman (yhteensä 57 turbiinia, joista 30 turbiinia kuuluu offshore-hankkeeseen) ja lisäksi kahdeksan enintään turbiinin osayleiskaavaa on vielä valmisteilla. Kotka: Valtuusto päätti keskeyttää Hallan alueen tuulivoimaosayleiskaavan valmistelun osittain siksi, että se sijaitsi liian lähellä asutusta, mutta osittain myös muista syistä johtuen. Osayleiskaavaan sisältyi kolme turbiinia saarella, johon on tieyhteys ja jonka eteläosassa on asuntoja. Kotkassa on vuodesta 1999 saakka ollut kaksi turbiinia, joiden napakorkeus on 55 metriä. Ne on nyt korvattu kahdella 90 metrin turbiinilla, joiden etäisyys asutukseen on metriä. Haminan rajalla ja yhteistyössä Haminan kanssa on suunnitteilla tuulivoima-alue metrin etäisyydelle asutuksesta. Suojaetäisyyden asettamisesta ei ole jätetty aloitteita. Mustasaari: on Merkkikalliota koskevassa YVA-lausunnossa muistuttanut, että etäisyyden asutukseen tulee olla kaksi kilometriä. Osayleiskaavaa laaditaan rinnakkain YVA:n kanssa. Osayleiskaavassa ei toistaiseksi ole suojaetäisyyttä koskevia kannanottoja. Pyhäjoki: Kunta on eräässä strategisessa asiakirjassa päättänyt asettaa kahden kilometrin suojaetäisyyden kiinteään asutukseen. Vapaa-ajan asunnot voivat sijaita lähempänä. Poikkeustapauksissa myös kiinteä asutus, sitouduttuaan poikkeamiseen kirjallisesti, voi sijaita lähempänä. Pyhäjoella kaksi osayleiskaavaa on saanut lainvoiman (55 turbiinia, joista 42 offshore-hankkeessa yhdessä Raahen kanssa) ja kuusi kaavaa on valmisteluvaiheessa ( turbiinia). Pyhäjoen (ja Raahen) suurin energiahanke on Fennovoiman ydinvoimala Hanhikivi Pyhäjoen pohjoisosassa, Raahen rajan tuntumassa. Näin ollen kunnat ovat vain poikkeustapauksissa päättäneet itse asettaa metrimääräisiä suojavyöhykkeitä. Pyhäjoki ja Raahe ovat selviä tapauksia. Muutoin suojaetäisyyksistä ei ole tehty valtuustopäätöksiä. Aloitteessa, joka koskee metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, kiinnitetään pääasiassa huomiota kahteen laadulliseen kriteeriin: kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa ja asukkaiden hyvinvointi on turvattava. Mitä tulee kuntalaisten terveyteen ja tuulivoimaan, on asiaa koskien tehty useita tutkimuksia eri puolilla maailmaa. Osalla voidaan katsoa olevan enemmän tieteellistä pohjaa kuin toisilla. Työterveyslaitos on tehnyt tutkimuksen "Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset. Siinä on vertailtu 13 tutkimusta, jotka juontavat kuuteen kenttätutkimukseen kuudessa eri maassa, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Tutkimustiedot on koonnut Valtteri Hongisto, Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa Yhteenvetona voidaan sanoa, ettei tutkimusraportti anna suoranaisia todisteita haitallisista terveysvaikutuksista, mutta raportissa kiinnitetään myös huomiota siihen, että vastaavia tutkimuksia tulisi tehdä Suomessa. Asukkaiden viihtyvyyden kannalta tilanne on erittäin kaksijakoinen joko tuulivoimalat koetaan viihtyvyyttä alentavina tai sitten niihin suhtaudutaan neutraalisti. Kemiönsaarella on tehty tuulivoimaa vastustavia, mutta myös tuulivoimaa puoltavia nimienkeräyksiä. Molemmat ovat keränneet useita satoja nimiä. Tuulivoimavaihemaakuntakaava pysyy muuttumattomana, ja Kemiönsaaren osalta siihen on merkitty kaksi tuulivoimaloiden aluetta (tv) ja kaksi energiahuollon kohdetta (en). Näillä alueilla maanomistajien tasavertainen kohtelu voi kyseenalaistua, koska maakuntakaava pysyy muuttumattomana. Kemiönsaaren valtuuston mahdollinen päätös asutuksen ja tuulivoimaloiden välisestä suojavyöhykkeestä, joka käytännössä tekee tuulivoimasta mahdottoman, voidaan jossain vaiheessa muuttaa valtuuston toimesta. Sinä aikana kun valtuuston päätös suojavyöhykkeestä on voimassa, on erittäin kyseenalaista, voidaanko maanomistajien hajarakennusoikeutta hyödyntää,

11 11 koska kunta voi aina kumota suojavyöhykettä koskevan päätöksen päinvastaisella päätöksellä, mutta maakuntakaavaa tulee noudattaa, mistä voi seurata huomattavaa päänvaivaa tavanomaisessa rakennuslupien myöntämisessä. Uusi tuulivoimalamelua koskeva asetus, jota tullaan soveltamaan oikeuskäytännössä, voi hankaloittaa tilannetta entisestään, koska tuulivoimakaavoja voidaan tulevaisuudessa panna vireille maakuntakaavan ja lainsäädännön nojalla, mutta vastoin valtuuston päätöstä asutuksen ja tuulivoimaloiden välisestä suojavyöhykkeestä. Tämä on esimerkki tulkintavaikeuksista, joita suojavyöhykepäätöksestä voi seurata. Yhteenvetona voidaan sanoa, että lainsäädännöllisistä syistä ei ole perusteltua ryhtyä asettamaan metrin suojavyöhykettä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille. Myöskään käytännön syyt eivät puhu varovaisuusperiaatteen laajentamisen puolesta, mitä metrin etäisyys asutuksen ja tuulivoimaloiden välillä merkitsee. EHDOTUS (tekninen johtaja Lars Nummelin) Tekninen lautakunta päättää ehdottaa, että kunnanhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, ettei metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä aseteta. Lainsäädäntö ja käytännön tutkimukset ja tehdyt selvitykset eivät tue suojaetäisyyden asettamista. Kuntalaisaloitteen todetaan tämän myötä olevan loppuun käsitelty. ASIAN KÄSITTELY Johan Sundqvist ehdotti kuntalaisaloitteen käsittelyn pöydälle panemista seuraavaan kokoukseen saakka, koska taustamateriaalista puuttui ympäristöministeriön kirje. Kim Viljanen kannatti ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty pöydällepanoehdotus ja että asia ratkaistaan äänestyksellä. Äänestysehdotus: Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan seuraavasti: Jatkokäsittely = JAA Palauttaminen = EI Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestystulos, liite 14/2. JAA = 5 EI = 3 JÄTTI ÄÄNESTÄMÄTTÄ = 1 Puheenjohtaja totesi, että lautakunta jatkaa asian käsittelyä. Jatkokäsittelyssä Kim Viljanen ehdotti seuraavaa: Tekninen lautakunta päättää sosiaali- ja terveysministeriöltä pyydetyn ja saadun lausunnon mukaisesti ehdottaa, että kunnanhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että kaupallisten tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä sovelletaan metrin suojavyöhykettä. Kemiönsaaren kunta huomioi metrin suojavyöhykkeen kaikessa maankäytössä sekä tuulivoimaloiden rakennuslupatoiminnassa.

12 12 Johan Sundqvist kannatti ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty muutosehdotus ja että asia ratkaistaan äänestyksellä. Äänestysehdotus: Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan seuraavasti: Esittelijän ehdotus = JAA Viljasen/Sundqvistin ehdotus = EI Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestystulos, liite 14/3. JAA = 5 EI = 4 Kim Viljanen pyysi merkittäväksi pöytäkirjaan, että ympäristöministeriön kirje puuttui taustamateriaalista. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta on kokouksen aikana voinut tutustua ympäristöministeriön kirjeeseen. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Jakelu: - kunnanhallitus Kh ~ käännös ehdottaa valtuustolle, ettei metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä aseteta ja että kuntalaisaloite on loppuun käsitelty. Metreissä ilmaistulle suojaetäisyydelle ei löydy tukea lainsäädännössä. Liite Kuntalaisaloite 21/1

13 13 Dnr: KONCERN 323/ SULAUTUMISEN HYVÄKSYMINEN Kiinteistö Oy Berglund Kh ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Kunta omistaa kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy Berglundin sataprosenttisesti. Kiinteistöosakeyhtiö on Kemiön keskustassa sijaitseva rivitalo, jossa on vuokra-asuntoja. Kiinteistöosakeyhtiöllä on pitkään ollut kannattavuusongelmia, eikä se ole kyennyt lyhentämään lainoja. Yhtiön fuusioitumista Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:n kanssa on selvitetty, jotta kiinteisiin kustannuksiin päästäisiin käsiksi ja hallintoa saataisiin sujuvoitettua. Kummankin yhtiön hallitukset ovat teettäneet fuusiosuunnitelman. Fuusio merkitsisi, että Kiinteistö Oy Berglund sulautuisi Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:hyn. Fuusiovastikkeena maksettaisiin 644 vastaanottavan yhtiön nimellisarvotonta uutta osaketta sulautuvan yhtiön ainoalle osakkeenomistajalle, Kemiönsaaren kunnalle. Muuta fuusiovastiketta ei makseta. Fuusio ehdotetaan rekisteröitävän kaupparekisteriin Kummankin yhtiön yhtiökokous ottaa vielä kantaa mahdolliseen fuusioon. Myös valtuuston on hyväksyttävä fuusiosopimus. suhtautuu myönteisesti Kiinteistö Oy Berglundin ja Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:n väliseen fuusioon. Fuusiosopimus laaditaan ja valmistellaan valtuuston päätettäväksi. Hyväksyttiin. Veijo Lücke ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn. Kh ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Osakeyhtiölain 16 luvun 3 :n mukaan sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitusten on laadittava kirjallinen sulautumissuunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava. Suunnitelma toimii hallituksen ehdotuksena yhtiökokoukselle sekä perustana velkojien ja osakkeenomistajien arvioidessa suunnitellun fuusion vaikutuksia. Kunnan osalta valtuuston on hyväksyttävä sulautuminen ennen yhtiökokouksia. ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Kiinteistö Oy Berglundin ja Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:n sulautumisen.

14 14 23 KEMIÖNSAAREN LÄHETTILÄS 2015 Kh ~ käännös VALMISTELU (kehitysjohtaja Gunilla Granberg) Dnr: KONCERN 32/2015 Kemiönsaaren kunnan kehitysosasto perusti Kemiönsaaren lähettilään tittelin tarkoituksenaan muistuttaa siitä, että jokainen meistä voi tuoda esille Kemiönsaaren myönteisiä puolia niin kunnan rajojen sisä- kuin ulkopuolellakin. Kunnalle parasta mainosta ovat tyytyväiset asukkaat, jotka suhtautuvat myönteisesti kuntaansa. Kunta on pyrkinyt monella tapaa vahvistamaan kunnan positiivista imagoa. Tulomuuttajien määrä on pysynyt asukkaassa. Maistraatin tietojen mukaan Kemiönsaarelle muutti 240 henkilöä vuonna Tulomuuttajien määrä ei ole vähentynyt siitä huolimatta, että työpaikkojen määrä on vähentynyt vuosien saatossa. Vuoden lähettilästä on haettu Ilmoituslehdessä, Kemiönsaaren verkkosivuilla ja Kemiönsaaren Facebook-sivulla, joissa asukkaita on pyydetty jättämään ehdotuksia yrityksestä/yrittäjästä, yhdistyksestä, yhteisöstä tai yksityishenkilöstä, joka on tuonut esille Kemiönsaaren kuntaa myönteisessä hengessä. Jätetyt ehdotukset ilmoitetaan kunnanhallituksen kokouksessa. Myös kunnanhallitus voi halutessaan ehdottaa vuoden lähettilästä. Aiemmat Kemiönsaaren kunnan lähettiläät: Showdown Magi ja Kaj Kulla Hans Franzén Juha Ruusuvuori Laura Naukkarinen valitsee vuoden 2015 Kemiönsaaren lähettilään. Kunnianosoitus luovutetaan Axel Illassa 20. maaliskuuta 2015.

15 15 24 VUODEN YRITYKSEN/YRITTÄJÄN 2015 VALINTA Kh ~ käännös VALMISTELU (kehitysjohtaja Gunilla Granberg) Dnr: KONCERN 32/2015 Kemiönsaaren kunnanhallitus on määritellyt Vuoden yrittäjän/yrityksen kriteerit seuraavasti: Kemiönsaaren Vuoden yrittäjäksi tai yritykseksi voidaan valita Kemiönsaarella asuva yrittäjä tai kunnassa rekisteröity yritys. Myös muussa kunnassa rekisteröity yritys, jolla on merkittävää toimintaa saarella, voidaan valita vuoden yritykseksi. Vuoden yrittäjä valitaan pääsääntöisesti vuosittain, edellyttäen, että sopivia ehdokkaita löytyy. Vuoden yrittäjäksi voidaan valita fyysinen tai juridinen henkilö, jonka katsotaan täyttävän muutamia alla mainituista kriteereistä: 1. Yrittäjällä/yrityksellä tulee olla toimintaa Kemiönsaaren kunnassa 2. Yrittäjä/yritys on toiminut menestyvästi pitemmän aikaa 3. Yrittäjällä/yrityksellä on hyvä tuottavuus ja vakaa talous 4. Yrittäjä/yritys on luonut uusia työpaikkoja tai edistänyt muulla tavalla työllisyyttä kunnassa 5. Yrittäjällä/yrityksellä on pitkäntähtäimen strategia ja harkittu ympäristösitoumus 6. Yrittäjä/yritys on toiminnallaan edistänyt kuvaa Kemiönsaaresta ja toiminut kunnan tunnetuksi tekemiseksi 7. Yrittäjä/yritys on edistänyt Kemiönsaaren elinkeinorakenteen avartamista ja voi toiminnallaan luoda esikuvan yrittämiselle kunnassa 8. Yrittäjä/yritys on toiminut aktiivisesti saaren yritysorganisaatioissa ja valtakunnallisessa toiminnassa. valitsee vuoden yrittäjän. Ehdotuksia vuoden yrittäjäksi on pyydetty Ilmoituslehden ilmoituksessa, kunnan verkkosivuilla sekä kunnan Facebook-sivulla. Tällä tavoin kaikille asukkaille on annettu mahdollisuus ehdottaa vuoden yrittäjää. Myös kunnanhallituksella on mahdollisuus ehdottaa vuoden yrittäjää. Jätetyt ehdotukset jaetaan kunnanhallituksen kokouksessa. Kemiönsaaren kunnan aiemmat vuoden yrittäjät ovat: Servicestation K. Broman Strandellin Sähkö Oy Helmer Lundström Oy Ab Wilsons (Wilson Charter, Rosalan Viikinkikeskus, Bengtskär) valitsee vuoden yrittäjän/yrityksen. Kunnianosoitus luovutetaan Axel Illassa 20. maaliskuuta 2015.

16 16 25 OHJAUSRYHMÄN ASETTAMINEN Kh ~ käännös EHDOTUS (kunnanjohtaja Tom Simola) Dnr: OMSORG 155/2013 Valtuusto päätti , että kunnanhallitus asettaa poliittisen ohjausryhmän peruspalvelun tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman valmistelua ja käyttöönottoa varten. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata suunnittelutyön etenemistä ja investointien taloutta, ja lisäksi ohjausryhmän tulee seurata suunnitelman toteutumista kokonaisuudessaan. Valtuuston päätöksen mukaisesti ohjausryhmään kuuluvat peruspalvelulautakunnan ja teknisen lautakunnan puheenjohtajat sekä kunnanhallituksen edustajia. Ohjausryhmä voi pyytää mukaan asiantuntijoita. tekee valtuustolle ehdotuksen kiinteistösuunnitelman toteuttamisesta. nimittää ohjausryhmään kaksi kunnanhallituksen edustajaa sekä vanhusneuvoston puheenjohtajan. Ohjausryhmään kuuluvat lisäksi peruspalvelulautakunnan ja teknisen lautakunnan puheenjohtajat. Ohjausryhmän työskentelyyn osallistuvat myös kiinteistöpäällikkö ja peruspalveluosaston hallintopäällikkö sekä tarvittaessa hoitotyön päällikkö ja vanhustenhuollon päällikkö.

17 17 Dnr: KONCERN 360/ KUNNANHALLITUKSEN EDUSTAJAT LAUTAKUNNISSA JA TOIMIELIMISSÄ 2015 toukokuu 2017 Kh ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Hallintosäännön 67. :n mukaan kunnanhallitus valitsee läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajansa seuraaviin toimielimiin: - sivistyslautakunta - ruotsinkielinen koulujaosto - suomenkielinen koulujaosto - kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta - peruspalvelulautakunta - tekninen lautakunta - rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta - saaristolautakunta Kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa edellä mainituissa toimielimissä. päättää valita hallituksen jäsenistä edustajat edellä mainittuihin toimielimiin.

18 18 27 EDUSTUS KONSERNIYHTIÖISSÄ Täydennysvaali Kh ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Dnr: KONCERN 360/2012 Kemiönsaaren kunnalla on useita tytär- ja osakkuusyhtiöitä. Tytäryhtiöitä ovat yhtiöt, joista kunta omistaa vähintään 50 % ja osakkuusyhtiöitä yhtiöt, joista kunta omistaa vähintään 20 %. Osakkuusyhtiöitä ovat myös yhtiöt, joissa kunnalla on varsinainen hallituspaikka. On tärkeää, että kunnalla on hyvä näkyvyys niihin yhtiöihin, joista kunta omistaa vähintään 20 %, ja myös joihinkin muihin yhtiöihin, joissa omistusosuus on pienempi. Sisäisen valvonnan kannalta on tärkeää, että kunkin yhtiön hallituksessa on vähintään yksi kunnan virkamies. Mikäli kunnalla on useampi edustaja yhtiön hallituksessa, voidaan muut edustajat valita poliittisin perustein. On suositeltavaa, ettei kaikkia hallituksen jäseniä vaihdeta yhdellä kertaa. Voidaan pitää etuna, että yhtiöiden hallituksissa on edustajia Kemiönsaaren eri osista ja että esim. yhtiön toimialan tuntemus huomioidaan tietyissä tapauksissa. Konserniohjeen mukaisesti kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat konserniyhteisöjen hallintoelimiin. Konserniohje ja luettelo nykyisestä kokoonpanosta annetaan tiedoksi. esittää jäsenten valintaa yhtiöiden hallituksiin seuraavasti: Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (omistusosuus 81,80 %) - yhtiö omistaa 105 vuokra-asuntoa Varsinaiset: 2 jäsentä + kiinteistöpäällikkö Thomas Ginlund (ei varajäseniä) Kimitoöns Värme Ab Kemiönsaaren Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) - kaukolämmön tuotanto ja jakelu Varsinaiset: 3 jäsentä + kunnanjohtaja Tom Simola Varajäsenet: 4 henkilökohtaista varajäsentä Dalsbostäder Oy Ab (omistusosuus 100 %) - yhtiö omistaa 88 vuokra-asuntoa Varsinaiset: 5 jäsentä + tekninen johtaja Lars Nummelin Varajäsenet: 6 varajäsentä Dragfjärds Industri Ab Dragsfjärdin Teollisuus Oy (omistusosuus 100 %) - toimitilojen vuokraus Varsinaiset: 5 jäsentä + kunnanjohtaja Tom Simola Varajäsenet: 6 varajäsentä Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy (omistusosuus 75,32 %) - kiinteistöyhtiö Varsinaiset: kiinteistöpäällikkö Thomas Ginlund Varajäsenet: sivistysjohtaja Mats Johansson

19 19 Faxxell 2.0 (omistusosuus 40 %) - kehitysyhtiö Varsinaiset: 2 jäsentä Varajäsenet: 1 varajäsen (ei henkilökohtainen) Rouskis Oy (omistusosuus 9,77 %) - jätehuolto Varsinaiset: 1 jäsen Varajäsenet: 1 henkilökohtainen varajäsen Johanna Jansson ehdotti Hanna Backmanin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Kh ~ käännös esittää jäsenten valintaa seuraavien yhtiöiden hallituksiin: Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (omistusosuus 81,80 %) - yhtiö omistaa 105 vuokra-asuntoa Varsinaiset: 2 jäsentä + kiinteistöpäällikkö Thomas Ginlund (ei varajäseniä) Kimitoöns Värme Ab - Kemiönsaaren Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) - kaukolämmön tuotanto ja jakelu Varsinaiset: 3 jäsentä + kunnanjohtaja Tom Simola Varajäsenet: 4 henkilökohtaista varajäsentä Dalsbostäder Oy Ab (omistusosuus 100 %) - yhtiö omistaa 88 vuokra-asuntoa Varsinaiset: 5 jäsentä + tekninen johtaja Lars Nummelin Varajäsenet: 6 varajäsentä Dragfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy (omistusosuus 100 %) - toimitilojen vuokraus Varsinaiset: 5 jäsentä + kunnanjohtaja Tom Simola Varajäsenet: 6 varajäsentä Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy (omistusosuus 75,32 %) - kiinteistöyhtiö Varsinaiset: kiinteistöpäällikkö Thomas Ginlund Varajäsenet: sivistysjohtaja Mats Johansson Faxell 2.0 Oy Ab (omistusosuus 40 %) - kehitysyhtiö Varsinaiset: 2 jäsentä Varajäsenet: 1 varajäsen (ei henkilökohtainen)

20 20 Rouskis Oy (omistusosuus 9,77 %) - jätehuolto Varsinaiset: 1 jäsen Varajäsenet: 1 henkilökohtainen varajäsen valitsi jäsenet seuraavien yhtiöiden hallituksiin: Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Varsinaiset jäsenet Torolf Isberg Veijo Lücke Roger Hakalax Kimitoöns Värme Ab Kemiönsaaren Lämpö Oy Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kalevi Kallonen Mika Lehtinen Sven-Erik Kinos Kjell Heinonen Annalena Sjöblom Inger Wretdal Tom Simola Lars Nummelin Dalsbostäder Oy Ab Varsinaiset jäsenet Hanna Backman Kristian Ek Mats Johansson Jari Lehtivaara Annalena Sjöblom Lars Nummelin Varajäsenet (ei henkilökohtaiset) Ingalill Slotte Hans Mikael Eriksson Henna Jäntti Veronica Heikkilä Mats Sundblom Thomas Ginlund Dragfjärds Industri Ab Dragsfjärdin Teollisuus Oy Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (ei henkilökohtaiset) Pertti Kaarte Kurt Tuominen Jari Lehtivaara Johan Sundqvist Stefan Långström Annalena Sjöblom Tommy Sorsa Johan Kinos Nils Wretdal Leif Byman Gunilla Granberg Tom Simola Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Thomas Ginlund Mats Johansson Faxell 2.0 Oy Ab Varsinaiset jäsenet Wilhelm Liljeqvist Tom Simola Varajäsen (ei henkilökohtainen) Martti Murto