Finanssikriisin opetukset sijoitustoiminnan riskienhallintaan sekä eläkelaitosten valvontaan

Transkriptio

1 Finanssikriisin opetukset sijoitustoiminnan riskienhallintaan sekä eläkelaitosten valvontaan Eläkesäätiöyhdistyksen kevätseminaari Tallinna Jukka Vesala, apulaisjohtaja Jukka Vesala

2 Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset Kriisin vaikutukset eläkekassojen ja säätiöiden sijoitustoimintaan Kriisin taustatekijät Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet Sijoitusmarkkinoiden kehitys kriisin jälkeen II. Tulevaisuuden näkymät Riskienhallinnan kehityskohteita Sääntelyn ja valvonnan kehitystarpeet ja kehityshankkeet (Solvenssi IIhankkeen hyödyntäminen soveltuvin osin) Jukka Vesala 1

3 Kriisin vaikutukset eläkekassojen ja säätiöiden vakavaraisuuteen 5, % 4, % 41.8 % 40.5 % 45.0 % 4, % 40.0 % Milj. euroa 3,500 3,000 2,500 2, % 32.3 % 31.4 % 26.8 % 30.8 % 29.9 % 22.5 % 30.9 % 26.3 % 35.3 % 35.0 % 30.0 % 25.0 % 20.0 % 1,500 1,313 1,361 1, % 1, % % % Eläkekassat, toimintapääoma Eläkekassat, vakavaraisuusaste Eläkesäätiöt, toimintapääoma Eläkesäätiöt, vakavaraisuusaste Lähde: Finanssivalvonta Jukka Vesala 2

4 Kriisin vaikutukset eläkekassojen ja säätiöiden sijoitusjakaumaan 100 % 90 % 6,8 % 9,3 % 14,6 % 17,9 % 18,4 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 43,5 % 40,4 % 38,1 % 32,6 % 31,7 % 21,1 % 27,3 % 27,0 % 26,8 % 25,9 % 16,0 % 14,3 % 11,6 % 10,5 % 16,7 % Rahamarkkinasijoitukset Lainat Joukkovelkakirjalainat ja vvk:t Noteeratut osakkeet (ml. rahastot) Kiinteistöt ja -osakkeet Muut osakesijoitukset Hedge-rahastot Lähde: Tela Jukka Vesala 3

5 Kriisin taustatekijät: Makrotalous ja finanssimarkkinat Löysähkö rahapolitiikka ja alhainen korkotaso. Luotonannon kasvu ja eri sektoreiden nopea velkaantuminen. USA:n subprime- luottomarkkinoiden nopea kasvu. Sääntelemättömät johdannaismarkkinat; luottojohdannaisten nopea kasvu. Finanssijärjestelmän riskejä ei rajoitettu kokonaisuutena Jukka Vesala 4

6 Kriisin taustatekijät: Tuotteet ja markkinarakenteet Alhainen korkotaso ja lähes olemattomiksi supistuneet riskilisät ajoivat tuottojen tavoitteluun: rahoitusinstrumenttien monimutkaistuminen riskien läpinäkyvyyden vähentyminen systeemiriskien / finanssialan yritysten välisten riippuvuuksien hämärtyminen Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan puutteet: riskien epäonnistunut hinnoittelu ja riskikeskittymät palkkausjärjestelmät suosivat liiallista lyhyen tähtäyksen riskinottoa moraalikato Heikko markkinakuri; luottoluokittajien intressikonfliktit Jukka Vesala 5

7 Kriisin taustatekijät: Viranomaisvalvonta Valvonnassa ja sääntelyssä katvealueita (mm. varjopankit ). Vakavaraisuuden ja riskienhallinnan säännösten ja valvonnan puutteet: riskien ottaminen suurella velkavivulla säännösten estämättä taseen ulkopuolisen toiminnan sääntely riittämätöntä vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännösten myötäsyklisyys riskienhallinnan vaatimusten pehmeys Cross-border valvonta- ja kriisinhallintayhteistyön puutteet. Valvojilla toisistaan poikkeavat valtuudet tehokkaaseen ennakoivaan valvontaan Jukka Vesala 6

8 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Yleistä (1) Ylimmällä johdolla ei aina tietoa koko konsernin riskeistä eikä selvää valintaa riskinottohalukkuudesta. Toimintoja johdettiin erillisten tulosyksiköiden lähtökohdasta; ei koko konsernin taseen ja sen riskien näkökulmasta. Liiallinen luottamus tehokkaisiin rahoitusmarkkinoihin. Likviditeettiriskin hallinta puutteellista. Johdannaisriskien hallinnan epäonnistuminen: monimutkaisten tuotteiden riskinmittaus ja hinnoittelu vastapuoli- & sopimusriskit Jukka Vesala 7

9 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Yleistä (2) Monimutkaisten instrumenttien todellisten riskien mittaus epäonnistui. Luottoriskienhallinnassa viiveitä voimakkaissa talouden muutostilanteissa. Arvonalentumiskirjauskäytännöt epäyhtenäisiä. Riskien hallinnalla oltava riittävän vahva ja riippumaton asema ja sille on oltava riittävät kannustimet. Suomessa riskienhallinnan taso Fivan tarkastusten mukaan hyvä tai kohtuullinen, eikä kansainvälisissä pankeissa olleita laiminlyöntejä ole havaittu samassa määrin Jukka Vesala 8

10 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat Historiadatan määräävä rooli (historiallinen simulointi) tulevaisuuden ennustamisessa. Oletus tehokkaista rahoitusmarkkinoista ohjaavana tekijänä: ei huomioi markkinalikviditeetin epävarmuutta ei huomioi riskien endogeenisyyttä Normaalisuusoletus: suuret riskit ennustettua todennäköisempiä ( fat tails ). Liiallinen luottamus yksittäisiin riskimittoihin (esim. VaR). Riskien aggregoinnin puutteet. Korrelaatioiden väärinarvioinnit Jukka Vesala 9

11 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat (2) 70,00 60,00 Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 12M 50,00 Korkoero (bps) 40,00 30,00 20,00 10,00 0, Vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen erotus 01/ /2007 Menneisyys ei ole tae tulevasta! Jukka Vesala 10

12 12 10 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat (3) Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 12M Korkoero (bps) Korkoero (bps) spredimuutos Normaalijakauma spredimuutos Density Density Data Data Jukka Vesala 11

13 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat (4) 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0, USA:n osakkeiden ja Investment Grade bondi-rahaston välinen 20 viikon liukuva korrelaatio Kriisi sai aikaan voimakkaan ja samanaikaisen syöksyn osake- ja bondimarkkinoilla Jukka Vesala 12

14 Sijoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuu Valtioiden luottoriskipreemioissa (CDS) merkittäviä eroja voidaanko valtioiden bondeja pitää enää luottoriskittöminä? bps Finland United States Germany Italy Spain Ireland Portugal Greece Jukka Vesala 13

15 Sijoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuu Onko osakkeiden maantieteellisellä hajautuksella roolia? S&P 500 Estoxx 50 HEXP Nikkei Jukka Vesala 14

16 Sijoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuu Osakemarkkinoiden volatiliteetti jälleen kasvussa Estoxx 50 volatiliteetti Jukka Vesala 15

17 Riskienhallinnan kehityskohteita: Mallien rooli Tärkein riskienmallinnuksen kysymys on se, kuinka hyödyllisiä mallit ovat puutteistaan huolimatta? Kaikki mallit lakaisevat roskia maton alle ja ovat puutteellisia kuvauksia todellisuudesta; tulokset riippuvat tehdyistä oletuksista. Mallien oletukset ja tulokset pitää aina haastaa ja käyttää tervettä järkeä. Tästä huolimatta, mallit ovat erittäin hyödyllisiä monimutkaisten rahoituksen riskienhallinnan ongelmien analysoinnissa ja mittauksessa! Realistisemmat oletukset mallinnuksen lähtökohdaksi!? Jukka Vesala 16

18 Riskienhallinnan kehityskohteita: Stressitestaus, kokonaisvaltaisuus Puutteellisten oletusten mahdollisuus ja riittävä varautuminen ( tail events ): Korostetaan malleista riippumattoman riskienhallinnan merkitystä: stressitestit (myös reverse stress tests ). Likviditeettiriskit ja markkinoiden epätäydellisyyden huomioivat riskinmittaus ja hinnoittelumenetelmät. Kokonaisvaltaisten taseriskien hallinnan menetelmien kehitys (ALM): yhteneväiset riskin mittausmenetelmät läpi organisaation keskitetty riskiraportointi ja järjestelmätuki Kaikki olennaiset riskit huomioitava ja luotava niiden kattamiseksi riittävät taloudelliset puskurit Jukka Vesala 17

19 Sääntelyn kehitystarpeita Sääntelyllä paalutettava keskeiset hyvän riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteet, joiden toteutumista valvotaan: vahvat ja riippumattomat toiminnot, joilla riittävä status ja resurssit palkkausjärjestelmät perustuvat pitkäaikaiseen onnistumiseen ja ottavat huomioon riskit (esim. bonusten rahastointi?) kokonaisvaltainen riskien hallinta kaikki olennaiset riskit Vaatii uutta sääntelyä ja ennen muuta valvontaa: Valvojan rooli ei saa kuitenkaan mennä johdon tontille. Katastrofeja tulee aina, mutta hyvällä, ennakoivalla riskienhallinnalla (ja sen valvonnalla) voidaan lieventää niiden vaikutuksia Jukka Vesala 18

20 Sääntelyn ja valvonnan kehityshankkeet Solvenssi II (henki- ja vahinkovakuutus): Taseen molempien puolien arvostaminen käypään arvoon, ALMnäkökulma. Sijoittaa voi vain sellaiseen omaisuuteen, joiden riskit yhtiö voi tunnistaa, mitata, seurata, hallita, valvoa ja raportoida asianmukaisesti. Yhtiön tulee arvioida riskejä suhteessa käytettävissä oleviin pääomiin (= ORSA). Työeläkevakuutus: Vakavaraisuusvaatimuksen laskemisen kehittäminen. Riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskevan sääntelyn ja ohjeistuksen kehittäminen Jukka Vesala 19

21 Solvenssi II vakavaraisuuslaskenta EU:n SII vakavaraisuusvaatimus kattaa vakuutustekniset riskit ja varoihin liittyvät sijoitusriskit sekä operatiiviset riskit. TyEL SII vakavaraisuusraja kattaisi sijoitusriskit. Sijoituksiin liittyvien riskien tarkastelu ja vakavaraisuusvaatimus riskitekijöittäin. Riskitekijöinä markkinariskit (korkoriski, osakeriski, kiinteistöriski, spread-riski, valuuttariski), keskittymäriskit ja vastapuoliriskit. Jokainen sijoitus osallisena kaikkia sijoitukseen liittyviä relevantteja riskitekijöitä vastaavissa vakavaraisuusvaatimuksissa (laitoksen vastuulla arvioida relevantit riskitekijät) Jukka Vesala 20

22 Solvenssi II vakavaraisuuslaskenta (2) Markkinariskejä vastaavat vakavaraisuusvaatimukset määrätään pääosin varojen arvonmuutoksena riskitekijöihin kohdistuvien annettujen stressien seurauksena. Stressit johdettu ao. arvonmuutosten todennäköisyysjakaumista; eivät perustu normaalijakaumaoletukseen. Eri riskitekijöitä vastaavat vakavaraisuusvaatimukset yhdistetään riskien välisten korrelaatioiden perusteella Jukka Vesala 21

23 Solvenssi II vakavaraisuuslaskennan hyviä puolia Edellyttää eksplisiittisesti useimpien keskeisten riskityyppien arviointia pakottaessaan tunnistamaan kaikkien sijoitusinstrumenttien herkkyydet suhteessa stressiskenaarioiden riskitekijöiden muutoksiin. Laitoksilla oltava riittävän tarkat menetelmät instrumenttien hinnoitteluun ja herkkyyslaskelmien tekemiseen. Uusien riskitekijöiden lisääminen vakavaraisuuskehikkoon on suhteellisen yksinkertaista tarpeen vaatiessa. Skenaariopohjainen lähestymistapa on helposti ymmärrettävissä. Johdannaisten ja etenkin epälineaaristen johdannaisten käsittelyssä ei tarvitse turvautua karkeisiin approksimaatioihin (esim. linearisointi) vaan kaikkien johdannaisten arvonmuutokset stressiskenaarioissa voidaan arvioida tarkasti. Osakeriskimoduuliin liitetty antisyklinen vaimentaja (kurssien noustessa pääomavaatimus kasvaa ja kurssien laskiessa alenee) Jukka Vesala 22

24 Työeläkelaitosten sijoitustoiminnan hallinnon ja valvonnan kehittämiseksi Solvenssi II:n mukaisilla keinoilla Työeläkelaitosten hallintoa ja sisäistä valvontaa koskien erityisesti seuraavat lain tasolla olevat säännökset olisivat perusteltuja: velvoite laatia laitoksen oma riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) yleiset kelpoisuusvaatimukset myös työeläkelaitoksen keskeisissä tehtävissä toimiville, kuten riskienhallintatoiminnosta vastaava henkilö operatiivisten tehtävien tai toimien ulkoistamista koskevat vaatimukset Julkistettavan informaation laajentaminen: nykyistä enemmän informaatiota sijoituskannan riskeistä riskit, joita ei huomioida vakavaraisuusrajan laskennassa toimintapääoman hallinta Viranomaisvalvonnan tarpeita varten ORSA sekä valvojan antamilla parametreilla toteutettavat stressitestit Valvojalle valtuus erityistilanteissa vakavaraisuuspääomavaatimuksen korottamiseen työeläkelaitoksen laskeman vakavaraisuusvaatimuksen korjaamiseksi todellisia riskejä vastaavaksi Jukka Vesala 23

25 KIITOS! Jukka Vesala 24