TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto MODULAARISEN OPPIMATERIAALIN HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖISISSÄ OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto MODULAARISEN OPPIMATERIAALIN HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖISISSÄ OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Robert From MODULAARISEN OPPIMATERIAALIN HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖISISSÄ OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomiinsinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä, työn nimi Robert From Modulaarisen oppimateriaalin hyödyntäminen sähköisissä oppimisympäristöissä Päivämäärä: Sivumäärä: 90 Osasto Professuuri Automaatio- ja systeemitekniikan osasto AS-75 Viestintätekniikka Työn valvoja Prof. Pirkko Oittinen Työn ohjaaja Prof. Pirkko Oittinen Kiinnostus sähköisiä oppimisympäristöjä kohtaan kasvaa koko ajan. Tietotekniikan tarjoamat edut, kuten ajan ja paikan asettamista rajoituksista eroon pääseminen, monipuolistavat oppimista. Sähköisen oppimisen piirissä on viime vuosina noussut esille suurta mielenkiintoa osakseen saanut sähköisen oppimisen toteutustapa. Konsepti perustuu modulaarisen oppimateriaalin (Learning Object - LO) hyödyntämiseen oppimissisältöjen hallintajärjestelmän (Learning Content Management System - LCMS) avulla. LCMS-järjestelmien avulla voidaan oppijoiden hallinnoinnin ja oppimisen organisoinnin lisäksi luoda, tallentaa, yhdistellä ja toimittaa personoitua sähköistä oppimateriaalia. LO:t ovat modulaarisia tiedonpalasia joilla on selkeästi määritelty opetustavoite. Suurin LO:iden tarjoama etu on materiaalin uudelleenkäytettävyys eri konteksteissa. Lisäksi heterogeenisistä lähteistä tulevia LO:ita voidaan yhdistellä kokonaisuuksien luomiseksi. Sisällöntuotantoprosessissa voidaan siten käyttää orgaanisaatioiden oman henkilökunnan, ulkopuolisten asiantuntijoiden, kustantajien sekä muiden sisällöntuottajien aineistoja. Diplomityössä selvitetään LO-konseptin soveltuvuutta sähköiseen oppimiseen, erityisesti korkeakouluympäristössä. Tämä tapahtui implementoimalla sähköinen oppimisympäristö sekä keräämällä siihen oppimateriaalia joka muokattiin LO-muotoon. Teknillisen korkeakoulun opiskelijoista koostunut koeryhmä opiskeli materiaalit sähköisen oppimisympäristön avulla jonka jälkeen ryhmältä kerätiin palautetta oppimisympäristöön ja oppimateriaaliin liittyvistä seikoista. Tulokset olivat rohkaisevia LO-konseptin käytön kannalta. Oppimateriaali ja sähköinen oppimisympäristö koettiin hyvälaatuisiksi ja oppimista tukeviksi. Koeryhmän jäsenet haluaisivat myös tulevaisuudessa käyttää sähköisiä oppimisympäristöjä opiskelussaan. Sähköinen oppiminen koettiin tukiprosessina perinteiselle luokkaopetusmallille, yksinomaan sähköiseen oppimiseen ei oltu valmiita siirtymään. Avainsanat sähköinen oppimisympäristö, LO, learning object, modulaarinen oppimateriaali, oppisisältö, LCMS, oppimissisältöjen hallintajärjestelmä Kieli suomi

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Author, Name of Thesis ABSTRACT OF MASTER S THESIS Robert From Utilising Modular Educational Content in elearning Environments Date: March 27 th, 2003 Number of pages: 90 Department Professorship Department of Automation and Systems Technology Supervisor Prof. Pirkko Oittinen AS-75 Media Technology Instructor Prof. Pirkko Oittinen The interest towards elearning environments is constantly growing. The advantages of information technology, such as the riddance of the constraints of time and place, diversify learning. There has in recent years emerged a way of implementation for elearning which has garnered a lot of interest in the elearning community. The concept is based on the use of modular pieces of educational content (Learning Objects LO) in Learning Content Management Systems (LCMS). LCMS s enable, in addition to administering the activities of learners and the organisation of learning, the creation, storage, combining and delivery of personalised digital educational content. LO s are modular pieces of information with a clearly defined learning objective. The greatest benefit of LO s is the reusability of educational material in different contexts. Furthermore it s possible to combine LO s from heterogeneous sources to create larger entities. This enables the use of an organisations own staff, outside subject experts, publishers as well as other content providers in the creation of content. The suitability of LO s for elearning, especially in institutions of higher learning, is examined in this master s thesis. This was done by implementing an elearning environment and gathering educational material which was moulded into LO-form. A group of students at the Helsinki University of Technology studied the materials in the elearning environment after which feedback concerning aspects of the elearning environment and the educational material was gleaned. The results were encouraging towards the future use of the LO-concept. The educational material and the elearning environment were perceived to be of high quality. The group of students also wanted to use elearning environments in their future studies. elearning was perceived as a supporting process for traditional classroom teaching, the students weren t prepared to switch to solely using elearning environments. Keywords elearning environment, LO, learning object, LCMS, learning content management system Language Finnish

4 ALKUSANAT Tämä diplomityö on laadittu Teknillisen korkeakoulun Viestintätekniikan laboratoriossa välisenä aikana. Haluan kiittää kaikkia laboratorion työntekijöitä hyvästä seurasta sekä heiltä saamastani avusta. Kiitokset myös Graafisen teollisuuden tutkimussäätiölle työni rahoittamisesta sekä Edusolutions Oy:lle sähköisen oppimisympäristön tarjoamisesta käyttööni. Erityiskiitokset haluan esittää työni ohjaajalle ja valvojalle professori Pirkko Oittiselle. Ilman Pirkon apua en olisi näitä alkusanoja nyt kirjoittamassa. Haluan myös kiittää sukulaisiani ja ystäviäni, erityisesti isääni ja äitiäni. Man skall alltid spara det bästa till sist: Tack, Linn. Helsingissä Robert From

5 1 JOHDANTO Yleistä Työn tavoite ja toteutus STANDARDOINTITYÖ Yleistä XML RDF Dublin Core IEEE LTSC IMS ADL AICC PROMETEUS ARIADNE TIEKE Yhteenveto sähköisen oppimisen standardointityöstä OPPIMISSISÄLTÖJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Yleistä LCMS-järjestelmän määritelmä LCMS-järjestelmään perustuva sähköinen oppimisympäristö LO:n luominen Kurssin luominen Kurssin ottaminen Kommunikointi Oppijoiden ja suoritusten hallinnointi LEARNING OBJECT (LO) Yleistä LO:iden historia LO:n määritelmä? LO-konseptin käytön puolesta puhuvia seikkoja LO-konseptin käyttöä vastaan puhuvia seikkoja Learning Object Metadata (LOM) LO:iden sisällöntuotanto Yhteisten käytäntöjen luominen Sisällön kontekstualisoiminen LO-tietokannat LO-KONSEPTIN TESTAUS Yleistä Tutkimuksen tarkoitus Tieteellinen tutkimus Kyselytutkimus Kyselylomakkeen laatimisen teoriaa Havaintoaineiston käsittely Tallennus ja tarkistus Tilastolliset tunnusluvut Koejärjestely Sähköinen oppimisympäristö Sisällöt Koeryhmä...61

6 6 TULOKSET Yleistä Varsinaisiin tuloksiin vaikuttavia seikkoja Sähköinen oppimisympäristö Oppimateriaali Sähköisten oppimisympäristöjen käyttö tulevaisuudessa POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yleistä Sähköinen oppimisympäristö LO-pohjainen oppimateriaali Sähköiset oppimisympäristöt tulevaisuudessa YHTEENVETO...90 LÄHDELUETTELO...92 LIITTEET LIITE 1: LOM-standardin Base Schema LIITE 2: Ensimmäisen palautekierroksen palautelomake LIITE 3: Toisen palautekierroksen palautelomake

7 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Tietotekniikan integroiminen arjen eri osa-alueisiin on jatkuvan tutkimuksen kohteena. Erilaiset mobiilit päätelaitteet ovat muokanneet ihmisen käyttäytymistä ja toimintamalleja, Internet on moninkertaistanut saatavilla olevan informaation määrän ja digi-tv tekee tuloaan markkinoille. Elinympäristön digitalisoituminen on koko ajan yhä kokonaisvaltaisempaa. Tietotekniikkaa on jo pidemmän aikaa käytetty myös opetuksen tukena, varsinkin yksityisellä sektorilla. Tähän saakka sähköistä oppimista, elearning:ia, on käytetty pääsääntöisesti perinteisen luokkaopetusmallin tukiprosessina. Sisällöt ovat olleet geneerisiä perusaineistoja joiden suunnittelussa käytetyt pedagogiset mallit ovat olleet riittämättömiä. Lisäksi oppimateriaalin esitystavoissa ei ole otettu tarpeeksi hyvin huomioon tietokoneavusteisen opiskelun asettamia rajoituksia. Varsinaisesta tietotekniikan aiheuttamasta merkittävästä muutoksesta opetuksen saralla ei voida puhua, vaikka se onkin antanut opetukselle uuden kanavan. Sähköisen oppimisen sektori kasvaa kuitenkin koko ajan. Markkinatutkimusyhtiö IDC:n vuonna 2001 julkaiseman selvityksen mukaan yksityisen sektorin sähköisen oppimisen markkinat tulevat kooltaan olemaan 11 miljardia dollaria vuoden 2003 aikana. Edellä mainittuun lukuun ei ole sisällytetty julkishallinnon sisäisiä sähköisen oppimisen hankkeita eikä yritysten sisäisiä kehitysprojekteja. Mikä on siis seuraava sähköisen oppimisen killer application, tai paremmin sanottuna killer environment? /18/ Seuraavaa kehitysaskelta suunniteltaessa on otettava huomioon myös minkälainen toiminnallisuus oppijoiden mielestä on tärkeää sähköisessä oppimisympäristössä. Floridan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa /36/ identifioitiin neljä aspektia jotka koettiin tärkeiksi: vuorovaikutus sisällön kanssa, keskustelu ja yhteisöllinen oppiminen, oppimisen aikatauluttaminen ja opintojen kulkua ohjaava apuväline, tuki jonka avulla saadaan nopeasti vastauksia ongelmiin sekä muuta oppimisympäristöön liittyvää apua. Ottamalla huomioon edellä mainitut seikat sähköisen oppimisympäristön luoja voi parantaa oppimisprosessin laatua huomattavasti. Viime vuosina on sähköisen oppimisen piirissä tullut esiin uusi konsepti joka on saanut osakseen erittäin suurta huomiota. Learning Content Management System:in (LCMS)

8 uskotaan mullistavan sähköisen oppimisen kentän. LCMS-järjestelmien avulla voidaan tuottaa personoituja oppimiskokemuksia nopeasti, monipuolisesti ja kustannustehokkaasti. Niihin on integroitu työkalut joiden avulla voidaan luoda laadukasta oppimateriaalia, säilyttää oppimateriaali tietokannoissa, muokata oppimateriaalista korkealaatuisia kokonaisuuksia sekä toimittaa oppimateriaali tilanteeseen sopivaan jakelukanavaan oppijan saataville. /14/, /35/ LCMS-järjestelmien oppimateriaalit perustuvat Learning Object:ihin (LO). LO:t ovat modulaarisia tiedonpalasia jotka käsittelevät jotain tarkasti rajattua aihetta ja ovat itsenäisesti opiskeltavissa olevia pienimuotoisia kokonaisuuksia. LO:iden käytön perusajatuksena on /30/, /47/, että sen sijaan että jokaisen kurssin aineisto joudutaan luomaan kokonaisuudessaan uudestaan uutta kurssia aloitettaessa, käytetään LO:ita joita yhdistelemällä tuotetaan oppijan tarpeiden mukaan räätälöityjä sisältöjä. Tällä tavoin saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä koska oppimateriaalin kehitykseen käytetty rahamäärä jakautuu useamman käyttäjän maksettavaksi mutta lisäksi luodaan kokonaan uusia mahdollisuuksia personoida opetusta oppijan tarpeiden mukaiseksi. Toisaalta tulee myös mahdolliseksi käyttää useista eri lähteistä peräisin olevaa aineistoa. Yksittäiset LO:t voivat tulla niin kustantajilta, kurssin järjestäjiltä tai muilta soveltuvilta tahoilta, jolloin voidaan aina löytää sopivin vaihtoehto sisältökokonaisuuksia luodessa. Perinteisessa luokkaopetusmallissa jokaista opettajaa kohden on useita kymmeniä oppijoita. LCMS-järjestelmät voivat tulevaisuudessa toimia oppijoiden henkilökohtaisina ohjaajina. Ne seuraavat oppijan kehitystä ja ohjaavat sitä haluttujen tietojen ja kompetenssien saavuttamiseksi. 1.2 Työn tavoite ja toteutus Tämän työ käsittelee LCMS-järjestelmien ja LO-konseptin käyttöä sähköisessä oppimisessa. Työn tarkoituksena on selvittää modulaarisen oppimateriaalin käyttöä sähköisissä oppimisympäristöissä. Optimaalisesta tiedon esitystavasta sähköisissä oppimisympäristöissä oli epäselvyyttä ja LO-konseptin saama huomio herätti kiinnostuksen modulaarisia sisältöjä kohtaan. Samalla haluttiin tutkia koko sähköisen oppimisen prosessia ja sen perustana olevaa järjestelmää. LCMS-järjestelmät ovat sähköisen oppimisen kentän kartoituksen perusteella luonnollinen valinta LO-pohjaisen sisällön säilytykseen, luomiseen ja toimittamiseen. Viestintätekniikan laboratoriossa ei oltu aikaisemmin tutkittu modulaarisen oppimateriaalin käyttöä korkeakouluympäristössä. Tämä työ on siten ensimmäinen katsaus

9 kyseiseen problematiikkaan. Siksi käytännön toteutuksesta kuten esimerkiksi oppimateriaalin muokkauksesta ei ole aikaisempaa tietoa. Tästä syystä tutkimuksen tuloksia voidaan pitää enemmänkin suuntaa antavina, LO:iden ja LCMS-järjestelmien täyttä potentiaalia ei tutkimuksen tässä vaiheessa voida vielä täysin hyödyntää. Työn kirjallisuuspohjaisessa osassa kartoitetaan LCMS-järjestelmien ja LO:iden kannalta relevantit sähköisen oppimisen standardointihankkeet ja -ryhmät. Niiden tekemää työtä kuvataan lyhyesti standardointityön yleiskuvan hahmottamiseksi. Standardointityötä on kartoitettu koska modulaarisen oppimateriaalin laajamittainen käyttöönotto ja hyödyntäminen vaatii standardoituja ratkaisuja. Yhteensopivuus ja uudelleenkäytettävyys ovat edellytyksiä LO:iden käytölle, ilman konsensusta teknisistä aspekteista alan toimijoiden parissa LO-konsepti ei tule yleistymään. Standardointityön tarkastelu kertoo tulevaisuuden kehityssuunnista sekä miten tämän työn tulosten perusteella voidaan jatkossa kehittää opetusta korkeakouluympäristössä. Standardointityön jälkeen käsitellään LCMS-järjestelmien määritelmää ja rakennetta. Kuvataan sähköisen oppimisen prosessi jonka perustana toimii LCMS-järjestelmä. Kuvauksen on tarkoitus olla kattava käsitteellinen selvitys LCMS-järjestelmän toiminnasta ja sen perusteella tulisi tulevaisuudessa voida suunnittella sähköinen oppimisympäristö esimerkiksi viestintätekniikan laboratorion opetuksessa käytettäväksi. Tämän jälkeen selvitetään LO-teoriaa sekä luodaan määritelmä siitä mikä LO oikeastaan on. Kartoitetaan LO-konseptin hyviä ja huonoja puolia sekä LO:iden sisällöntuotantoa. Työn kokeellisessa osassa tutkitaan LO-konseptin soveltuvuutta sähköiseen oppimiseen. Implementoidaan sähköinen oppimisympäristö ja kootaan oppimateriaalia joka muokataan LO-muotoon. Annetaan sisällöt opiskelijoista koostuvan koeryhmän opiskeltaviksi ja kerätään palautetta mahdollisimman kattavasti LO:iden sekä sähköisen oppimisympäristöön liittyvistä eri tekijöistä. Saatujen tulosten perusteella pyritään selvittämään voidaanko LO:ista koottuja kursseja opiskella luontevasti ja tehokkaasti. Tutkitaan ovatko paloista kootut sisällöt selkeitä ja laadukkaita ja minkälaista ideaalisen oppisisällön tulisi olla. Samalla yritetään kartoittaa opiskelijoiden asenteita sähköisen oppimisympäristön käyttöä kohtaan tulevaisuudessa sekä minkälaisia sähköisten oppimisympäristöjen heidän mielestään tulisi olla.

10 2 STANDARDOINTITYÖ 2.1 Yleistä Sähköisen oppimisen alueella on tällä hetkellä kehitteillä useita eri kehitysvaiheissa olevia standardointiehdotuksia eli spesifikaatioita. IEEE:n LOM ja ADL:n SCORM ovat näistä kaksi suurimman kypsyyden saavuttaneista; LO:iden metatietoa käsittelevä IEEE:n LOM on jo hyväksytty viralliseksi standardiksi. LCMS:iin ja LO:ihin perustuvat oppimisratkaisut ovat kuitenkin vielä kehityksensä alkuvaiheessa. Sähköisen oppimisen standardien uskotaan auttavan muun muassa seuraavien ongelmien ratkaisemisessa: - Miten voidaan yhdistellä ja sekvensoida sisältöä useista lähteistä? - Miten tuotetaan sisältöjä joita voidaan uudelleenkäyttää, yhdistellä ja purkaa nopeasti ja helposti? - Miten minimoidaan todennäköisyys että sähköisen oppimisratkaisun ostaja joutuu tilanteeseen jossa hän on sidottu palveluntarjoajan teknologiaan? - Miten sähköiseen oppimisratkaisuun investoija voi olla varma että investointipäätös on viisas ja riskitön? /24/ Standardit ja spesifikaatiot luovat yleisesti käyttöönotettuina puitteet sähköisen oppimisen kehityksen ohjaamiselle yhtenäiselle uralle, josta hyötyvät niin palveluntarjoajat kuin loppukäyttäjätkin. Standardointityössä on toki otettava huomioon esimerkiksi kulttuurien väliset erot, mutta erityisesti käyttäjältä piilossa olevien teknisten ratkaisujen standardointia voidaan pitää välttämättömän tärkeänä LO-pohjaisten sähköisten oppimisratkaisujen mahdollisimman tehokkaalle käytölle. Sähköisen oppimisen standardi tai spesifikaatio rakentuu useasta osasta. Taulukossa 1 on esitetty yleisesti kokonaisvaltaisen elearning-standardin perusosat.

11 Taulukko 1. elearning-standardin rakenteelliset osat. /8/ Aihe: Data Data-formaatti Viestin pakkaus Transaktioiden hallinta Turvallisuuden hallinta Sisällön kehystäminen Kuvaus: Data-spesifikaatio määrittelee mitä dataa pitää olla saatavilla esimerkiksi toisen sähköisen oppimisjärjestelmän kanssa keskusteltaessa. Data voi olla esimerkiksi oppilas-tietoja, harjoitustehtäviä jne. Data-spesifikaatiossa määritellään myös kaikkien data-fragmenttien nimet sekä missä muodossa ne tulee esittää, esim. tekstinä tai desimaalilukuna. Data-formaatin spesifikaatio määrittelee miten data on pakattu sitä käsiteltäessä. Pakkauksen määrittelytapoja on monta, mutta sähköisissä oppimisympäristöissä selvästi yleisin tapa on käyttää XML-kieltä. Viestin pakkauksen spesifikaatio määrittelee protokollan jota käytetään siirrettäessä dataa järjestelmien välillä. Yleisimmin käytetty protokolla on HTTP (Hyper-Text Transfer Protocol) joka on standardiprotokolla sivujen välittämiseen Internetin ylitse. Transaktioidenhallinta-spesifikaatio määrittelee yksityiskohtaisesti miten vastaanottavan järjestelmän tulee käsitellä vastaanotettua dataa, kuten uuden oppijan luomista tai oppilasrekisterin päivitystä. Turvallisuudenhallinta-spesifikaatio määrittelee yksityiskohtaisesti miten siirrettävää dataa tulee suojata, miten lähettäjän henkilöllisyys sekä lähettävän henkilön oikeus pyydettyyn transaktioon varmistetaan. Sisällönkehys-spesifikaatio määrittelee yksityiskohtaisesti minkälaisen ympäristön järjestelmä luo sisällölle sen jälkeen kun se on avattu. Yksinkertaisin esimerkki on uusi selainikkuna johon sisältö avataan. Kehittyneemmät kehykset ovat esimerkiksi selain-ikkunoita jotka voivat vaihtaa tietoa sähköisen oppimisjärjestelmän kanssa ja päivittyvät oppijan toimien mukaan. Siirrettävä tieto voi olla esimerkiksi käyttäjän tunnistetietoja tai pisteitä ja suorituksia jotka taltioidaan järjestelmän rekistereihin. Tässä luvussa käydään lyhyesti ja tarkoituksenmukaisesti läpi tärkeimmät LCMS:iin ja LO:ihin liittyvät standardit, spesifikaatiot sekä niitä kehittävät instanssit, pureutumatta kuitenkaan syvemmin teknisiin yksityiskohtiin. 2.2 XML XML on W3C:n (World Wide Web Consortium) luoma metakieli, eli sen avulla kuvataan tiedon rakennetta. XML on väline, jonka avulla voidaan esittää tiedon hierarkiaa sekä kapseloida dataa.

12 XML:n avulla määritellään oikeammin sanottuna rakenteellisia merkkauskieliä joihin käyttäjä voi itse luoda rakenteen ja kieliopin tarpeidensa mukaan. Se on SGML:n (Standard Generalised Markup Language) osajoukko mutta huomattavasti kevyempi ja helpompi ottaa käyttöön. /10/,/20/ Yhtenä XML:n perusajatuksena on erottaa rakenne, sisältö ja muotoilu toisistaan mahdollistaen siten tiedon vapaan siirrettävyyden. Toinen XML:n perusajatus on laitteistoja ympäristöriippumattomuus. XML ei ole riippuvainen esimerkiksi käyttöjärjestelmästä, vaan sitä voidaan käyttää niin UNIX- kuin Windows-ympäristöissä sekä periaatteessa missä tahansa muussakin järjestelmässä. /10/ Yksinkertainen esimerkki XML-tiedostosta: <kirja> <nimi>the science fiction stories of Jack London</nimi> <kirjailija>london, Jack<kirjailija> <julkaisija>carol Publishing Group</julkaisija> </kirja> XML käyttää nk tageja merkitsemään dataa. Tagit merkitään kulmasuluilla (<, >), alkutagin (esim <kirja>) ja lopputagin (tässä tapauksessa </kirja>) väliin syötetään haluttu data, kuten esimerkiksi kirjan nimi. Tagien sisällä voi datan lisäksi olla myös muita tageja (nk. nested tags), kuten yllä olevassa esimerkissä./41/ XML avulla voidaan kategorisoida aineistoja ja kuvata niitä, joka mahdollistaa tiedon käyttämisen eri järjestelmien välillä. Esimerkiksi edellä mainittua kirja-esimerkkiä voitaisiin käyttää esimerkiksi verkkokirjakaupassa tai kirjailijan tietokannassa. XML siis kuvailee dataa, se miten kuvauksia halutaan käyttää hyväksi on implementoijan itsensä päätettävissä./41/ Koska kaksi XML:n avulla toimivaa järjestelmää voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, niin XML:n avulla parannetaan sähköisten oppimisympäristöjen välistä yhteensopivuutta. XML sopii myös oppimateriaalin säilyttämiseen koska se erottaa sisällön ja ulkoasun toisistaan. Tämä varmistaa sisältöjen yhteensopivuuden eri alustoille sekä helpottaa personointia ja yhdenmukaisen ilmeen luomista oppimisympäristön./10/ 2.3 RDF

13 RDF (Resource Description Framework) on W3C:n luoma viitekehys metatiedon kuvaamiseen ja vaihtoon. Se perustuu kolmeen käsitteeseen: - Resurssi (Resource) on mikä tahansa asia jolla voi olla oma URI (Uniform Resource Identifier). Resursseja ovat esimerkiksi www-sivut ja jokainen XMLdokumentin elementti. - Ominaisuus (Property) on resurssi jolla on nimi jota voidaan myös käyttää ominaisuutena, kuten Säveltäjä tai Taulukko. - Lause (Statement) koostu resurssista, ominaisuudesta ja arvosta (value). Osia kutsutaan lauseen subjektiksi, predikaatiksi ja objektiksi. /13/ XML:n avulla voidaan kätevästi kuvata edellä mainittujen käsitteiden tarkoituksia ja niiden välisiä yhteyksiä. RDF on suunniteltu seuraavat tavoitteet mielessä pitäen: - Itsenäisyys (Independence). Kuka tahansa vai määritellä uusia Ominaisuuksia, sen sijaan että tarvittaisiin instituutio joka määrittelisi ja hallinnoisi kaikkia kuvauksia. - Vaihdettavuus (Interchange). RDF:n Lauseet voidaan esittää XML:n avulla, joka helpottaa sisältöjen vaihtoa järjestelmien välillä. - Skaalautuvuus (Scalability). RDF:n Lauseet ovat kolmesta osasta koostuvia yksinkertaisia rekistereitä. Siksi niiden käyttö ja hallinnointi on helppoa ja tehokasta. Skaalautuvuuden tärkeys korostuu entisestään muun muassa Internetin tietomäärän kasvun myötä. /13/ Vaikka XML vaikuttaisi jo itsessäänkin olevan sopiva tapa metatiedon käsittelyyn, niin se ei sitä kuitenkaan ole. XML erottaa elementit(elements) ja elementtityypit(element types) toisistaan, tavalla joka muistuttaa Ominaisuuksien ja Lauseiden erottelua RDFmäärittelyssä. XML ei kuitenkaan ole yksinään tehokkaasti skaalautuva, joka on yksi RDF:n suunnittelun lähtökohdista. Ensinnäkin elementtien järjestys on XML:ssä merkitsevä, vaikka se ei esimerkiksi tiedon hakijalle yleensä ole millään tavalla tärkeää. Järjestyksen merkitsevyys tarkoittaa myös, että miljoonien tietohiukkasten järjestystä täytyy kontrolloida, joka on käytännössä erittäin vaikeaa ja kallista. Lisäksi XML:n avulla luotavien tietorakenteiden sisällöt voivat olla sekoitus muun muassa tiedostopuita, graafeja ja tekstiä, niin sisältöjen hallinta tietokoneen muistissa muodostuu erittäin hankalaksi jo pienilläkin datamäärillä. /32/ XML on kuitenkin ehdottoman tärkeä apuväline vaihdettavuuden parantamiseksi. XML on www-ympäristöissä selvästi paras formaatti metatiedon vaihtamiseen, mutta yksinään se ei tehtävästä selviä. /13/

14 RDF:n ja XML:n välistä suhdetta voidaan siis kuvata siten että RDF on viitekehys ja XML on syntaksi metatiedon ilmaisemisessa. RDF toimii infrastruktuurina joka mahdollistaa metatiedon koodauksen, vaihdon ja uudelleenkäytön. /32/ 2.4 Dublin Core Dublin Core on DCMI:n (Dublin Core Metadata Initiativen) luoma laajasti käytetty spesifikaatio digitaalisia resursseja sisältävien kokoelmien metatietokentistä. DCMI:n missio on helpottaa resurssien löytämistä Internetistä kehittämällä metatietostandardeja joiden avulla resursseja voidaan löytää yli aiherajojen sekä luomalla puitteet eri metatietokokoelmien määrittelyjen yhteistoiminnalle. Lisäksi tavoitteena on helpottaa alueellisten tai muilla tavoin rajattujen metatietosettien luomista. /17/ Elementin kuvaamiseen Dublin Core:n avulla käytetään viittätoista ydinkenttää /45/. - Nimeke. Tekijän tai julkaisijan antama elementin nimi. - Tekijä. Henkilö tai yhteisö, joka on ensisijaisesti vastuussa elementin sisällön luomisesta - Aihe. Elementin sisällön aihealueen kuvaus - Kuvaus. Elementin sisällön kuvaus, esimerkiksi tekstidokumentin tiivistelmä. - Julkaisija. Organisaatio tai henkilö, joka on julkaissut tai muulla tavoin asettanut elementin käyttöön. - Muu tekijä. Henkilö tai organisaatio, joka Tekijä-kentässä mainittujen henkilöiden/ organisaatioiden lisäksi on osallistunut merkittävästi elementin luomiseen, mutta jonka panos on kuitenkin ollut toissijainen verrattuna tekijän osuuteen. - Päivämäärä. Päivämäärä joka jollain tavalla liittyy elementin elinkaareen. - Laji. Elementin luonne tai sisällön tyyppi. - Formaatti. Elementin fyysinen tai digitaalinen ilmiasu, esimerkiksi tiedostomuoto kuten XML. - Identifikaatiotunnus. Elementin yksiselitteisesti identifioiva tunnus. - Lähde. Elementti johon kuvailtava elementti perustuu. - Kieli. Elementin kieli. - Suhde. Viittaus muuhun elementtiin johon kuvailtava elementti viittaa. - Kattavuus. Elementin sisällön kattavuus, lähinnä asiasisältöön liittyen. - Oikeudet. Elementin tekijän- tai käyttöoikeudet.

15 Alunperin metatietospesifikaatio oli tarkoitettu vain www-resurssien kuvaamiseksi, mutta monet viralliset instituutiot kuten kirjastot, museot ja eri hallitusten virastot ja kaupalliset organisaatiot ovat ottaneet Dublin Core:n käyttöönsä. DCMI:n työhön kuuluu työryhmien hallinnointi, globaalien workshoppien järjestäminen, konferenssien järjestäminen sekä metatieto-standardien ja käytäntöjen käyttöönoton edistäminen. Dublin Core-ryhmän työ on lisäksi vaikuttanut useisiin sähköisen oppimisen standardeja luoviin ryhmiin; esim IEEE:n ja IMS:n työ sisältää Dublin Core:n osia. /46/ 2.5 IEEE LTSC IEEE (Institute of Electrical and Electronics Engineers) on erittäin tunnettu ja vaikutusvaltainen organisaatio. LTSC (Learning Technology Standards Committee) on IEEE:n komitea jonka tehtävänä on kehittää standardeja, suosituksia sekä ohjeita sähköisen oppimisen saralla. /25/ Useat sähköisen oppimisen standardointihankkeiden parissa työskentelevät ryhmät ovat yhteistyössä IEEE LTSC:n kanssa. Samalla tavalla myös muiden hankkeiden puitteissa tehty työ vaikuttaa IEEE LTSC:n spesifikaatioiden luomiseen, tarkoitusperänä on lähinnä konsensuksen luominen sähköisen oppimisen alalle. /46/ LTSC:n työryhmät ovat P1484-alkuisia ja niitä on yhteensä 8 + 1: - P Architecture and Reference Model WG - P Glossary WG - P Computer Managed Instruction WG - P Learning Objects Metadata WG - P Semantics and Exchange Bindings WG - P Data Interchange Protocols WG - P Platform and Media Profiles WG - P Competency Definitions WG - Digital Rights Expression Language Study Group Edellä esitettyjen ryhmien luomista spesifikaatioista kehittynein on metatietoa käsittelevä Learning Object Metadata, joka hyväksyttiin viralliseksi IEEE-SA standardiksi Samalla standardin nimestä poistettiin P-etuliite ja sen viralliseksi nimeksi tuli IEEE Samalla LOM:ista tuli ensimmäinen akkreditoidun standardointiorganisaation hyväksymä sähköisen oppimisen standardi /9/,/25/.

16 Learning Object Metadata-standardissa on määritelty metatietokenttiä oppisisältöjen kuvaamiseen. Tällä tavoin sisältöjen haku, vaihdanta, hallinta ja prosessointi tehdään mahdollisimman tehokkaaksi. LOM-standardi on sisällytetty usean standardointihankkeen metatietomäärittelyn perustaksi ja se on myös otettu käyttöön sähköisen oppimisen yhteisöissä maailmanlaajuisesti /9/. TIEKE (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus) on perustanut työryhmän jonka tehtävänä on tuottaa suomenkielinen ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään sopiva metatietomääritys. Työryhmän työ perustuu LOM-standardiin ja poikkeaa siitä pelkästään siten kuin se on LOM:in mukaan sallittua. /43/ IEEE on perustanut yhdessä ISO:n (International Standardisations Organisation) kanssa JTC1 SC36:n (Joint Technical Committee 1 Sub Committee 36) kehittämään sähköisen oppimisen standardeja. Yhteistyö ISO:n kanssa nostaa IEEE:n standardien ja spesifikaatioiden profiilia maailmanlaajuisesti ja edesauttaa siten niiden käyttöönottoa. /25/,/46/ 2.6 IMS IMS (Instructional Management System) Global Learning Consortium kehittää avoimia spesifikaatioita hajautetun oppimisen tukemiseksi. Spesifikaatiot helpottavat muun muassa oppisisältöjen paikallistamista ja käyttöä, oppijan kehityksen seurantaa, oppijan suoritusten raportointia sekä oppijoiden suoritusrekistereiden siirtämistä hallintojärjestelmien välillä. /27/,/46/ IMS:llä on kaksi päämäärää, määritellä tekniset spesifikaatiot sovellusten ja palvelujen yhteensopivuuden varmistamiseksi sekä tukea IMS:n spesifikaatioiden sisällyttämistä tuotteisiin ja palveluihin maailmanlaajuisesti. /46/ IMS:n spesifikaatiot ovat DTD:itä (Document Type Definition) ja Skeemoja joita vasten XML-tiedostoja validoidaan. Tällä tavoin varmistetaan että XML-tiedosto noudattaa annettua spesifikaatiota. IMS:n spesifikaatiot kattavat siis ainostaan tiedon rakenteen, ottamatta kantaa muihin osa-alueisiin ja prosesseihin. /27/ Tärkein IMS:n spesifikaatioista on metatietoa käsittelevä IMS Meta-data Spesification. Se perustuu IEEE:n LOM-spesifikaatioon ja Dublin Core:een ja on liitetty osaksi muun muassa ADL:n SCORM:ia. Metatieto-spesifikaatio nivoo yhteen muut IMS:n spesifikaatiot eli kurssien tai kurssien osien pakkauksen (Content and Packaging), kokeet

17 ja muut testit (Questions&Tests), sisältöjen käyttäjien tiedot (Profiles) sekä henkilökohtaiset tiedot ja ryhmänhallinan (Enterprise). Enterprise-spesifikaatio tullaan kuitenkin jatkossa sulauttamaan Profiles-spesifikaatioon. Näiden aihealueiden lisäksi IMS työskentelee myös sähköisen kaupankäynnin, osaamisprofiilien, sähköisten tietovarantojen sekä mobiilin oppimisen parissa. /27/,/46/ 2.7 ADL ADL (Advanced Distributed Learning) on Yhdysvaltojen puolustusministeriön ja Valkoisen Talon tiede- ja teknologiaosaston hanke sähköisen oppimisen kehittämisen suuntaviivojen luomiseksi. ADL käyttää työnsä pohjana m.m. IMS:n spesifikaatioita. SCORM (Sharable Courseware Object Reference Model) versio 1.1. on kirjoitushetkellä voimassa oleva ADL:n spesifikaatio. SCORM koostuu kolmesta osasta: - Meta-data. Metatietospesifikaatio käsittelee tiedon yhdistämistä metatietoon ja IEEE LTSC:n metatietokenttien suositeltua käyttöä SCORM:issa määritellyissä kategorioissa. SCORM viittaa IMS 1.0 metatieto-spesifikaatioon määriteltäessä IEEE LOM-elementtejä XML:n avulla. Tällä tavoin SCORM:in ja IMS:n metatietokäytännöt ovat yhteensopivia. - Runtime Environment. Ajonaikaisen ympäristön spesifikaatio määrittelee wwwpohjaisten sisältöjen ajamiseen käytettävän protokollan, yhteisen sisällön ja oppimisjärjestelmän välisen API:n (Application Protocol Interface) sekä mallin joka määrittelee datan jota siirretään oppimisjärjestelmän ja ajettavien sisältöjen välillä. - Course Structure Format (CSF). Kurssirakennespesifikaatio käsittää XML:n avulla määritellyn kurssirakenteen jota voidaan käyttää kaikkien kurssin elementtien ja ulkoisten viittausten esittämiseen. Kurssirakenteen standardinmukaisuutta tarvitaan kurssia siirrettäessä oppimisjärjestelmien välillä. SCORM:in CSF ja IMS:n vastaava spesifikaatio ovat suurelta osin yhdenmukaisia. Tätä seikkaa myös pyritään edelleen kehittämään seuraavaan SCORM:in versioon. /1/,/46/ SCORM on hyvä esimerkki laajasta spesifikaatiosta johon on liitetty osia muista spesifikaatioista. SCORM:ia noudattamalla voidaan myös varmistaa täydellinen yhteensopivuus ohjelmistotuottajien välillä. Jos SCORM:in lisäksi ohjelmistotuottajat ovat noudattaneet IEEE LTSC:n LOM-standardia, niin periaatteessa ohjelmat ja sisällöt ovat täydellisen yhteensopivia. Tällöin palvelun ostaja on vapaa toimimaan yhdessä useiden

18 palveluntarjoajien kanssa ja olla varma siitä että järjestelmät ja palvelut ovat yhteensopivia. /24/ 2.8 AICC AICC (Aviation Industry CBT (Computer Based Training) Committee) kehittää spesifikaatiota tietokoneavusteisen koulutuksen kurssimoduulien hallitsemiseksi lentoopetuksessa. AICC:n suuntaviivat keskittyvät perinteisempään tietokoneavusteiseen opetukseen, eli LMS-pohjaiseen lähestymistapaan. Ne ovat kuitenkin myös relevantteja seuraavan kehitysasteen järjestelmien kuten LCMS:ien yhteydessä. AICC:n spesifikaatiot käsittelevät yhdeksää eri sähköisen oppimisen osa-aluetta, joista tärkeimmät ovat LMS:iin, LO:ihin sekä kursseihin ja oppimispolkuihin liittyvät. /2/ AICC:n yhdeksän sähköistä oppimista koskevaa suositusta eli AGR:ää (AICC Guidelines and Recommendations) ovat - AGR 002 Courseware Delivery Stations - AGR 003 Digital Audio - AGR 004 Operating/Windowing System - AGR 005 CBT Peripheral Devices - AGR 006 Computer-Managed Instruction - AGR 007 Courseware Interchange - AGR 008 Digital Video - AGR 009 Icon Standards: User Interface - AGR 010 Web-Based Computer-Managed Instruction AICC:n tekemästä työstä on sisällytetty ajonaikaisia rutiineja ja muita järjestelmän ja sisältöjen välisiä transaktioita määritteleviä osia muiden ryhmien luomiin spesifikaatioihin, esim. ADL:n SCORM:iin. /2/ AICC:n päämääränä on tehostaa sähköiseen oppimiseen panostettujen resurssien tuottoa. Lähtökohtaisesti on oletettu, että ainoa tapa jolla sijoituksille saadaan maksimaalinen tuotto on edistää standardeja jotka edesauttavat teknologioiden yhteensopivuutta yli teollisuusrajojen. Tällä tavoin sisällöntuottajat voivat myydä tuotteitaan suuremmille markkinoille pienemmillä yksikkökustannuksilla. AICC:n tärkeimmät perusperiaatteet sähköisen oppimisen ratkaisujen kehitystyössä ovat sisällön uudelleenkäytettävyys ja yhteensopivuus. Tästä syystä AICC on aktiivisesti koordinoinut hankkeitaan useiden muiden spesifikaatioita luovien järjestöjen, kuten IEEE:n, ADL:n ja IMS:n kanssa. /24/

19 2.9 PROMETEUS PROMETEUS (PROmoting Multimedia in Education and Training in the EUropean Society) on konsortio jonka päämääränä on kehittää sähköisen oppimisen prosesseja implementoimalla IEEE LTSC:n standardeja. PROMETEUS:en luomat spesifikaatiot ovat osana EU:n tutkimuksen viidettä puiteohjelmaa. /38/ PROMETEUS koostuu SIG:eistä (Special Interest Group) jotka työskentelevät uudelleenkäytettävyyden ja yhteensopivuuden, oppisisältöjen metatiedon sekä ISO9000- standardin edellyttämien monikielisyyden, monikulttuurisuuden, sisältöjen saatavuuden ja juridisten seikkojen kuten tekijänoikeuksien parissa./38/,/46/ PROMETEUKSEN päätehtäviin kuuluu sähköisen oppimisen osa-alueiden integroiminen eurooppalaiseen kontekstiin sopivaksi. Konsortion jäsenet ovat opetuksen ja koulutuksen yhteisöjä ja järjestöjä, loppukäyttäjien, kuluttajien, operaattoreiden, sisällöntuottajien ja oppijärjestelmien kehittäjien yhteenliittymiä sekä muita henkilöitä ja järjestöjä jotka ovat tekemisissä teknologia-avusteisen opetuksen kanssa. /38/ 2.10 ARIADNE ARIADNE (Alliance of Remote Instructional Authoring & Distribution Network for Europe) on EU:n projekti jonka puitteissa on kehitetty työkaluja ja metodologioita tietokoneavusteisen oppimisen tuotantoon, hallintaan ja uudelleenkäyttöön. ARIADNE toimii pääsäntöisesti eurooppalaisen korkeamman asteen koulutuksen parissa./11/ Itse ARIADNE-projekti päättyi kesällä 2000, mutta ARIADNE-säätiö (ARIADNE Foundation) toimii sähköisen oppimisen alueella projektin viitoittamalla tiellä, pääpaino on metatietoon liittyvissä aspekteissa. Säätiö on muun muassa tehnyt yhteistyötä IMS:n kanssa, jonka tuloksena on syntynyt IMS:n oppimisresurssien metatieto-spesifikaatio. /12/,/46/ ARIADNE-säätiön yhteisölliset tavoitteet ovat yhteistyön luominen opetuslaitosten välillä eurooppalaista tietovarantoa kehittäen ja käyttäen, varmistaminen että sosiaaliset ja kansalliset aspektit ovat opetuksen ajavia voimia sen sijaan että opetusta tarkasteltaisiin puhtaasti liiketoimintana, monikielisyyden tukeminen sekä kansallisten ja alueellisten kielten säilyttäminen opetuksessa. Lisäksi tavoitteena on kansainvälisen konsensuksen ohjaamana määritellä mitä sähköisen opetuksen osia tulisi standardoida ja mitkä osat tulisi jättää alueellisesti päätettäviksi. /12/

20 2.11 TIEKE Suomessa sähköisen oppimisen standardointityötä tekee pääosin TIEKE (Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus). TIEKE:n standardointityötä pyritään tekemään mahdollisimman laajasti yhteistyössä kansainvälisen standardointityön kanssa, tavoitteena samalla että kansainväliset standardit saataisiin edesauttamaan suomalaisen opetusteknologian kehitystä ja ottamaan huomioon suomalaisen opetuksen erityisvaatimukset. TIEKE:n linjauksen mukaan opetusteknologian standardointi ei tarkoita koulutuksen, koulutuksen tavoitteiden eikä sisällön standardointia vaan nimenomaan teknisiin seikkoihin keskittymistä. /43/ TIEKE on perustanut 4 työryhmää työstämään suomalaisia sähköisen oppimisen standardeja: Digitaaliset tietovarannot-työryhmä. Digitaaliset tietovarannot-työryhmä perustettiin syksyllä 2001 Yleisradion ja opetusministeriön aloitteesta.työryhmän tavoitteena on helpottaa digitaalisten aineistojen hakua ja käyttöä. Digitaalisella aineistolla tarkoitetaan TIEKE:n määritelmän mukaan yleisellä tasolla opetuskäyttöön soveltuvaa aineistoa eikä pelkästään oppimateriaalia. Jotta digitaaliset aineistot olisivat hakukelpoisia niin ne on kuvailtava yhteisen standardin mukaisella metatiedolla. Työryhmän tavoitteena oli tehdä ehdotus minimimäärityksestä metatiedolle vuoden 2002 aikana. Lisätietoja määrityksen tilasta ei kirjoitushetkellä kuitenkaan ollut saatavilla. /43/ Kurssitietomääritys-työryhmä. TIEKE oli identifioinut tarpeen kehittää kurssitietomäärittely jotta opiskelusta kiinnostunut henkilö pystyisi hakukonetta käyttäen löytämään itsellensä sopivan vaihtoehdon tai löytämään tietoa haluamistaan kursseista. Syksyllä 2001 perustettiin työryhmä jonka tehtävänä oli luoda yhteinäinen malli siitä kuinka kursseja tulisi kuvata (esimerkiksi kurssin nimi, opettaja, ym. tietoja). Kurssi määriteltiin tässä yhteydessä opetukselliseksi yksiköksi, jonka voi suorittaa itsenäisesti muusta opetuksesta riippumatta.työryhmän jäseninä toimivat henkilöt ovat yliopistosta, ammattikorkeakouluista, opetusministeriöstä, opetushallituksesta sekä koulutustietoa käsittelevistä palveluntarjoajayrityksistä. Kurssitietomääritys-projektin tavoitteeksi asetettiin Suomessa laajasti käyttöön otettavan metatietomäärityksenluomiseksi kurssitason tiedoille. Kurssitietomääritystä käytettäisiin aikuiskoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkea- ja yliopistotason opinnoissa. /43/

21 Oppijaa käsittelevät tiedot-työryhmä. TIEKE perusti toukokuussa 2001 työryhmän helpottamaan oppijoita käsittelevien tietojen siirrettävyyttä eri tahojen välillä. Tarve oppijan tietojen tietojärjestelmien välisen siirrettävyyden parantamiseen johtuu opetuksen muuttumisesta entistä joustavammaksi. Oppija voi opiskella useissa koulutusorganisaatioissa samanaikaisesti ja suoritetuista opinnoista on saatava nopeasti tieto eri järjestelmiin. Tietojen siirtämisen nopeuttaminen hyödyttäisi niin oppilaitoksia kuin opiskelijoitakin. Työryhmän päätavoitteeksi asetettiin yleisesti hyväksytyn määrityksen luominen opiskelijoiden tietojen kuvaukselle. Määrityksen luomisen tukena käytetään kansanvälisiä standardeja ja spesifikaatioita. /43/ Tiedostotason metatieto-työryhmä. TIEKE perusti huhtikuussa 2001 työryhmän, jonka tehtävänä oli tuottaa suomenkielinen ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään sopiva tiedostotason metatietomääritys. Työryhmä otti työnsä pohjaksi LOM-määrityksen /43/, vaikka sitä ei oltu vielä sovellettu laajasti eikä sen sopivuudesta suomalaiseen koulutusjärjestelmään ollut tietoa. Määritys on pääpiirteissään käännetty suomeksi ja siihen on tehty tiettyjä muutoksia, mutta sitä ei ole haluttu julkaista ainakaan ennen kansainvälisen metatietomäärityksen lopullista valmistumista. Kirjoitushetkellä LOM-standardin ratifioinnista oli kulunut yhdeksän kuukautta. Tietoa suomenkielisen metatietomäärityksen tilasta ei kuitenkaan ollut saatavilla Yhteenveto sähköisen oppimisen standardointityöstä Kuten edellä esitetystä ilmenee niin standardointihankkeita ja -järjestöjä on useita. Ne eroavat toisistaan sisällöllisesti ja maantieteellisesti, mutta eri ryhmien välillä on myös muita lähtökohtaisia eroja. Sähköisen oppimisen kentän selkeytymiseksi ja globaalien standardien syntymiseksi täytyy olemassa olevien hankkeiden konvergoitua. On löydettävä eri hankkeiden yhtymäkohdat ja jalostettava toimivimmat ratkaisut kansainvälisten standardointiorganisaatioiden kautta jotta sähköisen opetuksen antamat lupaukset voidaan lunastaa. Yhteensopivuus ja uudelleenkäytettävyys identifioidaan usein suurimmiksi eduiksi joita tietokoneavusteinen opetus tulevaisuudessa voi tarjota. Jotta sisällöt ja oppijat voivat vapaasti siirtyä eri järjestelmien välillä täytyy yhteisten standardien olla laajamittaisesti käytössä. Mistä sitten johtuu että tällä hetkellä on olemassa niin monia standardointihankkeita? Yksi syy on oppimisen vahva kulttuurisidonnaisuus. Opetus- ja oppimismenetelmät vaihtelevat eri maiden ja yhteisöjen välillä. Tästä syystä on ollut tarve kehittää juuri tietylle alueelle tai kulttuurille sopiva spesifikaatio. Toinen syy on eurooppalaisen ja amerikkalaisen standardointityön väliset erot. Eurooppalainen standardointityö tehdään usemmiten EU-

22 projekteina tai valtiollisten instituutioiden toimesta, kun taas amerikkalaiset hankkeet ovat vahvemmin markkinavetoisia ja moninaisempia. Tästä johtuu myös eurooppalaisten hankkeiden parempi keskinäinen konvergenssi verrattuna amerikkalaisiin hankkeisiin. Kolmas syy on aikaisempi yhteisen kuvauskielen puuttuminen. Ennen XML-kielen yleistymistä ei ollut yhteistä kieltä standardien esittämiselle. Tästä johtuen myös itse hankkeita oli vaikeampi sovittaa yhteen, koska siltaa niiden välille ei voitu rakentaa. XML mahdollistaa yhteensopivuuden eri järjestelmien, valmistajien sekä sisältöjen osalta. Tämä tulee todennäköisesti johtamaan eri hankkeiden konvergoitumiseen yhä suuremmalta määrin /46/. Tärkeitä sähköisen oppimisen kehityskohteita, joihin myös tutkimuspanoksia todennäköisesti tullaan standardointijärjestöjen puolesta enenevässä määrin ohjaamaan ovat: - Uudelleenkäytettävien LO:iden määrittely - Uusien sisältömallien määrittely - Oppijoiden arviointimallien määrittely - Sisällön sekvensointiin tarvittavien uusien mallien kehitys - Oppisisältöjen säilyttämiseen käytettävien tietokantojen kehitys /6/ Jos LCMS-järjestelmät ja LO-konsepti lopulta muodostavat sähköisen oppimisen perusrakenteen ja siten ohjaavat myös tulevaisuuden standardointityötä jää nähtäväksi.

23 3 OPPIMISSISÄLTÖJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ 3.1 Yleistä Oppimissisältöjen hallintajärjestelmät (Learning Content Management System LCMS) ovat saanet sähköisen oppimisen alalla viime vuosina erittäin paljon huomiota. Useat alan ammattilaiset ennustavat LCMS-järjestelmien mullistavan sähköisen oppimisen kentän ja tuovan huomattavia parannuksia sähköisten oppimisratkaisujen laatuun. Käyttämällä LCMS-järjestelmiä LO-pohjaisen oppimateriaalin toimittamiseksi oppijoille oikeaan aikaan oikealla tavalla pyritään luomaan tilanne jossa järjestelmä toimii sähköisenä opettajan korvikkeena. Sen toivotaan pystyvän tunnistamaan oppijan tarpeet ja luomaan räätälöityä oppimateriaalia jonka avulla oppijan tiedontarpeita pystytään täsmällisesti täyttämään. Käsitteellisellä tasolla mahdollisuudet vaikuttavat huimilta. Teorian toteuttaminen käytännössä tullee kuitenkin osoittautumaan erittäin vaativaksi tehtäväksi. LCMS-järjestelmiä suunniteltaessa on mietittävä mihin tehokas sähköinen oppimisjärjestelmä perustuu. Mikä tekee sähköisestä oppimisympäristöstä laadukkaan ja antaa lisäarvoa oppimiseen? Hedberg /21/ on tullut siihen johtopäätökseen että tehokas sähköinen oppiminen perustuu selkeisiin oppijan tarpeisiin ja tavoitteisiin, räätälöityihin metaforien avulla toteuttuihin kognitiivisiin prosesseihin sekä pedagogiseen logiikkaan joka on havainnollistettu selkeiden funktionaalisten ja visuaalisten apuvälineiden avulla. Prosessiin on yhdistettävä useiden asiantuntijoiden kyvyt. Mukaan on saatava teknologian taitajia, graafisia suunnittelijoita, yleisen pedagogiikan osaajia sekä sähköisen oppimateriaalin ja sähköisten oppimisympäristöjen pedagogisen logiikan asiantuntijoita. Tässä luvussa käsitellään LCMS-järjestelmän määritelmää ja sen ominaisuuksia sekä kuvataan LCMS-järjestelmän pohjalle rakennettua sähköisen oppimisen prosessia. 3.2 LCMS-järjestelmän määritelmä Sähköisten oppimisratkaisujen perustana on perinteisesti toiminut LMS-järjestelmä (Learning Management System). LMS-järjestelmiä käytetään pääasiallisesti sähköisen opetuksen hallinnointiin ja organisointiin. LMS-järjestelmien avulla organisaatiot voivat suunnitella ja seurata opetuksen tarpeita ja tuloksia. LMS-järjestelmä toimii oppimisen strategisen suunnittelun ja hallinnan perustana, sen kautta voidaan tarjota kursseja, oppimateriaalia sekä ylläpitää rekisteröitymisiä.

24 Vaikka LMS-järjestelmien avulla organisoidaan yhteisön oppimista niin sen toiminnallisuus ei varmista sitä että sähköistä oppimista todella hyödynnetään. LMSjärjestelmiä käytetään usein perinteisen luokkaopetuksen tukijärjestelmänä siten että ilmoittautumiset ja tiedotus tapahtuu LMS:n kautta. Joidenkin LMS-järjestelmien avulla voidaan tarjota sähköistä oppimateriaalia, mutta käytännössä oppimateriaali on hyvin staattista eikä ota huomioon oppijan tarpeita. LMS-järjestelmien ongelmana on että ne eivät mahdollista organisaation sisäistä kurssien kehitystä tai luotujen sisältöjen tarjoamista joustavasti oppijoille. /35/, /39/ Online-julkaisemisen perustana käytetään yleisesti sisällönhallintajärjestelmää eli CMS:ää (Content Management System). CMS-järjestelmät helpottavat sisällön tuottamista ja hallintaa digitaalisissa ympäristöissä. CMS-järjestelmä on käytännössä tietokanta jonka avulla voidaan luoda, säilyttää ja toimittaa sisältöä. Sisältöä säilytetään keskitetyssä tietokannassa ja sisällöntuottajien luomat mallit määrittelevät milloin, miten ja mihin CMS:n tulee julkaista sisältö. CMS-järjestelmiä käytetään eniten www-sivustojen kehitykseen ja päivitykseen, tästä syystä sisältö on pääsääntöisesti tekstimuodossa. /31/, /35/ CMS:t hallitsevat siis sisällöntuotannollisen puolen jota sähköisen oppimisen ratkaisuissa tarvitaan. CMS-järjestelmissä ei kuitenkaan ole oppimiskokemuksen räätälöintiin tarvittavaa toiminnallisuutta kuten oppijoiden suoritusten seurantaa ja raportointia tai muita hallinnollisia apuvälineitä. /31/ LCMS-järjestelmät (Learning Content Management System) ovat yhdistelmä LMS:n hallinnollisia ominaisuuksia sekä CMS:n sisällöntuotannollisia ja personoitujen kurssien luomiseen liittyviä ominaisuuksia /35/. Yleisesti hyväksytty määritelmä siitä mitä LCMS on, on seuraava: "LCMS on järjestelmä jonka avulla voidaan luoda, tallentaa, yhdistää sekä toimittaa personoitua sähköisen oppimisen sisältöä /14/." On toki olemassa eroja edellä mainittua määritelmää spesifisempien määritelmien välillä, mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa LCMS-järjestelmän muodostavien osien olevan seuraavat: - LO-tietokanta - Sisällöntuotantotyökalu - Dynaaminen toimitusjärjestelmä - Hallintotyökalu Kuvassa 1 on esitetty elearning-prosessiin liittyvät toimijat, LCMS-järjestelmän osat ja rajapinnat sekä eri osapuolten väliset suhteet.

25 * 1..* Kurssin ylläpitäjä (from Use Case View) 1..* 1..* Sisällöntuotanto-rajapinta 1 1..* Sisällöntuottaja (from Use Case View) Sisällöntuotantotyökalu * Hallinointityökalun rajapinta Hallinnointi työkalu 1..* Tietokanta-rajapinta 1..* Tietokanta 1 1 Kurssintoimitus järjestelmä Oppilas (from Use Case View) * 1 Kurssintoimitusjärjestelmän rajapinta Kuva 1. elearning-prosessin toimijat ja rajapinnat Seuraavana on kuvattu lyhyesti LCMS-järjestelmän osat. LO-tietokanta LO-tietokantaan tallennetaan keskitetysti kaikki LO:t. Tietokannasta suoritetaan hakuja yksittäisten LO:iden toimittamiseksi oppilaille tai LO:iden yhdistelemiseksi kursseiksi. LO:ita voidaan uudelleenkäyttää miten monta kertaa tahansa mihin tahansa sopivaan käyttötarkoitukseen. Jotta sisältö ei olisi alusta-riippuvaista, niin se säilytetään aina erillään ulkoasumäärittelyistä. Tällä tavoin voidaan paremmin varmistaa sisällön uudellenkäytettävyys. /14/ Sisällöntuotantotyökalu Sisällöntuotantotyökalun avulla luodaan uusia LO:ita tietokantaan sekä luodaan kokonaisia kursseja jo olemassa olevia tai uusia LO:ita käyttäen. Työkalun avulla automatisoidaan sisällöntuotantoprosessia esimerkiksi erilaisten opetukselliseen logiikkaan (instructional

26 logic) perustuvien lomakkeiden avulla. Näin luodut LO:t ja kurssikokonaisuudet ovat laadultaan huomattavasti korkeatasoisempia. Sisällöntuottajat voivat olla organisaation sisäisiä tai ulkopuolisia ja rooliltaan esimerkiksi aihealueen asiantuntijoita, pedagogiikan osaajia, multimedian luojia, kustantajia ja niin edespäin. /14/ Dynaaminen toimitusjärjestelmä Toimitusjärjestelmän avulla sisältöä voidaan tarjota oppilaille. Se mahdollistaa LO:iden tarjoamisen personoidusti esimerkiksi oppilaiden osaamisprofiilien tai esitenttien perusteella. Toimitusjärjestelmä myös toimii oppilaiden seurantajärjestelmänä, tarjoaa linkkejä aihealueeseen kuuluvista muista resursseista. Sen avulla voidaan arvioida oppilaiden suorituksia sekä tarjota mahdollisuus palautteen antamiseksi. Toimitusjärjestelmän rajapinta voidaan muokata opetusta tarjoavan instanssin visuaalisen ilmeen kanssa yhdenmukaiseksi. Tällä tavoin voidaan "brandata" kurssien ulkonäköä myös esimerkiksi maantieteellisten tui muiden relevanttien erojen perusteella. /14/ Hallintotyökalu Hallintotyökalun avulla hoidetaan oppilasrekisterien ylläpito, oppilaiden edistymisen seuranta ja raportointi sekä suoritetaan muita hallinnollisia tehtäviä. Jos oppilaiden sekä suoritusten määrä on hyvin suuri, voidaan työkalun keräämät tiedot syöttää erilliseen LMSjärjestelmään suurten datamäärien tehokkaampaa hallintaa varten. /14/ 3.3 LCMS-järjestelmään perustuva sähköinen oppimisympäristö Tässä luvussa esitellään LCMS-järjestelmän ympärille rakennettu sähköinen oppimisympäristö. Luvussa esiteltävät UML-mallit perustuvat useisiin tässä työssä käytettyihin lähteisiin yhdistettynä kirjoittajan näkemyksiin. Kuvassa 2 on kuvattu toiminnallisella tasolla LCMS-järjestelmään perustuvaa sähköisen oppimisen prosessia.

27 Sisällöntuottaja Luo LO Luo Kurssi Oppija LCMS Ota kurssi Kommunikoi muiden kanssa Kurssin ylläpitäjä Hallinnoi oppilaita ja suorituksia Kuva 2. LCMS-järjestelmään perustuva sähköisen oppimisen prosessi toiminnallisesta näkökulmasta Sähköisen oppimisen prosessista on identifioitu neljä toimijaa: Sisällöntuottaja, Oppija, Kurssin ylläpitäjä ja LCMS-järjestelmä. Kaaviossa on myös esitetty prosessin peruskäyttötapaukset sekä miten toimijat liittyvät niihin. Sähköistä oppimisprosessia tarkasteltaessa on keskitytty itse oppimistapahtumaan ja sitä tukeviin toimintoihin. Esimerkiksi maksuliikenne tai sähköisen oppimisen integroiminen organisaation muun toiminnan yhteyteen on jätetty tarkastelun ulkopuolelle LO:n luominen LCMS-järjestelmät perustuvat LO:iden tuottamiseen, hallinnoimiseen ja jakeluun, joten LO:n luominen on sisällöntuotannon perusprosessi. Kuva 3 esittää LO:n luomista.

28 Käytä LCMS-järjestelmään integroituja työkaluja Sisällöntuottaja Luo sisältö Käytä 3rd party työkaluja Kurssin ylläpitäjä Syötä sisältö järjestelmään <<include>> LCMS Tallenna tietokantaan Merkkaa metatieto <<include>> <<include>> Täytä tarvittavat metatietokentät Muokka metatieto-tiedostoja Kuva 3. LO:n luominen Sisällöntuottaja luo sisällön, joko käyttäen LCMS-järjestelmään integroituja työkaluja (kuten usein tapahtuu) tai käyttäen ulkopuolisen palveluntarjoajan työkaluja. Luotu sisältö syötetään LCMS-järjestelmän tietokantaan. LO:iden metatietokentät täytetään jotta niiden käsittely, haku ja kurssien muodostaminen olisi mahdollista. Sisällön syöttäminen järjestelmään tapahtuu sekä sisällöntuottajan että kurssin ylläpitäjän toimesta, riippuen tilanteesta. Esimerkiksi muista lähteistä kerätyn tiedon kokoaminen, metatiedolla merkitseminen ja järjestelmään syöttäminen voi hyvinkin kuulua kurssin ylläpitäjän tehtäviin. Yksinkertaisimmassa tapauksessa sisällöntuottaja luo itse sisällön ja lisää LO:n tietokantaan. Tapausta on esitetty tarkemmin UML:n sekvenssikaaviona kuvassa 4.

29 Sisällöntuottaja Sisällöntuotantotyökalu Käyttöliittymä LO:n lisäämiseksi järjestelmään LO-Tietokanta Sisältö tuotetaan Haluttu sisältö valmis Metatietokentät täytetään ja sisältö tallennetaan LO tallenetaan tietokantaan LO tallennettu LO lisätty tietokantaan Kuva 4. Sisällöntuottaja luo uuden LO:n ja lisää sen järjestelmään Sisällöntuotantotyökalu voi siis olla joko LCMS-järjestelmään integroitu sovellus tai ulkopuolisen palveluntarjoajan sovellus. Tarvittavat metatietokentät täytetään LO:iden lisäämisen käyttöliittymässä. LCMS-järjestelmä tallentaa metatiedon siten että yhteys LO:n sisältöön säilyy. Tämä mahdollistaa sen että tietokannasta voidaan suorittaa hakuja haluttujen LO:iden löytämiseksi. Haettuja LO:ita voidaan tämän jälkeen muokata, yhdistellä ja toimittaa oppijoille Kurssin luominen Kurssin luominen perustuu enimmäkseen luotujen LO:iden yhdistelemiseen ja muokkaamiseen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kuvassa 5 on esitetty kurssin luomiseen liittyvät käyttötapaukset ja toimijat.

30 <<include>> Kokoa ja yhdistele LO:t LCMS Luo kurssi automatisoidusti reaaliajassa <<include>> Lisää LO tai muokkaa LO:ita tarpeen mukaan Kurssin ylläpitäjä Luo staattinen kokonaisuus <<include>> Valitse tietokannasta sopivat LO:t <<include>> Sekvensoi LO:t sopivalla tavalla Kuva 5. Kurssin luominen Kurssin luominen voi tapahtua kahdella eri tavalla. LCMS-järjestelmä voi koota kurssin täysin automatisoidusti metatietoa hyväksi käyttäen, jolloin kurssi kootaan tietokannassa sijaitsevista LO:ista reaaliajassa ja toimitetaan oppijalle. Tällöin on otettava huomioon että sisältö täyttää tietyt pedagogiset vaatimukset eli kokoamisen täytyy perustua pedagogisiin malleihin. Sisällöllinen jäykkyys on suurin ongelma kurssin kokoamisessa automatisoidusti. Pedagogiikkaan perustuvan rakennelogiikan on kyettävä LO:iden metatiedon perusteella tuottamaan yhtenäisiä kokonaisuuksia heterogeenisestä aineistosta. Muun muassa käsitteiden ja kielenkäytön yhtenäistämistä tullaan tarvitsemaan ja tehtävän suorittavien tehokkaiden algoritmien luominen tullee vaatimaan suuria kehityspanostuksia. Toisessa käyttötapauksessa kurssin ylläpitäjä kokoaa kurssin käyttäen tietokannassa sijaitsevia LO:ita yhdistämällä ne haluamakseen kokonaisuudeksi sekä lisäämällä tarvittaessa omia kommentteja tai muuten muokkaamalla sisältöä. Tällä tavoin luotu kurssi asetetaan tarjolle, jonka jälkeen oppija voi valita sen suoritettavaksi tai järjestelmä voi määrätä sen oppijalle suoritettavaksi jos se sisällöltään sopii oppijan profiiliin. Kuvan 6 sekvenssikaaviossa on esitetty automatisoitua kurssin kokoamista.

31 Opiskelija Kurssin Opiskelijarekist LO-Tietokanta Aineiston Toimittajasovell käyttöliittymä eri kokoaja-sovellus us Haluttu aihepiiri valitaan Oppijan suoritusten hakupyyntö Oppijan suoritustiedot palautetaan Verrataan oppijan suorituksia LO:iden metatiedon kanssa sopivien LO:iden löytämiseksi Sopivat LO:t palautetaan tietokannasta Yhdistellään LO:t kurssiksi joka täyttää oppijan tarpeet ja pedagogisen tarkoituksen Sekvensoitu kurssi palautetaan Kurssi viimeistellään haluttuun mediaan sopivaksi Valmis kurssi palautetaan käyttäjärajapintaan Oppija voi ruveta suorittamaan kurssia Kuva 6. Automatisoitu kurssin kokoaminen Kurssin kokoaminen tapahtuu reaaliajassa sen jälkeen kun oppija on lähettänyt pyynnön eli esimerkiksi aiheen jota hän haluaa opiskella. Aiheen metatietoa verrataan opiskelijan tietoihin. Vertailun perusteella haetaan tietokannasta LO:ita. Tämän jälkeen LO:t sekvensoidaan kokonaisuudeksi ja toimitetaan oppijalle. Kuvassa 7 on esitetty manuaalinen kurssin kokoaminen. Kurssin luoja Sisällöntuotannon käyttöliittymä LO-tietokanta Halutunlaisia LO:ita haetaan Tietokannasta haetaan sopivat LO:t Haun mukaiset LO:t palautetaan Sekvensoidaan kurssi/lisätään kommentit, täytetään tarvittava metatieto Kurssikokonaisuus tallennetaan tietokantaan Kurssi luotu ja valmiina valittavaksi Kurssi tallennettu Kuva 7. Manuaalinen kurssin kokoaminen

32 Tässä tapauksessa kurssin luojalla on visio siitä mistä aiheesta ja minkälaisen kurssin hän haluaa luoda. Ensin haetaan halutunlaiset LO:t tietokannasta jonka jälkeen kurssin luoja yhdistelee ne haluamallaan tavalla sekä lisää omia kommenttejaan. Jos tarve vaatii niin voidaan luoda uusiakin LO:ita. Valmis kurssi paketoidaan kokonaisuudeksi ja tallennetaan tietokantaan, josta se on oppijoiden noudettavissa ja opiskeltavissa Kurssin ottaminen Kurssin ottaminen tapahtuu pääasiallisesti oppijan aloitteesta, eli oppija haluaa opiskella jotain aihealuetta. Oppija voi joko valita valmiiksi räätälöidyn kurssin järjestelmässä tarjolla olevista tai hakea tiettyä aihetta, jolloin järjestelmä luo kokonaisuuden tietokantaan tallennetuista LO:ista. Kuva 8 esittää kurssin ottamiseen liittyviä käyttötapauksia. Valitse valmis kurssi Valitse räätälöity kurssi Oppija Suorita kurssi LCMS <<include>> <<include>> <<include>> Lue/Kuuntele/Katso materiaali Tee tentti Kommunikoi muiden henkilöiden kanssa Muu henkilö (esim. kurssin ylläpitäjä tai toinen Oppija) Seuraa oppilaan toimia Rekisteröi tulokset tietokantaan Kuva 8. Kurssin ottaminen

33 Valinnan jälkeen opiskelija ryhtyy suorittamaan kurssia, joka voi koostua eri osista, kuten esitentistä, interaktiivisista harjoitustehtävistä, animoiduista esimerkeistä jne. Oppijan suorittaessa kurssia LCMS-järjestelmä seuraa hänen toimiaan ja rekisteröi ne. Tällä tavoin saadaan muun muassa tietoa oppijan tavasta oppia sekä tietoa siitä mitkä asiat ovat vaikkapa hankalampia kuin toiset. Tiedon avulla voidaan personoida ja muulla tavoin parantaa kurssimateriaalia ja sen esittämistä. Kun oppija on suorittanut kurssin niin mahdolliset tulokset harjoituksista sekä tenteistä tallennetaan järjestelmään Kommunikointi LCMS-järjestelmän kautta tapahtuvaa kommunikointia on esitetty kuvassa 9. Lähetä tekstiviesti Kurssin ylläpitäjä Lähetä sähköpostia Lisää viesti kurssin www-sivuille Oppija LCMS Lisää viesti kurssin keskustelupalstalle Videoneuvottelu Kuva 9. LCMS-järjestelmän kautta tapahtuva kommunikointi

34 Järjestelmään voidaan integroida sähköposti- ja tekstiviestitoiminnot niiden käytön helpottamiseksi. Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet on silloin tallennettu järjestelmään ja niihin voidaan lähettää viestejä käyttöliittymän kautta. Lisäksi voidaan kurssin keskustelupalstalle kirjoittaa viestejä kaikkien nähtäväksi. Kurssin ylläpitäjä voi myös lisätä viestejä esimerkiksi kurssin Ajankohtaista -sivulle tai muulle vastaavalle sähköiselle ilmoitustaululle. Videoneuvotteluja tullaan myös hyödyntämään tulevaisuuden LCMS-järjestelmissä. Tällöin kyseessä voi olla opetustapahtuma tai ryhmän ohjaus, eli multicasting-lähetys. Toinen mahdollinen videoneuvottelun käyttötarkoitus on kahden henkilön välinen neuvottelu. Jos esimerkiksi kurssin ylläpitäjällä on vastaanottoaikoja niin vastaanotot voidaan pitää virtuaalisesti internetissä Oppijoiden ja suoritusten hallinnointi Oppijoiden suorituksia seurataan tiedon keräämiseksi, järjestelmän kehittämiseksi sekä personoinnin parantamiseksi. Suoritusten seuranta ja tallennus tapahtuvat automatisoidusti. Oppilaiden jakaminen ryhmiin sekä tehtävien jako voidaan myös automatisoida hyvin pitkälle. Myös useat suoritukset voidaan arvostella automaattisesti, mutta esimerkiksi essee-tehtävissä ja muissa suurempaa monimutkaisuutta vaativissa tehtävissä joutuu kurssin ylläpitäjä kuitenkin arvostelemaan ne itse. Oppijoiden ja suoritusten hallinnointia on esitetty kuvassa 10.

35 Jaa oppijat ryhmiin Jaa tehtäviä Kurssin ylläpitäjä LCMS Arvostele suorituksia Tilastoi suorituksia tai muuta dataa Kuva 10. Oppilaiden ja suoritusten hallinnointi Kurssihallinta ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat samanlaisia kuin perinteisissä LMSjärjestelmissä, ainoana erona tällä hetkellä on LMS-järjestelmien suurempi vakaus (robustisuus) verrattuna LCMS-järjestelmiin.

36 4 LEARNING OBJECT (LO) 4.1 Yleistä Learning Object:it (LO:t) ovat uudenlainen tapa tuottaa ja säilyttää sähköisissä oppimisympäristöissä käytettävää sisältöä. LO:t perustuvat samaan periaateeseen kuin olio-ohjelmointi, eli uudelleenkäytettävien komponenttien luomiseen. Perusperiaatteena on luoda kokonaisen kurssin kokoon verrattuna pieniä uudelleenkäytettäviä palasia /47/. Näistä palasista käytetään useita eri nimityksiä, niin englanniksi kuin suomeksikin. Kirjallisuudessa on esitetty muun muassa seuraavia termejä: learning object, shareable content object, reusable learning object, modular building block jne., sekä suomeksi: oppisisältö, oppimismoduuli, oppimisaihio, oppimisobjekti, opetusolio ja oppimisdokumentti. Viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi näyttäisi muodostuvan oppisisältö, muun muassa TIEKE:n tekemässä IEEE LTSC:n LOM-määrittelyn alustavassa suomenkielisessä käännöksessä käytetään tätä termiä. Tässä työssä käytetään tästä eteenpäin oppisisällöistä nimitystä LO. Uudelleenkäytettävyydestä puhuttaessa on pidettävä mielessä että LO:n luoja hyötyy materiaalin uudelleenkäyttämisestä vain jos se on halvempaa kuin materiaalin luominen uudestaan. Uudelleenkäytettävyys riippuu kuitenkin useasta asiasta, kuten pedagogisesta lähestymistavasta sisältöä luodessa, oppijoiden tiedoista ja tavoitteista, mihin kanavaan oppimateriaalia toimitetaan jne. Tämä hankaloittaa uudelleenkäytettävän oppimateriaalin luomista, joten on kehitettävä selvät viitekehykset LO:iden luomiseksi. On kuitenkin selvää että uudelleenkäytettävien tiedonpalasten tarve on olemassa. /15/ Määritelmiä siitä mitä LO:t tarkalleen ovat esiintyy kirjallisuudessa useita. Tässä luvussa määritellään tämän työn näkökulmasta mikä LO on, pohjautuen kirjallisuudessa esiteltyihin määritelmiin. Lisäksi syvennytään LO-teoriaan, LO:iden vahvuuksiin ja heikkouksiin, sisällöntuotantoprosesseihin, IEEE LTSC:n LOM-standardiin sekä LOtietokantoihin. 4.2 LO:iden historia Käsitettä Learning Object ruvettiin käyttämään noin 10 vuotta sitten. Tarkkaa tietoa siitä kuka käsitteen kehitti ei ole tietoa, mutta AutoDesk nimisessä yrityksessä työskennelyttä Wayne Hodginsia pidetään yleisesti termin luojana /28/.

37 Vuonna 1992 Hodgins keksi analogian oppisisältöjen ja lego-palikoiden välillä. Sähköisen oppimisen teollisuus tarvitsi hänen mukaansa yhteensopivia rakennuspalikoita, sisältöjä joita voitiin luontevasti ja helposti yhdistellä. Näitä rakennuspalikoita hän kutsui Learning Object:eiksi. /28/ Vuosina useampi ryhmä, kuten National Institute of Science and Technology:n LOM-Group sekä CEDMA, aloittivat LO-konseptin työstämisen. Ryhmät pohtivat muun muassa LO:iden modulariteettia, sisältöjen keskittymistä tietokantoihin sekä LO:iden merkitsemistä, eli metatietoa. Tässä vaiheessa ryhmät nostivat LO-konseptia yleiseen tietoisuuteen ja identifioivat tekijöitä joita tulevaisuudessa tulisi käsitellä. /28/ Vuosina syntyi useita uusia ryhmiä. IEEE, IMS ja ARIADNE aloittivat toimintansa LO:iden parissa. Ohjelmistokehittäjä Oracle tuli siihen päätelmään että LO:t olisivat tulevaisuudessa tärkeä osa Oracle:n oppimisratkaisujen strategiaa. Oracle:n tekemä työ johti myöhemmin OLA:n (Oracle Learning Application) kehittämiseen. OLA oli eräänlainen sisällöntuotantoympäristö jonka pohjana oli LO:ihin perustuva lähestymistapa. OLA:sta ei kuitenkaan koskaan tullut menestystä, mutta sen pääasialliset kehittäjät Tom Kelly ja Chuck Barrit siirtyivät Cisco Systems:iin jossa he jatkoivat LO-tutkimustaan. Vuonna 1998 julkaistiin Cisco:n white paper joka käsitteli uudelleenkäytettäviä LO:ita. Cisco:n white paper yhdessä standardointijärjestöjen työn kanssa olivat suuri syy LOkonseptin maailmanlaajuiseen käyttöönottoon vuodesta 2000 eteenpäin. /28/ 4.3 LO:n määritelmä? Learning Object-teknologian uskotaan yleisesti olevan sähköisen oppimisen tulevaisuuden vahvin teknologia johtuen sen luomisvoiman, adaptiivisuuden ja skaalautuvuuden mahdollisuuksista /47/. Jotta LO-konseptin käyttöä voitaisiin tutkia tarkemmin, on ensin määriteltävä mikä Learning Object oikeastaan on. Lähtökohtaisesti voidaan tarkastella IEEE LTSC:n määrittelyä jonka mukaan LO on "...mikä tahansa entiteetti, digitaalinen tai ei-digitaalinen, jota voidaan käyttää, uudelleenkäyttää tai johon voidaan viitata teknologia-avusteisen opetuksen yhteydessä." /26/. Tämä on kuitenkin määrittelynä kovin epätarkka ja kuten esimerkiksi Wiley /34/ huomauttaa niin mikä tahansa esine, tapahtuma tai henkilö täyttää kyseisen kuvauksen, sillä mihin tahansa asiaan voidaan viitata teknologia-avusteisen opetuksen yhteydessä. Määritelmän parantamiseksi (tämän työn näkökulmasta) sitä on siis rajattava tarkemmin. Käsitteellisellä tasolla Wileyn esittämä määrittely "...mikä tahansa digitaalinen resurssi jota

38 voidaan uudelleenkäyttää oppimisen tukena"/48/ on jo parempi tämän työn kannalta. Sekin määritelmä on melko laaja mutta rajaa ei-digitaaliset resurssit tarkastelun ulkopuolelle. Käytännön tasolla tarvitaan kuitenkin tarkempi määrittely LO:iden rakenteesta ja sisällöstä. Kuvassa 11 esitellään kirjallisuuteen (mm. /14/, /34/) perustuva määrittely osista joista LCMS-järjestelmässä käytettävä LO muodostuu. Learning Object Metatieto Arviointi Opetustavoite Sisältö Kuva 11. LO:n rakenne LO koostuu kolmesta eri osasta: arvioinnista, opetustavoitteesta ja sisällöstä. Osia kuvataan metatiedon avulla. Metatietoa käytetään muun muassa LO:iden indeksointiin, hakuun sekä uudelleenkäyttöön. Arviointi voidaan suorittaa sekä ennen sisällön opiskelua tai sisältöjen opiskelun jälkeen. Arviointi suoritetaan ennen opiskelun aloittamista jos halutaan tarkemmin kartoittaa oppijan tietoja kyseiseltä aihealueelta jotta oppijalle tarjottaisiin mahdollisimman hyvin hänelle sopivia sisältöjä. Asioita joita hän ei hallitse painotetaan ja asiat jotka ovat tutumpia jätetään vähemmälle huomiolle. Jos taas arviointi tehdään sisältöjen opiskelun jälkeen on tavoitteena usein kartoittaa miten hyvin oppija on sisäistänyt opiskelemansa asiat eli miten hyvin opetustavoitteet ovat toteutuneet.

39 Opetustavoitteet määrittelevät mitä taitoja tai minkä asian opettamiseksi LO on luotu. Automatisoitujen LCMS-järjestelmien yhtenä perusperiaatteena on sovittaa yhteen opetustavoitteita ja oppijoiden oppimistarpeita tarkkojen metatietokuvausten avulla. Sisällöt voivat olla mitä tahansa digitaalista materiaalia joka käsittelee haluttua aihetta. Materiaali voi olla tekstiä, kuvia, videokuvaa, animaatioita, ääntä, jne. Seuraavana on esitetty listaus siitä minkälaisia ominaisuuksia ideaalilla LO-sisällöllä on, perusoletuksena että käyttöympäristö on skaalautuva ja adaptiivinen: - Modulaarinen, itsenäinen (stand-alone) sekä siirrettävä eri sovellusten ja ympäristöjen välillä - Epäsekventiaalinen - Täyttää yksilöllisen opetustavoitteen - Mahdollisimman laajan yleisön käytettävissä - Johdonmukainen ja yksikäsitteinen jotta sisältö voidaan kuvata rajatulla määrällä metatietoa. Tärkeää on myös sisällön erottaminen ulkoasusta ja sen määrittelystä jotta sisältöä voitaisiin uudelleenkäyttää erilaisen visuaalisen ilmeen omaavissa ympäristöissä ilman että oleellista tietoa tai merkitystä katoaa. /4/ Edellä esitetyn lisäksi on LO-määrittelyä tehdessä käsiteltävä aineistojen rakeisuustasoja eli esimerkiksi miten paljon oppimateriaalia yhden LO:n tulisi sisältää. Kirjallisuudessa on esitetty mielipiteitä ja ehdotuksia siitä miten laaja yhden LO:n tulisi olla. Pienimmillään mikä tahansa kuva, kaavio tai tekstinpätkä voidaan tulkita LO:ksi; toisaalta kokonainen satojen sivujen pituinen kurssimateriaalikin on tulkittavissa LO:ksi. Kuvassa 12 on esitetty malli LO-pohjaisten aineistojen rakeisuustasoista tämän työn näkökulmasta. Mallin perustana on käytetty Mortimerin /34/ esittämää hierarkiarakennetta sekä tämän työn tekemisen aikana esiin tulleita näkökulmia LO:iden sisällön suhteen.

40 Korkeampi taso Kurssi LO Learning Object LO AK LO Data-fragmentti Asiakokonaisuus DF DF DF AK AK AK LO LO Kuva 12. LO-pohjaisen oppimateriaalin rakeisuustasot Pienin identifioitu taso on Data-fragmentti. Data-fragmentilla tarkoitetaan yksittäistä kuvaa, kaavioita, videokuvaa, ääntä tai irrallista tekstinpätkää. Väljän tulkinnan mukaan jo data-fragmenttia voidaan pitää LO:na, mutta tämän työn näkökulmasta data-fragmentti ei täytä LO:n tunnusmerkkejä. Seuraava taso on Asiakokonaisuus, joka koostuu useista data-fragmenteista. Asiakokonaisuus käsittelee tiettyä asiaa, mahdollisesti jopa kattavasti, mutta ei kuitenkaan ole itsessään tarpeeksi laaja ollakseen ymmärrettävissä ilman tarkemmin määriteltyä kontekstia. Yhdistelemällä asiakokonaisuuksia aineistoiksi ennalta määriteltyjen opetustavoitteiden mukaisesti tullaan LO-tasolle. LO-sisältö on jotain selkeästi määriteltävää aihetta käsittelevä ja se antaa riittävän asiayhteyden sisällön ymmärtämiselle ja opetustavoitteisiin pääsemiselle. Suurimmalle identifioidulle rakeisuustasolle on annettu nimeksi Kurssi. Kurssi on kokoelma LO:ita jonka avulla oppija voi opiskella tiettyä aihepiiriä tai asioita jotka on määritelty hänelle sopivaksi. Määrittelyn pohjana voi toimia esimerkiksi opetussuunnitelma, kompetenssien kehitystarve tai oppijan henkilökohtainen kehityssuunnitelma. Edellä esitetyille rakeisuustasoille ei ole esitetty kvantitatiivisiä määreitä vaan ainoastaan sanallisia kuvauksia. Tämä johtuu koulutustasojen, aineistojen ja tarpeiden

41 monimuotoisuudesta. Ei yksinkertaisesti olisi rationaalista määritellä tarkkoja minuutti- tai sivupituuksia aineistoille joiden käyttötarkoitukset vaihtelevat niin suuresti. Tästä syystä on päädytty yllä esitettyihin tasoerotteluihin joiden tarkoituksena on toimia viitekehyksenä sisältöjä luodessa, rajoittamatta kuitenkaan liikaa aineistojen ominaisuuksia. 4.4 LO-konseptin käytön puolesta puhuvia seikkoja Kirjallisuudessa esiintyy eriäviä mielipiteitä LO:iden tarpeellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Seuraavaksi tarkastellaan LO:iden hyötyjä ja mahdollisuuksia. Kirjallisuudesta löytyy useita perusteluja oppimateriaalin luomiseksi LO-muodossa, seuraavana on esitelty niistä tärkeimmät. - Joustavuus. Materiaalia on paljon helpompi uudelleenkäyttää useissa konteksteissa jos se on luotu LO-muotoon, muuten se täytyy kirjoittaa uudelleen jokaisella käyttökerralla. Sisällön osa on paljon hankalampi irroittaa kontekstuaalisesta kokonaisuudesta ja asettaa se uuteen kontekstiin kuin että kontekstiin asettaminen tapahtuu sisältöjä luodessa. Lisäksi voidaan käyttää materiaalia useista erilaisista lähteistä sekä erilaisissa muodoissa. - Päivityksen, hakujen ja sisällönhallinnan helpottaminen. Metatiedon avulla mahdollistetaan nopea päivitys, haku sekä sisällönhallinta suodattamalla ja valitsemalla vain haluttu sisältö kuhunkin tarkoitukseen. - Kustomointi. Sisällön ollessa LO-muodossa mahdollistetaan sisällön kustomointi reaaliajassa henkilökohtaisten tai organisaation tarpeiden mukaisesti. Modulaariset LO:t maksimoivat sisällön personoinnin mahdollisuudet koska toimitus ja uudellenyhdistely voidaan toteuttaa halutulla rakeisuuden tasolla. - Yhteensopivuus. Sisällön luominen objekteina mahdollistaa LO:iden suunnittelun, kehityksen ja esityksen määrittelyn yrityksen tai yhteisön tarpeiden mukaisesti, mutta varmistaa kuitenkin sisällön yhteensopivuuden useiden sovellusten ja järjestelmien yli. LO:iden kustannustehokkuus perustuu pitkälti sisältöjen käyttöön yli järjestelmärajojen - Useiden kanavien hyväksikäyttö. Koska LO:t tallennetaan ulkoasumäärityksistä erossa niin ne voidaan automatisoidusti muokata useisiin jakelukanaviin sopivaan muotoon. Sisältöä voidaan siten jakaa niin painettuna, www-muodossa kuin mobiileihin päätelaitteisiin sopivassa muodossa. - Parantaa tehokkuutta. Oppiminen tehostuu koska LO:ita ja niistä luotuja kokonaisuuksia voidaan löytää ja hakea erittäin nopeasti niitä kuvaavan metatiedon perusteella.

42 - Osaamiseen perustuva oppiminen. Yksilöiden osaamisalueisiin perustuva oppiminen saadaan toimimaan tehokkaasti LO:iden avulla. Tarkoituksena on kohdistaa oppiminen taidon, tiedon ja asenteiden yhtymäkohtaan yksilöllisten osaamisprofiilien perusteella. Tämä tapahtuu yhdistämällä osaamisprofiilit LO:iden metatietoon ja toimittamalla tällä tavoin juuri tarvittua sisältöä oikeille henkilöille. - Sisällön arvonnousu. Sisällön arvo nousee joka kerta kun sitä uudelleenkäytetään. Tämä johtuu kustannussäästöistä jotka toteutuvat kun uudelleen suunnittelu ja kehitys vältetään. Lisäksi voidaan myydä sisältöjä muille organisaatioille tai tarjota niitä yhteistyökumppaneille. /18/,/30/,/42/ LO:iden mukanaan tuomat edut ovat siis huomattavat. Organisaatiot jotka pystyvät hyödyntämään LO-konseptia ja pääsevät siten eroon rajoittavista ja epäjoustavista sisällöistä tulevat hyötymään suuresti. Merkittävin etu LO:iden käytössä on sisältökokonaisuuksien luominen automatisoidusti reaaliajassa, näin voidaan luoda uutta sisältöä oppijoiden tarpeiden mukaan. /18/ 4.5 LO-konseptin käyttöä vastaan puhuvia seikkoja LO-konseptin vastustajat ovat esittäneet näkemyksiään LO-pohjaisten ratkaisujen huonoista puolista. Seuraavassa listaus muutamista haittavaikutuksista LO:iden käyttöön pohjautuviin sähköisiin oppimisratkaisuihin siirtymisessä. - Huonompi sisällöllinen joustavuus. Standardoitujen LO:iden käyttö kaventaa informaation kattavuutta ja moninaisuutta jos täydellinen yhteensopivuus halutaan taata. - Huonompi pedagoginen joustavuus. Jos oppijoista saatu tieto ei ole tarpeeksi moninaista niin tiettyjä pedagogisia elementtejä ei voida käyttää opetuksessa hyväksi. Esimerkiksi diskurssiin perustuva materiaali ei kenties sovellu LOpohjaiseen opetustapaan. - Tuotantokustannukset. Järjestelmien muuttaminen LO-pohjaisiksi ja sisältötuotannon lähtökohtien muuttaminen vaatii suuria uudelleenjärjestelyjä sekä henkilökunnan lisäkoulutusta. Järjestelmämuunnosten kertakustannukset voivat siten nousta erittäin suuriksi. - Loppukäyttäjän kustannukset. Kustannukset olemassa olevien sisältöjen muuntamisesta LO-muotoon voivat muodostua todella suuriksi. Tämä korottaa LO:iden hintoja loppukäyttäjälle /40/ Sähköisen oppimisen ammattilaisten joukossa on siis myös LO-konseptin epäilijöitä. LO:ita ei koeta käytännön tasolla järkeväksi tavaksi säilyttää tietoa. Ensinnäkin LO:t eivät

43 ole tarpeellisia siksi, että opetussisältöjä tarvitsevat tietävät yleisesti ottaen mitä he tarvitsevat ja luovat itse sisällöt tarpeidensa mukaan, sen sijaan että he käyttäisivät muiden luomaa materiaalia. Lisäksi LO:iden yhteensopivuus koetaan myytiksi. Standardointityö ei ole tarpeeksi tehokasta joten kaikilla oppimisjärjestelmien valmistajilla on omat metodinsa toimintojen suorittamiseksi. Proseduurien yhtenäistämisessä niin että järjestelmät olisivat tarpeeksi yhteensopivia on yksinkertaisesti liian suuri työ jotta se olisi kannattavaa. /34/ 4.6 Learning Object Metadata (LOM) LO:iden metatietorakenteet ovat keskeisessä osassa LCMS-järjestelmään perustuvassa sähköisen opetuksen prosessissa. Metatieto tukee oppisisältöjen hakua, vaihtoa, uudellenkäyttöä sekä prosessointia. IEEE LTSC:n puheenjohtaja Robby Robsonin mukaan /5/ LOM-standardilla tulee olemaan...huomattava vaikutus koulutus- ja opetussektoriin, joka on miljarditeollisuus. Arvio perustuu LOM-standardin mahdollistamaan sähköisen oppimisen toimintojen parantamiseen. Käyttäjät löytävät helpommin haluamiansa ja tarvitsemiansa sisältöjä samalla kuin järjestelmien ja sisältöjen toimittajat saaavuttavat yleisöä yli kulttuuri- ja kontekstirajojen. IEEE LTSC:n LOM on ainoa kansainvälisen standardointiorganisaation ratifioima sähköisen oppimisen standardi. Standardin kehitykseen osallistui IEEE LTSC:n lisäksi huomattava joukko henkilöitä ja järjestöjä. Osallisena kehitystyössä olivat muun muassa ARIADNE, IMS sekä Dublin Core Metadata Initiative./5/ LOM on hierarkkinen malli jonka kategoriat ryhmittelevät kenttiä (data-element). LOM:issa määritellään jokaiselle metatietokentälle seuraavat attribuutit: - Nimi. Nimi jolla kenttään viitataan - Selite. Kentän kuvaus - Koko. Sallittujen arvojen lukumäärä - Järjestys. Määrittelee jos arvojen järjestys on merkitsevä - Esimerkki. Kenttää havainnollistava esimerkki Lisäksi LOM:issa määritellään yksinkertaisille kentille seuraavat attribuutit: - Arvoavaruus. Kentälle sallitut arvot, määritelty esimerkiksi rajatun sanaston muodossa

44 - Tietotyyppi. Osoittaa jos kentän arvot ovat muotoa LangString, DateTime, Duration, Vocabulary, CharacterString tai Undefined. /26/ Kuvassa 13 on esitetty LOM-standardin metatietokentät ja niiden ryhmittely. IEEE LOM General 2 Life Cycle 3 Meta-Metadata 4 Technical 5 Educational 1.1 Identifier Catalog Entry 1.2 Title 1.3 Language 1.4 Description 1.5 Keyword 1.6 Coverage 1.7 Structure 1.8 Aggregation Level 2.1 Version 2.2 Status 2.3 Contribute Role Entity Date 3.1 Identifier Catalog Entry 3.2 Contribute Role Entity Date 3.3 Metadata Schema 3.4 Language 4.1 Format 4.2 Size 4.3 Location 4.4 Requirement OrComposite Type Name Minimum Version Maximum Version 4.5 Installation Remarks 4.6 Other Platform Requirements 4.7 Duration 5.1 Interactivity Type 5.2 Learning Resource Type 5.3 Interactivity Level 5.4 Semantic Density 5.5 Intended End User Role 5.6 Context 5.7 Typical Age Range 5.8 Difficulty 5.9 Typical Learning Time

45 6 Rights 7 Relation 8 Annotation 9 Classification 5.10 Description 5.11 Language 6.1 Cost 6.2 Copyright and Other Restrictions 6.3 Description 7.1 Kind 7.2 Resource Identifier Catalog 8.1 Entity 8.2 Date 8.3 Description 9.1 Purpose Description 9.2 Taxon Path Source 9.3 Description Entry Taxon Id 9.4 Keyword Kuva 13. IEEE LTSC:n LOM-standardin metatietokentät /26/ Entry Peruskategorioita on yhdeksän. Seuraavaksi esitellään lyhyet kuvaukset niiden sisällöstä. 1 General. Yleinen kategoria sisältää tiedon joka kuvaa LO:ta kokonaisuutena. 2 Lifecycle. Elinkaari-kategoria sisältää tiedot jotka liittyvät LO:n historiaan ja tilaan sekä tiedot henkilöistä ja ryhmistä jotka ovat vaikuttaneet LO:n kehitykseen. 3 Meta-metadata. Meta-metatieto-kategoria sisältää tietoa metatiedosta (esim. milloin metatietoa on viimeksi päivitetty). 4 Technical. Tekninen kategoria sisältää LO:n tekniset vaatimukset ja ominaisuudet. 5 Educational. Opetuksellinen kategoria sisältää LO:n opetukselliset ja pedagogiset piirteet. 6 Rights. Oikeudet-kategoria sisältää LO:n tekijänoikeudet ja käyttöehdot. 7 Relation. Yhteys-kategoria sisältää tiedot jotka käsittelevät LO:n ja muiden siihen liittyvien LO:iden välisiä yhteyksiä.

46 8 Annotation. Annotaatio-kategoria sisältää kommentteja LO:n opetuksellisesta käytöstä sekä tietoa siitä milloin ja kenen toimesta kommentit luotiin. 9 Classification. Luokitus-kategoria kuvaa LO:ta suhteessa johonkin tiettyyn luokitusjärjestelmään. Edellä kuvatut yhdeksän ryhmää muodostavat yhdessä LOM:in perusmallin (Base Schema). Luokitus-kategoriaa voidaan lisäksi käyttää LOM:in laajennukseen. Sen avulla voidaan viitata mihin tahansa luokitusjärjestelmään ja siten käyttää sitä LOM:in jatkeena /26/. LOM-standardin Base Schema on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä LO:iden sisällöntuotanto Oppimisympäristöjen materiaalin sisällöntuotanto on luonnollisesti sähköisen oppimisympäristön avainprosesseja. LO:ihin perustuvissa järjestelmissä joudutaan perinteisten sisällöntuotannollisten ongelmien lisäksi ottamaan huomioon uusiakin näkökulmia. Tässä luvussa käsitellään LO:ille spesifistä sisällöntuotannon problematiikkaa. Luku perustuu Longmiren /30/ esittämiin näkökantoihin Yhteisten käytäntöjen luominen Suunniteltaessa LO-sisältöjä on oltava olemassa selkeät määrittelyt siitä miten sisältöjä luodaan ja ilmaistaan. Näiden määrittelyjen on katettava koko sisällönkehityksen elinkaari, mukaanlukien käytettävät teknologiat, lomakepohjat, metatietomäärittelyt, toimitukselliset standardit, modulariteetin asettamat vaatimukset, rakenteelliset säännöt sekä haluttu rakeisuuden taso. Sisältöjen luomisprosessia voidaan parantaa tarkentamalla ja ohjeistamalla sen osa-alueita. Aihealueen sisällä tulisi käyttää yhteneväistä kieltä ja terminologiaa. Terminologian ollessa johdonmukaista voidaan toisistaan riippumattomia LO:ita yhdistää huomattavasti sujuvammin ja vähemmällä vaivalla. Tällä tavoin sisältöjen välisiä epäloogisuuksia tai samasta asiasta käytettyjen eri nimien johdosta aiheutuneita väärinkäsityksiä voidaan välttää. Tieto tulisi esittää helposti ymmärrettävissä ja saatavilla olevissa muodoissa, esimerkiksi tekninen data voi olla parempi esittää taulukoissa kuin lauseissa. On otettava huomioon

47 tiedon esitysalusta. Useimpia LO:ita tullaan opiskelemaan tietokoneen näytöltä, joten perinteiseen www-sisältösuunnittelun tekniikoita tulisi käyttää sisältöjä luodessa. LO:iden välisten viittausten tulisi olla epäsekventiaalisia. Lisäksi tiedon pitää olla itsenäistä ja kontekstivapaata. Tästä syystä LO:iden välillä ei voi olla esimerkiksi taaksepäin-viittauksia. Ongelmaa voidaan helpottaa esimerkiksi lisäämällä LO:hon lyhyt yhteenveto jonka avulla haluttu käsite liitetään asiayhteyteen. Näin käsitteen tarkoitus on helpommin ymmärrettävissä. Yksittäisten LO:iden sisällä tarvitaan kuitenkin usein sekventiaalisuutta. Tästä syystä pienimmän LO:n tunnusmerkit täyttävän digitaalisen elementin koko täytyy määritellä ennen kuin sisältöjen luomisprosessia voidaan aloittaa. Jotta LO:ita yhdistelemällä voitaisiin tuottaa riittävän hyvätasoisia sisältöjä on toimituksellisen sävyn oltava yhdenmukainen. Jos esimerkiksi LO:ta ei ole erityisesti määritelty johdannoksi tai yhteenvedoksi, ei myöskään sen toimituksellisen sävyn tulisi olla johdannon tai yhteenvedon kaltainen. Haettavissa elementeissä tulee käyttää avainsanoja. Jos tiettyjen sanojen ja käsitteiden avulla tullaan nivomaan aiheita yhteen, niin avainsanojen käyttö hakukelpoisissa elementeissä kuten otsikoissa ja sisällysluetteloissa parantaa suuresti hakujen tehokkuutta. Lisäksi on muistettava laajalle yleisölle sopivan kielen ja sisällön käyttö. Jotta LO:ta voitaisiin uudelleenkäyttää mahdollisimman pienillä manuaalisesti tehdyillä muutoksilla, sisällön tulee olla mahdollisimman laajalle yleisölle sopivaa. Maantieteellisesti rajatun terminologian tai huumorin käyttö voi olla sopimatonta. Jos värikästä kielenkäyttöä tai runsasta huumoria tarvitaan, on sellainen sisältö parempi lisätä mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa erillisinä elementteinä Sisällön kontekstualisoiminen LO:iden hyödyntämiseksi oppijalle on esitettävä opetettava asia oikeanlaisessa kontekstissa. Ilman kontekstia LO:t ovat helposti epäselviä, harhaanjohtavia tai jopa täysin turhia. Sisällön asettaminen kontekstiin on seuraava askel korkealaatuisten sisältöjen luomisessa sen jälkeen kun halutut LO:t on ensin valittu henkilökohtaisten tarpeiden perusteella. Myös oppija voidaan sisällyttä kontekstin luomisprosessiin. Jos LO:t ovat hyvin suunniteltuja, sopivan kokoisia ja kontekstista irroitettuja niin kokonaisuuksien yhdistelemisen aikana luotujen kontekstien lisäksi voidaan antaa oppijan kiinnittää omia merkityksiä ja konteksteja sisällön yhteyteen.

48 On olemassa useita tapoja asettaa LO:ita kontekstiin, riippuen käytettävistä teknologioista sekä personointitarpeesta. Seuraavassa esitellään muutamia Longmiren esittämiä /30/ lähestymistapoja joiden avulla LO:ita voidaan asettaa halutunlaiseen kontekstiin. Räätälöidyt paketoijat ("wrapperit"). Kontekstiin paketoijat ovat LO:ihin liittyvää tietoa. Yhdellä LO:lla voi olla useampia paketoijia jotka kontekstualisoivat LO:n eri tavalla ja eri tarpeisiin perustuen. Oppijan halutessa käyttää kyseistä LO:ta valitaan sopiva kontekstiin paketoija opiskelijan tietojen ja LO:n tietojen perusteella. Räätälöidyt kontekstiruudut. Huumori ja esimerkiksi visuaaliset viittaukset ovat vahvasti kulttuurisidonnaisia ja kontekstispesifisiä. Räätälöityjen kontekstiruutujen avulla voidaan kontekstualisoida LO:ita lisäämällä ruutuja muun sisällön joukkoon oppijan osaamisen, harrastusten, suoritusten tai muiden ominaisuuksien perusteella. Kontekstilinkit. Jos LO:ita voidaan editoida niitä yhdisteltäessä, voidaan sisältöön suoraan lisätä linkkejä jotka viittaavat tiettyyn kontekstiin. Oppijat voivat halutessaan seurata linkkejä yhdistääkseen sisällöt linkkien lisääjän tarkoittamaan kontekstiin, riippuen oppijan omasta halusta. Muussa tapauksessa voi oppija itse liittää haluamansa kontekstin sisällön yhteyteen. Käyttäjämallit. Käyttäjämallien avulla voidaan tietoa kontekstualisoida erilaisilla tavoilla käyttäjiä kuvaavaa metatietoa hyväksi käyttäen. Yksi sovelluskohde on kompetenssimallien käyttäminen LO:iden asettamiseksi kontekstiin suhteessa organisaation huippuyksilöiden taitoihin ja tietoihin. Käyttäjämallien avulla voidaan siis ohjata konteksteja hyvin suoriutuvien yksilöiden mukaan, parhaiden mahdollisten tulosten saamiseksi. Sisältöjen laadun voidaan olettaa paranevan huomattavasti hyvällä suunnittelulla sekä käyttämällä kehittyneitä työkaluja sisältöjä luodessa. Kaikkein menestyksekkäimmät oppimisympäristöt tulevat todennäköisesti tarjoamaan LO-sisältöjen lisäksi myös relevantin ja tarkoituksenmukaisen kontekstin. 4.8 LO-tietokannat LO:iden säilytykseen käytetään LO-tietokantoja. Tietokantoja on kahta päätyyppiä, toisessa tyypissä säilytetään sekä LO:ita että niitä kuvaavaa metatietoa, toisessa tyypissä säilytetään pelkästään LO:iden metatietoa. Tietokantoja joissa säilytetään ainoastaan

49 LO:iden metatietoa käytetään työkaluna halutunlaisten LO:iden löytämiseksi, missä ne sitten fyysisesti sijaitsevatkaan. Tietokantoja joissa säilytetään myös itse LO:ita voidaan käyttää hakujen suorittamisen lisäksi myös LO:iden toimittamiseen oppijalle. LO-tietokannat voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan myös niiden käyttörajapinnan mukaan. LCMS-järjestelmien yhteydessä olevat tietokannat toimivat perinteisemmän tietokanta-toimintaperiaatteen mukaisesti olemalla sovellukseen kiinnitetty datan säilytyspaikka. Tällöin tietokanta on järjestelmän osana, eikä sitä voi käyttää LCMSjärjestelmästä erillään. /19/ On myös olemassa LO-tietokantoja jotka muistuttavat enemmän portaaleja. Niissä on usein käyttöliittymä johon on integroitu hakutoiminto sekä LO:iden kategoriset listaukset. Tämän tyyppisten tietokantojen käyttö tapahtuu useimmiten Internetin kautta. Itse tietokantarakenne voi olla kahta eri tyyppiä. Yksi mahdollinen ratkaisu, joka myös on yleisin, on sijoittaa kaikki LO:t yhteen keskitettyyn tietokantaan eli fyysisesti samaan paikkaan. Toinen ratkaisu on nk. peer-to-peer verkon luominen. Tällöin kyseessä on hajautettu tietokanta jossa LO:ita ja niitä kuvaavaa metatietoa sijaitsee usealla yhteen linkitetyllä palvelimella. Peer-to-peer arkkitehtuurit on usein suunniteltu siten että verkkoon voi liittää miten monta käyttäjää tai palvelinta tahansa välittämään dataa toisilleen. /19/ Kuvassa 14 on esitetty neljä LO-tietokannan toteutustapaa. Kustakin toteutustavasta on lisäksi annettu käytännön esimerkki.

50 Tietokantarakenne: Keskitetty Hajautettu LO:ita ja metatietoa Careo. Careo on Albertan yliopiston projekti jonka tarkoituksena on kehittää www-pohjainen kokoelma LO-pohjaista oppimateriaalia. Careo sisältää LO:iden ja metatiedon lisäksi myös viittauksia muihin LO:ihin. Careo:ta kehitetään jatkuvasti eteenpäin. Sisältää: Pelkkää metatietoa Merlot. Merlot on yksi tunnetuimmista LOtietokannoista. Se on ilmainen tietokanta joka on tarkoitettu pääasiallisesti korkeamman koulutusasteen käyttöön. Merlot toimii portaalina ja sisältää metatiedon lisäksi LO:iden arviointeja ja niihin liittyviä tehtäviä. POOL. POOL oli kolme SMETE. SMETE luotiin vuotta kestänyt projekti tukemaan tieteen, (päättyi 9/02) jonka matematiikan, insinööritaidon tavoitteena oli kanadalaisen ja teknologian opetusta ja hajautetun LO-järjestelmän koulutusta. SMETE toimii luominen. Yksi työn portaalina jonka kautta peruslähtökohdista oli pääsee käyttämään useita kehittää työkaluja LO:ita sisältäviä kokoelmia. hajautettujen LOtietokantojen hallinnoimiseen joka nivoo eri LO-kokoelmat SMETE sisältää metatietoa ja kehittämiseen. yhteen. Kuva 14. LO-tietokantojen toteutustapoja /16/,/33/,/37/,/44/ Julkisten LO-tietokantojen yleistymisellä tulevaisuudessa on varmasti hyviä puolia. Standardimuotoisen LO-sisällön yleisellä saatavuudella on selvät hyötynsä, erityisesti oppivelvollisuuden piirissä oleville joiden resurssit eivät riitä kattaviin yleisiin tiedonhakuihin. He voivat nopeasti ja vaivattomasti löytää täsmäopetusta tarvitsemastaan aiheesta. Mikä julkisten LO-tietokantojen ansaintalogiikka olisi ja miten ne käytännössä toteutettaisiin ovat kuitenkin kysymyksiä jotka jäävät tämän tutkimuksen rajauksen ulkopuolelle.

51 5. LO-KONSEPTIN TESTAUS 5.1 Yleistä Työn tavoitteena oli selvittää LO-konseptin soveltuvuutta sähköiseen opetukseen, erityisesti korkeakouluympäristössä. Tarkoitus oli selvittää ovatko LO:ista kootut sisällöt hyvälaatuisia siten että ne ovat järkeviä ja johdonmukaisia vai tuleeko sisällöistä sekavia ja hankalia lukea ja sisäistää. Testauksen toteuttamiseen tarvittiin kolme osaa: Sähköistä oppimisympäristöä jossa voidaan käyttää LO:ita, sisältöä joka muokataan LO:iksi sekä koehenkilöitä jotka opiskelevat sisällöt sähköisen oppimisympäristön avulla. Tämän luvun tarkoituksena on selvittää miten LO-konseptin testaus käytännössä tapahtui. Luvussa käydään läpi tutkimuskysymyksen määrittely ja kokeellisen osan tarkoitus, kuvataan testauksen suorittamiseen tarvittavat osat sekä tutkimuksen teoreettinen perusta ja viitekehys. Lopuksi selvitetään testauksen käytännön toteutus. 5.2 Tutkimuksen tarkoitus Työn tarkoituksena oli selvittää LO-konseptin toimivuutta ja sen käyttöä LCMSjärjestelmissä. Tässä työssä LO:t ja LCMS-järjestelmät on määritelty siten että ne ovat sidottu toisiinsa, vaikka esimerkiksi LO:ita voisi ajatella käytettävän muitakin ominaisuuksia omaavissa järjestelmissä jolloin sisältöjen toimittaminen tapahtuisi muita jakelukanavia pitkin. On kuitenkin lähdetty perusolettamuksesta että LO:iden mahdollisuudet tulevat parhaiten hyödynnetyksi LCMS-järjestelmien toiminnallisuudet omaavissa ympäristöissä ja LCMS-järjestelmien on määritelty perustuvan LO:iden tuotantoon, säilytykseen ja toimitukseen. Työn kokeellisessa osassa halutaan selvittää ovatko LCMS-järjestelmällä toimitetut LO:ista kootut kurssit hyvälaatuisia niin että niitä voidaan opiskella luontevasti ja tehokkaasti. Ovatko paloista kootut sisällöt hyvälaatuisia, selkeitä ja tarkoituksenmukaisia vaikka materiaali tulee heterogeenisistä lähteistä? Samalla yritetään identifioida sähköisen oppimateriaalin suunnittelun lainalaisuuksia sekä miten oppimateriaalia voitaisiin kehittää paremmaksi. Halutaan myös selvittää onko LO:ihin pohjautuva tietokoneavusteinen oppimisprosessi helpompi/hankalampi kuin perinteiset opiskelutavat, kuten luentoihin osallistuminen tai itseopiskelu kirjoista.

52 Tarkoituksena on myös kartoittaa opiskelijoiden asennetta sähköisen oppimisjärjestelmän käyttöönottoon korkeakoulussa sekä minkälaisia ominaisuuksia oppimisjärjestelmällä toivottaisiin olevan. 5.3 Tieteellinen tutkimus Tieteellisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tutkimuskohteen lainalaisuuksia ja toimintaperiaatteita. Tutkimuksen kulku on luontevasti se että ensin tutkimuskohdetta yritetään selvittää ja ymmärtää käsitteellisten teorioiden avulla. Seuraavassa vaiheessa teorioiden toimivuutta ja paikkansapitävyyttä selvitetään empiiristen tutkimusten avulla. /3/ Tämän työn kirjallisessa osassa on esitelty teoreettisella tasolla LCMS-järjestelmän toiminta sekä LO-konseptin piirteitä. Empiirisen tutkimuksen avulla aiotaan selvittää miten LO-pohjaista sähköistä oppimisympäristöä voidaan käyttää opetukseen korkeakoulutasolla. Empiirisen tutkimuksen tekemiseksi hankitaan havaintoaineistoa. Tässä tutkimuksessa aineisto on primaarista eli nimenomaan kyseistä tutkimusongelmaa varten hankittua. Havaintoaineisto muodostuu tutkimusyksiköiden, eli koehenkilöiden, havaintotiedoista. Havaintotiedot ovat mielipiteitä tutkimuksen kohteena olevasta asiasta tai vastauksia tutkimuskysymyksiin /22/. Havainnot muokataan muuttujiksi joita voidaan analysoida esimerkiksi matemaattisten menetelmien avulla. Havaintotietojen kerääminen voidaan tehdä esimerkiksi kyselyn tai haastattelun avulla. Tuloksena saadaan selville mitä henkilöt ajattelevat, tuntevat tai uskovat. Havaintotietoja keräämällä ei siten saada täsmällistä objektiivista tietoa siitä miten jokin asia on, vaan miten tutkittavat havaitsevat ympärillään tapahtuvia asioita. Tämä seikka on tärkeä ottaa huomioon tulosten tarkastelussa mutta myös jo esimerkiksi kysymyssarjoja suunniteltaessa. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa että kysymykset ovat niin selkeitä että koehenkilöt eivät tulkitse niitä väärin. /23/ Kyselytutkimus Kyselytutkimus on tapa kerätä havaintotietoja empiiristä tukimusta tehtäessä. Kysely on nk. survey-tutkimuksen keskeinen menetelmä jolla on pitkä historiallinen traditio sekä useita eri toteutusmalleja. Survey-tutkimuksella tarkoitetaan sellaisia kyselyn, haastattelun tai havainnoinnin toteutustapoja jossa aineistojen keruu tapahtuu etukäteen strukturoitujen

53 kysely- ja haastattelulomakkeiden avulla. Yksi tunnetuimmista survey-tutkimuksen tyypeistä on galluptutkimus. /3/, /23/ Survey-tutkimuksen tekeminen edellyttää että tutkimuksen tekijä kykenee etukäteen laatimaan ymmärrettäviä ja vakiomuotoisia kysymyksiä. Kysymysten tekoon tulee siis varata riittävästi aikaa ja resursseja, sillä jos kysymykset eivät ole riittävän hyvin ja selkeästi tehtyjä niin tulosten taso putoaa huomattavasti./2/ Kyselylomakkeen laatimisen teoriaa Hyvän kyselylomakkeen teko vaatii taitoa, jonka saavuttamiseksi täytyy harjoitella. Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin paljon hyödyllisiä ohjeita kyselyn laatimiseksi joiden avulla kysymysten, ja siten myös tulosten, laatua voidaan parantaa. /3/ Kyselylomakkeen laatiminen voidaan jaotella seuraaviin vaiheisiin: - tutkittavien asioiden määrittely - lomakkeen rakenteen suunnittelu - kysymysten muotoilu - lomakkeen testaus - lomakkeen rakenteen ja kysymysten korjaaminen - lopullisen lomakkeen valmistuminen /22/, Kyselylomakkeen suunnitteluvaiheessa on jo tutustuttu kirjallisuuteen, selvitetty tutkimusongelmaa, käsitteitä sekä tutkimusasetelmaa. Suunnitteluvaiheessa tulee myös ottaa huomioon miten saatuja tuloksia aiotaan käsitellä, miten tiedot syötetään sekä millä tavalla tulokset raportoidaan. Kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja suunniteltaessa on tiedettävä kuinka tarkkoja tietoja halutaan mutta myös kuinka tarkkoja tietoja edes voidaan saada. Tutkimuskysymykset on tärkeä määritellä ajoissa, on siis tiedettävä mihin kyselyn avulla halutaan vastauksia. Kyselylomaketta suunniteltaessa täytyy myös varmistua siitä että sen avulla voidaan saada tutkittava asia selvitettyä. Kontrollikysymysten tarpeellisuutta vastausten johdonmukaisuuden varmistamiseksi tulee myöskin miettiä. On muistettava että kysymyksiä ei voi parannella tai muuttaa sen jälkeen kun koehenkilöt ovat niihin vastanneet. /22/

54 Kyselylomakkeen laatimiseen ei voida antaa tarkkoja sääntöjä mutta seuraavassa on esitetty yleisiä ohjeita laatimisessa huomioon otettavaksi. - Kysymysten tulee olla selviä. Hyvien tulosten saamiseksi täytyy laatia kysymyksiä jotka merkitsevät samaa kaikille vastaajille. Monimerkityksisiä sanoja kuten usein tai yleensä tulee välttää. - Kysymysten tulee mieluiten olla spesifisiä. Spesifisiin kysymyksiin sisältyy vähemmän tulkinnanvaraa kuin yleisellä tasolla esitettyihin kysymyksiin. - Kysymysten tulee mieluiten olla lyhyitä. Lyhyitä kysymyksiä on helpompi ymmärtää kuin pitkiä. - Kysymyksiä joilla on kaksoismerkityksiä tulee välttää. Jokaisessa kysymyksessä tulee kysyä vain yhtä asiaa, kahteen asiaan on vaikeaa vastata yhden vastausvaihtoehdon avulla. - Ei mielipidettä -vaihtoehto kannattaa tarjota. Ihmiset vastaavat yleensä kysymyksiin vaikka heillä ei olisikaan mielipidettä sen sijaan että jättäisivät kysymyksen tyhjäksi. Tämä huonontaa vastausten tarkkuutta, mutta tarjoamalla ei mielipidettä -vaihtoehdon monet vastaajat valitsevat sen arvauksen sijaan. - Kysymysten tulisi mielummin olla monivalintatehtäviä kuin samaa mieltä/eri mieltä -väitteitä. Samaa mieltä/eri mieltä -väitteet synnyttävät tilanteen jossa koehenkilö valitsee vaihtoehdon jonka hän luulee olevan sosiaalisesti suotavampi, sen sijaan että koehenkilö vastaisi oman mielipiteensä mukaisesti. - Kysymysten määrää ja järjestystä tulee harkita. Yleiset kysymykset tulee mieluiten sijoittaa lomakkeen alkuun ja spesifisemmät lomakkeen loppuun. Helposti vastattavia kysymyksiä tulee myös mielellään sijoittaa lomakkeen alkuun, tällä tavoin koehenkilö rentoutuu ja vastaa totuudenmukaisemmin. - Kyselyssä käytetty termistö tulee tarkistaa. Kyselyä laadittaessa ei tulisi käyttää ammattisanastoa tai muita vaikeita sanoja joita vastaajat eivät mahdollisesti ymmärrä. Myös johdattelevia kysymyksiä tulee välttää./23/ Itse kysymykset ovat joko avoimia kysymyksiä tai suljettuja eli vaihtoehtoja antavia kysymyksiä. Avoimet kysymykset ovat tavallisimpia kvalitatiivisissa tutkimuksissa esimerkiksi haastatteluiden yhteydessä. Avoimia kysymyksiä tulee käyttää silloin kun vaihtoehtoja ei tunneta etukäteen. Avoimien kysymysten etuna on niiden laatimisen helppous sekä se että saadaan mahdollisesti vastauksia myös sellaisiin asioihin ja sellaisista näkökulmista joita ei kysymyksiä laadittaessa oltu edes otettu huomioon. Ongelmana avoimien kysymysten käytössä on lähinnä tulosten työläs käsittely sekä se että ne usein houkuttelevat vastaamatta jättämiseen. /22/

55 Suljetuissa kysymyksissä koehenkilöille esitetään valmiit vastausvaihtoehdot joista hän valitsee sopivimman. Niiden käyttö on käytännöllisintä kun tiedetään suhteellisen tarkasti mahdolliset vastausvaihtoehdot ja kun vaihtoehtojen määrä on rajattu. Suljetut kysymykset helpottavat tulosten tilastollista käsittelyä sekä analyysiä ja niihin vastaaminen sujuu koehenkilöiltä nopeasti. Suurimmat ongelmat suljettujen kysymysten suhteen ovat koehenkilöiden harkitsemattomuus kysymyksiin vastatessa, vastausvaihtoehtojen luokittelun epäonnistuminen sekä koehenkilön johdattelu vastausvaihtoehtojen ja kysymysten avulla. /22/ 5.4 Havaintoaineiston käsittely Havaintoaineiston kerääminen ja sen analysointi pidetään kvantitatiivisessa tutkimuksessa yleensä toisistaan erillään. Tässä luvussa käsitellään kerätyn havaintoaineiston tarkistusta ja tallennusta analysoitavaan muotoon sekä tilastollisia tunnuslukuja joiden avulla tuloksia voidaan analysoida./3/ Tallennus ja tarkistus Empiirisissä tutkimuksissa havaintoaineistosta päästään tekemään johtopäätöksiä vasta esitöiden jälkeen. Ensimmäinen toimenpide on saatujen havaintojen syöttäminen taulukoihin. Valitaan miten muuttujia halutaan symboloida ja kootaan havaintoaineistosta kunkin muuttujan alle saadut arvot. Tässä vaiheessa ei aineistoa manipuloida tai muuteta, vaan se siirretään taulukoihin helpommin käsiteltävään muotoon. /3/,/22/ Taulukoinnin jälkeen suoritetaan kerätyn tiedon tarkistus jolloin tutkitaan jos aineistoon sisältyy selviä virheitä tai jos tietoja puuttuu. Katsotaan miten yksittäiset muuttujat ovat jakautuneet, esimerkiksi keskiarvon tai keskihajonnan suuret vaihtelut voivat kieliä virheestä. Jos selviä virheitä tai puutteita havaitaan niin niitä pyritään korjaamaan. Yksi mahdollisuus on hylätä kokonainen palautelomake jos jotain kohtia on jätetty täyttämättä tai jos ne ovat muuten puutteellisia. Tämä on kuitenkin resurssien tuhlausta, joten jos puuttuva arvo voidaan korvata esimerkiksi muuttujan keskiarvolla niin että palautetta voidaan muilta osin käyttää, niin se kannattaa ehdottomasti tehdä. /3/,/23/ Jos tietoja on mahdollista täyttää esimerkiksi ylimääräisten haastatteluiden tai kyselyjen avulla niin se tehdään seuraavaksi, useimmiten tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.

56 Tämän jälkeen muuttujat järjestetään halutulla tavalla, riippuen tutkimusstrategiasta ja aineistosta, jonka jälkeen muuttujat koodataan muuttujaluokitusten mukaisesti ja tallennetaan taulukoihin tilastollista analyysiä varten. /23/ Tilastolliset tunnusluvut Havaintoaineistoa matemaattisesti analysoitaessa tilastollisen luotettavuuden arviointi perustuu todennäköisyyslaskennan käsitteisiin ja sääntöihin. Seuraavaksi tarkastellaan tärkeimpiä tilastollisia tunnuslukuja ja niiden laskukaavoja. Seuraavana esitettävät tunnusluvut perustuvat Heikkilän kirjassa Tilastollinen tutkimus /23/ käsiteltyihin tilastotieteen peruskäsitteisiin. Keskiarvo Aritmeettinen keskiarvo kuvaa jakauman sijaintia ja se saadaan jakamalla havaintoarvojen summa havaintojen määrällä: n xi i= x = 1 (1) n Keskihajonta Keskihajonta (Standard Deviation) on eniten käytetty ja tärkein hajonnan tunnusluku. Se selittää kuinka hajallaan arvot ovat keskiarvon ympärillä. Keskihajonta on monissa tilastollisissa menetelmissä lähtökohtana keskiarvon ohella. Otoksesta saatujen havaintoarvojen keskihajonta lasketaan kaavan 2 avulla. s = n 2 2 ( ) ( ) xi xi x xi i= 1 n 1 = n n 1 2 (2) Luottamusväli

57 Luottamusväli ilmoittaa välin jolla perusjoukon suure, kuten keskiarvo, tietyllä todennäköisyydellä sijaitsee. Luottamusvälin avulla voidaan siis arvioida miten hyvin otoksen voidaan olettaa edustavan perusjoukkoa. Keskiarvon luottamusväli lasketaan kaavan 3 avulla. σ x ± ( kriittinen _ arvo) (3) n jossa kriittinen arvo on kerroin joka riippuu käytetystä luottamustasosta (esim. 95% luottamustasolla kriittinen arvo on 1.96), σ on perusjoukon keskihajonta ja n on havaintojen lukumäärä. Jos perusjoukon keskihajontaa ei tunneta, niin σ:n sijasta käytetään otoskeskihajontaa s. Otoskeskihajonnan käyttö aiheuttaa kuitenkin lisää epätarkkuutta ja siksi kriittisen arvon sijasta käytetään t-jakauman mukaista kerrointa. Käytettävä kerroin saadaan silloin t-jakauman taulukosta otoskoon suuruuden mukaan. T-testi T-testiä /29/ käytetään otoksen keskiarvon vertaamiseen valittuun vakioon. Näin saadaan selville poikkeaako saatu keskiarvo merkitsevästi vakiosta. Ensin tehdään hypoteesit H 0 ja H 1 : H : µ 0 = x, H1 µ 0 0 : x Jossa µ 0 on valittu vakio ja x on otoksen keskiarvo. Testisuureeksi saadaan tämän jälkeen: t 0 x µ 0 = (4) s / n P-arvo lasketaan seuraavan kaavan mukaan: ( T ) P arvo = P, (5) t 0 jossa T on t-jakaumataulukosta löytyvä kaksisuuntaisen testin arvo vapausasteella n-1. Jos P-arvo alittaa asetetun riskitason (esim. 0,05) niin H 0 hylätään, eli keskiarvon ja vakion ero on tilastollisesti merkittävä.

58 Welchin testi Welchin testiä /29/ käytetään kahden otoksen keskiarvojen erotuksen testaamiseen. Ensin tehdään hypoteesit H 0 ja H 1 : 0 0, : = = x x H x x H jossa 1 x on ensimmäisen ja 2 x on toisen otoksen keskiarvo. Testisuure t 0 saadaan seuraavan kaavan avulla: n s n s x x t + = (6) Jossa s 1 ja n 1 ovat enimmäisen otoksen keskihajonta ja otoskoko ja s 2 sekä n 2 ovat toisen otoksen keskihajonta ja otoskoko. Vapausaste ν lasketaan seuraavan kaavan avulla: = n n s n n s n s n s ν (7) P-arvo saadaan kaavan 5 mukaan. Jos P-arvo alittaa asetetun riskitason (esim. 0,05) niin H 0 hylätään, eli keskiarvojen ero on tilastollisesti merkittävä. 5.5 Koejärjestely Tässä luvussa käsitellään LO-konseptin tutkimukseen tarvittavia osia: sähköistä oppimisympäristöä, sisältöjä sekä koeryhmää Sähköinen oppimisympäristö

59 Testaukseen sopivan oppimisympäristön löytämiseksi suoritettiin kartoitus suomalaisista yrityksistä jotka tarjoavat sähköisen oppimisen palveluja. Tällöin oltiin yhteydessä muutamaan yritykseen ja valittiin parhaiten tarkoitukseen sopiva yhteistyökumppani seuraavien kriteerien perusteella: - Oppimisjärjestelmän avulla voidaan toimittaa LO-muotoista sisältöä oppijoille - Järjestelmä sisältää tarpeellisen toiminnallisuuden sisältöjen kuvaamiseksi metatiedon avulla. - Järjestelmän avulla voidaan kerätä palautetta oppijoilta - Järjestelmä on suhteellisen yksinkertainen implementoida ja ottaa käyttöön Edusolutions Oy:n valmistama Edulink-ohjelmisto valittiin testausympäristöksi yllä olevien kriteerien perusteella. Tässä luvussa kuvataan Edulink-ohjelmistoa ja sen toiminnallisuutta. Käyttöliittymä Edulinkin käyttöliittymä /7/ on jaettu kahteen osaan: omaan työpöytään ja ryhmän työpöytään. Omalta työpöydältä käsin voi ylläpitää omia tietojaan sekä henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Näihin toimenpiteisiin voi myös saada järjestelmän kautta ohjausta. Omalta työpöydältä pääsee myös opiskelemaan aineistoja niistä ryhmistä joihin itse kuuluu. Lisäksi omalla työpöydällä on kalenteri- ja posti-toiminnot. Ryhmän työpöydältä löytyvät ryhmän tiedotuksia, ryhmään liittyvät henkilöt sekä opintoihin liittyvät keskusteluryhmät. Kuvassa 15 on esitetty oma työpöytä-näkymää.

60 Kuva 15. Oma työpöytä-näkymä Edulink-ohjelmistossa Ruudun keskellä näkyvät oppijaa koskevat tiedotteet ja ajankohtaiset asiat. Ajankohtaisten asioiden alapuolella on niiden ryhmien aineistoja ja tehtäviä joissa oppija on jäsenenä. Valitsemalla linkeistä pääsee siirtymään haluttuun toimintoon, esimerkiksi aineistojen opiskeluun. Aineistot esitetään aineistopuuna jonka avulla opiskelija voi navigoida oppimateriaalin sisällä. Aineisto-näkymää on esitelty kuvassa 16.

61 Kuva 16. Aineisto-näkymä jossa on avattu havaitsemisen perusteita käsittelevä LO. Aineisto-näkymän oikealla puolella näkyy aineistopuu josta nähdään kaikkien LO:iden otsikot. Opiskelija voi valita haluamansa LO:n klikkaamalla otsikkoa hiirellä jolloin aineisto avautuu keskellä ruutua olevaan kehykseen. Aineistoa voidaan tämän jälkeen selailla vierityspalkin avulla. Ylläpitäjän käyttöliittymässä on edellä esitettyjen toimintojen lisäksi ylläpito-näkymä, joka on esitetty kuvassa 17.

62 Kuva 17. Ylläpito-näkymä (ei näy opiskelijoille) Ylläpito-näkymästä on pääsy kurssin- ja ryhmänhallintaan, aineisto- ja tehtäväpankkeihin, palautelomakkeisiin sekä käyttäjien hallintaan. Sisällöntuotanto, sisältöjen tuonti sekä kurssien luominen Sisältöjä voidaan sekä luoda Edulink-ohjelmistossa että tuoda ohjelmaan muista sovelluksista. Edulink-ohjelmistossa on sisältöjen luontia varten HTML-editori jonka avulla voidaan tuottaa oppimateriaalia www-sivujen muodossa. Ohjelmaan voidaan myös tuoda MS Word-tekstinkäsittelyohjelmalla luotuja dokumentteja, jotka voidaan Edulinkissä avata Word-tiedostoina tai vaihtoehtoisesti konvertoida ne automatisoidusti HTML-muotoon. Myös muilla ohjelmistoilla tuotettuja sisältöjä voidaan liittää aineistoihin, jolloin ne avataan automaattisesti omaan ikkunaan. /7/ Kurssin luominen tapahtuu kuvan 18 aktiviteettikaavion esittämällä tavalla.

63 Kurssin hallinta Ryhmän hallinta Aineistoj en hallinta Tehtäv ien hallinta Palautelomakkeiden hallinta Aloita kurssin luominen Luo kurssin johdanto Luo kurssin rakenne Luo ryhmä Luo aineistoja Luo tehtäviä Luo palautelomake Luo ryhmän johdanto Luo ryhmän rakenne Lisää jäseniä Liitä aineistoja ryhmään Liitä tehtäviä ryhmään Liitä palautelomake ryhmään Liitä keskustelu ryhmään Kurssi luotu Kuva 18. Verkkokurssin luominen Edulink-järjestelmässä /4/ Ryhmien, tehtävien, aineistojen ja palautelomakkeiden luonti ja muokkaus tapahtuu toisistaan erillään. Sen jälkeen kun halutut kurssin osat on luotu ne liitetään ryhmille. Kurssit ovat siten ryhmiin perustuvia, eli ryhmälle liitetyt aineistot, tehtävät jne. muodostavat lopullisen verkkokurssin. Metatieto

64 Sisältöjen luonnin yhteydessä sisältöjä voidaan kuvata metatiedolla. Käytettävät kentät perustuvat LOM-standardiin, josta on valittu ohjelmiston tarjoajan tärkeimmäksi kokemat metatietokentät. Kuvassa 19 on esitetty metatiedon lisäämiseen käytettävää lomaketta. Kuva 19. Metatiedon täyttämiseen käytettävä lomake Lomakkeen kautta täytetty metatieto tallennetaan taulukossa 2 esitettyihin LOM-standardin mukaisiin metatietokenttiin Edulink-järjestelmän tietokantaan.

Opetusteknologian standardoinnin tilanne. Antti Auer

Opetusteknologian standardoinnin tilanne. Antti Auer Opetusteknologian standardoinnin tilanne Antti Auer 24.8.2001 Standardoinnin käsite Yleisesti opetusteknologian standardoinniksi kutsutulla kehitystyöllä viitataan erilaisiin ja eri tasoisiin toimintoihin.

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Profium. Smart Information Router (SIR) Janne Saarela Profium Oy. Profium perustettu 1996. Pioneeri sisällönhallinnan ratkaisujen kehityksessä

Profium. Smart Information Router (SIR) Janne Saarela Profium Oy. Profium perustettu 1996. Pioneeri sisällönhallinnan ratkaisujen kehityksessä Smart Information Router (SIR) RDF-teknologian käyttö sisällönhallinnassa Janne Saarela Profium Oy Profium Profium perustettu 1996 Pioneeri sisällönhallinnan ratkaisujen kehityksessä Markkinoiden 1. RDF-metatietoon

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityö Tietotekniikan osasto 20.5.1997 Ari Korhonen WORLD WIDE WEB (WWW) TIETORAKENTEIDEN JA ALGORITMIEN TIETOKONEAVUSTEISESSA OPETUKSESSA Työn valvoja

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Digitaalisen oppimateriaalin standardoinnin kysymyksiä

Digitaalisen oppimateriaalin standardoinnin kysymyksiä Digitaalisen oppimateriaalin standardoinnin kysymyksiä Petri Nokelainen Helsinki Institute for Information Technology TieVie 20.08.2002 Johdanto Tietoverkko-oppiminen perustuu kokonaan tai osittain digitaalisessa

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS

RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS Loppuseminaari 11.12.2018 YIT:n pääkonttori, Helsinki RAIN hankkeen loppuseminaari 11.12.2018 Käyttäjälähtöinen tiedonhallinta (WP 4) Professori Harri Haapasalo OY

Lisätiedot

in condition monitoring

in condition monitoring Etäteknologioiden automaatiosovellukset Using e-speak e in condition monitoring tutkija professori Hannu Koivisto Sisältö Tausta Globaali kunnonvalvontajärjestelmä E-speak globaalissa kunnonvalvontajärjestelmässä

Lisätiedot

eoppimisen ajonautinto

eoppimisen ajonautinto eoppimisen ajonautinto TM Tavoitteet MDC Education Group Oikea oppimisympäristö Edusolutions Oy on osa mittavaa suomalaista koulutuskonsernia, MDC Education Groupia. Group on keskittynyt business-osaamisen

Lisätiedot

Oppisisällön metatieto

Oppisisällön metatieto Oppisisällön metatieto Panu Kangas Helsinki 4.2.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Oppisisällön metatieto... 2 2.1 Mihin LOM-standardia käytetään?... 4

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

<e.g. must, essential, conditional>

<e.g. must, essential, conditional> Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

General studies: Art and theory studies and language studies

General studies: Art and theory studies and language studies General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Smart cities - nyt ja huomenna

Smart cities - nyt ja huomenna Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Turun yliopisto Oppimisaihiot (Learning Object, LO) Opetusteknologian kansainvälisen standardointikomitean määritelmän mukaan oppimisaihio

Lisätiedot

Avoimet standardit ja arkistointi

Avoimet standardit ja arkistointi Avoimet standardit ja arkistointi Ossi Nykänen ossi@w3.org Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto 1 Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)

Lisätiedot

Avointen oppimateriaalien käytön edistäminen

Avointen oppimateriaalien käytön edistäminen Avointen oppimateriaalien käytön edistäminen 8.11.2018 CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avointen oppimateriaalien edistäminen - hanke Opetus- ja

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Pekka Henttonen KDK:n arkistosektorin seminaari 6.2.2012 Kansallisarkisto Esityksen sisältö Semanttisen webin visio Käsitemallien

Lisätiedot

Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1

Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1 Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1 Kielellisen lahjakkuuden tunnistamisesta Kielellinen lahjakkuus on moniulotteinen ilmiö, joka voi olla näkyvää (tuotos) tai

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa

Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa Schildtin lukion kansainvälisyystoiminta on hyvin laajaa, ja tavoitteenamme on tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus kansainvälistyä joko kotikoulussa

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Tietokoneavusteisen oppimisen järjestelmien komponentit

Tietokoneavusteisen oppimisen järjestelmien komponentit Tietokoneavusteisen oppimisen järjestelmien komponentit Aija Airaksinen 2.2.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tietokoneavusteisen oppimisen järjestelmä...

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Additions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit

Additions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit s, s and changes to courses for the academic year 2016 2017 Mikro ja nanotekniikan laitos Department for Micro and Nanosciences S 69, S 87, S 104, S 129, ELEC A3, ELEC C3, ELEC D3, ELEC E3, ELEC L3 T 4030

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,

Lisätiedot

Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna

Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Essi Vuopala/ LET Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Opetusohjelmista kaikkialla läsnäolevaan oppimiseen Oppiminen ja sen ohjaaminen, 2015 Essi Vuopala, tutkijatohtori, oppiminen

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön päivät , Jyväskylä Jan-Markus Holm

Vapaan sivistystyön päivät , Jyväskylä Jan-Markus Holm Vapaan sivistystyön päivät 30.-31.8.2018, Jyväskylä Jan-Markus Holm www.eduexcellence.fi 1 Finland - the home of world-class education Source: Youtube: Education Export Personal background in a nutshell

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Koulutusjohtamisen instituutti

Koulutusjohtamisen instituutti OSAAVA FORUM 2015 OPPIMISEN JA OSAAMISEN KOKONAISARKKITEHTUURI KESKI-SUOMESSA: JOHTAMINEN JA ARVIOINTI 13.11.2015 JYVÄSKYLÄ Mika Risku, Instituutin esimies Koulutusjohtamisen instituutti, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Digitalisaatio oppimisen maailmassa. Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services

Digitalisaatio oppimisen maailmassa. Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services Digitalisaatio oppimisen maailmassa Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services Oppimisen trendit ja ajurit Teknologia on muuttamassa oppimista 50Mrd Arvioitu lukumäärä verkkoon yhdistetyistä laitteista

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Tomi Kauppinen, Eero Hyvönen, Jari Väätäinen Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot