Vuosikertomus 2018 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2018 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

2

3 Vuosikertomus 2018 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sote yhtymähallitus C:18

4 Julkaisija: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä PL Kainuu Kannen kuva: Jussi Tolonen ISBN ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Kajaani 2019 Paino: KTMP Group

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Kuntayhtymän johtajan katsaus Yleinen taloudellinen kehitys Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Kainuun Työterveys liikelaitoksen toiminnan ja talouden kehitys Ympäristöasiat Muut ei-taloudelliset asiat Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hallinto-tulosalue Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Perhepalveluiden tulosalue Sairaanhoidon palvelujen tulosalue Terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen tulosalue Vanhuspalvelujen tulosalue Ympäristöterveydenhuollon tulosalue Kainuun Työterveys liikelaitos Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu; ulkoinen ennen eliminointeja Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat Kainuun soten tuloslaskelma Kainuun soten rahoituslaskelma Kainuun soten tase Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Kainuun Työterveys -liikelaitos tuloslaskelma Kainuun Työterveys -liikelaitos rahoituslaskelma Kainuun Työterveys -liikelaitoksen tase Kainuun Soten ja liikelaitoksen yhdistetyt tilinpäätöslaskelmat Kainuun Soten ja liikelaitoksen yhdistetty tuloslaskelma Kainuun soten ja Työterveyden yhdistetty rahoituslaskelma

6 2.3.3 Kainuun soten ja Työterveys liikelaitoksen yhdistetty tase Kainuun soten konsernin tilinpäätöslaskelmat Kainuun soten konsernituloslaskelma Kainuun soten konsernin rahoituslaskelma Kainuun soten konsernin tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet: Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot LUETTELOT JA SELVITYKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastusmerkinnät JULKAISULUETTELO

7 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Kuntayhtymän johtajan katsaus Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on ollut toiminnassa alkaen. Kainuun maakunta -kuntayhtymä hoiti aiemmin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hoidettavaksi perussopimuksella annetut tehtävät. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsenenä, jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Kuntayhtymä tuottaa kunnille myös taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon palvelut, lukuun ottamatta Kajaanin kaupunkia, jolle tuotetaan vain tietohallinnon palveluja. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto niiltä osin kuin kunnat eivät itse järjestä tehtäviä sekä jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palveluita muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille sopimuksin. Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Perussopimusta uusittiin v ja uusi perussopimus astui voimaan alkaen. Puolangan kunta ostaa erikoissairaanhoidon palvelut Kainuun sote kuntayhtymältä ulkokunnan tavoin. Muut jäsenkunnat osallistuvat kustannusten rahoitukseen perussopimuksessa sovittujen maksuosuusperusteiden mukaisesti. Uudessa perussopimuksessa maksuperusteita muutettiin, koska valtionosuuslaki muuttui vuoden 2015 alusta. Kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on perussopimuksen mukaan; 1. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta 2. kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja 3. toteuttaa väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta Organisaatiorakenne Nykyinen maan hallitus on käynnistänyt sote-uudistuksen valmistelun uudelta pohjalta syksyllä Uudistuksesta aiheutuvia muutoksia kuntayhtymän toimintaan on vaikeaa arvioida tässä vaiheessa. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat ovat osallistuneet ja olleet kuultavina sote-uudistuksen valmistelussa sekä valtakunnan tasolla että aluetasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on esitetty tehtäväksi yhdessä maakuntauudistuksen kanssa. Soten järjestämislain ja maakuntalain mukaan Suomeen tulee 18 uutta itsehallinnollista aluetta, joita kutsutaan maakunniksi. Näiden tehtäviin tulee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät, maakuntaliittojen tehtävät, pelastuslaitoksen tehtävät, aluehallintoviraston (AVI), TE-toimistojen ja ELY-keskusten tehtäviä. Uudistuksen tavoitteena on turvata sote-palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja laatu. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on esitetty tehtäväksi yhdessä maakuntauudistuksen kanssa. Soten järjestämislaki ja maakuntalaki liitteineen ovat olleet lausunnolla

8 maakunnissa. Ehdotettujen lakien mukaan Suomeen tulee 18 uutta itsehallinnollista aluetta, joita kutsutaan maakunniksi. Näiden tehtäviin tulee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät, maakuntaliittojen tehtävät, pelastuslaitoksen tehtävät, aluehallintoviraston (AVI), TEtoimistojen ja ELY-keskusten tehtäviä. Lisäksi osa aluehallintovirastojen tehtävistä liitetään tähän uuteen organisaatioon. Esityksen mukaan Kainuu on yksi tuleva uusi itsehallinnollinen maakunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon valmistelu on käynnistetty Kainuussa kesäkuussa 2016 yhteistyössä edellä mainittujen tahojen ja kuntien kanssa saadun tiedon mukaan sote- ja maakuntauudistus ei toteudu tässä vaiheessa. Uudistuksen tavoitteena on turvata sote-palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja laatu. Uudistuksessa yhdistetään maakunnallisesti eri toimijoiden tämänhetkiset palvelut alueellisesti yhtenäiseksi vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon on valtakunnan tasolla varattu vuodelle 2018 kokonaisuudessaan yli 300,0 milj. euroa, josta ICT:n osuus on 130,0 milj. euroa, maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaisten valmisteluelinten rahoitukseen 40,0 milj. euroa, maakuntavaalien järjestämiseen 15,9 milj. euroa ja valinnanvapauspilotteihin 130,0 milj. euroa. Vuodelle 2019 valmisteluun ja toimeenpanoon on varattu rahaa 211 milj. euroa. Ensivaiheessa rahoitus tulee valtion kautta ja rahoitus irrotetaan kuntapohjasta ja samanaikaisesti kuntien rahoituksesta poistuu soten valtionosuudet sekä kuntien maksama verorahoitusosuus sote-palveluista. Tämän hetken tiedon mukaan kunnilta siirtyvien kustannusten tapauksessa käytetään vuosien 2018 ja 2019 siirtyvien kustannusten keskiarvoa, joka nostetaan vuoden 2019 tasolle. Kustannukset korotetaan vuoden 2020 tasolle kuntien peruspalveluiden hintaindeksiennusteella. Tällä hetkellä maakuntien rahoitustasoa ei ole mahdollista arvioida vuoden 2021 tasossa. Vuoden 2021 rahoitusarviolaskelma julkaistaan helmi/maaliskuussa 2019, joka tulee perustumaan kunnilta kerättäviin talousarvio- ja suunnitelmatietoon (TA 2019 & TS 2020). Esityksessä laiksi valinnanvapaudesta on linjattu mm. seuraavaa: - yhtiöittämisvelvollisuus poistetaan, mutta maakuntien on perustettava oma liikelaitos - valinnanvapausjärjestelmän voimaantuloa vaiheistetaan Hallitus esitti pilotoinnin aikataulun muuttamista toteutettavaksi seuraavasti: - sote-keskuspilotit sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin pilotit aloitetaan vasta sitten, kun sote- ja maakuntalait on hyväksytty eduskunnassa - suun hoidon pilotointi toteutettaisiin lakien voimaan tulon jälkeen Pilotoinnin aikataulu tarkistetaan vielä suhteessa sote-uudistuksen aloitusajan siirtymiseen ja lakiesityksen muutoksiin. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on hallituksen kokouksessaan päättänyt hakea valinnanvapauspilottiin. Pilotointihakemus toimitettiin Sosiaali- ja terveysministeriölle ja toukokuussa 2018 tulleen Valtioneuvoston päätöksen mukaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ei saanut rahoitusta ko. pilotointiin. Syksyllä 2018 valinnanvapauslain oli tarkoitus olla eduskuntakäsittelyssä muiden tulevia maakuntia koskevien lakiesitysten kanssa ja lakien hyväksymisen jälkeen voidaan tehdä lopulliset päätökset siitä, miten valinnanvapauspilotit etenevät. Myös reformiministerityöryhmän hyväksymät ehdolliset linjaukset ensimmäisistä 2

9 pilottialueista ja niiden rahoituksesta tarkastellaan vasta sen jälkeen, kun lainsäädäntö on vahvistettu. Uuden pilottihaun toteutuksesta ja aikataulusta päätetään lakipaketin hyväksymisen jälkeen. Tarkennetuista hakukriteereistä ja hakuaikataulusta annetaan erillinen ohjeistus heti, kun lakimuutokset ovat varmistuneet. Pilotoinnin tavoitteena on, että siinä olisi mukana mahdollisimman laajasti kuntia ja kuntayhtymiä kaikista maakunnista. Kainuun Soten johtamisjärjestelmä on noudattanut kuntayhtymän hallituksen hyväksymää organisaatiorakennetta, Kuntayhtymän johtaja vastaa koko kuntayhtymän sisältöjen ja talouden kokonaisuudesta. Tulosaluejohtajat vastaavat omien sektoreittensa palvelujen ja talouden kokonaisuuksista. Tulos- ja vastuualueiden yhteistyömuotoina on ollut johtoryhmätyö, työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut sekä työhön sisältyvä kanssakäyminen henkilöstön ja johdon välillä. Talousarvion valmistelu- ja talouden seurantakoulutusta on järjestetty joka vuosi yksiköiden vastuuhenkilöille. Laskujen asiatarkastajille järjestetään myös vuosittain koulutusta. Henkilöstön suunnittelua, käyttöä, määrää, toiminta- ja osaamistarpeiden muutoksia sekä koulutus- ja kehittämistarpeita seurataan yhteisissä keskusteluissa henkilöstön kanssa. Henkilöstöhallinnosta saadaan kuukausittain henkilöstöä koskevia tietoja, joita käsitellään tulosalueittain. Laadunhallintajärjestelmän ja laatukäsikirjan ISO 9001:2015 päivitykset ovat käynnissä. Laadunhallintajärjestelmän toteutus on edennyt useiden palveluprosessien kuvausten, sisäisten ja ulkoisten auditointien merkeissä. Uusi sairaala hankkeen työryhmissä on kuvattu tulosalueiden yli meneviä prosesseja ja niiden kehittämistä. Sertifioituja laatujärjestelmiä on operatiivisella ja konservatiivisella vastuualueilla, joissa toteutuu sisäiset ja ulkoiset auditoinnit vuosittain. Laboratoriotoiminnot siirtyivät vuoden 2013 alusta Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien perustamaan NordLab- liikelaitokseen, jossa myös Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sairaanhoitopiiri) on omistajana ja johtokunnassa. NordLab laboratoriokeskuksen aloitteesta kliinisen neurofysiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilaboratorion toiminnat (4 HTV + varahenkilöt) siirtyivät alkaen Kainuun soten vastuulle. Toiminnat on siirretty hallinnollisesti radiologian vastuualueelle. Laboratoriotoimintojen yhtiöittämistä on selvitetty osana tulevan sote -järjestämislain toimeenpanoa. Toimitiloja on jouduttu vuokraamaan yksityisiltä, koska tiloissa on ollut sisäilmaongelmia. Työsuojelupiiri on ohjeistanut sisäilmaongelmien vuoksi poistamaan mm. Kajaanin Lehtikankaan terveysaseman tilat käytöstä. Suunterveydenhuollon tilat Lehtikankaan terveysasemalla poistettiin käytöstä 2017 ja uusia tiloja on selvitetty. Materiaalihallinto on edelleen vuokratiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Kainuun Työterveys liikelaitoksen toiminta siirtyy vuoden 2019 alusta Kainuunmeren Työterveys Oy:lle. Kainuun Työterveys liikelaitoksen vuoden 2018 ylijäämä on ,86 euroa. Tilikauden ylijäämä siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin. Liiketoimintasiirto on tehty saldoilla Kainuunmeren Työterveys osakeyhtiöön. Ylijäämien palautuksena kirjataan edellisten tilikausien voitoista aikaisemmin päätetyt ylijäämien palautukset kunnille, euroa, maksuna Kainuunmeren Työterveys 3

10 Oy:n osakkeiden kaupoista. Osakeyhtiön osakkeiden merkinnät Kainuun sotelle ja kauppakirjojen mukaiset siirrot kunnille tehdään ajallisesti vuoden 2019 puolella. Toimintaketjut Kuntayhtymässä on kuvattu prosesseja kehittämään laadukkaita palveluja, jotka edelleen varmistavat henkilökunnalle selkeät työnjaot, turvalliset toimintatavat ja terveet tilat. Toimintoja on johdettu tulosalueilla valtuuston antamien tavoitteiden mukaisesti. Toimintaketjujen toimivuuden osalta on jatkettu tulosalueiden välillä olevien toimintojen kuvauksia useissa työryhmissä. Henkilöstön saatavuuden ongelmat heijastuivat edelleen kuntayhtymän eri tulosalueilla. Lääkäreiden saatavuudessa on ollut ongelmia eräillä erikoisaloilla. Tilapäisiin sairaanhoitajien ja lähihoitajien sijaisuuksiin on ollut haasteellista saada tarvittaessa tekijöitä. Perhepalveluissa on ollut pulaa kelpoisuusehdot täyttävistä sosiaalityöntekijöistä, mikä korostuu erityisesti pienissä kunnissa. Hoitotakuu on toteutunut perusterveydenhuollossa hyvin ja erikoissairaanhoidossa tilanne on parantunut omana toimintana tehdyn hoitojonopurkutyön ansiosta. Johtamisjärjestelmää on uudistettu uuteen sairaalaan soveltuvaksi. Uusi johtamisjärjestelmä ja organisatio aloittaa osittain v ja Uuden sairaalan kehittäminen, prosessien uudistaminen ja koko kuntayhtymän toiminnalinen sekä rakenteellinen uudistaminen on ollut koko vuoden painopiste. Uudistamiseen ei ole ollut käytettävissä kuin 4 muutospäällikön lisäpanos. Suurin osa uudistamisesta on tehty oman työn ohella monissa työryhmissä. Uuden sairaalan rakentamisprojektiin on lisätty henkilökuntaa. Kainuun soten tulevan toiminnan toiminnallinen suunnittelu on jatkunut asetettujen tavoitteiden mukaisesti osana Uusi Sairaala -hankkeen suunnittelua. Suunnittelussa hyödynnetään Lean -menetelmiä. Kainuun uusi sairaala -hankkeen suunnittelu eli kehitysvaihe päättyi alkuvuonna 2017 ja rakentaminen eli toteutusvaihe aloitettiin helmikuussa Uusi sairaala -hanke toteutetaan projektiallianssina eli yhteistoiminnallisena urakkana, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteisen organisaation hankkeen toteuttamiseksi sekä jakavat riskit ja hyödyt yhdessä sopimillaan periaatteilla. Julkisena hankintana toteutetun kilpailutuksen perusteella allianssin palveluntuottajina toimivat -Sweco Architects, Sweco Talotekniikka, Sweco Rakennetekniikka ja Sweco PM (arkkitehtija pääsuunnittelu, talotekniikka-, rakenne- ja sairaalasuunnittelu) -Skanska Talonrakennus (pääurakoitsija ja projektijohto) -Caverion Suomi (talotekniikan suunnittelu ja urakointi) Ensimmäisen vaiheen ja G-rakennuksen työt ovat edenneet laaditun aikataulun mukaisesti. Kuntien päätösten mukaisesti Uusi sairaala -hankkeen investointikulut ja rahoitus on Kainuun soten taseessa. Uusi sairaala hankkeen investointia varten otetaan pitkäaikaista lainaa 159 miljoonaa euroa. Lainarahoitus on kilpailutettu elokuussa 2017 hallituksen päätöksellä. Lainan nosto ajoittuu toteutuvien kustannusten mukaisesti vuosille Kuntayhtymän hallitus kilpailutti rahoituslaitokset ja niiden pohjalta NIB (Nordic Investment Bank) myönsi 76 milj. euroa lainaa ja EIB (Euroopan Investointipankki) myönsi 78 milj. euroa lainaa. Vuonna 2017 nostet- 4

11 tiin NIB:n lainaa 33 milj. euroa ja samalla koko lainalle 76 milj. euroa kilpailutettiin korkosuojaus, jolla vaihtuva korko muutettiin kiinteäksi koronvaihtosopimuksella. Toukokuussa 2018 nostettiin NIB:n lainaa 10 milj. euroa ja seuraava 15 milj. euron erä nostettiin marraskuussa Toukokuussa 2018 nostettiin myös ensimmäinen 20 milj. euron erä EIB:n lainaa kiinteäkorkoisena. 5 Työttömyys laskee Kainuussa edelleen (Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2018) Työttömyys laski vuositasolla Puolankaa lukuun ottamatta kaikissa Kainuun kunnissa. Puolangallakin kasvua oli vain yhden henkilön verran. Nopeinta työttömyyden lasku oli Hyrynsalmella ja Ristijärvellä, jossa työttömiä oli neljännes vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrä laski lukumääräisesti (-402) eniten Kajaanissa. Kehys-Kainuussa työttömyysaste oli 14,6 % ja Kajaanin seutukunnassa 10,4 %. Sotkamon työttömyysaste 8,5 % ja Ristijärven työttömyysaste 9,4 % alittivat valtakunnallisen keskiarvon (9,7 %). Korkein työttömyysaste oli Puolangalla 16,9 %. Joulukuun lopussa TE-toimistossa Kainuussa oli työttömiä työnhakijoita (12/2017; 4 638) henkilöä eli 868 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa oli TE-toimistoissa joulukuun lopussa (12/2017; ) työtöntä työhakijaa, mikä on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa TE -toimistoon ilmoittautuneita työttömiä työnhakijoita oli 9,7 % (11,2 %) työvoimasta. Kainuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 11,5 % (14,0 %). Vuositasolla työttömyys on laskenut Kainuussa yhtäjaksoisesti 2015 elokuusta lähtien ja pitkäaikaistyöttömyys lokakuusta Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä joulukuun lopussa 503, joka on 156 vähemmän kuin vuosi sitten. Nuorisotyöttömyys keskittyy Kajaaniin, jossa alle 25-vuotiaiden osuus koko Kainuun nuorista työttömistä on 67 %, Sotkamossa 10 %, Kuhmossa ja Suomussalmella kummassakin 7 %. Muissa Kainuun kunnissa nuorten työttömien osuus on yhteensä 9 %. Pitkäaikaistyöttömyys laskee edelleen muuta työttömyyttä nopeammin. Joulukuun lopussa yli vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä olleita oli 28 % vähemmän kuin vuosi sitten. Yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli 765 eli 306 vähemmän kuin viime vuonna. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä väheni 186:lla ja heitä oli kuukauden lopussa 341. Joulukuun viimeisenä päivänä Kainuussa oli yhteensä 762 avointa työpaikkaa. Muita ammattiryhmiä enemmän työtä oli tarjolla rakennus-, korjaus- ja valmistusalan työntekijöille sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöille samoin kuin asiantuntijoille. Väestö Kainuun väestö vuoden 2017 lopussa oli henkilöä. Väestön väheneminen Kainuussa jatkui vuonna Kainuulaisia oli vuoden lopussa ennakkotiedon mukaan ilman Vaalaa. Vuoden aikana väestö väheni ennakkotietojen mukaan 874 henkilöllä. Muuttoliikkeen pääosa muodostuu eri koulutustasojen (toinen aste, ammattikorkeakoulu, yliopisto) koulutusta hakevista nuorista ikäluokista, koska kaikkea tarvittavaa koulutusta ei ole välittömästi tarjolla Kainuussa ja etenkään pienissä maaseutukunnissa. Jatkossa lähes kaikki yliopistotasoinen koulutus on haettava muilta alueilta. Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutus on maakunnallisessa edunvalvonnassa keskeisessä osassa. Maire Ahopelto Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja

12 6 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talous Vuoden 2018 alkuperäinen hyväksytty talousarvio oli ilman liikelaitoksia 3,945 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarvion käyttösuunnitelma käsiteltiin kuntayhtymän yhtymähallituksessa Talousarviomuutokset käyttösuunnitelmaan tehtiin tulosalueilla siten, että kuntayhtymätasolla sekä toimintatuottojen että toimintakulujen loppusummat pysyivät alkuperäisen talousarvion mukaisina ja talousarvion loppusumma pysyi näin ollen alkuperäisen talousarvion mukaisena. Käyttösuunnitelmassa toimintakulujen kasvu tilinpäätökseen 2017 oli 0,8 %. Tilinpäätöksen tiedot annettiin jäsenkunnille Ilman kunnilta perittävää lisämaksuosuutta tilinpäätös oli 20,8 milj. euroa alijäämäinen. Kunnilta peritään 20,8 miljoonaa euroa alijäämää kuntien maksuosuuksien suhteessa vuodelta Alijäämän lisälaskutus perustuu jäsenkuntien hyväksymään ja voimaan tulleeseen perussopimusmuutokseen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alkuperäinen talousarvio 2018 oli 3,9 milj. euroa alijäämäinen. Yhtymävaltuusto teki talousarvioon 2018 muutoksia , 23 ja hyväksyi, että yhtymävaltuuston kesäkuussa 2018 päättämä talousarvion alijäämä euroa kasvaa eurolla, jolloin kokonaisalijäämäksi muodostuu lokakuun toteuman pohjalta laaditun vuosiennusteen mukaan euroa. Yhtymähallituksessa ja yhtymävaltuustossa tuotiin esille, että ennuste ei sisällä mm. potilasvahinkovakuutuksesta mahdollisesti tulevaa lisäkustannusta, joka oli n. 4,0 milj. euroa eikä lomapalkkavarauksen muutosta 0,5 milj. euroa. Tällöin kokonaisalijäämä tulisi olemaan n. 16,1 milj. euroa käyttösuunnitelman toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) olivat yhteensä 326,7 miljoonaa euroa ja toimintakulut yhteensä 323,3 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen toteutumisaste oli käyttösuunnitelmaan verrattuna 105,4 prosenttia. Toimintatuotot ylittyivät talousarvioon/käyttösuunnitelmaan nähden n. 17,8 milj. euroa. Myyntituottojen toteuma oli n. 20,3 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua suurempi. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle vuonna 2018 kertynyt 20,8 miljoonan euron alijäämä kirjataan alijäämän vähennyksenä siten, että käyttötaloudessa se näkyy kuntien maksuosuuden kasvuna eurosta ,84 euroon. Vuonna 2015 hyväksytyn uuden perussopimuksen mukaan vuoden 2018 tilinpäätöksen tulos on kuntayhtymän osalta ilman liikelaitosta nolla (0) euroa ja kuntayhtymän yli/alijäämätilin saldo on samoin nolla (0) euroa. Kuntien maksuosuus nousi 7,7 % alkuperäisestä talousarvioon/käyttösuunnitelmaan 2018 varatusta maksuosuudesta. Kuntien maksuosuus nousi vuodesta 2017 vuoteen 2018 yhteensä 16,0 milj. euroa eli 5,8 %. Kainuun työterveys -liikelaitoksen tulos vuodelta 2018 muodostui ,86 euroa ylijäämäiseksi. Alkaneen vuoden näkymät Yleinen talouskehitys Valtiovarainministeriön julkaiseman viimeisimmän talouskatsauksen mukaan (12/2018) Suomen talouden tuotanto lisääntyi vuonna 2018 laaja-alaisesti, mutta edellistä vuotta hitaammin. Vahvana jatkuva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostivat v työllisten määrän 2,5 % edellisvuotta korkeammaksi ja työllisyysasteen 71,6 prosenttiin.

13 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi vuoden 2017 neljänteen neljännekseen verrattuna 2,2 prosenttia. Valtiovarainministeriön talouskatsauksen mukaan (12/2018) vuonna 2019 BKT:n kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin. Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi v. 2019, mikä johtuu erityisesti rakennusinvestointien kääntymisestä laskuun. Talouskasvu hidastuu edelleen 1,3 prosenttiin v. 2020, minkä jälkeen kasvu hidastuu alle 1 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys jatkuu nopeana ansiotason nousun kiihtyessä. Inflaation kiihtymisestä huolimatta reaalitulot kasvavat selvästi ja kotitalouksien kulutus kiihtyy vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitää työvoiman kysyntää. Työttömien ja piilotyöttömien melko suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua, vaikka toimialoittain ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkisen talouden tasapainon tuntumaan. Myös julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laskee lähivuosina. Julkinen talous alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja. Kuntayhtymän taloustilanne Kuntayhtymän perussopimukseen tehtiin alkaen muutos, jossa sovittiin, että kuntayhtymän taseeseen ei kerrytetä yli/alijäämiä, vaan yli/alijäämät tasataan kuntayhtymän ja kuntien kesken tilinpäätöksessä joko maksuosuuden palautuksella tai maksuosuuden lisäkannolla. Vuoden 2014 tilinpäätökseen perustuen kunnille maksettiin 2015 elokuussa 11,4 miljoonaa euroa maksuosuuksien palautuksia, jonka jälkeen kuntayhtymän yli/alijäämätilin saldo oli nolla euroa. Perussopimukseen perustuen kunnilta perittiin Kainuun soten 2015 vuoden alijäämä, 2,7 milj. euroa, lisämaksuosuutena vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 ylijäämä, 3,5 milj. euroa palautettiin jäsenkunnille vuoden 2017 aikana. Vuodelta 2017 kertyi ylijäämää 1,2 milj. euroa, joka palautettiin jäsenkunnille elokuussa Pääasiassa asiakastarpeiden kasvusta sekä palkankorotuksista johtuen vuoden 2018 alijäämäksi muodostui 20,8 milj. euroa ennen kunnilta perittävää lisämaksuosuutta. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuoden 2019 talousarvio ilman liikelaitoksia on 3,2 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvion toimintakulut ilman liikelaitoksia ovat yhteensä 329,1 miljoonaa euroa ja toimintatuotot yhteensä 335,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 talousarvion toimintakulut ovat 2,2 % pienemmät verrattuna tilinpäätöksen 2018 toimintakuluihin. Euromääräisesti talousarvion 2019 toimintakulut laskevat vuoden 2018 tilinpäätöksestä 7,3 milj. euroa. 7

14 8 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä: Hallinto Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Perhepalvelut Sairaanhoidolliset palvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Vanhuspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Kainuun Työterveys -liikelaitos Hallinto-organisaatio Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johdossa toimii 35 -jäseninen kuntien nimeämä yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuuston tehtävänä on toimia ylimpänä päätöksentekoelimenä, mikä merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvion ja keskipitkän suunnitelman käsittelyä sekä tilinpäätöksen käsittelyä tilivuoden jälkeen. Yhtymävaltuusto valitsee hallituksen. Yhtymävaltuusto valitsee myös tarkastuslautakunnan (7 jäsentä) sekä keskeisimmät johtavat viranhaltijat. Käytännön johdossa toimii 14-jäseninen yhtymähallitus, jonka puheenjohtajana toimii Tapani Kemppainen. Yhtymähallitus valitsee jäsenet Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan (5 jäsentä) ja yksilöasiain jaostoon (5 jäsentä). Kuntayhtymän johtajan tukena toimii 14- jäseninen johtoryhmä. Yhtymävaltuusto Polvinen Osmo, pj Sotkamo Kettunen Tuomas, I vpj Kuhmo Enroth Paavo, II vpj Kajaani Heikkinen Asta Hyrynsalmi Kemppainen Esa Hyrynsalmi Ahonen Helena Kajaani Hakkarainen Eija Kajaani Ikonen Teemu Kajaani Hynynen Evelyn Kajaani Leivo Veli-Pekka Kajaani Meriläinen Timo Kajaani Oikarinen Markku Kajaani Parviainen Heikki Kajaani Pyy Mervi Kajaani Rantala Johanna Kajaani Sarparanta Tiina Kajaani Törrö Leena Kajaani Väyrynen Pentti Kajaani Ålander Tanja Kajaani Haverinen Päivi Kuhmo Lehtonen Janne Kuhmo Rauhala Maarit Kuhmo Kemppainen Väinö Paltamo Saarenpää Mari Paltamo Haapalainen Mari Puolanka Uusitalo Anna-Kaarina Puolanka Pikkarainen Tapio Ristijärvi Tukiainen Hannu Ristijärvi

15 9 Kela Antti Sotkamo Matero Maija Sotkamo Sarparanta Vesa-Pekka Sotkamo Nyman Seppo Suomussalmi Holappa Veijo Suomussalmi Kähkönen Pirjo Suomussalmi Nilkku Heikki Suomussalmi Vuonna 2018 yhtymävaltuusto kokoontui kaksi (2) kertaa. Yhtymähallitus Kemppainen Tapani, pj Hyrynsalmi Myllylä Raili, I vpj Kajaani Alasalmi Aila, II vpj Kajaani Suutari Hannu Kajaani Varimo Pertti Kajaani Heikkinen Pekka Kuhmo Karjalainen Minna Kuhmo Mikkonen Veijo Paltamo Hakkarainen Annikki Sotkamo Ritakallio-Knuutinen Pirjo Sotkamo Oikarinen Paavo Ristijärvi Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi Holappa Marja-Liisa Suomussalmi Kanniainen Mikko Puolangan kunnan edustaja Vuonna 2018 yhtymähallitus kokoontui kaksitoista (12) kertaa. Tarkastuslautakunta Meriläinen Timo, pj. Kajaani Kähkönen Pirjo, vpj. Suomussalmi Hynynen Evelyn Kajaani Kemppainen Väinö Paltamo Sarparanta Vesa-Pekka Sotkamo Törrö Leena Kajaani Väyrynen Pentti Kajaani Vuonna 2018 tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimi Katri Hokkanen, JHT, KHT, KPMG Oy Ab (Julkishallinnon Palvelut Oy sulautui KPMG Oy Ab:hen ) Yksilöasiain jaosto Oikarinen Paavo, pj Ristijärvi Holappa Marja-Liisa, vpj Suomussalmi Alasalmi Aila Kajaani Karjalainen Minna Kuhmo Varimo Pertti Kajaani Vuonna 2018 yksilöasiain jaosto kokoontui kaksitoista (12) kertaa.

16 10 Kainuun Työterveys liikelaitoksen johtokunta Ahopelto Maire, pj Kuntayhtymä Tuominen Anssi, vpj Kajaani Nevanperä Pia Kajaani Väätäinen Eija Suomussalmi Astikainen Päivi Suomussalmi Polvinen Osmo Sotkamo Enroth Paavo Kajaani Vuonna 2018 johtokunta kokoontui seitsemän (7) kertaa Kuntayhtymän johtoryhmä Ahopelto Maire kuntayhtymän johtaja Ahonen Esa hallintoylilääkäri Alatalo Eija työterveyshuollon toimitusjohtaja Heikkinen Matti perhepalvelujohtaja Kainulainen Anna-Liisa vs. perhepalvelujohtaja ( ) Huttunen Anu va. hallintojohtaja Kangasharju Marjo henkilöstön edustaja Nykänen Päivi ympäristöterveydenhuollon johtaja Timonen Mikko terveysjohtaja Kananen Kristiina vs. terveysjohtaja ( ) Tolonen Eija vanhuspalvelujohtaja Mäklin Jaana vs. vanhuspalvelujohtaja ( ) Mikkonen Leena sihteeri Vuonna 2018 johtoryhmä kokoontui 7 kertaa Kuntayhtymän laajennettu johtoryhmä Ahopelto Maire kuntayhtymän johtaja Ahonen Esa hallintoylilääkäri Heikkinen Matti perhepalvelujohtaja Kainulainen Anna-Liisa vs. perhepalvelujohtaja ( ) Heikkinen Pirkko talouspäällikkö, asiantuntijajäsen Huovinen-Tervo Marjo hallintoylihoitaja Huttunen Anu va. hallintojohtaja Kangasharju Marjo henkilöstön edustaja Alatalo Eija työterveyshuollon toimitusjohtaja Uhrman Riitta henkilöstöjohtaja Mäntymäki Eeva viestintäpäällikkö Nykänen Päivi ympäristöterveysjohtaja Pikkarainen Marita kehittämisjohtaja, asiantuntijajäsen Timonen Mikko terveysjohtaja Kananen Kristiina vs. terveysjohtaja ( ) Tolonen Eija vanhuspalvelujohtaja Mäklin Jaana vs. vanhuspalvelujohtaja ( ) Tolonen-Manninen Eija talousjohtaja Mikkonen Leena sihteeri Vuonna 2018 laajennettu johtoryhmä kokoontui 7 kertaa

17 Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön Taloudellisessa katsauksessa (Talvi 2018) esitellään vuosien kehitystä koskeva ennuste. Suomen talouden tuotanto on lisääntynyt tänä vuonna laaja-alaisesti, mutta viime vuotta hitaammin. Vuonna 2018 BKT kasvaa 2,5 %. Vahvana jatkuva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostavat v työllisten määrän 2,5 % edellisvuotta korkeammaksi ja työllisyysasteen 71,6 prosenttiin. Vuonna 2019 BKT:n kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin. Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi v. 2019, mikä johtuu erityisesti rakennusinvestointien kääntymisestä laskuun. Talouskasvu hidastuu edelleen 1,3 prosenttiin v. 2020, minkä jälkeen kasvu hidastuu alle 1 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys jatkuu nopeana ansiotason nousun kiihtyessä. Inflaation kiihtymisestä huolimatta reaalitulot kasvavat selvästi ja kotitalouksien kulutus kiihtyy ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitää työvoiman kysyntää. Työttömien ja piilotyöttömien melko suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua, vaikka toimialoittain ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Työttömyysaste laskee 6,9 prosenttiin v Vuoden 2019 alkupuolella inflaation odotetaan hidastuvan hieman energian hintojen pohjavaikutusten pienentyessä sekä raakaöljyn viimeaikaisen hintakehityksen johdosta. Ansiotason noustessa inflaatio kiihtyy palveluiden hintojen nousun vetämänä. Hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkisen talouden tasapainon tuntumaan. Myös julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laskee lähivuosina. Julkinen talous alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä 2020 luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja. Väestön ikääntyminen luo merkittäviä paineita julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Vanhusväestön määrän kasvu lisää ikäsidonnaisia menoja, joiden rahoittamiseksi julkisen talouden näköpiirissä olevat tulot eivät tulevaisuudessa riitä. Lisäksi työikäinen väestö, joka veroilla rahoittaa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan, supistuu. Myös tuottavuuden varaan jäävän talouskasvun arvioidaan pysyvän vaimeana tulevina vuosikymmeninä. Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä on siksi pitkällä aikavälillä epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on lähes neljä prosenttia suhteessa BKT:hen. Valtiovarainministeriön julkaisu - 33a/2018,

18 1.1.3 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Talouden seuranta ja talouden toteutuminen Talouden hoidossa ja seurannassa on noudatettu organisaatiolle annettuja ohjeita. Taloutta ja toimintaa on seurattu kuukausittaisissa johtoryhmän sekä tulos- ja vastuualueiden kokouksissa. Talousarvion toteutumista on seurattu kuukausittain hallitukselle ja valtuutetuille tehtävän kuukausiraportin perusteella. Toiminnan ja talouden toteutumisesta on annettu yhtymävaltuustolle ja hallitukselle osavuosiraportit 30.4 ja tilanteesta. Vuoden 2018 alkuperäinen hyväksytty talousarvion loppusumma oli ilman liikelaitoksia 3,9 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvion toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) olivat yhteensä miljoonaa euroa ja toimintakulut yhteensä 323,3 miljoonaa euroa. Maaliskuussa 2018 hallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa tehtiin määrärahamuutoksia (tulojen ja menojen vähennyksiä ja lisäyksiä) tulosalueiden sisällä sekä tulosalueiden välillä. Kuntayhtymätasolla muutoksia tuli tulo- ja menotileille, mutta toimintatuotto- ja toimintakulutasot pysyivät alkuperäisen talousarvion mukaisina. Toimintakulujen kasvuprosentti tilinpäätöksestä 2017 verrattuna käyttösuunnitelmaan 2018 oli sama kuin vertaus vuoden 2018 talousarvioon eli 0,8 %. Käyttösuunnitelma hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Talouden hoidossa ja seurannassa on noudatettu organisaatiolle annettuja ohjeita. Talouden seurantaa ja toiminnan sopeuttamista on toteutettu koko talousarviovuoden ajan. Taloutta ja toimintaa on seurattu kuukausittaisissa johtoryhmän sekä tulos- ja vastuualueiden kokouksissa ja kuukausittain hallitukselle annetussa talouden seurantaraportissa. Kuukausittaiset seurantaraportit on toimitettu tiedoksi myös valtuuston jäsenille. Laajemmat osavuosiraportit toiminnasta ja taloudesta 1-4 ja 1-8 kuukausilta on käsitelty sekä hallituksessa että valtuustossa. Yhtymävaltuusto teki talousarvioon 2018 muutoksia , 23 ja hyväksyi, että yhtymävaltuuston kesäkuussa 2018 päättämä talousarvion alijäämä euroa kasvaa eurolla, jolloin kokonaisalijäämäksi muodostuu lokakuun toteuman pohjalta laaditun vuosiennusteen mukaan euroa. Yhtymähallituksessa ja yhtymävaltuustossa tuotiin esille, että ennuste ei sisällä mm. potilasvahinkovakuutuksesta mahdollisesti tulevaa lisäkustannusta, joka oli n. 4,0 milj. euroa eikä lomapalkkavarauksen muutosta 0,5 milj. euroa. Tällöin kokonaisalijäämä tulisi olemaan n. 16,1 milj. euroa. Joulukuun talousarviomuutos perustuu lokakuun toteuman perusteella tehtyyn vuosiennusteeseen. Lokakuussa ei voitu vielä ennakoida kaikkia loppuvuodesta toteutuneita menoylityksiä ja tulojen alituksia. Loppuvuonna konkretisoituneita suurimpia alijäämää kasvattavia muutoksia ovat: Potilasvakuutuskeskuksen vakuutusmaksuvelan lisäys, menokirjaus 4,0 M Lomapalkkavelan kasvu 0,5 M Inv. menoista käyttötal. kuuluvien menojen siirto käyttötal. 0,4 M Luottotappiokirjaus v saatavista 0,2 M Asiakaspalv. ostojen lisäys, vertaa ennuste 10/2018 yht. 1,8 M - (Ostot Kuopion YO sairaala 0,3 M ) (Ostot OYS:sta 0,4 M ) (Ostot valtiolta 0,3 M ) 12

19 13 (Ostot muilta shp (Perhehoidon palkkiot 0,4 M ) 0,4 M ) Aineet ja tavarat, vertaa ennuste 10/2018 yht. 0,8 M (Lääkkeet 0,4 M ) (Hoitotarvikkeet 0,4 M ) Avustukset, vertaa ennuste 10/2018 yht. 0,5 M (Omaishoidon tuki 0,3 M ) (Palveluseteliomaish.lakis. vapaat 0,1 M ) (Palveluseteli tavall. palveluasuminen 0,2 M ) (Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki 0,1 M ) Toimintatuotot alitus yhteensä verrattuna ennuste 10/2018 3,2 M (myyntituotot, korv kuntayhtymiltä 0,4 M ) (maksutuotot, mm..asiakasmaksujen alennukset ja varattomuuspoistot 0,6 M ) (tuet ja avustukset, hankkeiden tulot 1,9 M ) (muut tuotot, mm. vuokratuotot 0,3 M ) Toimintatuottojen toteutumisaste oli talousarvioon/käyttösuunnitelmaan verrattuna 105,4 %, kun toimintatuottoihin lasketaan mukaan kunnilta perittävä lisämaksuosuus 20,8 milj. euroa. Maksutuottoja kertyi koko kuntayhtymätasolla 0,6 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua enemmän. Toimintamenojen toteutumisaste käyttösuunnitelmaan verrattuna oli 104 prosenttia. Työterveysliikelaitoksen tulos vuodelta 2018 oli ,86, euroa ylijäämäinen. Laboratoriotoiminnot ostetaan NordLab liikelaitokselta. Kainuun sote omistaa NordLabista 10,575 %. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toimintakulut ovat nousseet seuraavasti eri vuosina: Tilinpäätös >Tilinpäätös ,4 % Tilinpäätös >Tilinpäätös ,6 % Tilinpäätös >Tilinpäätös ,3 % Tilinpäätös >Tilinpäätös ,1 % Tilinpäätös >Tilinpäätös ,8 % Tilinpäätös >Talousarvio ,15 % toimintakulujen lasku Vuodesta 2013 vuoteen 2018 keskimääräinen toimintakulujen kasvu on ollut vuositasolla n. 2,64 %. Vuosien 2014 ja 2015 kasvua selittää lainsäädäntömuutokset (mm. päivystysasetus, ensihoidon työaikamuutokset), jotka ovat aiheuttaneet henkilöstölisäyksiä ja muita toiminnallisia menoja lisääviä muutoksia. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 menojen kasvu on taittunut 0,3 prosenttiin ja menojen kasvu on edelleen pienentynyt 0,1prosenttiin vuodesta 2016 vuoteen Vuodesta 2017 vuoteen 2018 menot kasvoivat 4,8 %. Kasvua selittää asiakkaiden palvelutarpeen huomattava kasvu ja valtakunnalliset palkkaratkaisut.

20 14 Taulukko 1. Tuloslaskelmataulukko, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä; kuntayhtymän, liikelaitoksen ja liikelaitoskuntayhtymän keskinäinen rahaliikenne eliminoitu Tuloslaskelma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä TP2013 m% TP2014 m% TP2015 m% TP2016 m% TP2017 m% TP2018 m% Toimintatuotot , , , , , ,3 Kuntien maksuosuus , , , , , ,8 Toimintatuotot yhteensä , , , , , ,0 Toimintakulut yhteensä , , , , , ,8 Toimintakate , , , , , ,1 Verotulot Valtionosuudet* Rahoitustuotot- ja kulut , ,5 42-0, , ,8 Vuosikate , , , , , ,1 Poistot ja arvonalentumiset , , , , , ,9 Satunnaiset tuotot ja kulut ,0 Tilikauden tulos ,5 Poistoeron lisäys ja väh Varausten lis. Ja vähennys Rahastojen lis. Ja vähen Tulos Liikel.ylijäämä Vanhat ylijäämät/kuntien ma Tilikauden tulos *OPM valtionosuudet toimintatuottoja Henkilöstökulut nousivat vuoteen 2017 verrattuna 3,0 prosenttia. HTV2 toteutuma ilman liikelaitosta 3371 ylitti talousarvioon 2018 asetetun tavoitteen (3340) kolme 31 HTV2:ta.

21 Taulukko 2: Henkilötyövuosien ja henkilöstömenojen muutos I. HENKILÖTYÖVUODET (HTV2) TOTEUMA 2014 Tammi- Joulukuu TOTEUMA 2015 Tammijoulukuu Ero 2015/ 2014 TOTEUMA 2016 Tammijoulukuu Ero 2016/ 2015 TOTEUMA 2017 Tammijoulukuu Ero 2017/ 2016 HTV2 tavoite vuodelle 2018 (hallitus ) Toteuma 2018 Joulukuu 15 Ero Tot- 18 /Tav -18 Tulosalue Kuntayhtymän hallinto ,6 2 42,6 8 42, Johdon tuki TKS-yhteiset ja kirjasto ,5 0 6,5 7 0 Hanketyöntekijät Keskitetyt yhteiset palvelut , , Varahenkilöstö ja rekrytointi Pilottipooli Muut keskitetyt yht palvelut Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sh-palvelut Ympäristöterveydenhuolto Vanhuspalvelut Kuntayhtymä yhteensä Kainuun Työterveys LL Kaikki yhteensä Henkilötyövuosi HTV2 = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilöstökuluja ilman liikelaitosta on kertynyt vuoden loppuun mennessä 173,4 milj. euroa. Tämä on 101,5 % käyttösuunnitelmassa varatusta määrärahasta. Henkilötyövuositavoite koko vuodelle oli HTV2, toteuma koko vuodelta oli HTV2. HTV luvut sisältävät liikelaitoksen. Asiakaspalvelujen ostoja kertyi vuoden loppuun mennessä 56,1 milj. euroa. Tämä on 116,2 % budjetoidusta, ylitys 7,8 milj. euroa. Muiden palvelujen ostot olivat 52,5 milj. euroa ja ne ylittyivät budjetoituun määrärahaan 2,1 milj. euroa. Toteumaprosentti oli 104,2. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -ostot toteutuivat 105,2 % budjetoidusta eli 25,2 milj. euroa. Ylitys oli 1,2 milj. euroa. Avustukset toteutuivat 99,0 % budjetoidusta eli 14,2 milj. euroa. Alitus määrärahavaraukseen nähden oli n. 0,1 milj. euroa. Muut toimintakulut ovat toteutuneet 96,5 % budjetoidusta ja vuoden 2018 loppusumma oli 14,9 milj. euroa. Vuokrat ja muut kulut alittuivat yhteensä n. 0,5 milj. euroa. Poistot ja arvonalentumiset ylittyivät n. 0,2 milj. euroa arvioidusta ja toteumaprosentiksi muodostui 102,2.

22 16 Taulukko 3. Talouden toteutuminen ilman liikelaitoksia TULOSLASKELMA TP 2016 TP 2017 TA 2018 KS 2018 m%ks/ tp-17 TP 2018 Toteuma- m%ta/tp M%ks/tp M%tp/tp % Toimintatuotot , ,7-5,3-5,3 0,9 Kuntien rahoitusosuus , ,7 7,7 7,7 5,9 Tulot yhteensä , ,4 5,4 5,4 5,0 Kulut yhteensä , ,0 4,0 4,0 4,8 Toimintakate , ,1 137,1 137,1 15,6 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut , , , , ,3 Vuosikate , ,5 119,5 119,5 2,7 Poistot , ,2 2,2 2,2 2,6 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys ja vähennys Rahastojen lisäys ja vähennys Tulos Taulukko 4. Kulujen kehitysvertailut vuosilta v v v v v v Kaikki toimintakulut (ulk) ESH:n kulut Oman toiminnan kulut Palvelujen ostojen kulut Taulukko 5. Erikoissairaanhoidon ja palvelujen ostojen osuus ulkoisista toimintakuluista vuosilta v v v v v v ESH:n kulut %:na toimintakuluista 30,2 29,2 29,2 29,2 30,2 31,5 Palvelujen ostot % toimintakuluista 30,5 31,8 30,6 30,2 31,4 32,3 Vuonna 2015 OYS:n, HUS:n ja KYS:n ostot nousivat n. 1.9 milj. euroa edellisestä vuodesta ja ko. ostojen yhteissumma oli 18,6 milj. euroa. Vuoden 2016 osalta vastaavat ostot olivat 18,3 milj. euroa eli vähennystä vuoteen 2015 oli 0,3 milj. euroa. Vuonna 2017 ostot OYS:lta, HUS:lta ja KYS:lta olivat yhteensä 18,9 milj. euroa eli lisäystä vuoden 2016 ostoihin oli 0,6 milj. euroa. Vuonna 2018 ostot (OYS, HUS ja KYS) olivat yhteensä 21,6 milj. euroa eli 2,7 milj. euroa edellisvuotta enemmän Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat eivät järjestä sitä omana palvelunaan tai järjestä sitä muulla tavalla. Lisäksi kuntayhtymän tehtävä on järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa.

23 17 Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palvelutoimintaa ja tukipalveluita sopimuksin muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Perussopimuksen rahoituspykälän mukaan: Varsinaisten jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät seuraavasti: Se määrä, joka talousarvion mukaan suoraan kuntayhtymälle maksettavien valtionosuuksien, sekä muiden tulojen lisäksi tarvitaan tämän sopimuksen 3 :ssä määriteltyjen tehtävien hoitamista varten, kootaan kuntayhtymän jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Kuntayhtymän järjestämiin toimintoihin kohdistuva peruspalvelujen valtionosuus (sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus pois lukien päivähoidon osuus, joka lasketaan 80 % sosiaalihuollon 0-6 vuotiaiden laskennallisista kustannuksista ilman päivähoitokerrointa) kohdennetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan kuntayhtymälle. STM:n valtionosuus sekä sitä vastaava järjestelmä- ja siirtymätasaus erotetaan yhden putken mallista vähentämällä kunnan STM:n laskennallisista kustannuksista omarahoitusosuus, joka lasketaan OPM:n ja STM:n laskennallisten kustannusten suhteessa. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 % / 50 %). Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisverot ja kiinteistöverot), muut kuin kuntayhtymälle maksettavat tai kohdennettavat valtionosuudet, valtionosuuksiin sisältyvät verovähennysten kompensaatiot, kompensaatiokorvaukset ja järjestelmän muutoksista johtuvat järjestelmä- ja siirtymätasaukset sekä näitä vastaavat muut erät. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella (t-2, kiinteistövero t- 1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan jäsenkuntien keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan huomioon 1,4 % verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeistä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Lain toimeentulotuesta 5 a :n mukainen valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksista on osa kuntien maksuosuutta, jonka valtion maksatusvirasto maksaa suoraan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Vuotuinen maksuosuus kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella siten kuin rahoitusneuvotteluissa on sovittu. Maksuosuuksia ei korjata talousarviovuoden aikana, vaan mahdolliset muutokset tulopohjassa huomioidaan seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä 12. ja 30. päivä.

24 Kuntien ja kuntayhtymän toimintaympäristössä ja/tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta päätetään kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet uudelleen. Tällöin päätös tehdään kuntalain 79 :ää noudattaen. Erikoissairaanhoidon hoitokustannusten tasausrahasto Kuntayhtymällä on rahasto, jonka tarkoituksena on tasata sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnalle potilaskohtaisista tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista aiheutuneita poikkeuksellisen suuria kustannuksia terveydenhuoltolain 76 :n toteuttamiseksi. Rahaston pääomaa kartutetaan siten, että jäsenkunnilta peritään vuosittain maksu, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa talousarviossa. Kaikkien sairaanhoitopiirin jäsenkuntien rahaston maksuosuus määrätään perussopimuksen 16 toiminnan rahoitus/jäsenkuntien perustein lukuun ottamatta toimeentulotuesta 5 a :n mukaista valtionosuutta perustoimeentulotuen kustannuksista. Osajäsenien maksuosuuden ja ulkokuntalaskutus Ympäristöterveydenhuollon Puolangan rahoitusosuuden laskeminen tapahtuu siten, että ympäristöterveydenhuollon laboratorion kustannukset jaetaan /asukas, terveysvalvonnan kustannukset jaetaan siten, että 40 % määräytyy asukasluvun ja 60 % valvontakohteiden lukumäärän perusteella ja eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan siten, että 20 % määräytyy asukasluvun ja 80 % tilojen lukumäärän perusteella. Muilta osin osajäsenet ja ulkokunnat maksavat asukkaidensa saamista palveluista suoritehinnan. Suoritehinnoittelun perustana ovat todelliset kustannukset, jotka sisältävät toiminnan välittömät ja välilliset kustannukset, poistot sekä pääomalle mahdollisesti suorittavan koron. Kuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei osajäsenkunnan ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen joulukuun loppuun mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintojen muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta lukien. Kuntayhtymän perussopimusmuutokset vuoden 2015 alusta Vuoden 2015 alusta voimaan tulleesta valtionosuusuudistuksesta johtuen perussopimukseen tehtiin muutokset, jossa STM:n valtion osuus erotetaan peruspalvelujen valtionosuudesta (valtionosuus laskennallisiin kustannuksiin ) laskennallisesti prosenttiosuutena, joka vastaa vuoden 2014 perussopimuksen mukaista laskennallista sosiaali- ja terveysmenojen osuutta laskennallisiin sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen kustannuksiin tarkoitetusta peruspalvelujen valtionosuudesta. Muutokset vaikuttavat kuntien vuoden 2015 maksuosuuksien määräytymiseen. 18

25 voimaan tulleet perussopimusmuutokset koskivat jo vuoden 2014 tilinpäätöstä seuraavalta osin, 16: - Maksuosuuksia korjataan kyseessä olevan talousarviovuoden tilinpäätöksen yhteydessä kustannuksia vastaavaksi. Tasaukset suoritetaan mahdollisimman pian tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen. - Ennen vuotta 2015 syntyneet yli- ja alijäämät tasataan kuntien maksuosuuksia korjaamalla vuoden 2014 tilinpäätöksessä kyseisen talousarviovuoden maksuosuuksien suhteessa. - Soten taseessa olleet aikaisempien vuosien ylijäämät, 11,4 milj. euroa maksettiin jäsenkunnille elokuussa 2015 tilinpäätöksessä 2014 sovitun mukaisesti. Vuoden 2015 alijäämä 2,7 milj. euroa perittiin kunnilta lisäkantona vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 ylijäämä 3,5 milj. euroa palautettiin kunnille vuoden 2017 aikana. Vuoden 2017 ylijäämä 1,2 milj. euroa palautettiin kunnille vuoden 2018 aikana. Vuoden 2018 alijäämä 20,8 milj. euroa peritään kunnilta lisäkantona vuoden 2019 aikana. 19 Taulukko 6. Kuntien maksuosuus 2018 Kunta Asukasluku 2016 Verotulot 2016 = t- 2,kiinteistövero 2017=t- 1 /asukas Valtionosuudet STM Verorahoitus yhteensä STM sotelle %-osuus verorahoitukse sta EURO-0SUUS MAKSUOSUUS SOTELLE Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi ALKUPERÄINEN MAKSUOSUUS SOTELLE Lopullinen maksuosuu s 2018 /asukas Asukasluku Soten alijäämä v. Lopullinen kunnan Kunta 2016 /asukas 2018 maksuosuus v Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi

26 20 Taulukko 7. Kuntien verorahoituserien kehitys Kuntien verorahoituserien kehitys Kuntien maksuosuuden perustana olevien maksuunpantujen verojen ja valtionosuuksien kehitys KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Valtionosuudet yhteensä Kunta 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,8 Kajaani , , , , , ,9 Kuhmo , , , , , ,3 Paltamo , , , , , ,8 Puolanka , , , , , ,7 Ristijärvi , , , , , ,6 Sotkamo , , , , , ,6 Suomussalmi , , , , , ,4 Yhteensä , , , , , ,9 Verotulot yhteensä Kunta 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,4 Kajaani , , , , , ,1 Kuhmo , , , , , ,7 Paltamo , , , , , ,2 Puolanka , , , , , ,4 Ristijärvi , , , , , ,4 Sotkamo , , , , , ,6 Suomussalmi , , , , , ,4 Yhteensä , , , , , ,2 Kaikki erät yhteensä Kunta 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,0 Kajaani , , , , , ,0 Kuhmo , , , , , ,8 Paltamo , , , , , ,6 Puolanka , , , , , ,5 Ristijärvi , , , , , ,7 Sotkamo , , , , , ,8 Suomussalmi , , , , , ,7 Yhteensä , , , , , ,7 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Valtionosuudet yhteensä Kunta 2013 m-% 2014 m-% 2015 m-% 2016 m-% 2017 m-% 2018 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,7 Kajaani , , , , , ,5 Kuhmo , , , , , ,1 Paltamo , , , , , ,1 Puolanka , , , , , ,4 Ristijärvi , , , , , ,7 Sotkamo , , , , , ,0 Suomussalmi , , , , ,9 Yhteensä , , , , , ,0 Verotulot yhteensä Kunta 2013 m-% 2014 m-% 2015 m-% 2016 m-% 2017 m-% 2018 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,9 Kajaani , , , , , ,2 Kuhmo , , , , , ,4 Paltamo , , , , , ,9 Puolanka , , , , , ,3 Ristijärvi , , , , , ,8 Sotkamo , , , , , ,5 Suomussalmi , , , , , ,5 Yhteensä , , , , , ,1 Kaikki erät yhteensä Kunta 2013 m-% 2014 m-% 2015 m-% 2016 m-% 2017 m-% 2018 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,6 Kajaani , , , , , ,3 Kuhmo , , , , , ,3 Paltamo , , , , , ,9 Puolanka , , , , , ,4 Ristijärvi , , , , , ,6 Sotkamo , , , , , ,6 Suomussalmi , , , , , ,7 Yhteensä , , , , , ,0

27 21 Taulukko 8. Maksuosuuden kehitys kunnittain Maksuosuuden kehitys kunnittain : Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kunta /as 2014 /as 2015 /as 2016 /as 2017 /as 2018 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi YHTEENSÄ Muutos Kainuun Työterveys liikelaitoksen toiminnan ja talouden kehitys Yleiskatsaus Kainuun Työterveys -liikelaitos on tuottanut kokonaisvaltaisia työterveyshuollon palveluita maakunnan alueella. Alueen yrittäjät ja työnantajat ovat voineet valita yritykselleen lakisääteisen työterveyshuollon kesän jälkeen, kun yhtiöittämistoimenpiteet käynnistettiin. Yhtiöittämisen jälkeen alkaen Kainuunmeren Työterveys Oy voi myydä in-house asemassaan 5-10 % sairaanhoitopalveluita muille kuin omistajille, jotka ovat kunnallisia toimijoita. Siirtymäaikana sallitaan vielä 10 % myyntiosuus kokonaisliikevaihdosta. Henkilöstöresurssit ovat olleet optimaaliset, lukuun ottamatta työterveyslääkäreitä. Työterveyslääkäreiden saatavuus on ollut vaikeaa. Lääkäripalveluiden tuottamisessa on käytetty osin ostopalvelutoimintaa. Kainuun Työterveys -liikelaitoksen henkilökunta : - toimitusjohtaja - vastaava työterveyslääkäri - palvelupäällikkö - palvelusuunnittelija - 12 työterveyslääkäriä, joista 7 vuokralääkäriä erimittaisia aikoja - 3 työterveyspsykologia - 20 työterveyshoitajaa - 6 työfysioterapeuttia - 9 vastaanottohoitajaa ja työterveyssihteeriä - yhteensä 54 työntekijää (vuonna 2016 oli 52,5 työntekijää ja vuonna 2017 oli 54 työntekijää) Työterveyshuollon organisaatioasiakkaita oli 1052 (1121 v.2017) ja henkilöasiakkaita ( v.2017). Röntgenpalvelut ostettiin Kainuun sotelta ja laboratoriopalvelut NordLab Oy:ltä.

28 22 Liikevaihto Kainuun Työterveys -liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2018 oli ,90 ( ,89 v. 2017). Tulos Liikelaitoksen tulos oli vuonna 2018 ylijäämäinen ,86, tulostavoite oli Vuonna 2013 tulos oli alijäämäinen , tulostavoite oli Vuonna 2014 tulos oli ylijäämäinen ,32, tulostavoite oli Vuoden 2015 tulos oli alijäämäinen ,93, tulostavoite oli Vuoden 2016 tulos oli ylijäämäinen ,58, tulostavoite oli vuonna 2017 ylijäämäinen ,63, tulostavoite oli Investoinnit Investointeja ei käytetty vuonna 2018, 0 (0 vuonna 2017). Tulevaisuuden näkymät Vuoden 2019 alusta alkaen Kainuunmeren Työterveys Oy huolehtii omistajiensa ja sopimusasiakkaiden työterveyshuollosta kustannustehokkaasti. Työterveyshuolto toimii yhteistyössä terveydenhuollon kentässä ja keskittyy perustehtäväänsä, työ- ja toimintakykyyn. Tavoitteena on työterveyshuollon roolin selkeyttäminen niin työnantajille kuin työntekijöille. Tiedottamisen haasteeseen on tartuttava entistä paremmin. Markkinoinnissa keskitytään pk-työnantajien ja yrittäjien liittämiseen työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon toiminnassa asetetaan painopiste ennaltaehkäiseville toiminnoille sekä sähköisten palveluiden kehittämiselle niin henkilöasiakkaille kuin yritysasiakkaille. Ennalta ehkäisevien toimintojen vaikuttavuutta ja seurantaa kehitetään vastaamaan asiakasyritysten tarpeita Ympäristöasiat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus toimii maakunnan terveydensuojeluviranomaisena. Sen alaisena käytännön tehtäviä hoitavat ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat. Terveydensuojeluviranomaisen tehtävistä määrätään terveydensuojelulaissa. Lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tehtävänä on edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Terveydensuojeluviranomainen antaa ympäristölupaviranomaisille (kunnat, aluehallintovirastot) lausuntoja ympäristöluvanvaraisen toiminnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyvistä asiakirjoista sekä ympäristölupahakemuksista. Lausunnoissa kiinnitetään huomiota toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin terveyshaittoihin tai vaaroihin. Terveydensuojeluviranomainen tekee yhteistyötä valvovan viranomaisen kanssa toimimalla asiantuntijana terveyshaittojen arvioinnissa. Lisäksi viranhaltijat osallistuvat toimintaan liittyvien seurantaryhmien kokouksiin sekä lupavelvollisiin kohdistuviin vuositarkastuksiin.

29 Kainuussa v lausuntoja annettiin eniten kaivostoimintaan, murskausasemien ja karjatilojen ympäristölupiin liittyen. Laitoshäiriötilanteista ilmoitetaan ympäristöterveydenhuoltoon, jolloin voidaan tarvittaessa arvioida terveyshaittoja ja antaa ohjeita haittojen vähentämiseksi. Ympäristöterveydenhuolto osallistuu alueiden käytön suunnitteluun antamalla lausuntoja kaavoista (maakunta-, yleis- ja asemakaavat) ja osallistuu kaavoittajan kanssa käytäviin neuvotteluihin kaavan valmisteluvaiheessa. Kaavoituksessa otetaan kantaa mm. kaavoitettavan alueen meluun, maaperän haitta-aineisiin, ilman epäpuhtauksiin ja pinta- sekä pohjaveden vaikutuksiin. V ympäristöterveydenhuolto käytti em. asioihin työaikaa n. 0,5 htv Muut ei-taloudelliset asiat Korruption ja lahjonnan torjunta Korruption ja lahjonnan torjunnasta huolehditaan kuntayhtymässä noudattamalla lainsäädäntöä ja toimintaa ohjaavia kuntayhtymäkohtaisia sääntöjä. Toiminnassa noudatetaan lainsäädännön lisäksi muun muassa perussopimusta, hallintosääntöä, tarkastussääntöä, hankintasääntöä, talousarvion täytäntöönpano-ohjetta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta. Kuntayhtymän säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Uusi hallintosääntö ja konserniohje hyväksyttiin yhtymävaltuustossa :t 7 ja 8. Omaisuuden hankinnassa ja luetteloinnissa noudatetaan hankintatoimen ohjeita, ostoopasta ja vuosittain laadittua investointisuunnitelmaa. Toiminnan kannalta välttämättömät hankinnat toteutetaan keskitetysti kuntayhtymän hankintayksikön kautta ja hankinnoissa noudatetaan talousarvion täytäntöönpano-ohjetta ja hankintasääntöä. Kuntayhtymän hankintaohjeistuksen ajantasaisuudesta huolehditaan. Tarkastuslautakunta arvioi työssään yhtymävaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Sisäinen tarkastaja tekee tarkastuksia ennakolta laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti otantana. Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ovat antaneet pyydetyt sidonnaisuusselvitykset. Kuntayhtymän päätöksentekoelinten toiminnassa on korostettu luottamushenkilöiden omaehtoisen jääväämisen tärkeyttä. Ihmisoikeussopimukset Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän näkökulmasta keskeisiä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ovat YK:n ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut tai ratifioimassa. Viimeisin Suomessa ratifioitu ihmisoikeussopimus on vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, joka astui voimaan kesäkuussa Syrjintä sekä syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet Vuoden 2018 aikana Suomen tuomioistuimissa ei ollut vireillä tapauksia, jossa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä vaadittiin hyvitystä väitetyn syrjinnän perusteella.

30 24 Järjestäytymisvapaus Kainuun soten ja Kainuun liitossa työskentelevästä henkilökunnasta oli vuonna 2018 yhteensä työntekijää järjestäytynyt ammattiliittoihin (tilanne ). Suurimpia ammattiliittoja olivat Tehy, Suomen Lähi- ja Perushoitajaliitto, Jyty, JHL ja JUKOlaiset ammattijärjestöt. Tilastossa ovat mukana ne työntekijät, joiden ay-jäsenmaksu pidätetään palkasta. Valvontakäynnit Vuonna 2018 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt valvontakäynnin lasten ja nuorten psykiatrisille osastoille Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Pääministeri Juha Sipilä on pyytänyt perjantaina 8. maaliskuuta hallituksensa eroa tasavallan presidentiltä. Hallituksen eronpyynnön vuoksi maakunta- ja sote-uudistuksen jatkovalmisteluun ei ole edellytyksiä. Työ suunnataan valmistelun päättämiseen, tehdyn työn dokumentointiin ja uudistuksen hallittuun alasajoon. Tuleva hallitus päättää, jatketaanko uudistamiseen liittyvää työtä. Tuleva hallitus tekee ratkaisut myös tehdyn työn hyödyntämisestä. Tällä hallituskaudella on tehty laajaa valmistelutyötä. Tarve sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukselle on sama tai jopa suurempi kuin aiemminkin. Soten sisältöjen uudistamistyötä on jatkettava, koska nykytilanne ei ole yhdenvertainen asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaamisen suhteen. Lisäksi tuottavuutta on parannettava. Perustuslakivaliokunta on antanut soteen liittyen viisi lausuntoa, jotka toimivat pohjana mahdolliselle jatkotyölle. Uudistuksen kaatuminen ei vaikuta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän varsinaiseen toimintaan. Kuntayhtymä jatkaa hyväksytyn talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman mukaista normaalia toimintaansa. Kuntayhtymän talouden kannalta on huolestuttavaa, että kuntien kuntayhtymälle vuosittain talousarvioon osoittamat kuntamaksuosuudet ovat alimitoitettuja. Kun kuntayhtymän talousarviot laaditaan realistiset asiakastarpeet huomioiden, ovat ne väistämättä jo lähtötilanteessa alijäämäisiä ja lisäksi riski alijäämän lisäkasvusta vuoden aikana on suuri. Vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna vuoden 2018 talousarvio/käyttösuunnitelma oli kuntamaksuosuuden osalta alimitoitettu. Kuntien raamineuvotteluissa hyväksymä maksuosuus vuodelle 2018 oli vain 270 M, vaikka kuntien maksuosuudeksi muodostui jo vuonna 2017 tilipäätöksessä n. 4,8 M enemmän eli 274, 8 M. Vuoden 2018 maksuosuudesta päätettäessä oli jo tiedossa työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset vuodelle 2018, joiden vaikutus oli n. 2,5 M. Tiedossa oli myös, että työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset korotukset tulevat osaltaan korottamaan ostopalvelujen hintaa. Näihin ei riittänyt talousarvioon varattu määräraha. Kuntaliiton antamien ennakkotietojen mukaan Kuntien ja kuntayhtymien yhteinen toimintakulujen nousu vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli. 3,4 %. Kuntayhtymien toimintakulujen nousu vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 5,6 %: Kainuun sotessa toimintakulujen nousu vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 4,8 %. Syyksi toimintakulujen kasvulle Kuntaliitto mainitsee mm. keskittämisasetuksen ja tehtävien laajentumisen. Meillä toimintakulujen nousu jää alle keskimääräisen kuntayhtymien nousun. Tilinpäätöksen alijäämä on silti huomattavan iso

31 ennen perussopimuksen mukaista tasausta. Talousarvio 2018 jouduttiin valmistelemaan alimitoitetuksi palvelutarpeen ja kustannusten osalta koska kuntamaksuosuus oli alimitoitettu. Talousarvion 2019 toimintakuluihin on varattu 7,3 milj. euroa (2,2%) vähemmän rahaa kuin mitä jo vuoden 2018 tilinpäätöksen toteutuneet toimintakulut olivat, joten kuntayhtymän taloustilanne on kuluvana vuonna haastava. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus on käynnistänyt soten toimintojen tehostamisen ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit: Palveluiden tarpeenmukaisen järjestämisen kannalta suurimpana riskinä tulevaisuudessa on ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön rekrytointi. Erityistyöntekijöiden ja lääkäreiden sekä hoitohenkilöstön rekrytointihaasteet ovat erilaisia riippuen sairaanhoidon erikoisalasta ja työyksikön sijainnista Kainuussa. Yleisesti toteutettavat koulutuspoliittiset linjaukset maassamme ja sosiaali- ja terveysalan koulutuksen säilyminen Kainuussa on erittäin tärkeää henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi Kainuussa. Nykyiset osaamisen kehittämiseen kohdennetut henkilö- ja talouden resurssit ovat riski toiminnan ja palveluketjujen ja osaamisen kehittämiselle. Laaja-alaisesti työskentelevä osaava henkilökunta vähentää rekrytointitarvetta. Henkilöstön työurat pitenevät, joten työssä jaksamisen tukemiseen on kohdennettava nykyistä enemmän resursseja. Sairauspoissaolojen lisääntyminen on merkittävä riski, joka vaikuttaa asiakkaiden ja potilaiden hoitoon. Suurin osa sairauspoissaoloista on korvattava sijaisella potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Sijaistyövoiman osaamisen varmistaminen ja henkilöstön joustavan liikkumisen eri työyksiköiden välillä on oltava suunnitelmallista toimintaa riskien välttämiseksi. Tietojärjestelmien toimivuus on Kainuun soten ja Kainuun kuntien toimintojen kannalta olennaisen tärkeää. Suurimpana riskinä on toimintojen riippuvuus tietojärjestelmistä ja niiden toimivuudesta. Kaikkia osa-alueita ei voida kustannussyistä tai toiminnallisista syistä varmentaa järjestelmiä kahdentamalla. Keskitettyjen palveluiden ja internet -yhteyden palomuurilaitteet ovat kahdennettuja. Varalaitejärjestelyt on hoidettu huoltosopimuksella siten, että korjaus tapahtuu virka-aikana 4 tunnin vasteajalla. Rahoitusriskit: Kuntien päätösten mukaisesti Uusi sairaala hankkeen investointikulut ja rahoitus on Sote ky:n taseessa. Elokuussa 2017 kuntayhtymän hallitus päätti hakea pitkäaikaista lainaa Uuden sairaalan rakentamista varten yhteensä 159 milj. euroa. Kuntayhtymän hallitus kilpailutti rahoituslaitokset ja niiden pohjalta NIB (Nordic Investment Bank) myönsi 76 milj. lainaa ja EIB (Euroopan investointipankki ) myönsi 78 milj. euroa lainaa. Vuonna 2017 nostettiin NIB:n (Nordic Investment Bank) myöntämää pitkäaikaista lainaa euroa Uuden sairaalan rakentamiseen. Ensimmäisen noston yhteydessä koko NIB:n euron lainalle kilpailutettiin korkosuojaus, jolla vaihtuva korko muutettiin kiinteäksi koronvaihtosopimuksella.

32 Tilikauden aikana vuonna 2018 nostettiin yhteensä 45 milj. euroa pitkäaikaista lainaa Uuden sairaalan rakentamiseen. Lainoista 25 milj. euroa nostettin NIB:ltä ja 20 milj. euroa EIB:ltä. NIB:n lainalla on edellä mainittu korkosuojaus ja EIB:n 20 milj. laina on kiinteäkorkoinen. Kainuun sotella on pitkäaikaista lainaa yhteensä ,60 euroa ( pitkäaikaista lainaa oli yhteensä ,10). Näistä ei ole yhtään valuuttalainoja. Vahinkoriskit: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymällä on pakollisten vakuutusten lisäksi vakuutettuna vapaaehtoisesti sosiaali- ja terveystoimen asiakkaat kuntayhtymän järjestämässä toiminnassa mukana ollessaan sekä henkilökunta matkustaessaan enintään 1 kk kestävillä virkamatkoilla. Kuntayhtymän toiminta on vakuutettu julkisyhteisön vastuuvakuutuksella vahingonkorvausvelvollisuuden varalta sekä julkista valtaa käytettäessä aiheutetusta varallisuusvahingosta. Rakennukset ja irtaimisto on vakuutettu omaisuusriskivakuutuksella täydestä arvosta ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta (all risk). Kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä nimetyt viranhaltijat on vakuutettu hallinnon vastuuvakuutuksella. Sote ja maakuntauudistus: Valtakunnallisessa valmistelussa olleen Sote- ja maakuntauudistuksen päämääränä oli perustaa uudet maakunnat, uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirtää maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan Maakunta- ja sote- uudistukseen tarvittavien lakien käsittely lopetettiin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Samana päivänä hallitus erosi ja jatkaa toimitusministeriönä, kunnes uusi hallitus aloittaa eduskuntavaalien jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että samalla koko sote-uudistus on kaatunut. Uudistuksen kaatuminen ei vaikuta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän varsinaiseen toimintaan. Kuntayhtymä jatkaa hyväksytyn talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman puitteissa normaalia toimintaansa. Uusi sairaala investointi etenee suunnitellusti. Arvio keskeneräisten riita-asioiden todennäköisestä vaikutuksesta Markkinaoikeuden käsiteltävänä yksi asia, tullut vireille v alussa. Kainuun käräjäoikeudessa on saakka ollut vireillä työsuhteen irtisanomista koskeva riita-asia, josta Kainuun käräjäoikeus antoi tuomion. Kainuun soten yhtymähallitus päätti , että kuntayhtymä hakee muutosta käräjäoikeuden tuomioon. Työtuomioistuin antoi palkkojen harmonisointia koskevan ratkaisun fysioterapeuttien palkkaharmonisoinnista. Ratkaisun johdosta kuntayhtymä on toteuttanut palkkojen harmonisointia työtuomioistuimen linjauksen mukaisesti. Kainuun käräjäoikeus antoi kuljetuskustannuksia koskevassa asiassa tuomion, johon kuntayhtymä on hakenut muutosta hovioikeudelta. Asian käsittely on vielä kesken hovioikeudessa. Kainuun käräjäoikeudessa on saakka ollut vireillä työsuhteen irtisanomista/purkamista koskeva riita-asia, jonka käsittely on vielä kesken. Kihlakunnansyyttäjä nosti heinäkuussa 2018 syytteen henkilörekisteririkoksesta Kainuun soten työntekijää vastaan. Kainuun käräjäoikeus antoi tuomion, joka ei ole vielä lainvoimainen. 26

33 Helsingin käräjäoikeus on antanut tuomion vahingonkorvausasiassa, joka koskee vuonna 2012 järjestettyä Kuhmon terveysaseman vastaanottotoimintapalvelun tarjouskilpailua. Asian käsittely on vielä kesken hovioikeudessa Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymässä järjestetty asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Hallintosääntöä päivitettiin yhtymävaltuustossa Päivitetty hallintosääntö tuli voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Yhtymävaltuusto hyväksyi myös konserniohjeen päivityksen. Päivitetty konserniohje tuli voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lakisääteiset tehtävät on suoritettu ao. lakeja ja säädöksiä noudattaen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet kuntayhtymässä noudatettavaksi. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hallitus on hyväksynyt Kainuun soten riskienhallintasuunnitelman Kuntayhtymän tasolla riskienhallinta-analyysi on tehty WPro -ohjelman Kuntalain mukainen vaarojen selvittäminen ja arviointi osioon. Työturvallisuuslain 10 :n mukainen työn vaarojen selvittäminen ja arviointi suoritetaan HaiPro sovelluksella. Työyksiköt päivittävät työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin joka toinen vuosi tai toiminnan olennaisesti muuttuessa. Tilivelvolliset viranhaltijat ovat omalta osaltaan puolivuosittain raportoineet kuntayhtymän yhtymähallitukselle sisäisen valvontansa järjestämisestä. Raporteissa kuvattu sisäisen valvonnan laajuus vaihtelee eri tulosalueiden koosta ja toiminnasta johtuen 2-10 sivun mittaisena. Osana riskienhallintaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vakuutukset ovat ajan tasalla (kilpailutettu syksyllä 2012) ja riittävän kattavat. Kainuun soten toimintaalueella ei ole tapahtunut kuluneella tilikaudella merkittävässä määrin sellaisia vahinkotapahtumia, jotka olisivat edellyttäneet korvauksia joko kuntayhtymälle itselleen, kuntayhtymän työntekijälle tai ulkopuoliselle taholle. Terveysperusteiset poissaolot (työtapaturmat ja sairauspoissaolot) ovat 205 henkilötyövuotta vuonna 2018 (193 HTV v. 2017) eli ovat vuonna 2018 olleet 15,0 työpäivää/henkilötyövuosi (14,4 työpäivää/htv v. 2017). Luvut sisältävät Kainuun Työterveys liikelaitoksen. Potilasasiamieheen otettiin vuonna 2018 yhteyttä 1740 kertaa (v yhteydenottoja oli 1649). Yhteydenottojen kokonaismäärä on noussut 5,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteydenotot ovat lisääntyneet (3,6 %) terveyden- ja sairaudenhoitopalvelujen tulosalueella, mutta kaikilla muilla tulosalueilla yhteydenotoissa on tapahtunut pienoista laskua. Erittelemättömiin kirjautuneet yhteydenotot ovat selvästi lisääntyneet (16,6 %). Hoitoa koskeva tyytymättömyys on ollut useimmiten yhteydenoton syynä, ja selvänä kakkosena ovat potilas- ja lääkevahinkoasioihin liittyvät yhteydenotot. Hoitoa koskevissa yhteydenotoissa on kuitenkin havaittavissa pienoista laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten ovat lisääntyneet tiedon saamista ja tiedon korjaamista koskevat yhteydenotot, ja kohteluun liittyvät yhteydenotot, samoin tyytymättömyys hoitoon pääsyyn. Lisäksi toimintavuonna on

34 tullut aikaisempaa useammin esille tyytymättömyys koko kuntayhtymän toimintaa kohtaan, jolloin moite ei ole selkeästi kohdistunut mihinkään tiettyyn toimipisteeseen. Tämä näkyy erittelemättömiin kirjautuneiden yhteydenottojen selvänä lisääntymisenä. Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemista (kuntayhtymän toimintaa koskevista) vahinkoilmoituksista johti korvauksen maksamiseen 33 korvauspäätöstä, joka on 34 % vakuutuskeskuksen ratkaisemasta 97 ilmoituksesta. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä maksoi vuonna 2018 vakuutusmaksua Potilasvakuutuskeskukselle ,01 euroa (v vakuutusmaksu oli ,74 euroa). Nämä luvut eivät sisällä korvausvastuuvarauksia. Henkilöriskien osalta on olemassa sijais-/varahenkilöjärjestely, jossa henkilöille on määritelty poissaolon ajaksi sijaiset / varahenkilöt. Järjestelyä tulee edelleen kehittää etenkin, jos eräiden avainhenkilöiden poissaolot jatkuisivat pitemmän ajan. Nykyinen voimassa oleva tietoturvapolitiikka, joka on hyväksytty hallituksessa / 221, on hallinnollinen ohje, joka määrittelee tietoturvan päämäärät ja tavoitteet, vastuut, toteutuskeinot sekä seurannan kuntayhtymässä. Tietoturvapolitiikka on voimassa toistaiseksi ja voimassaolo jatkuu, ellei sitä nimenomaisesti kumota. Syksyllä 2018 on aloitettu tietoturvapolitiikan päivitystyö, joka on tarkoitus saada valmiiksi alkuvuodesta Samassa yhteydessä päivitetään myös tietosuojapolitiikka. Tietoturvatyön päämäärä on turvata Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnalle tärkeiden tietojärjestelmien ja tietoverkkojen keskeytymätön toiminta, estää tietojen ja tietojärjestelmien joutuminen ulkopuolisille sekä estää niiden valtuudeton käyttö, tahaton tai tahallinen tiedon tuhoutuminen tai vääristyminen, sekä minimoida aiheutuvat vahingot. Normaaliajan toiminnan tietojenkäsittelyn turvaamisen lisäksi varaudutaan toiminnan keskeyttäviin uhkatilanteisiin ja niistä toipumiseen. EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantuloon liittyvä valmistautuminen on aloitettu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä vuoden 2017 aikana. Materiaalipalvelut toimii edelleen vuokratiloissa Kehräämöntie 22. Materiaalipalvelut huolehtivat kulutustavaroiden varastoinnin, toimitukset, sisäisen logistiikan, ostot hankintaohjeen mukaisesti sekä tavarakuljetukset Kainuun soten alueella. Hankintayksikkö toimii hallinnon tulosalueelle. Vuonna 2018 hankintayksikkö teki 47 tarjouskierrosta, jotka ilmoitettiin tarjouspalvelu.fi/kainuu palvelussa ja hankintailmoitukset.fi sivuilla. Tarjouskierrosten määrä oli 17 kpl edellisvuotta enemmän, johtuen uuden sairaalan laiteja järjestelmähankinnoista. Pienhankintakierroksia hankintayksikössä tehtiin yhdeksän (9). Hankintayksikössä ei ollut hankintalakimiestä välisenä aikana. Oikaisuvaatimuksia saatiin yhteensä yksi (1) kappale. Kyseessä oli kansallisen kynnysarvon alittava hankinta, joka ei edennyt markkinaoikeuteen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto teki markkinaoikeuteen esityksen seuraamusmaksun asettamisesta 3 D kuvantamislaitteen suorahankintaan liittyen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sopimusten voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan M-Files ohjelmistolla. Sopimuksia on myös käytöstä poistuneen Dynasty-ohjelmiston puolella, mistä niitä on tarvittaessa siirretty M-Files ohjelmistoon. Maakuntavalmistelun yhteydessä tehdään myös Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sopimuskartoitusta sekä sopimusten päivitystä tietosuoja-asetus huomioiden. Syksyllä 2017 on käynnistetty kokonaisarkkitehtuurityön nykytilan kuvaaminen ja sitä on jatkettu 28

35 joiltakin osin jo tavoitetilan kuvaamisella. Arkkitehtuuri- ja tietosuojatyöhön ohjelmistoksi on valittu ARC-ohjelmisto. Sisäinen tarkastaja on tehnyt tarkastuksia vuosille laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti otantana. Sisäisen tarkastuksen laajuus on kattanut kuntayhtymän koko toimintakentän. Kuluneella tilikaudella tehtyjen otantatarkastusten perusteella sisäinen tarkastus ei ole havainnut olennaisia virheitä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnassa. Tarkastuksista on raportoitu kuntayhtymän johtoa. Sisäinen tarkastaja on mukana Uusi sairaala hankkeen talousryhmässä asiantuntijajäsenenä tarvittaessa. Talousryhmä seuraa hankkeen talousasioiden hoitoa ja talouden toteutumista. 29

36 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Taulukko 9. Kainuun soten ja liikelaitoksen yhdistetty eliminoitu tuloslaskelma TULOSLASKELMA KAINUUN SOTE JA KAINUUN TYÖTERVEYS -LIIKELAITOS Toimintatuotot , ,34 Myyntituotot , ,98 Maksutuotot , ,04 Tuet ja avustukset , ,53 Muut toimintatuotot , ,79 Toimintakulut , ,50 Henkilöstökulut , ,92 Palkat ja palkkiot , ,70 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,68 Muut henkilösivukulut , ,54 Palvelujen ostot , ,31 Aineet,tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,06 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,23 Avustukset , ,94 Muut toimintakulut , ,04 Toimintakate , ,84 Rahoitustuotot ja -kulut , ,54 Korkotuotot , ,52 Muut rahoitustuotot , ,03 Korkokulut , ,66 Muut rahoituskulut , ,35 Vuosikate , ,38 Poistot ja arvonalentumiset , ,75 Suunnitelman mukaiset poistot , ,97 Arvonalentumiset , ,78 Satunnaiset tuotot ja kulut 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Tilikauden tulos , ,63 Poistoeron lisäys/vähennys 0,00 0,00 Rahastojen lisäys/vähennys 0,00 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,63

37 Toiminnan rahoitus Taulukko 10. Kainuun soten ja Kainuun työterveys liikelaitoksen yhdistetty rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA KAINUUN SOTE JA KAINUUN TYÖTERVEYS -LIIKELAITOS Toiminnan rahavirta , ,38 Vuosikate , ,38 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,00 Investointien rahavirta , ,53 Investointimenot , ,74 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,21 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,15 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset ,00 0,00 Antolainasaamisten lisäykset ,00 Lainakannan muutokset , ,20 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,68 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,17 Vaihto-omaisuuden muutos , ,59 Saamisten muutos , ,35 Korottomien velkojen muutos , ,91 Rahoituksen rahavirta , ,52 Rahavarojen muutos , ,37 Rahavarojen muutos Kassavarat , ,79 Kassavarat , , , ,37 Investointien tulorahoitus % 0,2 27,5 Lainanhoitokate 16,4 13,5 Kassan riittävyys, pv 8,3 8,5 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta , ,67

38 Rahoitusasema Tase ja sen tunnusluvut Taulukko 11. Kainuun soten ja Kainuun työterveys liikelaitoksen yhdistetty tase VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet IV Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot V Edellisten tilikausien yli/allijäämä Ennakkomaksut 0 0 VI Tilikauden yli/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset VARAUKSET 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset C PAKOLLISET VARAUKSET III Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 0 0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet E VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta II Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset saamiset Saadut ennakot Lainasaamiset Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset Muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 9 14 IV Rahat ja pankkisaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista VASTAAVAA YHTEENSÄ Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta Lainasaamiset

39 Kokonaistulot ja menot Taulukko 12. Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT KAINUUN SOTE KONSERNI TULOT (ulkoiset) e e % MENOT (ulkoiset) e e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,0 Verotulot 0 0 0,0 -valmistus omaan käyttöön ,0 Valtionosuudet 0 0 0,0 Korkomenot ,1 Korkotuotot ,0 Muut rahoituskulut ,2 Muut rahoitustuotot ,1 Satunnaiset kulut ,0 Satunnaiset tulot 0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät ,9 Tulorahoituksen korjauserät ,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit 0,0 Investoinnit 0,0 Rahoitusosuudet ,0 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,2 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainojen vähennykset 0 0 0,0 Antolainojen lisäykset 14 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,9 Pitkäaik.lainojen vähennys ,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,5 Lyhyt aik.lainojen vähennys ,3 Oman pääoman lisäykset 0 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0 0,0 TULOT YHTEENSÄ ,0 MENOT YHTEENSÄ ,0 Täsmäytys: Kokonaistulojen ja menojen erotus Rahavarojen muutos /.Muut maksuvalmiuden muutokset Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä on osakkaana pohjoisten sairaanhoitopiirien yhteisesti omistamassa Medieco Oy:ssä (omistusyhteysyhteisö) 11,59 prosentin osakepääomaosuudella. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymällä on yksi liikelaitos; Kainuun Työterveys -liikelaitos, joka yhdistetään erikseen kuntayhtymän taseeseen. Taseessa on eliminoitu kuntayhtymän ja liikelaitoksen keskinäiset liiketapahtumat. Lisäksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on omistajana Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymässä 10.6 prosentin osuudella. Muita omistajia ovat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tytäryhtiötä, Kainuunmeren Työterveys Oy, ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen (KPL 6:3.1 ). Kuntayhtymällä ei ole taseyksikkönä käsiteltäviä rahastoja. Toimeksiantojen pääomissa on testamenttilahjoituksena saatu Kainuun keskussairaalan sairaanhoitajien rahasto. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Liikelaitosten toimintaa on selostettu kohdissa 1.1.5

40 34 Taulukko 13. Tuloslaskelma ja tunnusluvut Konsernin tuloksen muodostuminen KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön 0 39 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poistoeron muutokset Rahastojen muutokset Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 102,5 102,3 Vuosikate/Poistot, % 103,4 102,2

41 35 Taulukko 14. Konsernin rahoituslaskelma KAINUUN SOTE -KONSERNI Toiminan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäys -14 Antolainasaamisten vähennys 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Investointien tulorahoitus 16,2 28,2 Lainanhoitokate 13,4 13,8 Kassanriittävyys, pv 12,4 14,3 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä (3,2 ja 1) vuodelta

42 36 Taulukko 15. Kainuun sote kuntayhtymän konsernitase T A S E KAINUUN SOTEN KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli/allijäämä Ennakkomaksut Tilikauden yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset VARAUKSET 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero 0 0 Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset 0 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 0 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset muilta Saadut ennakot 5 5 Lyhytaikaiset saamiset Ostovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset muilta Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Siirtosaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahat ja pankkisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste. % 9 14 VASTAAVAA YHTEENSÄ Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä Lainakanta

43 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tuloslaskelma vuodelta 2018 ilman liikelaitosta osoittaa yli-/alijäämää 0 euroa, sen jälkeen kun jäsenkunnilta on merkitty tilinpäätöksessä laskutettavaksi ,84 euroa. Kainuun Työterveys -liikelaitoksen ylijäämä oli ,86 euroa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän virallinen tilikauden tulos liikelaitos mukaan lukien osoittaa ylijäämää yhteensä ,86 euroa. Hallitus esittää, että vuoden 2018 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yli/alijäämä 0 euroa ja Kainuun Työterveys -liikelaitoksen ylijäämä ,86 euroa kirjataan tilinpäätöksessä taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämä -tilille. 1.8 Talousarvion toteutuminen Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymävaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt koko kuntayhtymää koskevan vuoden 2018 talousarvion ja suunnitelman määrärahojen ja tuloarvioiden osalta bruttona. Kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt yhtymävaltuuston hyväksymään talousarvioon kohdistuvat käyttösuunnitelmat ja niiden muutokset. Vuoden 2018 talousarvio on yhtymävaltuustoon nähden sitova Kainuun sote kuntayhtymän tasolla. Kainuun Työterveys liikelaitoksen tulostavoite vuodelle 2018 oli 160 t. Investointien osalta sitovuustaso on kuntayhtymätaso. Vuoden 2018 talousarvion täytäntöönpano-ohje käsiteltiin yhtymähallituksen kokouksessa ja käyttösuunnitelma Käyttötalouden toteutumisvertailu, kuntayhtymä, muutettu talousarvio KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ (ilman Työterveys-liikelaitosta) TA 2018 /KS 2018 Talousarviomu utokset Yhtymävaltuus to , Talousarvio muutosten jälkeen TP 2018 Poikkeama TP 2018 /Muutettu TA 2018 (YV , ) Poikkea ma % TOIMINTATUOTOT ,6 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,8 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,1 VUOSIKATE ,2 POISTOT ,0 TILIKAUDEN ULOS ,0 Toimintatuotoissa on huomioitu kunnilta laskutettava alijäämä t Tulosaluekohtaiset käyttötalouden toteumavertailut suhteessa alkuperäiseen talousarvioon/käyttösuunnitelmaan.

44 38 Ulkoiset toimintatuotot ja kulut ennen eliminointeja KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Muutos % TP 2017/TP 2018 Muutos-% KS 2018/ TP 2018 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,7 234,5-102, Ulkoiset toimintatuotot ja kulut ennen eliminointeja KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Muutos % TP 2017/TP 2018 Muutos-% KS 2018/ TP 2018 (sisältää Työterveys -liikelaitoksen) Talousarviomuutokset Muutos TP Muutos KS TP 2017 TA 2018 KS 2018 TP 2018 Toteuma-% 2017/TP / TP 2018 TOIMINTATUOTOT ,4 5,1 5, Myyntituotot ,0 5,6 7, /. Jäsenkunnilta ,7 5,8 7, Maksutuotot ,9 0,0-1, Tuet ja avustukset ,2 7,8-24, Muut tuotot ,3-5,0-10, TOIMINTAKULUT ,1 4,9 4, Palkat ja palkkiot ,2 4,3 2, Henkilösivukulut ,2-2,0-1, Henkilöstökulut ,4 3,1 1, Asiakaspalvelujen ostot ,2 6,8 16, Muiden palvelujen ostot ,0 8,6 5, Palvelujen ostot yhteensä ,4 7,7 10, Aineet ja tavarat ,1 6,3 5, Avustukset ,0 4,3-1, Vuokrat ,1 2,8-2, Muut kulut ,8 30,7-10, TOIMINTAKATE ,7 13,2 126, Rahoituskulut ja -tuotot ,6-808,5 2196, VUOSIKATE ,2 2,8 110, POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,8 1,9 1, SATUNNAISET ERÄT ,0 0, TILIKAUDEN TULOS ,7 231,3-102, VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0, (ilman Työterveys -liikelaitosta) Talousarviomuutokset Toteuma Muutos TP Muutos KS TP 2017 TA 2018 KS 2018 TP % 2017/TP / TP 2018 TOIMINTATUOTOT ,4 5,0 5, Myyntituotot ,1 5,6 7, /. Jäsenkunnilta ,7 5,8 7, Maksutuotot ,9 0,0-1, Tuet ja avustukset ,2 7,8-24, Muut tuotot ,0-5,2-11, TOIMINTAKULUT ,0 4,8 4, Palkat ja palkkiot ,3 4,3 2, Henkilösivukulut ,2-1,9-1, Henkilöstökulut ,5 3,0 1, Asiakaspalvelujen ostot ,2 6,8 16, Muiden palvelujen ostot ,2 8,5 4, Palvelujen ostot yhteensä ,1 7,6 10, Aineet ja tavarat ,2 6,4 5, Avustukset ,0 4,3-1, Vuokrat ,2 2,9-2, Muut kulut ,1 29,2-10, TOIMINTAKATE ,1 12,6 137, Rahoituskulut ja -tuotot ,2-818,3 2469, VUOSIKATE ,5 2,1 119, POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,2 2,2 2, SATUNNAISET ERÄT ,0 0, TILIKAUDEN TULOS ,0 0,0-100, VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0,0-100,

45 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus Näkökulmat Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas HYVINVOIVAT KAINUULAISET Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Johtaminen ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT Talous TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme kainuulaisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä tuemme itsenäistä selviytymistä. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus. Visio 2026 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita.

46 40 Asiakas ja asukas Yhtymätason strateginen päämäärä Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla 1. Parannamme kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhteistyössä kuntien, yksityisten palvelun tuottajien, kolmannen sektorin kanssa ja panostamme terveyden edistämiseen Väestötason mittarit: 1.1 Kansantautien vakioitu summaindeksi (vertailutieto vuoden viiveellä) ,6 (v tieto) Jokaisessa kunnassa valmiit laajat hyvinvointisuunnitelmat Ennaltaehkäisevä työ ja Hytetyöryhmän laajentaminen koskemaan myös yksityisiä palvelun tuottajia ja kolmatta sektoria. Alueellisen hyvinvointisuunnitelman laatiminen aloitettu 2. Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi 2.1 Yhteistyöverkostojen ja kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden määrä 2.1 Kaksi tapaamista järjestetty x v. järjestötapaaminen x v. järjestötapaaminen 2.1 Luodaan malli osallisuuden turvaamiseksi Maku/sote valmistelun TR6 alatyöryhmänä käynnistynyt, osallisuus ja demokratia alatyöryhmä. Hyödynnetään työryhmän tuotoksia soten osallisuusmallin suunnitteluun. 2.1 Järjestötapaamisten järjestäminen Järjestetty kehittäjäasiakasta kehittäjäasiakasta/kokemusa kehittäjäasiakasta/koke- 2.2 Kehittäjäasiakkaiden/kokemusasiantuntijoiden aktivointi ja palautteen huomioiminen

47 41 siantuntijaa musasiantuntijaa toiminnassa Kehittäjäasiakkaita 81 ja prosesseja Asiakasneuvostojen ja -valtuustojen osallistamisen lisääminen 2.3 Asiakasneuvostojen ja valtuustojen osallistaminen 3. Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden eri muodoissa 3.1 Valinnanvapausmalli - sote-keskus - HB (henkilökohtainen budjetti) 3.1 Valinnanvapauspilotin haku käynnistyy keväällä Haetaan valinnanvapauspilottia. 3.1 Malli käytössä 3.1 Valinnanvapausmalli viedään käytäntöön Kainuun valinnanvapauspilottihakemusta ei ole hyväksytty, STM järjestänee uuden haun maku/sote lakien hyväksymisen jälkeen 3.2 Palveluseteli 3.2 Ostopalvelujen suhde omaan toimintaan Palvelusetelien käyttöaste nousee 3.2 Palvelusetelien käyttöastetta nostetaan 3.2 Palvelusetelitoiminnan laajentaminen Palveluseteli- ja ostopalvelusopimus järjestelmän (PSOP) käyttöönotto toteutettu 4. Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin 4.1 Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen 4.1 Omavalvontajärjestelmän tilastoinnin virhelähdettä on selvitetty ja järjestetty koulutusta 4.1 Asiakastarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen kehittäminen. 4.1 Hoito- ja palvelutakuu toteutuu 100%:sti kaikilla osaalueilla 4.1 Omavalvontajärjestelmä toimii ja tilastoidaan oikein kehitetty ja koulutettu 4.1 Kehitetään palvelutarpeen arviointi- ja palveluohjauksen malli Aikaisempi valmistelutyö pohjana, ei vielä jatkettu valmistelua 4.2 Asiakastyytyväisyyskyselyn tu- 4.2 QPro on käytössä koko kuntayhtymän 4.2 Asiakaskokemuksen seuranta ja 4.2 QProjärjestelmä käytössä kaikilla osa- 4.2 QPro-järjestelmä on käytössä 4.2 Asiakaskoke-

48 lokset alueella kehittäminen alueilla muksen kerääminen ja hyödyntäminen Aloitettu 42 Vastauksia 1666 kpl, hoidon/palvelun kokonaisarvio 4.3 (asteikko 1-5) 4.3 Yhteydenotot potilas- ja sosiaaliasiamieheen sekä asiakkaan ohjaus ja neuvonta 4.3 Raportti vuositasolla 4.3 Yhteydenottojen määrän ja laadun seuranta 4.3 Yhteydenottojen määrän ja laadun seuranta 4.3 Raporttien läpikäyminen ja reagointi annettuun palautteeseen tulosyksiköittäin Tehty Henkilöstö ja uudistuminen Yhtymätason strateginen päämäärä Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointi-kriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla 5. Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä 5.1 Henkilöstön muutosohjelma 5.1 Henkilöstön muutosohjelman hakeminen 5.1 Henkilöstön muutosohjelma toteutettu 5.1 Haetaan ESRrahoitusta Muutoksen monet kasvot muutostukihanke jätetty rahoittajalle (koskien uuden maakunnan henkilöstöä) Rahoituspäätös saadaan mikäli maku/sote lait hyväksytään 5.1 Tarpeen vaatiessa muutosvalmennusta täydennyskoulutusyksikön tarjoamana Maakunta- ja sote-

49 43 uudistus ei toteutunut 5.2 Kehityskeskustelut % -osuus yli 1 v. kestävistä palvelussuhteista 5.2. Toteutunut n. 80 % 5.2 Toteutumis-% , koska mukana lyhytaikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä, joille ei pidetä 5.2 Toteutumis-% , koska mukana lyhytaikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä, joille ei pidetä 5.2 Kehityskeskustelut toteutuvat suunnitellusti Toteutuneet osittain 5.2 Yli 6 kk:den määräaikaisissa työsuhteissa pidettävä kehityskeskustelut 6. Uuden sairaalan ja maakunta/sote - uudistuksen muutosten suunnittelu ja läpivieminen 6.1 Toimiva muutos johtaminen toiminnan kaikilla tasoilla 6.1 Toimenpideohjelman toteutuminen 6.2. Johtamisjärjestelmän uudistaminen 6.3 Henkilöstöresurssien kohdentaminen toiminnan muutosten edellyttämällä tavalla 6.1 Muutokset toteutettu yhteistyössä henkilökunnan kanssa Toimenpideohjelman toteutumisen seuranta Aloitettu Uusi sairaala -konseptin toteutus henkilöstö ja viestintä huomioiden Toteutettu Tutkimusyksikön perustaminen Ei vielä toteutunut 6.1.Puolustusvoimien aseman huomiointi maakunta/sote uudistuksessa toteutunut 7. Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista 7.1 Työhyvinvoinnin tuki, tyhy-päivät 7.1 Tyhyraha 80 eur/ hlö/v 7.1 tyhypäivät 2 iltapv/ v/yksikkö 7.1Tyhyrahan käyttö 100 % 7.1 Kannustaminen ja viestintä tyhyrahan käytöstä Tieto henkilöstöraportissa 7.2 Korvaavan työn malli 7.2. Mallin käyttöä suositellaan 7.2 Mallin käyttöä suositellaan 7.2 Mallin kehittäminen ja käytön vaikuttavuuden seuranta Aloitettu

50 Erilaisten työaikajoustojen mahdollistaminen 7.3 Työaikajoustot toteutuvat 7.3 Työaikajoustot toteutuvat 7.3 Kirjaaminen, seuranta ja kehittäminen Osittain asiaa kehitetään OTE ja ErinOmainen - hankkeissa 7.3 Työaikajoustoilla tuetaan kouluttautumismahdollisuutta Ei vielä seurattu 7.4 Osaamisen kehittämisen suunnitelmat 7.4 Henkilökunnan osaamista kehitetään suunnitelmallisesti 7.4 Henkilökunnan osaamista kehitetään suunnitelmallisesti 7.4 Suunnitelmat laaditaan ja lähetetään koulutuspäällikölle ja niiden mukaisesti toimitaan kaikissa yksiköissä Tehty 7.5 Sairauspoissaolot pvä/htv ,4 pvä/ HTV Saatu rahoitus osatyökykyisyyden tuen kehittämiseen (hallituksen kärki-hanke OTE). Hanke on käynnistynyt ,5 pvä/htv pvä/ HTV 7.5 Varhaisen tuen mallin käyttö Osatyökykyisyyden tuen kehittäminen (hallituksen kärkihanke OTE) 7.5. Työyhteisön ilmapiirin kehittäminen Työhyvinvointitoimenpiteitä on tehty Työhyvinvointipäällikkö määräaikaisena 7.6 Työyhteisön ilmapiiriosio työhyvinvointikyselyssä (mitataan parillisina vuosina) 7.6 Toteutetaan joka toinen vuosi 7.6 Ei mitata v Tulos yli 4,0 7.6 Kaikissa työyhteisöissä hyvinvointikyselyn palaute käsitelty/esimiehet Työhyvinvointikysely toteutettu loka-marraskuussa 7.7 Täydennyskoulutus pv/hlö 7.7 Osana kehityskeskusteluissa, koulutukset saadaan vuosita ,8 pv/hlö 7.7 yli 3 pv/hlö 7.7 Täydennyskoulutuksen suunnittelu kehityskeskustelujen pohjalta ja koulutusten kir-

51 45 solla osana henkilöstöraporttia jaaminen HRM-järjestelmään 2,9 pv/hlö Osatyökykyisille etenemissuunnitelma Työhyvinvointiasiantuntija palkattu määräaikaisena Osana kehityskeskustelua, koulutukset saadaan vuositasolla osana henkilöstöraporttia % % 7.8 Työhyvinvointityö Työhyvinvointiasiantuntija palkattu määräaikaisena saakka 7.9 Varhemaksujen osuus-% henkilöstökuluista 7.9 0,67 % 7.9 0,89 % 7.9 varhemaksujen osuus henkilöstökuluista laskee 7.9 Työhyvinvointityö 0,75 % 7.10 Alkavat työkyvyttömyyseläkkeet/ alkaneet osatyökyvyttömyyseläkkeet 7.10 Tieto henkilöstöraportissa / / Panostus ennaltaehkäisevään työhön vaikuttaa työssä jaksamiseen Tieto henkilöstöraportissa vuositasolla 7.11 Sähköinen terveystarkastus 7.11 Kainuun työterveys liikelaitoksessa otettu käyttöön 7.11 tehdyistä tarkastuksista työkykyriskejä 35 % 7.11 tehdyistä tarkastuksista työkykyriskejä 30 % 7.11 Työterveys pystyy tarttumaan riskiyksilöihin riittävän varhaisessa vaiheessa Kainuun Työterveys liikelaitoksessa otettu käyttöön sähköinen terveystarkastus

52 46 Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Yhtymätason strateginen päämäärä Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla 8. Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla 8.1 Asiakaskokemus 8.1 Asiakaskokemusarviointimallin selvittämistä ei ole vielä aloitettu 8.1 Jatketaan asiakaskokemusten keräämistä ja hyödyntämistä eri menetelmillä; asiakaspalautemäärän lisääminen 8.1 Asiakaskokemuksen perusteella palvelut on muotoiltu vaikuttavammiksi ja luotettavammiksi 8.1 Asiakaskokemusarviointimallin kehittäminen, käyttöönotto ja tehostaminen Mallin kehittämistä ei vielä aloitettu, Sote Leadership Master Uudistuva Lean johtaja valmennuksesta saatu pohjatietoa Asiakasraatien perustaminen kunnallisesti Ei vielä kehitetty Ennaltaehkäisevää työtä lisätään Hankehakemus tehty 8.2 Tietotarpeet 8.2 Johdon työpöydän käytön laajennus käynnissä 8.2 Johdon työpöydän sisällön kehittäminen 8.2 Tiedolla johtaminen on johtamisprosessin ydin 8.2 Sähköisten palvelujen kehittämisen resursointi Johdon työpöydän ja toimintamallin edelleen kehittäminen käynnissä 8.3 Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistaminen 8.3 Luotu toimintamalli soten asiakastyöhön (monialaisen yhteistyön ABC) 8.3 Tunnistamisen menetelmän valmistelu 8.3 Menetelmä käytössä 8.3 Tutkimustiedon hyödyntäminen Ei ole vielä aloitettu 8.4 Johdon katselmusten toteutuminen 8.4 Osittain toteutunut 8.4 Johdon katselmukset toteutuvat 8.4 Johdon katselmukset toteutuvat 8.4 Johdon katselmukset Johdon katselmuk-

53 100 % 100 % set ovat toteutuneet terveyden- ja sairaudenhoitopalvelujen, sairaanhoidon palvelujen ja vanhuspalvelujen tulosalueiden vastuualueilla Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiinsa 9.1 Sähköisten asiointipalvelujen käyttöaste ja sähköisen asioinnin kehittäminen laajaalaisesti 9.1 Verkkosivujen uudistus käynnissä 9.1 Sähköisen asioinnin kehittäminen 9.1 Sähköinen asiointi luonnollinen osa joustavaa toimintaa 9.1 Kehitämme sähköistä asiointia laaja-alaisesti Vision pohjalta toimintasuunnitelman valmistelu käynnissä Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän käyttöönotto toteutettu 9.2 Omasoten käyttö mennessä henkilöä kainuulaista käyttää Omasote palvelua kainuulaista käyttää Omasote palvelua 9.2 Omasoten käyttöä tehostetaan ja palveluja lisätään sekä tuetaan asiakkaiden sähköistä asiointia (erityisesti itse- ja omahoito) Laajennettu 10. Johdamme hoito- ja palveluketjuja asiakaslähtöisesti integroituna kokonaisuutena läpi organisaation 10.1 Toimivat hoito- ja palveluketjut (Lean) 10.1 Valmiit prosessit 159, hoitoketjut Ajantasaiset hoitoja palveluketjut 5 kpl 10.1 Ajantasaiset hoitoja palveluketjut 10 kpl 10.1 Palvelut ja tuotantotavat uudistetaan harkiten Seuranta vuositasolla 10.2 Valmisteltu Leadeship Master Uudistuva leanjohtaja valmennus, käynnistyy 3/ Lean jalkautuu organisaatiossa laajemmalle 10.2 Lean työtapa käytössä koko organisaatiossa 10.2 Sisäisten kehittäjien kouluttaminen Leanmenetelmään Sote Leadership Master Uudistuva Lean johtaja valmennus käynnissä 11. Uudistamme palveluita saatavuuden, saavutettavuuden ja kor Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja 11.1 Asiakasohjauksen, omahoidon ja säh Asiakasohjaus, omahoito ja sähköiset 11.1 Palvelujen kehittäminen Päivitetty tervey-

54 48 kean laadun varmistamiseksi järjestämissopimus päivitetään köisten palveluiden monipuolistaminen ja laajentaminen palvelut toimivat laajaalaisesti denhuollon järjestämissuunnitelma 11.2 Omavalvonnan ja etukäteisvalvonnan kehittäminen 11.2 Omavalvontasuunnitelma laadittu ja toimintakäsikirjojen päivitys käynnissä 11.2 Omavalvontasuunnitelmat päivitetään 11.2 Toimintakäsi-kirjat käytössä kaikissa ydintoiminnoissa 11.2 Omavalvontasuunnitelmat ja toimintakäsikirjat päivitetään käynnissä, osa tehty 11.3 Asiakas/ potilasturvallisuus 11.3 Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemista vahinkoilmoituksista johti korvauksen maksamiseen kuntayhtymän osalta 27 korvauspäätöstä, joka on 35,5 % vakuutuskeskuksen ratkaisemasta 76 ilmoituksesta. Yhden vahinkoasian Potilasvakuutuskeskus katsoi vähäiseksi vahingoksi, jolloin vahingon kärsineelle ei makseta korvausta Korvattavat potilasvahingot 30 kpl (kansallinen vertailu) 11.3 Korvattavat potilasvahingot 30 kpl (kansallinen vertailu) 11.3 Haittatapahtumailmoitusten hyödyntäminen toiminnan kehittämiseksi 11.3 Potilasturvallisuuteen liittyviä Haipro ilmoituksia tehty kpl, joista läheltä piti 30 %, tapahtui potilaalle 70 %, ilmoituksista käsittelemättä 6 % eli 246 kpl Haipro ilmoituksia 5249 kpl, läheltä piti-ilmoituksia 21,3%,tapahtui potilaalle 66,8 %, kehittämisehdotuksia/muita turvallisuushavaintoja 11,8%

55 Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja 12.1 Toiminta ja tietojen käsittely on hyvän tietojenkäsittelyja tiedonhallintatavan mukaista 12.1 Toiminta ja tietojen käsittely on hyvän tietojenkäsittelyja tiedonhallintatavan mukaista 12.1 Tietotilinpäätös laaditaan ja sitä hyödynnetään johtamisessa ja toiminnassa EU tietosuojaasetus valmisteltu käytäntöön Talous Yhtymätason strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointi-kriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla 13. Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa 13.1 Talousarvio ja tilinpäätös 13.1 Vuoden 2017 toimintakulujen toteumaprosentti ilman liikelaitosta oli 98,9 %. Tilikauden tulos ilman liikelaitosta oli 1,2 milj. euroa ylijäämäinen ennen ko. summan kunnille palautettavan kirjauksen tekemistä. Taloutta seurataan ja hallitukselle esitellään kuukausittain toteumaraportti vuosiennusteineen. Raportti toimitetaan myöskin yhtymävaltuuston jäsenille. Osavuosira Tilinpäätös toteutuu realistisen ja palvelut turvaavan talousarvion mukaan 13.1 Tilinpäätös toteutuu realistisen ja palvelut turvaavan talousarvion mukaan 13.1 Taloutta seurataan, poikkeamiin puututaan ja vältetään alijäämän muodostumista Taloutta seurataan kuukausittain ja raportoidaan yhtymähallitukselle, - valtuustolle ja Kainuun kunnille Yliopistosairaaloiden vaikeiden sairauksien asiakastarpeet lisääntyivät ja kustannukset kasvoivat 2,5 milj. verrattuna vuoteen Eniten kasvoivat ostot OYS:lta, 3,3 milj..

56 50 portti toimitetaan myös kunnille Asiakasja palvelumaksujen kokoaminen yhteen 13.2 Päätöksenteossa päivitetään ko. asiakirjaa 13.2 Asiakirjat pidetään ajan tasalla 13.2 Asiakirjaa ylläpidetään kyllä 14. Uuden organisaation talouden valmistelu, simulointi ja organisaatiorakenne 14.1 Rakennetaan talousarvio uudelle organisaatiolle 14.1 Työryhmätyöskentely aloitettu 14.1 Valtakunnan tason ohjeiden mukainen valmistelu (simulointi) 14.1 Talouden rakenne käytössä 14.1 Riittävät resurssit Osallistuttu simulointitilaisuuksiin 15. Järjestämme palvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti 15.1 Soten nettomenot /asukas, Kuntaliitto (vertailutieto vuoden viiveellä) 15.1 Soten nettomenot v /asukas (maan ka 3.106) 15.1 Soten nettomenot kasvavat hallitusti 15.1 Soten nettokustannukset euroa /asukas on korkeintaan valtakunnallisessa keskiarvossa Toimintaketjun tehostaminen ja kustannustietoisuuden lisääminen. Uuden sairaalan toimintamallien käyttöönotto. Tehty Kehittämishankkeissa ja kokeiluissa pyritään huomioimaan myös uuden ja vanhan toimintamallin kustannusvaikutukset 15.2 Esh:n tuottavuustilasto, keskussairaalat; episodituottavuus THL (vertailutieto vuoden viiveellä) 15.2 Vuonna 2016 olimme seitsemänneksi tuottavin keskussairaaloiden joukossa 15.2 Kolmen tuottavimman keskussairaalan joukossa 15.2 Kolmen tuottavimman keskussairaalan joukossa 15.2 Toimintaketjun tehostaminen ja kustannustietoisuuden lisääminen. Uuden sairaalan toimintamallien käyttöönotto Tehty Mittarit/Tunnusluvut Mittarit/Tunnusluvut TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 Toteuma 1-12 kk/2018 Asukas, asiakas

57 51 Vakioitu kansantautiindeksi (Kela) laskee yhden yksikön vuodessa nykyisestä arvosta 129,3 (v. 2010) Vakioitu sairastavuusindeksi laskee yhden yksikön vuosittain nykyi-sestä arvosta 119,6 (v. 2010) 128,1 128,2 126,2 124,6 <128 Tieto vuositasolla 121,1 121,0 120,2 120,4 <120/<112 Tieto vuositasolla Terveyden edistämisen aktiivisuus perusterveydenhuollossa (sijoitus parempi kuin koko maassa keskim.) 65 (koko maa 66) - 70(koko maa 67) - Suomen paras 65 (koko maa 67) Hoito- ja palve-lutakuun toteu-tuminen (poik-keamat rapor-toidaan) ESH/TESA toimenpitee-seen pääsyä yli 6 kk jonottaneita oli yhteensä 16. Hoidontar-peen arvioon pääsyä yli 3 kk odottaneita yht. 10. ESH/TESA toimenpitee-seen pääsyä yli 6 kk jonottaneita oli yht. 62. Hoidontarpeen arvioon pääsyä yli 3 kk odottaneita oli yhteensä 49. Huom! Lukuihin sisältyy puutteellisia merkintöjä, jolloin todellinen luku on huomattavasti pienempi. ESH:ssa toimenpiteeseen pääsyä yli 6 kk jonottaneita oli yhteensä 15. ESH:ssa hoidontarpeen arvioon pääsyä yli 3 kk odottaneita oli yhteensä 44 ESH/TES A toimenpiteeseen pääsyä yli 6 kk jonottaneita oli yhteensä 7. Hoidontarpeen arvioon pääsyä yli 3 kk odottaneita oli yhteensä 54. Ei yhtään uhkasakkouhkaa tai huomautusta ESH/TESA toimenpiteeseen pääsyä yli 6 kk jonottaneita oli yht. 2. Hoidontarpeen arvioon pääsyä yli 3 kk odottaneita oli yhteensä 293, joista kirurgiaan 187 ja silmätauteihin 106. Asiakaspalautekysely ka 4,3 Tieto vuositasolla

58 52 Henkilöstö ja uudistuminen TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 Toteuma 1-12 kk/2018 Sairauspoissaolojen kehitys (tpv/htv) 14,4 15,5 pv/htv 14,4 tpv/htv 14,4 tpv/ HTV 12,0 tpv/ HTV 15,0 tpv/htv Keskimääräinen siirtymisikä eläkkeelle nousee Työhyvinvointikyselyn kehitys 60,5 61,0 61,5 vanhuuseläkkeelle 64,0, työkyvyttömyyseläkkeelle 59,1 3,4 3,5 3,4 Joka toinen vuosi 62,0 60,6 3,6 2,6 pv/hlö 2,7 pv/hlö työpäivää 3,1 pv/hlö 3,0 pv/hlö 3,1 pv/hlö Täydennyskoulutus Varhemaksujen osuus-% henkilöstökuluista Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat 0,61 % 0,76 % 0,84 % 0,67 % 0,89 % 0,75 % TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 Toteuma 1-12 kk/2018 Laatujärjestelmän ulkoiset ja sisäiset auditoinnit (kpl/v) Ulkoinen arviointi toteutui suunnitellusti operatiivisella vastuualueella. sisäiset arvioinnit toteutuneet 64 % Ulkoiset 100 % ja sisäiset 41% Ulkoiset 100 % ja sisäiset 85 % Ulkoiset auditoinnit 50 %, etenee suunnitellusti Toteutuu 100 % Ulkoinen sertifiointiarviointi on toteutunut konservatiivisella, operatiivisella ja leikkausanestesian vastuualueilla ja näillä alueilla on ISO 9001:2015 sertifikaatti. Sisäisten arviointien toteutumisprosentti on 92 %. Kehityskeskustelujen toteutuminen Käyty osittain Toteutunut osittain eli 67 %. Prosenttia pelkästään pitkistä työsuhteista ei ole saatavil- 75 % Toteutuneet n. 80 % Toteutumis-% Toteutunut osittain, tarkempi tieto henkilöstöraportissa

59 53 la. Prosentti tulee päivän nuppiluvun mukaan Sijaiset painavat luvussa, vaikka alle vuoden sijai-sena olevien kanssa ei keskusteluja käydä. Vuosittain kehitettävät palvelu- ja hoitoketjut Lean työryhmässä on työstetty kiireettömään hoitoon ja akuuttihoitoon liittyvät hoito-ketjut Hoitoketjuja on työstetty Vuonna 2016 uudet aloitetut 5, valmiit prosessit 154, valmiit hoito- ja palveluketjut 28 Valmiit prosessit 159, hoitoketjut 28 Lean jakautuu organisaatiossa laajemmalle Hoito- ja palveluketjuja on päivitetty ja uudistettu, Lean menetelmiä on hyödynnetty päivitystyössä. Talous TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 Toteuma 1-12 kk/2018 Tilinpäätöksen vertailutiedot (toimintakulut) kasvu -% n. 4,4 kasvu -% 3,6 kasvu -% 0,3 kasvu -% 0,1 kasvu -% 0,0 kasvu-% 4,8 Sosiaali- ja terveydenhuollon talous Kainuu (koko maa) (SOTKAnet, Kuntaliitto, THL) Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas 3733 (3269) 3737 (3125) 3389 (3106) 3746 (3049) Korkeintaan valtakunnallinen ka Tieto vuositasolla Sosiaalitoimen nettokustannukset euroa/asukas 1464 (1419) 1518 (1296) 1349 (1301) 1526 (1238) Korkeintaan valtakunnallinen ka Tieto vuositasolla Terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas 2269 (1850) 2219 (1835) 2040 (1811) 2220 (1818) Korkeintaan valtakunnallinen ka Tieto vuositasolla

60 Perusterveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas 744 (663) 702 (642) 612 (629) 673 (623) Korkeintaan valtakunnallinen ka Tieto vuositasolla 54 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroa/asukas 1498 (1172) 1516 (1188) 1428 (1177) 1546 (1190) Korkeintaan valtakunnallinen ka Tieto vuositasolla Toimeentulotuki euroa/asukas 101 (137) 89 (145) 81 (142) Korkeintaan valtakunnallinen ka Tieto vuositasolla Työllisyysaste (sis. Vaalan) 58,3 % (koko maa 68,1 %) 62,7 % 63,7 % (koko maa 69,6 %) 64,5 % (koko maa 72,1%) Työttömyysaste (pl. Vaala) 16,9 % 17,9 % (koko maa 14,4 %) 15,2 % (koko maa 13,6 %) 14 % (koko maa 11,2 %) 11,5 % (koko maa 9,7%) THL, Esh:n tuottavuustilasto, keskussairaalat (yht 16 sairaalaa); episodituottavuus Episodituottavuus on 108 Episodituottavuus on 104 Episodituottavuus 97 Episodituottavuus 86 Kolmen tuottavimman keskussairaalan joukossa Tieto saadaan alkuvuodesta 2020 Olennaista toiminnassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on osallistunut eri ministeriöiden järjestämiin tulevan maakunnan simulointitilaisuuksiin ja väliaikaisen toimielimen (VATE) valmistelutyöhön sekä eri työryhmien työhön. Tulevan maakunnan valmistelutyötä jatkettiin koko vuosi. Kainuun Uuden sairaalan rakennushanke etenee suunnitellusti. Työt toteutetaan kahdessa rakennusvaiheessa siten, että 1-vaiheessa logistiikkaterminaali valmistuu ja pääosa uudesta päärakennuksesta mennessä. 2-vaiheessa peruskorjataan nykyinen päivystysrakennus mennessä. Tämän jälkeen sairaalan vanhoja osia puretaan sekä viimeistellään piha- ja aluetyöt mennessä. Vuoden 2018 aikana on uuden päärakennuksen ensimmäisen osan osalta edetty harjakorkeuteen ja saatettu runko- ja vesikattotyöt sekä ulkoseinät valmiiksi. Sisätyövaiheet, kuten lattiatyöt, väliseinäasennukset, maalaukset ja talotekniikkatyöt ovat edenneet suunnitellussa aikataulussa. Myös hissit, varastoautomaatit sekä putkipostijärjestelmät ovat pääosin valmiina. G-rakennuksen eli uuden logistiikkaterminaalin rakentaminen käynnistyi kesän aikana, ja rakennustekniset työt on pääosin saatu päätökseen vuoden loppuun mennessä.

61 Uusien sairaalalaitteiden hankintojen pääosat on saatu toteutettua vuoden 2018 aikana. Merkittävin ict-hankinta kohdistuu tuotannonohjausjärjestelmään, jolla tehostetaan tilannekuvan jakamista, ammattilaisviestintää, potilaiden ohjausta sekä tehtävien ja laitteiden hallintaa. Vuoden 2018 aikana järjestelmä on saatu määrittely- ja testausvaiheeseen ja se etenee pilotointiin keväällä Uuden sairaalan muutto- ja käyttöönottosuunnittelua on tarkennettu yksikkökohtaisin suunnitelmin. Potilastyön käynnistyminen uudessa sairaalassa ajoittuu tammikuulle Kesäkuussa 2018 Kainua voitti Suomen parhaan tietomallihankkeen palkinnon - nyt Kainuun uusi sairaala noteerattiin 140 maailman kärkihankkeen joukossa kunniamaininnalla. Voittajien lisäksi Kainua oli ainoa palkittu hanke. Vuoden 2018 loppuun mennessä allianssin toteutuneet kustannukset ovat 78,14 milj. euroa. Uusi Sairaala hankkeeseen kohdistuva pitkäaikainen lainoitus 159 milj. euroa kilpailutettiin elokuussa NIB:n (Pohjoismaiden investointipankki) lainasopimus 76 milj. euron lainasta allekirjoitettiin ja ensimmäinen erä 33 milj. euroa nostettiin joulukuussa 2017, toukokuussa 2018 nostettiin 10 milj. euroa ja marraskuussa milj.euroa. EIB:n (Euroopan Investointipankki) lainasopimus 78 milj. euron lainasta allekirjoitettiin ja ensimmäinen erä 20 milj. euroa nostettiin kesäkuussa NIB:n lainalle on tehty korkosuojaus ja EIB:n kesäkuussa nostettu lainaerä on kiinteäkorkoinen. Uuden sairaalan ensimmäinen vaihe valmistuu lokakuussa 2019 ja muutto uusiin sairaalatiloihin alkaa marraskuussa Hallinto-tulosalue Vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TULOSKORTISTO 2018 Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Näkökulmat Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas HYVINVOIVAT KAINUULAISET Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Johtaminen ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT

62 56 Talous TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme kainuulaisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä tuemme itsenäistä selviytymistä. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus. Visio 2026 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Strateginen päämäärä (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa; sama kuin ky tasolla) Asiakas ja asukas Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään; sama kuin ky tasolla) 1. Parannamme kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhteistyössä kuntien, yksityisten palveluntuottajien, kolmannen sektorin kanssa ja panostamme Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) 1.1 Kuntakohtaiset laajat hyvinvointikertomukset ovat käytössä (7 kpl) Nykytila (TP17) 1.1 Jokaisessa kunnassa valmiit laajat hyvinvointisuu nnitelmat Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Hahmotelma alueellisesta hyvinvointisuunnitelmasta Käytössä on maakunnallinen hyvinvointisuunnitelma Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla Selvitetään hyvinvointisuunnitelmatyön laajentaminen koskemaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Käynnistetään alueellisen hyvinvointisuunnitelman laatiminen.

63 57 terveyden edistämiseen. Alueellisen hyvinvointisuunnitelman valmistelu käynnissä. 2. Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi 2.1 Yhteistyöverkostojen ja kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden lkm 2.1 Toimintamallin valmistelu käynnistetty osana sote- ja maakuntauudi stusta 2.1 Hahmotelma osallisuuden mallista 2.1 Käytössä on maakunnallinen osallisuuden malli 2.1 Luodaan malli osallisuuden turvaamiseksi Maku/sote valmistelun TR6 alatyöryhmänä käynnistynyt osallisuus ja demokratia alatyöryhmä. Hyödynnetään työryhmän tuotoksia soten osallisuusmallin suunnitteluun. 3. Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden eri muodoissa 3.1 Valinnanvapausmalli - sote-keskus - HB (henkilökoh-tainen budjetti) 3.1 Haku valinnanvapau spilotteihin joulukuussa tammikuussa 2018 Saatu myönteinen rahoituspäätös STM:ltä Kainuun palveluseteliko keilu Henkilökohtain en budjetti HB:n toteuttamiseksi 3.1 Haetaan valinnanvapauspilottia Henkilökohtaisen budjetoinnin malli valmis Toimivat ICTratkaisut tukevat valinnanvapauden toteuttamista 3.1 Henkilökohtainen budjetointi normaali käytäntö Uudet ICTratkaisut mahdollistavat toiminnan jatkuvan kehittämisen 3.1 Luodaan henkilökohtaisen budjetoinnin malli ja toimintakäytännöt (palvelusetelikokeilu). Käynnissä olevien HB-kokeilujen kautta toimintakäytäntöjä uudistetaan ja rakennetaan toimintamallia. Varmistetaan ICTvälineiden käyttö valinnanvapauden toteuttamisessa. Palveluseteli- ja ostopalvelusopimus järjestelmän (PSOP) käyttöönotto toteutettu osana Kainuun palvelusetelikokeilua. Omasote, Hyvinvoinnin palvelutarjotin ja epassi kokeilu käynnistetty osana Avain kansalaisuuteen hanketta.

64 58 Hahmotelma valinnanvapauden mallista Valinnanvapaus toteutuu laajasti Luodaan malli valinnanvapauden toteutumiselle (valinnanvapauspilotointi) Kainuun valinnanvapauspilottihakemusta ei ole hyväksytty, STM järjestänee uuden haun maku/sote-lakien hyväksymisen jälkeen, johon Kainuun sote osallistuu 4. Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikeaaikaisesti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. 4.1 Suunnitelma on/ei 4.1 Pohdittu Kodavalmistelun jatkamista huomioiden sotemaakuntauudi stus ja valinnanvapau s. Jatketaan valmistelua 4.1 Suunnitelma ja osatoteutuksia (sääntökirjat) palvelutarpeen ja palveluohjauksen uudistamiseksi 4.1 Maakunnallinen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjauksen malli 4.1 Aloitetaan yhtenäisen palvelutarpeen arviointi- ja palveluohjauksen mallin kehittäminen Aikaisempi valmistelutyö pohjana, mallin kehittäminen käynnissä 4.2 Asiakkailla on käytössä erilaisia palautekanavia ja palautetta hyödynnetään 4.2 Hahmotelma asiakaskokemuksen keräämisestä ja hyödyntämisestä 4.2 Realiaikainen automaattisesti toimiva palautejärjestelmä, joka on roolitettu tiedon käytön näkökulmasta (järjestäjä/ tuottaja) 4.2 Kartoitetaan eri vaihtoehtoja ja kokeillaan automaattista, realiaikaista asiakaskokemustiedon keräämistä ja hyödyntämistä. Vaihtoehtoja kartoitettu osana Kainuun palvelusetelikokeilua Strateginen päämäärä Henkilöstö ja uudistuminen Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla

65 59 5. Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä 6. Uuden sairaalan ja maakunta/soten muutosten suunnittelu ja läpivieminen 5.1 Henkilöstön muutostukiohjelma on/ei ole 6.1 Henkilöstön pysyvyysaste, rekrytointiaste 5.1 Strategiapohjai nen kehityskeskust elumalli käytössä; vaatii vielä seurantaa ja arviointia 5.1 Henkilöstön muutostukion laadittu 6.1 Uuden sairaalan toimenpideohjelman toteutuminen 6.2. Johtamis järjestelmän uudistaminen 6.3 Henkilöstöresurssien kohdentaminen toiminnan muutosten edellyttämällä tavalla 5.1 Henkilöstön muutostukiohjelma on käytössä 6.1 Uusi sairaala toimii kustannustehokkaasti, kaikki tehtävät täytetty. Sote- ja maakuntauudistus on toteutettu 5.1 Valmistellaan kehittämishanke ja haetaan ulkopuolista rahoitusta Muutoksen monet kasvot muutostukihanke jätetty rahoittajalle (koskien uuden maakunnan henkilöstöä) Rahoituspäätös saadaan mikäli maku/sote-lait hyväksytään Valvotaan ja tuetaan, että Uuden sairaalan toimenpideohjelma toteutetaan Toteutetaan Tutkimusyksikön perustaminen Ei vielä toteutettu Henkilöstöresurssie n muutoksia on toteutettu 7. Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista 7.1 Ei ole tällä hetkellä 7.1 Arvio työhyvinvointitoimenpiteiden riittävyydestä 7.1Työhyvinvoinnin toimenpiteet ovat riittävät ja vaikuttavat 7.1 Laaditaan mittaristo Osittainen valmistelu toteutuu Muutoksen monet kasvot hankkeen kautta Arvio henkilöstön osaamisen kehittämisen onnistumisesta Osaamisen kehittämisen panostukset ovat vaikuttavia Laaditaan mittaristo Ei ole aloitettu 7.3 Erilaisten työaikajoustojen mahdollistaminen 7.3 Työaikajoustot toteutuvat 7.3 Työaikajoustot toteutuvat 7.3 Kirjaaminen, seuranta ja kehittäminen Työaikajoustoja kehitetty joiltakin osin OTE ja Erin- Omainen - hankkeiden kautta

66 Työaikajoustoilla tuetaan kouluttautumismahdollisuutta Ei vielä seurattu 7.6 Työyhteisön ilmapiiriosio työhyvinvointikyselyssä (mitataan parillisina vuosina) 7.6 Työhyvinvoinnin tulos on 4,0 7.6 Tulos yli 4,0 7.6 Kaikissa työyhteisöissä työhyvinvointikyselyn palaute käsitelty/esimiehet Työhyvinvointikysely toteutettu loka-marraskuussa yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa On selvitys erilaisista työhyvinvoinnin mittareista Työhyvinvointia pystytään mittaamaan monipuolisesti 7.6. Hyvinvointikysely joka vuosi muutostilanteessa Toteutuu Selvitetään erilaisten työhyvinvoinnin mittarien käytön mahdollisuus esim. innostus Osittain toteutuu Muutoksen monet kasvot -hankkeessa Strateginen päämäärä Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla 8. Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla 8.1 Asiakaskokemus 8.1 Asiakaskokemusten analysointimalli on käytössä 8.1 Asiakaskokemuksen perusteella palvelut on muotoiltu vaikuttavammiksi ja luotettavimmiksi 8.1 Asiakaskokemusten analysointimallin kehittäminen, käyttöönotto ja tehostaminen Mallin kehittämistä ei vielä aloitettu,

67 61 Sote Leadership Master Uudistuva Lean -johtaja valmennuksesta saatu pohjatietoa 8.1 Asiakaskokemusten hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä 8.2 Tietotarpeet 8.2 Johdon työpöytä otettu käyttöön, käytön ja käytettävyyden tehostaminen käynnissä 8.2 Johdon työpöydän sisältö ja toiminnallisuus vastaa johdon tarpeita 8.2 Tiedolla johtaminen on johtamisprosessin ydin Toteutuu kehittämishankkeissa 8.2 Edelleen kehitetään johdon työpöytää. Johdon työpöydän ja toimintamallin edelleen kehittäminen selvittelyssä Lisätään organisaation ja johdon kyvykkyyttä tiedolla johtamiseen. 8.3 Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistaminen 8.4 Johdon katselmusten toteutuminen 8.3 Luotu toimintamalli soten asiakastyöhön (monialaisen yhteistyön ABC) 8.4 Ei toteutunut hallinnon tulosalueella 8.3 Tunnistamisen menetelmän käytössä asiakaspalvelussa 8.4 Johdon katselmukset toteutuvat 100 % 8.3 Asiakas saa tarpeen mukaisen ja oikea-aikaisen hoidon ja palvelun 8.4 Johdon katselmukset toteutuvat 100 % Digios-hankkeen kautta mahdollistuu 8.3 Tunnistamismenetelmän käytön laajentaminen Ei ole vielä aloitettu 8.4 Johdon katselmukset toteutetaan tulosalueilla Ensin suuret tulosalueet, ei vielä toteutettu hallinnossa 8.4 Johdon katselmukset liitetään osaksi vuosikelloa Ei vielä toteutettu 8.4 Johdon katselmusprosessia uudistetaan Aloitettu laatujärjestelmän päivityksessä

68 62 9. Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiinsa 9.1 Sähköisten asiointipalveluiden käyttöasteen kasvu 20 % edelliseen vuoteen 9.1 Sähköisen asioinnin vision ja toimintasuunni telman laadinta käynnissä. 9.1 Sähköisen asioinnin toimintasuunnitelma on valmis 9.1 Sähköinen asiointi on osa normaalia toimintaa 9.1 Sähköistä asiointia kehitetään laaja-alaisesti ja systemaattisesti. Vision pohjalta toimintasuunnitelman valmistelu käynnissä Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän käyttöönotto toteutettu 10. Johdamme hoito- ja palveluketjuja asiakaslähtöisesti integroituna kokonaisuutena läpi organisaation 10.1 Toimivat hoito- ja palveluketjut (Lean) 9.2 Omasotea laajennettu eri tulosalueille 10.1 Hoito- ja palveluprosess eja kuvattu useissa työryhmissä Valmisteltu Leadership Master Uudistuva lean-johtaja valmennus, käynnistyy 3 / kainuulaista käyttää Omasote-palvelua 10.1 Keskeiset hoito- ja palveluketjut määritelty kainuulaista käyttää Omasotepalvelua 10.1 Ajantasaiset Asiakaslähtöiset, hyvin johdetut hoito- ja palveluketjut toteutuvat 9.2 Laajennetaan Omasoten palveluvalikoimaa Laajennettu 10.1 Tuetaan Leanoppien käyttöönottoa Sote Leadership Master Uudistuva Lean -johtaja valmennus käynnissä; 1. näyttö toteutunut kaikkien koulutettavien osalta 10.1 Tuetaan prosessijohtamista Kuvataan hallinnon prosesseja 10.1 Uudistetaan prosessikartta 11. Uudistamme palveluita saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun varmistamiseksi 11.1 Terveydenhuol lon järjestämissuu nnitelman päivitys tehty. Esh:n järjestämissopi muksen päivitys käynnistetty 11.1 Päivitys toteutettu 11.1 Järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus päivitetään Uudistusta tehty 11.1Järjestämissuunnitelman ja -sopimuksen päivittäminen Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma päivitetty 11.2 Omavalvonta 11.2 Sisäiset vastuut ja seuranta on 11.2 Omavalvonnan 11.2 Omavalvonta on osa orga Luodaan yhtenäinen

69 63 organisoitu toimintamalli luotu nisaation jatkuvaa parantamista omavalvonnan toimintamalli Aloitettu 11.3 Asiakas- /potilasturvallisuus (HaiPro, korvattavat potilasvahingot) Kansalliset mittarit käyttöön 11.3 Kansallisen potilasja asiakasturvallisuusstrategian jalkauttaminen käytäntöön 11.3 Potilasja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa 11.3 Kansallisen potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian mukaiset toimenpiteet toteutetaan Käynnissä Strateginen päämäärä Talous Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12/2018 kursiivilla 13. Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa 14. Uuden organisaation talouden valmistelu, simulointi ja organisaatiorakenne 15. Järjestämme palvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti 13.1 Talousarvio ja tilinpäätös 14.1 Rakennetaan talousarvio uudelle organisaatiolle 15.1 Sosiaalija terveydenhuollon tarvevakioidut menot /asukas suurten ja keskisuurten kuntien vertailussa 13.1 Toimintatuotot toteutuivat 98,7 %, kun huomioidaan kunnille palautettava ylijäämä ja toimintakulut toteutuivat 98,9 % Uusi sairaala toimintojen kehittämiseen on perustettu uusia työryhmiä. Päiväsairaalat oiminta kahteen vuoroon aloitettu ja pilotteja käynnistetään 13.1 Toteutuu suunnitellusti 14.1 Valtakunnan tason ohjeiden mukainen valmistelu (simulointi) Kolmen parhaan joukossa valtakunnallisessa vertailussa 13.1 Toteutuu suunnitellusti 14.1 Talouden rakenne käytössä Kolmen parhaan joukossa maakuntien vertailussa 13.1 Seurataan taloutta ja puututaan mahdollisiin poikkeamiin Budjettia seurataan säännöllisesti ja poikkeamiin puututaan. Hallinto toteutuu talousarvion mukaan 14.1 Tuotetaan tietoa simuloinnin pohjaksi. Osallistutaan aktiivisesti työpajoihin. Osallistuttu Toimintaketjujen tehostaminen ja kustannustietoisuuden lisääminen Tulosalueilla, kehittämishankkeissa ja kokeiluissa pyritään huomioidaan myös uuden ja vanhan toimintamallin kustannusvaikutukset

70 64 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Valtuusto, Hallitus, Tarkastustoimi, Hallinto,Tutkimus ja kehittäminen, Uusi sairaala, Maakuntauudistus, Rahoitus TP 2017 Toteuma -% Muutos % TP 2017/TP 2018 Muutos-% KS 2018/ TP 2018 Muutos TP Muutos KS 2017/TP / TP 2018 Talousarvio- TA 2018 muutokset KS 2018 TP 2018 TOIMINTATUOTOT ,5 6,2 7, Myyntituotot ,7 5,8 7, /. Jäsenkunnilta ,7 5,8 7, Maksutuotot ,0 0, Tuet ja avustukset ,2 41,1-50, Muut tuotot ,0 536,8 1890, TOIMINTAKULUT ,7 27,3-15, Palkat ja palkkiot ,8 31,8 3, Henkilöstösivukulut ,5 22,2 2, Henkilöstökulut ,6 30,0 3, Asiakaspalvelujen ostot ,0-37, Muiden palvelujen ostot ,5-0,2-42, Palvelujen ostot ,8 2,8-45, Aineet ja tavarat ,3 79,7 17, Avustukset ,1 8,8-3, Vuokrat ,2-0,8-28, Muut kulut ,3 202,9-38, TOIMINTAKATE ,0 5,9 8, Rahoituskulut ja -tuotot ,5-754,5 2904, VUOSIKATE ,7 5,6 7, POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0 6,0 8, SATUNNAISET ERÄT ,0 0, TILIKAUDEN TULOS ,7 5,6 7, VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,7 5,6 7, Mittarit/tunnusluvut Mittarit/Tunnusl uvut Asukas, asiakas Syntyvät julkaisut, artikkelit, tutkimukset, selvitykset ja raportit 10 kpl/vuosi TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 Toteuma 1-12kk/ Henkilöstö ja uudistuminen Sairauspoissaolopäi vien määrä alle10/pv/hlö/vuosi Täydennyskoulutus 3 5 tpv/hlö 9,3 6,4 tpv/hlö 2,9 tpv/hlö 6,9 tpv/hlö alle 10 5,1 tpv/htv 4,6 tpv/hlö 0,4 tpv/vak. hlö Kehityskeskustelut 98 % 95 % Toteutumis- % 99 2,9 tpv/hlö 3,5 tpv/hlö 3-5 tpv/hlö 4,5 pv/hlö Toteutumis -% % 97 % Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Kehittäjäasiakas ja kokemusasiantuntija kokemus

71 -asiakkaita 30 ja prosessit 5 10 kpl/vuosi Työhyvinvointimittau s (joka 2. vuosi) 5 prosessia asiantuntija a 4 prosessia 3,8 4,0 Joka toinen vuosi 5 prosessia 5 prosessia 4,0-65 Talous Toteutuu suunnitellusti Toteutunut Toteutunut Toimintakul ut toteutuivat 0,9 milj. euroa alle budjetoidun Toteutui suunnitellu sti Toteutunut suunnitellusti Olennaista toiminnassa Hallinnossa on tehty uuden sairaalan toimenpide-ohjelma, joka on hyväksytty yhtymähallituksessa. Palveluiden kustannusrakenteita on selvitetty. Johtamisjärjestelmää on uudistettu uuteen sairaalaan soveltuvaksi. Uusi johtamisjärjestelmä ja organisatio aloittaa osittain v ja Valmisteltu hakemus (VIP Valitse Itsellesi Parasta) STM:n valinnanvapauspilottiin sekä ESR-rahoitteinen Muutoksen monet kasvot muutostukihanke, joka koskee kaikkia uuteen maakuntaan siirtyviä työntekijöitä. On sovittu, että Kainuun sote toimii em. hankkeen hallinnoijana.vip-hanke ei saanut rahoitusta, mutta maku/sote-lainsäädännön hyväksymisen jälkeen uusi haku käynnistyy ja VIP-hanketta täydennetään tarvittavin osin. Muutoksen monet kasvot hankkeen rahoitus ratkeaa lopullisesti, kun maku/sote-lainsäädäntö hyväksytään. On saatu myönteinen rahoituspäätös Katajainen ryhmäkuntoutuksen ja päivätoiminnan järjestämiseksi päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville äideille ja perheille (avomuotoinen ryhmäkuntoutus). Terveydenedistämisen määrärahaa (THL) haettiin Hytinä-hankeella, jossa pääpaino on yhteisen hyvinvointitiedon hyödyntämisessä ja toimintamallin luomisessa soten ja kuntien välillä. Oppilaitosyhteistyössä (Kao, Kamk) valmisteltiin Ketterästi opittu -hanke, jossa sote kehittää mm. harjoittelun ohjausta. Käynnistettiin kehittämishankkeet aikuissosiaalityöhön ja henkilökohtaisen budjetointiin. Omarahoitteinen kehittämishanke Savuttomana leikkaukseen keskeytyi viideksi kuukaudeksi ja sitä jatkettiin 1.6. alkaen. Uutena omarahoitteisena hankkeena on aloitettu vauvamyönteisen Kainuun kehittäminen. Itä-Suomen yliopiston ja Aikopan yhteistyönä on käynnistetty Kainuun sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanke. Kehittämishankkeet ovat toteutuneet pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2018 lopussa päättyi neljä maan hallituksen kärkihanketta ja yksi ESR-rahoitteinen hanke. Hankkeiden tulosten juurruttaminen jatkuu. Kainuun HB-kokeilu ja Lape-muutosagentti saivat jatkopäätökset vuodelle Kainuun soten digitalisaatioon kohdistuu paljon odotuksia. Tästä johtuen on toteutettu varhaisen tuen erikoissuunnitelijan tehtävämuutos koskemaan digitaalisia palveluja. Omasoten käyttöä on edelleen laajennettu ja palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä on otettu käyttöön. Tieteellisen kirjaston uudistaminen on käynnistetty ja kirjastonhoitajan nimike on muutettu informaatikoksi. Tavoitteena on siirtyä digitaaliseen tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen.

72 Kaksi erikoissuunnittelijaa siirtyi sote- ja maakuntavalmisteluun, heille on saatu osittain sijaiset. Lisäksi hallinnosta on osallistuttu oman työn ohella maakunta- ja sotevalmisteluun, johon on mennyt paljon hallinnon työntekijöiden työaikaa Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Vastuuhenkilö: va. hallintojohtaja Anu Huttunen Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Näkökulmat Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas HYVINVOIVAT KAINUULAISET Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Johtaminen ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT Talous TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme kainuulaisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä tuemme itsenäistä selviytymistä. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus. Visio 2026 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita.

73 67 Strateginen päämäärä (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa; sama kuin ky tasolla) Asiakas ja asukas Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään; sama kuin ky tasolla) 1. Parannamme kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhteistyössä kuntien, yksityisten palveluntuottajien, kolmannen sektorin kanssa ja panostamme terveyden edistämiseen Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) 1.1 Kuljetusasiakkaiden odotusajan pituus 1.2 Valtiolta saadut rintamaveteraanien määrärahat käytetään täysimääräisesti Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet 1.1 Asiakkaiden kuljetukset toteutuvat ilman pitkiä odotusaikoja 1.2 Rintamaveteraanit saavat tarvitsemansa palvelut hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn parantamiseksi määrärahojen puitteissa 1.1 Asiakkaiden kuljetukset toteutuvat ilman pitkiä odotusaikoja Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla 1.1 Varmistetaan kuljetusten riittävyys jokaisessa jäsenkunnassa On toteutunut 1.2 Mahdollistetaan rintamaveteraanien määrärahojen käyttö laajasti eri palveluihin On toteutunut 2. Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi 2.1 Verkkosivut päivitetty asiakaslähtöisemmiksi ja informatiivisemmiksi 2.1 Väestöllä monipuoliset osallistumismahdollisuudet 2.1 Väestöllä monipuoliset osallistumismahdollisuudet 2.1 Verkkosivuja ja tukipalveluita kehitetään asiakaslähtöisemmiksi 2.1 Viranhaltijapäätökset julkaistaan yleisessä tietoverkossa 2.1 Verkkosivuille laitetaan enemmän tietoa tukipalveluista Viranhaltijapäätökset on julkaistu yleisessä tietoverkossa ja verkkosivuja on kehitetty

74 Toimivat vaihtoehtoiset (puhelin, kirje, sähköposti, Omasote) viestintäkanavat 2.2 Käytössä potilaiden ja asiakkaiden tarpeista lähtevä, monikanavainen viestintämahdollisuus 2.2 Käytössä potilaiden ja asiakkaiden tarpeista lähtevä, monikanavainen viestintämahdollisuus 2.2 Kehitetään vaihtoehtoisia viestintäkanavia Kehitystyötä on tehty 3. Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden eri muodoissa 3.1 Asiakkaan valinnanvapausmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluissa 3.1 Asiakkaan valinnanvapaus mahdollistuu eri muodoissa sosiaalija terveydenhuollon tukipalveluissa 3.1 Asiakkaan valinnanvapaus mahdollistuu eri muodoissa sosiaalija terveydenhuollon tukipalveluissa 3.1 Selvitetään valinnanvapauden ulottuvuus ja vaikutukset sotekuljetuksiin Selvitystyötä on tehty 3.1 Monipuolisemmat tukipalvelut veteraaneille ikä ja kunto huomioiden 3.1 Veteraanien tukipalveluja laajennetaan Valtiokonttorin määrärahojen puitteissa On toteutunut, määrärahan käyttöä on laajennettu myös tehostetun palveluasumisen hoivaan määrärahan puitteissa. 4. Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikeaaikaisesti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. 4.1 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 4.1 Tietohallinnon ohjausryhmä (Kainuun kunnat, Kainuun liitto, Kainuun sote) on kokoontunut säännöllisesti n. 1 kerta/3 kk -välein 4.1 Tehdään asiakastyytyväisyyskysely 4.1 Asiakastyytyväisyys säilyy korkealla tasolla 4.1 Tehdään asiakastyytyväisyyskysely 4.1 Asiakastyytyväisyys säilyy korkealla tasolla 4.1 Asiakaskokemuksen kerääminen ja hyödyntäminen Tarkastelujaksolla ei ollut suunnitelmissa 4.1 Tietohallinnon ohjausryhmä (Kainuun kunnat, Kainuun liitto, Kainuun sote) on kokoontunut säännöllisesti, n. 1 krt./3 kk:n välein On toteutunut

75 Arkiston asiakaspyyntöjen keskimääräinen käsittelyaika vuodessa 4.2 Asiakaspyyntöjen käsittely säännösten mukaisissa määräajoissa 4.2 Asiakaspyyntöjen käsittely säännösten mukaisissa määräajoissa 4.2 Asiakaspyyntöjen määräaikojen kirjaaminen ja seuranta. Asiakaslähtöisten selvityspyyntöjen käsittelyaika sosiaalitoimessa 15 vrk ja terveydenhuollossa 27 vrk Asiakirjapyyntöjen keskimääräinen käsittelyaika 3 vrk Strateginen päämäärä Henkilöstö ja uudistuminen Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla 5. Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä 5.1 Kehityskeskustelu %- osuus yli 1 v. kestävistä palvelussuhteista 5.1 Kehityskeskust elut käyty osittain 5.1 Kehityskeskustelut käyty 80 %:sesti 5.1 Kehityskeskustelut käyty 100 %:sesti 5.1 Kehityskeskustelut on käyty suunnitellun mukaisesti ja kehityskeskustelujen tilastointia kehitetään Kehityskeskustelut on käyty osittain Pomon polku -koulutus koko henkilöstölle toteutettu 5.2 Riittavät ja säännönmukaiset työyhteisökokoukset ja -koulutukset 5.2 Toimivat kokous- ja koulutuskäytännöt 5.2 Toimivat kokous- ja koulutuskäytännöt 5.2 Säännölliset tulosalueen johtoryhmän kokoukset On toteutunut 5.2 Kannustetaan ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen On toteutunut mahdollisuuksien mukaan

76 Työnohjauksen toteutuminen tarpeen mukaisesti 5.3 Työntekijät kokevat hallitsevansa työtehtävät ja työnohjauksen tarve on vähäinen 5.3 Työntekijät kokevat hallitsevansa työtehtävät ja työnohjauksen tarve on vähäinen 5.3 Työntekijät osallistuvat tarvittaessa työnohjaukseen On toteutunut 6. Uuden sairaalan ja maakunta/soten muutosten suunnittelu ja läpivieminen 6.1 Muutosten suunnittelu ja läpivieminen toteutuu suunnitellun mukaisesti 6.1 Muutoksia suunnitellaan ja aloitetaan toteuttamaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa 6.1 Muutokset toteutettu yhteistyössä henkilökunnan kanssa 6.1 Uuden sairaalan ja maakunta/ soten muutosten suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan osallistuminen. Yhteistyö on aktiivista eri toimijoiden kanssa Henkilöstöresurssien suunnittelu toteutunut yhteistyössä yksiköiden kanssa 7. Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista 7.1 Yksikkökohtaiset työhyvinvointikyselyn tulokset 7.1 Työhyvinvointikyselyä ei ole tehty 7.1 Työyksikön työhyvinvointi kehittyy myönteisesti 7.1 Työyksikön työhyvinvointi kehittyy myönteisesti 7.1 Työhyvinvointikyselyn tekeminen yksikkökohtaisesti Kysely tehtiin loppuvuodesta, tulokset analysoidaan myöhemmin. 7.2 Henkilöstön vaihtuvuus 7.2 Henkilöstön vaihtuvuus laskee 7.2 Henkilöstön vaihtuvuus laskee 7.2 Huomioidaan työntekijöiden tarpeet ja tuetaan työuria niiden eri vaiheissa On toteutunut mahdollisuuksien rajoissa Henkilöstön vaihtuvuus normaalia eläköitymistä ja siirtymistä organsisaation sisällä uusiin tehtäviin

77 Sairauspoissaolojen kehitys 7.3 Sairauspoissaolot vähenevät 7.3 Sairauspoissaolot vähenevät 7.3 Työhyvinvoinnin aktiivisen tuen toimintatavat käytössä joka työyhteisössä Sairauspoissaoloja 12,1 tpv / htv Varhaisen puuttumisen malli on käytössä 7.3 Työntekijöille järjestetään lakien ja säännösten edellyttämät työtilat Toimenpiteisiin on ryhdytty välittömästi, jos tarvetta on ilmennyt, mutta puhtaita tiloja ei aina ole pystytty välittömästi jäjestämään tarvittavaa määrää. 7.4 Asiantuntijuuden kehittyminen (1-5 /% jakauma) 7.4 Osaaminen vastaa osaamistarpeita 7.4 Osaaminen vastaa osaamistarpeita 7.4 Osaamiskeskustelut ja osaamisen arvioinnit On toteutunut osittain 7.4 Täydennyskoulutuspäivät/htv 7.4 Täydennyskoulutus mahdollistuu kaikille 7.4 Täydennyskoulutus mahdollistuu kaikille 7.4 Täydennyskoulutuksen suunnittelu kehityskeskustelujen pohjalta ja koulutusten kirjaaminen HRMjärjestelmään 7.4 Osaamiskeskustelut % 7.4 Osaamiskeskustelu käyty mahdollisimman monen työntekijän kanssa 7.4 Osaamiskeskustelu käyty 100 %:sesti 7.4 Osaamisalueet selkeästi profiloituneet Täydennyskoulutuksiin on osallistuttu mahdollisuuksien mukaisesti. Täydennyskoulutuspäivät: 1,7 pv/hlö

78 Työkierto hlölukumäärä 7.4 Kainuun sote on malliorganisaatio oppivasta organisaatiosta 7.4 Käytetään systemaattisesti ja tavoitteellisesti erilaisia osaamisen kehittämisen menetelmiä (perehdyttämistä, mentorointia, työkiertoa, verkko-oppimista) On toteutunut osittain Strateginen päämäärä Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla 8. Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla 8.1 Toimivat palveluketjut (Lean) 8.1 Palveluprosesseja kuvataan ja ne toimivat käytännössä sujuvasti 8.1 Tuetaan Lean -ajattelun käyttöönottoa 8.1 Palveluprosessit toimivat sujuvasti 8.1 Prosessien kehittämistä jatketaan Sisäisiä arviointeja ei ollut tarkastelujaksolla suunnitelmissa Yhteistyötä on tehty läpi koko organisaation 8.1Johdon työpöytää ja tietojärjestelmiä kehitetään On toteutunut osittain 9. Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiinsa 9.1 Sähköisten asiointipalvelujen käyttöaste 9.1 Sähköisen asioinnin kehittäminen 9.1 Sähköinen asiointi on luonnollinen osa joustavaa toimintaa 9.1 Kehitetään sähköisiä asiointipalveluja Kehitystyötä jatkettu mahdollisuuksien mukaisesti 10. Johdamme hoito- ja palveluketjuja asiakaslähtöisesti integroituna kokonaisuutena läpi organisaation 10.1 Palveluketjujen toimivuus ja ajantasaisuus 10.1 Toimivat ja ajantasaiset palveluketjut 10.1 Toimivat ja ajantasaiset palveluketjut 10.1 Kehitetään palveluja ja järjestelmiä Kehitystyötä jatkettu mahdollisuuksien mukaisesti

79 Uudistamme palveluita saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun varmistamiseksi 11.1 Asiakkaan monipuoliset asiointitavat 11.1 Asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole tehty 11.1 Digitaalisen asiakastapaamisen kehittäminen 11.1 Palvelut ovat laadukkaita ja helposti saatatavissa 11.1 Digitaalisen tapaamisen tarjoaminen asiakkaille aktiivisesti ja palautteen kautta palvelun kehittäminen Talous- ja velkaneuvonnassa on toteutunut 12. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja 12.1 Tietotilinpäätöstiedot 12.1 Toiminta ja tietojen käsittely on hyvän tietojenkäsittelyja tiedonhallintatavan mukaista 12.1 Toiminta ja tietojen käsittely on hyvän tietojenkäsittelyja tiedonhallintatavan mukaista 12.1 EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin valmistautuminen: toiminta asetuksen vaatimusten mukaiseksi, tietotilinpäätöksen laatiminen ja sen tietojen hyödyntäminen käytännön toiminnassa. Toimenpiteitä on tehty ja tietoja tietotilinpäätöstä varten kerätty 12.1 Tietosuojaohjeistusten päivittäminen Päivitystyötä tehdään jatkuvasti 12.1 Tietosuojakoulutusten järjestäminen On toteutunut. Arkisto- ja tietosuojakoulutuksia pidetty 12 kappaletta Strateginen päämäärä Talous Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla

80 Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa 13.1 Talousarvio ja tilinpäätös 13.1 Taloutta seurataan ja poikkeamiin puututaan 13.1 Tilinpäätös toteutuu talousarvion mukaan 13.1 Tilinpäätös toteutuu talousarvion mukaan 13.1 Taloutta seurataan ja poikkeamiin puututaan ja vältetään alijäämän muodostumista On lähes toteutunut. Yhtymähallituksen antamia talouden tasapainottamisohjeita on noudatettu. 14. Uuden organisaation talouden valmistelu, simulointi ja organisaatiorakenne 14.1 Uudistusten valmistelutyön eteneminen määräajassa 14.1 Tulokselliseen uudistusten valmistelutyöhön osallistuminen 14.1 Toimiva organisaatio käytössä 14.1 Rahoituksen simulointi ja palveluluokituksen mukaisen raportoinnin rakentaminen On toteutunut 15. Järjestämme palvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti 15.1 Yksikkökustannuksien hinta Tosite 1,34 /kpl 15.1 Prosessien kehittäminen Palkkalaskelma 17,10 /kpl 15.1 Tosite 1,57 /kpl 15.1 Palkkalaskelma max 15,00 /kpl 15.1 Tosite 1,60 /kpl 15.1 Palkkalaskelma max 15,00 /kpl 15.1 Toimintaketjujen tehostaminen, kustannustietoisuuden lisääminen Toteutuu vaiheittain 15.1 Asiakaskuljetuksen hinta on keskimäärin 2,2 /km ja asiakkaita on 1,6 asiakasta reitillä 15.1 Asiakaskuljetuksen hinta on keskimäärin 2,2 /km ja asiakkaita on 2,5 asiakasta reitillä 15.1 Sote-kuljetuksia yhdistellään nykyisen Kelan järjestämiin kuljetuksiin Ei vielä toteutunut

81 KESKITETYT YHTEISET TUKIPALVELUT Asiakirjahallinto, Asiamiespalvelut, Tekniset palvelut, Materiaali-, Kuljetus- tekstiili-, Ravinto-, Reyrytointija yks.tukipalvelut, Henkilöstö- Talous- ja Tietohallintopalvelut TP 2017 Toteuma -% Muutos % TP 2017/TP 2018 Muutos-% KS 2018/ TP Muutos TP Muutos KS 2017/TP / TP 2018 Talousarvio- TA 2018 muutokset KS 2018 TP 2018 TOIMINTATUOTOT ,3-4,2 0, Myyntituotot ,8-1,9-4, Maksutuotot ,3-5,7-6, Tuet ja avustukset ,4 14,7 20, Muut tuotot ,3-23,7-1, TOIMINTAKULUT ,5 3,1-3, Palkat ja palkkiot ,1 2,2-3, Henkilöstösivukulut ,1-6,2-6, Henkilöstökulut ,5 0,5-4, Asiakaspalvelujen ostot ,0 0, Muiden palvelujen ostot ,1 2,8-7, Palvelujen ostot ,1 2,8-7, Aineet ja tavarat ,0 7,5 4, Avustukset ,0-14, Vuokrat ,8 13,0 8, Muut kulut ,9 14,7 11, TOIMINTAKATE ,6 5,1-4, Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0, VUOSIKATE ,6 5,1-4, POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,3 2,8 5, SATUNNAISET ERÄT ,0 0, TILIKAUDEN TULOS ,4 4,6-2, VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,4 4,6-2, Mittarit/tunnusluvut Mittarit/Tun nusluvut Asukas, asiakas TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 Toteuma 1-12 kk/2018 Asiakastyytyväi -syyskyselyn tulokset Veteraanipalve -lujen piirissä: Rintamaveteraanit Lesket 3,22 3,25 ei mitattu ei mitattu Tyytyväisyys pysyy hyvällä tasolla Asiakkaiden suoriin palautteisiin on reagoitu ja vastattu välittömästi Rintamaveteraanien palvelut pääosin järjestetty Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaisesti. Leskien palvelusetelipäätökset tehty hakemusten mukaisesti. Arkiston asiakaspyyntöjen keskimääräinen käsittelyaika vuodessa: - asiakaslähtöiset lokipyynnöt - asiakaslähtöiei mitattu Asiakaspyyntö -jen käsittely säännösten mukaisissa määräajoissa Rintamaveteraanit: 326 Lesket: 270 Keskimääräinen käsittelyaika: kä-sittelyaikojen seuranta aloitettu alkaen Asiakaslähtöise t

82 set tiedon oikaisuvaatimukset - asiakaslähtöiset asiakirjapyynnöt - muilta viranomaisilta saapuvat asiakirjapyynnöt lokitietopyynnöt: 15 vrk, terveydenhuollossa 27 vrk Asiakaslähtöise t lokien selvityspyynnöt: 30 vrk Asiakaslähtöise t tiedonoikaisuvaatimukset: 14 vrk Asiakaslähtöise t ja viranomaisilta saapuneet asiakirjapyynnöt : 3 vrk TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 Toteuma 1-12 kk/2018 Henkilöstö ja uudistuminen Sairauspoissaolojen kehitys 10,8 10,7 12,8 alle 12 12,1 (tpv/htv) Täydennyskoulutus tpv/hlö 2,9 2,7 2,6 2,6 2,7 1,7 pv/hlö 76 Kehityskeskustelujen käyntiaste Asiantuntijuude n kehittyminen (1-5/% jakauma) Osaamiskesku s-telu % Työkierto hlö lukumäärä Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Työhyvinvointimittaus (joka 2. vuosi) Sähköisten asiointipalvelujen käyttöaste 60 % 35 % 70 % 75 % 80 % 66 % Asiantuntijuuden kehittyminen myönteisesti Osaamiskeskustelut käyty mahdollisimman usean työntekijän kanssa Työkierto lisääntyy Asiantuntijuud en kehittyminen myönteisesti Osaamiskesku ste-lut käyty mahdollisimman usean työntekijän kanssa Työkierto lisääntyy Aloittelija=2% Suoriutuja=3% Osaaja=36% Taitaja=53% Asiantuntija=6 % osaamisen keskiarvo 3,6 asteikolla % työkiertoa toteutettu suunnitelman mukaisesti TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 Toteuma 1-12 kk/2018 3,5/5 ei mitattu 3,5/5 ei mitattu 3,6/5 Käyttöaste kasvaa Käyttöaste kasvaa Mittaus suoritettiin loppuvuodesta Kehitystyötä tehty käyttöasteen kasvattamiseksi

83 Tietotilinpäätös -tiedot Laadittu ja käytössä Tietoja kerätty 77 Talous TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 Toteuma 1-12 kk/2018 Toteutuu suunnitellusti Toteutunu t Toteutunut Toteutunut Toteutui suunnitellusti Toteutuu suunnitellusti Toteutui miltei suunnitellusti Palkkalaskelman hinta 14,39 13,51 14,51 17,10 15,00 16,60 Tositteen hinta 1,32 1,37 1,38 1,34 1,57 1,19 Asiakaskuljetuksien hinta x,xx /km ja kyydissä x,xx henkilöä/matka=tavoitteen mukainen 2,26 /km ja kyydissä 1,46 henkilöä/matka= tavoitteen mukainen 2,20 /km ja kyydissä 1,6 henkilöä/ mat-ka= tavoitteen mukainen 2,21 /km ja kyydissä 1,47 henkilöä/ matka. Olennaista toiminnassa Keskitettyjen yhteisten tukipalvelujen talousarvion toteuma oli 97,4 % käyttösuunnitelmaan verrattuna. Toimintatuotot olivat 100,3 % ( euroa suuremmat) ja toimintakulut 96,5 % (noin miljoona euroa pienemmät) käyttösuunnitelmaan verrattuna. Henkilöstökulut toteutuivat 95,5 %:sesti. Keskitettyjen yhteisten tukipalvelujen talousarvion toteuma oli 104,6 % tilinpäätökseen 2017 verrattuna. Toimintatuotot olivat 95,8 % ( euroa pienemmät) ja toimintakulut 103,1 % (noin euroa suuremmat) tilinpäätökseen 2017 verrattuna. Henkilöstökulut toteutuivat 100,5 %:sesti. Uusi sairaala hankkeen ja sote- ja maakuntauudistuksen sekä irtisanoutumisien vuoksi tulosalueella oli runsaasti henkilöstömuutoksia. Tulosalueen yhdeksän työntekijää työskenteli sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutehtävissä joko osan tai koko vuoden osa- tai kokoaikaisesti. Kaksi työntekijää työskenteli Uusi sairaala hankkeessa osan vuodesta 2018 tai koko vuoden. Valmistelutehtäviin ja Uusi sairaala hankkeeseen siirtyvien asiantuntijoiden työpanosta pyrittiin korvaamaan sisäisillä henkilöjärjestelyillä ja palkkaamalla rutiiniluontoisten ylläpitotehtävien hoitamiseen sijaisia. Kiinteistöpäällikkö aloitti sote- ja maakuntauudistuksen tila-asioiden vastuuvalmistelijana (50 %) alkaen kiinteistöpäällikön vastuulle tulivat myös projektijohtajan tehtävät (kokonaisvastuu hankkeen etenemisestä ja johtamisesta) Uusi sairaala -hankkeessa. Kiinteistöpäällikön irtisanouduttua virastaan uusi kiinteistöpäällikkö aloitti työt , mutta hänelle ei kuulunut sote- ja maakuntauudistuksen tilavastuuvalmistelijan tehtävät. Myös arkistopäällikkö irtisanoutui virastaan alkaen. Va. arkistopäällikkö aloitti väliaikaisesti viran hoitamisen lukien. Hän vastaa kuntayhtymän arkisto- ja tietosuojapalveluista siihen saakka, kunnes organisaatio saa palkattua vakituisen viranhaltijan. Elokuusta 2018 lähtien veteraaniasiamiehen virka on ollut kokoaikainen, kun asiamiehen ja sihteerin työt yhdistettiin. Vuonna 2018 teknisten palvelujen tärkein tehtävä oli varmistaa uuden sairaalan laadukas ja turvallinen rakentaminen sekä ennakkoon valmistautuminen uuden sairaalan vastaanottoihin ja muuttoihin. Ennakkoon valmistautumisessa keskeisenä asiana oli tele- ja turvatekniikan asiantuntijan ja LVI- insinöörin rekrytoinnit (vielä kesken).

84 Kainuun soten yhtymähallitus päätti , että Kainuun keskussairaalan yhteyteen rakennettavan ravintokeskuksen suunnittelupalvelun hankinta tulee käynnistää välittömästi. Yhtymähallitus ei tehnyt päätöstä ravintokeskusen rakentamisesta. Tietohallinto käynnisti käyttövaltuushallinnan ja W10-käyttöönoton määrittelyprojektit. Molempien hankkeiden tarkoituksena on parantaa tulevaisuudessa koko organisaation toiminnan sujuvuutta. Sote-tietojärjestelmien puolelle tuli ylläpitoon uutena PSOP-tietojärjestelmä, joka vaatii ylläpidon osalta lisäpanostusta. Lisäksi vanhojen Pegasospotilastietojärjestelmien arkistointi Kanta-arkistoon on iso projekti, joka jatkuu vuoden 2019 puolelle. Merkittävä tulosalueen henkilöstöä työllistävä tehtävä vuonna 2018 oli koko organisaation henkilötietojen käsittelyn saattaminen EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaiseksi. Kuntayhtymä palkkasi määräaikaisen tietosuoja-asiantuntijan Tietosuoja- ja tietoturvatyöryhmä kokoontui säännöllisesti vuonna Työryhmässä käytiin läpi asetuksen edellyttämien toimenpiteiden työsuunnitelman toteuttamista ja toteutumista.tietohallinto kävi puolestaan asetuksen johdosta läpi organisaation tietojärjestelmiä ja kuvasi tietojärjestelmien nykytilan sekä otti ARC-ohjelmiston tietosuojaosion käyttöön. Kuntayhtymässä järjestettiin eri tulosalueille tietosuojatyöpajoja, joissa aloitettua tietosuojatyötä jatkettiin edelleen arkisto- ja tietosuojapalveluiden ohjauksessa. Arkisto- ja tietosuojakoulutuksia pidettiin 12 kappaletta, liittyen tietosuojaan ja sen toteuttamiseen. Loppuvuonna 2018 kuntayhtymän jäsenkunnat (Kajaania lukuun ottamatta) irtisanoivat tukipalveluita koskevan yhteistyösopimuksen päättymään Sotkamo, Hyrynsalmi ja Puolanka irtisanoivat koko tukipalvelusopimuksen, mutta muut jäsenkunnat ilmoittivat irtisanovansa sopimuksen ainoastaan talous- ja henkilöstöhallinnon osalta ja jatkavansa yhteistyötä tietohallinnon osalta. Kajaanin Mamselli liikelaitos irtisanoi Kajaanin alueen ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottamista koskevan yhteistyösopimuksen (liikelaitoksen johtajan päätös ). Yhteistyösopimuksen voimassaoloaika päättyy Potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen kokonaismäärä (1740 yhteydenottoa) nousi noin 5,5 % edelliseen vuoteen verratuna (1649 yhteydenottoa). Asiakastyön lisäksi yhteistyö ERVA-alueen potilasasiamiesten kanssa oli tiivistä (työkokukset, konsultaatiot). Yhteistyön tavoitteena on muun muassa yhtenäistää toimintamalleja niin, että potilas saa tasavertaisen potilasasiamiespalvelun riippumatta siitä, missä toimintayksikössä hän asioi. Yleispalveluihin perustettiin lukien Uusi sairaala -tulosyksikkö, jota johtaa kiinteistöpäällikkö Perhepalveluiden tulosalue Vastuuhenkilö: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen, alkaen vs. perhepalvelujohtaja Anna-Liisa Kainulainen Perhepalveluiden tulosalue Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Näkökulmat Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas HYVINVOIVAT KAINUULAISET

85 79 Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Johtaminen ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT Talous TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme kainuulaisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä tuemme itsenäistä selviytymistä. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, perhekeskeisyys Visio 2026 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Perustehtävä Perhepalveluiden tulosalueeseen sisältyy aikuissosiaalipalvelut, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut ja vammaispalvelut. Aikuissosiaalipalveluihin kuuluu aikuissosiaalityö, toimeentuloturva, sosiaalinen luototus, kuntouttava työtoiminta ja työvoiman palvelukeskus. Lapsiperheiden sosiaalipalveluihin kuuluu lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto, lastenvalvojat, Salmijärven lastensuojeluyksikkö sekä perhetyö. Vammaispalveluihin kuuluu kaikki vammaisten ja kehitysvammaisten palvelut. Näitä ovat esimerkiksi vammaisten henkilöiden sosiaalityö, Kuusanmäen palvelukeskus, ryhmäkodit, asumispalvelut, työ- ja päivätoimintakeskukset, asumisen ohjaus, omais- ja perhehoito sekä erityishuollon poliklinikan palvelut. Lapsiperheiden terveydenhuoltopalveluihin kuuluu lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut, mikä sisältää äitiys-, lasten ja perhesuunnitteluneuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut, perheneuvola sekä koulupsykologiset palvelut. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat erikoissairaanhoidon lastentaudit, naistentaudit, äitiyshuolto ja synnytystoiminta, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria.

86 80 Strateginen päämäärä (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa; sama kuin ky tasolla) Asiakas ja asukas Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään; sama kuin ky tasolla) 1. Parannamme kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhteistyössä kuntien, yksityisten palvelun tuottajien, kolmannen sektorin kanssa ja panostamme terveyden edistämiseen. Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Pitkällä aikavälillä väestötason mittarit kehittyvät myönteisesti (huom. vertailutieto on osin saatavilla viiveellä). Pitkän aikavälin tavoite on suhteellisten erojen kaventaminen koko maahan nähden. Nykytila (TP17) Lasten ja nuorten hyvinvointisuu nnitelman indikaattorit päivitetty (valtuusto 6/2017). Kouluterveysk yselyn tulokset ovat saatavilla 9/2017. Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Suhteelliset erot koko maahan nähden kaventuvat. Suhteelliset erot koko maahan nähden kaventuvat. Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla Hyödynnetään tilasto-, indikaattori- ja tutkimustietoa toimintojen ja palveluiden kehittämiseksi. Osin toteutui: tulosalueella hyödynnettiin tilasto- ja tutkimustietoa palvelujen kehittämisessä. Minkä perusteella mm. raskauden aikana tupakoivien seurantaa jatkettiin, polkutyöpari otti käyttöön nuorten tupakoinnin vähentämisen toimintamallin ja tulosalueella koulutettiin Lapset puheeksi kouluttajia. 2. Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi Kunnan tai kuntayhtymän asettamissa yhteistyöelimissä on edustus Kainuun sotesta (esim. vammaisneuvosto) Vaikutuskanavia (esim. otakantaa.fi palvelu) hyödynnetty soteja maakuntavalmistelussa (muutosfoorumi) sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisessä. Kuntalaisten osallistuminen on yleistä. Kuntalaisten osallistuminen on yleistä ja osallistumismahdollisuudet ovat monipuolisia. Lisätään ja kehitetään kuntalaisten digitaalisia vaikutuskanavia lakisääteisissä suunnitelmissa. Huomioidaan yhteistyöelimet toiminnan kehittämisessä (maakunnallinen nuorisovaltuusto, vammaisneuvostot) Tulosalueelta nimettiin edustajat vammaisneuvostoihi n ja kehittäjäasiakastoimi nta on käynnistyi aikuissosiaalipalvelui ssa.

87 81 3. Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden eri muodoissa Asiakkaan valinnanvapausmahdollisuudet lisääntyvät soveltuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kainuun sote sai henkilökohtaisen budjetin kokeilun pilotin Kainuuseen. Palveluseteleitä vireillä (lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu). Palvelusetelit käytössä soveltuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valinnanvap aus on laajasti käytössä sosiaali- ja terveydenhu ollon palveluissa. Valinnanvapauden kehittäminen soveltuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa (esim. palvelusetelit, valinnanvapauslaki ja henkilökohtainen budjetti) muuttuvan lainsäädännön mukaisesti. Vammaispalveluissa otettiin käyttöön palveluseteli henkilökohtaisen avun järjestämisessä Tulosalueelta vammaispalvelut ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut osallistuvat Avain Asiakas, Erinomainen ja HB pilottiin. 4. Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikeaaikaisesti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Hoito- ja palvelutakuu toteutuu lainsäätäjän edellyttämällä tavalla Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa määräaikojen ylityksiä oli edelleen vuonna 2017, mutta loppuvuonna oli enää yksittäisiä ylityksiä. Toimeentulotukihakemuksia ei ole kyetty käsittelemään lakisääteisissä määräajoissa hakemuksesta 65 (1,5 %) käsittely viivästyi. Määräajassa pysyttiin 98,5 %:sti. Kajaanissa asiakkaille ei ole voitu tarjota henkilökohtaista aikaa sosiaalityöhön lakisääteisessä 7 arkipäivän määräajassa. Ajanvaraukseton neuvonta on jouduttu aika ajoin sulkemaan työntekijöiden poissaolojen vuoksi. Toteutuu lainsäätäjän edellyttämällä tavalla. Toteutuu lainsäätäjän edellyttämällä tavalla, jopa huomattavasti määräaikavelvoitteita paremmin. Seurataan määräaikojen sekä hoito- ja palvelutakuun toteutumista ja reagoidaan poikkeamiin. Tulosalueella: Toimeentulotukihakemusten käsittelyt toteutuivat 98,88 %:sti määräajassa hakemuksesta 41 (1,12 %) käsittely viivästyi. Kajaanissa, Hyrynsalmella ja Ristijärvellä oli ongelmia henkilökohtaisen ajan tarjoamisessa sosiaalityöhön lakisääteisessä 7 arkipäivässä. Vammaispalveluissa lakisääteisessä määräajassa käsitelty 95,9 % hakemuksista ajalla TYP:ssä asiakkaille on tehty palvelutarpeen arviot lakisääteisessä 3 kuukauden määräajassa. Lapsiperheiden terveydenhuoltopalve luissa hoitotakuuajat ovat toteutuneet.

88 Aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoito lakkasi 5/2017 ja Rajamiehentien yksikkö aloitti toiminnan 5/2017. Kehitetty yhteistyötä uuden sosiaaliasiamiehen kanssa Asiakastyytyväisyys säilyy korkealla tasolla TYP:ssa palvelutarvearviot on tehty lakisääteisessä 3 kuukauden määräajassa. Lastensuojelun lakisääteiset määräajat (katso teksti). väh. 4,5 väh. 4,5 Vastaajien lukumäärä kasvaa. 82 Kehitetään toimintaa potilas- ja sosiaaliasiamiesten raportit huomioiden. Terveydenhuollon vastuualueella on tehostettuja asiakaspalauteviikkoja järjestetty. Kirjallisten palautteiden keskiarvo on 4.2-4,6. Strateginen päämäärä Henkilöstö ja uudistuminen Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla 5. Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä Riittävät ja säännönmukaiset työyhteisökokoukset, työnohjaus ja kollegiaalinen tuki toteutuvat Soten johtoryhmävalmennuksesta (kevät 2017) siirretään soveltuvin osin hyviä käytäntöjä kokouskäytäntöihin. Aikuissosiaalipalveluiden ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden esimiesten yhteinen ryhmätyönohjaus on jatkunut Toimivat kokouskäytä nnöt ja LEANperiaatteiden soveltaminen johtamisessa sekä lähiesimiesty össä soveltuvin osin. Erinomainen johtamis- ja esimiestyö. Työnohjaus ja kollegiaalinen tuki sekä muu tarvittava tuki lähiesimiestyölle. Riittävät ja säännönmukaiset työyhteisökokoukset (esim. johtoryhmät). Perhepalveluissa kokeillaan suppeaa ja laajennettua johtoryhmätyöskentelyä. Lisättiin vastuualueiden välistä yhteistyötä ja yhdessä tekemistä.

89 83 6. Uuden sairaalan ja maakunta/soten muutosten suunnittelu ja läpivieminen 7. Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista Toimiva muutosjohtami nen toiminnan kaikilla tasoilla Kehityskeskustelut toteutuvat suunnitellusti Henkilöstömittarien myönteinen kehitys Edelleen kehityskeskust eluiden seurantatilasto on epäluotettava. Kainuun soten henkilöstörapo rtissa luotettavin tieto. Aikuissosiaalip alveluissa kehityskeskust elujen toteuma oli 63 %. ks. tarkemmin tilasto-osa alla. Aikuissosiaalipalveluissa Kajaanissa työntekijöiden poissaolot lisääntyivät sisäilmastoongelmien vuoksi. AVI teki työsuojelutarkastuksen ja mennessä on tehtävä selvitys toimenpiteistä ja aikataulusta sisäilmasta johtuvien vaarojen ja haittojen poistamiseksi. Etsitään väistötiloja. Osallistutaan muutosvalmisteluun. Kehityskesku stelut toteutuvat 100 %:sti. Henkilöstön hyvinvointi kehittyy myönteisesti. Muutokset toteutettu yhteistyössä henkilökunna n kanssa. Kehityskesku stelut toteutuvat 100 %:sti. Henkilöstön hyvinvointi kehittyy myönteisesti Osallistutaan aktiivisesti muutosten valmisteluun (ml. aktiivinen viestintä). Uusi sairaalasuunnittelu vaatinut paljon työaikaa eri henkilöstöryhmiltä Kehityskeskustelut toteutuvat suunnitellusti. tulosalueen kehityskeskustelut eivät toteutuneet 100%:sti. Esimiesten vaihtuvuus laskenut kehityskeskusteluje n toteutumista Seurataan ja puututaan tarvittaessa: sairauspoissaolot, ylityövapaat, työtapaturmien ja ammattitautien kehitys, henkilöstön väkivaltatilanteet (ks. mittaritaulukko alla) Työn vaarojen kartoitus- ja riskien arviointi tehdään joka toinen vuosi. Osa aikuissosiaalipalvelujen Kajaanin henkilöstöstä siirtyi väistötiloihin ja osan siirtymistä eri väistötiloihin valmisteltiin loppuvuonna.

90 84 Strateginen päämäärä Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) 8. Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla Mittarit/ arviointikriteerit Kansalliset tilastot (mikäli käytettävissä) Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla Tiedolla johtamista kehitetään ja hyödynnetää n. Asiakas- ja prosessitieto on osa erinomaista tiedolla johtamista. Asiakas- ja prosessi- ja kustannustietoa hyödynnetään hoito- ja palveluketjujen kehittämisessä. Johdon työpöytää ja tietojärjestelmiä kehitetään. 9. Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiin sa Sähköisen asioinnin kehittäminen laajaalaisesti Uudet Internetsivut otettiin käyttöön 4/2017. Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköinen asiointi on luonnollinen osa joustavaa toimintaa. Laajennetaan ja parannetaan digitaalisia asiointipalveluja (mm. Omasote, Internetsivut). Vammaispalveluissa on otettu käyttöön henkilökohtaisen avun ja omaishoidon vapaan sähköinen palvelusetelijärjestelmä PSOP. Omasoten käyttöönottoa on laajennettu mm matkailijarokotuksiin ja naistentautien- ja äitiyspkl:lle 10. Johdamme hoito- ja palveluketjuja asiakaslähtöisesti integroituna kokonaisuutena läpi organisaation Toimivat, hoito- ja palveluketjut (Lean) Maakunnallisen hoitoketjun rakentaminen seksuaalisuutta loukkaava väkivaltaa kokeneen auttamiseksi; Thl:n ohje 5/2016) aloitet- Ajantasaiset hoito- ja palveluketjuja Ajantasaiset hoito- ja palveluketjuja Onks tää normaalia chat palvelun ja En jaksa chatin kokeiluun osallistuminen Kehitetään Leanosaamista. Jatketaan johdon katselmuksia. Johdonkatselmuksi a siirrettiin vuodelle 2019 Tulosalueelta osallistuttiin palveluohjauksen

91 85 tu Vammaispalveluissa valvontakäynnit yksityisiin yrityksiin tehdään vuosittain. Valvontakäynnit/johdon katselmusten tekeminen oman toiminnan yksiköihin on aloitettu. geneerisin mallin suunnitteluun. Tehtiin valvontakäynnit yksityisten palveluntuottajien yksiköihin. Vammaispalvelujen kehitysvammapalveluiden asiakasprosessin päivittäminen on aloitettu. 11. Uudistamme palveluita saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun varmistamiseksi Potilas- ja asiakasturvallisuuden myönteinen kehitys Lastensuojelun laitos- ja ammatillisten perhekotien valvontakäynnit yksityisiin yrityksiin tehtiin syksyllä Itsemääräämiseen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvän lain soveltamisohjeita tarkennettu. Kehitysvammapalveluiden palveluesimiehet, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat sekä kehitysvammapoliklinikan henkilökunta osallistuneet kertauksena lakia koskevaan koulutukseen. Kehitysvammapalveluiden omavalvontasuunnitelmat on päivitetty. Aikuissosiaalipalveluissa on päivitetty tuki- Myönteinen kehitys. Myönteinen kehitys. Seurataan HaiProja QPro-ilmoitusten kehitystä, puututaan poikkeamiin. Ajantasaiset toimintakäsikirjat ja omavalvontasuunnitelmat. Tulosalueella päivitettiin aikuissosiaalityön ja kehitysvammapalvelun asiakasprosessit Lean-periaatteiden mukaisesti Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa laadittiin sosiaalihuoltolain mukaisten valvottujen ja tuettujen tapaamisten asiakasprosessi. Lisäksi uudistettiin kotipalvelun asiakasprosessi. Sosiaalipäivystystä

92 86 henkilötoiminnan, sosiaalisen luototuksen, työttömien terveystarkastuksiin ohjaamisen ja eläkeselvittelyprosesseja. Aikuissosiaalipalvelut ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat yhdessä valmistelleet ennakollisen lastensuojeluilmoituksen prosessia ja prosessivastuun siirtämistä aikuissosiaalityöhön. koskevaa ohjeistus päivitettiin huomioiden sosiaalipäivystysuudistuksen muutokset. Kehitysvammapalveluissa on aloittanut toimintansa uusi puitesopimuksen mukainen asumisyksikkö Kajaanissa. 12. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja Tietosuojan ja -turvan taso on korkealla Toiminta ja tietojen käsittely on hyvän tietojenkäsitt ely- ja tiedonhallinta tavan mukaista Toiminta ja tietojen käsittely on hyvän tietojenkäsitt ely- ja tiedonhallinta tavan mukaista Osallistutaan EU:n yleisen tietosuojaasetuksen toimeenpanoon muuttuva lainsäädäntö huomioiden. Strateginen päämäärä Talous Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) 13. Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa 14. Uuden organisaation Mittarit/ arviointikriteerit 13.1 Talousarvion toteutumiminen suunnitellusti Osallistuminen valmisteluun Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2018 kursiivilla Tilinpäätös toteutuu realistisen ja palvelut turvaavan talousarvion mukaisesti (nollatulos). Tilinpäätös toteutuu realistisen ja palvelut turvaavan talousarvion mukaisesti (nollatulos). Erinomainen organisaatio Realistinen ja täydellisyysperiaatteen mukaisesti laadittu talousarvio. Ei toteutunut, talousarvio laadittiin alijäämäiseksi. Talouden jatkuva seuranta, poikkeamien selvittäminen. Toteutui; talouden toteutumista seurattiin säännöllisesti. Osallistutaan osaltaan sote- ja

93 87 talouden valmistelu, simulointi ja organisaatioraken ne 15. Järjestämme palvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti 15.1 Kansalliset vertaisarviot, benchmarking ja tilastotiedot ks. tarkemmin mittaritaulukko alla. käytössä. Kustannuserot kaventuvat koko maan keskiarvoon nähden. maakuntauudistuks en valmisteluun. Toteutui Kustannusrakennetta selvitetään, kehitetään ja muutetaan toiminnoittain. Aikuissosiaalipalveluissa vahvistettiin sosiaalityötä/sosiaaliohjausta nimikemuutoksin. PERHEPALVELUT 1000 Hallinto, Lapsiperheiden terveydenhuolto, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Aikuissosiaalityö ja Vammaispalvelut Talousarviomuutokset Toteuma -% Muutos % TP 2017/TP 2018 Muutos-% KS 2018/ TP 2018 Muutos TP Muutos KS 2017/TP / TP 2018 TP 2017 TA 2018 KS 2018 TP 2018 TOIMINTATUOTOT ,3 2,9-5, Myyntituotot ,9 18,8 18, Maksutuotot ,3 1,1-15, Tuet ja avustukset ,6-36,9-31, Muut tuotot ,8-4,5-10, TOIMINTAKULUT ,7 2,0 2, Palkat ja palkkiot ,5 3,8 1, Henkilösivukulut ,6-1,2-0, Henkilöstökulut ,1 2,7 1, Asiakaspalvelujen ostot ,6 3,4 17, Muiden palvelujen ostot ,1 0,7-5, Palvelujen ostot yhteensä ,3 2,7 10, Aineet ja tavarat ,9-11,1-18, Avustukset ,6-0,9-10, Vuokrat ,1 2,4-4, Muut kulut ,6-5,3-17, TOIMINTAKATE ,5 1,9 3, Rahoituskulut ja -tuotot ,0 50,0 0, VUOSIKATE ,5 1,9 3, POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,7 30,8 4, SATUNNAISET ERÄT ,0 0, TILIKAUDEN TULOS ,5 2,0 3, VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,5 2,0 3, Mittarit/tunnusluvut Mittari / Tunnusluku 1 TP2014 TP2015 TP2016 TP2017 TA2018 tavoite Asiakas ja asukas Kelan kansantauti-indeksi, ikävakioitu sairaalahoidon 0-17 v. potilaat / 1000 vastaavanikäistä 127,9 (100) 98,7 (70,1) 127,3 (100) 98,0 (70,3) 126,2 (100) 101,6 (67,2) Toteuma 1-12 kk/ ,6 < 120,0 Tieto ei saatavilla 82,6 < 98,0 Tieto ei saatavilla (65,8) 1 vertailutietona Kainuun sairaanhoitopiiri ja koko maa; ks. osin kuntakohtainen tieto, Talouslukujen vertailutietona sairaanhoitopiirin ja koko maan tiedot, ks.

94 toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-20 v., % vastaavan ikäisestä väestöstä henkilökohtaisen avun asiakkaita / asukasta hoito- ja palvelutakuun toteutuminen Asiakastyytyväisyyskysely 2 vastaajien lukumäärä 7,2 (7,2) 7,2 (7,1) 656 (317) Ei täysin toteutunut 4,5 94 7,0 (7,3) 6,9 (5,9) 581 (346) Ei täysin toteutunut 4, ,8 (7,2) 6,5 (4,6) 545 (383) Ei täysin toteutunut 4,3 78 Tieto ei saatavilla 6,7 (4,5) 567 (397) Poikkeamia, kuvattu alla tarkemmin 4,7 227 Henkilöstö ja uudistuminen kehityskeskustelut toteutuvat % % Luotettava tieto ei Henkilöstömittarit (tpv/htv2) HTV2 täydennyskoulutus sairauspoissaolot ylityövapaat työtapaturmat ja -taudit 630,3 3,00 12,99 1,1 0,17 666,3 2,82 13,07 1,8 0,17 Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Potilas- ja asiakasturvallisuus 3 HaiPro (läheltä piti) väkivaltatilanteet (henkilöstö) ,5 3,55 11,94 2,09 0, saatavilla 645,4 3,7 11,86 1,76 0,47 88 < 7,0 Tieto ei saatavilla < 6,9 Tieto ei saatavilla < 581 Tieto ei saatavilla Toteutuu Poikkeamia, kuvattu alla tarkemmin. > 4,5 4,4 > % luotettavaa tietoa ei saatavilla 652,0 > 3,0 < 13,0 < 1,5 < 0, < ,3 4,0 12,59 1,52 0, Talous Talousarvion toteutuminen ylijäämä + 1,6 M 97,9 % Toteuma % Häiriöpalvelumenojen kokonaissumma muutos % Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas (pl. varhaiskasvatus 2015-) Sosiaalitoimen nettokustannukset, 1789 euroa/asukas (pl. varhaiskasvatus (1802) 2015 ) Terveystoimen nettokustannukset, 2291 euroa/asukas (1852) Perusterveydenhuollon nettokustannukset, euroa/asukas (ml. suun (660) 723 th) Erikoissairaanhoidon nettokäyttökustannukset, euroa/asukas (1165) 1499 Toimeentulotuki, euroa/asukas 100 (136) 18,05 M 3,2 % 4080 (3655) alijäämä 0,57 M 100,8 % 18,84 M + 4,7 % 3872 (3255) 1540 (1402) 2332 (1852) 753 (618) 1501 (1209) 97 (136) ylijäämä + 0,25 M 99,6 % 19,84 M + 5,3 % 3955 (3257) 1606 (1430) 2349 (1828) 769 (604) 1496 (1198) 81 (142) alijäämä 0,57 M 20,69 M + 4,6 % 4013 (3228) 1632 (1366) 2381 (1863) 808 (590) 1525 (1221) Tieto ei saatavilla +/- 0 alijäämä 2,1 M 103,2 % 21,88 M + 5,8 % Tieto ei saatavilla Tieto ei saatavilla Tieto ei saatavilla Tieto ei saatavilla Tieto ei saatavilla Tieto ei saatavilla Olennaista toiminnassa Talouden toteutuminen Perhepalveluiden talousarvio vuodelle 2018 on laadittu erittäin tiukkaa talousarviovalmistelua noudattaen. Käytännössä talousarviota valmisteltaessa on karsittu useita vakanssiesityksiä, joita vastuualueilla on esitetty aikaisempina vuosina toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi talousarvio on laadittu asiakaspalvelujen ostoissa liian alhaiseksi. Perhepalveluissa myönnetään useita etuuksia ja hyvinvointipalveluja, jotka perustuvat yksilöiden subjektiivisiin oikeuksiin, minkä lisäksi osa tulosalueen palvelujen järjestämisvelvoite on yleisluonteinen (ns. määrärahasidonnaisia palveluja)

95 Kainuun soten jäsenkuntien ja kuntayhtymän välisen talousarvioneuvottelun ( ) perusteella Kainuun soten vuoden 2018 kustannusten kasvu sai olla enintään vuoden 2017 käyttösuunnitelma vähennettynä -2,0 %. Tulosalueen tilikauden tulos on t, mikä on 2 306t (3,5 %) enemmän kuin käyttösuunnitelma. Tilinpäätökseen 2017 verrattuna ylitystä on 1 352t (2,0 %). Toimintatuotot eivät toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti, ja toimintatuotot toteutuivat n. 332t alle arvioidun. Tämä johtui mm. oman toiminnan kehitysvammaisten asumisyksiköiden vajaakäytöstä ja perhehoidon vähentymisestä. Toimeentulotuen takaisinperintä oli arvioitu liian isoksi ja kuntouttavan työtoiminnan valtionkorvausta ei saatu arvioitua määrää. Myyntituotoissa oli nousua johtuen mm. maahanmuutajille järjestettyjen palvelujen laskutuksesta. Lisäksi perittiin joitakin sopimussakkoja yksityisiltä palveluntuottajilta. Tilinpäätökseen 2017 verrattuna toimintatuotot toteutuivat + 2,9 %:sti. Tulosalueen henkilöstökulut ylittyivät 367t. Tämä johtui kehitysvammayksiköiden ylimääräisestä henkilökunnasta, koska yksiköihin jouduttiin palkkaamaan lisähenkilökuntaa kehitysvammalain edellyttämällä tavalla. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien palkantarkistus aiheutti lisäkuluja. Yhtymähallitus antoi oikeuden talousarvion ylitykseen ( ). Talousarviota laadittaessa määräaikaisten palkkavarausta karsittiin. Suurin ylitys tulosalueella oli palvelujen ostoissa 2 811t. Tilinpäätöksen 2017 toteuma oli t ja käyttösuunnitelma vuodelle 2018 oli t, joten budjetti oli alimitoitettu. Tilinpäätökseen 2017 verrattuna vuodella 2018 käytettiin palvelujen ostoihin 775t enemmän (2,7 %). Asiakaspalvelujen ostoissa kasvua oli lapsiperheiden terveyspalveluissa ja lastensuojelun palveluissa. Ylityksen aiheuttaa välttämättömien (elinsiirrot, syöpähoidot, keskostenhoidot, lasten ja nuorten erityisen vaativat psykiatriset hoidot) hoitojen ostot ja lastensuojelun huostaanottojen määrän kasvu. Perhepalveluiden tulosalue: Tulosalueelta osallistuttiin maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun mm. osallistumalla tuottamisen-, järjestämisen- ja työvoimapalvelujen työryhmätyöskentelyyn. Perhepalvelujohtaja siirtyi soten järjestämisen vastuuvalmistelijaksi alkaen. Toiminnassa pyrittiin lisäämään vastuualueiden välistä yhteistyötä ja yhdessä tekemistä tavoitteena yhteensovittavan johtamisen toimintamalli ja voimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, tämä edellyttää tulosalueen kokonaisuuden hallintaa. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Lisäksi tulosalueella osallistuttiin useisiin kehittämishankkeisiin. Tulosalueella huomioitiin EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) ja ryhdyttiin asetuksen mukaisiin toimiin (seloste käsittelytoimisto, informointiseloste, työntekijöiden verkkokoulutukset) ja kiinnitettiin erityistä huomiota tietosuojaan ja dokumentointiin liittyviin asioihin yleensä. Palvelut kuvattiin valtakunnalliseen palvelutietovarantoon (suomi.fi). Henkilöstölle järjestettiin sisäistä kirjaamiskoulutusta sosiaalihuollon Kanta-järjestelmään valmistautumista varten. Kirjaamista on tehostettu kaikessa asiakastyössä. Vammaisten henkilöiden perhehoidon sekä lasten ja nuorten perhehoidon tukiperhepalkkioiden korvausmuotoja ja kriteerejä uudistettiin. Tukiperhepalkkioiden hoitopalkkioita korotettiin sekä luotiin uusia korvausluokkia. 89

96 Tammikuun tykkylumitilanteessa sekä heinä-elokuun helleaallon aikana varauduttiin antamaan kotitalouksille apua tarvittaessa. Varallaolon järjestäminen lisäsi tulosalueen henkilöstökuluja. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työn vaativuuden arviointi valmistui ja palkkaus tarkistettiin. Rekrytointivaikeuksia oli edelleen erityisesti sosiaalityöntekijöiden, sosiaalityöntekjöiden sijaisten, psykologien ja lääkäreiden palkkaamisessa. Tulosalueen yksiköissä on edelleen sisäilmaongelmia; Kajaanin perhekeskuksessa, Kajaanin sosiaalipalvelukeskuksen sisäilmaongelmien vuoksi valmisteltiin siirtymisiä väistötiloihin. Osa työntekijöistä siirtyi väistötiloihin keväällä Osan muutto siirtyi vuodelle Myös Sotkamon perhekeskuksessa työntekijät kärsivät sisäilmaongelmista, joita on selvitetty muiden perhekeskustoimijoiden kanssa. Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut: Palvelujen kehittämistä ja laatutyötä on tehty kaikissa vastuualueen yksiköissä. Kehittämisessä huomioitiin asiakas- ja opiskelijapalautteet sekä haittatapahtumailmoitukset. Vastuualueelta osallistuttiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vauvamyönteisyys toimintaohjelmaan, joka on osa Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelmaa vuosille Ohjelma luo perustan Vauvamyönteisyysohjelman toteuttamiselle ja Vauvamyönteisyyssertifikaatin hakemiselle. Ohjelman ja sertifikaatin avulla synnytystoimintaa pystytään markkinoimaan Kainuun ulkopuolelta tuleville synnyttäjille. Tavoitteena on synnytystoiminnan säilyminen Kainuun keskussairaalassa. Synnyttäjiä oli 508, joista 33 ulkopaikkakuntalaista. Lapset puheeksi kouluttaja koulutus toteutui Lape -hankkeen kautta. Kokeilussa oli nuorten chat ja vanhempien chat. Laatukäsikirjojen valmistelua ja omavalvontasuunnitelmia työstettiin edelleen. Uusi sairaala -suunnittelu vaati paljon henkilöstön työaikaa. Toimintamallien ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen jatkuu edelleen. Maahanmuuttopalveluista turvapaikanhakijoiden lasten- ja äitiysneuvolapalvelut siirtyivät soten palveluihin. Palkattiin 50 % terveydenhoitaja ylimääräisenä. Erikoissairaanhoidossa pysyttiin hoitotakuussa. Perheneuvolapalvelujen ja koulupsykologien tutkimusjonoja hoidettiin ostopalvelupsykologeilla ja sosiaalityöntekijöillä. Potilastietojärjestelmän LifeCaren toimintoihin liittyviä vaikeuksia oli paljon. Äitiyshuollonkertomuksen käyttöönotto viivästyi. Henkilöstö: Osa-aikatyötä tekeviä oli kaikissa ammattiryhmissä ja yksiköissä. Eläköityviä oli vuoden aikana runsaasti. Hoitohenkilökunnan rekrytoinnissa oli vaikeuksia ajoittaisten äkillisten osastojen kuormitustilanteiden vuoksi; ylimääräisen osaavan ja pätevän hoitohenkilöstön saaminen näihin ei aina onnistunut. Nuorisopsykiatrian osastolla oli useamman vaikeahoitoisen potilaan samanaikaisen haasteellisen tilanteen vuoksi vaikeuksia saada sijaisia hoitorinkeihin. Syksyn rokotuskausi vaati terveydenhoitajan lisäresurssia kahden kuukauden ajaksi, joka maksettiin puoleksi Kajaanin terveysaseman kanssa. Potilaisiin liittyviä Haipro ilmoituksia tehtiin 232 ( kpl), joista vakavia haittatapahtumia ei ollut yhtään ja kohtalaista haittaa vain kolmessa tapauksessa. Henkilöstön työturvallisuusilmoituksia oli 68, joista 31 oli potilaiden aiheuttamia haittatapahtumia. ( /23). Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toteutti tarkastuskäynnin nuorisopsykiatrialla ja lastenpsykiatrialla osana mielenterveystyön valvontaa Tiloja pidettiin siisteinä, asianmukaisina, valoisina ja värimaailmaltaan hyvin suunniteltuina. Tarkastus ei aiheuttanut jatkotoimenpiteitä kummallakaan erikoisalalla. 90

97 91 Talous: Toimintatuotot alittuivat 326 t. Asiakaspalvelujen ostot ylittyivät 1,09milj.. Palveluja ostettiin esim. TYKS:sta, TAYS:sta KYS:sta, OYS:sta ja HUS:sta, elinsiirtoihin, syöpähoitoihin, keskosten hoitoihin ja riskiraskauksiin. Huomattavaa kasvua oli nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian palvelujen ostoissa, ostopalveluja käyttivät erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevat potilaat. Muiden palvelujen ostoissa lääkäripalvelujen osto eli työvoimavuokraus oli suurin ylitys. Ostopalveluilla korvattiin perheneuvola- ja koulupsykologivajetta kunnissa lukuun ottamatta Kuhmoa, jossa vajetta ei ollut ja oma henkilöstö tuotti palvelut. Potilasvahinkovakuutuskulut ylittyivät myös. Henkilöstökuluissa ylitys oli vain 19,1t, vaikka hoitohenkilökuntaa jouduttiin hoitorinkeihin ja vierihoitoon palkkaamaan paljon. Vuokrakulut ylittyivät. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut: Sosiaalihuoltolain sekä lastensuojelulain mukanaan tuomat muutokset eivät ole kaikilta osin toteutuneet. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät käsittelevät tällä hetkellä lastensuojelulain (417/2007) mukaiset lastensuojeluilmoitukset ja pyynnöt palvelutarpeen arvioimiseksi sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaiset palvelutarpeen pyynnöt ja yhteydenotot. Näin ollen lastensuojelun työntekijät eivät pysty tekemään suunnitelmallista ja laadukasta lastensuojeluntyötä, vaan avohuollon ja sijaishuollon asiakkuudet pitkittyvät, kun lakisääteisiä suunnitelmia ei kyetä tekemään eikä ole aikaa työskennellä perheiden kanssa. Tästä aiheutuu lisäkustannuksia ja lisää sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnkuormittavuutta. Työntekijöillä on lastensuojeluasiakkaita /työntekijä sekä em. asiakasmäärän lisäksi sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkaat. Nämä tehtävät tulisi eriyttää toisistaan työntekijöiden työssä jaksamisen ja kustannusten hallinnan vuoksi. Edellä esitetty työnkuormittavuus aiheuttaa henkilöstössä suurta vaihtuvuutta. Vuoden 2018 alusta alkaen sosiaalipäivystysuudistuksessa sosiaalipäivystys on keskitetty 24/7 toiminnaksi Salmilan lastensuojeluyksikön Sos-kriisityön yksikköön. Yhteydenottoja välisenä aikana sosiaalipäivystykseen on tullut 1220 (v ), jotka koskevat 1873 asiakasta (v ). Asiakkaiden yhteydenotot edelliseen vuoteen verraten ovat moninkertaistuneet ja lisänneet merkittävästi Salmilassa tehtävää sosiaalipäivystystyötä. Perhetyön tulosyksikössä kehitettiin sosiaalihuoltolain ( /1301) mukaisen lapsiperheiden perhetyön ja kotipalvelun toimintaprosesseja. Perheohjaajan toimi muutettiin viraksi ja nimike muutettiin lapsiperheiden kotipalvelun sosiaaliohjaajaksi. Lapsiperheiden kotipalvelun sosiaaliohjaaja vastaanottaa koko Kainuun alueen jäsenkuntien lapsiperheiden kotipalvelun hakemukset, tekee asiakasohjausta ja vastaa päätöksenteosta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto järjesti kuulemisen lastensuojelun määräajoista, minkä tuloksena uhkasakolta vältyttiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki lastensuojelun määräaikoja koskevan kyselyn ajalta Em. aikana vireille tulleita lastensuojeluasian palvelutarpeen arviointeja aloitettiin lakisääteisessä määräajassa (7 arkipäivää) yhtä lukuun ottamatta kaikki. Vireille tulleista palvelutarpeen arvioinneista 100 % valmistui lakisääteisessä määräajassa kolmen kuukauden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki toisen lastensuojelun määräaikoja koskevan kyselyn ajalta Em. aikana kaikki vireille tulleet lastensuojeluasian palvelutarpeen arvioinnit aloitettiin 100 % lakisääteisessä määräajassa (7 arkipäivää). Vireille tulleista palvelutarpeen arvioinneista valmistui lakisääteisessä määräajassa kolmen kuukauden aikana viittä (5,9 %) lukuun ottamatta kaikki.

98 92 Eduskunnan apulaisoikeusmies on suorittanut tarkastuskäynnin lastensuojeluun jonka seurauksena eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyysi ilmoittamaan mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tarkastuksen johdosta. Annettu ilmoitus sisälsi selvityksen lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja lastensuojelun henkilöstöresursseista, perhehoidon ja lastensuojelulaitosten valvonnasta, asiakassuunnitelmien laadinnasta ja rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä. Lastensuojelussa on tarkastuksen jälkeen kiinnitetty erityistä huomiota havaittuihin puutteisiin koskien lastensuojelulain rajoituspäätöksiä, asiakassuunnitelmien tekoa, lapsen ja sosiaalityöntekijän henkilökohtaisia tapaamisia sekä uudistettu sosiaalihuoltolain mukaisten lapsen ja vanhemman välisten valvottujen tapaamisten järjestämisen prosessia. Vastuualueen tilikauden tulos oli 14,2 M, joten käyttösuunnitelma ylittyi 2,6 miljoonaa (122,7 %). Kasvua oli edelliseen vuoteen verraten 4,7 % (2017 TP 13,6 M ). Uudet virat ja sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien palkankorotukset kasvattivat henkilöstömenoja, mutta vastaavasti säästöä tuli täyttämättömistä viroista. Asiakaspalvelujen ostot ylittyvät 2,5 M. Ylitystä oli lastensuojelulaitosmenoissa, perhehoidon palkkioissa, perhekuntoutuksessa, tukihenkilöpalveluissa ja ammatillisissä perhekodeissa. Talousarvion laadinnan yhteydessä tehdyt karsinnat näkyvät toteumassa erityisesti palvelujen ostojen ylityksenä ja myös lastensuojelun huostaanottojen määrä on kasvanut vuodesta Aikuissosiaalipalvelut: Aikuissosiaalityössä lisättiin palvelutarpeen arviointeja sekä asiakassuunnitelmien laatimista. Myös omatyöntekijä nimettiin asiakkaille aikaisempaa useammin. Selvitettiin asiakasmääriä työntekijää kohden ja työtehtävien tasapuolisuutta työntekijöiden kesken. Kajaanissa otettiin käyttöön uusi tiimijakomalli ja asiakastiimipalaverit tavoitteena nopeuttaa asiakkaiden pääsyä sosiaalityöhön. Asiakastiimipalaverit käynnistettiin myös muissa kunnissa. Asunnottomille tai asunnottomuuden uhan alla oleville asiakkaille kehitettiin asumispalveluja. Käynnistettiin välivuokraustoiminta. Välitystilipalvelu vakiintui osaksi palveluvalikoimaa myös Kajaanissa. Asunnottomuuden purkamiseksi perustettiin tilapäismajoitustila (enintään 5 henkilölle). Asunnottomuuden ennalta ehkäisemiseksi jatkettiin tiivistä asumisen ohjausta määräaikaisen lisähenkilöstöresurssin avulla. TYPissä tehtiin palvelutarpeen arvioinnit lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa. TYPissä terveydenhoitajan resurssi ei riittänyt kaikkien asiakkaiden terveystarkastusten toteuttamiseen koko Kainuun alueella, minkä vuoksi palvelua ostettiin muutamissa kunnissa. Tehostettiin yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan toimintapaikkojen kanssa. Kehitettiin kuntouttavan työtoiminnan toimintatapoja ja selkiytettiin prosesseja ja toimintaohjeistusta. Sosiaalisen luoton päätöksiä tehtiin vuonna 2018 yhteensä 39. Sosiaalisen luototuksen euron pääoma ei aivan riittänyt vastaamaan luoton kysyntään. Tehtiin tiivistä yhteistyötä sosiaalista kuntoutusta kehittäneen SOS Kainuu -hankkeen ja sosiaalityön sisältöjä ja rakenteellista sosiaalityötä kehittävän ISO SOS -hankkeen kanssa. Osallistuttiin OTE-, Tolokusti Sotkamossa -, ITTE-, LAPE-, Katajainen- ja Elämää varten -hankkeiden työhön. Osallistuttiin valtakunnallisen maakunnallistuva aikuissosiaalityöverkoston -kehittämistyöhön sekä Kajaanin romanityöryhmän työskentelyyn. Osallistuttiin Kopakka-hankkeen valmisteluun TE-hallinnon johdolla. Käynnistettiin kehittäjäasiakastoimintaa.

99 Toimeentulotuhakemuksista 98,88 % käsiteltiin lain edellyttämässä 7 arkipäivän määräajassa. Saapuneista 3877 hakemuksesta 43:n päätös viivästyi (1,12 %). Ylityksiä tapahtui muissa kunnissa paitsi Hyrynsalmella ja Ristijärvellä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyysi selvitystä hakemusten viivästyneestä käsittelystä. Aluehallintovirasto kehotti päätöksessään huolehtimaan omavalvonnan keinoin, että täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittely toteutuu jatkossa lakisääteisessä määräajassa. Toimeentulotukihakemuksista jätettiin sähköisesti 4,9 % (188 kpl), edellisenä vuonna 4,0 % eli 150 kpl. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan ehkäisevää toimeentulotukea tulisi myöntää vähintään 3,3 % perustoimeentulotuen määrästä. Kela myönsi Kainuun soten kunnissa perustoimeentulotukea yhteensä 5,73 M ja Kainuun sote ehkäisevää toimeentulotukea 0,36 M eli 6,28 % perustoimeentulotuen määrästä. Kajaanissa, Hyrynsalmella ja Ristijärvellä asiakkaille ei kyetty antamaan tapaamisaikaa lain edellyttämässä 7 arkipäivässä, muualla Kainuussa lain edellytys toteutui. Aikuissosiaalityön tunnettuutta lisättiin käynnistämällä matalan kynnyksen sossu -jalkautumistoiminta toimistojen ulkopuolelle. Myös aikuissosiaalityön facebook-sivut avattiin ISO SOS -hankkeen toimesta. Aikuissosiaalipalvelujen talous toteutui kokonaisuutena lähes suunnitelman mukaisesti. Talousarvioon oli varattu määrärahaa kaikkiaan 3,84 M ja ylitystä oli 0,07 M (toteuma 101,8 %). Tulokseen vaikutti toimintatuottojen alittuminen. Toimintakulut ylittyivät henkilöstömenoissa johtuen sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien palkankorotuksista sekä yleiskorotuksista. Kotitalouksille myönnetyt avustukset ylittyivät ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen tehdyn karsinnan vuoksi. Ylimääräisenä kustannuksena oli Kajaanin sosiaalipalvelukeskuksen muutto väistötiloihin. Vammaispalvelut: Perhepalvelujohtajan siirtyminen soten järjestämisen vastuuvalmistelijaksi johti sijaisuuksien ketjutukseen vammaispalveluissa, mikä osaltaan aiheutti yksilöasiain jaostolle valmisteltavien asioiden viivästymistä. Vammaispalvelulain mukaisia viranhaltijapäätöksiä tehtiin vuonna 2018 yhteensä 1207, joista 41 hakemuksen käsittelyynotto ylitti lakisääteisen määräajan (7 vrk) ja 8 viranhaltijapäätöksen tekeminen ylitti lakisääteisen määräajan (3 kk). Lakisääteisessä määräajassa käsiteltiin (hakemuksen käsittelyynotto ja päätöksenteko) siten 95,9 % hakemuksista. Kehitysvammapalvelujen asiakasprosessi uudistettiin lean-menetelmällä. Kehitysvammapalvelujen oman toiminnan yksikköjen asumispalvelujen ja työ- ja päivätoiminnan sekä perhehoidon hakemusten käsittely ja viranhaltijapäätösten teko siirrettiin sosiaalityö ja - palvelut -tulosyksikön sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille. Otettiin käyttöön sähköinen PSOP-palvelusetelijärjestelmä omaishoidon lakisääteisessä vapaassa ja henkilökohtaisessa avussa. Kehitysvammapalveluissa otettiin käyttöön uusi puitesopimuksen mukainen asumispalveluyksikkö Kajaanissa (Esperi koti Puistola) kesäkuussa Yksikön toiminnan aloittaminen viivästyi kolme kuukautta. Kehitysvammapalveluissa ei toteutunut puitesopimuksen mukaisen Validian uuden asumispalveluyksikön perustaminen. 93

100 Järjestettiin lakisääteistä yksityisten palveluntuottajien valvontaa tekemällä vuosittaiset valvontakäynnit ympärivuorokautisiin vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisiin asumisyksiköihin Kainuun alueella. Kehitysvammapalveluissa aloitettiin työ- ja päivätoiminnan nykytilan selvittäminen. Vammaispalvelujen sosiaalityössä osallistuttiin Henkilökohtainen budjetointi- ja Avain kansalaisuuteen -hankkeisiin. Toiminnallisten muutosten suunnittelua jatkettiin syksystä alkaen. Tavoitteena oli tarkastella palvelurakennetta asiakkaiden palvelutarpeiden muutoksen johdosta. Lisäksi useiden yksikköjen tilakysymykset vaativat tarkastelua sisäilmaongelmien ja puutteellisen paloturvallisuuden vuoksi. Lasten yksikön osalta tavoitteena on toimintamallin kehittäminen ja muuttaminen avohuollon palveluksi. Vammaispalvelujen sosiaalityössä kokeiltiin mobiililaitteiden käyttöä asiakastyössä. Tablettien käyttö osoittautui kuitenkin hankalaksi. Tablettien käyttöä kokeillaan seuraavaksi asumisyksiköiden päivittäiskirjauksissa. Henkilökohtaisen avun palkanlaskentaprosessin uudistaminen aloitettiin. Tulorekisterin käyttöönotto vuoden vaihteessa vaikeuttaa oleellisesti henkilökohtaisen avun palkanlaskennan suorittamista nykyisellä tavalla. Suunnittelutyö jatkuu vuodelle Vammaispalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,441 milj. KS2018 suurempana. Toimintatuottoja nostivat yllättävät/odottamattomat saadut korvaukset valtiolta ja sopimussakot asumispalveluiden puitesopimuspalveluntuottajalta. Toimintakulut toteutuivat KS2018 1,232 milj. pienempänä. Henkilöstökulujen alijäämä oli n. 0,263 milj., mutta vastuualueella säästettiin toiminnan muissa kuluissa. Henkilöstökuluja nostivat mm. kehitysvammayksiköiden ylimääräiset ohjaajaresurssit ja sairaslomien sijaiset sekä tiettyjen nimikkeiden tehtäväkohtaisien palkkojen palkantarkistukset ja henkilöstön palkkojen yleiskorotukset. Eräissä palveluissa palvelujentarve oli arvioitua vähäisempää, kuten kehitysvammaisten perhehoidossa, vammaispalvelulain mukaisessa pitkäaikaisessa palveluasumisessa, henkilökohtaisen avussa ja asunnon muutostöissä Sairaanhoidon palvelujen tulosalue Vastuuhenkilö: Hallintoylilääkäri Esa Ahonen Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Näkökulmat Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas HYVINVOIVAT KAINUULAISET Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA

101 95 Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Talous TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme kainuulaisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä tuemme itsenäistä selviytymistä. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus Visio 2026 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Strateginen päämäärä (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa; sama kuin ky tasolla) Asiakas ja asukas Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään; sama kuin ky tasolla) 1. Parannamme kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhteistyössä kuntien, yksityisten palveluntuottajien, kolmannen sektorin kanssa ja Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) 1.1 Kansantautien vakioitu summaindeksi Nykytila (TP17) ,6 (vuoden 2017 tieto) Terveyden edistämisen toimenpideohj elma jatkuu suunnitellusti Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk /2018 kursiivilla 127,2 123,2 Suurten kansansairauksien ennalta ehkäisy Toimenpideohjelma etenee suunnitellusti

102 96 panostamme terveyden edistämiseen. 2. Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi 3. Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden eri muodoissa 2.1 Yhteistyöverkostojen, kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden määrä 3.1 Ulkokuntalaisten lkm terveydenhuollossa 2.1 Kuntakierrokset ja muutosfoorumit toteutuneet 2017 Toimenpiteet jatkuvat MIF hankkeeseen osallistuminen edennyt suunnitellusti - Palvelu- ja asiakasseteleiden käyttökelpoisuuden arviointi 4. Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikeaaikaisesti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. 4.1 Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen 4.1 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 4.1 Ennakoivan toiminnanohja usjärjestelmän kehittäminen valmisteilla Qpro asiakaspalaute käytössä SAPA:ssa, ka 3,8 (asteikko 1-5) Omavalvonnan ja asiakasyhteistyön kehittäminen Asiakastyytyväisyys 4,6/5 Laiteturvallisuus kattavassa seurannassa ja suunnittelussa (KSL) 4.1 Yhteydenotot potilasasiamieheen 4.1 Ohjeistus päivitetty 2017 Toiminnan kehittäminen potilaspalautteiden perusteella Strateginen päämäärä Henkilöstö ja uudistuminen Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk /2018 kursiivilla 5. Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä 5.1 Kehityskeskustelujen %-osuus (yli vuoden kestoisissa palvelusuhteissa) 100% 100% Kehityskeskustelut toteutettu kattavasti 5.1 Turvallisuuskulttuurikysely (joka 3. vuosi) 5.1 Kyselyä ei tehty 2017, uusintakysely 2018 Toteutuu 2018 Kysely tehdään 2019

103 97 6. Uuden sairaalan ja maakunta/soten muutosten suunnittelu ja läpivieminen 7. Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista 7.1 Sairauspoissaolot 7.1 Työhyvinvointikysely 7.1 Täydennyskoulutuspäivät / henkilö 7.1 Tehty Uusi sairaala hankkeen mukaisena yli 3 päivää Suunnitelman mukaiset toimenpiteet käynnistetty Muutoksen hallinta ja johtaminen Henkilöstön ja esimiesten tukeminen muutoksessa Työhyvinvointikysel yn tulosten läpikäynti ja tarvittavat toimenpiteet Osaamisen kehittämisen suunnitelmat laadittu, osaamiskartoitukset Strateginen päämäärä Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP17) Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk /2018 kursiivilla 8. Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla 8.1 Asiakaskokemusten mittaus 8.1 Tietotarpeet 8.1 Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistaminen 8.1 Johdon työpöydän laaja käyttööotto ja hyödyntämine n Erilaisista palautekanavista saadun tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä ja parantamisessa Johtamisen ja organisaatiorakente en uudistaminen suunnitelman mukaisessti 9. Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osal- 8.1 Johdon katselmusten toteutuminen 9.1 Sähköisten asiointipalvelujen käyttöaste 8.1 Tot.aste 80 % 9.1 LifeCare päivitys tehty 6/17, päivitys jatkunut edelleen 2018 Johdon katselmusten toteuttaminen suunnitelman mukaisesti Oma soten hyödyntäminen Kuntouttavan työotteen

104 98 listumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiin kehitäminen 10. Johdamme hoito- ja palveluketjuja asiakaslähtöisesti integroituna kokonaisuutena läpi organisaation 11. Uudistamme palveluita saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun varmistamiseksi 10.1 Toimivat hoito- ja palveluketjut 11.1 Omavalvonta 11.1 Toimintajärjest elmän päivitys aloitettu versioon 9001:2015. Koulutukset/ty öpajat 10/2017 alkaen vastuualueiden keskeiset prosessit kuvattu Osa toiminnasta sertifiointiarvioinnin piirissä keskeiset hoito-ja palveluketjut kuvattu Prosessien johtaminen toimii Toiminta sertifiotu Keskeisten hoito-ja palveluketjujen ja prosessien kuvaus on kesken. Prosessikatselmuksien käynnistys ei toteutunut. Palveluiden ja prosessien uudistamisessa hyödynnetään Lean kehittämistä Uudistettu vastuualueiden laatukäsikirjat vastaamaan ISO 9001:2015 standardia 12. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja 12.1 Toiminta ja tietojen käsittely on hyvän tietojenkäsittelyja tiedonhallintatavan mukaista 12.1 Toiminta ja tietojen käsittely on hyvän tietojenkäsittelyja tiedonhallintatavan mukaista Tietosuojan ja tietoturvan omavalvontaa laajennettu Strateginen päämäärä Talous Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät (sama kuin ky tasolla) 13. Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa 14. Uuden organsiaation talouden valmistelu, simulointi ja organsiaatioraken ne 15. Järjestämme palvelut asiakaslähtöisesti ja kustan- Mittarit/ arviointikriteerit 13.1 Talousarvio ja tilinpäätös 15.1 Valtakunnalliset vertailutiedot Nykytila (TP17) 13.1 Toteutunut suunnitellusti Tavoite 2018 Tavoite 2026 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk /2018 kursiivilla Toteuma vuoden 2018 käyttösuunnitelman mukaisena Toteuma vuoden 2026 käyttösuunnitelman mukaisena Vastuualueiden toteuma / käyttösuunnitelma Kustannustehokas toiminta Uuden sairaalan konseptin mukainen toimenpideohjelma etenee suunnitellusti Vertailutiedot valtakunnallisen valmistelun yhteydessä

105 99 nustehokkaasti SAIRAANHOIDON PALVELUT Hallinto, Radiologia, Patologia, Lääkehuolto, Ensihoito, Leikkaus ja anestesia, Teho ja Hoidolliset tukipalvelut Toteuma -% Muutos % TP 2017/TP 2018 Muutos-% KS 2018/ TP 2018 Muutos TP Muutos KS 2017/TP / TP 2018 Talousarvio- TP 2017 TA 2018 muutokset KS 2018 TP 2018 TOIMINTATUOTOT ,6 0,7-15, Myyntituotot ,3-12,1-13, Maksutuotot ,6-0,7 1,6-3 7 Tuet ja avustukset ,5 1,6-19, Muut tuotot ,0-170, TOIMINTAKULUT ,5 7,9 8, Palkat ja palkkiot ,7 8,9 9, Henkilösivukulut ,9 0,8 2, Henkilöstökulut ,3 7,3 8, Asiakaspalvelujen ostot ,0-33,3 0,0-1 0 Muiden palvelujen ostot ,0 18,7 17, Palvelujen ostot yhteensä ,0 18,6 17, Aineet ja tavarat ,1 1,2 6, Avustukset ,0 0, Vuokrat ,6 11,0-2, Muut kulut ,8-12,5-46, TOIMINTAKATE ,1 9,0 13, Rahoituskulut ja -tuotot ,0-100, VUOSIKATE ,1 9,0 13, POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,8 0,4-20, SATUNNAISET ERÄT ,0 0, TILIKAUDEN TULOS ,4 8,9 12, VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,4 8,9 12, Mittarit/tunnusluvut Mittarit/ Tunnusluvut TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA2018 Toteuma 1-12 kk /2018 Lääkerivit Solusalpaajat Lääkevalmistus Ensihoidon hälytykset Leikkausmäärät Radiologian tutk KNF + isotooppi Henkilöstö ja uudistuminen Sair.poissaolot pv pv pv pv HTV 301, , ,6 Palveluiden järjestäminen Infektioiden torjuntaohjelma 85 % 90 % 90 % 95 % 90 % Talous

106 100 Olennaista toiminnassa Lääkehuolto Osastofarmasiaa on kehitetty siten, että se on siirrettävissä Uuden sairaalan toimintakäytäntöihin vuodesta 2019 alkaen. Lääkehuollon automaatiota on kehitetty valmistautumalla elääkekaappien käyttöönottoon. Osastofarmasiaa ja lääkehoidon arviointia (LHA) on kehitetty ja laajennettu siten, että arviointitukea on käytettävissä lääkehoidon ongelmatilanteissa. Lääkehuolto on osallistunut aktiivisesti Turvallinen lääkehoito kehitystyöhön ja katkeamattoman lääkehoitoprosessin valmisteluun. Radiologia Uutta hoitohenkilökuntaa on aloittanut yhteensä kolme henkilöä. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet -30,7 % edellisen vuoteen verrattuna. Radiologitoiminta on pysynyt ennallaan. Virkaradiologeja ei ole saatu rekrytoitua. Keväällä 2018 ylilääkärirekrytointi aloitettiin ulkopuolisen toimijan avulla. Lopputulos ei vielä selvillä v.2018 lopussa. Päivystys on jouduttu hoitamaan poikkeuksellisesti OYS:n kautta viisi (5) kertaa. SPECT- laite on ollut yli 130 pvää pois käytöstä 08/ /2018 välisenä aikana. Perehdytyssuunnitelmat eivät ole toteutuneet suunnitellusti. SPECT- laitteen toiminnan tehostamiseksi on käytetty OYS-fyysikkosopimuksen fyysikkoasiantuntemusta. MR-tutkimuksia on tehty lisäiltoina henkilöstöresurssin salliessa. MR-tutkimuslaitteelle on perehdytyksessä saatu kaksi uutta röntgenhoitajaa. Omana toimintana tehtävien MRtutkimuksien määrä on lisääntynyt 6 %. TT-tutkimukset ovat lisääntyneet 10,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Osa lisäyksestä johtuu kirjauksen muuttumisesta. HRT-TT- tutkimus kirjataan kahtena erillisenä tutkimuksena, jos lääkäri on pyytänyt kuvaamaan myös thx-tt-tutkimuksen. KNF- yksikössä yöpolygrafia- ja MWT- tutkimukset ovat lisääntyneet. Viime vuoteen verrattuna lisäys kaikkien KNF- tutkimuksien osalta on 2,8 %. Työkierto on jatkunut isotooppi- ja KNF- yksikön välillä. Isotooppitoiminnassa oli STUK- auditoinnin (2016) ja kehittämissuosituksien arviointi maaliskuussa Suositukset saatiin toteutettua määräajassa. Paltamon terveysaseman toiminta on ollut kaksi kuukautta sulussa laiterikon johdosta. Toimintaa on jatkettu toukokuussa; kuvaukset joka kolmas viikko, UÄ- tutkimukset noin 5 viikon välein. Muut terveysasemat ovat toimineet normaalisti. Kajaani ta. + 0,6 % Kaks. - 0,6 % Kuhmo - 1,6 % Paltamo -19, 1 % 607 Sotkamo + 1,6 % Suomussalmi - 6,9 % KNF -tutkimukset +2,8% 1.780

107 101 Isotooppitutk 323 (ed. vuosi 171, toiminta osa vuotta) Leikkaus-anestesia Pientoimenpiteiden tekeminen (canalis carpi ja laser-suonikohjut) aloitettiin kirurgian poliklinikalla leikkausosaston henkilökuntaresurssilla keväällä 2018, syksystä alkaen toimintaa on toteutunut 1 pv /vk. Ortopedikonsulttien tekemät proteesileikkaukset ja muu ortopedia ovat lisääntyneet. Leikkaus-anestesia vastuualueelle on tehty laatukäsikirja Ulkoinen auditointi elektiivisen leikkauspotilaan hoitoketjusta oli ja sertifikaatti saatiin Akuutti kirurginen leikkauspotilas- hoitoketjun kehittäminen on aloitettu syksyllä 2018 yhteistyötahojen kanssa. Heinäkuun ajan toiminta oli supistettua hoitohenkilöstön ja lääkärien kesälomien vuoksi. Sairauspoissaolojen määrä on suurentunut edelliseen vuoteen verrattuna, johtuen pitkistä sairauslomista. Herko on auki edelleen 4 yötä/viikko/4 potilaspaikkaa. Vuonna 2018 hankittiin sähköinen anestesiatietojärjestelmä, jonka työstäminen jatkuu 4/2019 saakka, jonka jälkeen tuotanto käynnistyy 5/2019 alkaen. Tehohoito ja tehotarkkailu Ensimmäistä neljännestä leimasi uuden toiminnan käynnistäminen. Valvontahoitopaikkojen lisääminen 5 sairaansijalla ( 2 teholle RTG -huoneeseen ja 3 osastolle 9) ei toteutunut odotetusti. Osastolla 9 olevat 3 paikkaa jouduttiin pitämään kiinni helmikuun puolenvälin jälkeen koska hoitajaresurssit olivat vajaat, lisäksi osaamisessa oli vajetta. Alkuvuoden suuri kuormitusprosentti hankaloitti myös uuden toiminnan aloittamista. Lääkärityönjako valvontapotilailla on ollut haasteellista hyvistä ohjeista ja kriteereistä huolimatta, tähän on haettu ratkaisuja yhteisillä kehittämiskokouksilla ja seurannalla sekä luomalla kriteerit teho- ja valvontapotilaaksi ottamiselle. Potilaskuormitus on ollut alkuvuonna korkea mikä omalta osaltaan on lisäsi osaamisen vajeen näkyvyyttä, mikä tasaantui myöhemmin. Potilaspalautteet ovat olleet erittäin hyviä toiminnan muutoksen aiheuttamista haasteista huolimatta. Henkilöstöasiat Koulutuspäivät 185,2 työpäivää josta tulee 3,2 päivää/hoitaja. Oppiportin kautta suoritettavien kurssien ja koulutusten osuus on noussut ja nostaa koulutusprosenttia. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet 91%. Kehityskeskustelut eivät ole toteutuneet hoitovapaalla olleiden hoitajien kanssa eikä loppuvuodesta tulleiden uusien hoitajien kanssa. Vakanssien määrä on lisääntynyt 14 HTV, samalla on saatu 5 sisäistä sijaista ja 4 varahenkilöä akuuttipalveluiden pooliin. Vanhempainvapaisiin tai hoitovapaisiin on saatu pätevää henkilökuntaa, myös kesälomissa oli pätevät sijaiset. Sairauspoissaoloja yhteensä 599 kalenteripäivää, joista 417 työpäivää. Prosessit Toiminta/laatukäsikirjan työstäminen on aloitettu, tavoitteena on saada laatukäsikirja palvelemaan osaston toimintaa ja perehdyttämistä. Vuodelle 2019 on suunnitteilla akuuttihoidon ulkoinen auditointi. Vaaratapahtumailmoituksissa suurin ryhmä oli lääkehoidon poikkeamat. Haittatapahtumaan johtavissa tekijöissä korostuu osaaminen, resurssit ja perehdytys.

108 Potilaspalautteita kerätty Intensiumin EQ5D kyselyn pohjalta kaikilta tehohoidossa olleilta potilailta. Omaispalautteita kerätään omaistenhuoneen palautelaatikosta. Palautteet ovat olleet hyviä ja positiivisia. Palautteet on käsitelty kuukausittain osastokokouksessa. Tehostetusti asiakaspalautteita on kerätty maaliskuussa ja syyskuussa hoidossa olleilta potilailta. Opiskelijapalautteita on kerätty sähköisesti kaikilta osastolla harjoittelussa olevilta opiskelijoilta. Palautteet harjoittelun ohjaamisesta ovat hyviä. MET- (medical emergency team) ja elvytysvalmius ovat toimineet hyvin. MET-käyntien määrä vuonna 2018 oli 279, jossa nousua edelliseen vuoteen 91 käyntiä. Henkilökunta on hoitoelvytyskoulutettu tehon omien elvytyskouluttajien toimesta. Hoitajan tekemiä osastokonsultaatioita tehtiin 23 kpl, mikä on edellisen vuoden tasoa. Tämä toiminta vaatii tehostamista. Hoidon saatavuus ja Intensium (laatu) luvut Hoidon saatavuus on ollut riittävä, ajoittain kolmen valvontapaikan (osastolla 9 ) käyttöä on jouduttu rajoittamaan henkilöstöresussivajeen takia. Tehohoitopaikkoja on ollut käytössä 4, valvontapaikkoja eristyspaikka. Hoitojaksojen määrät: TEHO 224 jaksoa, VALVONTA 494 jaksoa, AVH 214 jaksoa ja CCU 396 jaksoa, yhteensä jaksoa. Kaikkien potilasryhmien hoitopäivät yhteensä ! Valvontapotilaiden hoitopäivät 1293, avh hoitopäivät 516, CCU potilaiden hoitopäivät 1050 ja tehopotilaiden hoitopäivät Hoitopäivien määrä on lisääntynyt kolminkertaiseksi. Potilasvaihtuvuus on ollut suurta. Tehohoitokuolleisuus 2018: Kaks 2,69 % ja konsortiossa 4,65% Tehohoitopotilaiden sairausaste (APACHE II) 2018: Kaks 13 ja konsortiossa 17 Tehohoitopotilaiden hoidon intensiteetti (TISS) 2018: Kaks 26 ja konsortiossa 28 Tehopotilaiden keski-ikä 2018: Kaks 66,9 vuotta ja konsortiossa 58,6 vuotta Tehopotilaiden keskimääräinen hoitoaika 2018: Kaks 2,3 vrk ja konsortiossa 2,9 vrk Hoidon arviointi Viimeisin johdonkatselmus on pidetty Lääkehoidon arviointi toteutettiin sisäisenä arviona Kooste ja tulevaisuuden haasteet Tehopotilaiden sairauden vaikeusaste ja hoidon intensiteetti ovat pysyneet edelleen korkeana, mutta potilasaineisto on selkeästi keventynyt ja painottunut valvontatasoisiin potilaisiin. Valvontahoitopaikkoja lisätty 5 paikalla, mikä on uuden sairaalan konseptisuunnitelman mukainen tarve. Haasteellista toiminnassa ollut, että 3 valvontapaikkaa on sijainnut fyysisesti erillään osastolla 9, jonne suunniteltu joka työvuoroon 102

109 kaksi omaa hoitajaa. Tehopotilaaksi ja valvontapotilaaksi ottamisen kriteerit on sovittu ja tehty yhteistyökokouksessa, mutta kriteereiden noudattaminen ole ollut tasalaatuista. MET - toiminta on ollut suunniteltua, MET- käyntien määrä on ollut nousussa. Erikoissairaanhoidon osastojen ja poliklinikkahenkilökunnan elvytyskoulutukset järjestetty suunnitellusti, mutta osanotto koulutuksiin ei ole ollut tavoitteen mukainen. Teho- ja valvonnassa uusia hoitajia, jotka eivät vielä pysty itsenäisesti MET -hoitajina toimimaan, koska hoitajalla täytyy olla kahden vuoden työkokemus. Simulaatiokoulutuksia järjestetty teho- ja valvonnan henkilökunnalle mutta osa henkilökunnasta edelleen kouluttamatta. Syynä on resurssipula, henkilöstövajeen ja osaamisen vajeen takia. Pätevän koulutetun henkilökunnan saatavuus on vielä kohtalaisen hyvä. Äkillisiin pitkiin sairaslomiin ei ole sijaisia, tämä on aiheuttanut kuormitusta henkilökunnalle varsinkin isossa potilaskuormitustilanteessa. Poissaolot on hoidettu omalla väellä, mistä on syntynyt ylityötä ja lisätyötä. Rekrytointiin ja perehdyttämiseen on kiinnitetty, uusien työntekijöiden riittävään perehdytysaikaan on tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota. 103 Ensihoidon toimintakertomus 2018 Tiivistelmä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon hallitus on hyväksynyt ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksen perusteella ensihoitokeskus raportoi toiminnastaan kuntayhtymän hallitukselle sekä aluehallintovirastolle palvelutason toteutumisesta ja toiminnasta. Ensihoitopalvelu on vakiintunut sosiaali- ja terveydenhuollon omaksi toiminnaksi vuosien saatossa. Olemme kehittäneet jatkuvasti toimintaa lääketieteellisesti ja tuoneet ensihoitoa tarvitseville ihmisille lisää hoitomahdollisuuksia. Henkilöstö on kouluttautunut hoitotasolle ja tuonut toimintaan turvaa myös perustason yksiköissä. Ensihoidon palvelutasopäätöksen saavutettavuudet on pidetty korkeina ja ne ovat täysin vertailukelpoiset pääosin muun maan vastaaviin päätöksiin, vaikka Kainuussa on maantieteelliset haasteet ensihoidon palvelun tuotannossa. Päivystyspalvelujen ympärivuorokautinen toiminta on keskittynyt Kajaaniin, mikä merkitsee toiminnallisia haasteita ensihoidon valmiuteen muualla Kainuussa kuljetuskohteen ollessa pääsääntöisesti Kajaani. Aluehallintovirasto on kiinnittänyt huomiota riskiluokkien tasa-arvoiseen kohteluun, jonka mukaan ensihoidon yksiköt ovat jakautuneet taajamiin ympäri Kainuuta. Ensihoito on osaltaan varmistamassa ihmisten saamaa terveyspalvelua. Monessa paikassa ensihoito on viimeinen 24/7 toimiva akuutti terveydenhuollon yksikkö. Kenttäjohtotoiminta on vakiintunutta ja huolehtii ensihoidon valmiuden pysymisestä ja riskien hallinnasta ympäri vuorokauden. Ambulanssilla suoritettavat sairaalasiirrot ovat olleet jo pitkään omana toimintana. Kainuun sisäisiä sairaalasiirtoja on muutettu enemmän paaritaksilla suoritettavaksi. Muualle Suomeen suoritetut siirrot ovat pysyneet entisellä tasolla. Ensihoidon tehtävämäärän kasvu on taittunut sairaalasiirtojen tehostamisen myötä. Muun terveydenhuollon tukitehtäviä on suoritettu säännöllisesti. Lisäksi ensihoito on huolehtinut kansalaisten valistus- ja koulutustyöstä ja kouluttanut sidosryhmiä sekä kuntayhtymän omaa henkilökuntaa. Palvelutasopäätös Terveydenhuoltolaki 1326/2010 velvoittaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaavan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää tekemään alueensa ensihoidon palvelutasopäätöksen.

110 Terveydenhuoltolain nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta ensihoitopalvelusta (585/2017) säädetään yksityiskohtaisemmin palvelutason laatimisesta. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on tehnyt palvelutasopäätöksen, jossa lain ja asetuksen määrittelemät asiat käydään läpi. Ensihoitopalvelut järjestetään terveystoimen omana toimintana jokaisessa Kainuun kunnassa riskiluokituksen perustuen. 104 Ensihoidon yksiköt ja asemapaikat Ensihoitoyksiköt Taso (minimi) lähtövalmius vähintään Hyrynsalmi Perustaso välitön lähtövalmius 24/7 Kajaani Hoitotaso välitön lähtövalmius 24/7 Kajaani Hoitotaso välitön lähtövalmius 24/7 Kajaani Perustaso välitön lähtövalmius 24/7 Kajaani Kajaani, Vuolijoki Yksi hoitaja Perustaso välitön lähtövalmius 24/7 / D-tehtävät välitön lähtövalmius 24/7 Kuhmo Hoitotaso välitön lähtövalmius 24/7 Kuhmo Perustaso välitön lähtövalmius 24/7 Paltamo Perustaso välitön lähtövalmius 24/7 Puolanka Hoitotaso välitön lähtövalmius 24/7 Ristijärvi Perustaso välitön lähtövalmius 24/7 Sotkamo Hoitotaso välitön lähtövalmius 24/7 Sotkamo Perustaso välitön lähtövalmius 24/7 Suomussalmi Hoitotaso välitön lähtövalmius 24/7 Suomussalmi Perustaso välitön lähtövalmius 24/7

111 105 Palvelutason toteutuminen Ensihoitopalvelun toteutumista seurataan mm. palvelutasopäätöksessä määriteltyjen tehtävien saavutettavuuden seurannalla. Vuonna 2018 tavoitteet saavutettavuudelle olivat: OYS ERVA 2018 A/B A/B C D MED (50%) 90% 90% 90% Ydintaajama 6 min 10 min 30 min 120 min Muu taajama 8 min 15 min Haja-asutusalue 22 min 30 min 40 min (LSHP, Kainuun Sote) Muu alue Ei määritellä Ei määritellä Ei määritellä Ei määritellä Saavutettavuuden toteutumista voidaan Kainuussa seurata ATK-palvelimelle kirjautuneista tilastoista. Siinä yksikön hälytysaika, lähtöaika ja kohteessa oloaika kirjautuvat samalla missä tehtävän todellinen sijainti jää muistiin riskiluokitusta varten GPS-seurannan avulla. Kainuun ensihoitopalvelun toteutumista ja tulevaisuuden suunnittelua tehdään tarkan tilastotiedon pohjalta. Vuonna 2018 ensihoidon saavutettavuuteen vaikuttivat ensisijaisesti usean asemapaikan siirtymiset väistötiloihin. Matkaa henkilöstön tiloista ajoneuvojen luokse on sadasta metristä neljään sataan metriin. Osittain tehtävien päällekkäisyys sekä ylitöiden ehkäisemiseksi tehdyt linjaukset toivat osansa viiveisiin. Loppukesästä tullut kielto ylityö/sijaisten ottamisesta lyhytaikaisiin poissaoloihin vaikuttivat osaltaan saavutettavuuteen, koska yksiköitä oli alas ajettuna. Kesän aikana olleet sairaalasulut lisäsivät myös ensihoidon tehtäviä yksiköiden ollessa kiinni siirtokuljetuksilla. Ensihoitopalvelun toteuma 2018 (1-3 kvartaalia):