Oppisisällön metatieto
|
|
- Seppo Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oppisisällön metatieto Panu Kangas Helsinki HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
2 Sisältö 1. Johdanto Oppisisällön metatieto Mihin LOM-standardia käytetään? LOM:n rakenne LOM ja XML Yhteenveto Lähteet... 10
3 1. Johdanto Samalla kun erilaisten oppimiseen liittyvien olioiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti, yhtä merkittävästi kasvaa meidän tarve oppia lisää. Tiedon ja metatiedon merkitys olioille muodostuu erittäin tärkeäksi, jotta voisimme hallita ja käyttää näitä olioita. Tarvitaan yksi yleinen standardi määrittelemään oliota määräävää rakennetta, oppisisällön metatietoa [IEEE-LOM]. Useita toistensa kanssa kilpailevia standardeja on ollut jo kauan olemassa mutta ongelmaksi on tullut vastaan olioiden yhteensopivuus ja ylläpito [ThXML]. Standardien kehityksessä, alan uranuurtajana pidetään eurooppalaista ARIADNE-organisaatiota, jonka ansiosta metatieto ja oppisisällön indeksointi-järjestelmä kehitettiin 90-luvun puolivälissä. Hiukan myöhemmin kaksi muuta organisaatiota IMS(Instructional Management Systems) ja ADL(Advanced Distributed Learning) aloittivat kehittämään standardia hajautetuille oppimisteknologioille. Myöhemmin aloitettiin yhä enemmän painottamaan metatiedon merkitystä, ja syntyi SCORM (Sharable Content Object Reference Model), joka oli XML-pohjainen tietomalli oppisisällön rakenteen ja toimintaympäristön kuvaamiseen. Vaikka SCROM on hyvin laajennettavissa oleva, tunnettu ja hyväksytty standardi on se silti toteutustapasidonnainen. Lopulta IEEE sai standardoitua oman oppisisällön metatietonsa (Learning Objects Metadata, LOM), joka on täysin riippumaton implementaatiotavastaan. LOM perustuu ARIADNE:n ja IMS:n metatietorakenteisiin, ja molemmat organisaatiot, kuten monet opetukselliset organisaatiot ympäri maailmaa, ovat hyväksyneet ja tukevat IEEE:n LOM-standardia [ThXML]. 1
4 2. Oppisisällön metatieto Oppisisällön metatiedon määrittelemiseksi meidän tulee ensiksi määritellä mitä on metatieto. Lyhyesti ilmaistuna metatieto on tietoa tiedosta. Tässä tapauksessa LOMstandardi määrittelee, metatiedon informaatioksi jostakin oliosta, olkoon se sitten fyysistä tai digitaalista [IEEE-1484]. Toisin sanoen metatieto kuvaa oppisisällön oleellisen, tietorakenteen ja erityispiirteet määrittelevän tiedon rakenteen. Tämä rakenne on luokiteltu yhdeksään eri kategoriaan, joita ovat yleinen, elämänkaari, tekniset- ja opetukselliset ominaisuudet, meta-metatieto, oikeudet, suhteet, huomautukset sekä luokitus. Standardin mukaan oppisisältö on se olio, jota yllämainittu metatieto määrittelee, olio, jota voidaan käyttää hyväksi teknologia-avusteiseen oppimiseen. Standardi kuitenkin vain määrittelee metatiedon rakenteen, se ei ota millään tavoin kantaa siihen, miten metatieto tai varsinainen tieto todellisuudessa esitetään tai sitä käytetään. LOM on IEEE-standardoinnin, kesäkuussa 2002, hyväksymä oppisisällön metatiedon syntaksia ja semantiikkaa kuvaava standardi [IEEE-LOM]. Standardin kehittely aloitettiin vuonna 1997, IEEE:n Oppimisteknologia standardointikomitean(ltsc) toimesta. Standardi on kehittynyt nykyiseen muotoonsa kansainvälisen yhteistyön tuloksena, ja kehitys jatkuu edelleen yli 15:n maan aktiivisella osallistumisella. Vaikka standardi on kansainvälisesti hyvin tiedostettu, sen omaksuminen on vielä lapsenkengissään [IEEE-LOM]. Lisäksi LOM on edelleen kehittyvä standardi, jonka kehittymisestä ja ylläpidosta LTSC on vastuussa. Mahdollisten konfliktien, yhteensopivuusongelmien ja saman asian uudelleenstandardoimisen välttämiseksi, LTSC:n mukaan, kehittäjien tulisi ottaa huomioon nykyiset LOM-implementaatiot kehitettäessä uusia metadatalisäyksiä standardiin. IEEE:n LOM-standardin projektimäärittelyn mukaan standardin tarkoituksena on [IEEE-LOM]: avustaa oppijoita tai opettajia löytämään, arvioimaan ja käyttämään oppisisältöolioita mahdollistaa olioiden jakaminen ja uudelleenkäyttö erilaisten teknologiaavusteisten oppimisjärjestelmien välillä 2
5 mahdollistaa oppisisältöolioiden valmistamisen erillisissä komponenteissa ja valmiiden oppisisältökomponenttien yhdistämisen mahdollistaa useiden oppisisältöolioiden yhteistyö hajautetussa, avoimessa ympäristössä mahdollistaa yksilöllisesti jokaiselle oppijalle automaattisesti koottavan, personoidun oppisisällön luomisen tukea tietoturvaa ja käyttöoikeuksien hallintaa oppisisältöolioiden käytössä ja levityksessä tuottaa yksinkertainen ja laajennettava standardi oppisisällön rakenteen kuvaamiseen, joka voidaan helposti omaksua ja implementoida mahdollistaa uusien ja vanhojen oppisisältöolioiden kunnollinen dokumentaatio ja helpottaa niiden tunnistamista tukea oppisisältöolioiden maailman taloudellista kasvua ja niiden levitystä, niin kaupallisilla kuin ei-kaupallisilla markkinoilla mahdollistaa standardi oppisisällön kuvaamiseen, joka on täysin riippumaton oppisisällön implementaatiotavasta. Vaikka LOM on määritelty standardi, ei ylläesitetystä määritelmästä välttämättä vielä saa hyvää kokonaiskuvaa siitä, mihin standardia voidaan hyödyntää ja käyttää. Esimerkkeinä oppisisältöolioista, joita voitaisiin LOM:n avulla määritellä, voisi olla tietokoneavusteiset koulutusympäristöt, ohjeistusjärjestelmät sekä interaktiiviset oppimis- että etäoppimisympäristöt [IEEE-LOM]. Nämä ympäristöt voivat sisältää niin fyysisiä, abstrakteja kuin digitaalisia oppisisältöolioita, kuten multimediaa, oppimistavoitteita, ohjeistusohjelmia ja -työkaluja, henkilöitä tai organisaatioita. Hyötyinä oppisisältöolioiden käytöstä, saadaan mm. resurssien uudelleenkäyttönä, personalisoituna koulutuksena ja oppimateriaalin määrän kasvamisena [EduSpecs]. Kun jokaisella oppisisältöoliolla on oma metatietonsa määriteltynä ja metatieto noudattaa kaikille olioille samaa standardia, olioita voidaan helposti tunnistaa, luokitella ja arvioida niiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin. 3
6 2.1 Mihin LOM-standardia käytetään? LOM-standardin tarkoituksena on edistää erilaisten oppisisältöolioiden löytämistä, hankkimista, yhteistyötä ja käyttämistä. LOM:n avulla onkin luotu erilaisia tapoja hyödyntää oppisisältöolioita, kuten oppisisältövarastot, e-oppiminen tai jopa nk. älykkäät oppisisältöoliot. Oppisisältövarasto on tietokanta, joka sisältää oppisisältöolioita ja niiden metatietoa tai joissakin tapauksissa vain niiden metatiedon ja tiedon olion sijainnista [EduSpecs]. Tämä varasto on hyvin monikäyttöinen: metatiedon perusteella varastosta voidaan etsiä eri oppisisältöolioita. Varastosta voidaan myös toimittaa olioita suoraan kursseille, internetpalstoille tai lehtiin ja muihin digitaalisiin ympäristöihin. IMS-projekti on hyödyntänyt LOM:ia e-oppimisessa, eli oppimisessa sähköisen median välityksellä. IMS:n tuloksena on syntynyt XML-pohjaisia kuvauksia, jotka kuvaavat kurssien luonnetta, sisältöä, oppitunteja, opettajia ja oppimisryhmiä [IMS]. Nämä kuvaukset ja IMS-projektin tuloksena syntyneet ohjeistukset luovat pohjan e-oppimisen metatiedon esittämiseen. E-oppimisen metatiedon kuvaaminen auttaa oikean kurssin tai oppisisällön löytämisessä, resurssien ja tiedon jakamisessa sekä e-oppimisresurssien ylläpidossa koko niiden elämänkaaren ajan. Oppisisällön metatiedon ei tarvitse rajoittua kuvaamaan vain pelkkää staattista resurssia, kuten tekstiä tai kuvaa, vaan LOM:ia voidaan käyttää kuvaamaan myös multimediasisältöä [SmartLO]. Metatietoa voidaan käyttää muuttamaan multimediaolion käyttäytymistä meidän tarpeidemme mukaan. Antamalla oliolle eri parametreja, multimediasta, esimerkiksi animaatiosta, voidaan LOM:n avulla saada dynaaminen ja interaktiivinen. Tällaista oppisisältöoliota kutsutaan älykkääksi oppisisältöolioksi. 4
7 3. LOM:n rakenne LOM v.1.0 määrittelee perusskeeman, jonka osat ovat luokiteltu yhdeksään eri kategoriaan, eli luokkaan. Näiden osien, eli tietoelementtien avulla voidaan kuvata oppisisältö [ThXML], [IEEE-1484]: 1) Yleinen(General)-kategoria sisältää yleistä tietoa oppisisällön kokonaisuudesta. 2) Elämänkaari(Lifecycle)-kategoria sisältää oppisisällön historian, oppisisällön nykyisen tilan sekä tiedon siitä kuka tai ketkä siihen ovat milloinkin vaikuttaneet. 3) Meta-metatieto(Meta-metadata) kertoo tiedon metatieto-oliosta itsestään. 4) Tekninen(Technial)-kategoria sisältää oppisisällön tekniset vaatimukset ja ominaisuudet. 5) Koulutus(Educational)-kategoria sisältää oppisisällön koulutukselliset ominaisuudet. 6) Oikeudet(Rights)-kategoria sisältää oppisisällön immateriaalioikeudet ja käyttöehdot. 7) Suhteet(Relations)-kategoria sisältää tiedon, juuri kyseessä olevan oppisisältöolion suhteista toisiin oppisisältöolioihin. 8) Huomautukset(Annotations)-kategoria tarjoaa kommentteja oppisisällön opetuksellisesta käytöstä ja tiedot siitä, kuka kommentit on esittänyt. 9) Luokitus(Classification)-kategoria kuvaa juuri tämän oppisisältöolion suhdetta johonkin tiettyyn luokittelujärjestelmään. Nämä yhdeksän tietoelementtiä muodostavat hierarkkisen rakenteen LOM-puussa [IMS]. Puuhierarkian ylimpänä elementtinä on juurielementti (root), josta muut tietoelementit haarautuvat. Jos tällainen alielementti sisältää muita alielementtejä, tämä on haara (branch), muutoin se on lehti (leaf). Kuvassa 1 tämä puurakenne ja elementtien suhteet rakenteessa, on kuvattuna hyvin pinta-puolisella ja yksinkertaistetulla tavalla. 5
8 Kuva 1 LOM:n hierarkkinen puurakenne [IMS] Jokaisella alielementillä on oma määrittelynsä, tietotyyppinsä ja sallitut arvonsa, LOMstandardissa 1. Jos halutaan määritellä omia alielementtejä, ne tulee sijoittaa juurielementin alle, mutta ne eivät voi korvata LOM-standardissa määriteltyjä elementtejä [Tieke]. Esimerkiksi organisaatio ei voi korvata General-elementin titlekenttää omalla kentällään, name. Tämä aiheuttaisi oppisisältöolion semanttisen yhteensopimattomuuden muiden olioiden kanssa, joka rikkoisi LOM-standardin peruspilareita. Sen sijaan language elementti voidaan XML-esityksessä korvata XMLnimiavaruudessa määritellyllä xml:lang-elementillä, sillä nämä kaksi elementtiä on sovittu liittyvän yhteen. Oppisisällön metadata standardi pyrkii keskittymään oppisisällön ylläpitoa ja käsittelyä rajoittavien tekijöiden minimoimiseen. Sen sijaan standardi tukee implementaation kykyä laajentaa tietotyyppejä ja kenttiä [IEEE-LOM]. Oleellisia osia oppisisältöoliossa ovat olion tyyppi, omistaja, laatija ja olion rakenne. Oppisisältöolio saattaa myös sisältää opetuksellisia piirteitä, kuten esivaatimukset, opetus- tai 1 Tarkemmat määrittelyt jokaiselle elementille löytyy LTCS:n LOM-standardista: 6
9 osallistumistapa. Millä tahansa oppisisältöoliolla on mahdollista olla useampia metatietomäärittelyitä. 3.1 LOM ja XML Kuten aikaisemmin mainittiin, LOM määrittelee vain metatiedon rakenteen, eikä ota minkäänlaista kantaa sen esitystapaan, kuten ohjelmointikieleen, arkkitehtuuriin tai tietovarastoratkaisuun.. LOM-standardin tarkoituksena on siis tukea erilaisia implementaatiotapoja, mutta se ei tarjoa tietoa siitä kuinka esittää metatietoa tietokoneluettavassa muodossa, mikä on erittäin tärkeää tiedon jakamisen ja ylipäänsä hyödyntämisen suhteen. Loogiselta voisi vaikuttaa tiedon esittäminen XML-muodossa, ottaen huomioon XML:n kehittyneet ja pitkälle jalostetut määrittelyskeemat sekä ohjelmointi-kieliin tehdyt, yleisesti tunnetut XML-työkalut. Yksi LTSC:n tärkeistä tehtävistä on ollutkin kehittää yhteys XML:n ja LOM:n välille [ThXML]. IEEE:ltä löytyykin tähän standardi 2 [IEEE ], jonka määrittely perustuu W3C:n XML-skeeman päälle. Noudattaakseen tätä standardia, tulee XML dokumentin: 1) noudattaa standardin määrittelemää XML-skeemaa (löyhässä XMLsidonnaisuudessa, riittää kun noudattaa loose-xml skeemaa) 2) XML-juurielementti tulee olla <lom> 3) juurielementin tulee sisältää viittaus LOM-nimiavaruuteen: 4) toteuttaa IEEE:n LOM-standardin vaatimukset. Jotta dokumentti toteuttaisi tiukan (strict) XML:n vaatimukset, dokumentti: 5) ei saa sisältää mitään lisäyksiä IEEE:n standardoimaan LOM-tietomalliin. 2 Standardointi oli vielä 2003 maaliskuussa, vedosvaiheessa, eikä sitä oltu hyväksytty viralliseksi standardiksi. 7
10 Kuvassa 2 on yksinkertainen XML-esitys, kuinka LOM:lla voidaan kuvata oppisisältöä. <lom xmlns=" <general> <title> <string xml:lang="en">ecologues</string> <string xml:lang="la">bucolica</string> </title> <language>la</language> </general> <technical> <location type="uri"> </location> </technical> </lom> Kuva 2 LOM-esimerkki, XML-muodossa [ThXML] Myös IMS-projektin tuloksena on syntynyt esitystapa, jonka avulla sovellukset voivat hyödyntää LOM:ia [IMS]. IMS tarjoaa esimerkkejä XML-tiedostoista sekä XML:n kontrollitiedostot, DTD:n ja skeeman implementaation avustamiseen. Myöskään IMS:n standardi ei ota kantaa tiedon todelliseen toteutustapaan. IMS kuitenkin tuottaa ja tarjoaa paljon tietoa siitä, kuinka LOM voidaan yhdistää XML:n kanssa ja LOM:n implementaatiosta esimerkiksi yritysten välisessä yhteistyössä, oppisisällön pakkaamisessa ja sen hallinnassa. 8
11 4. Yhteenveto Oppisisällön metatieto, eli LOM, on kansainvälinen, virallinen standardi, joka kuvaa jotakin digitaalista, fyysistä tai abstraktia oppimista avustavaa oliota. LOM:n tarkoituksena on mm. edistää näiden olioiden levittämistä, yhteiskäyttöä, ylläpitoa sekä avustaa sekä opettajia että oppijoita löytämään ja hyödyntämään heille tarpeellista oppimateriaalia. Erilaisia LOM:n sovelluksia ovat oppisisältövarastot, e-oppiminen ja älykkäät oppisisältöoliot. Metatieto sisältää olion rakenteesta yhdeksän eri pääkategoriaa, joita ovat yleinen, elämänkaari, tekniset- ja opetukselliset ominaisuudet, meta-metatieto, oikeudet, suhteet, huomautukset sekä luokitus. Näiden kategorioiden sisältö on hyvin määritelty: niillä on omat arvoalueensa ja tietotyyppinsä, mutta metatieto ei ota implementaatiotapaan minkäänlaista kantaa. Tiedon ja metatiedon esitykseen yleisesti soveltuva XML on myös sidoksissa LOM:n esittämiseen. IEEE:n, toistaiseksi vielä hyväksymättömän standardin mukaan XMLdokumentilla on tarkkoja määrityksiä dokumentin muodosta ja sisällöstä, kuten erilaisia skeemoja, riippuen kuinka tarkkaan standardia halutaan noudattaa. Myös IMS-projekti on tuottanut oman XML-implementaationsa LOM:lle. Vaikka standardi onkin toteutustapaan sitomaton, IMS tuottaa paljon implementaatioon liittyvää materiaalia. 9
12 5. Lähteet [IEEE-1484] Draft Standard for Learning Objects Metadata: ieee.org/wg12/files/lom_1484_12_1_v1_final_draft.pdf ( ) [IEEE-LOM] Learning Objects Metadata, IEEE overview: ( ) [Tieke] Oppisisällön metatieto, TIEKE: 650f004a738d/ e78fb82cc2256bd80045d9c8/$FILE /LOM_fi.rtf ( ) [SmartLO] [ThXML] [IMS] Metadata for Smart Learning Objects uottawa.ca/~elsaddik/abedweb/publications/egfs00-1.pdf ( ) Uche Ogbuji, Thinking XML- Learning Objects Metadata: ( ) IMS learning resource metadata: # ( ) [IEEE ] [EduSpecs] IEEE /D1 Draft Standard for extensible Markup Language (XML) Binding for Learning Object Metadata Data Model: /ballot.pdf ( ) EduSpecs, Canada: learningobjects/index.html ( ) 10
Opetusteknologian standardoinnin tilanne. Antti Auer
Opetusteknologian standardoinnin tilanne Antti Auer 24.8.2001 Standardoinnin käsite Yleisesti opetusteknologian standardoinniksi kutsutulla kehitystyöllä viitataan erilaisiin ja eri tasoisiin toimintoihin.
LisätiedotSosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta Riikka Huttunen Suunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion Yliopisto 1 11.5.2009 Sisältö
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotKorkeakoulujen yhteentoimivuusmalli
Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen
LisätiedotOppimateriaalin kokoaminen ja paketointi
Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Pekka Simola Helsinki 14.4.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotOppimateriaalin standardit ja taksonomiat
Annemari Auvinen Olli Hokkanen Oppimateriaalin standardit ja taksonomiat ITKD50 Tekstitiedonhaku 28.4.2013 Jyväskylän yliopisto Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Oppisisällön määritelmä ja sisältöjen tuottaminen...
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotPaikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto
Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen Lassi Lehto INSPIRE-seminaari 23.08.2012 Sisältö Tietotuoteselosteen rakenne (ISO 19131) Unified Modeling Language (UML) Luokkakaaviotekniikan perusteet
LisätiedotSisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta
Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia
LisätiedotYhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen
Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,
LisätiedotMuutokset suoran sanoma-asioinnin web servicepalvelun
1 (5) Muutokset suoran sanoma-asioinnin web servicepalvelun XML-skeemoihin v1.21 muutos 02.05.2019 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Aikataulu ja yhteensopivuus... 3 3 Jakelupaketti... 3 4 Uusien
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotRakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke
Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects
LisätiedotLuonnos eams-rakenteeksi
JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,
LisätiedotDigitalisaatio oppimisen maailmassa. Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services
Digitalisaatio oppimisen maailmassa Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services Oppimisen trendit ja ajurit Teknologia on muuttamassa oppimista 50Mrd Arvioitu lukumäärä verkkoon yhdistetyistä laitteista
LisätiedotXML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa
XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa Anne Honkaranta anne.honkaranta@digia.com Digia oyj 1 2010 DIGIA Plc Vuonna 2010 80%:ssa organisaatioista on Microsoft Office SharePoint
LisätiedotMetatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa
Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotuote? Mikä on paikkatietotuoteseloste? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuoteselosteen sisältö? Mitä
LisätiedotHeikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot
Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotietotuote? Mikä on paikkatietotuotemäärittely? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuotemäärittelyn sisältö?
LisätiedotOppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto
Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Turun yliopisto Oppimisaihiot (Learning Object, LO) Opetusteknologian kansainvälisen standardointikomitean määritelmän mukaan oppimisaihio
LisätiedotNeoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin.
Neoxen Systems Tietoja meistä Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin. Perustettu 2002 Turku Science Parkissa Toiminta kansainvälistä
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotPaikkatietotuotteen määrittely
Paikkatietotuotteen määrittely Työpaja tietotuotteista 24.11.2010 Panu Muhli Maanmittauslaitos Inspire-sihteeristö etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Sisällys Mikä on paikkatietotuote? Mitä paikkatietotuotteen
LisätiedotArkistoaineistojen sisällönkuvailu
Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML
Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotDigitaalisen oppimateriaalin standardoinnin kysymyksiä
Digitaalisen oppimateriaalin standardoinnin kysymyksiä Petri Nokelainen Helsinki Institute for Information Technology TieVie 20.08.2002 Johdanto Tietoverkko-oppiminen perustuu kokonaan tai osittain digitaalisessa
LisätiedotVHDL/Verilog/SystemC. Jukka Jokelainen 20.10.2009
VHDL/Verilog/SystemC Jukka Jokelainen 20.10.2009 Sisältö Mitä ihmettä on hardwaren ohjelmointi? VHDL Verilog SystemC Analogiaelektroniikan yhdistäminen digitaaliseen maailmaan Yhteenveto ja pohdintaa Hardwaren
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotDIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus
DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa
LisätiedotVerkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden
LisätiedotSosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä
LisätiedotRakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?
Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011
LisätiedotIntegrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003
Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri
LisätiedotT2V2 Vaaratilanneilmoitussanomakuvaus
Versio: 0.3 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4
Lisätiedot8 XSLT-muunnoskieli XSLT-muunnoskieli
8 XSLT-muunnoskieli 51 8 XSLT-muunnoskieli XML-dokumentti kuvaa siis vain tiedon sisältöä eikä määritä ulkoasua mitenkään. CSS on suunniteltu HTML-dokumenttien ulkoasun kuvaamiseen eli tiedon esittämiseen
LisätiedotPaikkatietotuotteet ja niiden määrittely
Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely Inspire-koulutuspäivä 30.3.2011 Panu Muhli Maanmittauslaitos Inspire-sihteeristö etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Sisällys Mikä on paikkatietotuote? Mitä paikkatietotuotteen
LisätiedotSÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset
04.02.2005 1 (15) SÄHKE-hanke Tekninen mallintamisen Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005
LisätiedotIPR ja DRM. Määritelmät
IPR ja DRM Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto Määritelmät IPR Intellectual Property Rights eli immateriaalioikeudet Jaetaan pääosin teollisiin oikeuksiin - keksinnöt (patentit), tavaramerkit,
LisätiedotTietokannan suunnittelu
HELIA TIKO-05 1 (12) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Tietokannan suunnittelu Tietokannan suunnitteluprosessi... 2 Tavoitteet...2 Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi...3 Abstraktiotasot tietokannan
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
LisätiedotAvointen oppimateriaalien käytön edistäminen
Avointen oppimateriaalien käytön edistäminen 8.11.2018 CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avointen oppimateriaalien edistäminen - hanke Opetus- ja
LisätiedotThe OWL-S are not what they seem
The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita
LisätiedotMetatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi
Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten
LisätiedotCopyright Observis Oy All rights reserved. Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa
Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa Platform Tuotekehityksen haasteita ja ratkaisuja Haaste: Massiivisten tietomäärien hallinta Ratkaisu: Pilvipalvelun skaalautuvuus Haaste:
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1
kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit
Lisätiedoteoppimisen ajonautinto
eoppimisen ajonautinto TM Tavoitteet MDC Education Group Oikea oppimisympäristö Edusolutions Oy on osa mittavaa suomalaista koulutuskonsernia, MDC Education Groupia. Group on keskittynyt business-osaamisen
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotLiite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös
Lisätiedot13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotJavan perusteita. Janne Käki
Javan perusteita Janne Käki 20.9.2006 Muutama perusasia Tietokone tekee juuri (ja vain) sen, mitä käsketään. Tietokone ymmärtää vain syntaksia (sanojen kirjoitusasua), ei semantiikkaa (sanojen merkitystä).
LisätiedotSuuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena
Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotYhteentoimivuusalusta ja sen hyödyntäminen kuntien/maakuntien taloushallinnossa Petri Tenhunen, VRK
Yhteentoimivuusalusta ja sen hyödyntäminen kuntien/maakuntien taloushallinnossa Petri Tenhunen, VRK YTI tp4: XBRL taksonomian muodostaminen yhteentoimivuusalustalta Sisältö XBRL Taloustiedot sähköisessä
LisätiedotModulaariset tietosisältömäärittelyt Tilannekatsaus
Modulaariset tietosisältömäärittelyt Tilannekatsaus 24.4.2019, Kela, Kanta Järjestelmätoimittaja tapaaminen Heikki Virkkunen, OPER: 18.4.2019 Projektin osakokonaisuudet Modulaariset tietosisältömäärittelyt
LisätiedotTeknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer
Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
Lisätiedot12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta
12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta Tyypillisiä XML-sovellutuksia ovat esimerkiksi: - annettuun käyttötarkoitukseen räätälöity dokumenttityyppi (esim. painotalon ABC malli käsikirjoituksen rakenteelle)
LisätiedotDatanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus
Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus avointiede.fi www.avointiede.fi -> Datanhallinnan opas Tutkimusdatan hallinnan
LisätiedotKurssin hallinta -työväline
Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA,
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA SOA-arkkitehtuuri perustuu xml:ään ja Web Services teknologioihin Mahdollistaa joustavan mukautumisen tuleviin muutoksiin Kustannustehokas Toteutukset perustuvat
LisätiedotTutkimuksen pitkäaikaissaatavuuden palvelukokonaisuus
Tutkimuksen pitkäaikaissaatavuuden palvelukokonaisuus IDA-yhdyshenkilötapaaminen 3.11.2017 Esa-Pekka keskitalo (etunimi.sukunimi@helsinki.fi, orcid.org/0000-0002-4411-8452) http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2017110350478
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto MODULAARISEN OPPIMATERIAALIN HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖISISSÄ OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Robert From MODULAARISEN OPPIMATERIAALIN HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖISISSÄ OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi
LisätiedotVerkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen
Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus
LisätiedotMultimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon
Multimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon Merja Saarela, Yliopettaja, tutkimuspäällikkö HAMK Poluttamo-hankkeen päätösseminaari 21.11.2018 Esityksen sisältö Avata sitä, kuinka informaation
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still
Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,
LisätiedotVerkkopalveluiden saavutettavuus
Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus
LisätiedotKirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto
Kirjastoverkkopäivät 2011 26.10.2011 Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kestävä kehitys ja metatieto Kestävä kehitys on tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta, ekologisuutta,
LisätiedotAurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä
Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Janne Raitaniemi (Bitec Oy) Saku Rantamäki (SAMK) Aurinkoenergiajärjestelmien luonne järjestelmien odotettu elinkaari on pitkä investoinnin kannattavuus
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
LisätiedotTentti erilaiset kysymystyypit
Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset
LisätiedotYhteensopiva ja stabiili. Käsitteellistää suunnittelun. Parempi kuin koskaan aiemmin. Yksityiskohtien tarkka kuvaus. Saumaton kommunikaatio
ZWCAD 2012 ESITTELY Yhteensopiva ja stabiili Parempi kuin koskaan aiemmin Käsitteellistää suunnittelun Yksityiskohtien tarkka kuvaus Saumaton kommunikaatio ZWCAD -ohjelmointi Yhteensopiva ja stabiili Ylivertainen
LisätiedotSisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki
Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12141/14 ADD 1 ENV 689 STATIS 80 RECH 333 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:
LisätiedotPauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto Valitse muokkaustila päälle kurssialueen etusivun oikean yläkulman painikkeesta.
Sanasto Sanasto -työkalulla voi laatia sanakirjan tapaisen sanaston, jonka hakusanoja (käsitteitä ja niiden määritelmiä) voidaan selata ja opettajan niin halutessa myös kommentoida. Sekä opettaja että
Lisätiedot10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri
10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna
LisätiedotYhteentoimivuusvälineistö
Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan? Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme
LisätiedotSosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto
Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto 1 Esityksen sisältö Asiakirjastandardin lähtökohdat Suunnitteluperiaatteet
LisätiedotOHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat. Kurssisisällöstä. Tarja Systä
OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat Kurssisisällöstä Tarja Systä 1 Yleistä Esitietovaatimukset OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi (pakollinen) OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet
LisätiedotETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista
LisätiedotIPR ja DRM. Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto
IPR ja DRM Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto Määritelmät IPR Intellectual Property Rights eli oikeudet henkiseen pääomaan Jaetaan pääosin teollisiin oikeuksiin - keksinnöt (patentit),
LisätiedotMoodlella alkuun. 1. Yleistä. Outi Valkama, mmtdk Päivitetty
Outi Valkama, mmtdk Päivitetty 23.7.2015 Moodlella alkuun 1. Yleistä SISÄÄNKIRJAUTUMINEN https://moodle.helsinki.fi à Valitse Kirjaudu/Helsingin yliopiston tunnuksella. Kirjautumisen jälkeen ohjaudut Katsaus
LisätiedotTieto- ja viestintäavusteisen opetuksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä
1 INFRA 2010-ohjelma: Osaamisklubi 15.11.2005 Tieto- ja viestintäavusteisen opetuksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä Pekka Ranta TTY/ pekka.a.ranta@tut.fi. TTY:n Hypermedialaboratorion Tutkimus-
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotJohdanto. Kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee järjestelmän huoltopyyntöjen hallinnointiin
Johdanto Kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee järjestelmän huoltopyyntöjen hallinnointiin Asiakas voi tehdä huoltopyynnön lähettämällä kirjeen tai sähköpostin? Asiakas voi tehdä huoltopyynnön soittamalla puhelinvastaajaan?
Lisätiedot