KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN

Transkriptio

1 KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN Oulu

2 AJANKOHTAISTA? Miten vanha/miten uusi? Miten näkyy? Miksi näkyy enemmän? Miksi juuri koulu ja kasvatus merkittävä? Kulttuurin ja koulun yhteenkietoutuneisuus Kulttuurin eri merkitykset ja osa-alueet KansainvälisyysKASVATUS MonikulttuurisuusKASVATUS

3 KANSAINVÄLISYYSKASVATUS Maailmansodat YK:n julistukset ja sopimukset UNESCON suositukset 1974 ja 1995 Ihmisoikeusprosessin vaiheet Vuosituhattavoitteet Koulutus kaikille projekti Suomen Kansainvälisyyskasvatuksen toimenpideohjelma 2006 Kasvaminen globaaliin vastuuseen 2007

4 KANSAINVÄLISYYSKASVATUKSEN OSA-ALUEET Ihmisoikeuskasvatus Rauhankasvatus ja konfliktien ennaltaehkäisy Tasa-arvokasvatus Kulttuurienvälisyyskasvatus Kehityskasvatus/ kestävä kehitys EETTISTÄ KASVATUSTA (Nora Godwin; Nel Noddings: välittäminen ja kasvattajan vastuu)

5 VUOSITUHATTAVOITTEET 1. Poistaa äärimmäinen köyhyys 2. Ulottaa peruskoulutus kaikille 3. Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa 4. Vähentää lapsikuolleisuutta 5. Parantaa odottavien äitien terveyttä 6. Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan 7. Taata ympäristön kestävä kehitys 8. Luoda globaali kumppanuus kehitykseen

6 SUOMEN KV-TOIMENPIDEOHJELMA Seuraa YK:n ja UNESCON julistuksia, sopimuksia ja suosituksia Globalisaation vaikutusten huomioiminen Maastricht Global education declaration 2002: open people s eyes and minds to the realities of the world, and awaken them to bring about a world of greater justice, equity and human rights for all KOKONAISVALTAINEN LÄHESTYMINEN

7 KULTTUURIENVÄLISYYSKASVATUS/ MONIKULTTUURISUUSKASVATUS Ihmisoikeusjulistus 1948, TSS-yleissopimus 1976 Our Creative Diversity 1995 UNESCO Declaration on Cultural Diversity 2001 Sisällöt riippuvat siitä, mitä kulttuuriin luetaan mukaan Kriittinen monikulttuurisuuskasvatus korostaa myös rakenteita Tarkastelee esimerkiksi identiteettiä, valmiuksia, kompetensseja, kulttuurienvälistä oppimista, integraatiota, sosiaalista pääomaa ISO KYSYMYS: erityisen arvostus ja universaalit tai kansalliset periaatteet

8 KULTTUURIEN EROJA (Hofstede) Viestintä (verbaalinen ja non-verbaalinen) Valtasuhteet, hierarkiat Kollektiivinen-individualistinen Aikakäsitys Kirjallinen-suullinen Käyttäytymiskoodit, tabut (julkilausututsanomatta ymmärretyt) Myös kulttuurin status ja arvostus PEDAGOGINEN KULTTUURI

9 KANSAINVÄLISYYS- JA MONIKULTTUURISUUS OPS:ssa 1. Ihmisenä kasvaminen 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS 3. Viestintä- ja mediataito 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia

10 ESTEITÄ, HAASTEITA KOHTAAMISEN MUUREJA Oma kulttuuri: linna ja vankila Etnosentrismi, yksisilmäisyys Stereotypiat, ennakkoluulot Me ja muut asetelma Pelko, epävarmuus Tiedon puute tai yksipuolisuus Kokemuksen puute tai kielteisyys Asenteet: kyynisyys, itsekeskeisyys

11 ESTEITÄ, HAASTEITA jatkoa Kulttuurin tuntemuksen puute Viestintätaitojen puute Kuuntelemisen ja kuulemisen puute Arvostuksen puute Dialogin puute Empatian puute Perspektiivinottokyvyn puute Toiminnan puute

12 ESTEITÄ, HAASTEITA jatkoa Valtarakenteet Epätasa-arvo Ylemmyys-alemmuus Sorto Epäoikeudenmukaisuus Syrjäytyminen Rasismi Köyhyys Historialliset rasitteet

13 MONIKULTTUURISUUS- JA KANSAINVÄLISYYSKOMPETENSSIT 1. Oman taustansa analyysi yksilönä ja kansana - etnosentrisminsä tajuaminen, suhteellisuuden ja riippuvuuksien tajuaminen, miten toiset minut näkevät 2. Toisten kulttuurien tuntemus - erilaisuudet ja samanlaisuudet - stereotypioiden ja ennakkoluulojen purku, KENEN TIETOA

14 KOMPETENSSIT jatkoa 3. Kohtaamisen ja yhteistyön asenteet ja taidot - kiinnostus - arvostus, vakavasti ottaminen - tasa-arvo,kuuntelu, dialogi - empatia, perspektiivin ottaminen - viestintätaidot - sähköinen viestintä

15 KOMPETENSSIT jatkoa 4. Maailmankuvan laajeneminen ja yhteiskunnallisten rakenteiden tuntemus - monitasoinen kansalaisuus 5. Eettinen herkkyys, välittäminen 6. Tahto ja toiminta, mallit 7. Opettajan pedagogiset taidot (Sonia Nieto, James Banks)

16 ERI LÄHESTYMISTAPOJA (Banks) 1. Erityiskasvatuksellinen lähestymistapa 2. Yksityiskohtien huomioiminen 3. Erityiskurssien järjestäminen 4. Humanistinen lähestymistapa 5. Transformatiivinen lähestyminen ETNOSENTRISEN JA RELATIVISTISEN lähestymistavan välillä on perustavanlaatuinen ero (Milton Bennett) Vähittäinen muutos- ja oppimisprosessi Muutos KOKO TOIMINTAKULTTUURISSA

17 HAASTEITA KOULUSSA Etnosentrinen ja yksikulttuurinen perinne Lyhyt historia monikulttuurisuuden huomioimisessa, yksioikoinen käsitys suomalaisuudesta Tiukka ainejakoisuus ilman yhteistyötä Yhteiskunnallisten/reaaliaineiden vähäisyys, vähäinen kiinnostus yhteiskunnallisista kysymyksistä Näennäisesti moninaiset vaatimukset Pirstaleisuus, sattumanvaraisuus, mukava välipala tai ylimääräistä Ei hahmoteta olennaisena osana koko koulutyötä tai hahmoteta olennaista Opettajankoulutuksen punaisen langan ohuus

18 KOULUN MAHDOLLISUUDET Koulu pienoisyhteiskunta, valmiudet voidaan oppia siellä Peruskoulutus tavoittaa kaikki Oppilaat viettävät runsaasti aikaa, yli 10 vuotta Pitkäaikaisia ihmissuhteita (ei mikään muu ammattikunta) Pedagoginen vapaus Suomessa suuri Koulu ja opettajat sillanrakentajia, maailman avaajia, metaforat Opettajat eettisiä kasvattajia, kompassi

19 ONNISTUMISEN AINEKSIA Ei temppuja vaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka näkyy koko toimintakulttuurissa Halutun tulevaisuuden pohtiminen Vision ja arvojen loogisuus Vision mukaan eläminen, mallit Koulun toiminnan kokonaisvaltainen analyysi: koulutuspolitiikka, Ops, tavoitteet, henkilökunnan asenteet, sisällöt, oppimateriaali, menetelmät, ryhmä ja mallit, vuoropuhelu, evaluointi, kieli, yhteistyö vanhempien kanssa, koulun muu toiminta KENEN KOULU, KENEN TIETOA

20 ONNISTUMISEN AINEKSIA jatkoa Välittämisen piirin laajentamista Moniperspektiivistä tietoa, kriittistä tutkimista Omien asenteiden ja koulun tutkimista Innostavaa, avointa Yhdessä oppimista, vuoropuhelua Elämyksiä, erilaisuuden kohtaamista Toimintamahdollisuuksia avaavaa Malleja, esikuvia Toivoa antavaa, tahtoa vahvistavaa Arvopohjaltaan selkeää KOKONAISVALTAINEN tiedostusprosessi, joka voi alkaa pienestä

21 MIKÄ ON OLENNAISTA? Toisen asemaan asettuminen Välittäminen ja vastuu (lähellä kaukana- tulevaisuudessa) Vuoropuhelu ja kuuntelu, tasavertaisuus Omien lähtökohtien kysyminen, tiedon luonteen pohtiminen Kulttuurin arvostus, mutta se ei ole samaa kuin eettinen relativismi Aikuisen rooli, malli ja vastuu Kokonaisvaltaisuus

22 Lopuksi: Vuosi 2008 on Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun vuosi (Euroopan parlamentti ja neuvosto) Välttämättömyys ja rikkaus, erityisesti nuorille tarpeen Rikkaus ja oppimisen lähde yksilöllisellä tasolla opettajalle, oppilaille erityisesti tulevaisuutta varten, koululaitoksen kehittämiselle, sekä kansoille ja maapallon tulevaisuudelle Globalisaation suunta ja sisältö pohdittava myös kulttuurin näkökulmasta

23 Lähteitä: Kansainvälisyyskasvatus Opetusministeriön julkaisuja 2007:11 Education for Global Responsibility-Finnish perpectives. Opetusministeriö 2007:31 Räsänen & San: Conditions for Intercultural learning and cooperation OAJ ja Sarras: Etiikka Koulun arjessa Kiilakoski, Tomperi & Vuorikoski: Kenen kasvatus? The SAGE Handbook of research in International education ETMU-verkosto