Tietoja alueen nuorisopoliittisista erityispiirteistä

Transkriptio

1 Tietoja alueen nuorisopoliittisista erityispiirteistä Nuorisolakiuudistuksen koulutuskierros Kiasma Petri Knaapinen Johtaja Uudenmaan ELY-keskus Petri Knaapinen 1

2 Aihealueet ELY-keskus Väestö Koulutus Työllisyys Toimeentulo Terveys Osallisuus Vapaa-Aika

3 Aluehallinnon uudistushanke (ALKU-hanke) tuli voimaan Kuudesta nykyisestä aluehallinnon virastosta kaksi uutta: Ympäristölupavirasto Työsuojelupiiri Ympäristökeskukset Lääninhallitukset TE-keskukset Tiepiirit Aluehallintovirastot AVI / 6 kpl Peruspalvelu, oikeusturva ja luvat Poliisi Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöluvat Työsuojelu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ELY / 15 kpl Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat

4 ELY-keskukset ja toimipaikat Lappi: Rovaniemi, Kemi Kainuu: Kajaani Pohjois-Pohjanmaa: Oulu, Ylivieska Pohjanmaa: Vaasa, Kokkola Etelä-Pohjanmaa: Seinäjoki, Vaasa, Kokkola Keski-Suomi: Jyväskylä Pohjois-Savo: Kuopio Pohjois-Karjala: Joensuu Etelä-Savo: Mikkeli Pirkanmaa: Tampere Satakunta: Pori Varsinais-Suomi: Turku, Pori Kaakkois-Suomi: Kouvola, Lappeenranta Häme: Lahti, Hämeenlinna Uusimaa: Helsinki 4

5 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin yhdistämällä TE-keskuksen, alueellisen ympäristökeskuksen, tiepiirin ja lääninhallituksen tehtäviä. Kolme vastuualuetta: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat Uudenmaan ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun muuttuviin tarpeisiin vastaava valtion kehittämis- ja palvelukeskus. ELY-keskus edistää luonnon ja ympäristön suojelua sekä luonnonvarojen ja alueiden kestävää käyttöä. Se tarjoaa toimivan liikennejärjestelmän ja turvallisen tieverkon kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja vastaa tienpidosta ja julkisen liikenteen järjestämisestä toimialueellaan.

6 Henkilöstöä yht. 450 Ylijohtaja Rita Piirainen Strategiayksikkö Yksikön päällikkö Pekka Hakala Henkilöstö Merja Soosalu Hallintoyksikkö, Hallintojohtaja Janne Kesälahti Talous Virpi Hasila Virastopalvelut Maksatus Markku Uusitalo Asianhallinta Pirkko Kulmala Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat Strategia Pekka Hakala Vastuualueen johtaja Petri Knaapinen Vastuualueen johtaja Rita Piirainen Vastuualueen johtaja Marketta Virta Asiakkuus Vesa Lipponen Viestintä Siiri Vesikansa Rahoitus Taina Lommi Työllisyys, yrittäjyys ja maahanmuutto Merja Ekqvist Innovaatiot ja yritysrahoitus Vesa Niskanen Maaseutu ja energia Jussi Ylitalo Kulttuuri Juha Mäntyvaara Yhteiset toiminnot Jaakko Pesola Toiminnan ohjaus Mirja Noukka Liikenteen lupapalvelut Pasi Hautalahti Liikennejärjestelmä Minna Weurlander Helsingin seudun tiimi Maarit Saari Suunnittelu ja investoinnit Leo Koivula Kunnossapito Pekka Rajala Ympäristövaikutukset Eija Lehtonen Yritysten ympäristövastuu Heli Antson Elinympäristö Tarja Laine Luonto ja maaseutu Tero Taponen Ympäristön hoito Kari Rantakokko Ympäristön tila Eeva-Ritta Puomio Työ- ja elinkeinotoimistot

7 Uudenmaan ELY Kaikki ELY-keskukselle kuuluvat palvelut Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakuntien alueilla Liikenne- ja infrastruktuuripalveluita myös Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueilla Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoasiat myös Hämeiden ja Kaakkois- Suomen alueilta

8 Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri työllisyyden edistäminen uuden yrittäjyyden tukeminen yritysten kasvu ja kansainvälistyminen innovaatiot maaseutuelinkeinot ja energiahankkeet kalatalous maahanmuutto osaaminen ja kulttuuri työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) paikallistoimijoina

9 Väestö

10 Perustietoja Uudenmaan ELY-keskuksen laajennetulla toimialueella 68 kuntaa, joista kaksikielisiä kuntia 14, ruotsinkielisiä kaksi Asukkaita yhteensä % koko maan väestöstä Uudenmaan maakunnassa asukkaita yhteensä % koko maan väestöstä ja 64,5 % Etelä-Suomen väestöstä

11 Uudenmaan ELY-keskuksen alue Väestöpyramidi Uudenmaan alueella ja koko Suomessa

12

13

14 Koulutus

15 n. 40 %

16

17

18

19

20 Työllisyys

21 Uudenmaan ELY-keskuksen alueen työttömyys ja avoimet työpaikat syyskuun 2010 lopulla alueella työtöntä työnhakijaa Näistä (n. 10 %) alle 25-vuotiaita Työttömistä pitkäaikaistyöttömiä (yli 1v.) (n. 21 %) Samaan aikaan toimistoissa on yli avointa työpaikkaa Eniten avoimia paikkoja kaupan alalla (2 718) ja terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä (1 697) Uudenmaan ELY-keskus

22 Laman kolme vaihetta Lamasta voidaan erottaa kolme tyypillistä vaihetta: taloudellinen lama, työmarkkinoiden lama, sosiaalipoliittinen lama Syksyllä 2010 Suomi on nousemassa taloudellisesta lamasta, ja lähikuukausina myös työmarkkinoiden lamasta. Sosiaalipolitiikan lama jatkuu pidempään, kun esimerkiksi toimeentulotukea hakevien määrä pysyy pidempään korkealla. Uudenmaan ELY-keskus Jaakko Pesola 2 2

23 Työmarkkinan muutoksia Yhä enemmän lyhytaikaisia työsuhteita Nuorten suhtautuminen työntekoon ja työnantajaan sitoutuminen on muuttunut Vai onko vika työnantajien sitouttamisessa? Nuorisotyöttömyys on Uudenmaan alueella vihdoin kääntynyt laskuun Vaikutteina myös voimakkaat panostukset mm. lisätalousarviolla Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 2 3

24 9 000 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Uudenmaan ELY-keskuksen (ent. TE-keskuksen) alueen TE-toimistoissa tammi.05 huhti.05 heinä.05 loka.05 tammi.06 huhti.06 heinä.06 loka.06 tammi.07 huhti.07 heinä.07 loka.07 tammi.08 huhti.08 heinä.08 loka.08 tammi.09 huhti.09 heinä.09 loka.09 tammi.10 huhti.10 heinä.10

25 Tyytyväisyys TE-toimiston palveluihin. (Kouluarvosanalla 4 10) ,9 % vastaajista (N=360) ,3 23,9% tyytymättömiä 8,1 12,5 22,2 20,3 4, Kouluarvosana Lähde: Uud. Ely- tutkimus; Tuunia Keränen 2010

26 Työvoimapula? Väestön ikääntyminen ja yhä pienempien työikäisten ikäluokkien tulo työmarkkinoille (v käännekohta) Yhdistettynä pääkaupunkiseudun varsin suuren kasvutavoitteen (Metropoli alueen kasvutavoitteet) => alueelle odotetaan varsin laajaa työperäistä maahanmuuttoa? varaudutaan tulevan noususuhdanteen työvoimapulaan? Aikataulu =? Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 2 6

27 Nuorten työpajatoiminta vuonna 2009 Työpajatoimintaa tarjolla 59 kunnan nuorille 72 kunnasta (82 %) 35 nuorten työpajatoiminnan järjestäjää Pajoilla työskenteli 350 henkilötyövuotta Työpajatoimintaan osallistui yhteensä alle 29-vuotiasta nuorta, naisia valmentautujista oli noin 40 % Nuorten valmentautujien määrä kasvoi vuodesta 2008 noin 20 % vuotiaiden työpajanuorten osuus samanikäisistä työttömistä oli 23 % Yli 70 % nuorista sijoittui positiivisesti pajajakson aikana tai enintään vuosi sen jälkeen

28 Toimeentulo

29

30

31 Terveys

32 Kouluterveyskysely 2008 Koko maa* Etelä-Suomi % % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista 6 8 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Vaikeuksia opiskelussa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8. ja 9. luokan oppilaista Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Päivittäin vähintään kaksi oiretta, % 8. ja 9. luokan oppilaista Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä, % 8. ja 9. luokan oppilaista Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle, % 8. ja 9. luokan oppilaista Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Lähde: Sotkanet 2008, *Etelä-, Itä-Suomen ja Lapin läänit yhteensä 23 24

33 Osallisuus

34 Lasten ja nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmät Etelä-Suomessa vuonna 2009 Vaikuttajaryhmä 49 kunnassa (/68) Nuorisovaltuustoja tai vastaavia vaikuttajaryhmiä oli yhteensä 65 ja lasten parlamentteja kolme 94 % kunnista ilmoitti kuulevansa nuoria heitä koskevissa asioissa Aloitekanavia oli kehitetty 85 % vastanneista kunnista Kunnista 52 % oli nuorisotalotoimikunta tai vastaava kaikilla nuorisotaloilla ja 30 % osassa taloista

35 Vapaa-aika

36 Vapaa-ajan palveluista Väestöstä 80 % asui kahden kilometrin säteellä kirjastosta (2008) vuotiaista nuorista keskimäärin hieman yli 70 % asui kolmen kilometrin säteellä nuorisotilasta (2009) Maksuttomia liikuntapaikkoja lapsille ja nuorille tarjosi 54 prosenttia kunnista (2007)