Vuosikertomus 2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

2

3 Vuosikertomus 2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sote hallitus C: 10

4 Julkaisija: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä PL Kainuu Kannen kuva: Irmeli Kärki ISBN ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Kajaani 2017 Paino: KTMP Group

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Kuntayhtymän johtajan katsaus Yleinen taloudellinen kehitys Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Kainuun Työterveys liikelaitoksen toiminnan ja talouden kehitys Yleiskatsaus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hallinto-tulosalue Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Perhepalveluiden tulosalue Sairaanhoidon palvelujen tulosalue Terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen tulosalue Vanhuspalvelujen tulosalue Ympäristöterveydenhuollon tulosalue Kainuun Työterveys liikelaitos Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat Kainuun soten tuloslaskelma Kainuun soten rahoituslaskelma Kainuun soten tase Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Kainuun Työterveys -liikelaitos tuloslaskelma Kainuun Työterveys -liikelaitos rahoituslaskelma Kainuun Työterveys -liikelaitoksen tase Kainuun Soten ja liikelaitoksen yhdistetyt tilinpäätöslaskelmat Kainuun Soten ja liikelaitoksen yhdistetty tuloslaskelma Kainuun soten ja Työterveyden yhdistetty rahoituslaskelma Kainuun soten ja Työterveys liikelaitoksen yhdistetty tase Kainuun soten konsernin tilinpäätöslaskelmat

6 2.4.1 Kainuun soten konsernituloslaskelma Kainuun soten konsernin rahoituslaskelma Kainuun soten konsernin tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet: Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot LUETTELOT JA SELVITYKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastusmerkinnät JULKAISULUETTELO

7 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Kuntayhtymän johtajan katsaus Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on ollut toiminnassa alkaen. Kainuun maakunta -kuntayhtymä hoiti aiemmin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hoidettavaksi perussopimuksella annetut tehtävät. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsenenä, jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Kuntayhtymä tuottaa kunnille myös taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon palvelut. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto niiltä osin kuin kunnat eivät itse järjestä tehtäviä sekä jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palveluita muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille sopimuksin. Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Perussopimusta uusittiin v ja uusi perussopimus astui voimaan alkaen. Puolangan kunta ostaa erikoissairaanhoidon palvelut Kainuun sote kuntayhtymältä ulkokunnan tavoin. Muut jäsenkunnat osallistuvat kustannusten rahoitukseen perussopimuksessa sovittujen maksuosuusperusteiden mukaisesti. Uudessa perussopimuksessa maksuperusteita muutettiin, koska valtionosuuslaki muuttui vuoden 2015 alusta. Kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on perussopimuksen mukaan; 1. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta 2. kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja 3. toteuttaa väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta Organisaatiorakenne Nykyinen maan hallitus on käynnistänyt sote-uudistuksen valmistelun uudelta pohjalta syksyllä Uudistuksesta aiheutuvia muutoksia kuntayhtymän toimintaan on vaikeaa arvioida tässä vaiheessa. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat ovat osallistuneet ja olleet kuultavina sote-uudistuksen valmistelussa valtakunnan ja aluetasolla. Kainuun Soten johtamisjärjestelmä on noudattanut kuntayhtymän hallituksen hyväksymää organisaatiorakennetta, Kuntayhtymän johtaja vastaa koko kuntayhtymän sisältöjen ja talouden kokonaisuudesta. Tulosaluejohtajat vastaavat omien sektoreittensa palvelujen ja talouden kokonaisuuksista. Tulos- ja vastuualueiden yhteistyömuotoina on ollut johtoryhmätyö, työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut sekä työhön sisältyvä kanssakäyminen henkilöstön ja johdon välillä. Talousarvion valmistelu- ja talouden seurantakoulutusta on järjestetty joka vuosi yksiköiden vastuuhenkilöille. Laskujen asiatarkastajille järjestetään myös vuosittain koulutusta.

8 Henkilöstön suunnittelua, käyttöä, määrää, toiminta- ja osaamistarpeiden muutoksia sekä koulutus- ja kehittämistarpeita seurataan yhteisissä keskusteluissa henkilöstön kanssa. Henkilöstöhallinnosta saadaan kuukausittain henkilöstöä koskevat raportit, jotka käsitellään tulosalueittain. Laadunhallintajärjestelmän toteutus on edennyt useiden palveluprosessien kuvausten, sisäisten ja ulkoisten auditointien merkeissä. Uusi sairaala hankkeen työryhmissä on kuvattu tulosalueiden yli meneviä prosesseja ja niiden kehittämistä. Laboratoriotoiminnot siirtyivät vuoden 2013 alusta Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien perustamaan NordLab- liikelaitokseen, jossa myös Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sairaanhoitopiiri) on omistajana ja johtokunnassa. NordLab laboratoriokeskuksen aloitteesta kliinisen neurofysiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilaboratorion toiminnat (4 HTV + varahenkilöt) siirtyivät alkaen Kainuun soten vastuulle. Toiminnat on siirretty hallinnollisesti radiologian vastuualueelle. Toimitiloja on jouduttu vuokraamaan yksityisiltä, koska etenkin keskussairaalassa on ollut sisäilmaongelmia. Työsuojelupiiri on asettanut käyttökieltoon näitä tiloja. Materiaalihallinto on edelleen vuokratiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Marraskuun alussa 2015 kuntayhtymän hallinto siirtyi Urho Kekkosen kadun tiloista Kajaanin kaupungintalon 3. kerrokseen. Talouspalvelut siirtyivät Kehräämöntie 5:een. Toimintaketjut Kuntayhtymässä on kuvattu prosesseja kehittämään laadukkaita palveluja, jotka edelleen varmistavat henkilökunnalle selkeät työnjaot ja turvalliset toimintatavat. Toimintoja on johdettu tulosalueilla valtuuston antamien tavoitteiden mukaisesti. Toimintaketjujen toimivuuden osalta on jatkettu tulosalueiden välillä olevien toimintojen kuvauksia. Henkilöstön saatavuuden ongelmat heijastuivat edelleen terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden tulosalueen toimintaan. Lääkäreiden saatavuudessa on ollut ongelmia eräillä erikoisaloilla, joskin tilanne on korjaantunut lääkärikoulutuksen sisäänottomäärien lisäännyttyä lääketieteellisissä tiedekunnissa. Sama koskee myös hammaslääkäritilannetta. Sairaanhoitajavaje on keskittynyt lähinnä lomakausiin. Perhepalveluissa on ollut pulaa kelpoisuusehdot täyttävistä sosiaalityöntekijöistä, mikä korostuu erityisesti pienissä kunnissa. Operatiivisessa toiminnassa hoitotakuussa oli jonkin verran ylityksiä esim. ortopediassa ja urologiassa. Kainuun soten tulevan toiminnan toiminnallinen suunnittelu on jatkunut asetettujen tavoitteiden mukaisesti osana Uusi Sairaala hankkeen suunnittelua. Suunnittelussa hyödynnetään Lean menetelmiä. 2

9 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna (Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2016) Vuonna 2016 työttömyys laski kaikissa Kainuun kunnissa. Suhteellisesti nopeinta työttömyyden lasku oli Hyrynsalmella (-28 %) ja Kuhmossa (-20 %). Työttömyyden lasku oli suhteellisesti nopeampaa Kehys-Kainuussa kuin Kajaanin seutukunnassa. Kehys-Kainuussa työttömyys laski 372:llä eli -18 % ja Kajaanin seutukunnassa 607:llä eli -15 %. Joulukuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli suurin Suomussalmella (19,0 %) ja pienin Sotkamossa (12,1 %). Joulukuun lopussa TE-toimistossa oli työttömiä työnhakijoita henkeä eli 979 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa oli TE-toimistoissa joulukuun lopussa työtöntä työhakijaa, mikä on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. TE -toimistoon ilmoittautuneiden työttömien työnhakijoiden osuus oli koko maassa 13,6 %. Kainuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 15,2 %. Vuotta aiemmin työttömyysprosentti oli 17,9. Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä joulukuun lopussa 728, joka on 111 vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 30 vuotiaista vain 7 prosentilla työttömyys oli kestänyt yli vuoden. Kainuussa yhdenjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys laski joulukuussa edelleen. Joulukuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 264 vähemmän kuin vuosi sitten. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä väheni 100:lla. Joulukuun lopussa oli yhteensä yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä ollutta työntekijää (v ). 569 henkilöä oli ollut työttömänä yli kaksi vuotta. Joulukuun lopussa Kainuussa oli yhteensä 371 avointa työpaikkaa ja se on samaa tasoa kuin vuosi sitten. Kehys-Kainuussa oli avoimia työpaikkoja TE-toimistossa vuoden lopussa lähes kolmannes enemmän kuin vuosi sitten. 3 Väestö Väestön väheneminen Kainuussa jatkui vuonna Kainuulaisia oli vuoden lopussa ennakkotiedon mukaan ilman Vaalaa. Vuoden aikana väestö väheni ennakkotietojen mukaan 525 henkilöllä. Muuttoliikkeen pääosa muodostuu eri koulutustasojen (toinen aste, ammattikorkeakoulu, yliopisto) koulutusta hakevista nuorista ikäluokista, koska kaikkea tarvittavaa koulutusta ei ole välittömästi tarjolla Kainuussa ja etenkään pienissä maaseutukunnissa. Jatkossa lähes kaikki yliopistotasoinen koulutus on haettava muilta alueilta. Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutus on maakunnallisessa edunvalvonnassa keskeisessä osassa. Maire Ahopelto Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja

10 4 Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talous Tilinpäätöksen tiedot annettiin jäsenkunnille Ilman kunnille palautettavaa maksuosuutta tilinpäätös oli 3,5 milj. euroa ylijäämäinen. Kunnille palautetaan 3,5 miljoonaa euroa ylijäämää kuntien maksuosuuksien suhteessa vuodelta Ylijäämän palautus perustuu jäsenkuntien hyväksymään ja voimaan tulleeseen perussopimusmuutokseen. Vuoden 2016 alkuperäinen hyväksytty talousarvio oli ilman liikelaitoksia 3,3 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviomuutokset käyttösuunnitelmaan tehtiin nostamalla sekä toimintatuottoja että menoja siten,että koko kuntayhtymän tulos pysyi näin alkuperäisen talousarvion mukaisesti 3,3 milj. euroa alijäämäisenä. Käyttösuunnitelman 2016 toimintakulujen kasvuprosentti tilinpäätökseen 2015 verrattuna oli 2,3%. Käyttösuunnitelma hyväksyttiin hallituksen kokouksessa käyttösuunnitelman toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) olivat yhteensä 330 miljoonaa euroa ja toimintakulut yhteensä 327 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen toteutumisaste oli käyttösuunnitelmaan verrattuna 98,8 prosenttia. Toimintatuotot alittuivat talousarvioon/käyttösuunnitelmaan nähden n. 3,8 milj. euroa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle vuonna 2016 kertyvä 3,5 miljoonan euron ylijäämä kirjataan ylijäämän vähennyksenä siten, että käyttötaloudessa se näkyy kuntien maksuosuuden vähentymisenä eurosta ,1 euroon. Vuonna 2015 hyväksytyn uuden perussopimuksen mukaan vuoden 2016 tilinpäätöksen tulos on kuntayhtymän osalta ilman liikelaitosta nolla (0) euroa ja kuntayhtymän yli/alijäämätilin saldo on samoin nolla (0) euroa. Kuntien maksuosuus laski 1,3 % alkuperäisestä talousarvioon/käyttösuunnitelmaan 2016 varatusta maksuosuudesta. Kuntien maksuosuus laski vuodesta 2015 vuoteen 2016 yhteensä euroa eli 0,3 %. Kuntien maksuosuus on ensimmäistä kertaa laskeva edellisvuoteen verrattuna vuosien toimintaan. Työterveyslaitoksen tulos vuodelta 2016 muodostui ,58 euroa ylijäämäiseksi. Alkaneen vuoden näkymät Yleinen talouskehitys Vuonna 2016 palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoimankasvu oli 1,6 %, mikä oli nopeinta kuuteen vuoteen. Ostovoimaa tuki työllisyyden lisääntyminen ja maltillinen inflaatio sekä veroasteen aleneminen. Vuonna 2017 palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman kasvu hidastuu selvästi viime vuoteen verrattuna. Vuosina ansiotaso kohoaa keskimäärin prosentin vuodessa. Maltillisten sopimuskorotusten myötä palkkasumma kasvaa vuonna ,9 %. Sekä vuonna 2017 että vuonna 2018 kansallisen kuluttajahintaindeksin odotetaan nousevan 1,3 %. Kuntayhtymän taloustilanne Kuntayhtymän perussopimukseen tehtiin alkaen muutos, jossa sovittiin, että kuntayhtymän taseeseen ei kerrytetä yli/alijäämiä, vaan yli/alijäämät tasataan kuntayhtymän ja kuntien kesken tilinpäätöksessä joko maksuosuuden palautuksella tai maksuosuuden lisäkannolla. Vuoden 2014 tilinpäätökseen perustuen kunnille maksettiin 2015 elokuussa 11,4 miljoonaa euroa maksuosuuksien palautuksia, jonka jälkeen kuntayhtymän yli/alijäämätilin saldo oli nolla euroa. Perussopimukseen perustuen kunnilta perittiin Kainuun soten 2015 vuoden alijäämä, 2,7 milj. euroa, lisämaksuosuutena vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 ylijäämä, 3,5 milj. euroa palautetaan jäsenkunnille vuoden 2017 aikana.

11 5 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän 2017 vuoden talousarvio ilman liikelaitoksia on nolla (0) euroa yli/alijäämäinen. Talousarvion toimintakulut ilman liikelaitoksia ovat yhteensä 324,1 miljoonaa euroa ja toimintatuotot yhteensä 332,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 talousarvion toimintakulut nousevat 1,1 % verrattuna tilinpäätöksen 2016 toimintakuluihin. Euromääräisesti talousarvion 2017 toimintakulut nousevat vuoden 2016 tilinpäätöksestä 3,6 milj. euroa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä: Hallinto Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Perhepalvelut Sairaanhoidolliset palvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Vanhuspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Kainuun Työterveys -liikelaitos Hallinto-organisaatio Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johdossa toimii 35 -jäseninen kuntien nimeämä yhtymävaltuusto. Valtuuston tehtävänä on toimia ylimpänä päätöksentekoelimenä, mikä merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvion ja keskipitkän suunnitelman käsittelyä sekä tilinpäätöksen käsittelyä tilivuoden jälkeen. Yhtymävaltuusto valitsee hallituksen. Valtuusto valitsee myös tarkastuslautakunnan (7 jäsentä) sekä keskeisimmät johtavat viranhaltijat. Käytännön johdossa toimii 14-jäseninen hallitus, jonka puheenjohtajana toimii Raili Myllylä. Hallitus valitsee jäsenet Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan (5 jäsentä) ja yksilöhuoltojaostoon (5 jäsentä). Kuntayhtymän johtajan tukena toimii 14-jäseninen johtoryhmä. Yhtymävaltuusto jäsen Moilanen Erkki, puh.joht. Varimo Pertti, I vpj. Polvinen Osmo, II vpj. Heikkinen Pertti Tolonen Helka Aavakare Eila Hyry Jussi Y Ojavuo Maarit Immonen Tyyne Juntunen Hannu Kananen Hilkka Lämpsä Jouni Meriläinen Pasi Niva Teemu Sarparanta Tiina Tolonen Markku Törrö Leena Väisänen Sanni Komulainen Antti kunta Kajaani Kajaani Sotkamo Hyrynsalmi Hyrynsalmi Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kuhmo

12 6 Komulainen Eija Piipponen Eira Pääkkönen Matti Arffman Paavo Ruskonmäki Niina Moilanen Tuulikki Uusitalo Anna-Kaarina Granholm Tapani Kemppainen Anu Hyvönen Timo Kemppainen Helmi Penttinen Outi Holappa Veijo Kettunen Riitta Moilanen Lauri Nilkku Heikki Kuhmo Kuhmo Kuhmo Paltamo Paltamo Puolanka Puolanka Ristijärvi Ristijärvi Sotkamo Sotkamo Sotkamo Suomussalmi Suomussalmi Suomussalmi Suomussalmi Vuonna 2016 valtuusto kokoontui 2 kertaa. Hallitus Myllylä Raili, pj. Kemppainen Tapani, I vpj. Hyry Jussi Y., II vpj. Alasalmi Aila Kurikka Elina Heikkinen Pekka Piirainen Mauri Horto Ilkka Hakkarainen Annikki Ritakallio-Knuutinen Pirjo Oikarinen Paavo Heikkinen Pirjo Seppänen Juhani Sirkeinen Unto Kajaani Hyrynsalmi Kajaani Kajaani Kajaani Kuhmo Kuhmo Paltamo Sotkamo Sotkamo Ristijärvi Suomussalmi Suomussalmi Puolangan kunnan edustaja Vuonna 2016 hallitus kokoontui 14 kertaa. Tarkastuslautakunta Tolonen Markku, pj. Juntunen Hannu, vpj. Kyllönen Antero, varajäsen Komulainen Eija Hakkarainen Eija Törrö Leena Väisänen Sanni Kajaani Kajaani Kajaani Kuhmo Kajaani Kajaani Kajaani Vuonna 2016 tarkastuslautakunta kokoontui 13 kertaa. Tilintarkastaja Paakkola Simo, JHT, HT, BDO Audiator Oy Yksilöhuoltojaosto Kemppainen Tapani, pj Piirainen Mauri, vpj. Alasalmi Aila Kurikka Elina Horto Ilkka Hyrynsalmi Kuhmo Kajaani Kajaani Paltamo Vuonna 2016 yksilöhuoltojaosto kokoontui 11 kertaa. Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokunta Ahopelto Maire, pj. Kuntayhtymä Nevanperä Pia, vpj. Kajaani

13 7 Moilanen Erkki Juntunen Juhana Polvinen Osmo Rautiainen Irene Tuominen Anssi Kajaani Kuhmo Sotkamo Sotkamo Kajaani Vuonna 2016 johtokunta kokoontui 10 kertaa. Kuntayhtymän johtoryhmä Ahopelto Maire Ahonen Esa Heikkinen Matti Huovinen-Tervo Marjo Vesala Olli Korhonen Juha Alatalo Eija Uhrman Riitta Mäntymäki Eeva Nykänen Päivi Pikkarainen Marita Saari Mauno Timonen Mikko Tolonen Eija Tolonen-Manninen Eija Yliniemi Kalevi kuntayhtymän johtaja hallintoylilääkäri perhepalvelujohtaja hallintoylihoitaja työterveyslääkäri vastaava työterveyslääkäri, saakka vs.työterveyshuollon toimitusjohtaja, alkaen henkilöstöjohtaja viestintäpäällikkö ympäristöterveysjohtaja kehittämisjohtaja, asiantuntijajäsen terveysjohtaja saakka terveysjohtaja, alkaen vanhuspalvelujohtaja talousjohtaja hallintojohtaja saakka Vuonna 2016 johtoryhmä kokoontui 17 kertaa Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön kansantalousosaston taloudellisen katsauksen mukaan maailman ostovoimakorjatun BKT:n kasvujää noin kolmeen prosenttiin vuonna 2016 ja kiihtyy vain vähän vuosina 2017 ja Kasvu on hitainta sitten finanssikriisin ja jää alle pitkän aikavälin keskiarvon. Kasvu on hidastunut selvästi monissa kehittyvissä talouksissa. Teollisuusmaissa elpyminen on edelleen vaatimatonta vähäisten investointien sekä hitaan palkkakehityksen ja siksi heikon kulutuskysynnän vuoksi. Heikko kysyntä näkyy hitaana maailmankaupan kasvuna ja tavoitteen alle jäävänä inflaationa useimmissa suurissa talouksissa. Yksityiset investoinnit teollisuusmaissa ovat laajalti alle pitkän aikavälin trendin, mikä viittaa siihen, että yrityksissä uskotaan kysynnän kasvun myös pysyvän vaisuna. Riskit maailmantalouden kehityksessä painottuvat ennakoitua heikomman kehityksen suuntaan. Lisääntyvä protektionismi saattaa hidastaa maailmankauppaa odotettua enemmän. Euroalueella talouksien toipuminen saattaa olla ennustettuakin hankalampaa, kun suotuisten olosuhteiden vaikutus on päättynyt. Euroalueen kyky vastustaa negatiivisia shokkeja pysyy heikkona. Ison-Britannian eroprosessiin liittyvät epävarmuudet saattavat aiheuttaa ennakoitua suurempia negatiivisia vaikutuksia paitsi Isossa-Britanniassa myös globaalisti. Venäjän talous tukeutuu edelleen öljyn ja kaasun vientiin. Maa ei ole kyennyt uudistumaan eikä käyttämään raaka-aineista saatuja tuloja tuotannon monipuolistumiseen ja arvonlisän kasvattamiseen. Kasvupotentiaalia vaimentavat tekemättömät investoinnit ja talouden kehnot rakenteet, kuten julkisen vallan puuttuminen yksityisen sektorin investointi- ja tuotantopäätöksiin ja edelleen epävarmat omistusolosuhteet. Nykyisen taantuman jälkeen Venäjän kasvu tulee pysymään erittäin hitaana. Kokonaisuudessaan maailmankaupan kasvu on erittäin vaatimatonta. Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen (Tilastokeskus, neljännesvuositilinpito) mukaan Suomen koko vuoden 2016 bruttokansantuotteen volyymi kasvaa1,6 edellisvuodesta.

14 Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen BKT:n kasvavan 0,9% vuonna 2017 ja 1% vuonna Työllisyystilanne on parantunut kuluvan vuoden aikana talouskasvun käynnistymisen myötä. Työvoiman kysynnän elpyminen kääntää työllisyyden tänä vuonna 0,5 % kasvuun. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan 8,5 prosenttiin v ja edelleen 8,1 prosenttiin v Huolimatta talouden hienoisesta piristymisestä vuoden 2016 aikana Suomen talouden heikko kehitys jatkuu seuraavien parin vuoden aikana. Kasvunäkymät ovat vaisut eikä julkisen talouden tilanne kohene oleellisesti. Vuonna 2017 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun kiihtyvä inflaatio hidastaa reaalitulojen kasvua. Kilpailukykysopimuksen vuoksi palkkasumman kasvu jää lyhyellä aikavälillä vaimeaksi. Yksityisten investointien kasvu hidastuu tilapäisesti v. 2017, kun rakennusinvestointien kasvu taittuu. Vuonna 2017 julkisen kulutuksen määrä supistuu 0,5 %. Julkisia kulutusmenoja supistavat mm. hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet. Viennin kasvu kiihtyy vuosina 2017 ja Vientiä kasvattavat jo tiedossa olevat kuljetusvälinetoimitukset. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 0,9 % ja vuoden 2018 kasvuksi 1,0 %. Nimellisten ansioiden arvioidaan kasvavan 1,2 % v Ansioiden nousun arvioidaan edelleen hidastuvan ja ansiotason kasvuksi arvioidaan 0,8 % v ja 1,2 % v Valtiovarainministeriön kansantalousosaston taloudellisen katsauksen mukaan julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen, minkä vuoksi se on velkaantunut nopealla vauhdilla. Vaisu talouskasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja julkisten menojen rahoittamiseen. Samaan aikaan myös väestön ikääntyminen kasvattaa menoja. Eri hallitusten toteuttamat sopeutustoimet ovat kuitenkin osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Talouden näkymät pysyvät heikkona myös lähitulevaisuudessa, eikä talouskasvu yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Työmarkkinajärjestöjen sopima kilpailukykysopimus sekä siihen liittyvät hallituksen päättämät veronkevennykset heikentävät julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Julkisen talouden sektoreista valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot lievästi alijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan lähivuodet. Talouskasvun piristyminen lisäsi valtion verotuloja ja vahvisti nettoluotonantoa v Toisaalta menoja nostavat mm. kärkihankkeiden toimeenpano ja maahanmuuton kustannukset. Vuoden 2017 budjetti on edelleen alijäämäinen. Kilpailukykysopimukseen sisältyvät sosiaaliturvamaksujen alentaminen ja lomarahojen leikkaus pienentävät työvoimakustannuksia. Lisäksi työajan pidentäminen vähentää valtion maksamia palkansaajakorvauksia. Toisaalta veronalennukset pienentävät valtion verotuloja. Lisäksi valtion rahoituksen kasvu Kelan sairausvakuutusmenoihin ja veronkevennyksistä aiheutuvien verotulomenetysten kompensoiminen kunnille lisäävät valtion menoja. Paikallishallinnon rahoitusasema pysyy lähivuosina likimain ennallaan. Sopeutustoimien ja maltillisen kustannuskehityksen vuoksi paikallishallinnon kokonaismenot kasvavat tänä vuonna vain vähän. Vuonna 2017 kulutusmenot supistuvat, kun lomarahojen leikkaus, työnantajan sosiaaliturvamaksujen alennus ja vuosityöajan pidentäminen astuvat kilpailukykysopimuksen mukaisesti voimaan. Vuosityöajan pidentämisen mahdollistamien säästöjen toteutuminen edellyttää kunnissa ja kuntayhtymissä päätöksiä säästömahdollisuuksien hyödyntämisestä. Toisaalta kilpailukykysopimukseen liittyvät henkilöstömenosäästöt ja hallituksen kuntataloutta vahvistavat toimet saattavat syrjäyttää kuntien omia sopeutustoimia lähivuosina. 8

15 9 Kuntien ja kuntayhtymien omat sopeutustoimet ovat viime vuosina painottuneet menojen kasvua hillitseviin toimiin. Kunnat korottivat veroprosenttejaan maltillisesti v Myös v vain 47 kuntaa korottaa ja jopa 14 kuntaa alentaa kunnallisveroprosenttiaan. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee vain 0,05 prosenttiyksiköllä 19,91prosenttiin. Lähde: Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus Talvi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Talouden seuranta ja talouden toteutuminen Talouden hoidossa ja seurannassa on noudatettu organisaatiolle annettuja ohjeita. Taloutta ja toimintaa on seurattu kuukausittaisissa johtoryhmän sekä tulos- ja vastuualueiden kokouksissa. Talousarvion toteutumista on seurattu kuukausittain hallitukselle ja valtuutetuille tehtävän kuukausiraportin perusteella. Toiminnan ja talouden toteutumisesta on annettu yhtymävaltuustolle ja hallitukselle osavuosiraportit 30.4 ja tilanteesta. Vuoden 2016 alkuperäinen hyväksytty talousarvio oli ilman liikelaitoksia 3,3 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvion toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) olivat yhteensä 329,2 miljoonaa euroa ja toimintakulut yhteensä 325,9 miljoonaa euroa. Talousarviomuutokset käyttösuunnitelmaan tehtiin lisäämällä sekä toimintatuottoja että menoja siten,että koko kuntayhtymän tulos pysyi alkuperäisen talousarvion mukaisesti 3,3 milj. euroa alijäämäisenä. Käyttösuunnitelman 2016 toimintakulujen kasvuprosentti tilinpäätökseen 2015 verrattuna oli 2,3%. Käyttösuunnitelma hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Talouden hoidossa ja seurannassa on noudatettu organisaatiolle annettuja ohjeita. Tiukkaa talouden seurantaa ja toiminnan sopeuttamista on toteutettu koko talousarviovuoden ajan. Taloutta ja toimintaa on seurattu kuukausittaisissa johtoryhmän sekä tulos- ja vastuualueiden kokouksissa ja kuukausittain hallitukselle annetussa talouden seurantaraportissa. Kuukausittaiset seurantaraportit on toimitettu tiedoksi myös valtuuston jäsenille. Laajemmat osavuosiraportit toiminnasta ja taloudesta 1-4 ja 1-8 kuukausilta on käsitelty sekä hallituksessa että valtuustossa. Toimintatuottojen toteutumisaste oli talousarvioon/käyttösuunnitelmaan verrattuna 98,8 prosenttia. Toimintatuotot alittuivat talousarvioon/käyttösuunnitelmaan nähden n. 3,8 milj. euroa. Kunnille suoritettava ylijäämän palautus vähentää osaltaan toimintatuottoja 3,5 milj. euroa. Maksutuottoja kertyi koko kuntayhtymätasolla 1,8 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua enemmän. Asiakasmaksutuottoja on kertynyt arvioitua enemmän. Toimintamenojen toteutumisaste käyttösuunnitelmaan verrattuna oli 98,0 prosenttia. Työterveyslaitoksen tulos vuodelta 2016 oli ,58 euroa ylijäämäinen. Laboratoriotoiminnot ostetaan NordLab liikelaitokselta. Kainuun sote omistaa NordLabista 10,575 %.

16 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toimintakulut ovat nousseet seuraavasti eri vuosina: Tilinpäätös >Tilinpäätös ,4 % Tilinpäätös >Tilinpäätös ,6 % Tilinpäätös >Tilinpäätös ,3 % Tilinpäätös >Talousarvio ,1 % Vuodesta 2013 vuoteen 2016 keskimääräinen toimintakulujen kasvu on ollut vuositasolla n. 2,7 %. Vuosien 2014 ja 2015 kasvua selittää lainsäädäntömuutokset (mm. päivystysasetus, ensihoidon työaikamuutokset), jotka ovat aiheuttaneet henkilöstölisäyksiä ja muita toiminnallisia menoja lisääviä muutoksia. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 menojen kasvu on taittunut 0,3 prosenttiin 10 Taulukko 1. Tuloslaskelmataulukko sisältää Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun Sote kuntayhtymän, josta eliminoitu liikelaitosten ja kuntayhtymän välinen rahaliikenne Tuloslaskelma Kainuun maakunta kuntayhtymä SOTE TP2005 m% TP2006 m% TP2007 m% TP2008 m% TP2009 m% TP2010 m% TP2011 m% TP2012 m% TP2013 m% TP2014 m% TP2015 m% TP2016 m% Toimintatuotot** , , , , , , , , , , , ,24 Kuntien maksuosuus , , , , , , , , , , , ,3 Tulot yhteensä , , , , , , , , , , , ,19 Kulut yhteensä , , , , , , , , , , , ,1 Toimintakate , , , , , , , , , , ,6 Verotulot Valtionosuudet* Rahoitustuotot- ja kulut , , , , , , , , , ,6 Vuosikate , , , , , , , , , , , ,1 Poistot , , , , , , , , , , , Satunnaiste tuotot ja kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys ja väh Varausten lis. Ja vähennys Rahastojen lis. Ja vähen Tulos Liikel.ylijäämä Vanhat ylijäämät/kuntien m Tilikauden tulos *OPM valtionosuudet toimintatuottoja **Liikelaitosten ja maakunnan/soten välinen rahaliikenne eliminoituna Henkilöstökulut kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 0,8 prosenttia. HTV2 toteutuma 3310 alittui talousarvioon 2016 asetetusta tavoitteesta (3333) 23 HTV2:ta.

17 11 Taulukko 2: Henkilötyövuosien ja henkilöstömenojen muutos HENKILÖTYÖVUODET (HTV2) TOTEUMA 2014 Tammi- Joulukuu Ero 2014/2 013 TOTEUMA 2015 Tammijoulukuu Ero 2015/20 14 HTV2 tavoite v2016 = enn TOTEUMA +uudet 2016 HTV2:t (hall Tammijoulukuu ) 2016 Ero tav/tot Tulosalue Kuntayhtymän hallinto , Johdon tuki 9,8 9, TKS-yhteiset ja kirjasto 6,5 6,5 7 0 Hanketyöntekijät Keskitetyt yhteiset palvelut Varahenkilöstö ja rekrytointi Muut keskitetyt yht palvelut Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sh-palvelut Ympäristöterveydenhuolto Vanhuspalvelut Kuntayhtymä yhteensä Kainuun Työterveys LL Kaikki yhteensä Henkilötyövuosi HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilöstökuluja on kertynyt vuoden loppuun mennessä 168,6 milj. euroa. Tämä on 96,9 % Käyttösuunnitelmassa varatusta määrärahasta. Kilpailukykysopimuksen vaikutus henkilöstökuja pienentävästi oli 1,6 milj. euroa. Henkilötyövuositavoite koko vuodelle oli HTV2, toteuma koko vuodelta oli HTV2. HTV luvut sisältävät liikelaitoksen. Asiakaspalvelujen ostoja kertyi vuoden loppuun mennessä 49,5 milj. euroa. Tämä on 106,3 % budjetoidusta, ylitys 2,9 milj. euroa. Muiden palvelujen ostot olivat 47,2 milj. euroa ja ne alittuivat budjetoidusta määrärahasta 2,4 milj. euroa. Toteumaprosentti oli 95,2. Tarvikehankinnat toteutuivat 95,2 % budjetoidusta eli 22,7 milj. euroa. Aineiden ja tavaroiden osalta alitusta tapahtui n. 1,1 milj. euroa. Avustukset toteutuivat 104,7 % budjetoidusta eli 18,4 milj. euroa. Ylitys määrärahavaraukseen nähden oli n. 0,8 milj. euroa. Muut toimintakulut ja vuokrat ovat toteutuneet 89,5 % budjetoidusta ja vuoden 2016 loppusumma oli 14,0 milj. euroa. Vuokrat ja muut kulut alittuivat yhteensä n.1,2 milj. euroa. Käyttöomaisuuden poistot ylittyivät n. 0,02 milj. euroa arvioidusta ja poistojen toteumaprosentiksi muodostui 100,3.

18 12 Taulukko 3. Talouden toteutuminen ilman liikelaitoksia TULOSLASKELMA TP 2014 TP 2015 TA 2016 KS 2016 m%ks/ tp-15 TP 2016 m%ta/tp M%ks/tp M%tp/tp Toimintatuotot , ,3-0,5 3,9 Kuntien rahoitusosuus , ,3-1,3-0,3 Tulot yhteensä , ,9-1,2 0,4 Kulut yhteensä , ,7-2,0 0,3 Toimintakate , ,3 76,3 4,1 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut , ,6-111,6-334,8 Vuosikate , ,6 106,6 5,5 Poistot , ,3 0,3 2,6 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys ja vähennys Rahastojen lisäys ja vähennys Tulos Taulukko 4. Menojen kehitysvertailut vuosilta v v v v v v v v v v v v 2016 Ulkoiset toimintakulut omat/ostot Oman toiminnan kulut Palvelujen ostojen kulut Palv ostot %:na kaikista toimintakuluista 29,5 29,6 29,3 29,1 28,1 28,5 28,9 29,9 30,5 31,8 30,5 30,2 Palvelujen ostot pienenivät mm. KNF ja Isotooppilaboratorion siirryttyä omaksi toiminnaksi Taulukko 5. Erikoissairaanhoidon osuus ulkoisista toimintamenoista vuosilta v v v v v v v v v 2013 v 2014 v 2015 v 2016 Ulkoiset toimintakulut ESH:n ulkoiset kulut ESH:n kulut %:na toimintakuluista 32,4 29,8 28,8 25,5 25,1 25,9 26,1 26,5 30,2 29,2 29,2 29,2 Vuonna 2015 Oys:sin, Hus:sin ja Kys:sin ostot nousivat n. 1.9 milj. euroa edellisestä vuodesta ja ko. ostojen yhteissumma oli 18,6 milj. euroa. Vuoden 2016 osalta vastaavat ostot olivat 18,3 milj. euroa eli vähennystä vuoteen 2015 oli 0,3 milj. euroa Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat eivät järjestä sitä omana palvelunaan tai järjestä sitä muulla tavalla. Lisäksi kuntayhtymän tehtävä on järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa.

19 Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palvelutoimintaa ja tukipalveluita sopimuksin muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Perussopimuksen rahoituspykälän mukaan: Varsinaisten jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät seuraavasti: Se määrä, joka talousarvion mukaan suoraan kuntayhtymälle maksettavien valtionosuuksien, sekä muiden tulojen lisäksi tarvitaan tämän sopimuksen 3 :ssä määriteltyjen tehtävien hoitamista varten, kootaan kuntayhtymän jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Kuntayhtymän järjestämiin toimintoihin kohdistuva peruspalvelujen valtionosuus (sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus pois lukien päivähoidon osuus, joka lasketaan 80 % sosiaalihuollon 0-6 vuotiaiden laskennallisista kustannuksista ilman päivähoitokerrointa) kohdennetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan kuntayhtymälle. STM:n valtionosuus sekä sitä vastaava järjestelmä- ja siirtymätasaus erotetaan yhden putken mallista vähentämällä kunnan STM:n laskennallisista kustannuksista omarahoitusosuus, joka lasketaan OPM:n ja STM:n laskennallisten kustannusten suhteessa. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 % / 50 %). Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisverot ja kiinteistöverot), muut kuin kuntayhtymälle maksettavat tai kohdennettavat valtionosuudet, valtionosuuksiin sisältyvät verovähennysten kompensaatiot, kompensaatiokorvaukset ja järjestelmän muutoksista johtuvat järjestelmä- ja siirtymätasaukset sekä näitä vastaavat muut erät. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella (t-2, kiinteistövero t- 1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan jäsenkuntien keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan huomioon 1,4 % verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeistä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Lain toimeentulotuesta 5 a :n mukainen valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksista on osa kuntien maksuosuutta, jonka valtion maksatusvirasto maksaa suoraan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Vuotuinen maksuosuus kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella siten kuin rahoitusneuvotteluissa on sovittu. Maksuosuuksia ei korjata talousarviovuoden aikana, vaan mahdolliset muutokset tulopohjassa huomioidaan seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä 12. ja 30. päivä. Kuntien ja kuntayhtymän toimintaympäristössä ja/tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta päätetään kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet uudelleen. Tällöin päätös tehdään kuntalain 79 :ää noudattaen. 13

20 14 Erikoissairaanhoidon hoitokustannusten tasausrahasto Kuntayhtymällä on rahasto, jonka tarkoituksena on tasata sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnalle potilaskohtaisista tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista aiheutuneita poikkeuksellisen suuria kustannuksia terveydenhuoltolain 76 :n toteuttamiseksi. Rahaston pääomaa kartutetaan siten, että jäsenkunnilta peritään vuosittain maksu, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa talousarviossa. Kaikkien sairaanhoitopiirin jäsenkuntien rahaston maksuosuus määrätään perussopimuksen 16 toiminnan rahoitus/jäsenkuntien perustein lukuun ottamatta toimeentulotuesta 5 a :n mukaista valtionosuutta perustoimeentulotuen kustannuksista. Osajäsenien maksuosuuden ja ulkokuntalaskutus Ympäristöterveydenhuollon Puolangan rahoitusosuuden laskeminen tapahtuu siten, että ympäristöterveydenhuollon laboratorion kustannukset jaetaan /asukas, terveysvalvonnan kustannukset jaetaan siten, että 40 % määräytyy asukasluvun ja 60 % valvontakohteiden lukumäärän perusteella ja eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan siten, että 20 % määräytyy asukasluvun ja 80 % tilojen lukumäärän perusteella. Muilta osin osajäsenet ja ulkokunnat maksavat asukkaidensa saamista palveluista suoritehinnan. Suoritehinnoittelun perustana ovat todelliset kustannukset, jotka sisältävät toiminnan välittömät ja välilliset kustannukset, poistot sekä pääomalle mahdollisesti suorittavan koron. Kuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei osajäsenkunnan ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen joulukuun loppuun mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintojen muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta lukien. Kuntayhtymän perussopimusmuutokset vuoden 2015 alusta Vuoden 2015 alusta voimaan tulleesta valtionosuusuudistuksesta johtuen perussopimukseen tehtiin muutokset, jossa STM:n valtion osuus erotetaan peruspalvelujen valtionosuudesta (valtionosuus laskennallisiin kustannuksiin ) laskennallisesti prosenttiosuutena, joka vastaa vuoden 2014 perussopimuksen mukaista laskennallista sosiaali- ja terveysmenojen osuutta laskennallisiin sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen kustannuksiin tarkoitetusta peruspalvelujen valtionosuudesta. Muutokset vaikuttavat kuntien vuoden 2015 maksuosuuksien määräytymiseen voimaan tulleet perussopimusmuutokset koskivat jo vuoden 2014 tilinpäätöstä seuraavalta osin, 16: - Maksuosuuksia korjataan kyseessä olevan talousarviovuoden tilinpäätöksen yhteydessä kustannuksia vastaavaksi. Tasaukset suoritetaan mahdollisimman pian tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen.

21 - Ennen vuotta 2015 syntyneet yli- ja alijäämät tasataan kuntien maksuosuuksia korjaamalla vuoden 2014 tilinpäätöksessä kyseisen talousarviovuoden maksuosuuksien suhteessa. - Soten taseessa olleet aikaisempien vuosien ylijäämät, 11,4 milj. euroa maksettiin jäsenkunnille elokuussa 2015 tilinpäätöksessä 2014 sovitun mukaisesti. Vuoden 2015 alijäämä 2,7 milj. euroa perittiin kunnilta lisäkantona vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 ylijäämä 3,5 milj. euroa palautetaan kunnille vuoden 2017 aikana. Taulukko 6. Kuntien maksuosuus Kunta Asukasluku 2014 Verotulot 2014 = t-2 /asukas Valtionosuudet STM Verorahoitus yhteensä STM Sotelle %-OSUUS VERORAHO I- TUKSESTA EURO- 0SUUS MAKSUOSUUS SOTELLE Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kunta Asukasluku 2014 MAKSUOSUUS SOTELLE /asukas Soten ylijäämä v.2016 Lopullinen kunnan maksuosuus v.2016 Lopullinen maksuosuus 2016 /asukas Hyrynsalmi , , Kajaani , , Kuhmo , , Paltamo , , Ristijärvi , , Sotkamo , , Suomussalmi , , , ,

22 16 Taulukko 7. Kuntien verorahoituserien kehitys Kuntien maksuosuuden perustana olevien maksuunpantujen verojen ja valtionosuuksien kehitys KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Valtionosuudet yhteensä Kunta 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,8 Kajaani , , , , , ,9 Kuhmo , , , , , ,3 Paltamo , , , , , ,8 Puolanka , , , , , ,7 Ristijärvi , , , , , ,6 Sotkamo , , , , , ,6 Suomussalmi , , , , , ,4 Yhteensä , , , , , ,9 Verotulot yhteensä Kunta 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,4 Kajaani , , , , , ,1 Kuhmo , , , , , ,7 Paltamo , , , , , ,2 Puolanka , , , , , ,4 Ristijärvi , , , , , ,4 Sotkamo , , , , , ,6 Suomussalmi , , , , , ,4 Yhteensä , , , , , ,2 Kaikki erät yhteensä Kunta 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,0 Kajaani , , , , , ,0 Kuhmo , , , , , ,8 Paltamo , , , , , ,6 Puolanka , , , , , ,5 Ristijärvi , , , , , ,7 Sotkamo , , , , , ,8 Suomussalmi , , , , , ,7 Yhteensä , , , , , ,7 KAINUUN SOTE Valtionosuudet yhteensä Kunta 2013 m-% 2014 m-% 2015 m-% 2016 m-% 2017 m-% 2018 m-% Hyrynsalmi , , , ,9 Kajaani , , , ,0 Kuhmo , , , ,4 Paltamo , , , ,0 Puolanka , , , ,8 Ristijärvi , , , ,7 Sotkamo , , , ,4 Suomussalmi , , , ,3 Yhteensä , , , ,2 Verotulot yhteensä Kunta 2013 m-% 2014 m-% 2015 m-% 2016 m-% 2017 m-% 2018 m-% Hyrynsalmi , , , ,9 Kajaani , , , ,1 Kuhmo , , , ,3 Paltamo , , , ,2 Puolanka , , , ,0 Ristijärvi , , , ,2 Sotkamo , , , ,3 Suomussalmi , , , ,0 Yhteensä , , , ,4 Kaikki erät yhteensä Kunta 2013 m-% 2014 m-% 2015 m-% 2016 m-% 2017 m-% 2018 m-% Hyrynsalmi , , , ,4 Kajaani , , , ,5 Kuhmo , , , ,8 Paltamo , , , ,6 Puolanka , , , ,1 Ristijärvi , , , ,4 Sotkamo , , , ,1 Suomussalmi , , , ,6 Yhteensä , , , ,1

23 17 Taulukko 8. Maksuosuuden kehitys kunnittain Maksuosuuden kehitys kunnittain : Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun sote Kunta /as 2006 /as 2007 /as 2008 /as 2009 /as 2010 /as 2011 /as 2012 /as 2013 /as 2014 /as 2015 /as 2016 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi YHTEENSÄ Muutos Kainuun Työterveys liikelaitoksen toiminnan ja talouden kehitys Yleiskatsaus Kainuun Työterveys -liikelaitos on tuottanut kokonaisvaltaisia työterveyshuollon palveluita maakunnan alueella. Sairaanhoidon sisältävän kokonaisvaltaisten työterveyshuollon lisäksi alueen yrittäjät ja työnantajat ovat voineet valita yritykselleen myös lakisääteisen työterveyshuollon. Henkilöstöresurssit ovat olleet optimaaliset, lukuun ottamatta työterveyslääkäreitä. Työterveyslääkäreiden saatavuus on ollut vaikeaa. Lääkäripalveluiden tuottamisessa on käytetty osin ostopalvelutoimintaa. Kainuun Työterveys -liikelaitoksen henkilökunta : - vt. toimitusjohtaja - vastaava työterveyslääkäri - palvelupäällikkö - palveluesimies - 10 työterveyslääkäriä, joista 4 vuokralääkäriä erimittaisia aikoja - 2,5 työterveyspsykologia - 19 työterveyshoitajaa - 6 työfysioterapeuttia - 11 työterveysavustajaa ja työterveyssihteeriä - yhteensä 52,5 työntekijää (vuonna 2014 oli 84 työntekijää ja vuonna 2015 oli 53 työntekijää) Työterveyshuollon organisaatioasiakkaita oli 1049 (1141 v.2015) ja henkilöasiakkaita ( v.2015). Röntgenpalvelut ostettiin Kainuun sotelta ja laboratoriopalvelut NordLab Oy:ltä. Liikevaihto Kainuun Työterveys -liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2016 oli ,07 ( ,43 v.2015 ).

24 18 Tulos Liikelaitoksen tulos oli vuonna 2016 ylijäämää ,58, tulostavoite oli Vuonna 2013 tulos oli alijäämäinen , tulostavoite oli Vuonna 2014 tulos oli ylijäämäinen ,32, tulostavoite oli Vuoden 2015 tulos oli alijäämäinen ,93, tulostavoite oli Investoinnit Investointeihin on käytetty vuonna ,91 ( v. 2015). Tulevaisuuden näkymät Työterveyshuoltoa koskeva yhtiöittämisvelvoite siirtyy vuoden 2019 alkuun. Kuntalaissa olevaa siirtymäsäännöstä työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoitteesta jatketaan kahdella vuodella. Yhtiöittämisvelvollisuus koskee sairaanhoitopalveluiden myymistä muille kuin omistajille. Siirtymisajan jatkaminen mahdollistaa sote-ratkaisun selkeytymisen myös työterveyshuollon osalta. Työterveyshuollon toiminnassa asetetaan painopiste ennaltaehkäiseville toiminnoille sekä sähköisten palveluiden kehittämiselle. Ennaltaehkäisevien toimintojen vaikuttavuutta ja seurantaa kehitetään vastaamaan asiakasyritysten tarpeita. Työterveyshuolto hahmottaa oman asemansa terveydenhuollon kentässä ja keskittyy perustehtäväänsä, työ- ja toimintakykyyn. Tavoitteena on työterveyshuollon roolin selkeyttäminen niin työnantajille kuin työntekijöille. Tämä vastaavasti haastaa tiedottamista. Toiminta keskittyy perustehtävään ja sen vaikuttavuuden kehittämiseen sekä sähköisten palveluiden käyttöönottamiseen Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit: Suurimmat ongelmat ammattitaitoisen/pätevän henkilöstön rekrytoinnin osalta on edelleen lääkäreiden ja joidenkin erityistyöntekijöiden kuten psykologien, sosiaalityöntekijöiden ja terapeuttien osalta. Hoitohenkilöstön saatavuus tietyille erikoisaloille on jo aiheuttanut rekrytointihaasteita. Tulevina vuosina on nähtävissä erityistyöntekijöiden lisäksi rekrytointihaasteita hoitoalan ns. perustehtävien täyttämisessä. Tietojärjestelmien toimivuus on Kainuun soten ja Kainuun kuntien toimintojen kannalta olennaisen tärkeää. Suurimpana riskinä on toimintojen riippuvuus tietojärjestelmistä ja niiden toimivuudesta. Kaikkia osa-alueita ei voida kustannussyistä tai toiminnallisista syistä varmentaa järjestelmiä kahdentamalla. Keskitettyjen palveluiden ja internet -yhteyden palomuurilaitteet ovat kahdennettuja. Varalaitejärjestelyt on hoidettu huoltosopimuksella siten, että häiriön sattuessa korjaus tapahtuu virka-aikana 4 tunnin vasteajalla. Henkilöstöriskien osalta on varahenkilöjärjestelmä, mutta se kaipaa kehittämistä etenkin, jos eräiden avainhenkilöiden poissaolot jatkuisivat pitemmän aikaa. Rahoitusriskit: Kuntayhtymällä on pitkäaikaisia lainoja yhteensä ,40 euroa. Näistä ei ole yhtään valuuttalainoja.

25 19 Vahinkoriskit: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymällä on pakollisten vakuutusten lisäksi vakuutettuna vapaaehtoisesti sosiaali- ja terveystoimen asiakkaat kuntayhtymän järjestämässä toiminnassa mukana ollessaan sekä henkilökunta matkustaessaan enintään 1 kk kestävillä virkamatkoilla. Kuntayhtymän toiminta on vakuutettu julkisyhteisön vastuuvakuutuksella vahingonkorvausvelvollisuuden varalta sekä julkista valtaa käytettäessä aiheutetusta varallisuusvahingosta. Rakennukset ja irtaimisto on vakuutettu omaisuusriskivakuutuksella täydestä arvosta ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta (all risk). Kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä nimetyt viranhaltijat on vakuutettu hallinnon vastuuvakuutuksella. Sote ja maakuntauudistus: Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Sen myötä palveluja pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena. Tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja digitaalisia palveluja hyödynnetään paremmin. Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja lisätään ihmisten valinnanvapautta palveluissa. Uudistuksen tavoitteena on kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista vuoteen 2029 mennessä. Kolmen miljardin euron säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää, että menot saavat jatkossa kasvaa vain 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne kasvavat 2,4 prosenttia vuosittain. Arvio keskeneräisten riita-asioiden todennäköisestä vaikutuksesta Vuonna 2016 hankinnoista tehtiin markkinaoikeuteen kuusi (6) valitusta. Valittajat peruivät näistä viisi (5). Yksi valitus on vielä vireillä markkinaoikeudessa. Valitukseen sisältyy oikeudenkäyntikuluriski ja toissijaisena vaatimuksena seuraamusmaksu valtiolle. Lisäksi valittaja on vaatinut hyvitysmaksua, joka on 10 % hankintasopimuksen arvosta.

26 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymässä järjestetty asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Hallintosäännön päivittäminen on käynnissä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lakisääteiset tehtävät on suoritettu ao. lakeja ja säädöksiä noudattaen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet kuntayhtymässä noudatettavaksi. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hallitus on hyväksynyt Kainuun soten riskienhallintasuunnitelman Kuntayhtymän tasolla riskienhallinta-analyysi on tehty WPro -ohjelman Kuntalain mukainen vaarojen selvittäminen ja arviointi osioon. Tilivelvolliset viranhaltijat ovat omalta osaltaan puolivuosittain raportoineet kuntayhtymän johtajalle ja hallitukselle sisäisen valvontansa järjestämisestä. Raporteissa kuvattu sisäisen valvonnan laajuus vaihtelee eri tulosalueiden koosta ja toiminnasta johtuen 1-10 sivun mittaisena. Osana riskienhallintaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vakuutukset ovat ajan tasalla (kilpailutettu syksyllä 2012) ja riittävän kattavat. Kainuun soten toimintaalueella ei ole tapahtunut kuluneella tilikaudella merkittävässä määrin sellaisia vahinkotapahtumia, jotka olisivat edellyttäneet korvauksia joko kuntayhtymälle itselleen, kuntayhtymän työntekijälle tai ulkopuoliselle taholle. Terveysperusteiset poissaolot (työtapaturmat ja sairauspoissaolot) ovat 190,2 henkilötyövuotta vuonna 2016 (205,0 HTV v. 2015) eli ovat vuonna 2016 olleet 14,3 työpäivää/henkilötyövuosi (15,5 työpäivää/htv v. 2015). Luvut sisältävät Kainuun Työterveys liikelaitoksen. Potilasasiamieheen otettiin vuonna 2016 yhteyttä 1634 kertaa (v yhteydenottoja oli 1657 kertaa). Yhteydenottojen kokonaismäärä on pysynyt miltei samana edelliseen vuoteen verrattuna, mutta yhteydenottojen määrissä tulosalueiden kesken on tapahtunut muutoksia. Suhteellisesti eniten yhteydenotot ovat lisääntyneet perhepalveluiden ja sairaanhoidon palveluiden tulosalueilla. Hoitoa koskeva tyytymättömyys on ollut useimmiten yhteydenoton syynä. Selvänä kakkosena ovat potilas- ja lääkevahinkoasioihin liittyvät yhteydenotot, joissa on kuitenkin havaittavissa laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Salassapitoa ja tietosuojaa koskevat yhteydenotot ovat lisääntyneet. Samoin kohtelua koskevien yhteyden ottojen suunta on kääntynyt selvään nousuun jo muutamia vuosia jatkuneen myönteisen kehityssuunnan jälkeen. Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemista vahinkoilmoituksista johti korvauksen maksamiseen kuntayhtymän osalta 30 korvauspäätöstä, joka on 46,1 % vakuutuskeskuksen ratkaisemasta 65 ilmoituksesta. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä maksoi vuonna 2016 vakuutusmaksua Potilasvakuutuskeskukselle ,64 euroa (v vakuutusmaksu oli ,49 euroa). Nämä luvut eivät sisällä korvausvastuu varauksia. Henkilöriskien osalta on varahenkilöjärjestelmä, mutta se kaipaa kehittämistä etenkin, jos eräiden avainhenkilöiden poissaolot jatkuisivat pitemmän ajan.

27 21 Tietoturvapolitiikka, joka on hyväksytty hallituksessa / 221, on hallinnollinen ohje, joka määrittelee tietoturvan päämäärät ja tavoitteet, vastuut, toteutuskeinot sekä seurannan kuntayhtymässä. Tietoturvapolitiikka on voimassa toistaiseksi ja voimassaolo jatkuu, ellei sitä nimenomaisesti kumota. Tietoturvatyön päämäärä on turvata Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnalle tärkeiden tietojärjestelmien ja tietoverkkojen keskeytymätön toiminta, estää tietojen ja tietojärjestelmien joutuminen ulkopuolisille sekä estää niiden valtuudeton käyttö, tahaton tai tahallinen tiedon tuhoutuminen tai vääristyminen, sekä minimoida aiheutuvat vahingot. Normaaliajan toiminnan tietojenkäsittelyn turvaamisen lisäksi varaudutaan toiminnan keskeyttäviin uhkatilanteisiin ja niistä toipumiseen. Materiaalipalvelut toimii edelleen vuokratiloissa Kehräämöntie 22. Materiaalipalvelut huolehtivat kulutustavaroiden varastoinnin, toimitukset, sisäisen logistiikan, ostot hankintaohjeen mukaisesti sekä tavarakuljetukset Kainuun soten alueella. Hankintapalvelut siirtyivät alkaen yhtymävaltuuston päätöksellä hallintosääntömuutoksen mukaisesti hallinnon tulosalueelle. Hankintayksikköön siirtyivät lakimies ja hankintasuunnittelija. Vuonna 2016 hankintayksikkö teki 31 tarjouskierrosta, jotka ilmoitettiin tarjouspalvelu.fi/kainuu palvelussa ja hankintailmoitukset.fi sivuilla. Kaksi tarjouskierrosta keskeytettiin, toinen keskeytetyistä hankinnoista siirrettiin Erva yhteishankintaan. Pienhankintakierroksia hankintayksikössä tehtiin viisi ja materiaalipalveluissa 30 kappaletta. Erva alueen hankintakierroksia toteutui seitsemän kappaletta. Oikaisuvaatimuksia saatiin yhteensä 13 kappaletta, joista neljä tuli yhdeltä palveluntuottajalta. Vuonna 2016 kilpailutettiin kuusi erillistä asumis- ja hoivapalvelua, joihin saapui kaikkiaan 149 tarjousta. Markkinaoikeuteen meni kaksi palveluhankintapäätöstä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sopimusten voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan M-Files ohjelmistolla. Sopimuksia on myös käytöstä poistuneen Dynasty-ohjelmiston puolella, mistä ne tullaan siirtämään M-Files ohjelmistoon. Sisäinen tarkastaja on tehnyt tarkastuksia vuosille laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti otantana. Sisäisen tarkastuksen laajuus on kattanut kuntayhtymän koko toimintakentän. Kuluneella tilikaudella tehtyjen otantatarkastusten perusteella sisäinen tarkastus ei ole havainnut olennaisia virheitä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnassa.

28 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Taulukko 9. Kainuun Soten ja liikelaitoksen yhdistetty eliminoitu tuloslaskelma TULOSLASKELMA KAINUUN SOTE JA TYÖTERVEYS -LIIKELAITOS Toimintatuotot , ,45 Myyntituotot , ,43 Maksutuotot , ,96 Tuet ja avustukset , ,90 Muut toimintatuotot , ,16 Toimintakulut , ,09 Henkilöstökulut , ,41 Palkat ja palkkiot , ,12 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,26 Muut henkilösivukulut , ,03 Palvelujen ostot , ,21 Aineet,tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,90 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,95 Avustukset , ,95 Muut toimintakulut , ,67 Toimintakate , ,36 Rahoitustuotot ja -kulut , ,32 Korkotuotot 2 625,00 55,89 Muut rahoitustuotot , ,89 Korkokulut , ,37 Muut rahoituskulut , ,73 Vuosikate , ,04 Poistot ja arvonalentumiset , ,97 Suunnitelman mukaiset poistot , ,97 Satunnaiset tuotot ja kulut , ,00 Satunnaiset tuotot , ,00 Tilikauden tulos , ,93 Poistoeron lisäys/vähennys , ,00 Rahastojen lisäys/vähennys 0, ,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,93

29 Toiminnan rahoitus Taulukko 10. Kainuun soten ja Työterveyden yhdistetty rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA KAINUUN SOTE JA TYÖTERVEYS Toiminnan rahavirta , ,23 Vuosikate , ,04 Satunnaiset erät , ,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,19 Investointien rahavirta , ,84 Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,70 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,90 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 7 467, ,96 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,61 Rahoituksen kassavirta Antolainauksen muutokset , ,71 Antolainasaamisten lisäys ,71 Lainaikannan muutokset ,80 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,53 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,96 Vaihto-omaisuuden muutos , ,19 Saamisten muutos , ,91 Korottomien velkojen muutos , ,47 Rahoituksen kassavirta , ,04 Rahavarojen muutos , ,65 Rahavarojen muutos , ,65 Rahavarat , ,08 Rahavarat , , , ,65 Investointien tulorahoitus % 50,80 54,00 Lainanhoitokate 12,56 10,60 Kassan riittävyys 9,01 1,42 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä , ,04 5(3,2 ja 1) vuodelta

30 Rahoitusasema Tase ja sen tunnusluvut Taulukko 11. Kainuun Soten ja Työterveys liikelaitoksen yhdistetty tase VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet IV Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot V Edellisten tilikausien yli/allijäämä Ennakkomaksut 26 VI Tilikauden yli/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset VARAUKSET 0 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset C PAKOLLISET VARAUKSET III Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 0 32 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet E VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta II Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 70 Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset Muut saamiset Muut velat Siirtosaamiset Siirtovelat IV Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta

31 Kokonaistulot ja menot Taulukko 12. Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot KAINUUN SOTE KONSERNI TULOT (ulkoiset) e e % MENOT (ulkoiset) e e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,9 Verotulot 0 0 0,0 -valmistus omaan käyttöön ,0 Valtionosuudet 0 0 0,0 Korkomenot ,0 Korkotuotot 3 9 0,0 Muut rahoituskulut ,0 Muut rahoitustuotot ,1 Satunnaiset kulut 0 0 0,0 Satunnaiset tulot ,1 Tulorahoituksen korjauserät ,1 Tulorahoituksen korjauserät 347 0,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit 0,0 Investoinnit 0,0 Rahoitusosuudet ,3 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,8 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainojen vähennykset ,0 Antolainojen lisäykset 331 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 0,0 Pitkäaik.lainojen vähennys ,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,9 Lyhyt aik.lainojen vähennys 0 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 TULOT YHTEENSÄ ,0 MENOT YHTEENSÄ ,0 Täsmäytys: ero kokonaistulot ja kokonaismenot maksuval. Muutokset kassavarojen muutos Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä on osakkaana pohjoisten sairaanhoitopiirien yhteisesti omistamassa Medieco Oy:ssä (omistusyhteysyhteisö) 11,59 prosentin osakepääomaosuudella. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymällä on yksi liikelaitos; Kainuun Työterveys -liikelaitos, joka yhdistetään erikseen kuntayhtymän taseeseen. Taseessa on eliminoitu kuntayhtymän ja liikelaitoksen keskinäinen rahaliikenne. Lisäksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on omistajana Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymässä 10.6 prosentin osuudella. Muita omistajia ovat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Kuntayhtymällä ei ole taseyksikkönä käsiteltäviä rahastoja. Toimeksiantojen pääomissa on testamenttilahjoituksena saatu Kainuun keskussairaalan sairaanhoitajien rahasto. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Konsernin osalta vertailuvuosi ei ole vertailukelpoinen, johtuen uudesta konserni ohjeesta ja poistoeron ja vapaaehtoisten varausten käsittelystä. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on vuonna 2015 jaettu uuden ohjeen mukaisesti konsernitaseessa omaan pääomaan ja tilikauden 2014 vertailutietoa ei ole korjattu. Liikelaitosten toimintaa on selostettu kohdissa 1.1.5

32 26 Taulukko 13. Tuloslaskelma ja tunnusluvut Konsernin tuloksen muodostuminen KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön 18 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 1 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poistoeron muutokset 0 Rahastojen muutokset 10 Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 101,8 101,7 Vuosikate/Poistot, % 96,0 92,1

33 27 Taulukko 14. Konsernin rahoituslaskelma KAINUUN SOTE KONSERNI Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 20 Antolainauksen lisäykset -331 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihtoomaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Investointien tulorahoitus 51,2 55 Lainanhoitokate 12,7 10 Kassan riittävyys, pv 8,9 3,1 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä (2,2,1) vuodelta

34 28 Taulukko 15. Kuntayhtymän tase T A S E KAINUUN SOTEN KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli/allijäämä Ennakkomaksut 86 Tilikauden yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset VARAUKSET 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero 0 0 Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset 0 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 0 32 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset saamiset 71 Lainasaamiset muilta 71 Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot 5 5 Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset muilta 38 Muut saamiset Muut velat Siirtosaamiset Siirtovelat Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste. % Suhteellinen velkaantuneisuus Kertynyt yli-/alijäämä Lainakanta

35 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tuloslaskelma vuodelta 2016 ilman liikelaitosta osoittaa yli-/alijäämää 0 euroa, sen jälkeen kun jäsenkunnille on merkitty tilinpäätöksessä palautettavaksi ,90 euroa. Kainuun Työterveys -liikelaitoksen ylijäämä oli ,58 euroa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän virallinen tilikauden tulos liikelaitos mukaan lukien osoittaa ylijäämää yhteensä ,58 euroa. Hallitus esittää, että vuoden 2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yli/alijäämä 0 euroa ja Kainuun Työterveys -liikelaitoksen ylijäämä ,58 euroa kirjataan tilinpäätöksessä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämä -tilille. 1.8 Talousarvion toteutuminen Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen SOTE KUNTAYHTYMÄ (sisältää TTH -liikelaitoksen) 1 Muutos % Ks-16/ Muutos % Muutos Toteuma KS-16/tot Tot 2016 TP 15/TP TP-15/TP- 000 TP 2015 TA 2016 KS 2016 TP % 16 Kasvu TOIMINTATUOTOT ,6-1, ,3 976 Myyntituotot ,0-2, , /. Jäsenkunnilta ,7-1, ,3-759 Maksutuotot ,7 6, , Tuet ja avustukset ,3-11, ,7-271 Muut tuotot ,4 14, ,7 445 TOIMINTAKULUT ,9-2, ,2 498 Palkat ja palkkiot ,7-3, ,4 576 Henkilösivukulut ,5-3, ,3 461 Henkilöstökulut ,6-3, , Asiakaspalvelujen ostot ,7 6, ,7 341 Muut palvelujen ostot ,7-5, , Palvelujen ostot yhteensä ,3 0, , Aineet ja tavarat ,4-4, ,1-25 Avustukset ,7 4, ,4 252 Vuokrat ,7-7, ,0 522 Muut kulut ,5-11, ,3 91 TOIMINTAKATE ,6 66, ,7 478 Rahoituskulut ja -tuotot ,8-111, ,0 77 VUOSIKATE ,2 93, ,1 555 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,5 0,5-34 2,8-168 SATUNNAISET ERÄT ,0 0, ,8-155 TILIKAUDEN TULOS ,0-101, ,9 232 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0, ,5-15 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,8-101, ,0 217

36 30 SOTE KUNTAYHTYMÄ Muutos % KS-16/TP 16 Ks-16/ TP 2016 Kasvu Muutos % TP 16/TP 15 Muutos TP-16/TP- 15 (ilman TTH -liikelaitoksta) TP 2015 TA 2016 KS 2016 TP 2016 Toteuma -% TOIMINTATUOTOT ,8-1, , Myyntituotot ,2-1, , /. Jäsenkunnilta ,7-1, ,3-759 Maksutuotot ,7 6, , Tuet ja avustukset ,2-11, ,8-280 Muut tuotot ,4 14, ,8 450 TOIMINTAKULUT ,0-2, , Palkat ja palkkiot ,0-3, ,6 842 Henkilösivukulut ,3-3, ,4 501 Henkilöstökulut ,9-3, , Asiakaspalvelujen ostot ,3 6, ,3 170 Muut palvelujen ostot ,2-4, , Palvelujen ostot yhteensä ,6 0, ,0-984 Aineet ja tavarat ,2-4, ,4-90 Avustukset ,7 4, ,4 252 Vuokrat ,8-7, ,0 510 Muut kulut ,2-13, ,7 77 TOIMINTAKATE ,3 76, ,1 235 Rahoituskulut ja -tuotot ,6-111, ,8 77 VUOSIKATE ,6 106, ,5 312 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,3 0,3-20 2,6-157 SATUNNAISET ERÄT ,0 0, ,8-155 TILIKAUDEN TULOS ,0-100,0 0 0,0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0,0 0 0,0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0-100,0 0 0, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus Näkökulmat Strategiset päämäärät HYVINVOIVAT KAINUULAISET Asiakas ja asukas Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Johtaminen, ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT

37 31 Talous TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme alueemme kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus Visio 2020 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita

38 32 Asiakas ja asukas Strateginen päämäärä Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Toteuma 1-12kk/ Parannamme kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhteistyössä kuntien kanssa ja panostamme terveyden edistämiseen Väestötason mittarit Kansantautien vakioitu summaindeksi (vertailutieto vuoden viiveellä) 128,2 (2014 tieto) ,2 (v tieto) 2. Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi Yhteistyöverkostojen ja kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden määrä 2 kuulemistilaisuutta/kunta 1 kuulemistilaisuus/kunta (perussopimus 14 ) 3 asiakasraatia Toteutettu toukokesäkuussa kehittäjäasiakasta 50 kehittäjäasiakasta/kokemusasiantunt ijaa 42 kehittäjäasiakasta 3. Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden Ulkokuntalaisten lkm terveydenhuollossa ---- Järjestelmän kehittäminen ulkokuntalaisten valinnanvapauden mittaamiseksi Ei saada tietojärjestelmistä 4. Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen Toimenpiteeseen pääsyä yli 6 kk jonottaneita oli yhteensä 62. Hoidontarpeen arvioon pääsy yli 3 kk odottaneita oli yhteensä 49. Huom! Lukuihin sisältyy puutteellisia merkintöjä, jolloin todellinen luku on huomattavasti pienempi. Toteutuu sataprosenttisesti kaikilla osa-alueilla Erikoissairaanohoidossa toimenpiteeseen pääsyä yli 6 kk jonottaneita oli yhteensä 15. Erikoissairaanhoidossa hoidontarpeen arvioon pääsyä yli 3 kk odottaneita oli yhteensä 44.

39 33 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Asiakaspalautteita QPro järjestelmään annettiin 1495 kappaletta. Asiakkaiden kokonaisarvio saamasta hoidosta/palvelusta oli 4.3, asteikon ollessa 1-5. Avoimissa palautteissa kiitosta annettiin henkilökunnan asiakaspalvelulle ja kohtelulle sekä hoidolle ja palvelulle. Kehitettävää löytyi hoitoon pääsystä ja aikataulujen sujuvuudesta, asiakaspalvelusta ja tiedonsaannista. Käyttöönoton laajentaminen koko kuntayhtymässä QPro 1-12 kk/2016 palautteita 1791 kpl ja kokonaisarvio oli 4.2 (asteikolla 1-5). Yhteydenotot potilas- ja sosiaaliasiamieheen sekä asiakkaan ohjaus ja neuvonta Potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen raportit Ohjauksen ja neuvonnan toteutuminen potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen yhteydenotoissa Tieto kerätään vuositasolla Toimenpiteet: - Valtakunnallinen terveyden edistämisen aktiivisuus vertailu (Tea-viisari) o Nykytila: Kainuu 66 vs. koko Suomi 66 (2014 tieto) o Tavoite 2016: 74 o Tavoite 2020: Suomen paras - Hyvinvointikertomus - QPro järjestelmän hyödyntäminen Henkilöstö ja uudistuminen Strateginen päämäärä Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Toteuma 1-12 kk/2016

40 34 5. Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä Kehityskeskustelut % -osuus yli 1 v. kestävistä palvelussuhteista Toteutunut osittain eli 67 %. Prosenttia pelkistä pitkistä työsuhteista ei ole saatavilla. Prosentti tulee päivän nuppiluvun mukaan Sijaiset painavat luvussa, vaikka alle vuoden sijaisena olevien kanssa ei keskusteluja käydä. Toteutumisprosentti 100 % Toteutunut 75 % Turvallisuuskulttuurikyselyn (joka 3:s vuosi) tulokset: Toteutettu syksyllä 11/2015 Esimiestuki 4.0 Muutosten hallinta 3.44 Osaamisen hallinta 4.4 Työkalupakki on viety Kaimaan Esimiestuki 4.0 Muutosten hallinta 3.5 Osaamisen hallinta 4.3 Toteutetaan joka kolmas vuosi 6. Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista Sairauspoissaolot tpv/htv Työyhteisön ilmapiiriosio työhyvinvointikyselyssä Täydennyskoulutus pv/hlö 15,5 tpv/htv 13,0 tpv/htv 14,0 tpv/htv ,7 Opiskelijaohjauksen laatumittari QPro otettu käyttöön Kainuun sotessa Työkierto ohjeistus laadittu 2015 ja työyksiköitä ohjeistettu ottamaan työnkierto käyttöön yhtenä osaamisen kehittämisen menetelmänä. 3.0 tpv/hlö työpäivää Toimenpiteet: - Turvallisuuskulttuurikyselyn osioiden hyödyntäminen - Täydennyskoulutuksen suunnittelu kehityskeskustelujen pohjalta - Työhyvinvointiohjelma

41 35 Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Strateginen päämäärä Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät 7. Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakasja prosessitiedon avulla Mittarit/ arviointikriteerit Asiakaskokemus Tietotarpeet Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Toteuma 1-12 kk/2016 Ei ole aloitettu Hymynaama palautelaite ja kokeilu operatiivisella vastuualueella Johdon työpöytä käyttöönotossa Rafaela - hoitoisuusluokitusohjelma otettu käyttöön esh:ssa ja tksairaaloissa Kerättyä tietoa asiakaskokemuksista (50 kpl/ tulosalue. Raportoidut johdon tietotarpeet on täytetty Mallia asiakaskokemuksen keräämiselle sekä tiedon hyödyntämiselle ei vielä luotu. Johdon työpöytä otettu käyttöön, käyttöä tehostetaan ja edelleen kehitetään Paljon palvelua käyttävien asiakkaiden tunnistaminen Tutkimushanke on menossa Menetelmä paljon palvelua käyttävien asiakkaiden löytämiseksi tunnistettu Kehittämishanke meneillään, toimintamallin luominen käynnissä Johdon katselmusten toteutuminen Johdon katselmuksia toteutettiin 24 vastuu ja/tai tulosyksikössä. Katselmukset toteutettiin Sairaanhoidon palvelujen, Perhepalvelujen ja Terveydenhuollon palvelujen tulosalueilla Johdon katselmukset 1 x vuosi toteutetaan jokaisella tulosalueella. Suoritettu vuoden 2016 aikana 34 vastuu- ja/tai tulosyksikössä. Katselmuksia tehtiin kattavasti Perhepalvelujen ja Terveydenhuollon palvelujen alueella. Yksittäisiä katselmuksia Sairaanhoidon palvelujen ja Vanhuspalvelujen alueilla. 8. Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiinsa Sähköisten asiointipalvelujen käyttöaste. Työ meneillään 1-4/ hlöä 7/2014-4/ hlöä Hammashuollossa käyttöönotettu takaisinsoittopalvelu Verkkosivuston uudistaminen käynnissä kainuulaista käyttää Omasotepalvelua Järjestelmätoimittaja on valittu ja uudistaminen käynnissä. Omasoteen rekisteröityneitä käyttäjiä yhteensä ajalla oli henkilöä. Vuoden 2016 aikana on rekisteröitynyt henkilöä. Työ meneillään Hyvinvoinnin palvelutarjotin on käytössä On käytössä, laajennettu perhepalveluihin

42 36 9. Johdamme hoitoja palveluketjuja asiakaslähtöisesti läpi organisaation Toimivat hoito- ja palveluketjut (lean) Hoito- ja palveluketjuja kuvattu 28 (vuonna 2014 kuvattuja hoito- ja palveluketjuja 26) Toteutettu 1-3 kpl ajantasaista, tulosja vastuualueiden yli menevää hoito- ja palveluketjua Vuonna 2016 uudet aloitetut 5, valmiit prosessit 154, valmiit hoito- ja palveluketjut 28. Lean työpajat toteutuneet Uuden sairaalan suunnittelussa LEAN-tilaisuuksia pidetty henkilöstölle ja luottamushenkilöille 10. Uudistamme ja kehitämme edelleen Kainuun päivystävää keskussairaalaa ja vaativaa erikoissairaanhoitoa Päivystysasetuksen erikoisalakohtaiset kriteerit täyttyvät Radiologia toteutuu suunnitellusti, samoin leikkaus- ja anestesiatoiminta Erikoisalakohtaiset kriteerit täyttyvät Kehittämistyö menossa 11. Uudistamme ja kehitämme palveluitamme niin, että varmistamme asiakkaillemme niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun Omavalvonta Asiakas /potilasturvallisuus Toimintakäsikirjoja päivitetty, osittain vielä kesken Korvattavat potilasvahingot saadaan vuositasolla Toimintajärjestelmän mukaiset yhtenäiset toimintatavat käytössä Korvattavat potilasvahingot 40 kpl (kansallinen vertailu) Toimintakäsikirjojen päivitys menossa Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemista vahinkoilmoituksista johti korvauksen maksamiseen 30 korvauspäätöstä, joka on 46,1 % vakuutuskeskuksen ratkaisemasta 65 ilmoituksesta. Haittatapahtumien määrä pienenee Potilasturvallisuuspuolelle tehtiin Haipro ilmoituksia vuoden 2016 aikana 3592 kpl. Tämä on 606 ilmoitusta enemmän kuin vuonna 2015; kasvua 20,3 %. Vaaratapahtumailmoituksista 31,1 % oli ns. läheltä piti tilanteita ja 68,9 % tapahtui potilaalle tilanteita. Toimenpiteet: - CAF-itsearviointimallin käyttöönoton arviointi - Ennaltaehkäisevää työtä lisätään - Erva-alueen potilasturvallisuusmittarit kehitetään - Toimintakäsikirjat päivitetään

43 37 - Sisäiset arvioinnit tehdään - Palvelut ja tuotantotavat uudistetaan harkiten Talous Strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät 12. Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa 13. Järjestämme palvelut kustannustehokkaasti Mittarit/ arviointikriteerit Talousarvio ja tilinpäätös Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot /asukas suurten ja keskisuurten kuntien vertailussa Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Toteuma 1-12 kk/2016 Käyttösuunnitelman loppusumma on 4,0 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulos 2,7 milj. euroa alijäämäinen. Tämä alijäämä veloitetaan kunnilta perussopimuksen mukaisesti tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen ja tilinpäätökseen ko. summa on kirjattu kuntien masuosuuksia lisäävänä, jolloin tilinpäätöksen loppusumma on 0 euroa /as v (suurin /as ja pienin /as; Kainuu 14 edullisin 31:stä) Tilinpäätös toteutuu talousarvion mukaan Kolmen parhaan joukossa valtakunnallisessa vertailussa Tilinpäätös on 3,5 milj. euroa ylijäämäinen (käyttösuunnitelma 3,3 milj. euroa alijäämäinen). Ylijäämä palautetaan kunnille perussopimuksen mukaisesti tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen ja tilinpäätökseen ko. summa on kirjattu kuntien maksuosuuksia pienentävänä, jolloin tilinpäätöksen loppusumma on 0 euroa /as v (suurin /as ja pienin /as; Kainuu 14 edullisin 31:stä) Vuoden 2016 tieto saadaan kesällä Soten nettomenot /asukas (kuntaliitto) Soten nettomenot v 2014 /asukas (maan ka 3.269) Olemme valtakunnallisessa keskiarvossa Soten nettomenot v 2015 /asukas (maan ka 3.255) THL, Esh:n tuottavuustilasto, keskussairaalat; episodituottavuus Vuoden 2015 tieto saadaan tammikuussa Vuoden 2014 mukaan olimme kolmen tuottavimman keskussairaalan joukossa. Kolmen tuottavimman keskussairaalan joukossa Vuonna 2015 olimme neljänneksi tuottavin keskussairaaloiden vertailussa Toimenpiteet: - Osallistutaan aktiivisesti sote-alueen valmisteluun ja edunvalvontaan

44 38 Mittarit / Tunnusluvut Mittarit/Tunnusluvut Asukas, asiakas TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 tavoite Toteuma 1-12 kk/2016 Vakioitu kansantautiindeksi (Kela) laskee yhden yksikön vuodessa nykyisestä arvosta 129,3 (v. 2010) Vakioitu sairastavuusindeksi laskee yhden yksikön vuosittain nykyisestä arvosta 119,6 (v. 2010) PYLL indeksi (id 3138) Terveyden edistämisen aktiivisuus perusterveydenhuollossa (sijoitus parempi kuin koko maassa keskim.) toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen (poikkeamat raportoidaan) 128,2 129,1 128,1 128,2 < ,2 (v. 2015) 121,5 122,7 122,1 121,1 (v. 2014) 8449 (maa 6957) 74 (koko maa 60) 7,1 (6,8) Toteutuu 100 % Tieto ei käytettävissä Tieto ei käytettävissä 6,8 (7,0) Ei toteudu suun th:ssa, operatiivisella vastuualueella, puheterapiassa ja toimintaterapiassa Tieto ei käytettävissä 66 (koko maa 66) Tieto vuositasolla 74 (koko maa 66) <120/< ,0 (v. 2015) <8600 Tieto ei saatavilla Vuoden 2016 tieto saatavilla v (7.2) 7,0 (7,3) < 6,8 Tieto ei vielä saatavilla ESH/TESA toimenpiteeseen pääsyä yli 6 kk jonottaneita oli yhteensä 16. Hoidontarpeen arvioon pääsyä yli 3 kk odottaneita yht. 10. Asiakaspalautekysely ka 4,5 ka 4,3 Vuositasolla Henkilöstö ja uudistuminen Sairauspoissaolojen kehitys (tpv/htv) Keskimääräinen siirtymisikä eläkkeelle nousee Työhyvinvointikyselyn kehitys Toteutuu 100 % ESH/TESA toimenpiteeseen pääsyä yli 6 kk jonottaneita oli yht. 62. Hoidontarpeen arvioon pääsyä yli 3 kk odottaneita oli yhteensä 49. Huom! Lukuihin sisältyy puutteellisia merkintöjä, jolloin todellinen luku on huomattavasti pienempi. Erikoissairaanohoidossa toimenpiteeseen pääsyä yli 6 kk jonottaneita oli yhteensä 15. Erikoissairaanhoidossa hoidontarpeen arvioon pääsyä yli 3 kk odottaneita oli yhteensä pv 15,1 14,4 15,5 alle 10 14,0 tpv/htv tpv/htv 60,7 59,4 60, ,5 3,4 3,5 3,4

45 Täydennyskoulutus 2,3 pv/hlö 2,6 pv/hlö 2,7 tpv/hlö 3,0 tpv/hlö työpäivää 39 Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Laatujärjestelmän ulkoiset ja sisäiset auditoinnit (kpl/v) Kehityskeskustelujen toteutuminen Talous Ulkoiset auditoinnit toteutuneet 50 %, sisäiset arvioinnit toteutuneet 77 % 100 % Käyty osittain Vuosittain kehitettävät palvelu- ja hoitoketjut Toteutunut Ulkoinen arviointi toteutui suunnitellusti operatiivisella vastuualueella, sisäiset arvioinnit toteutuneet 64 % Käyty osittain Lean työryhmässä on työstetty kiireettömään hoitoon ja akuuttihoitoon liittyvät hoitoketjut Ulkoiset 100 %, sisäiset 41 % Toteutunut osittain eli 67 %. Prosenttia pelkästään pitkistä työsuhteista ei ole saatavilla. Prosentti tulee päivän nuppiluvun mukaan Sijaiset painavat luvussa, vaikka alle vuoden sijaisena olevien kanssa ei keskustelua käydä. Hoitoketjuja on työstetty Toteutuu 100 % Ulkoiset 100 % ja sisäiset 85 % 100 % Toteutunut osittain Määritellään keskeiset hoito- ja palveluketjut Vuonna 2016 uudet aloitetut 5, valmiit prosessit 154, valmiit hoito- ja palveluketjut 28. Tilinpäätöksen vertailutiedot (toimintakulut) Sosiaali- ja terveydenhuollon talous Kainuu (koko maa) (SOTKAnet, Kuntaliitto, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokus- kasvu -% 3, (2884) kasvu -% n. 2, (2993) kasvu -% 4, (3269) 3,6 % Kasvu -% 0, (3125) Korkeintaan valtakunnal- 1-8 kk/ (2 069)

46 tannukset euroa/asukas Sosiaalitoimen nettokustannukset euroa/asukas Terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas Perusterveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroa/asukas Toimeentulotuki euroa/asukas Työllisyysaste (sis Vaalan) Työttömyysaste (pl Vaala) 1343 (1177) 1881 (1712) 1304 (1218) 1918 (1779) 1464 (1419) 2269 (1850) linen ka 1518 (1296) Korkeintaan valtakunnallinen ka 2219 (1835) Korkeintaan valtakunnallinen ka 674 (654) 685 (654) 744 (663) 702 (642) Korkeintaan valtakunnallinen ka 1206 (1058) 1233 (1121) 1498 (1172) 1516 (1188) Korkeintaan valtakunnallinen ka 101 (130) 97 (135) 101 (137) 89 (145) Korkeintaan valtakunnallinen ka 61,3 % 60,8 % 58,3 % (koko maa 68,1%) 11,4 % 14,9 % 16,9 % 17,9 %(koko maa 9,4 %) THL, Esh:n tuottavuustilasto, keskussairaalat (yht 16 sairaalaa); episodituottavuus Episodituottavuus oli 110 eli kolmanneksi paras Suurten ja keskisuurten kuntien vertailussa ikävakioidut ja tarvevakioidut kustannukset (Kuntaliitto) Ikävakioitujen kustannusten nousu edelliseen vuoteen oli 138 /asukas (v.2012; 2421 /as ja v.2013; 2559 /as) Tarvevakioitujen kustannusten nousu edelliseen vuoteen oli 108 /as (v.2012; 2257 /as ja v.2013; 2365 /as) Episodituottavuus on keskiarvossa eli 100 eli kahdeksanneksi paras Ikävakioitujen kustannusten nousu edelliseen vuoteen 42 /as (v.2013; 2559 /as ja v.2014; 2601 /as). Tarvevakioidut kustannukset nousivat 136 /as (v.2013; 2365 /as ja v.2014; 2501 /as) Episodituottavuus on 108 Ikävakioidut kustannukset /as v (suurin /as ja pienin /as); Kainuu viidenneksi kallein. Tarvevakioidut kustannukset /as v (suurin /as ja pienin /as; Kainuu 14 edullisin 31:stä) Episodituottavuus 104 Vähintään kolmen parhaan joukossa Kolmen tuottavimman keskussairaalan joukossa 1-8 kk/ (859) kk/ (1 212) 1-8 kk/ (422) 1-8 kk/ (788) 1-8 kk/ (100) 62,7 % 15,2 % (koko maa 13,6 %) Vuoden 2016 tieto kesällä 2017 Vuoden 2016 tieto tammikuussa 2018

47 41 Olennaista toiminnassa Yleistä Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat jatkaneet maakuntauudistuksen valmistelua. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat lähettäneet sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausunnolle kuntiin ja kuntayhtymiin Esitysluonnokseen sisältyvät keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaki. Esitysluonnosta koskevat kommentit on jätetty sosiaali- ja terveysministeriöön mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen: 1. Esivalmistelu ( saakka). 2. Toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin ( ) 3. maakunnan käynnistämisvaihe ( ) ja 4. uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi (järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ( alkaen) Kuntien taloudellinen tiukkuus ja tasapainoinen talous huomioidaan kehitettäessä uusia toimintatapoja tuottaa palveluja. Hoito- ja palveluketjuja tulosaluerajojen yli kehitetään huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Kehittämisessä huomioidaan koko kuntayhtymän tehtävät ja toiminnalliset uudistukset. Uusi sairaala hankkeen allianssisuunnitteluvaihe jatkui suunnitelmien mukaisesti. Työn tuottavuutta pyritään parantamaan edelleen ottamalla käyttöön toimintaa tehostavia toimintatapoja kaikilla tulosalueilla jo ennen kuin Uusi sairaala on käytössä. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi luvan Kainuun sotelle synnytystoiminnan jatkamiseen. Asukas ja asiakas Väestön terveyserot Kainuun maakunnassa ovat edelleenkin merkittäviä, näiden kaventamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa kuunnellaan väestön mielipiteitä. Väestön osallisuutta palveluiden järjestämiseen on kehitetty mm. Kuntaliiton lähipalvelut projektissa, josta tehtiin valtakunnallinen Arjen pelastajat toimintamalli. Työ kainuulaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi on jatkunut yhdessä kuntien kanssa. Työ perustuu tutkittuun tietoon ja tiedon kerääminen sekä jalostaminen tehdään kunta- ja maakuntakohtaisesti. Ponnistelut työttömyyden ja sen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ovat jatkuneet. Kuntouttava työtoiminta on jatkunut alkaen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toimintana. Kunnat eivät enää rahoita toimintaa erikseen, vaan kuntouttavan työtoiminnan kustannukset katetaan kuntien maksuosuudella. Kuhmon kaupunki ja Puolangan kunta hoitavat kuntouttavan työtoiminnan itse. Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstölisäyksiä vuodelle 2016 on pääasiassa tehty silloin, kun se korvaa ostopalveluja.

48 42 Tavoitteena on, että Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä työskentelee osaava ja motivoitunut henkilöstö. Erityistä huomiota on kiinnitetty henkilöstön mahdollisuuksiin kehittää ja uudistaa omaa työtänsä, johon tarjoutui suuri mahdollisuus uuden sairaalan suunnittelun yhteydessä uudistettavissa hoito- ja palveluprosesseissa. Tämän toivotaan parantavan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän asemaa haluttuna työnantajana. Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Työn tuottavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Tavoitteena on edelleen tuottavuuden kasvu. Kuntayhtymässä on runsaasti toimitiloja, jotka ovat olleet elinkaarensa lopussa eivätkä enää sovellu kaikilta osin tämän päivän tarpeisiin. Toimitilojen saneerauksia ja uuden rakentamista on tehty Kainuun kunnissa. Toimitilaratkaisut on tehty toiminnan tarpeiden pohjalta. Kainuun sote kuntayhtymän yhtymävaltuusto teki päätöksen uuden sairaalan rakentamisesta joulukuussa STM myönsi Kainuun sote ky:lle rakentamisluvan uudelle sairaalalle, jossa Kajaanin alueella on lähdetty hakemaan toimitiloissa kokonaisratkaisua perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon tilojen saattamiseksi tiiviiseen yhteyteen keskenään. Logistiikkaa parannetaan ja tällä tavalla voidaan lisätä tuottavuutta. Kansalaisten mahdollisuutta asioida sähköisesti on parannettu ottamalla käyttöön Omasote palvelu, jossa voi uusia reseptejä, saada sähköisesti laboratoriotuloksia ja saada yhteyden asiantuntijaan Hallinto-tulosalue Vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Näkökulmat Strategiset päämäärät HYVINVOIVAT KAINUULAISET Asiakas ja asukas Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Johtaminen, ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT

49 43 Talous TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme alueemme kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus Visio 2020 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita

50 44 Asiakas ja asukas Strateginen päämäärä (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa; sama kuin ky tasolla) Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään; sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12kk/2016 (mitä on tehtävä sitovien tavoitteiden toteutumiseksi ja kuka toteuttaa) 1.Parannamme kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhteistyössä kuntien kanssa ja panostamme terveyden edistämiseen Kuntia tuetaan hyvinvointikertomusten laadinnassa Toteutus käynnissä Hyvinvointikertomustietoa käytetään suunnittelussa. Hyvinvointikertomustietoa käytetään suunnittelussa. Tuetaan kuntia hyvinvointikertomustyössä, tietoa analysoidaan ja yhdessä kuntien kanssa laaditaan toimintasuunnitelma. Hyvinvointikertomustyö kunnissa on meneillään, tuetaan hyte-työtä. Kuntien ja soten yhdyshenkilöt kokoontuneet neljä kertaa tarkastelujaksolla. 2. Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi Käytössä olevat osallisuutta tukevat toimintamallit Käyttö aloitettu Luodaan sotelle oma toimintamalli Etenemisuunnitelma on toteutunut Etenemisuunnitelma on toteutunut Kehittäjä- /kokemusasiantuntija toimintatapa käytössä. Laajempaa osallisuuden toimintamallia ei vielä toteutettu. Otettu osittain käyttöön Otakantaa.fi palvelu Tulosalueilla ei ole vielä selvitetty toimintoja, joissa käytetään Otakantaa.fi palvelua.

51 45 3.Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden Ulkokuntalaisten lukumäärä terveydenhuollossa Seurantajärjestelmä käytössä. Seurantajärjestelmä käytössä. Seurantajärjestelmän kehittäminen Suunnittelu kesken Soten tunnettuus/ Sidosryhmäkysely Ajanmukaiset verkkosivut Tunnettuutta Sidosryhmäkyselyn toteuttaminen Ei ole tehty Uudistetaan verkkosivut Valmistelu käynnissä 4. Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin Valtakunnallinen tilastotieto palvelutarpeesta Systemaattinen palvelutarpeen määritys ei vielä käynnistynyt Suunnitelma tarpeenmäärityksestä Palvelutarpeen määritykseen tarvittavan tiedon kerääminen Hankkeiden kautta saadaan lisää tietoa palvelutarpeen määrittämiseksi. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Asiakaspalautejärjestelmä Asiakaspalautejärjestelmä valmisteilla QPro reaaliaikainen sähköinen palautejärjestelmä käytössä. Pilotoitu Happy Or Nor - palautejärjestelmää Hallittu asiakaspalautejärjestelmä on käytössä Hallittu asiakaspalautejärjestelmä on käytössä Tehdään asiakaspalautejärjestelmäsuunnitelma Ei vielä edetty Tarkennetaan asiakkaan palauteprosessia Tieto kerätään vuositasolla Yhteydenotot potilas- ja sosiaaliasiamieheen sekä asiakkaan ohjaus ja neuvonta Potilas- ja sosiaaliasia miehen ja asiakkaan ohjaus ja neuvonta toteutuu Ohjaus ja neuvonta toteutuu Henkilöstö ja uudistuminen Strateginen päämäärä Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteeri Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2016

52 46 5.Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä Kehityskeskustelut on käyty >1 vuotta työssä olleiden kanssa Turvallisuuskulttuurikyselyn (joka 3. vuosi) tulokset: - esimiestuki >4 - muutosten hallinta - osaamisen hallinta Toteutunut 95 % Esimiestuki 4.0, muutosten hallinta 3.0, osaamisen hallinta 4,0 Valmennusohjelma ja työkalupakki toteutuvat osana työhyvinvoinnin kehittämishanketta Toteutuu 100 % Lisätään esimiesten strategiaosaamista koulutuksilla/esimiesvalm ennus Toteutuu 100 % Toimiva esimieskoulutus/esimiesval mennus Kehitetään strategiapohjainen kehityskeskustelumalli Toimitaan kehityskeskusteluissa strategia- ja arvokirjapohjaisesti, kehityskeskustelupohjaa täydennetty. Tuetaan esimiesten koulutusta Työyhteisövalmennuksiin osallistunut 155 työntekijää (Työ Unelmatyöksi hanke), 16 työyhteisöä (Työhyvinvointi ja tuottavuus hanke), Menneillään Pomon polku esimieskoulutus 6.Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista Sairauspoissaolot pv/htv Työyhteisön ilmapiiri, toimivuus, työolot, ammatillinen osaaminen: työhyvinvointikyselyssä >4 7,0 tpv/htv/v Työhyvinvointikyselyä ei ole tehty Työ Unelmatyöksi tuottavuutta ja työhyvinvointia Kainuun sotessa hanke (ESR) käynnistetty 9/2015 Alle 10 tpv/htv 3,6 Alle 10 tpv/htv yli 4,0 2,9 tpv/htv 4 Käynnistetään työhyvinvointiin liittyvä muutostuen hanke Työ Unelmatyöksi hanke käynnissä Käynnistetään aloitetoiminta Valmistelussa Täydennyskoulutuspäivät/henkilö 3,0 tpv/hlö yli 3 tpv/hlö 2,9 tpv/hlö eli 105 työpäivää Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Strateginen päämäärä Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/ Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asia- Asiakaskokemus Mallia asiakaskokemuksen keräämiselle sekä tiedon hyödyntämisel- Kerättyä tietoa asiakaskokemuksista (50 kpl/tulosalue) Toimiva malli asiakaskokemuksen keräämiseen ja tiedon hyö- Luodaan malli asiakaskokemuksen keräämiselle sekä tiedon hyödyntämi-

53 47 kas- ja prosessitiedon avulla le ei ole vielä luotu dyntämiseen selle Ei vielä edetty Tietotarpeet Sähköisen johdon työpöydän käyttöönotto meneillään Tunnistetut johdon tietotarpeet on täytetty Tunnistetut johdon tietotarpeet on täytetty Sähköinen johdon työpöytä otetaan käyttöön Otettu käyttöön, käyttöä tehostetaan, laajennetaan ja edelleen kehitetään. Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistaminen Kehittämishankkeelle saatu rahoituspäätös anottua pienempänä, hanke käynnistynyt Menetelmä paljon palveluja käyttävien asiakkaiden löytämiseksi käytössä Tuetaan kehittämishankkeilla tavoitteen toteutumista Kehittämishanke meneillään, toimintamallin luominen käynnissä Johdon katselmusten toteutuminen Johdon katselmusten toteutuminen Hallinnon tulosalueelle ei ole suoritettu johdon katselmusta Johdon katselmukset 1 x/v jokaisella tulosalueella Johdon katselmukset toteutuvat Johdon katselmuksia on suunniteltu tulosalueille Käynnistetään verkkosivuston uudistaminen Verkkosivusto on uudistettu Meneillään Verkkosivusto on uudistettu Toimivat verkkosivut Uudistaminen käynnissä 8.Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiinsa Sähköisten palveluiden lukumäärä Sähköisten asiointipalveluiden käyttöaste Toimintasuunnitelman laatiminen on meneillään OmaSoten kehittämistyö jatkunut. OmaSoten käyttäjiä Selvitetään sähköiset palvelut kainuulaista käyttää Omasotea ja palvelu on kattavampi Toimivat sähköiset asiointipalvelut ovat käytössä Sähköisen asioinnin toimintasuunnitelman laatiminen Suunnitelman laadinta meneillään Omasotea kehitetään aktiivisesti ja sen tuomia hyötyjä arvioidaan Meneillään; omasoteen rekisteröityneitä henkilöitä oli Johdamme hoito- ja palveluketjuja asiakaslähtöisesti läpi organisaation Toimivat hoito- ja palveluketjut) Toteutunut Toteutettu 1-3 ajantasaista tulos- ja vastuualueiden yli menevää hoitoja palveluketjua Toteutettu 1-3 ajantasaista tulos- ja vastuualueiden yli menevää hoito- ja palveluketjua Tuetaan leanajattelun käyttöönottoa Leanilla kuvataan hoito- ja palveluprosesseja

54 48 10.Uudistamme ja kehitämme edelleen Kainuun päivystävää keskussairaalaa ja vaativaa erikoissairaanhoitoa Päivystysasetuksen erikoisalakohtaiset kriteerit täyttyvät kaikilta osin Perustettu uusia virkoja ja toimia erikoissairaanhoitoon Erikoisalakohtaiset kriteerit täyttyvät Erikoisalakohtaiset kriteerit täyttyvät Rekrytoidaan osaajia. Kehitetään toimintamalleja päivystyksen toteuttamiseksi. Toteutunut Kehittämistyö menossa 11.Uudistamme ja kehitämme palveluitamme niin, että varmistamme asiakkaillemme niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun Järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus päivitetään Erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta päivitetään Päivitys toteutettu Järjestämissuunnitelman ja järjestämissopimuksen päivittäminen Toteuman seuranta käynnissä ja päivitys menossa Omavalvonta Suunnittelu käynnistynyt Omavalvontasuunnitelmat Omavalvontasuunnitelmat Selkiytytetään omavalvonnan toteuttamista Selkeytetty hoitotakuun omavalvontaa ja tehty ohjeet seurannasta Talous Strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät 12.Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa Mittarit/ arviointikriteerit Talousarvio ja tilinpäätös Toiminnallisen ja kehittämisyhteistyön tuotokset (kpl/vuosi/kunta) Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Talous raportoidaan kuntayhtymätasolla kuukausittain hallitukselle ja lähetetään valtuustolle Toteutuu suunnitellusti Kartoitetaan yhteistyömuodot Toteutuu suunnitelman mukaisesti Toteuma 1-12 kk/2016 Talouden seuranta ja toiminnan sopeuttaminen Hallinnon tulosalueen toimintakulut toteutuivat 0,9 milj. käyttösuunnitelmaa pienempinä Kartoitetaan yhteistyömuodot ja luodaan suunnitelma yhteistyön tiivistämiseksi; mm. ennaltaehkäisevä työ Toteutettu konk-

55 49 reettista yhteiskehittämistä tuotoksena esim. Arjen pelastajat - konsepti, strateginen yhteistyö Kamkin, Kaon ja Aikopan kanssa. 13. Järjestämme palvelut kustannustehokkaasti Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot /asukas suurten ja keskisuurten kuntien vertailussa Kainuu on 13:sta kallein (kuntia yhteensä 30) Kolmen parhaan joukossa valtakunnallisessa vertailussa Kansalliset vertaisarvot (THL, esh:n tuottavuustilasto; episodituottavuus) Tehdään suunnitelma vaikuttavuuden mittaamiseksi (pth, esh, sos) Tieto kuntayhtymätasolla Kuntien hyvinvointikertomukset analysoidaan ja sen pohjalta resursseja suunnataan Järjestämissuunnitelman päivitys on meneillään KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Valtuusto, Hallitus, Tarkastustoimi, Hallinto,Tutkimus ja kehittäminen, Uusi sairaala, Maakuntauudistus Toteuma -% Muutos % KS-16/tot 16 Ks-16/ Tot 2016 Kasvu Muutos % TP 15/TP 16 Muutos TP-15/TP- 16 TP 2015 TA 2016 KS 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT ,7-1, ,3-760 Myyntituotot ,7-1, ,3-704./. Jäsenkunnilta ,7-1, ,3-759 Maksutuotot ,0 0,0 3 0,0 3 Tuet ja avustukset ,4-30, ,5-3 Muut tuotot ,0 25, ,4-56 TOIMINTAKULUT ,4-22, ,3 449 Palkat ja palkkiot ,4-9, ,7 148 Henkilöstösivukulut ,4-7, ,2 174 Henkilöstökulut ,8-9, ,5 322 Asiakapalvelujen ostot ,0-270, ,3 42 Muut palvelujen ostot ,2-30, ,7 67 Palvelujen ostot ,3-34, ,7 109 Aineet ja tavarat ,6-36, ,6-24 Avustukset ,0-38, ,4-8 Vuokrat ,5-48, ,4-40 Muut kulut ,6-55, ,0 91 TOIMINTAKATE ,0-1, , Rahoituskulut ja -tuotot ,8-112, ,4 70 VUOSIKATE ,2-0, , POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0 0, ,3-12 SATUNNAISET ERÄT ,0 0, ,8-155 TILIKAUDEN TULOS ,3-0, , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0,0 0 0,0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,3-0, , Mittarit / Tunnusluvut Mittarit/Tunnusluvut Asukas, asiakas TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 tavoite 1-12 kk/2016 Syntyvät julkaisut, artikkelit, tutkimukset, selvitykset ja raportit

56 50 10 kpl/vuosi Henkilöstö ja uudistuminen Sairauspoissaolopäivien määrä alle 10/pv/hlö/vuosi Työhyvinvointimittaus Täydennyskoulutus 3 5 tpv/hlö Kehittämiskeskustelut 1x/vuosi Johtaminen, palveluiden järjestäminen Kehittäjäasiakas ja kokemusasiantuntijaasiakkaita 30 ja prosessit 5 10 kpl/vuosi, 1 kehittäjäkylä Tietoa ei käytettävissä prosessia 9,3 6,4 tpv/hlö alle 10 2,9 tpv/hlö 3,8 3,0 4 4,6 tpv/hlö 0,4 tpv/vak.hlö 3-5 tpv/hlö 2,9 tpv/hlö 98% 95 % Toteutumis- Toteutumis- % 100 % kokemusasiantuntijaa 4 prosessia Talous Talous toteutuu suunnitellusti Toteutunut Toteutunut Toteutuu suunnitellusti Toteutuu suunnitellusti Toimintakulut toteutuivat 0,9 milj. euroa alle budjetoidun Olennaista toiminnassa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnittelussa ja kuulemistilaisuuksissa on oltu aktiivisesti mukana mm. monikanavarahoitusta selvittävässä yhteystyössä STM:n ja Sitran kanssa, palvelupakettien pilotoinnissa (VM) ja I&O kärkihankkeessa. I&O-kärkihankkeen osa-aikainen muutosagentti aloitti toimintansa Kainuussa. Kehittämishankkeiden ja eri toimijoiden (mm. Keva) yhteistyön avulla on panostettu henkilöstön työhyvinvointiin. STM:n Kaste-kehittämistyö, ESR, TEM ja VM -rahoitteiset hankkeet ovat toteutuneet Kainuun sotessa suunnitelmien mukaisesti. Maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen (Maamu SeLi) - hankkeeseen ei saatu terveydenedistämisen määrärahaa. Arjen pelastajat -konseptin toteuttamista jatketaan yhteistyössä valtakunnallisen toimijan Sosten kanssa ilman ESRrahoitusta. Kulttuurin keinoin edistetään kainuulaisten hyvinvointia kahden kehittämishankkeen kautta. Valmisteltiin sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen ESR-hanke (SOS- Kainuu), johon saatiin myönteinen rahoituspäätös. Jatketaan kehittämisyhteistyötä eri tahojen mm. evl. seurakunnan ja Klubitalo Tönärin kanssa. Kainuun Edun ja eri yritysten kanssa yhteistyössä käynnistetty DIHYTE-hanke luo mahdollisuuksia digitaalisuuden käyttöönottoon palvelujen uudistamiseksi. Omarahoitteiset hankkeet (Soten kirjaaminen, Omasote, Hyvinvoinnin palvelutarjoitin, Kotihoidon optimoinnin laajennus) ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Hyvinvoinnin palvelutarjottimen jatkokehittämiseksi on valmisteltu kansainvälinen kehittämishanke (DST) yhteistyössä norjalaisten ja islantilaisten kanssa. Kainuussa käynnistyi henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen osana kansallista hanketta (Avain kansalaisuuteen). Tutkimusyhteistyö THL:n kanssa saa-

57 tiin päätökseen (Valva-hanke). Strategiayhteistyö Kajaanin ammattikorkeakoulun, Kainuun ammattiopiston ja aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelujen (Aikopa) kanssa on tiivistynyt. Maan hallituksen kärkihankkeisiin on laadittu hankehakemukset koskien ikäihmisten palvelutarpeen arviointia/palveluohjausta, turvallista kotona asumista (turvateknologia), erityislasten omaishoidon kehittämistä sekä valinnanvapauskokeilua. Lisäksi valmisteltiin lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (Lape) Mukava Kainuu -hankehakemus. Terveyden edistämisen kärkihankkeeseen valmisteltiin kaksi kehittämisosiota osana valtakunnallisia hankkeita elintapaohjaukseen (Vesote) ja mielenterveysosaamisen vahvistamiseen. Vuoden loppuun mennessä Kainuun sote sai rahoituksen erityislapsen omaishoidon kehittämiseen (ErinOmainen), joka toteutuu osana Essoten hallinnoimaa Ossi-hanketta. Kielteiset päätökset tulivat ikäihmisten palvelutarpeen arviointiin, turvallisen kotona asumisen tukeen sekä valinnanvapauskokeiluun. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ERVA -alueella on jatkettu mm. tietojärjestelmäyhteistyössä ja ERVA -alueen erikoissairaanhoidon työnjakoon liittyvissä asioissa. Pohjois- Suomen ERVA -alueen sairaanhoitopiirit ovat tehneet yhteisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle keskussairaaloiden ja yliopistosairaalan tehtävistä ja työnjaosta Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Vastuuhenkilö: Va. Hallintojohtaja Anu Huttunen KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TULOSKORTISTO 2016 Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Näkökulmat Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät HYVINVOIVAT KAINUULAISET Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Johtaminen, ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT Talous TASAPAINOINEN TALOUS

58 52 Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme alueemme kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus Visio 2020 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita

59 53 Asiakas ja asukas Strateginen päämäärä Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään; sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12kk/2016 (mitä on tehtävä sitovien tavoitteiden toteutumiseksi ja kuka toteuttaa) 1.Parannamme kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhteistyössä kuntien kanssa ja panostamme terveyden edistämiseen 2.Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi 3.Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden 4.Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin Asiakastyytyväisyys selvitys 2016 Ohjausryhmien säännöllinen kokoontuminen 3,5 3,5 Säännölliset asiakasyhteistyöryhmien kokoukset. Yhteistyöryhmät ovat kokoontuneet. Asiakastyytyväisyyttä ei mitattu vuonna Henkilöstö ja uudistuminen Strateginen päämäärä Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/ Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä Kehityskeskusteluiden käyntiaste 100 % 100 % Kehityskeskustelut käyty osittain. Kehityskeskustelu käsikirjan eli ohjeen laatiminen Kehityskeskusteluohje laadittu.

60 54 6.Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista työhyvinvointikyselyn tulokset Tehdään v ,75 3,8 Esimieskoulutuksiin ja työhyvinvointihankkeeseen osallistuminen Työhyvinvointikyselyn tulos: 3,5, ei päästy tavoitteeseen Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Strateginen päämäärä Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/ Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla - tietoturvan jasuojan omavalvontamalli - laitteiden hallintaprosessi - laitteiden vaaratilanne ilmoitusprosessi -omavalvontamalli luotu - prosessien päivitys tehty - omavalvonta-malli käytössä koko sotessa. - kaikki laitteet rekisterissä. -prosessit toimii - omavalvontamalli tehty - laitteiden hallintaprosessi ja laitteiden vaaratilanne ilmoitusprosessi laadittu 8.Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiinsa 9.Johdamme hoitoja palveluketjuja asiakaslähtöisesti läpi organisaation 10.Uudistamme ja kehitämme edelleen Kainuun päivystävää keskussairaalaa ja vaativaa erikoissairaanhoitoa 11.Uudistamme ja kehitämme palveluitamme niin, että varmistamme asiakkaillemme niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun

61 55 Talous Strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/ Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa Talousarvion toteutuminen Toimintakulut toteutuivat 3 milj. käyttösuunnitelmaa pienempinä Ei ylity Ei ylity Seuranta ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen 13. Järjestämme palvelut kustannustehokkaasti Yksikkökustannuksien hinta tositearvio 1,39 /kpl Palkkalaskelma 12,77 /kpl tosite max 1,40 /kpl Palkkalaskelma max 12,80 /kpl Ei reaalikasvua Prosessien kehittäminen. KESKITETYT YHTEISET PALVELUT Asiakirjahallinto, Asiamiespalvelut, Tekniset palvelut, Materiaali-, Kuljetus- tekstiili-, Ravinto-, Reyrytointi- ja yks.tukipalvelut, Henkilöstö- Talous- ja Tietopalvelut Toteuma -% Muutos % KS-16/tot 16 Ks-16/ Tot 2016 Kasvu Muutos % TP 15/TP 16 Muutos TP-15/TP- 16 TP 2015 TA 2016 KS 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT ,7 4, ,0 131 Myyntituotot ,8-3, ,4 16 Maksutuotot ,5 36,5 23 0,0 0 Tuet ja avustukset ,1 15, ,0 0 Muut tuotot ,7 27, ,8 115 TOIMINTAKULUT ,4-9, ,5-728 Palkat ja palkkiot ,2-8, ,8-200 Henkilöstösivukulut ,5-7, ,6-17 Henkilöstökulut ,5-8, ,5-217 Asiakapalvelujen ostot ,0-100,0-1 0,0 0 Muut palvelujen ostot ,2-9, ,0-88 Palvelujen ostot ,2-9, ,0-88 Aineet ja tavarat ,7-19, ,5-415 Avustukset ,0 1,0 1-16,5-20 Vuokrat ,2-2,8-58 0,7 14 Muut kulut ,0 0,0 0-0,4-2 TOIMINTAKATE ,7-13, ,8 859 Rahoituskulut ja -tuotot ,0-60,0 3-71,4 5 VUOSIKATE ,6-13, ,9 864 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0 6, ,4-276 SATUNNAISET ERÄT ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN TULOS ,5-10, ,2 588 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0,0 0 0,0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,5-10, ,2 588 Olennaista toiminnassa Yleispalvelut: Veteraanien leskien palvelusetelipalvelua ei lopetettu, vaikka määrärahavaraus oli 0, käyttösuunnitelmassa siihen osoitettiin Hankintayksikkö siirtyi vuoden alusta hallinnon tulosalueelle. Vaatehuollon kilpailutuksen voittaja Kartex Oy aloitti ja sopimus sen kanssa purettiin yhteisellä sopimuksella alkaen. Uusi sopimus on tehty kilpailutuksessa toiseksi tulleen Pohjolan tekstiili Oy:n kanssa.

62 Materiaalihallinto: Materiaalihallinto osallistuu uusi sairaala -projektin logistiikkasuunnitteluun. Uuden sairaalan logistiset toiminnot muuttuvat ja logistiikan ict- järjestelmien merkitys kasvaa toiminnassa. Materiaalihallinnon varastotoimintoja sekä varsinkin materiaalikuljetuksia on kehitetty pitkin vuotta vastaamaan tulevan uuden sairaalan haasteita. Kehittämistoimenpiteiden lisäksi materiaalipalvelut huolehtivat Kainuun soten alueen materiaalikuljetuksista eri toimipisteiden välillä omalla kalustolla ja henkilöstöllä. Ravitsemis- ja laitoshuolto: valmistui ruokapalveluselvitys siitä, missä valmistetaan Kainuun soten tarvitsemat ateriat Kajaanin alueella uuden sairaalan valmistuttua. Selvitystä täydennetään vielä lisätiedoilla ja sen on määrä olla valmis helmikuun 2017 loppuun mennessä. Kuljetuspalvelut: Kuljetus- ja neuvontapalvelut yksikkö on toiminut vuonna 2016 normaalisti. Yksikkö teki matka-hankkeen, jonka tavoitteena oli saada jo olemassa olevat ja järjestetyt kuljetukset yhä useampien matkustajien käyttöön sekä vastata kustannustehokkaasti maaseudun asukkaiden liikkumistarpeisiin. Kehittämishankkeen pilottikohde oli Kainuun maakunta sekä maakunnan joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten palvelut, joiden järjestämistahoina toimivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun kunnat sekä Kainuun sote. Tekniset palvelut: Rajamiehentien asuntojen (15-paikkainen asumisyksikkö vammaispalveluille) rakennuttaminen eteni suunnitelmien mukaisesti ja kohde valmistuu vuoden 2017 alkupuolella. Kosteusvaurioitunut D-kerrostalo purettiin uuden sairaalan tieltä. Kuusanmäen psykiatrinen osasto 21 siirrettiin sisäilmaongelmien vuoksi Salmijärven sairaalaan saneerattuihin tiloihin. Uuden sairaalan kehitysvaihe (suunnitteluvaihe) jatkui koko vuoden. Henkilöstöpalvelut: Henkilöstöpalveluissa on suunniteltu riittävät säästötoimet Kajaanin irtauduttua yhteistyösopimuksesta palkkojen maksun osalta. Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa on solmittu vuodeksi 2017 oma sopimus, jossa on optio jatkoon. Työhyvinvoinnin asiantuntijan lisäresurssi työhyvinvoinnin edistämiseen mahdollistaa varhe-maksuun vaikuttamisen. Uuden sairaalan resurssien ja muuttuvien osaamisten suunnitteluun on panostettu. Talouspalvelut: On suunniteltu riittävät säästötoimet tulojen menettämisen takia, kun Kajaani irtaantuu yhteistyösopimuksesta. Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa on solmittu oma sopimus vuodeksi 2017, sopimuksessa on optio jatkaa voimassaoloaikaa. Talouspalveluissa on saatu päätökseen tukipalvelujen tuotteistaminen talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Tietohallinnon osalta on tehty tuotteistussuunnitelma. Talouspalvelut on mukana eri työryhmissä valtakunnallisessa valtiovarainministeriön hallinnoimassa Kuntatieto hankkeessa. Helmikuussa 2016 alkanut Kainuun pilottihanke päättyi vuoden lopussa. Tietohallintopalvelut: ICT-palvelutuotanto on toiminut normaalisti, ja tietojärjestelmien kehittäminen on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Kajaanin kaupungin talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden muutokseen on osallistuttu tietojärjestelmien ja teknisen infrastruktuurin osalta. Asiahallintajärjestelmän vaihtoprojekti sekä arkistointi ovat edenneet Kainuun sote:ssa suunnitellusti. Kainuun kunnat ja Kainuun liitto ovat päättäneet vaihtaa toiseen asiahallintajärjestelmään. Uusi sairaala -projektin ICT-suunnittelu on edennyt yhdessä koko projektin suunnittelun kanssa. Työasemien virtualisointipilotin ja Windows 10 -käyttöjärjestelmän käyttöönoton suunnittelu on aloitettu. On osallistuttu sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun sekä 56

63 57 Pohjois-Suomen erva -alueen yhteistyöhön ja valtakunnalliseen UNA-projektiin. Kainuun tietohallinnon ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti Perhepalveluiden tulosalue Vastuuhenkilö: Perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen Perhepalvelut Toiminta-ajatus ja perustehtävä Edistämme alueemme kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Perhepalveluiden tulosalueeseen sisältyy aikuissosiaalipalvelut, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut ja vammaispalvelut. Aikuissosiaalipalveluihin kuuluu aikuissosiaalityö, toimeentuloturva, sosiaalinen luototus, kuntouttava työtoiminta ja työllistymistä tukeva monialainen yhteispalvelu (ent. työvoiman palvelukeskus). Lapsiperheiden sosiaalipalveluihin kuuluu lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto, Salmijärven lastensuojeluyksikkö sekä perhetyö. Vammaispalveluihin kuuluu kaikki vammaisten ja kehitysvammaisten palvelut. Näitä ovat esimerkiksi vammaisten henkilöiden sosiaalityö, Kuusanmäen palvelukeskus, ryhmäkodit, asumispalvelut, työ- ja päivätoimintakeskukset, asumisen ohjaus, omais- ja perhehoito sekä erityishuollon poliklinikan palvelut. Lapsiperheiden terveydenhuoltopalveluihin kuuluu lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut, mikä sisältää äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ja perheneuvolan. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat erikoissairaanhoidon lastentaudit, naistentaudit, äitiyshuolto ja synnytystoiminta, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, perhekeskeisyys Visio 2020 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita.

64 58 Asiakas ja asukas Strateginen päämäärä (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa) Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään) Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2016 (toteuma kursiivilla osavuosiraporteissa) 1. Parannamme kainuulaisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä ja kavennamme terveys- ja hyvinvointieroja yhteistyössä kuntien kanssa panostamalla terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen 1.1 Pitkällä aikavälillä väestötason mittarit kehittyvät myönteisesti (huom. vertailutieto viiveellä). Pitkän aikavälin tavoite on erojen kaventaminen koko maahan nähden. Hallitus käsitteli tilastokatsauksen , 143. Pitkän aikavälin indikaattori saatavilla viiveellä (v tieto saatavilla v. 2016) Tilastotietoa on hyödynnetty myös lakisääteisissä ja muissa suunnitelmissa (esim. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, alueellinen KEHASsuunnitelma). Vuonna 2015 kasvua erityisesti vammaispalveluna myönnetyssä henkilökohtaisessa avussa. Hyödynnetään tilasto-, indikaattori- ja tutkimustietoa toimintojen ja palveluiden kehittämiseksi (mm. TEA-viisari, kouluterveyskysely). Vuonna 2016 ei laadita erillistä tilastokatsausta hallitukselle. Tietoa on hyödynnetty muutoin päätöksenteon (lakisääteiset suunnitelmat) ja toiminnan johtamisessa (johdon katselmukset). Aikuissosiaalipalveluissa on tehty yhdessä Virta IIhankkeen kanssa sosiaalisen kuntoutuksen tarpeiden selvitystyö yli vastuu- ja tulosaluerajojen. Raportin pohjalta on käynnistynyt sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke (ESR).

65 59 2. Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikeaaikaisesti ja asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin 2.1 Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen Poikkeamia ks. tarkemmin alla. Toimeentulotuen käsittely tapahtui 99,56 %:sti palvelutakuun mukaisesti. 115 hakemuksen (0,44 % kaikista hakemuksista) käsittely viivästyi 100 % Seurataan määräaikojen sekä hoito- ja palvelutakuun toteutumista ja reagoidaan poikkeamiin. Lastensuojelulain mukaisissa määräajoissa oli ylityksiä. Vammaispalvelulain mukaisista hakemuksista 98,6 % käsiteltiin lain mukaisissa määräajoissa. Määräaikojen ylitykset johtuivat erikoistilanteista. Toimeentulotukihakemuksia ei ole täysin kyetty käsittelemään lakisääteisissä määräajoissa hakemuksesta 159:n (0,62 %) käsittely viivästyi. Hakemukset käsiteltiin 99,38 %:sti määräajassa. 2.2 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Toteutunut; keskiarvo 4.3 Kajaanissa ja Kuhmossa asiakkaat eivät ole saaneet henkilökohtaista aikaa sosiaalityöhön lakisääteisessä 7 arkipäivän määräajassa. Kajaanin neuvonta on jouduttu sulkemaan muutamaksi päiväksi. Sotkamossa tapaamisaika on voitu tarjota vain erityisjärjestelyin. 4,5 > 4,5 Hyödynnetään asiakastyytyväisyyskyselyä sekä muuta asiakaspalautetta toiminnan kehittämiseksi. ka: 4,3 (n=78)

66 Muistutukset, kantelut ja yhteydenotot potilas-, sosiaali- ja veteraaniasiamieheen Korvattavia potilasvahinkoja oli 3 kpl (1 kpl v 2014). (ks. hallitus ) Raportoidaan valvovien tahojen ratkaisut. Sosiaali- ja potilasasiamiesten raportit huomioidaan. Vammaispalveluissa tehtiin 29 muutosvaatimusta yksilöhuoltojaostoon, 10 hallintooikeuteen, yksi korkeimpaan hallintooikeuteen ja yksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa oli yhteensä 17 muistutusta ja 2 kantelua, 1 oikaisuvaatimus jaostolle. Aikuissosiaalipalveluissa oli 4 muistutusta, oikaisuvaatimuksia 32 ja yksi kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. 2.4 Väestön/asiakkaan osallisuutta vahvistetaan - - Lisätään ja kehitetään kuntalaisten vaikutuskanavia lakisääteisissä suunnitelmissa (esim. otakantaa,fi palvelu). Yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle ym. (asetus 338/2011) hyväksyttiin (hallitus ). Laadittu toimintaohje vastaamaan kehitysvammalain muutokseen ja vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen. Kehitysvammayksiköissä on kehitettyasiakkaan palvelutarpeen arviointia rekrytoimalla sosionomin koulutuksen saaneita työntekijöitä.

67 61 Vammaispalveluista on osallistuttu hallituksen kärkihankkeen Kainuun osahankkeen suunnitteluun, jossa kehitetään omaishoitoa (erityislasten omaishoito) ErinOmainen. Vammaispalveluista on osallistuttu Sosiaalisen kuntoutuksen suunnitteluun ja työryhmätyöskentelyyn. 2.5 Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden Seurataan Kainuun soten jäsenkuntien ulkopuolisten asiakkaiden lukumäärää (esim. kotikuntalain muutokset sosiaalihuollon asumispalveluissa). Vireillä palvelusetelin käyttöönotto lapsiperheiden kotipalveluun. Vireillä palvelusetelin käyttöönotto vammaispalvelun henkilökohtaiseen apuun. Vammaispalveluissa Matka-hanke on tarjonnut valinnanvapautta kuljetuspalveluissa. Matka hankkeen vaikuttavuutta ei voida vielä arvioida. Vammaispalveluissa osallistuttu oma soten käyttöön ottoon vammaispalvelujen, kehitysvammapalvelujen ja perhehoidon osalta. Vammaispalvelujen vastuualueella tarjotaan asumisratkaisuja omana toimintana ja ostopalveluissa.

68 62 Henkilöstö ja uudistuminen Strateginen päämäärä Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/ Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä 3.1 Kehityskeskustelut on käyty kaikkien työssä olevien kanssa 100 % yli 1. vuoden pitkistä palvelussuhteista 100 % 100 % Seurataan ja kehitetään. Tiedot eivät luotettavat seurannan osalta v (0,27 %) 360 asteen arviointi ei ole toteutunut, koska Kainuun sotella ei ole välinettä arvioinnin toteuttamiseksi (henkilöstöhallinto) Kehitysvammapalveluiden esimiehet osallistuivat Työ unelmaksi hankkeen esimiestyökoulutukseen. Esimiehiä on osallistunut muutosvalmennukseen (uusi sairaala) ja osa esimiehistä on osallistunut yhteiseen ryhmätyönohjaukseen (aikuissosiaalipalvelut ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut). 3.2 Turvallisuuskulttuurikyselyn (joka 3:s vuosi) tulosten myönteinen kehitys Kysely toteutui vuonna 2015, seuraava kysely v Tulokset tarkemmin alla mittaritaulukossa Hyödynnetään potilasturvallisuuskulttuurikyselyn tuloksia työn kehittämisessä.

69 63 4. Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista 4.1 Virkojen ja vakanssien täyttöaste ja henkilöstömitoitus Henkilöstön saatavuus on vaikeaa erit. erikoislääkärien, lääkärien, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden osalta Poikkeamat rakenteessa ja mitoituksessa raportoidaan. Vammaispalveluissa kaikissa viroissa ja toimissa ovat kelpoiset työntekijät. Aikuissosiaalipalveluissa ja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa sosiaalityön henkilöstömitoitus on riittämätön. Vastuualueiden jaetut virat on purettu. Aikuissosiaalipalveluissa ja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on ollut vaikeaa erityisesti Kuhmossa ja Suomussalmella. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtävänjakoa on selkeytetty. Sosiaalityöntekijöiden työn vaativuuden arviointi on aloitettu. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen toimistovirkailijoiden, perhetyöntekijöiden, perheohjaajien ja lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden työn vaativuuden arviointi on aloitettu. 4.2 Täydennyskoulutuksen, henkilöstön kuormituksen ja sairauspoissaolojen myönteinen kehitys (tpv/htv2) ks. taulukko alla tarkemmin. Ylityövapaat ja sairauspoissaolot kasvoivat > 3.0 < 13,0 < 1,0 Seurataan ja puututaan tarvittaessa: sairauspoissaolot, ylityövapaat, työtapaturmien ja ammattitautien kehitys, henkilöstön väkivaltatilanteet (ks. mittaritaulukko alla). < 0,2 < 8 % Seurataan HaiProilmoituksia. Työn vaarojen kartoitusja riskien arviointi tehdään joka toinen vuosi.

70 64 Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Strateginen päämäärä Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12kk/ Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla 5.1 Potilas- ja asiakasturvallisuuden myönteinen kehitys Seurataan HaiPro ilmoitusten kehitystä. Henkilöstöön kohdistuva väkivalta on yleisintä vammaispalveluissa. Kehitysvammapalveluiden uudistukset ja lakimuutos tulee esille Haipro ilmoituksissa. Kehitysvammalain muutokset tulivat voimaan kesäkuussa. Muutoksella vahvistettiin asiakkaiden itsemääräämistä. Henkilöstöä koulutettiin lain muutoksiin ja lain toimeenpanoon. Aikuissosiaalipalveluissa on vahvistettu ShL:n 35 :n mukaisen ilmoituslomakkeen käyttöä perehdyttämällä ilmoitusvelvollisia viranomaisia ja päivittämällä Ilmoitusten käsittelyprosessia. Ilmoitusten määrää ja sisältöä seurataan.

71 Uudistamme ja kehitämme palveluitamme niin, että varmistamme asiakkaillemme niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun Tämä työ aloitettu, ei valmis kaikilla vastuualueilla ja tulosyksiköissä. Toimintakäsikirjan laatiminen ja päivittäminen vastuualueittain. Omavalvontasuunnitelman päivittäminen on käynnissä. Aikuissosiaalipalveluissa on kuvattu työja toimintakyvyn arvioinnin prosessi ja sosiaalisen luototuksen prosessi. Lastensuojelussa on kehitetty lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain asiakasprosessia sekä yhdessä perhetyön kanssa kuvattu lastensuojelun tehostetun perhetyön prosessia. 5.3 Uudistamme ja kehitämme Kainuun päivystävää keskussairaalaa ja vaativaa erikoissairaanhoitoa Päivystysvelvoite on toteutunut Lähtökohta on, että päivystysasetuksen erikoisalakohtaiset kriteerit täyttyvät. 5.4 Kehitämme asiakkaille mahdollisuuksia osallistua omaan hoito- ja palveluprosessiin OmaSote laajeni v aikana (sis. neuvola, aikuissosiaalityö). Palvelutarjottimella on nyt kuvattuna nuorten ja lapsiperheiden palvelut sekä vammaisten omaishoidonvapaiden palvelut. Sähköisten toimeentulotukihakemusten osuus kaikista hakemuksista 10,52 % (v. 2014: 8,62 %) Kehitetään sähköisiä asiointipalveluja ja lisätään sähköistä asiointia (uudet Internet-sivut, Omasote ja palvelutarjotin). Vammaispalvelun sähköisenhakemuksen ja omasoten valmistelu aloitettiin. Sähköisten toimeentulotukihakemusten osuus kaikista hakemuksista oli 11,75 % (10,52 % v. 2015). 5.5 Johdamme hoitoja palveluketjuja asiakaslähtöisesti läpi organisaation Käynnistyi ja toteutui lapsiperheiden terveydenhuoltopalveluiden vastuualueella. Johdon katselmukset toteutuvat vuosittain Vammaispalveluissa on uudistettu ja kuvattu ydinprosessi ja johtamisen prosessi.

72 66 Talous Strateginen Tasapainoinen talous päämäärä Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/ Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa 6.1 Talousarvio ja tilinpäätös Perhepalveluiden tilinpäätös oli toimintakulujen osalta 0,5 milj. euroa käyttösuunnitelmaa suurempi +/- 0 (nollatulos). +/- 0 (nollatulos). Realistinen ja täydellisyysperiaatteen mukainen talousarvio. Talouden jatkuva seuranta. Talousarvion ylijäämä 0,248 M. 7. Järjestämme palvelut kustannustehokkaasti 7.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot /asukas (keskisuurten kuntien vertailu) Kainuu on tarvevakioiduissa menoissa 13 kallein/30. vähintään 3. parhaan joukossa. vähintään 3. parhaan joukossa. Palvelurakenteen kehitystä seurataan lakisääteisissä suunnitelmissa. Seurataan häiriöpalvelumenoja. Kainuun kehitysvammapalvelut eivät vuodella 2015 olleet keskisuurten vertailukuntien kalleimmat. 7.2 Soten nettomenot /asukas (koko maa) - ero kansallisiin nettomenoihin vähenee. ks. tarkemmin mittari/tunnuslukutaulukko alla. valtakunnallinen ka. Kustannusrakennetta selvitetään vastuualueittain ja toiminnoittain 7.3 Kansalliset vertaisarviot (THL:n esh tuottavuus- ja episoditilasto) Kainuun keskussairaalan episodituottavuus v oli 100 (keskimääräinen tuottavuusluku = 100) > 0,63 > 1 > 0,84 vähintään 3. tuottavimman joukossa. Kainuun keskussairaalan vuoden 2015 episodituottavuus oli 101 (keskimääräinen tuottavuusluku=100)

73 67 PERHEPALVELUT YHTEENSÄ 1000 Hallinto, Lapsiperheiden terveydenhuolto, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Aikuissosiaalityö ja Vammaispalvelut Toteuma -% Muutos % KS-16/tot 16 Ks-16/ Tot 2016 Kasvu Muutos % TP 15/TP 16 Muutos TP-15/TP- 16 TP 2015 TA 2016 KS 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT ,2-2, ,6-53 Myyntituotot ,0-18, ,3-256 Maksutuotot ,2 4, ,3 198 Tuet ja avustukset ,6-5, ,2-153 Muut tuotot ,7 16, ,0 158 TOIMINTAKULUT ,4-0, ,1 59 Palkat ja palkkiot ,2-1, ,0-250 Henkilösivukulut ,8-5, ,3-93 Henkilöstökulut ,4-2, ,0-343 Asiakaspalvelujen ostot ,9 4, ,2 243 Muut palvelujen ostot ,2-2, ,8 290 Palvelujen ostot yhteensä ,6 2, ,0 533 Aineet ja tavarat ,6 6, ,4 74 Avustukset ,8-0, ,2-265 Vuokrat ,4-13, ,2 59 Muut kulut ,5-14,5-11 1,6 1 TOIMINTAKATE ,7-0, ,2-112 Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0, ,0 1 VUOSIKATE ,7-0, ,2-111 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,6-9,4 17 5,8-9 SATUNNAISET ERÄT ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN TULOS ,6-0, ,2-120 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0,0 0 0,0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,6-0, ,2-120 Mittarit / Tunnusluvut Mittarit/Tunnusluvut Asukas, asiakas TP 2012 TP 2013 (vertailutietona koko maa; ks. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu 120,9 (100) 122,1 (100) sairaalahoidon 0-17 v. potilaat 108,6 94,4 / 1000 vastaavanikäistä (74,9) (70,9) toimeentulotukea saaneet 7,1 6,8 henkilöt vuoden aikana, % (6,8) (7,0) asukkaista lastensuojelun avohuollollisten 6,7 6,8 tukitoimien piirissä 0-20 v. (6,3) (7,0) henkilökohtaisen avun asiakkaita 383,5 363,4 / asukasta (278,7) (279,1) TP ,1 (100) 98,7 (70,1) 7,2 (7,2) TP ,0 (100) 98,0 (70,3) 7,0 (7,3) TA2016 tavoite TA2020 tavoite Toteuma 1-12kk/2016 (kursiivilla) < 121,1 < 118 Tieto ei saatavilla < 94,4 < 90,4 Tieto ei saatavilla < 6,8 Tieto ei saatavilla 7,2 (7,1) 6,9 (5,9) < 6,7 Tieto ei saatavilla 655,6 581 < 655,6 Tieto ei saatavilla (317,2) (346) hoito- ja palvelutakuun toteutuminen Ei Ei toteudu Ei toteu- Ei täysin toteudu, Toteutuu ei täysin toteu- toteudu du alla tarkemmin tunut, alla kuvattu tarkemmin. asiakastyytyväisyyskysely 1-4,5 4,3 4,3 (n=152) 4,5 > 4,5 4,3 (n=78) Turvallisuuskulttuurikysely esimiestuki muutosten hallinta osaamisen hallinta Henkilöstömittarit HTV2 630,3 666, Henkilöstö ja uudistuminen Kehityskeskustelut toteutuvat % 100 % Tarkka tieto saatavilla henkilöstöhallinnon raportilta (n=189) 3,9 3,4 4,3 100 % Luotettava tieto ei saatavilla Kysely ei toteutunut ko. ajankohtana. HTV2 (1-12 kk) 2 655, henkilöstöhallinnon raportti, kumulatiivinen toteutuma.

74 sairauspoissaolot (tpv/htv2) ylityövapaat (tpv/htv2) työtapaturmat ja -taudit (tpv/htv2) työkyvyn tukiprosessin kriteeri täyttyy 12,24 1,47 0,17 12,99 1,1 0,17 13,25 1,8 0,17 3,00 Työyhteisön ilmapiiriosio - 3,4 3,6 työhyvinvointikyselyssä 3 (n=256) 14,12 2,0 0,19 2,81 kysely toteutui v Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Potilas- ja asiakasturvallisuus 4 HaiPro (läheltä piti) väkivaltatilanteet (henkilöstö) Johdon katselmusten toteutuminen Talous (vertailu shp ja koko maa; ks. Talousarvion toteutuminen alijäämä 4,4 M Häiriöpalvelumenojen kokonaissumma muutos % Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa/asukas Terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas Perusterveydenhuollon nettokustannukset, euroa/asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa/asukas Toimeentulotuki, euroa/asukas < 13 < 1,3 < 0,17 < 10 % 11,94 2,09 0,51 68 > 4,0 ka. 3,6 (n=311) < kpl 2 kpl (lastenpsykiatria 1 / v. 5 kpl (lastentaudit) ja lastentaudit, neuvola-, koulu- ja opiskeluth, perheneuvola, nuoriso- ja lastenpsykiatria) 18,66 M + 10,2 % 3756 (3444) 1343 (1177) 1881 (1712) 674 (654) 1206 (1058) 93 (138) ylijäämä 1,593 M 18,05 M -3,2% 4026 (3595) 1304 (1218) 1918 (1779) 685 (654) 1233 (1121) 82 (143) ylijäämä 1,29 M 18,00 M -0,27 % 4080 (3654) 1464 (1419) 2269 (1850) 744 (663) 1498 (1172) 101 (136) alijäämä 0,57 M +/- 0 ylijäämä 0,248 M 18,84 M +4,7 % 19,84 M +5,3 % Tieto ei saatavilla Tieto ei saatavilla. Tieto ei saatavilla Tieto ei saatavilla Tieto ei saatavilla. (1852) 753 Tieto ei saatavilla. (618) 1501 Tieto ei saatavilla. (1209) 97 Tieto ei saatavilla. (136) Olennaista toiminnassa vastuualueittain kuvattuna: Perhepalveluiden hallinto: Hallituksen päätettäväksi valmisteltiin vuoden aikana useita muutoksia: sosiaali- ja terveyspalveluiden myöntämisperiaatteita tarkistettiin (lapsiperheiden kotipalvelu, perhehoito, asiakasmaksut, vammaispalveluiden myöntämisperusteet, lastensuojelun asiakasmaksut). Muita ajankohtaisia asioita olivat palvelutakuun toteutumiseen liittyvä virkarakenteen muutos (lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja aikuissosiaalipalvelut), perustoimeentulotuen siirto Kelalle, asumispalveluiden kilpailutus, seulontaohjelma, sosiaalisen luototuksen lainapääoman lisäys, lupahakemus synnytystoiminnan jatkamiseen toistaiseksi, kehitysvammapalveluiden asumispalveluiden muutokset (Kuhmo, Hyrynsalmi, Kajaani), yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä sosiaalipäivystyksen paikallissopimuksen päivittäminen. Asiakkaan ja asukkaiden näkökulmasta väestötason myönteisiä kehityssuuntia on viime vuosina olleet lasten ja nuorten sairaalahoidon hienoinen väheneminen, toimeentulotukea

75 saaneiden hienoinen väheneminen, lastensuojelun avohuollon asiakasmäärien alentuminen. Henkilökohtaisen avun asiakkaita on edelleen Kainuussa reilusti enemmän koko maahan nähden. Hoito- ja palvelutakuu toteutuivat pääsääntöisesti, mutta lastensuojelun määräajoissa oli yhä ylityksiä vuonna Henkilöstön näkökulmasta myönteistä oli vuonna 2016 sairauspoissaolojen väheneminen - 15 %, mutta työtapaturmien ja -tautien vuoksi poissaoloja oli vuotta 2015 enemmän. Työyhteisöjen ilmapiiri oli samalla tasolla kuin vuonna Myönteistä oli, että henkilöstöön kohdistuneita väkivaltatilanteita oli edeltävää vuotta vähemmän. Talouden näkökulmasta perhepalveluiden tulosalueen vuoden 2016 talousarvio toteutui talouspalveluiden ennusteen (1-12 kk) 5 mukaan käyttösuunnitelmaa ja alkuperäistä talousarviota huomattavasti ennakoitua paremmin: koko tulosalueen ylijäämä on ennusteen mukaan 0,216 M, kun talousarviovalmistelussa alijäämän suuruudeksi arvioitiin jopa -3 4 M. Aikaisempiin vuosiin nähden koko tulosalueen toimintakulujen kasvu vuonna 2016 oli poikkeuksellisen pieni +0,1 %. Tulosalueen vuosikate kasvoi +0,3 % tilinpäätökseen 2015 nähden. Talousarvioon nähden toimintatuotot toteutuivat n. 0,27 M pienempinä, vaikka maksutuotot kasvoivat 0,1 M. Myyntituotot toteutuivat n. 0,43 M pienempinä, Edelleen talousarvioon nähden toimintakulut toteutuivat n. 0,44 M pienempinä, josta henkilöstökulut toteutuivat 0,86 M pienempinä. Palvelujen ostot toteutuivat n. 0,71 M suurempina. Avustukset toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti ja vuokrat alittivat talousarvion -0,42 M. Tarkemmin tarkasteltuna 6 perhepalveluiden tulosalueen toimintakulut olivat 77,55 M vuonna 2016 ja toimintakulut kasvoivat vain 0,1 % vuoteen 2015 verrattuna. Henkilöstökulut olivat 33,06 M, jotka olivat -1,0 % pienemmät. Asiakaspalvelujen ostojen toimintakulut olivat 19,85 M ja asiakaspalveluiden ostot kasvoivat 1,2 % (0,24 M ). Muiden palvelujen ostot olivat 7,88 M ja ne kasvoivat 3,8 %. Perhepalveluiden tulosalueen toimintatuotot olivat 8,65 M vuonna Toimintatuotot pienenivät -1,0 % vuoteen 2015 verrattuna. Myyntituotot laskivat 14 % (0,283 M ), mutta maksutuotot kasvoivat 8 % (0,198 M ). Edelleen tuet ja avustukset pienenivät -5 %, mutta muut toimintatuotot kasvoivat 25 %. Vastuualueittain vertailtuna toimintakulut kasvoivat lapsiperheiden terveydenhuoltopalveluissa (+1,14 %) ja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa (+1,7 %). Toimintakulut sen sijaan pienenivät aikuissosiaalipalveluissa (-1,78 %) ja vammaispalveluissa (-0,7 %). Toimintatuotot kasvoivat lapsiperheiden terveydenhuoltopalveluissa (11 %; maksutuotot 0,17 M ), mutta pienenivät muilla vastuualueilla. Henkilöstöhallinnon raportin mukaan henkilöstömenot toteutuivat vastuualueilla hieman eri tavoin vuoden 2015 kumulatiiviseen toteutumaan verrattuna: lapsiperheiden terveydenhuoltopalveluissa kasvua oli 1,3 HTV2 (+0,17 M ), lapsiperheiden sosiaalipalveluissa vähennystä oli -2,9 HTV2 (-0,16 M ), aikuissosiaalipalveluissa vähennystä oli -0,5 HTV2 (+ 0,031 M ) ja vammaispalveluissa vähennystä oli -9 HTV2 (- 0,44 M ). Asiakaspalveluiden ostot toteutuivat myös eri tavoin vastuualueilla talousarvioon nähden: lapsiperheiden terveydenhuoltopalveluissa asiakaspalveluiden ostot ylittyivät 0,92 M (laskua TP15-6%). Myös lapsiperheiden sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostot ylittyivät 0,74 M (kasvua TP15 +6 %) ja aikuissosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostot 69 5 päiv Taloushallinnon SAP-raportti , tilisummat ulkoiset.

76 ylittyivät 0,075 M (kasvua +4 %). Vammaispalveluissa asiakaspalveluiden ostot alittuivat - 0,80 M (kasvua +1 %). Muiden palveluiden ostot alittuivat koko tulosalueella -0,22 M (kasvua + 4 %). Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut: Hallitus hyväksyi yhtenäisen toimintaohjelman (neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja ehkäisevä suun terveydenhuolto). Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta käynnistettiin. Oma-sote käyttöönottoa on jatkettu ja laajennettu muun muassa erikoissairaanhoidon poliklinikoille ja opiskeluterveydenhuoltoon. Synnytystoiminnan jatkamiselle saatiin 10/2016 sosiaali ja terveysministeriön myöntämä poikkeuslupa asti. Uuden sairaalan allianssisuunnitelman mukainen poikkeuslupa saatiin STM:ltä 10/2016. Naistentautien osalta päiväkirurgisessa toiminnassa ollaan jo pitkällä. Herko-toiminnan (heräämöstä kotiin), suunnittelu ja käynnistäminen ovat onnistuneet hyvin leikkaus- ja operatiivisten yksikköjen kanssa yhteistyössä. Päiväsairaalatoiminnan suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta aktiivisesti. Lastentaudeilla on edelleen lasten- ja nuorten diabeteksen hoidon kehittäminen ollut painopistealueena (mm. moniammatillinen yhteistyö ravitsemus- ja fysioterapia). Diabeetikoiden hoitotasapaino on parantunut merkittävästi, mikä edistää kokonaisterveyttä. Allergian ja astman hoidon osalta on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä, jota suunnataan astman hoidon kehittämiseen. Lastenpsykiatrialla osastohoito on vähentynyt ja avohoitokäynnit lisääntyneet, mikä on uusi sairaala konseptin suuntaista. Hoidollinen vauvaperhetyö on lastenpsykiatrian poliklinikan toimintaa ja vakiintunut toimintatamalli moniammatillisissa verkostoissa. Nuorisopsykiatrialla on perustettu työryhmät uuden sairaalan konseptin mukaisia sairaansijavähennysten mahdollistamiseksi esimerkiksi päiväsairaalatyyppistä toimintaa kehittämällä. Osaston kuormitus oli ajoittain jopa 150 %, mistä johtuen kehittämistyölle ei ole riittävästi resursseja. Avohoidon lisääminen perustasolla ja erikoissairaanhoidossa polikliinisesti on välttämätöntä. Neuvolatyössä isyyden tunnustaminen on vakiintunut toimintamalliksi. Voimaperheet tutkimushankkeen toimintaa ostetaan edelleen. Kainuulaisten perheiden osallistumisprosentti on ollut hieman kansallista keskitasoa parempi hankkeessa. Terveyttä edistävää työtä toteutetaan neuvokaskorttien, tehostetun elintapaohjauksen ja 5. luokkalaisille suunnatun uuden move-ohjelman (fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä) avulla. Perheneuvola- ja koulupsykologipalveluissa toimintaa on kehitetty yhteistyötahojen kanssa (mm. perhekeskus, varhaiskasvatus). Koulupsykologipalveluista muodostetaan erillinen tulosyksikkö. Follo-sovittelu (asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu) on vakiintunut perheneuvolan toiminnaksi. Noheva työmallia (nopean tarttumisen toimintamalli) on otettu käyttöön, minkä odotetaan lyhentävän odotusaikoja perheneuvolassa. Lastensomatiikalla ja lastenpsykiatrialla erikoissairaanhoidossa on edelleen lääkärityövajaus, johtuen osittain osa-aikatyöstä, virkavapaista ja rekrytointivaikeuksista. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on samoin lääkärityössä vähäisempää vajausta johtuen osin samoista syistä. Ostopalveluna on pyritty korvaamaan työvoimavajetta mahdollisuuksien mukaan. Psykologeja on onnistuneesti saatu rekrytoitua. Lastenpsykiatrialle saatiin rekrytoitua vuosien yritysten jälkeen oma psykologi, mutta perheneuvolan ja koulupsykologien vajetta on korvattu vielä ostopalveluna. Lasten- ja 70

77 71 nuorisopsykiatrian yhteinen toimintaterapeutti saatiin rekrytoitua, mutta työntekijä aloittaa tehtävässä vasta syksyllä Erikoissairaanhoidon hoitotakuu on toteutunut, lukuunottamatta muutamaa tilastointivirhettä. Ajoittain lähetteiden käsittelyaikoihin aiheutuu ruuhkaa yksiköiden sulkuajoista ja henkilöstövajeesta johtuen. Perheneuvolapalveluihin on Kajaanissa pitkä odotusaika 3 5 kk. Neuvolatyössä laajat ja määräaikaisterveystarkastukset ovat toteutuneet. Kouluterveydenhuollon laajat tarkastukset toteutuivat n. 80 prosenttisesti osin lääkärivajeen vuoksi. Perhepalvelujen tulosalueen erilaisten työkokousten ja hoitoketjutyöryhmien avulla lisätään yhteistyötä eri toimijoiden välillä asiakkaiden/potilaiden parhaaksi. Lapsiperheiden ja nuorten Polku-työparin työtä kehitetään edelleen päihde- ja peliriippuvuuksien ehkäisevän ja korjaavan toimintamallin mukaisesti. Uusi sairaala suunnittelussa on oltu mukana tiiviisti eri työryhmissä niin tilojen, toimintojen ja prosessienkin suunnittelun osalta. Synnytä Kainuussa perhekeskeisesti tiedotusta ja markkinointia on jatkettu aktiivisesti (laskutus oli n. 91 te v. 2016). Monissa yksiköissä on edelleen sisäilmaongelmia, joita on kartoitettu, seurattu ja joissakin yksiköissä aluehallintoviraston toimesta seurattu. Tekniikka on toteuttanut korjaustoimenpiteitä, missä niistä on arvioitu olevan apua. Erilaisia terveempiin tiloihin liittyviä suunnitelmia ja päätöksiäkin on tehty. Kajaanissa opiskeluterveydenhuollon toimintayksikkö VITAL muuttaa kesällä 2017 Kainuun ammattiopistolta vapautuviin tiloihin. Johdonkatselmukset ja sisäiset arvioinnit toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Henkilöstö: keski-ikä vaihtelee 41,8 61,5 vuoden välillä eri yksiköissä (koko sote 44,1). Täydennyskoulutukset: lakisääteiset koulutuspäivät ovat tilaston mukaan lisääntyneet yli kaksinkertaisesti, mikä selittyy koulutusten aktiivisemmasta syöttämisestä tilastoihin (2015: 219 pv ja 2016: 524,8pv). Sairauspoissaolot: vähenivät edellisvuodesta 176 työpäivää. Lyhyiden 1 3 päivän poissaolojen määrän lisääntyminen aiheutti jaksojen määrän kasvun 37:llä. Tilapäiset hoitovapaapäivät ovat hiukan lisääntyneet. Haipro ilmoituksia tehtiin 24 % enenmmän kuin Edelleen liian iso määrä 64,7 % oli potilaalle tapahtuvia haittatapahtumia. Lääkehoitoon liittyvät ilmoitukset ovat vähentyneet tasaisesti. Tiedonkulkuun liittyvät ilmoitukset ovat lisääntyneet 7,7 %. Niistä suurin kasvu on hoidon järjestelyihin liittyvissä ilmoituksissa (2015: 17,6 % ja 2016: 32,5 %). Potilastiedon dokumentointiin liittyvät ilmoitukset ovat vähentyneet puolella ja suulliseen tiedonkulkuun liittyvät 11 %. Rakenteinen kirjaaminen ja suullisen tiedonkulun (Isbar-menetelmä) muistilista ovat osaltaan vaikuttaneet positiivisesti. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut: Kainuun sote osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) etäturvakoti-hankkeeseen vuonna 2016 yhteistyössä Oulun turvakodin kanssa. Pilottihanke toteutettiin yhdessä Oulun turvakodin ja THL:n kanssa vuoden 2016 aikana. Pilottihankkeen aikana luotiin turvakotimalli, jota voidaan valtakunnallisesti hyödyntää (ks. THL 2016 Etäturvakotihankkeen loppuraportti). Kainuun sote on saanut terveyden- ja hyvinvointilaitoksen rahoituksen jatkaa turvakotitoimintaa Oulun turvakodin etäyksikkönä alkaen ja toimintaa toteutetaan jatkossakin Salmilassa. Aiemmin suunniteltua perhekuntoutusta ei ole Salmilassa voitu järjestää, koska tilat jossa perhekuntoutusta on ollut tarkoitus järjestää, ovat turvakodin käytössä nyt ja jatkossakin.

78 Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) menetelmä on kehitetty Virta II hankkeessa apuvälineeksi aikuissosiaalityöhön nuorten aikuisten ja lastensuojelussa jälkihuoltonuorten kanssa tehtävään sosiaalisen kuntoutuksen prosessinomaiseen työhön. Menetelmää on käytetty jälkihuoltonuorten kanssa sekä Salmilasta pois lähtevien nuorten kanssa. Salmilan henkilöstön virkanimikemuutoksena kaksi kriisityönyksikön sosiaalityöntekijän virkaa muutettiin sosiaaliohjaajien toimiksi toukokuussa 2016, koska sosiaalityöntekijöihin virkoihin ei saatu rekrytoitua kelpoisia sosiaalityöntekijöitä. Tämän seurauksena virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä ei voida jatkossa kokonaan keskittää Salmila-yksikköön. Sosiaaliohjaajan toimet on saatu täytettyä. Lastenkoti Salmilan vuoden 2016 tilikauden tulos oli ylijäämäinen, koska valtio korvasi turvakotipalvelua. Lisäksi sosiaalitoimen maksutuotot toteutuivat budjetoitua suurempana ja maksutuottoja kertyy hoidon korvaukseksi perittävistä maksuista. Budjetin toteutuma prosenteissa 96,4 prosenttia. Lastensuojelulain mukaisissa määräajoissa on ollut ylityksiä ajalla sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ottanut määräaikojen ylitysten vuoksi ajalla Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Kajaania, Kuhmoa, Sotkamoa ja Suomussalmea koskevat lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen toteutumisen käsiteltäväksi valvonta-asiana. Aluehallintovirasto pyysi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää antamaan selvityksen lastensuojelulain 26 :n mukaisten palvelutarpeen arvioinnin aloittamiseen ja arvioinnin valmistumiseen käsittelyaikojen ylitysten syistä ja toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. Selvitys aluehallintovirastolle on annettu elokuussa Lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt selvitystä lastensuojelulain 26 :n 5 momentin ja sosiaalihuoltolain 36 :n 3 momentin mukaisten palvelutarpeen arviointien käsittelyn aloittamisesta määräajassa ja palvelutarpeen arviointien käsittelyn valmistumisesta määräajassa ajalta Aluehallintovirasto harkitsi sosiaalihuoltolain (719/1982) 56 :ssä säädettyjen toimenpiteiden käyttämistä. Lain mukaan aluehallintovirasto voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta ja mainittua määräystä voidaan velvoittaa noudattamaan sakon uhalla. Selvitys on annettu marraskuussa Aluehallintoviraston päätökset Kainuun soten lastensuojelun määräaikojen toteutumisesta on annettu vuodelle 2016 seuraavasti: aluehallintovirasto antoi Kainuun sotelle huomautuksen vastaisen varalle lainvastaisesta menettelystä lastensuojelulain mukaisten palvelujen järjestämisessä. (PSAVI/1748/ /2015) Aluehallintovirasto antoi Kainuun sotelle määräyksen noudattaa lastensuojelulain 26 :n mukaisia määräaikoja palvelutarpeen arviointien aloittamisessa sekä palvelutarpeen arviointien valmistumisessa. Määräajat tulee saattaa lainvoimaisiksi mennessä. (PSAVI/1903/ /2016) Ylitykset ovat johtuneet pääasiassa henkilöstössä tapahtuvista muutoksista ja vaihdoksista sekä resurssipulasta, töiden ruuhkautumisista sekä pidempien lomien ja poissaolojen vuoksi. Henkilöstön saatavuuteen on vaikuttanut sosiaalihuollon ammattihenkilölain voimaan tulo , jolloin sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuutta tiukennettiin (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä 817/2015, 12 ). Tämä näkyy lastensuojelun arkityössä siten, että määräajat ylittyvät ja vakinaisen henkilöstön voimavarat ja jaksaminen heikkenevät. Tästä johtuen aluehallintoviraston lastensuojelun työsuojelutarkastuksissa tarkastaja on kiinnittänyt huomiota lastensuojelun henkilöstön työssäjaksamiseen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lastensuojelun psykososiaalisesta kuormituksesta on annettu selvitys aluehallintoviraston työsuojelun kehotukseen huhtikuussa

79 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus käsitteli kokouksessaan palvelutakuun toteutumista Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. Kokouksessa, että Sotkamon nykyinen lastensuojelun sosiaalityöntekijä/lastenvalvojan yhdistelmävirka muutetaan siten, että perustettiin yksi uusi lastenvalvojan virka alkaen (Kuhmo-Sotkamo alue, +1 HTV) ja nykyinen yhdistelmävirka kohdennettiin kokonaisuudessaan lastensuojelutyöhön Sotkamoon. Suomussalmen aikuissosiaalityöntekijän/lastenvalvojan yhdistelmävirka muutettiin kokonaiseksi Suomus- ja Hyrynsalmen lastenvalvojan viraksi (lisäys +0,5 HTV). Lisäksi perustettiin lastensuojeluun uusi sosiaalityöntekijän virka, sisäinen sijainen alkaen Ristijärven aikuissosiaalityön ja lastensuojelun yhdistelmävirka kohdennettaisiin kokonaan lastensuojeluun (muutos +0,1 HTV). Rekrytointivaikeuksia kuvaa se, että sisäisen sijaisen sosiaalityöntekijän virkaa ei saatu täytettyä vielä vuoden 2016 aikana, koska kelpoisia työntekijöitä ei virkaan hakenut. Uudet sosiaalihuoltolain sekä lastensuojelulain mukanaan tuomat muutokset eivät ole vielä toteutuneet kokonaan Kainuun sotessa. Lastensuojelun työryhmässä on valmisteltu lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaista asiakasprosessin kuvausta vuoden 2016 aikana. Kajaanin lastensuojelussa kahden lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijän tehtäviä on muutettu siten, että he vastaavat sosiaalihuoltolain sekä lastensuojelulain mukaisista palvelutarpeen arvioinneista, joka sisältää lastensuojelutarpeen arvioinnin. Kajaanin osalta on valmisteltu uudenlaista arviointityöryhmää, jossa nämä työntekijät tekevät edellä esitettyjä tehtäviä ja työryhmään tarvitaan vielä lisäresursseja, jotta voidaan sosiaalihuoltolain tuomat muutokset täyttää ja toteuttaa Kajaanin lapsiperheiden palvelujen osalta. Muiden kuntien osalta ei erillisiä työryhmiä voida perustaa, vaan tehtävät sisällytetään jo olemassa oleviin lastensuojelun resursseihin. Tämä tarkoittaa sitä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät käsittelevät lastensuojelulain mukaiset lastensuojeluilmoitukset ja pyynnöt palvelutarpeen arvioimiseksi sekä sosiaalihuoltolain mukaiset palvelutarpeenpyynnöt ja yhteydenotot. Tämä osaltaan lisää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työtä ja vaikuttaa säädetyissä määräajoissa pysymiseen. Lastensuojelun sijaishuoltoyksikössä lasten ja nuorten perhehoidon palkkioiden korvausmuotojen ja kriteerien uudistamista valmisteltiin vuoden 2016 aikana. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus ( ) vahvisti perhehoitoa koskevat uudet palkkiot ja korvaukset ja nämä muutokset astuvat voimaan Olennaisena muutoksena on se, että perhehoitajien hoitopalkkioiden korvauksia korotettiin. Muutoksella turvataan ja vahvistetaan perhehoitoa lastensuojelun sijaishuollossa. Lastensuojelun asiakaspalvelujen osalta oli käynnissä useita julkisia hankintoja. Aiemmat asumispalveluiden puitesopimukset päättyvät Tarjouspyynnössä hankinnan kohteena on lastensuojelulain (417/2007) mukaisen sijaishuollon ympärivuorokautinen laitoshoito, sijaishuollon luvanvarainen ympärivuorokautinen ammatillinen perhekotihoito, lastensuojelun erityisyksikköjen tuottama ympärivuorokautinen laitoshoito sekä perhekuntoutus ja ensikotihoito. Lastensuojelun erityisyksikköjen tuottama ympärivuorokautisen laitoshoidon osalta kilpailutus keskeytettiin Kainuun soten hallituksen päätöksellä ( ), koska tarjouksista ei ollut mahdollista saada vertailukelpoisia alkuperäistä tarjouspyyntöä olennaisesti muuttamatta. Lisäksi on valmisteltu tarjouspyyntö koskien sosiaalihuolto- ja lastensuojelulain mukaisista avohuollon tukitoimista ja palveluista ajalle (optioineen 2022). Hankinnan kohteena ovat ammatillinen lapsiperheiden kotipalvelu, ammatillinen lapsiperheiden perhetyö, ammatillinen lastensuojelun tehostettu perhetyö ja ammatillinen tukihenkilötoiminta. Tämän avopalveluja koskevan hankinnan osalta puitesopimus vahvistettiin joulukuussa 2016 kaikkien palvelukokonaisuuksien (1 4) osalta Kainuun Hoivataito Oy:n kanssa. 73

80 Toiminnallisena muutoksena on päätetty, että lapsiperheiden sosiaalipalvelujen henkilöstö ei käsittele toimeentulotukihakemuksia alkaen lukuun ottamatta jälkihuoltoa. Muutos on toteutunut lapsiperheiden sosiaalipalvelujen osalta kohtuullisen hyvin ja osaltaan vapauttanut lapsiperheiden sosiaalityöntekijöiden työaikaa lastensuojelutyöhön ja toimeentulotukipäätökset kokonaisuutenaan on käsitelty aikuissosiaalityön puolella jälkihuoltoa lukuun ottamatta. Lastensuojelun ja aikuissosiaalityön yhteistyöhön on tältä osin kiinnitetty huomioita ja pyritty parantamaan ja selkiinnyttämään perheellisten toimeentulotuki asioissa. Aikuissosiaalityön puolelta on poikkeusjärjestelyin hoidettu ajalla Kuhmon ja Sotkamon lastensuojelun jälkihuoltonuorten toimeentulotukiasiat, koska lastensuojelun ja lastenvalvoja työntekijävajauksen vuoksi koko lastensuojelunhenkilöstön työpanos on täytynyt kohdentaa lastensuojelutyöhön. Olennaisena muutoksena on perhetyöhön luotu uudenlainen toimintamalli alkaen siten, että perhetyön pyynnöt on keskitetty kaikista Kainuun soten jäsenkunnista tiimivastaavalle Kajaaniin. Perhetyön uusia pyyntöjä on tullut Kajaanissa yhteensä 118 ja muista Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnista yhteensä 43 aikavälillä Kaikkiin lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaisiin perhetyön pyyntöihin ei omalla perhetyön riittämättömillä resursseilla ole pystytty vastaamaan. Perhetyön resurssien riittämättömyyden seurauksena osa sosiaalihuoltolain mukaisesta perhetyöstä ja lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä on jouduttu toteuttamaan ostopalveluna. Kajaanissa toimii 50 %:n työpanoksella perheohjaaja ilman määrärahavarausta lisätyövoimana, mistä huolimatta Kajaanin perhetyössä on ollut keskimäärin 10 perhettä koko ajan jonossa aikavälillä Lapsiperheiden kotipalvelusta on tehty koko Kainuun soten alueella aikavälillä : 357 myönteistä päätöstä, 63 osittain myönteistä päätöstä ja 82 kielteistä päätöstä. Osittain myönteisiä päätöksistä kaikki päätökset ja kielteisistä päätöksistä suurin osa johtuivat siitä, että työntekijää ei ollut käytettävissä kysyttynä ajankohtana. Sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelua on ostettu perhetyössä puitesopimusten mukaisesti 30 perheelle, kun kotipalvelu on katsottu välttämättömäksi perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi. Välttämätön kotipalvelun tarve on syntynyt pääasiassa perheiden äkillisesti muuttuneesta tai muuten erityisestä elämäntilanteesta. Sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden kotipalvelua on ostettu perhetyön tulosyksiköstä sekä lastensuojelun tulosyksiköstä. Lapsiperheiden välttämätön kotipalvelu ei ole nykyisillä resursseilla järjestynyt missään Kainuun jäsenkunnassa ja erityisesti kotipalvelua on ostettu Kuhmoon. Palvelutarpeen lisääntymiseen vaikuttavana tekijänä on ollut osin sosiaalihuoltolain 19 :n kotipalvelua koskeva muutos ja kokonaisuutena voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki sekä lastensuojelulain muutos. Lain myötä kuntalaisilla on subjektiivinen oikeus välttämättömään kotipalveluun. Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut tarkistettiin alkaen. Kainuun soten hallitukselle on valmisteilla palvelusetelin käyttöönotto lapsiperheiden kotipalveluihin. Palvelusetelin käyttöönotto voi parantaa kuntalaisten palveluja, tasaamalla mm. ruuhkahuippuja. Kainuun sote on ollut mukana Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hankkeessa, joka on toiminut alkaen ja päättynyt Kainuun soten toiminnallinen osakokonaisuus on ollut mukana lastensuojelu-teemassa. Hankkeen tavoitteena oli hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen lapsiperheiden arjessa ja oikea-aikaisen tuen kohdentaminen. Hankkeen aikana osallistuttiin erilaisiin koulutuksiin kuten Lapsen ääni prosessikoulutukseen, sosiaalityön dokumentaatio - koulutukseen ja intensiivisen päihdeperhetyön koulutukseen. Hankkeen myötä aloitettiin kehittäjäasiakastoiminta yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Kainuun Kriisikeskuksen kanssa. Kehittäjäasiakkaat osallistuivat säännöllisiin tapaamisiin ja suunnittelivat yhdessä työntekijöiden kanssa vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen liittyvää materiaalia. Lisäksi aloitettiin huostaan otettujen lasten vanhemmille suunnattu Voikukkia - 74

81 vertaistukiryhmä, jota on toteutettu kahdelle eri ryhmälle. Tammikuussa 2016 alkaneeseen Voikukkia -ryhmään on osallistunut perhetyöstä tiimivastaava ja lastensuojelusta sosiaalityöntekijä. Lisäksi hankkeen aikana alkuvuonna 2016 alettiin kehittää lastensuojelun tehostetun perhetyön mallia yhdessä monialaisen verkoston kanssa ja mallin luominen on edelleen meneillään. Tehostetun perhetyön mallin toteuttamista käytännössä kuntayhtymän omana työnä vaikeuttaa perhetyön selkeä resurssipula ja lastensuojelussa tämä näkyy palvelujen ostoissa. Hankkeen tuotoksina syntyi Miten minä kommunikoin? -työkirja ja SOSSU-video 7, jotka julkaistiin maaliskuussa Uutena kokeiluna perhetyössä on aloitettu nettipalvelu Pyydä apua, jonka tarkoituksena on madaltaa asiakkaan kynnystä ottaa yhteyttä perhepalveluihin. Pyydä apua - nettipalvelun kautta on tullut kuusi yhteydenottopyyntöä suoraan perheiltä ja lisäksi yksi konsultaatiopyyntö viranomaiselta. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen työprosessia lähdettiin kuvaamaan yhdessä lastensuojelun, perhetyön ja aikuissosiaalityön kesken. Olennaiset muutokset tämän työprosessin toimintamuutoksiin astuvat voimaan vuoden 2017 aikana. Useimmissa perhekeskuksissa ja perheasemilla on sisäilmaongelmia, joita on kartoitettu, seurattu ja tehty tarvittavia toimenpiteitä. Paltamon yksikön osalta asia edennyt siten, että Paltamoon lähdetään rakentamaan uutta perheasemaa, koska korjaustoimenpiteitä on tehty vuosia, mutta ne eivät ole tuoneet tarvittavaa muutosta sisäilmaongelmien poistamiseksi. Vastuualueen budjetti toteutui 13,9 M (102,8 %), joten ylitystä (2,8 %). Muutos edelliseen vuoteen verraten on 3 %:n kasvu. Toimintatuotot (93,3), joten alitusta Muutos edelliseen vuoteen verraten -4,1 %. Toimintatuotot oli lähtökohtaisesti arvioitu edellisen vuoden toteumaan nähden suuremmaksi, josta alitus pääasiassa johtuu. Toimintakulut olivat 14,5 M (102,3 %), joten ylitystä (2,3 %). Henkilöstökulut alittuivat ja tämä alitus johtui siitä, että osa sosiaalityöntekijöiden viroista ollut täyttämättä kelpoisten hakijoiden puutteen vuoksi. Palvelujen ostot ylittyivät (8,9 %). Talousarvion laadinnan yhteydessä täytyi tehdä karsintaa ja menojen osalta karsinnat kohdistuivat palvelujen ostoihin, joten tästä syystä ylitystä ostopalvelujen suhteen syntynyt. Palvelujen ostot ovat nousseet edellisvuoteen verraten +7,1 %. Avustuksissa alitusta , jonka osalta muutos edellisvuoteen verraten -18,4 %. 75 Aikuissosiaalipalvelut: Vuonna 2016 suuri muutos oli perustoimeentulotuen käsittelyn siirtyminen Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta. Toimeentuloturvan tulosyksikössä käytiin yhteistoimintamenettelyt ja irtisanomisuhka koski 25 henkilöä. Henkilöstötarve arvioitiin 15:ksi. Yhteistoimintaneuvottelujen mukaisesti toteutettiin rekrytoinnit 12 perustettuihin toimistosihteerin virkoihin. Osa työntekijöistä siirtyi eläkkeelle, osan rekrytoi Kela ja irtisanotuille työntekijöille löytyi uusia työtehtäviä Kainuun sotesta. Paikallista Kelayhteistyötä jatkettiin, Paltamossa suunniteltiin aikuissosiaalipalvelujen työntekijöiden siirtymistä Kelan toimitiloihin. Osallistuttiin valtakunnalliseen Kuntaliiton ja Kelan valmisteluun. Yhteistyö uudistuksen toteutuksessa jatkuu Kelan ja Kuntaliiton kanssa myös vuonna Toimeentulotuen käsittelyssä palvelutakuu toteutui lähes täysin. Vuoden aikana saapui hakemusta, joista 159:n käsittely viivästyi, mikä on 0,62 % hakemuksista. Määräajassa käsiteltiin 99,38 % hakemuksista. Toimeentulotukilain edellyttämässä seitsemän arkipäivän määräajassa asiakkaille pystyttiin antamaan tapaamisaika sosiaalityöntekijälle tai 7 ks. video:

82 sosiaaliohjaajalle Hyrynsalmella, Paltamossa, Ristijärvellä, Sotkamossa (erityisjärjestelyin) ja Suomussalmella. Kajaanissa ja Kuhmossa mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun toteutui pidemmän ajan kuluessa. Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli Kainuun sotekunnissa yhteensä Aluehallintoviraston toimeksiannosta suoritettiin ja BDO:n toimesta koko toimeentulotuen ulkoinen tilintarkastus koskien vuotta Merkittävä epäkohta löytyi käytännöistä, jotka liittyvät päihdekuntoutuksen asiakasmaksuihin, toimeentulotuen myöntämiseen päihdekuntotuksen laitosjaksojen aikana ja toimeentulotuen kuntoutustuesta tehtävää takaisinperintää. Kuntoutustuen takaisinperintään on puuttunut myös Pohjois-Suomen hallinto-oikeus asiakkaan tekemään kanteluun liittyen. Yhdessä mielenterveys- ja riippuvuuksienhoidon vastuualueen kanssa on aloitettu asian selvittely ja lain mukaisen toimintamallin työstäminen. Nykykäytännöt ovat syntyneet jo ennen Kainuun maakunta - kuntayhtymän perustamista. Vuonna 2016 sosiaalityössä purettiin viimeiset kaksi lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kanssa jaettua yhdistelmävirkaa ja perustettiin uusi virka. Ylä-Kainuussa ei ole alkaessa yhtään aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on vaikeutunut olennaisesti, koska voimaan astuneen sosiaalihuollon ammattihenkilölain nojalla sosionomi AMK tutkinnon suorittaneita ei voida enää rekrytoida määräaikaisesti sosiaalityöntekijöiden virkoihin. Rekrytointia vaikeuttaa myös sosiaalityöntekijöiden alhainen palkkataso. Sosiaalityöstä on voitu ohjata asunnottomia ja elämänhallinnan vaikeuksista kärsiviä nuoria asiakkaita Kajaanin evankelis-luterilaisen seurakunnan Naksu (Nuorten asunnottomien tukeminen) -hankkeeseen. Hankkeessa nuorille järjestetään asunto ja tarvittava elämäntilanteen mukainen tuki. Vaikeassa asemassa olevia nuoria on päässyt työkokeiluihin, koulutukseen ja työelämään. Naksu-hankkeen ohjaajaresurssi pieneni vuoden 2017 alussa, mitä ennakoiden vastuualueella tehtiin tuloksetta vakanssiesitys sosiaaliohjaajan rekrytoinniksi asumisen ohjaukseen seurakunnan ohjaajan työpariksi. Vastuualueella on vuosi 2017 aikaa ottaa käyttöön hyväksi havaittu toimintamalli. Muussa tapauksessa Kajaanissa on vaarana jäädä yli 20 nuorta asunnottomaksi. Vastuualueella ei kyetä vastaamaan asiakkaiden asumisen tukemiseen ilman lisäresursointia henkilöstöön, mistä nuorten tuettu asumispalvelu on hyvä käytännön esimerkki. Asunnottomuudesta kärsii edellä mainittujen nuorten lisäksi myös vanhempia sosiaalitoimen asiakkaita. Tilastokeskuksen asunnottomuustilasto ei ole Kainuun soten kuntien osalta todenmukainen. Tilastokeskuksen mukaan asunnottomiin luetaan ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat henkilöt, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asustavat, vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa, sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asustavat ja kiertelevät henkilöt. Näitä henkilöitä on pelkästään sosiaalitoimen arvion mukaan kolmisenkymmentä. Mielenterveys- ja riippuvuuksienhoidosta ei ole saatu lukuja. Tietoja on yritetty koota myös kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista. Aikuissosiaalipalvelut ei pysty vastaamaan asunnottomuuden haasteeseen kestävästi. Uutta asunnottomuutta yritetään ehkäistä maksamalla asiakkaiden rästiin jääneitä vuokra-, sähkö-, lämpö- ja vesimaksuja sekä asuntojen korjaamisesta aiheutuvia kustannuksia, jotka ovat paitsi suuria usein myös toistuvia. Asumisen ohjaamiseen ja muuhun ehkäisevään toimintaan resursoimalla Kainuun sote ja kunnat säästäisivät huomattavasti korjaavia kustannuksia. Kajaanissa ei ole käytössä välitystilipalvelu samalla tavoin kuin muissa Kainuun soten jäsenkunnissa. Vastuualueella tehtiin sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille kysely. Kyselyn perusteella sosiaalihuollon asiakkaana on 45 päihdeongelmista kärsivää asiakasta, jotka tarvitsisivat 76

83 tuettua asumista, mutta joille ei tätä palvelua voida tarjota. Lisäksi asiakkuudessa on 14 sellaista päihdeongelmista kärsivää asiakasta, jotka eivät selviydy tuetustikaan kotona, vaan tarvitsisivat palveluasumista. Tätä palvelua ei ole Kainuun sotessa saatavilla millään tulostai vastuualueella. Vastuualueella ei kyetä vastaamaan sosiaalihuoltolain 11 :n, 12 :n, 14 :n ja 21 :n mukaisiin velvoitteisiin. Sosiaalityö oli vastuualueella edelleen luonteeltaan korjaavaa. Ennaltaehkäisevään työotteeseen ei ole ollut mahdollista siirtyä suuren asiakasmäärän ja pienen työntekijämäärän vuoksi. Palvelutarpeen arviointeja, asiakassuunnitelmia, tarvittavia palveluja ja asiakkaan edistymisen seurantaa ei ole kyetty tekemään tarpeen edellyttämässä määrin. Pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn tavoitteeseen ei ole kyetty vastaamaan. Kaikille asiakkaille ei ole nimetty omatyöntekijää. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtävänjako selkeytettiin sosiaalihuoltolain mukaiseksi. Sosiaalityöntekijöiden työn vaativuuden arviointi käynnistettiin. Yhdessä Virta II hankkeen kanssa toteutettiin työryhmätyöskentely sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseksi. Sosiaalisen kuntoutuksen tarpeita nosti työryhmässä ja työpajoissa esille yhteensä 180 henkilöä (Kainuun soten eri tulos- ja vastuualueiden ja Kainuun kuntien työntekijöitä, yhdistysten edustajia sekä asiakkaita). Muuta kehittäjäasiakastoimintaa ei ole käynnistetty. Työryhmän raportti suosituksineen ilmestyi Kainuun soten julkaisusarjassa B:6. Raportin perusteella laadittiin suunnittelu- ja kehittämisyksikön sekä aikuissosiaalipalvelujen yhteistyönä kaksivuotinen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke (SOS-Kainuu), joka sai ESR-rahoituksen ja käynnistyi 2017 alussa. Tavoitteena on luoda ja kehittää sosiaalisen kuntoutuksen palveluja sosiaalihuoltolain mukaisesti sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Vahvistettiin sosiaalihuoltolain 35 :n mukaista ilmoituslomakkeen käyttöä informoimalla asiasta vastuullisia viranomaistahoja, päivittämällä ilmoitusten käsittelyprosessia ja perehdyttämällä työntekijöitä. Ilmoitusten määrää ja sisältöä seurataan. Työllistymistä tukevassa monialaisessa yhteispalvelussa (Kainuun TYP) kehitettiin palveluja yhteistyössä TE-toimiston ja Kelan kanssa vastaamaan uuden työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain edellytyksiä. Kainuun soten sosiaalityön, Kelan ja TE-toimiston työntekijöiden asiakasohjaamisen ohjeistusta, asiakasprosessia ja lomakkeistoa päivitettiin. TYP:ssä on olemassa tarve toiselle työterveyshoitajalle, jotta palvelutarpeen arvioinnit toteutuisivat terveystarkastuksien osalta lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa kaikissa Kainuun sote-kunnissa. Osallistuttiin Kainuun työllisyydenhoidon käsikirjan (Tolokusti) 8 viimeistelyyn ja käyttöönottoon. Yhdessä Kainuun TE-toimiston kanssa laadittiin ohjeistus työntekijöille Kelan työmarkkinatukilistan käyttämiseksi asiakasohjautuvuuden työkaluna. Lisäksi osallistuttiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskuksen MYP-kehittämishankkeen ohjausryhmään. Kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikkojen etsintää tehostettiin. Työtoimintapaikkoja voivat tarjota kunnat, kuntayhtymä, seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt. Kajaanissa uudistettiin kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamisen linjausta kohti koulutus- ja työelämävalmiuksia edistävää työtoimintaa. Linjauksen tavoitteena oli nopeampi asiakasvirtaavuus ja palveluun pääsyn mahdollistaminen aikaisempaa useammille asiakkaille. Kokeilu keskeytettiin, koska kuntouttavaan työtoimintaan ei ohjautunut riittävästi 77 8 ks. Kajaanin kaupungin Internet-sivut:

84 asiakkaita TE-toimistosta. Sosiaalitoimen asiakkailla ei ollut riittäviä valmiuksia osallistua tällaiseen toimintaan. Päädyttiin siihen, että Kajaanissa ohjataan jatkossa asiakkaita sekä osallisuutta ylläpitävään että koulutus- ja työelämävalmiuksia kehittävään kuntouttavaan työtoimintaan, kuten muissakin sote-kunnissa. Jatkettiin pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn ja eläkemahdollisuuksien selvittelyä ja moniammatillisen toimintamallin kehittämistä yhteistyössä terveydenhuollon ja TE-toimiston kanssa. Onnistumisia tapahtui toiminnan alkamisesta lähtien (2015) erityisesti Suomussalmella, jossa saatiin kahdeksan kuudestatoista myönteisestä työkyvyttömyyseläkepäätöksestä. MYP-hanke järjesti Suomussalmen hyvistä käytännöistä seminaarin, johon osallistui luottamushenkilöitä, työllisyydenhoidon asiantuntijoita ja toimijoita Kainuun eri kunnista. Työttömien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnin suurimpana haasteena on moniammatillisen tiimin tuen varmistaminen toiminnalle. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusprosessi kuvattiin ja toimintamalli sekä ohjeistus päivitettiin yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on tehostaa työttömien henkilöiden ohjaamista terveystarkastuksiin kansanterveyshoitajille. Valtakunnallisesti on todettu, että niillä paikkakunnilla, joilla kaikki pitkäaikaistyöttömät käyvät terveystarkastuksessa, työllisyydenhoito on vaikuttavampaa kuin kunnissa, joissa terveystarkastukset eivät toteudu. Kehitettiin sosiaalisen luototuksen toimintamallia ja sosiaalisen luoton pääomaa lisättiin eurolla. Pääoma on tällä hetkellä yhteensä euroa. Asiakkaat ovat löytäneet palvelun. Yhteydenottoja vuonna 2016 oli 241, joista tarkempiin selvityksiin johti 100. Myönteisiä luottopäätöksiä tehtiin 25 ja kielteisiä 13. Selvitettiin erilaisia työvälineitä talouden ohjaus- ja neuvontapalvelun tueksi. Jatkettiin yhteistyötä Takuu-Säätiön pienlainahankkeen kanssa. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset saapuivat Suomussalmelle. Laadittiin käytänteet pakolaisten kuntaantuloavustuksen ja toimeentulotuen käsittelyyn, sovittiin yhteistyöstä ja työnjaosta Suomussalmen kunnan pakolaisohjaajien ja aikuissosiaalipalvelujen työntekijöiden sekä muiden viranomaisten kesken. Kunnan ja soten välisen sopimuksen pohjalta laadittiin ohjeistus Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalvelujen tuella. Valmistauduttiin Hyrynsalmen kuntaan tulevien kiintiöpakolaisten vastaanottoon. Paltamossa alaikäiset, ilman huoltajaa maahan saapuneet, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat asettuivat kuntapaikoille ennen kuin tieto asiasta tuli soten viranhaltijoille. Tilanteessa toimittiin ilman kunnan ja soten välistä sopimusta, työjaon selkeyttämistä ja työntekijöiden ohjeistamista. Kajaanin sosiaalipalvelukeskuksessa tehtiin sisäilmatutkimus ja THL:n sisäilmakysely sekä ryhdyttiin tarvittaviin toimenpiteisiin. Rakenteissa todettiin vahvoja viitteitä kosteusvaurioista. Tiloissa tehtiin remontti. Työntekijät ovat oireilleet ja osin on turvauduttu väistötiloihin. Myös Kajaanin aikaisemmissa kuntouttavan työtoiminnan tiloissa ohjaajat saivat oireita sisäilmaongelmien vuoksi, minkä vuoksi toiminta siirrettiin uusiin tiloihin vuonna Osallistuttiin vastuualueiden rajat ylittävän yhteistyön kehittämiseen (esim. ennakollisen lastensuojeluilmoituksen prosessi lapsiperheiden spsiaalipalvelujen kanssa, työikäisen muistisairaan palveluprosessi, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli, vanhuspalvelujen kanssa tehtävä yhteistyö). Osallistuttiin mm. Kajaanin ev.lut. seurakunnan Naksu-, Kainuun nuotta ry:n Maahanmuuttajien osallisuus Kainuussa, Nuorten Ystävät ry:n Tönäri- ja Suomussalmen kunnan Kujelma hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn sekä Kainuun soten hankeyhteistyöhön. Sotkamossa sosiaalityöntekijän virassa työskentelevä sosiaalityön opiskelija on käynnistänyt Kuhmossa yhteisösosiaalityön 78

85 79 kokeilupilotin osana pro gradu tutkielmaansa. Kokeiluun osallistuvat mm. KOY Kuhmon Terva-asunnot, riippuvuuksien hoito, aikuissosiaalityö ja Kuhmon ev.lut seurakunta. Vastuualueen budjetti ylittyi 0,3 M. Talousarvio muutosten jälkeen oli 6,9 M, toteutui 7,2 M (104,5 %). Toimintakate oli arvioitu 6,8 M, toteutui 7,2 M (104,5 %). Erotus oli 0,4 M. Toimintatuotot alittuivat -0,18M. Valtion korvaukset perustoimeentulotuesta toteutuivat 93,4 %:sti. Arvio oli 2,77 M, toteutuma 2,59 M (erotus -0,18 M ). Valtion korvaukset kuntouttavasta työtoiminnasta toteutuivat 87,8 %:sti. Arvio oli 0,17M, toteuma 0,15 M (erotus -0,02 M ). Toimintakulut ylittyivät 0,13 M. Arvio oli 10,3 M, toteuma 10,4 M (erotus 0,1 M ). Henkilöstökulut alittuivat -0,05 M (toteutuma 98,3 %). Henkilöstökuluihin oli budjetoitu 2,87 M, toteutui 2,85 M. Palvelujen ostot ylittyivät 0,04 M. Talousarvioon oli budjetoitu 0,36 M, toteutui 0,4 M (110,9 %). Avustukset ylittyivät 0,15 M. Avustuksiin oli budjetoitu 6,68 M, toteutui 6,83 M (102,3 %). Perustoimeentulotukeen oli budjetoitu 5,54 M, toteutui 5,6 M (101 %), erotus 0,06 M. Täydentävään toimeentulotukeen oli budjetoitu 0,8 M, toteutui 0,97 M (121,4 %), erotus 0,17 M. Ehkäisevään toimeentulotukeen oli budjetoitu 0,21 M, toteutui 0,22 M (106,6 %), erotus 0,01 M. Ehkäisevän toimeentulotuen osuus perustoimeentulotuesta oli 4 % (STM:n suositus kunnille 3,3 %). Kuntouttavan työtoiminnan avustuksia kotitalouksille oli budjetoitu 0,073 M, toteutui 0,031 M, erotus -0,042 M. Vammaispalvelut: Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisenohjelmaksi (KEHAS) sekä Kainuun alueellinen suunnitelma edellyttävät vammaispalvelun vastuualueelta ja sote kuntayhtymältä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. KEHAS-ohjelman taustalla on laitosperustaisen ja eriyttävän palvelurakenteen purkaminen ja yhteiskunnallisten rakenteiden ja palveluiden kehittäminen sellaisiksi, että myös vammaiset henkilöt voivat elää mahdollisimman tavallista elämää lähiyhteisöissään ja yhteiskunnassa. Ohjelma sisältää viisi toimenpidealuetta: 1) vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen, 2) vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen, 3) palvelujen kehittäminen, 4) laitosasumisen lakkauttaminen ja osaamisen varmistaminen ja 5) hallinnonalojen välinen yhteistyö. Sosiaali- ja terveysministeriön kehitysvammaisten asumisen ohjelman seurantaryhmän loppuraportti valmistui. Raportin hyvinä käytänteinä kuvattiin Kainuun tehostetun tukiasumisenmalli ja Kainuun perhehoidon toimintamalli. Tavoitteiden saavuttamiseksi vammaispalveluissa työstettiin useita rakennus- ja muuntoremonttihankkeita (Rajamiehentie, Leivola, Mäntykangaskoti ja Helmi) sekä aloitettiin Ristokodin laajennuksen suunnittelu. Kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoidon purkamiseen liittyvä rakennusinvestointi käynnistyi Kajaanissa (Rajamiehentien asunnot). Rajamiehentien yksikön rakentaminen eteni aikataulussa ja muuttavien asiakkaiden osalta järjestettiin muuttovalmennus (muutto maaliskuussa 2017). Omaiset ja asiakkaat tutustuivat valmisteilla olevaan Rajamiehentien yksikköön joulukuussa Mäntykangaskodin remonttihanke Kuhmossa valmistui ja samalla Mäntykangaskodin toiminta muuttui tehostetuksi tukiasumiseksi (aikaisemmin ohjattua asumista). Ryhmäkoti Kulmalan toiminta Sotkamossa päättyi. Leivolan muuntoremontti hanke Sotkamossa valmistui joulukuussa 2016, samalla autetun asumisen asumispaikat lisääntyivät seitsemästä yhteensä viiteentoista. Hyrynsalmen Helmen remontti valmistui ja asiakaspaikat lisääntyivät seitsemästä kymmeneen. Vuolijoella sijaitsevan Ristokodin laajennushanke käynnistyi ja Ristokotiin tulee kolme asiakaspaikkaa lisää. Näillä toimilla lisättiin kehitysvammaisten henkilöiden asumispaikkoja ja samalla tehostettiin toimintaa.

86 Osallistuttiin sosiaalihuoltolain toimeenpanoa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä suunnittelevan työryhmän työskentelyyn. Sosiaalihuoltolain toimeenpano edellytti ja edellyttää edelleen vammaispalveluissa tarkennusta ja ohjeistusta. Vammaispalvelun henkilöstörakennetta monipuolistettiin palkkaamalla sosionomin koulutuksen saaneita henkilöitä kuuteen (6) eri kehitysvammaisten asumisyksikköön. Sosiaaliohjaajan virka muutettiin sosiaalityöntekijän viraksi kehitysvammapalveluissa. Tällä tavalla voitiin osaltaan vastata sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon ammattihenkilölain vaatimuksiin. Viittomakielen/puhevammaisten tulkin tehtävä perustettiin kehitysvammapoliklinikalle ja näin korvattiin aiemmin ostopalveluna hankittu palvelu (vammaispalvelulain mukaisena sopeutumisvalmennuksena järjestettävä aac-ohjaus ja tukiviittomien opetus sekä lääkinnällisenä kuntoutuksena järjestettävä kommunikaatio-ohjaus). Kommunikaatioohjausta myydään sisäisesti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lastenneurologian poliklinikalle myös Puolangan kunta osti kommunikaatio-ohjausta. Kehitysvammalain muutos tuli voimaan kesäkuussa Laissa säädetään kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Lakimuutoksen toimeenpanon vuoksi laadittiin työohje yhteistyössä vammaispalvelun eri toimijoiden kanssa ja henkilöstöä koulutettiin. Asiakkaan palveluntarpeen arviointi ja palvelusuunnitelmaprosessia tarkennettiin. Asiakkaiden palveluntarpeen arvioinneista vastaavat sosionomi tai vastaavan koulutuksen saaneet työntekijät. Tehtävää varten täsmennettiin työnjakoa asumisyksiköiden ja sosiaaliohjaajien välillä. Uudistuneen lain myötä päätösvallan delegointi päivitettiin. Kehitysvammapalvelujen uudistukset ja uudistunnut kehitysvammalaki näkyvät osin perhepalvelujen tulosalueella kasvaneina Haipro-ilmoituksina (kyseessä aikuiset henkilöt). Laki muutos edellytti ja edellyttää yhä kehitysvammapalveluissa toimintakulttuurin muutosta. Palveluissa on yhä enemmän tuettava asiakkaiden osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Lain toimeenpano näkyy arjessa erilaisina toiminnan mukautuksina ja rajoitustoimenpiteiden seuraamisena. Kehitysvammalain toimeenpano aiheutti runsaasti lisätyötä sekä sisällön haltuunoton että teknisen toteutuksen osalta. Asiakaskohtainen päätöksenteko viivästyi, mikä tuli esille eduskunnan oikeusasiamiehen valvontakäynnillä (OPCAT). Kehitysvammapalveluissa Kuusanmäen lasten laitoshoidon purkamisen valmisteluun ja toimintamallin muuttamiseen avohuollon palveluksi perustettiin työryhmä. Valmisteltiin vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisten asumispalvelujen kilpailuttaminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitukselle. Tarjouspyynnön sisältöä uudistettiin mm. asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Kilpailutuksella hankitaan uutena palveluna vahvasti autettua asumista autismikirjon asiakkaille. Tarjouspyynnön valmistelussa kuultiin asiakkaita, omaisjärjestöä ja asiakkaiden edunvalvojia. Oma soten ja sähköisen vammaispalveluhakemuksen suunnitteluun ja työstämiseen on osallistui vammaispalvelun vastuualueen esimiehiä ja työntekijöitä. Omasoten viestitoiminto otettiin käyttöön vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisessa sosiaalityössä- ja ohjauksessa, työ- ja päivätoiminnassa sekä erityishuollon poliklinikalla. Omasotessa valmisteltiin henkilökohtaisen avun tuntilistaa yhdessä vammaispalvelun palvelusihteerin ja toimistosihteereiden kanssa. Tavoitteena oli sähköinen lomake, joka vähentäisi henkilökunnan työtä palkanlaskennassa. Sähköisen vammaispalvelu- ja kehitysvammapalveluhakemuksen osalta jäätiin odottamaan ohjelman toimittajan ratkaisuja. 80

87 Omaishoidon tuesta annettu laki muuttui Lakimuutoksen myötä omaishoitajille tuli oikeus terveystarkastukseen, ohjaukseen ja koulutukseen. Lakimuutoksesta johtuen valmisteltiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle omaishoidon tuen muuttuneet kriteerit sekä suunniteltiin ja täytäntöön pantiin lakimuutoksen vaativat toimenpiteet. Myös perhehoitolain muutos tuli voimaan Perhehoidon toimintaohjetta päivitettiin tulosja vastuualueiden yhteisessä työryhmässä. Muutokset viranhaltijapäätösvallan delegointiin asiakastyössä valmisteltiin Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymälle. Henkilökohtaisen avun palvelusetelin valmistelu aloitettiin ja budjetoitiin määräraha vuodelle Erityishuollon poliklinikan henkilökunta osallistui uuden sairaalan tilasuunnitteluun omien tulevien tilojensa osalta. Erityishuollon poliklinikan nimi muutettiin kehitysvammapoliklinikaksi. Vammaispalvelun sosiaalityöstä osallistuttiin aktiivisesti MATKA maaseudun tuetut liikkumispalvelut -hankkeen suunnittelutyöhön. Hankkeella pyrittiin mm. luomaan asiakkaille vaihtoehtoisia tapoja käyttää vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua. Hankkeen päätyttyä sovitut käytännöt jäivät voimaan. Osallistuttiin myös sosiaalisen kuntoutuksen suunnitteluun Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Osallistuttiin kommentoimalla erityislasten omaishoitoa koskevaa hankehakemusta. Suomussalmella valmistauduttiin kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen kuntaan osallistumalla asiaan liittyviin koulutustilaisuuksiin ja perehtymällä muutoin asiaan. Työpisteiden sisäilmaongelmien selvittelyyn osallistuttiin Koskikadulla, Sotkamon terveyskeskuksessa (vammaispalvelutoimisto) ja Kajaanin perhekeskuksella (erityishuollon poliklinikka). Vastuualueen budjetti alittui 1,74 M. Talousarvio muutosten jälkeen toimintakate oli 29,7 M, joka toteutui 28 M (94,1 %). Toimintatuotot ylittyivät 0,29 M. Toimintatuottoja saatiin arvioitua enemmän sosiaalitoimen maksuissa ja muissa toimintatuotoissa. Toimintakuluissa jäi ylijäämää 1,45 M. Henkilöstökulut alittuivat 0,188 M. Palvelujen ostot alittuivat 0,893 M, palvelujen ostot alittuivat myös vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna. Avustukset alittuivat 0,115 M ja myös vuokrakulut alittuivat 0,308 M Sairaanhoidon palvelujen tulosalue Vastuuhenkilö: Hallintoylilääkäri Esa Ahonen Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Näkökulmat Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät HYVINVOIVAT KAINUULAISET Henkilöstö ja HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA

88 82 uudistuminen Johtaminen, ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT Talous TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme alueemme kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus Visio 2020 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita

89 83 Asiakas ja asukas Strateginen päämäärä (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa; sama kuin ky tasolla) Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään; sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2016 (mitä on tehtävä sitovien tavoitteiden toteutumiseksi ja kuka toteuttaa) 1.Parannamme kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä Kansantautien vakioitu summaindeksi 128,1 (vuoden 2014 tieto) Terveyden edistämisen toimenpideohjelma 128,2 (vuoden 2015 tieto) 2.Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi Yhteistyöverkostojen, kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden määrä 2 kuulemistilaisuutta / kunta 20 kehittäjäasiakasta 1 kuulemistilaisuus / kunta 3 asiakasraatia 50 kehittäjäasiakasta / kokemusasiantuntijaa 10 asiakasraatia 100 kehittäjäasiakasta / kokemusasiantuntijaa Yhteistyöverkoston kokoaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen Toiminta aloitettu Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden Ulkokuntalaisten lkm terveydenhuollossa --- Järjestelmän kehittäminen valinnanvapauden mittaamiseen Järjestelmä käytössä Sähköinen seuranta potilas- ja asiakastietojärjestelmien osaksi 4.Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen Jononpurkua on jouduttu vielä tekemään radiologiassa ja leikkaussalissa, mutta on vähenemässä Toteutuu 100 % kaikilla osaalueilla Toteutuu 100 % kaikilla osaalueilla Ennakoivan toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Ei ole vielä tehty Käyttöönoton laajentaminen koko kuntayhtymässä Järjestelmä käytössä kaikilla osa-alueilla Käyttöönotto ja koulutus aloitettu Yhteydenotot potilasasiamieheen Potilas- ja sosiaaliasiamiesten raportit Ohjauksen ja neuvonnan toteutuminen Ohjauksen ja neuvonnan toteutuminen Omavalvontaohjeiden päivittäminen ja koulutus syksyllä 2016 Laiteturvallisuusja tietosuojaohjeistus päivitetty 2016

90 84 Henkilöstö ja uudistuminen Strateginen päämäärä Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/ Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä Kehityskeskustelujen %-osuus (yli vuoden kestoisissa palvelusuhteissa) Turvallisuuskulttuurikysely (joka 3. vuosi) Toteutunut osittain Tehty 2012 Toteutuminen 100 % Toteutuminen 100 % Toteutumisen palkitseminen työhyvinvointirahalla Tehty Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista Sairauspoissaolot Työhyvinvointikysely 6376 tpv/vuosi 13,0 tpv / HTV 3,6 10,0 tpv / HTV yli 4,0 11,6 tpv/htv Työn joustot Tehty 2016 Täydennyskoulutuspäivät / henkilö 3,0 yli 3,0 Koulutustarjonnan päivittäminen Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Strateginen päämäärä Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/ Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla Asiakaskokemusten mittaus Tietotarpeet Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistaminen Johdon katselmusten toteutu- Mittaus hajanaista Aloitettu -- Työ kesken 500 mittausta / tulosalue Keskeisten tietojen prosessointi toimii Menetelmien käyttö alkanut Tavoitteena katselmukset Seurantakäytäntöjen vakiintuminen Tietojen analysointi hyödynnettävissä Menetelmien käyttö vakiintunut Systemaattisen seuranta aloitettu Johdon työpöydän laaja käyttöönotto ja hyödyntäminen Menetelmien käytön aloitus kaikilla tulosalueilla Esimieskoulutuksen päivittäminen ja kehittäminen käynnistetty syksyllä 2016

91 85 minen kaikilla vastuualueilla kerran vuodessa Toteutuminen 100 % 8.Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiinsa Sähköisten asiointipalvelujen käyttöaste Verkkosivujen uudistamistarve Omasoten käyttö noin asiakasta Hyvinvoinnin palvelutarjotin Verkkosivujen uudistaminen aloitettu Omasotessa noin asiakasta Hyvinvoinnin palvelutarjotin käytössä Verkkosivut osana palvelutuotantoa Omasotessa noin asiakasta Hyvinvoinnin palvelutarjotin laajentunut Sähköisen palvelustrategian päivittäminen vuosittain; liitetty vuoden 2017 talousarviosuunnitteluun 9.Johdamme hoito- ja palveluketjuja asiakaslähtöisesti läpi organisaation Toimivat hoitoja palveluketjut Tulos- ja vastuualueiden yli menevät palveluketjut eivät toimi optimaalisesti Toimivia palveluketjuja rakenteilla 5-10 Toimivia palveluketjuja rakennettu yli 10 Tavoitteena yhden luukun palvelu aina silloin kun mahdollista 10.Uudistamme ja kehitämme edelleen Kainuun päivystävää keskussairaalaa ja vaativaa erikoissai-raanhoitoa Päivystysasetuksen erikoisala-kohtaiset kriteerit täyttyvät Tehostamisen tarvetta Erikoisalakohtaiset kriteerit täyttyvät Erikoisalakohtaiset kriteerit täyttyvät Rekrytointi ja koulutus; Uusi sairaala - konseptisuunnitelman mukainen eteneminen Uudistamme ja kehitämme palveluitamme niin, että varmistamme asiakkaillemme niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun Omavalvonta Toimintajärjestelmän mukaiset yhtenäiset toimintatavat määritelty Toimintajärjestelmän mukaiset yhtenäiset toimintatavat koulutettu Toimintajärjestelmän mukaiset yhtenäiset toimintatavat käytössä Toimintajärjestelmän jatkuva kouluttaminen ja kehittäminen Talous Strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12kk/ Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa Talousarvio ja tilinpäätös Toimintakulut toteutuivat 1,6 milj. käyttösuunnitelmaa pienempinä Tilinpäätös toteutuu talousarvion mukaan Tilinpäätös toteutuu talousarvion mukaan Tilinpäätös; Toteuma vuoden 2016 käyttösuunnitelman mukaisena

92 13. Järjestämme palvelut kustannustehokkaasti Valtakunnalliset vertailutiedot Käyttökoulutus Systemaattinen koulutus ja tietojen hyödyntäminen 86 Kustannustietoisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen osana täydennyskoulutusta SAIRAANHOIDOLLISET PALVELUT YHTEENSÄ Hallinto, Radiologia, Patologia, Lääkehuolto, Ensihoito, Leikkaus ja anestesia, Teho ja Hoidolliset tukipalvelut Toteuma -% Muutos % KS-16/tot 16 Ks-16/ Tot 2016 Kasvu Muutos % TP 15/TP 16 Muutos TP-15/TP- 16 TP 2015 TA 2016 KS 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT ,5-16, ,1-48 Myyntituotot ,3-24, ,1-94 Maksutuotot ,7 87, ,2 143 Tuet ja avustukset ,7-19, ,5-133 Muut tuotot ,8-56, ,0 36 TOIMINTAKULUT ,5-4, ,9 893 Palkat ja palkkiot ,5-4, ,5 568 Henkilösivukulut ,0 0,0 1 4,9 209 Henkilöstökulut ,4-3, ,8 777 Asiakaspalvelujen ostot ,5-87, ,5-23 Muut palvelujen ostot ,7-12, ,2 6 Palvelujen ostot yhteensä ,3-12, ,4-17 Aineet ja tavarat ,9-1,1-52 2,1 100 Avustukset ,0 0,0 0 0,0 0 Vuokrat ,1-4,9-80 2,0 31 Muut kulut ,0 0,0 0 28,6 2 TOIMINTAKATE ,7-2, ,6-941 Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0,0 0 0,0 0 VUOSIKATE ,7-2, ,6-941 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,1-31, ,5 107 SATUNNAISET ERÄT ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN TULOS ,9-3, ,1-834 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0,0 0 0,0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,9-3, ,1-834 Mittarit / Tunnusluvut Mittarit/Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 tavoite 1-12 kk/2016 Asukas, asiakas Lääkehuollon toimitusrivit Ensihoidon hälytykset Laboratoriosuoritteet Leikkausten määrät Radiologian tutkimukset KNF + isotooppi Henkilöstö ja uudistuminen Sairauspoissaolot pv pv pv pv pv HTV 304, , ,0

93 87 Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Talous Olennaista toiminnassa Lääkehuolto Lääkehuollon varastoautomaatin käyttö on laajentunut ja vapauttanut asteittain henkilötyöpanosta osastofarmasiaan. Osastofarmasiapalvelua kehitetään siten, että yksiköissä hoitohenkilökunnan työpanosta vapautuu hoitotyöhön. Lääkehuollon toiminnanohjausjärjestelmään (Marela) liitettäviä älylääkekaappeja on pilotoitu osana Uusi sairaala hanketta elokuusta 2016 alkaen. Radiologia Magneettikuvauslaitteen toiminta-aikaa on laajennettu siten, että nykyisestä yhdestä työvuorosta on siirrytty arkipäivisin kahteen työvuoroon henkilöresurssien sallimissa rajoissa. Muutoksella on lisätty kalliin laiteinvestoinnin kustannustehokkuuden lisäämistä. Radiologian päivystys on toiminut 2015 päivystysasetuksen mukaisesti, ja päivystysvalmiuden hyödyntämistä logistiikassa on kehitetty edelleen Keskussairaalan radiologian sisäilmaongelmille on korjaussuunnitelma, jota on jatkettu edelleen Leikkaus-anestesia Leikkaussalihoitajien mitoitusta on täsmennetty ja kehitetty toimenpidesuunnittelua uuden sairaalan toimintamallin mukaisesti. Leikkaukseen kotoa tulevien (LEIKO) potilaiden osuus elektiivisistä potilaista oli 78 %. Päiväkirurgisten potilaiden osuus oli 33 %. Heräämöstä kotiin siirtyneiden (HERKO) potilaiden hoito aloitettiin lokakuussa Päivystysleikkausten osuus potilaista vuonna 2016 oli 32 %. Teho ja tarkkailu Tehohoitoa ja tarkkailua vaativia toimintoja keskitettiin edelleen Uusi sairaala tavoitteiden mukaisesti yhteen toimintayksikköön, josta on saatu merkittävää toiminnallista hyötyä CCU yksikön siirrolla vuodesta 2015 alkaen. Teho-osastolla pilotoitiin puheentunnistus järjestelmää, jota ei ollut perusteltua ottaa käyttöön. Ensihoito Ensihoidon yhteistyötä Kainuun pelastuslaitoksen kanssa kehitettiin 2016 siten, että päivystys- ja varallaolojen järjestelyjä ja niiden kustannusrakennetta selvitettiin ja kevennettiin mahdollisuuksien mukaan. Ensihoidon yhteistoimintaa muiden sote toimintojen kanssa jatkettiin jatkuvan kehittämisen periaatteella. Yhden hoitajan mallia on valmisteltu 2016 osana

94 kotiin vietävien palvelujen kokonaisuutta. Ensihoidon työajan 24 tunnin poikkeuslupa vahvistettiin vuoden 2016 lopulla väliaikaisena, sittemmin vuosille Patologia Vainajien kuljetuksiin liittyvät palvelut Kainuun alueella järjestettiin yhteistyössä Kainuun poliisin ja hankintatoimiston yhteistyönä. Patologian laboratorio on osallistunut Pohjois- Suomen ervan Borealis Biopankin toiminnan järjestämiseen. Toiminnallisesti on selvitetty mahdollisuuksia digi-patologian kehittämiseen. Hoidolliset tukipalvelut Sihteeripalvelut ovat vastanneet keskussairaalan itseilmoittautumisen ja neuvontapisteen toiminnasta. Toimintojen laajentamisen tarvetta keskussairaalan ulkopuolelle on selvitetty, toiminnan muutokset on tarkoitus tehdä Uusi sairaala hankkeen etenemisen mukaisesti. Välinehuollossa on tehty menetelmien ja laitteiden validointi Muut vuoden 2016 muutokset NordLab laboratoriokeskuksen aloitteesta kliinisen neurofysiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilaboratorion toiminnat (4 HTV + varahenkilöt) siirtyivät alkaen Kainuun soten vastuulle. Toiminnat on siirretty hallinnollisesti radiologian vastuualueelle Terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen tulosalue Vastuuhenkilö: Terveysjohtaja Mikko Timonen Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Näkökulmat Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät HYVINVOIVAT KAINUULAISET Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Johtaminen, ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT

95 89 Talous TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme alueemme kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus Visio 2020 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita Asiakas ja asukas Strateginen päämäärä (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa; sama kuin ky tasolla) Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään; sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12kk/2016 (mitä on tehtävä sitovien tavoitteiden toteutumiseksi ja kuka toteuttaa)

96 90 1.Parannamme kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhteistyössä kuntien kanssa ja panostamme terveyden edistämiseen Vakioitu kansantautien summaindeksi Vakioitu sairastavuusindeksi PYLL Vakioitu kansantautien summaindeksi 128,2 121, Kaikki 0-80 v koko Kainuu (tieto ) <128 <120 <8600 <120 <115 <8200 Ennaltaehkäisevään työhön panostetaan. Käynnissä Tunnistetaan väestöryhmien väliset terveyserot ja toimenpiteet kohdennetaan eniten palveluja tarvitseville. Käynnissä Olemassa olevat näyttöön perustuvat menetelmät sekä sairauksien ehkäisyssä että hoidossa otetaan laajalti käyttöön ja terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevä työ sisällytetään aina korjaavaan toimintaan niissä tutkimus-, hoito- ja kuntoutus tilanteissa, joissa se on asiaan kuuluvaa ja luontevaa. Käynnissä Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, vastuunotto omasta ja yhteisön hyvinvoinnista Käynnissä

97 91 2.Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi 3.Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden Pidettyjen asiakasraatien lukumäärä aikayksikössä Asiakas saa riittävästi ja monipuolisesti tietoa valinnanvapaudesta. Katselmuksissa ei ole ollut kehittäjäasiakkaita, mutta työryhmissä kyllä Suunnitellaan, esh:ssa ulkopuolista laskutusta seurataan ja samassa voi tarkistaa, onko maksusitoumus vai onko potilas muuten hakeutunut muualle hoitoon Vähintään 1/tulosalue Tehostamme tiedotusta näiltä osin Väestö tietoinen valinnanvapauteen liittyvistä asioista, selkeä malli uusille palveluntarvitsijoille Käytössä järjestelmä asiakasraatien järjestämiseksi Yhteistyöverkostojen kehittäminen ja kehittäjäasiakkaiden hyödyntäminen. Potilasjärjestötapaaminen 5/16 ja 11/16 Asiakasraateja ei ole pidetty Tiedotteet toimipisteissä, vastaanotoilla asian läpikäyminen tarvittaessa Kainuun Soten verkkoviestintä Uusi valinnanvapauslainsäädäntö kesken valtakunnassa 4.Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin Potilasjonotilanteet Asiakaspalautteet Toimenpiteeseen pääsyä yli 6 kk jonottaneita oli yhteensä 62. Hoidontarpeen arvioon pääsy yli 3 kk odottaneita oli yhteensä 49. Huom! Lukuihin sisältyy puutteellisia merkintöjä, jolloin todellinen luku on huomattavasti pienempi. Asiakaspalautteita QPro järjestelmään annettiin 1495 kappaletta. Asiakkaiden kokonaisarvio saamasta hoidosta/palvelusta oli 4.3, asteikon ollessa 1-5. Avoimissa palautteissa kiitosta annettiin henkilökunnan asiakaspalvelulle ja kohtelulle sekä hoidolle ja palvelulle. Kehitettävää löytyi hoitoon pääsystä ja aikataulujen sujuvuudesta, asiakaspalvelusta ja tiedonsaannista. Hoitoon pääsy toteutuu kaikilla osa-alueilla säädösten mukaisesti Riittävä, osaava, hyvinvoiva ja palvelualtis henkilökunta. Asiakaslähtöinen hoitotyö Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin Asiakaspalautteiden ka vähintään 4,3 Hoitoon pääsy toteutuu kaikilla osa-alueilla säädösten mukaisesti Riittävä, osaava, hyvinvoiva ja palvelualtis henkilökunta. Asiakaslähtöinen hoitotyö Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin Asiakaspalautteiden ka vähintään 4,5 Väestön terveyspalveluiden tarve on tiedossa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan väestön tarpeita vastaavasti Integraatiota syvennetään, yhden luukun periaatetta kehitetään Resurssien suuntaus siellä missä työtä on, joustava työvoiman liikuttelu (sisäinen + mahd. tarvittava hakumenettely, hallittu palvelujen osto). Kajaanin pääterveysasemalta on kolmesta neljään lääkäriä käynyt tekemässä päivän viikossa ppkl:lla, jossa on ollut pula lääkäreistä. Hoitotakuu toteutuu pääsääntöisesti joskin yksittäisiä ylityksiä

98 92 Henkilöstö ja uudistuminen Strateginen päämäärä Kriittiset menestystekijät 5.Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä Houkutteleva työpaikka Mittarit/ arviointikriteerit Esimiestyöhön ja johtamiseen liittyviin koulutuksiin osallistuminen Työtyytyväisyyskyselyt Kehityskeskustelut Johdon osallistuminen alemman johdon kokouksiin ja olo tavoitettavissa Nykytila (TP15) Esimiehille aloitettu muutosjohtamiskoulutus kohti Uutta Sairaalaa Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Esimiesten koulutus, LEAN ja muu johtaminen Linjakas ja tasapuolinen johtamisjärjestelmä, esimiehenä ja johtajana mielekäs työskennellä, vastuut selkeät Toteuma 1-12 kk/2016 Ollaan saatavilla, LEAN-ajattelua jalkautetaan, kouluttautumismahdollisuuksia ylläpidetään. Uusi Sairaala hankkeen esimiesohjaus ja LEAN-koulutus toteutuneet Johdon katselmukset toteutuneet 100%. 6.Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista Kehityskeskustelujen toteuma Perehdytyksen ja uuden työntekijän vastaanottamisen onnistuminen Poislähtevän työntekijän haastattelu Työntekijöiden osallistaminen kehittämiseen Osittain tiedot puuttuvat, saaduilta osin tavoite täyttyy 100% Henkilöstöä arvostava ja hyvä kohtelu kaikissa työyhteisön ja työntekijän kehitysvaiheissa Terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tulosalue on arvostettu ja uudistamiseen kannustava työpaikka 100% Henkilöstöä arvostava ja hyvä kohtelu kaikissa työyhteisön ja työntekijän kehitysvaiheissa Terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tulosalue on arvostettu ja uudistamiseen kannustava työpaikka Perehdytysohjelmien päivitys Perehdytysohjelmia päivitetty, edelleen parannettavaa Kehityskeskustelut toteutuneet 60-80% Palkkaharmonisointi ei ole edennyt. Työntekijöiden osallistaminen, LEANjohtamisen menetelmät sekä asiakkaan että työntekijän hyväksi, palkkaharmonisointi. Hukkahaavikoulutus on räätälöity keväällä terveysasemien vastaanotoille ja siihen on osallistuttu kaikista kunnista. Koulutus (työpaikkaja muu) Jatkuvaa

99 93 Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Strateginen päämäärä Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/ Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla Benchmarking vastaavankaltaisiin palveluntuottajiin Pth vuonna 2016, esh käyty Vastuut selkiytetty. Tavoitteet pysyvät selkeinä vuosikellon mukaisesti toimittaessa Johdonkatselmukset Tehty kaikilla vastuualueilla. Tuotettujen palveluiden yksikköhintavertailu aiempaan Keskeiset hoitoketjut osittain tehty, lisätyöstö jatkuu Hintavertailu strukturoitua toimintaa Hoitoketjutyöstö Elämäntapamuutosasiakkaan hoitoketjuun yhdistetty monet eri pitkäaikaissairaiden hoitoketjut. Benchmarkingtyöstö Ei vielä 2016 pth:n osalta Keskisuuret kunnat vertailu käynnissä Hintavertailutyöstö Ei strukturoitua Asiakasraadit Asiakasraateja vähintään 1/tulosalue Asiakasraatien perustaminen Ei ole toteutunut Oikein suunnatut ja ajoitetut vakioraportointimenetelmät toiminnanohjaukseen Vakioraportointijärjestelmiä työstetään toimijakohtaisiksi Vakioraportointityöstö Johdon työpöytä käytössä. 8.Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiinsa Hoitosuunnitelmien määrä Hyvässä vauhdissa Hoitosuunnitelmien määrä +10% 2014 tasosta, paljon tukea tarvitsevien potilaiden tunnistaminen käynnissä, palvelukanavat kehitteillä Paljon tukea tarvitsevien potilaiden tunnistaminen ja analysointi tehty, hoitosuunnitelmat tehty, palvelukanavat toiminnassa Sähköisten palveluiden mahdollisimman laaja hyväksikäyttö, hoitosuunnitelmien teon juurruttaminen Jatkuu

100 94 Muistutukset, valitukset ja kantelut Määrä -20% v Johdamme hoito- ja palveluketjuja asiakaslähtöisesti läpi organisaation Asiakaslähtöiset maakunnalliset palveluketjut läpi koko organisaation LEAN-menetelmä ja rajapintatyöryhmä palveluprosessien sujuvoittamiseksi, asiakaslähtöisyys Korostettu työskentelyssä, rajapintatyöryhmä toimii 10.Uudistamme ja kehitämme edelleen Kainuun päivystävää keskussairaalaa ja vaativaa erikoissairaanhoitoa Läpivirtausluvut niin päivystyksessä kuin poliklinikoilla Päivystysasetusta noudatetaan ja päivystys on sen mukaista. Päivystysasetuksen mahdollistama viikonloppu- ja arkipyhävastaanotto toimii Kuhmossa ja Suomussalmella Uuden sairaalaan toiminnan ja rakentamisen suunnittelu etenee sovitusti. Toiminnan toteuttamisessa tarvittavan henkilöstön saatavuus pystytään turvaamaan Pysyvä, motivoitunut henkilöstö, joka osallistuu aktiivisesti kehittämiseen Ostopalveluita ei tarvita kuin suunnitellusti Perehdytys, rekrytointi, palkkaharmonisointi, LEANmenetelmä päällekkäisten toimintojen minimoimiseksi, työntekijöiden joustava liikuttelu sinne, missä työtä on. Ostopalveluna käytössä noin yhden tk-lääkärin työpanos. Tarkastellaan henkilöstöresurssia kokonaisuutena ja tarvittaessa suunnataan voimavaroja sisäisesti Kotiutetaan ostopalveluita omaksi toiminnaksi, kehitetään palkkausjärjestelmää Jossakin määrin onnistuttu ostopalveluiden kotiuttamisessa, mm päivystys, lymfoomahoidot 11.Uudistamme ja kehitämme palveluitamme niin, että varmistamme asiakkaillemme niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun Kantelut, mustutukset ja valitukset HaiProilmoitukset ja Läheltäpititilanteet Jonotilanteet Yli kolme kuukautta terveyskeskuksen vastaanotolle odottaneita ei ole (tilastointivirheet korjataan). Pääterveysasemalla purettu 400- Potilasturvallisuuden ilmoitus- ja seurantajärjestelmän (HaiPro) käyttö vakiintuu kaikissa työyksiköissä. Käytössä olevan potilastietojärjestelmän ongelmat tunnistetaan ja korjataan Kantelut, muistutukset ja hoitovahingot - 5% -14- tasos- Korkea lääkinnällinen ja hoidollinen ammattitaito. Hyvä palvelujen laatu -15% -14- tasosta LEAN-menetelmä asiakaslähtöisyyden näkökulmasta, jolloin palveluiden joustavuus lisääntyy eikä tule turhia katvealueita palveluiden saatavuudessa Jatketaan työstämistä Henkilökunnan koulutus. Hoito toteutuu hoitotakuun määräajassa pääsääntöisesti joskin yksittäisiä ylityksiä

101 500 odottajan jono kahdessa kuukaudessa omalla henkilöstöllä toimintoja kehittämällä Hyvä potku hankkeessa. Takaisinsoittojärjestelmä takaa välittömän yhteydensaannin terveyskeskukseen. Järjestelmän toimittajan kanssa selvitetään ongelmia, joita on esiintynyt ta HaiPro ilmoitukset ja Läheltäpiti - tilanteet aikaisemmalla tasolla HaiPro ilmoitukset ja Läheltäpiti - tilanteet aikaisemmalla tasolla HaiPro-ilmoituksia enemmän 95 Talous Strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12kk/ Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa Tätä seurataan sekä yksikkö-, vastuualue-, tulosalue kuin myös kuntayhtymätasolla ja palautejärjestelmä toiminnassa Seurataan säännöllisesti sekä tulos- että vastuualuetasolla Tulosalue on pysynyt asetetussa talousarviokehyksessä Tulosalue on pysynyt asetetussa talousarviokehyksessä, siitä huolimatta pystytään kehittämään toimintaa laajaalaisesti edelleen Jatkuva talouden seuranta ja suunnittelu, poikkeamiin reagointi ennakoivasti, vaihtoehtoiskustannusten määrittely, esim. oma versus ostettu palvelu Toimintatuotot toteutuivat 99,8% käyttösuunnitelmasta, henkilöstömenot alittuivat n. 1,4 miljoonaa euroa ja palvelujen ostot ylittyivät n. 1,6 miljoonaa euroa, yhteensä toimintakulut alittuivat 0,3 miljoonaa euroa käyttösuunnitelmaan nähden 13. Järjestämme palvelut kustannustehokkaasti Kansalliset tuottavuusvertailuluvut Resurssivaje pakottaa edelleen osittaisiin ostoihin Tuottavuus keskiarvoa parempi kansallisissa ver- Tuottavuus keskiarvoa parempi kansallisissa Työntekijöiden joustava liikkuvuus sinne missä työtä on yli yksikkö-, vastuu-

102 tailuissa vertailuissa alue- tai tulosaluerajojen. Näkökulma korostuu kaiken aikaa 96 Potilaat oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja turha odottelu, jonotus ja uudet käynnit minimiin. Päivystystoimintojen sujuvuuden kehitystyö jatkuu. Toimintojen integroinnin syventäminen käynnissä niin vastuualueiden kuin tulosalueidenkin välillä. Samassa organisaatiossa toimimisen tuoman synergiaedun mahdollisuuksien hyödyntäminen kaikilla toiminnan eri tasoilla. Työkierto ppkl:n ja pääterveysaseman välillä aloitettu. TERVEYDEN- JA SAIRAUDEN- HOIDONPALVELUT YHTEENSÄ Hallinto, Aikuisten mt-palvelut ja riippuv.hoito, Suun terv.huolto, Operatiivinen hoito, Konservatiivinen hoito, Vastaanottot. ja tk.sairaalat ja Päivystyspalvelut Toteuma -% Muutos % KS-16/tot 16 Ks-16/ Tot 2016 Kasvu Muutos % TP 15/TP 16 Muutos TP-15/TP- 16 TP 2015 TA 2016 KS 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT ,8-0, , Myyntituotot ,0-16, ,4-307 Maksutuotot ,7 11, , Tuet ja avustukset ,0-50, ,3-2 Muut tuotot ,1 321, ,5 42 TOIMINTAKULUT ,7-0, ,6-700 Palkat ja palkkiot ,7-2, ,6 711 Henkilösivukulut ,3-2, ,8 216 Henkilöstökulut ,6-2, ,6 927 Asiakaspalvelujen ostot ,3 9, ,1-239 Muut palvelujen ostot ,9-1, , Palvelujen ostot yhteensä ,5 4, , Aineet ja tavarat ,8-3, ,7 179 Avustukset ,1-25, ,0 46 Vuokrat ,3-4, ,9 190 Muut kulut ,8 82, ,5 13 TOIMINTAKATE ,7-0, , Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0, ,3 1 VUOSIKATE ,7-0, , POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,7 5, ,1 106 SATUNNAISET ERÄT ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN TULOS ,7-0, , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0,0 0 0,0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,7-0, ,

103 Mittarit / Tunnusluvut Mittarit/Tunnusluvut Asukas, asiakas TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA kk/ Vakioitu kansantautien summaindeksi Vakioitu sairastavuusindeksi Vakioitu kansantautien summaindeksi 130,3 (KELA -10) Vakioitu sairastavuusindeksi 112,3 THL ) Vakioitu kansantautien summaindeksi 128,1 (THL ) Vakioitu sairastavuusindeksi 112,3 THL Vakioitu kansantautien summaindeksi 128,1 (THL Vakioitu sairastavuusindeksi 121,5 (KELA-14, 112,3 THL ) 128,2 121,0 <128 <120/< ,2 (tp 2015) 121,0 (tp 2015 PYLL Pidettyjen asiakasraatien lukumäärä aikayksikössä Asiakaspalautteet Ei ole pidetty Ei ole pidetty PYLL ( THL, 8641, koko Kainuu 0-80 v) Ei ole pidetty Ei ole toteutunut Asiakkaiden arvio saamastaan hoidosta/ palvelusta oli keskiarvona laskettuna 4,3. <8600 Vähintään 1/tulosalue Asiakaspalautteiden ka vähintään 4,3 Henkilöstö ja uudistuminen Kehityskeskustelujen toteuma Kehityskeskustelujen toteuma 95 % Koottu tieto puuttuu, mutta tavoite vaikuttaa toteutuneen 100% Tieto puuttuu Perehdytyksen ja uuden työntekijän vastaanottamisen onnistuminen Henkilöstöä arvostava ja hyvä kohtelu kaikissa työyhteisön ja työntekijän Osa toimintaa Perehdytykseen kiinnitetty lisähuomiota, edelleen kehitettävää

104 98 kehitysvaiheissa Poislähtevän työntekijän haastattelu Työntekijöiden osallistaminen Toteutunut osittain Runsaasti parantamisen varaa 100% Tärkeys tiedostetaan laajasti, tarkka tieto puuttuu, pyritään aina toteuttamaan Terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tulosalue on arvostettu ja uudistamiseen kannustava työpaikka Uusi sairaalatyöryhmissä työntekijäedustus otettu huomioon Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Benchmarking vastaavankaltaisiin palveluntuottajiin Jatketaan ja syvennetään vertailutyöstöä keskisuuriin kuntiin Tapahtuu Tavoitteet pysyvät selkeinä vuosikellon mukaisesti toimittaessa Keskeiset hoitoketjut osittain tehty, lisätyöstö jatkuu Tuotettujen palveluiden yksikköhintavertailu aiempaan Hintavertailu strukturoitua toimintaa Ei vielä Oikein suunnatut ja ajoitetut vakioraportointimenetelmät toiminnanohjaukseen Runsaasti parantamisen varaa Vakioraportointijärjestelmä toiminnassa Johdon työpöytä otettu käyttöön Talous Talousarvio ja osavuosikatsaus Talousarvioylitys <1% Toimintakulut ylittivät käyttösuun- Tulosalue on pysynyt Talousarvio toteutunut suunnitellusti

105 99 nitelman 2,5 milj. euroa asetetussa talousarviokehyksessä, siitä huolimatta pystytään kehittämään toimintaa laajaalaisesti edelleen Kansalliset tuottavuusvertailuluvut Osapuilleen keskitasoa Suurin piirtein keskitasolla Tuottavuus keskiarvoa parempi kansallisissa vertailuissa Tieto puuttuu Olennaista toiminnassa Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema sote-uudistuksen valmistelu on edelleen kesken. Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavat sote-alueet jotka noudattelevat maakuntajakoa. Palvelujen järjestäjä ja tuottaja tullaan eriyttämään ja valinnanvapauden turvaamiseksi laaditaan uusi lainsäädäntö. Tulosalue osallistuu ja on osallistunut aktiivisesti Uusi Sairaala -hankkeen suunnitteluun ja toimeksipanoon perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen integraation syventämiseksi ja päällekkäisten toimintojen poistamiseksi. Lisäksi tehdään työryhmäyhteistyötä muiden tulosalueiden kanssa hoitoprosessien sujuvoittamiseksi asiakkaan näkökulmasta. Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys on edelleen keskeisessä roolissa niin potilasturvallisuuden, työhyvinvoinnin kuin asetettujen palveluvaatimusten toteuttamisen kannalta. Hoitoon pääsyn suhteen on tärkeää tunnistaa ne toiminnot, jotka hallitusti ulkoistetaan ja ne toiminnot, jotka tuotetaan omana toimintona, virtaviivaistetaan. Vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoiminta Asiakas ja asukas Asiakasmäärä oli , se pienentyi edellisestä vuodesta (23 189), mutta suoritemäärä pysyi lähes samana ( ). Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden (>15x/v) tilanteeseen haettiin ratkaisua mm. hoitosuunnitelmia tekemällä. Niitä tehtiin noin 3000 potilaalle. Terveyden edistämistä ja sairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä varten toteutettiin moniammatillista ryhmätoimintaa (elintapamuutosryhmä) videoetäyhteyksillä yhtä aikaa kaikkiin kuntiin. Tilaisuuksissa alustajina olivat terveyskeskuslääkäri, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti, suuhygienisti, jalkaterapeutti, mielenterveyspalvelujen osastonhoitaja, professori ja geriatri. Terveysliikunnan ohjaajat laajensivat ennaltaehkäisevän liikuntaneuvonnan ja varhaisen puuttumisen mallin toteuttamista Kajaanista muihin Kainuun kuntiin.

106 100 Sähköisten palveluiden käyttöä lisättiin. Omasotea laajennettiin fysioterapiaan ja erityisterapiaan. Dihyte-hankkeessa aloitettiin mm. ravitsemusterapian etävastaanottotoiminta. Terveyskeskussairaaloissa siirryttiin langattomaan kirjaamiseen. Vastaanottotoimintaa kehitettiin hukkahaavi/lean-tavoitteiden mukaisesti kohti yhden pysähdyksen taktiikkaa mm. aloittamalla konsulttilääkäritoiminta. Lääkäreiden kiireettömien ajanvarausaikojen jonotilannetta seurattiin T3-luvulla ja se oli koko Kainuun osalta 19,2 pv. Uusina asiakasryhminä terveystarkastuksiin tulivat omais- ja perhehoitajat ja maahanmuuttajat (pl. Kajaani). Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi laajeni koskemaan muitakin kuin pitkäaikaistyöttömiä. Terveyskeskussairaaloissa muualle hoitopaikkaa odottavia oli vuoden aikana keskimäärin 27 potilasta koko ajan. Keskimääräinen odotusaika oli 81 vrk. Vajaaravitsemushankkeen myötä terveyskeskussairaaloiden ateriapalveluita alettiin tarkastella. QPro- ja HaiPro-palautteet lisääntyivät asiakkaatkin löysivät nämä kanavat ja antoivat sekä positiivista että negatiivista palautetta. Yhteydenotot potilasasiamieheen ja käsitellyt muistutukset vähentyivät. Suurin osa yhteydenotoista (98 %) ja muistutuksista (85 %) ei johtanut korvauksiin, mutta kaikki käsiteltiin yhdessä henkilöstön kanssa ja sovittiin tarvittavista käytäntöjen ja toimintamallien muutoksista. Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstömäärä nousi 362:sta 399:ään. Vuoden positiivisimmaksi kainuulaiseksi valittiin Kajaanin pääterveysaseman terveyskeskuslääkäri Kari Hynynen. Ristijärven vuoden asiakaspalvelijaksi valittiin kansanterveyshoitaja Hilkka Mäkäräinen. Kainuun soten vuoden työyhteisöksi valittiin Kajaanin terveyskeskussairaalan kuntoutusyksikkö. Terveyskeskuslääkäreiden työajan hallintaa muutettiin siten, että vuosien ajan kertyneet ylityöt pyrittiin suunnitelmallisesti pitämään pois vuoden aikana ja ylitunteja saa jatkossa olla max 80 t. Yli 80 tuntia menevät ylityötunnit menevät maksuun. Terveysasemien lääkäritehtävien keskimääräinen täyttöaste oli 83,4 % ( ,8 % ja ,3 %). Muun henkilöstön osalta toistaiseksi voimassa olevissa kokoaikaisissa tehtävissä oli hyvin henkilöstöä, mutta osa-aikaisuuksiin ja sijaisuuksiin ei ole ollut tarpeeksi tekijöitä. Fysioterapeuttien akuutti TULE-suoravastaanotto aloitettiin kaikilla terveysasemilla marraskuussa. Ensimmäiset RLM-sairaanhoitajat aloittelivat työtään pääterveysasemalla ja Hyrynsalmen ja Suomussalmen terveysasemilla joulukuussa. Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Ylilääkäriä ei saatu hakemisesta huolimatta. Tämän vuoksi tehtäviä järjesteltiin uudelleen vastaavien lääkäreiden kanssa ja heille myönnettiin apulaisylilääkäri-nimikkeet. Rekryn kanssa sovittiin lääkärirekrytoinnista. Useilla terveysasemilla todettuihin sisäilmaongelmiin haettiin ratkaisuja yhteistyössä työsuojelun, työterveyshuollon, teknisten palveluiden ja kuntien edustajien kanssa.

107 Uusi sairaala -konseptisuunnitelman mukaisen toimenpideohjelman toteuttamiseen valittiin soten sisältä neljä muutospäällikköä. Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelujen muutospäällikkönä joulukuussa aloitti Kajaanin vastaanoton tulosyksikköpäällikkö Jaana Koivunen ja kuntoutuspalvelujen muutospäällikkönä erityisterapian tulosyksikköpäällikkö Marjo Kemppainen. Talous Kustannukset saatiin pidettyä lähes edellisen vuoden tasolla 316 e/as (2015: 312 e/as). Talousarviota seurattiin tarkasti kuukausittain vastuualueen johtoryhmässä ja se toteutui euroa ylijäämäisenä. Henkilöstökuluihin saatiin tarvitut uusilta lääkäriviroilta puuttuneet palkat ja ne toteutuivat 98,9 %:sesti. Työvoiman vuokraukseen käytettiin lähes euroa edellisvuotta vähemmän. Maksutuottoja saatiin euroa suunniteltua enemmän tasasuuruisten asiakasmaksujen 27,5 %:n erilliskorotuksella. 101 Suun terveydenhuolto Hoitoon pääsy on hoitotakuun rajoissa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa koko vuoden. Erityisesti Kajaanissa kuitenkin aivan rajoilla. Hammaslääkärivajetta on ollut jonkin verran Kajaanissa ja Sotkamossa. Hoitohenkilökunnan vakanssit ovat olleet täytettyinä ja tarvittaessa sijaisia on saatu hyvin ja vapautuneet vakanssit on saatu täytetyksi. Elokuussa saatiin täytetyksi suukirurgiaan perehtyneen hammaslääkärin toimi, jolloin suukirurgisten palveluseteleiden tekeminen voitiin lopettaa. Loppuvuodesta saatiin myös osa-aikainen parodontologi irtisanoutuneen tilalle. Hammashuollon käyntejä perusterveyden huollossa oli (v ) ja asiakkaita (v ). Tilikauden tulos on Päivystyksen vastuualue Päivystyksessä on otettu suuria askeleita siirtymiseen todelliseen yhteispäivystykseen ja sairaanhoitajan vastaanotto on muutettu osaksi hoitavaa triagea. Lisäksi on suunniteltu toimintamallia ruuhkahuippujen hillitsemiseksi. Operatiivinen vastuualue Asiakas ja asukas V operatiivisella alueella kerättiin jatkuvan asiakaspalautejärjestelmän QPro:n kautta 185 kpl joiden ka 4,3 tavoite 4.5 ei toteutunut. Tehostettu asiakaspalautekyselyt toteutettiin sovitusti syksyllä kahden viikon ajan. Asiakaspalautteet vastuualueella käsiteltiin sovitusti johtoryhmässä kaksi kertaa vuoden aikana. Vastuualueella kiitettävä palaute koski henkilökuntaa ja negatiivinen palaute suurimmaksi osaksi toiminnan tiedonkulkuun liittyvää. Vastuualueella on käytössä jatkuvan palautteen antoon asiakaspalautejärjestelmä HappyOrNot. Happy indexi 91 %, tavoite 90 %. HaiPro -ilmoituksia tehty yhteensä 312, ilmoitusten määrä on nousussa. Ilmoituksista 37,2 % oli läheltä piti -tapahtumia ja 62,8 % tapahtui potilaalle. Tapahtumatyypeistä 18,3 % liittyy lääke- ja nestehoitoon. Kirjaamisvirheitä 31,6 %, jakovirheitä 8.8 %, antovirheitä 40.4 %. Toiseksi suurin ilmoitusten määrä liittyy tiedonkulkuun tai tiedon hallintaan. Vastuualueella HaiPro koosteet on käsitelty sovitun frekvenssin mukaisesti. Tulosyksiköt ovat tehneet toimenpide-ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi HaiPro-ilmoitusten pohjalta.

108 102 Uusi sairaalan suunnitteluun vastuualueella aktiivinen osallistuminen uuden sairaalan työryhmiin. Haasteena ollut saada viesti läpi kirurgian toimivista, prosessia tukevista tiloista uuden sairaalan suunnitteluryhmälle. Kirurgialla tulee olla prosessia tukevat tilat, jotta elektiivistä toimintaa voidaan harjoittaa uudessa sairaalassa. Potilasturvalliset hoitoprosessit ovat pääosin toteutuneet suunnitellusti. Terveydenhuoltolaki hoitotakuun osalta toteutui muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lähetejonoissa haasteellisuuksia on ollut ortopediassa ja urologiassa. Lähetteitä kirurgian poliklinikalle tuli noususuuntaisesti ja kontaktien lukumäärä noususuunnassa. Leiko-yksikkö avattiin maaliskuussa Leiko-toiminta on resursoitu kirurgian vakansseilla leikkaussalin tiloihin tarkoituksena pyörittää kaikkia kirurgista leiko toimintaa yksikön kautta aloitettiin Herko toiminta suunnitellusti päiväkirurgian heräämössä, toimii ma-to öinä ja potilaat kotiutuvat ilman erillistä lääkärin kiertoa. Resursoitu kirurgian hoitajalla ja gyneltä yksi yövuoro. Paikat jaettu samassa suhteessa. Kirurgialla aloitettiin samalla keskitetty leikkaushoidonvaraus. AVI:n selvityspyyntöjä 3 ja Valviran selvityspyyntöjä 2. Korvattavia potilasvahinkoja 18 (tavoite alle 12). Henkilöstö ja uudistuminen Kaikki hoitohenkilökunnan vakituiset vakanssit ovat 100 % täynnä. Erikoislääkäreistä ja erikoistuvista lääkäreistä puutoksia knk ja ortopediassa. Hoitajien lyhytaikaisiin sijaisuuksiin pätevien sairaanhoitajien saaminen on haasteellista. Epäpäteviä sijaisia, opiskelijoita jouduttiin käyttämään. Operatiivisen varahenkilöstön tilanne sairaanhoitajan osalta on ollut huono. Varahenkilöitä ei ole riittävästi turvallisen hoitajamitoituksen turvaamiseksi akuuttien poissaolojen osalta. Kaksi oma koulutettavaa audionomia valmistui joulukuussa. Perehdytysohjelma 100 % käytössä. Osaamisen kehittäminen on toteutunut tulosyksiköiden suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstöllä on mahdollisuus jatkuvaan palautteen antamiseen. Palautteet käsitellään johtoryhmässä sovitusti. Kehityskeskustelut pääsääntöisesti toteutuivat. Vastuualueen täydennyskoulutuksiin osallistuminen oli 3,1 (2.8 pv/hlö/2015), tavoite 3 päivää ( ). Leikkauspotilaan, kaikkien erikoisalojen yhteinen toimenpidesuunnittelu prosessi suunniteltiin kuntayhtymään. Rafaela hoitoisuusluokitukset käytössä poleilla ja osastoilla. Silmä, korva ja kuuloasema läpäisivät paoncil mittauksen. Hoitotyön langaton kirjaaminen eteni lisäoptioiden laajenemiseen. (frat, braden, nrs) Osastofarmasia vakiintuneena toimintamallina jatkui molemmilla vuodeosastoilla, 50 % /osasto. Tavoitteena on lääketurvallisuuden ja yhtenäisten lääkekirjausten kehittyminen.

109 Osastolla 6 aloitettiin älylääkekaappipilotointi kohti effica rajapintaa ja sähköistä huumausainekorttia. Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Operatiivisen vastuualueen ulkoinen auditointi tehtiin marraskuussa 2015, auditoinnissa ei havaittu poikkeamia ISO sertifikaatin voimassaolo näin ollen jatkuu. Auditoinnissa esiin nostetut kehittämiskohteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa sovitulla tavalla. Sisäiset auditoinnit toteutuivat suunnitelman mukaan. Potilasturvallisuuden ja leikkauspotilaan prosessin kehittämiseksi vastuualueiden operatiivinen ja leikkaus-anestesia tekemä kirjallinen esitys vastuualueiden yhdistämiseksi on ylemmällä johdolla edelleen päättämättä. Joulukuussa 2015 järjestettiin keskustelutilaisuus, josta toimenpiteet kirjattuna. Asia ei tästä huolimatta edennyt vuoden 2016 aikana. Operatiivisen alueen leikkaustoiminta: 3914 leikkausta joista päivystysleikkauksia 30,8 %, elektiivisiä Herko 3,1 %, Leiko 46.2%. Päiki 41.6 %, vos 9.1 % Vuodeosastojen bruttokuormitukset os. 6_101 % ja os. 7_88 %. Kuvastaa täyttöastetta ja vaihtuvuutta. Heräämöstä kotiin toimintamallin suunnittelu ja käynnistäminen toteutui. Toiminnan alkaessa vuodeosastopaikkoja vähennettiin suunnitellusti ja hoitaja resurssi siirtyi Herkoon. Vuodeosastolla 6 hyväksyttävänä suunniteltavana hoitohenkilöstömitoituksena 0.76 ja osastolla Potilaspaikkoja osastolla 7 on 29 ja 27 osastolla 6. Operatiivisen vastuualueen varahenkilötilanne poliklinikoilla ja vuodeosastoilla ei ole riittävä äkillisiin poissaoloihin. Ajoittain joudutaan menemään alle hyväksyttävän mitoituksen. LAS jonottajia tk. vuodeosastoille oli osastolla tapausta josta keskimäärin odotettiin 5 vrk ja osastolla tapausta jotka odottivat keskimäärin 4vrk. Uuteen sairaalaan on suunnitteilla vähemmän vuodeosastopaikkoja, jonottajaongelman ratkaiseminen ennen uuteen sairaalaan siirtymistä on edellytyksenä uusien prosessien toimivuudelle. Oman tekoniveltoiminnan tehostaminen jatkui suunnitellusti. Vain hoidonporrastuksen mukaiset toimenpiteet Oulusta, muut omana toimintana suunnitelman mukaisesti. Vastuualueen prosessit ja sisäiset arvioinnit toteutuivat suunnitelman mukaisesti Talous Vastuualueen budjetti 124,5 %. (+10,2% TA) Asiakaspalveluostot ylittyivät, toteuma 129.8% Talousarvion laadinnan lähtökohtana on realistisuus. Hyväksytty talousarvio vuodelle 2015 ei ollut realistinen. Talousarvion seurannan toteutus sovitusti kuukausittain. 103

110 104 Konservatiivinen vastuualue Asiakas ja asukas Hoitotakuu toteutuu pääsääntöisesti hyvin. Yksittäisiä ylityksiä on tullut aloilla, joissa on erikoislääkäripulaa, etenkin gi-kanavan tähystyksissä. Lähetteiden käsittely menee pääosin hyvin. Kesäaikana aloilla, joilla on vain yksi erikoislääkäri, tulee vääjäämättä viivettä. Omasoten käyttö on aloitettu ja uusia kiinnostuneita yksiköitä on lähtenyt mukaan. Käyttö on edennyt vähän nihkeästi ja yksiköitä pitää kannustaa ottamaan Omasote aktiiviin käyttöön. Asiakaspalautteissa keskiarvo oli 4,5 (edellinen 4,6). Potilasasiamiehen yhteydenotoissa ei ole olennaista muutosta edellisiin vuosiin (yhteensä 169 vuonna 2016). Sisätaudeille tuli yksi korvattava potilasvahinko. Valinnanvapauden myötä potilailla olisi oikeus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikka. Tämän valinnan toteutumista on vaikea seurata. Muualla hoidetuista potilaista tulee kerran kuussa nähtäväksi laskutuskooste. Siihen merkitään, onko maksusitoumusta. Jos tulkitaan että ilman maksusitoumusta mennyt on käyttänyt, valinnanvapautta, määrä on pieni edelleenkin. Henkilöstö Erikoislääkärin virkoja on edelleenkin auki. Onkologia on saatu hoidettua melko hyvin konsulttien avulla. Myös neurologialla on nyt tämän vuoden aikana ollut konsulttityövoimaa tarjolla ajoin jopa tarpeen yli. Sen laatu on valitettavasti ollut vaihtelevaa. Lisäksi virkalääkärin puute haittaa pitkäjännitteistä suunnittelua. Ihopoliklinikalla auki olevaa erikoislääkärin virkaa on hoidettu erikoistuvilla lääkäreillä. Sisätaudeilla on yksi skopiatoimintaan suunnattu virka täyttämättä. Osastojen välinen hoitajien työkierto aloitettiin alkuvuodesta ja siitä saatu palaute on ollut hyvin positiivista. Kesäaikana jouduttiin hoitamaan kahden viikon ajan molempien osastojen potilaat yhdellä osastolla. Myös tuo oli hyvin opettavainen kokemus. Osastojen toimintakulttuuria on saatu yhtenäistettyä. Lisäksi poliklinikoiden välistä pientä kierto on harrastettu. Seuraavaksi siirrytään työkiertoon toisten vastuualueiden yksiköiden kanssa. Halukkaita työkiertoon on useita. Koulutuksiin osallistumisessa ei ole tapahtunut olennaista. Erityisesti esimieskoulutuksiin osallistuminen on lisääntynyt. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Opiskelijapalautteita on kerätty säännöllisesti. Keskiarvo on 8. Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Vuoden teemoja ovat olleet potilasturvallisuuden lisääminen, laiterekisterin ajantasaistaminen ja ohjerekisterin päivitys ja järjestely. Näissä on edistytty suunnitelman mukaan. Iso ratkaisua odottava ongelma on edelleen vuodeosastopaikkojen järjestely. Edelleenkin noin 10 % paikoista on jatkohoitoa odottavien käytössä. Tämä tarkoittaa noin 8-9 potilasta viikossa keskimäärin 5 päivän odotusajalla. Tähän asiaan on todennäköisesti odotettavissa vihdoin muutosta, koska koko kuntayhtymän tasolla asiaa tullaan tarkastelemaan. Haiprojen määrä etenkin tiedonkulkuun liittyen on lisääntynyt.

111 Keuhkopoliklinikalla lähetteiden määrä on kasvanut huomattavasti. Vajaa puolet lähetteistä liikkuu uniapneaan tai hengitysvajaukseen. Näiden sairauksien määrä on lisääntynyt ja niiden hoitoon tarvittavien apuvälineiden tarve myös. Lisäresurssia on jouduttu ottamaan ja on lisätty ryhmäohjausta, jotta henkilökunta saadaan riittämään. Talous Tähän saakka budjetti on pitänyt. Henkilöstömenot alittuivat jonkun verran ja vastaavasti työvoiman ostokulut olivat budjetoitua isommat. Tämä johtuu avonaisten virkojen hoidosta muulla työvoimalla. Asiakaspalveluiden ostot ovat pysyneet myös suunnitellussa. 105 Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito Keskussairaalan yhteispäivystykseen tulevien potilaiden psykiatristen ja päihdeongelmien arviointia on kehitetty yhteistyössä päivystysvastuualueen kanssa. Vuoden 2016 aikana kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa on työskennellyt arkisin päivävuorossa päivystyspoliklinikalla, iltaisin ja viikonloppuisin yhteispäivystyksen käytettävissä on ollut entiseen tapaan päivystävä psykiatrinen sairaanhoitaja psykiatrian osastolta. Päivystysasetuksen edellyttämä erikoislääkärien takapäivystys on pystytty toteuttamaan lyhyillä virkasuhteilla ulkopuolisten lääkäreiden avulla (viikonloppuvuorot). Sisäilmaongelmien vuoksi välttämätön kuntoutusosaston muutto Kuusanmäen palvelukeskuksesta Salmijärven sairaalaan toteutui lokakuussa Sairaansijojen määrä väheni kuudella (52), mikä on askel kohti uuden sairaalan tavoitetta (30). Sairaansijojen vähennys oli mahdollista välimuotoisten palvelujen lisäämisen kautta. Huhtikuussa 2016 otettiin käyttöön Paltamossa uudisrakennus Taipaleen kuntoutuskoti ja mielenterveysyksikkö. Omana toimintana palveluasumisen paikkoja tuli lisää (6/12), tilat ovat nykyaikaiset ja terveet. Kuntoutuskodin rakentaminen Suomussalmella on v.2016 aloitettu, palveluasumisen paikkoja tulee sielläkin lisää (5/12). Sotkamossa kuntoutuskodin suunnittelu on meneillään. Kuhmon avohoidon, avokuntoutuksen ja asumispalvelujen omaa toimintaa on haitannut entisten tilojen sisäilmaongelmat, työsuojelutarkastuksen velvoite siirtyä muihin tiloihin. Kuhmon kaupunki ei ole pystynyt osoittamaan asianmukaisia tiloja, toimintaa on jouduttu supistamaan ja sijoittamaan hajalleen väistötiloihin. Kuhmon kaupunki ei ole ilmaissut halua lähteä suunnittelemaan uudisrakentamista kuten em. muut kunnat. Vastuualueen toimintakulut ovat olleet hallinnassa, henkilöstökulut olleet pienemmät kuin edellisenä vuonna (-1.5 %). Palveluasumisen asiakasryhmän laajeneminen on lisännyt ostopalveluja, mutta kokonaisuutena asiakaspalvelujen ostot ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna (-4.4 %) Vanhuspalvelujen tulosalue Vastuuhenkilö: Vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Näkökulmat Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas HYVINVOIVAT KAINUULAISET

112 106 Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Johtaminen, ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT Talous TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Tulosalue tuottaa, järjestää ja koordinoi asiakas- sekä palveluohjauksen keinoin kainuulaisille ikäihmisille kotona asumista tukevia palveluja sekä ympärivuorokautisia hoivapalveluja. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus Visio 2020 Kainuulainen vanhus asuu omassa kodissaan lähiverkostonsa sekä oikea-aikaisten ja tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin. Tarvittaessa hänelle järjestetään hyvä ja turvallinen hoivapalvelu ikäihmisen omia valintoja kunnioittaen.

113 107 Asiakas ja asukas Strateginen päämäärä (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa; sama kuin ky tasolla) Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään; sama kuin ky tasolla) Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12kk/2016 (mitä on tehtävä sitovien tavoitteiden toteutumiseksi ja kuka toteuttaa) Parannamme kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhteistyössä kuntien kanssa ja panostamme terveyden edistämiseen Kotihoidossa ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan osuus kasvaa HyVo toimintaan osallistuneiden määrä 60 % Kaikkien kotihoidon asiakkaiden kuntoutumismahdollisuus on tunnistettu Rai REHABOT 100% kyllä HyVo toimintaan osallistuneiden määrä 80 % Kaikkien kotihoidon asiakkaiden kuntoutumismahdollisuus on tunnistettu Rai REHABOT 100% kyllä Kotikuntoutus toimintamallin kehittäminen Kotikuntoutus-toiminta malli on kehitetty työryhmä työskentelynä Kainuulaisten hyvinvointia ja terveyttä tukeva ohjaus ja neuvonta toteutui. HyVo toiminta toteutui suunnitelman mukaisesti. Keskitetty asiakasohjaus toimintamalli oli käytössä ja toimintaa kehitettiin edelleen. REHABPOT on tunnistettu 53,75 %; sti asiakkailta, joille tehty Rai arviointi vuoden aikana (880 arviointia). Kainuulaisten ympärivuorokautisen hoivan tarve vähenee, laitospaikkojen määrä vähenee Laitospaikkoja 1% yli 75 vuotiaille Laitospaikkoja 0-1% Ympärivuorokautista hoitoa tarjottiin yli 75 vuotta täyttäneille 8,99 % (tehostetun palveluasumisen paikkoja 7,65 % ja laitospaikkoja 1,34 %). Hoitopaikkoihin jonottajia oli ka. 44 henkilöä, joista yli kolme kuukautta odottaneita oli ka. 5 henkilöä. Hoitopaikkoihin sijoittui 246 henkilöä ajalla Ostojen suhde omiin hoitopaikkoihin tehostetussa palveluasumisessa on 50 % / 50 %.

114 108 Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden Vanhusneuvoston kokouksiin osallistumisaste Palvelusetelin käyttöaste _ 100 % 100 % Osallistuminen vanhusneuvostojen toimintaan sekä vanhusneuvostoilta saatujen tietojen hyödyntäminen. Tulosalueelta on osallistuttu vanhusneuvostojen kokouksiin. Asiakkaiden ohjaus ja neuvonta sekä valinnan vapauden lisääminen. 366 (joista kotihoidon hoivasetelin 187 ja omaishoidon vapaan setelin 179 asiakasta). Kotihoidon setelivalikoimaan kuuluva tavallisen palveluasumisen setelin käytön määräaikainen kokeilu aloitettiin 10/2016. Ko. setelin valitsi kaksi asiakasta. Tehostetun palvelu asumisen palveluseteli oli käytössä 105 asiakkaalla.

115 109 Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin Iäkkäiden palvelutarpeiden arviointi toteutuu lain mukaisissa määräajoissa. Toteutuu Toteutuu Asiakkaiden palvelutarpeet arvioidaan asiakaslähtöisesti. Toteutui Asiakas osallistuu palvelunsa ja hoitonsa suunnitteluun ja toteuttamiseen Toteutui Palvelutakuu toteutuu ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mukaan. Toteutuu Toteutuu Asiakkaan toimintakykyä tuetaan kuntouttavalla työotteella kaikissa palveluissa. Toteutui Jatketaan kotihoitopainotteisuuden edelleen kehittämistä Toteutui Säännöllisen kotihoidon palveluja sai 23,1 % yli 75 -vuotiaista. Kansalliset palvelurakenneindikaattorit Toteutuu Toteutuu

116 110 Asiakastyytyväisyyskysely Asiakaspalautekyselyn keskiarvo 4 Asiakaspalautekyselyn keskiarvo 4,5 Toiminnan kehittäminen asiakaspalautteen pohjalta. Keskitettyä asiakaspalaute kyselyä ei organisaatiossa toteutettu, mutta asiakkaiden välittömiin palautteisiin reagoitiin välittömästi sekä tehtiin tarvittavat kehittämistoimenpiteet palautteiden perusteella. HaiPro-ilmoituksia 1062 kpl. Ikäihmisten sosiaalipalveluihin pääsyn keskimääräinen odotusaika julkaistiin ajalta Asiakkaiden palvelutarpeen arviointi toteutui asiakaslähtöisesti ja vanhuspalvelulain mukaisissa määräajoissa. Palvelutakuu toteutui. Henkilöstö ja uudistuminen Strateginen päämäärä Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä Kehityskeskustelu %-osuus yli 1 v. kestävissä palvelusuhteissa Nykytila (TP15) % Toteutumis% = 100 % (työssä olevien kanssa) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteutumis% = 100 %(työssä olevien kanssa) Toteuma 1-12 kk/2016 Apulaispalveluesimiehen nimeäminen joka yksikköön nimikemuutoksella Apulaispalveluesimiehet aloittivat alk. tai

117 111 tilanteen mukaan. Tiedolla johtaminen (johdon työpöydän tuottaman tiedon hyödyntäminen) Tiedolla johtaminen: - tietotarpeita kartoitettiin, kotihoidosta osallistuttiin NHG:n toteuttamaan vertaisarviointiin ja tutustuttiin erilaisiin digitaalisiin työvälineisiin. Johtamisessa on aloitettu johdon työpöydän tietojen hyödyntäminen. Kehityskeskustelut toteutuivat %:sesti. Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista Käytetään varhaisen puuttumisen toimintamallia. Mahdollistetaan osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisiin täydennyskoulutuksiin osallistuminen Sairauspoissaolot tp/htv Täydennyskoulutus tp/htv n tp/tt/v <2 tp/hlö/v <13 tp/htv 3-5 tp/htv <10 tp/htv 3-5 tp/htv 18,9 tp/htv Tulosalueelta osallistuttiin täydennyskoulutuksiin n.2 tp/htv. Henkilöstörakenne vastaa asiakkaiden palvelun ja hoidon tarvetta. Nimikemuutoksia tulosalueella tehtiin kaikkiaan 14 kpl. Työhyvinvointi kyselyn työyhteisön ilmapiiriosio >4 Ei tehty vuonna 2015 Työhyvinvointi kyselyn tulos työyhteisön ilmapiiriosio >4 Työhyvinvointi kyselyn tulos työyhteisön ilmapiiriosio >4,5 Työhyvinvointikyselyn työyhteisön ilmapiiriosion tulos koko tulosalueen osalta n.3,5.

118 112 Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Strateginen päämäärä Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2016 Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla Johdonkatselmukset Johtamisessa hyödynnettiin tutkittua tietoa (mm. THL:n tuottama tieto) ks. mittariosio Toteutuu Toteutuu Johtamisessa hyödynnetään sekä erilaisten tietojärjestelmien että Lean toimintamalli tuottamaa hyötyä Johtamisessa hyödynnettiin tutkittua tietoa. Lean toimintamallin jalkauttamista käynnisteltiin. Johtaminen oli vastuullista, oikeudenmukaista ja avointa. Johtamisen sisäinen arviointi Toteutuu Kainuun soten sisäisen arvioinnin suunnitelman mukaisesti Toteutuu kainuun soten sisäisen arvioinnin suunnitelman mukaisesti Sisäinen arviointi toteutui erillisen suunnitelman mukaisesti. Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palvelu prosessiinsa Hoito- ja palvelusuunnitelmat on tehty 100% ja päivitetty omavalvontasuunnitelmien pohjalta Toteutuu lain mukaan Toteutuu lain mukaan Asiakkaat osallistuvat itseään koskevan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen, toteutukseen ja arviointiin. Toteutui lain edellyttämällä tavalla. Johdamme hoitoja palveluketjuja asiakaslähtöisesti läpi organisaation Sisäiset arvioinnit Rajapinta yhteistyötä tehtiin säännöllisesti eri tulosalueiden kanssa. Osallistuttiin uusi sairaala suunnitteluun (työryhmä + Lean työskentely) Toteutuu kainuun soten sisäisen arvioinnin suunnitelman mukaisesti Toteutuu kainuun soten sisäisen arvioinnin suunnitelman mukaisesti Yhteistyö yli tulosaluerajojen hoito- ja palveluketjujen suunnittelussa ja toteutuksessa Yhteistyötä tehtiin eri työryhmissä yli tulosaluerajojen hoito- ja palveluketjujen suunnittelussa. Tulosalueelta osallistuttiin

119 113 Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen käynnistyi. Uusi sairaala suunnittelun eri työryhmiin. Kotiin suunnattujen palvelujen vahvistaminen. Toteutui Uudistamme ja kehitämme palveluitamme niin, että varmistamme asiakkaillemme niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun. Palvelurakenne indikaattorit Lähipalvelujen saavutettavuus Kainuun soten laatutason määrittely tehty Toteutuu kansallisen suosituksen mukaisesti Kainuun soten laatutason määrittely Kainuun soten laatutason määrittelyä ei ole tehty. Vahvistamme kotiin tuotettuja palveluja ja omaishoitoa. Toteutui Asiakkaiden neuvonta ja ohjaus. Toteutui Talous Strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2016 Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa Talousarvio ja tilinpäätös Kustannustietoisuus oli osa toimintaa kaikilla vastuualueilla. Talousarvion toteutumista seurattiin ja arvioitiin kuukausittain; havaitut poikkeamat korjattiin välittömästi. Talousarvio toteutuu suunnitellusti Talousarvio toteutuu suunnitellusti Taloutta seurataan ja arvioidaan kuukausittain. Toteutui. Asiakasmaksujen alentamisia myönnettiin 139 asiakkaalle. Niiden kustannusvaikutus tulokertymää alentavasti on n Tilikauden toimintakulujen toteumaprosentti oli 99,5 %. Tilinpäätöksen loppusumma oli 1,5 M pienempi kuin käyttösuunnitelma. Tilikauden toimintakulujen toteumaprosentti oli 99,9 %. Tilinpäätöksen loppusumma oli 0,7 M pienempi kuin käyttösuunnitelmassa.

120 114 Tätä selitti merkittävä toimintatuottojen arvioitua parempi toteutuminen. Järjestämme palvelut kustannustehokkaasti Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot suurten ja keskisuurten kuntien vertailussa /asukas Keskisuurten kuntien vertailussa sosiaalija terveydenhuollon ikävakioiduissa kustannuksissa Kainuun soten vanhuspalvelut oli vuonna 2014 kuudenneksi kallein eli 711 /asukas. Mukana oli 19 kuntaa ja vaihteluväli oli /asukas. (Lähde Kuntaliitto 2015) Keskisuurten kuntien vertailussa vähintään keskitasoa Keskisuurten kuntien vertailussa vähintään keskitasoa Lisätään kustannustietoisuutta tulosalueen kaikilla tasoilla ja reagoidaan nopeasti talousarvio poikkeamiin sekä tehdään tarvittavat tasapainottamistoimenpiteet. Kustannustietoisuutta pidettiin esillä tulosalueen kaikilla tasoilla läpi vuoden. Keskisuurten kuntien vertailussa v Kainuun vanhuspalvelujen kustannukset olivat vertailukaupunkien kymmenenneksi pienimmät eli 701 /asukas (vertailussa mukana 21 kuntaa). (Lähde: Kuntaliitto 2016) VANHUSPALVELUT YHTEENSÄ Hallinto, Kotona asumista tuk.palvelut, Ympärivuorokautiset hoivapalvelut, Palveluohjaus ja ostopalvelut Toteuma -% Muutos % KS-16/tot 16 Ks-16/ Tot 2016 Kasvu Muutos % TP 15/TP 16 Muutos TP-15/TP- 16 TP 2015 TA 2016 KS 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT ,8 3, ,7 121 Myyntituotot ,3 28, ,2-261 Maksutuotot ,9 1, ,4 197 Tuet ja avustukset ,0 200, ,0 10 Muut tuotot ,6-0,4-5 17,4 175 TOIMINTAKULUT ,9-0,1-36 1, Palkat ja palkkiot ,4-1, ,2-47 Henkilösivukulut ,7-4, ,2 21 Henkilöstökulut ,8-2, ,1-26 Asiakaspalvelujen ostot ,6 3, ,7 147 Muut palvelujen ostot ,2-0,8-81 4,5 412 Palvelujen ostot yhteensä ,2 1, ,1 559 Aineet ja tavarat ,4-7, ,1-2 Avustukset ,1 17, ,7 511 Vuokrat ,7-4, ,3 239 Muut kulut ,1-33, ,6-14 TOIMINTAKATE ,7-1, , Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0,0 0 0,0 0 VUOSIKATE ,7-1, , POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,7-15, ,7-80 SATUNNAISET ERÄT ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN TULOS ,6-1, , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0,0 0 0,0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,6-1, ,

121 115 Mittarit / Tunnusluvut Mittarit/Tunnusluvut Asukas, asiakas TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA kk/2016 Palvelutarpeen arviointi lain mukaan Toteutui Toteutui Toteutui Toteutui Toteutuu Toteutui Palvelutakuu lain mukaan Toteutunut Toteutui Toteutui Toteutuu Toteutui Kainuulaisten ympärivuorokautisen hoivan tarve vähenee, laitospaikkojen määrä vähenee 1,9 1,6 1,6 - Laitospaikkoja 1 % yli 75 - vuotiaille Laitospaikkoja 1,34% Vanhusneuvostojen kokouksiin osallistumisaste Asiakastyytyväisyys kysely Palvelusetelin käyttöaste Kotihoito Kotihoito 226 Kotihoito % Asiakaskyselyä ei ole toteutettu, mutta asiakkaiden suoriin palautteisiin on vastattu välittömästi. Asiakaskyselyä ei ole toteutettu, mutta asiakkaiden suoriin palautteisiin on vastattu välittömästi. Kotihoito > 343 Kokouksiin osallistumis aste100% KA 4 Kotihoito > % Asiakaskyselyä ei ole toteutettu, mutta asiakkaiden suoriin palautteisiin on vastattu välittömästi Kotihoito 366, joista kotihoidon hoivaseteli 187ja omaishoidon vapaaseteli 179. Lisäksi tavallisen palveluasumisen palvelusetelin valitsi 2. Ymp.vrk 13 hlöä Ymp. vrk 39 Ymp. vrk 95 Ymp.vrk > 118 Ymp.vrk > 100 Ymp.vrk 105 Asiakkaiden yhteydenotot sosiaali- ja potilasasiamieheen Sosiaaliasiamies 77 kpl Sosiaaliasiamies 59 Sosiaaliasiamieheen 37 kpl 32 < 50 Sosiaaliasiamies 24 kpl

122 116 Potilasasiamies 25 kpl Potilasasiamieheen 25 Potilasasiamieheen 32 kpl 33 < 40 Potilalasasiamies 25 kpl Kantelut < 10 kpl Kantelut <10 kpl. <10 < 7 <10 Palvelurakenne indikaattorit Säännöllisen kotihoidon palveluja sai 20,5 % yli 75 vuotiaista kainuulaisista Säännöllisen kotihoidon palveluja sai 18,0 % yli 75 vuotiaista kainuulaisista. Säännöllisen kotihoidon palveluja sai 18,75 % yli 75 vuotiaista kainuulaisista. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli n. 17,7 %. Vastaavat laatusuosituksia. Palvelurakenne on kotihoito painotteinen, yli 75 vuotiaista vähintään 92 % asuu kotonaan. Vastaavat laatusuosituksia Säännöllisen kotihoidon palveluja sai 23,1 % kainuulaisista. Omaishoidon tuen piirissä oli n. 7 %:a 75 vuotta täyttäneistä. Ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa järjestettiin n. 9,4 %:lle 75 vuotta täyttäneistä Omaishoidon tuen piirissä on ollut n. 7 %:a 75 vuotta täyttäneistä Ympärivuorokautisia hoivapalveluja oli tarjolla 9,4 %:lle 75 vuotta täyttäneistä Omaishoidon tuen piirissä on ollut 7,5 % 75 vuotta täyttäneistä Ympärivuorokautisia hoivapalveluja oli tarjolla 9,7 %:lle 75 vuotta täyttäneistä Omaishoidon tuen piirissä oli n. 7,9 % Ympärivuorokautisten paikkojen jakauma oli 9,3 % suhteessa 75 vuotta täyttäneisiin (laitoshoito 1,7 %, tehostettu palveluasuminen 7,6 %) Omaishoidon tuen piirissä oli 8,8 % 75 - vuotta täyttäneistä. Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen jakauma oli 8,99 % suhteessa 75 vuotta täyttäneisiin (laitoshoito 1,34 % ja tehostettu palveluasuminen 7,65 %) Ostojen suhde omiin hoitopaikkoihin tehostetussa palveluasumisessa on 50 %

123 117 / 50 %. Henkilöstö ja uudistuminen TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteuma 1-12 kk/ % 85 % 70 % % 100 % % 20 pv/tt. 18 tp/tt/v 19 työpv/tt < 13 tp/htv < 13 tp /htv 18.9 tp/htv Täydennyskoulutus tp/hlö 1,2 pv/tt 1,5 tp/tt 2.5 pv/tt < 2 tp/hlö/v ka. 3-5 tp/hlö/v n. 2 tpv/tt Kehityskeskustelut % osuus yli 1 v. kestävistä palvelusuhteista Sairauspoissaolot tp/htv Työhyvinvointikysely, ilmapiiriosio Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Johdon katselmusten toteutuminen ei tehty ei tehty ei tehty Ei ole tehty vuonna Ko. kysely toteutetaan kuntayhtymän aikataulutuksen mukaisesti. > 4 ka 3,5 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteuma 1-12 kk/ Toteutuivat 100 % Ei toteutunut 100 % Toteutui 100 %:sesti. Johtamisen sisäinen arvionti Toimivat hoito- ja palveluketjut (lean) Sisäiset arvioinnit Toteutui Tulos- ja vastuualueiden ylimenevien hoito- ja palveluketjujen toimivuutta on työstetty yhdessä eri tulosalueiden kanssa Totetuu kainuun soten sisäisen arvionnin suunnitelman mukaisesti Toteutuu Kainuun soten sisäisen arvionnin suunnitelman mukaisesti Toteutui ympärivuorokautisten palvelujen vastuualueella suunnitelman mukaisesti. Toteutui Talous TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteuma 1-12kk/ 2016 TA ylittyi Talousarvio ja tilinpäätös Tulosalueen talousarvio toteutui Tilinpäätöksen loppusumma 2,0 Tilinpäätöksen loppusumma on 1,5 M pie- Toteutuu suunnitellusti 12 kk toteuma % = 98,6 % (muutos %

124 118 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot suurten ja keskisuurten kuntien vertailussa /asukas pienempänä kuin hyväksytty käyttösuunnitelma Kustannus oli 620 /asukas 9 edullisin keskisuurten kuntien vertailussa (Lähde. Kuntaliitto 2012) miljoonaa euroa pienempi kuin käyttösuunnitelmassa. nempi kuin käyttösuunnitelmassa Ei toteutunut Keskisuurten kuntien vertailussa vähintään keskitasoa KS.2016/ TP 2016 = -1,4 %) Kustannus oli 701 /asukas eli 10 edullisin keskisuurten kuntien vertailussa. (Lähde: Kuntaliitto 2016) Olennaista toiminnassa Vanhuspalvelujen tulosalueen toiminta perustui vuoden 2016 hyväksyttyyn talousarvioon ja vuosisuunnitelmaan kaikilla kolmella vanhuspalvelujen vastuualueella. Toimintaa ohjasi vanhuspalveluja koskeva lainsäädäntö, informatiiviset ohjausasiakirjat sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla tutkittu tieto. Huomattavaa on, että Kainuussa pystyttiin vastaamaan lainsäädännön velvoitteisiin ikääntyneiden palveluiden osalta hyvin sekä palvelutarpeen arvioinnissa että omais- ja kotihoidon palvelujen osalta. Sama koski myös ympärivuorokautista hoitoa, kun asiakkaalla todettiin ympärivuorokautisen hoidon tarve, hän sai pääsääntöisesti hoitopaikan lain määrittämässä kolmessa kuukaudessa. Kaikkiaan ympärivuorokautisten hoitopaikkoihin sijoittui 246 asiakasta (ed. vuonna 239). Vanhuspalveluiden palvelusetelivalikoimaa lisättiin ottamalla käyttöön tavallisen palveluasumisen palveluseteli määräaikaisena kokeiluna ajalla Vuoden aikana tulosalueelta osallistuttiin useisiin kansallisen tason yhteistyöryhmiin sekä STM:n järjestämiin pyöreän pöydän keskusteluihin. Lisäksi tulosalueelta annettiin lausuntoja ja kannanottoja ikäihmisten palveluihin liittyen. Paikallisella tasolla vanhuspalvelujen toimijat osallistuivat kehittämishankkeisiin ja lukuisiin yhteistyöryhmiin, joiden tavoitteena oli parantaa ikääntyneiden hoito- ja palveluketjuja yli tulosaluerajojen kotoa kotiin -prosessin mukaisesti. Tulosalueella valmisteltiin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa hankehakemuksia Ikäihmisten kärkihankkeiden rahoitushakuun. Kainuu ei saanut omaa I&O -kärkihankkeen mukaista hanketta, mutta sai rahoituksen hankeosioon ErinOmainen Essoten hallinnoimassa hankekokonaisuudessa. Vanhuspalvelujohtaja nimettiin 50 %:n työpanoksella I&O kärkihankkeen mukaiseen muutosagentin tehtävään alkaen. Vanhuspalvelujen tulosalueen johtamis- ja esimiestyötä vahvistettiin vuoden alusta siten, että Kajaanin alueelle nimettiin olemassa olevasta henkilöstöstä yksi palvelupäällikkö vastaamaan mm. Paltamon ja Vuolijoen kotihoidoista, kaikkien kuntien päivätoiminnoista sekä muistineuvolatoiminnoista. Lisäksi lähiesimiestyötä vahvistettiin kaikilla vanhuspalvelujen vastuualueilla siten, että yksiköihin nimettiin apulaispalveluesimiehet olemassa olevasta henkilöstöstä vahvistamaan esimiestyötä. Henkilöstörakennetta pyrittiin edelleen monipuolistamaan vastaamaan asiakkaiden tarpeita aina tehtävien vapauduttua ja tulosalueella tehtiin kuluneen vuoden aikana 14 nimikemuutosta. Varsinaisia uusia vakansseja ei tulosalueelle tullut kuluneen vuoden aikana. Sen sijaan toimintaa pyrittiin edelleen tehostamaan

125 olemassa olevilla resursseilla sekä panostamalla uusiin toimintatapoihin, kuten keskitettyyn asiakasohjaukseen, kotihoidon arviointijaksoon ja kuntouttavaan työotteeseen. Ympärivuorokautisten palvelujen osalta suunniteltu henkilöstömitoitus vaihteli yksiköiden välillä 0,61 0,74 hoitajaa/hoidettava. Ajoittain henkilöstön äkillisistä poissaoloista johtuen mitoitus oli lyhyitä jaksoja mainittua alhaisempi. Kotihoidossa oli vuoden mittaan koulutetun henkilöstön rekrytointiin liittyviä haasteita eri kuntien alueilla. Työvoiman saatavuus heikentyi ajoittain varsinkin Kajaanissa ja Sotkamossa. Henkilöstön sairauspoissaolot olivat hivenen vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä koko tulosalueen osalta oli kalenteripäivää (ed. vuonna ). Työpäivinä mitattuna määrä oli (ed. vuonna ). Talouden osalta tulosalueen toteumaprosentti oli 98,6 % ja loppusumma oli 51,5 miljoonaa euroa, joka on 0,7 M pienempi kuin hyväksytty käyttösuunnitelma. Toimintatuotot toteutuivat 103,8 %:sesti. Sekä myynti- että maksutuotot toteutuivat ennakoitua paremmin. Tähän vaikutti osaltaan mm. asiakasmaksut sekä Valtionkonttorilta tulleet arvioitua suuremmat palautukset. Asiakasmaksujen alentamisia ja poistoja tehtiin vuoden aikana 139 asiakkaalle ja niiden tulokertymää alentava vaikutus oli noin Toimintakulut toteutuivat 99,9 %:sesti ja toimintakulujen kasvu vuodesta 2015 oli 1,9 % eli 1,3 miljoonaa euroa. Asiakaspalvelujen ostot toteutuivat 103,6 %:sesti ja avustukset 117,1 %:sesti eli asiakkaiden palvelut turvattiin kaikille palvelujen myöntämiskriteerit täyttäville asiakkaille. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuutena 97,8 %:sesti ja palkkakustannukset toteutuivat 98,4 %:sesti. 119 Kotona asumista tukevat palvelut vastuualue Kotihoidossa ja omaishoidossa oltiin kuluneen vuoden aikana edelleen kansallisella tavoitetasolla suhteessa 75 vuotta täyttäneisiin. Kotona asumista tukevien palvelujen kysyntä jatkui vilkkaana ja asiakasrakenne säilyi entisenlaisena. Lisäksi Kajaanin alueella toimi tehostettu kotihoito viikon jokaisena päivänä klo Kaikkiaan säännöllisen kotihoidon palveluja sai 75 vuotta täyttäneistä kainuulaisista 23,1 % sisältäen myös kotihoidon palveluseteliasiakkaat. Omaishoidon tukea myönnettiin kaikille kriteerit täyttäneille hakijoille ja omaishoidon piirissä olevien määrä oli noin 8,8 % suhteessa 75 vuotta täyttäneisiin. Vuoden alusta uutena palveluna otettiin käyttöön, ei-lakisääteinen ennalta ehkäisevän omaishoidon tuki, jonka saajia oli kuluneen vuoden aikana 55 hoitajaa koko Kainuussa. Kyseistä omaishoidon tukea myönnetään silloin, kun hoidon sitovuus ei vielä oikeuta varsinaiseen omaishoidon tukeen, mutta tuen avulla mahdollistetaan iäkkään henkilön kotona asuminen ja vähennetään kotihoidon tarvetta. Ikäihmisten perhehoitoa toteutti vuoden aikana neljä (4) perhehoitajaa ja heillä oli yhteensä 12 asiakasta. Vuoden alussa käynnistyneelle kotihoidon arviointijaksolle ohjautui vuoden aikana 162 asiakasta ja heidän luo tehtiin 4229 kotikäyntiä. Arviointijaksolla olleista asiakkaista 12 henkilöllä palvelut jatkuivat kotihoidon tukipalveluilla, 25 asiakkaalla palvelut jatkuivat sairaanhoitopalveluna ja 75 henkilöllä säännöllisinä kotihoidon hoiva- ja hoitopalveluina. 50 asiakkaan toimintakyky koheni siten, että he pärjäsivät kokonaan ilman kotihoidon palveluja ko. jakson jälkeen. Asiakkaan osallisuutta tuettiin kuntouttavalla päivätoiminnan toimintamallilla, jota toteutettiin kaikkien kuntien alueella kuntayhtymän omana toimintana. Alkuvuoden aikana kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän osalta panostettiin siihen, että myös kotihoidon sairaanhoitajat tilastoivat käyntinsä mobiililaitteen avulla. Välitöntä työaikaa seurattiin mm. viikolla 50 ja sen tulokset vaihtelivat suuresti yksiköittäin välillä 22 % - 70 % riippuen mm. ammattinimikkeestä ja työyksiköstä. Toiminnanohjausjärjestelmään sisältyvää optimointia ja sen käyttöönottoa pilotoitiin Kajaanissa, Paltamossa, Hyrynsalmella ja Ristijärvellä. Järjestelmässä on edelleen kehitettävää.

126 Koko kotihoito osallistui syksyn 2016 aikana NHG:n vertaiskehittämiseen, jossa oli mukana kuntia/kuntayhtymiä eri puolilta Suomea. Tuloksia käsiteltiin Kajaanissa järjestetyssä työpajapäivässä ja niiden perusteella kehitettävää on edelleen kotihoidon välittömän työajan osuudessa, yhdelle työntekijälle kohdistettujen käyntien määrässä, käyntien pituudessa sekä aamu- ja iltaviiveissä, mutta myös henkilöstön sairauspoissaoloissa. Lääkäreiden työpanoksen saaminen kotihoidon käyttöön kaikissa kunnissa oli edelleen haasteellista. Mahdollisuuksia selviteltiin mm. digitalisaation hyödyntämisen avulla yhteistyössä terveyden- ja sairaudenhoitopalvelujen tulosalueen kanssa. Kotihoidon fysioterapeuttien työn yhdenmukainen kehittäminen ja toiminnan yhtenäistäminen aloitettiin alkaen. Fysioterapeutit kuuluivat kotikuntoutuksen työryhmään, joka työsti kotikuntoutuksen toimintamallin kotihoidon työyhteisöjen käyttöön. Lisäksi fysioterapeutit kouluttivat SenioriKaste -hankkeen kanssa yhteistyössä kotihoidon henkilöstöä hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien tekemiseen. Kuluneen vuoden aikana kotihoidossa tehtiin lukuisia toiminnan kehittämisen tähtääviä interventioita osallistumalla erilaisiin kehittämishankkeisiin, yhteistyöryhmiin sekä pilotoimalla uusia toimintamalleja. 120 Ympärivuorokautiset palvelut vastuualue Ympärivuorokautisten hoivapalvelujen vastuualueella toteutui niin ikään kansallinen tavoitetaso suhteessa 75 vuotta täyttäneisiin. Laitoshoidon paikat vähenivät edelleen aikaisempien suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Ympärivuorokautisia hoivapalveluja järjestettiin toimintavuoden aikana 8,99 %:lle yli 75 vuotta täyttäneistä, joista tehostettua palveluasumista 7,65 % ja pitkäaikaista laitoshoitoa 1,34 %. Lisäksi vastuualueella oli käytössä 56 lyhytaikaishoitopaikkaa omaishoitajien lakisääteisten vapaiden turvaamiseksi. Lyhytaikaishoitopaikoista oli toimintavuoden aikana hoitopaikan odottajien käytössä n %. Ympärivuorokautista hoitopaikkaa odottavia asiakkaita oli toimintavuoden aikana kuukausittain koko Kainuussa keskimäärin 44 henkilöä. Henkilöstömääriä tarkasteltiin koko ajan suhteessa hoidettavien palvelutarpeeseen ja paikkamääriin. Tehtyjen nimikemuutosten avulla monipuolistettiin henkilöstörakennetta vastaamaan asukkaiden palvelutarvetta, mm. Palvelukeskus Kalliossa ja Hoitokoti Toppilassa työskentelyn aloittivat fysioterapeutit. Kuluneen vuoden aikana oli vastuualueen yksiköissä ajoittain hoidettavana erittäin haasteellisesti käyttäytyviä asiakkaita/asukkaita, joten henkilöstölle järjestettiin yksikkökohtaista koulutusta aggressiivisen asiakkaan kohtaamisesta. Muutamiin yksiköihin jouduttiin palkkaamaan myös lisähenkilöstöä, jotta voitiin turvata hoidettavien ja henkilökunnan turvallisuus. Joihinkin yksiköihin oli mm. vuosiloman sijaisuuksiin vaikeuksia rekrytoida koulutettua henkilökuntaa, myöskään varahenkilöitä ei ollut aina saatavilla vastuualueella tarvittavaa määrää. Asukkaiden osallisuutta lisättiin aktiivisen arjen toiminnan käyttöönoton myötä. Asukkaille järjestettiin harrastus- ja virkistystoimintaa mm. SPR:n ystävätoimintana, kaverikoiravierailuina, koululaisten vierailuina, erilaisina musiikkituokioina, toteutettiin Ääneen lukemisen päivä jokaisessa yksikössä, terapiapallo- ja ystävänpäiväkortti tempaukset, ym. Lisäksi kesäaikana yksiköissä järjestettiin mm. juhannusjuhlia, kirkkoretkiä, Kajaanin Runoviikon ja Kuhmon Kamarimusiikin tapahtumia. Toimintayksiköissä pidettiin omaisten iltoja ja asukkaiden osallisuutta lisättiin aloittamalla yksikkökohtaisia asukaskokouksia. Muutamissa

127 yksiköissä otettiin loppuvuodesta käyttöön ns. omahoitajavartti. Yhteistyötä tiivistettiin myös kuntien vanhusneuvostojen kanssa. Toimintavuoden aikana kartoitettiin toimitilojen korjaustarpeita mm. kosteusvaurioiden paikantamiseksi ja sisäilman laadun parantamiseksi yhteistyössä vuokranantajien, työterveyshuollon, työsuojelun ja kuntayhtymän kesken. Vuoden mittaan eri kunnissa sijaitsevissa toimintayksiköissä toteutettiin myös useita remontteja, joista osa jatkuu vuodelle Palveluohjaus- ja ostopalvelut vastuualue Asiakasohjaus ja palvelutarpeen arviointi toiminta keskitettiin alkaen ko. vastuualueelle tulosalueen sisäisin järjestelyin seuraavasti: Kotona asumista tukevien palvelujen vastuualueelta siirtyi tammikuussa yhdeksän (9) työntekijää ja toukokuussa yksi (1) työntekijä määrärahoineen ja ympärivuorokautisten palvelujen vastuualueelta siirtyi kesäkuussa yksi (1) työntekijä määrärahoineen. Keskitetyllä asiakasohjauksella ja palvelutarpeen arvioinnilla yhdenmukaistettiin ja selkiytettiin asiakkaille tehtävää palvelutarvearviota ja toiminnasta tuli vuoden aikana positiivista palautetta sekä yhteistyökumppaneilta että sidosryhmiltä ja asiakkailta. Ohjausta ja neuvontaa toteutettiin puhelinneuvontana ja sähköisenä palveluna, mutta myös osallistumalla erilaisiin tapaamisiin ja tapahtumiin. Vastuualueen toimesta järjestettiin edelleen myös kuntakohtaisia ns. matalankynnyksen infopisteitä kerran kuukaudessa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana neuvontapisteet olivat avoinna kerran kuukaudessa ja vuoden mittaan aukioloaikoja lisättiin siten, että ne olivat avoinna parillisina viikkoina ennalta ilmoitettuina aikoina. Asiakasohjaajille tuli yhteensä 4795 erilaista yhteydenottoa ja palvelutarpeen arviointikäyntejä tehtiin asiakasohjaajien toimesta 1557 kpl. Asiakkaiden palvelutarpeisiin vastattiin monenlaisilla palveluilla eri palveluntuottajien toimesta. Muilla kuin vanhuspalveluilla tuli autetuksi 593 kuntalaista. Asiakasohjaajille tulleista yhteydenotoista 207 kpl koski alle 65- vuotiaita. Kuluneen vuoden aikana tehtiin 358 päätöstä ympärivuorokautista hoitopaikkaa varten. Kielteisiä päätöksiä tehtiin 59 kpl. Vastuualueelta toteutettiin yksityiseen palvelutuotantoon liittyvää ohjausta, neuvontaa ja valvontaa sekä annettiin sijaintikunnan lausuntoja. Tehostetun palveluasumisen palveluntuottajien vuosittaiset sopimuskatselmuskäynnit toteutettiin suunnitellusti. Valvontakäynnit johtivat useilla palveluntuottajilla moniin erilaisiin toimenpiteisiin ja sitä kautta tapahtuvaan jälkikäteisvalvontaan. Palveluntuottajille järjestettiin joulukuussa 2016 yhteistyötapaaminen ajankohtaisista asioista. Toimintavuonna oli 30 rekisteröityä kotihoidon hoivapalvelun palveluntuottajaa. Vanhusten ja veteraanien kotihoidon tukipalveluja tuotti palvelusetelillä 53 palveluntuottajaa ja tehostettua palveluasumista 21 palveluntuottajaa. Tavallisen palveluasumisen rekisteröityneitä palveluntuottajia oli kolme (3). Lääkkeiden annosjakelupalvelu käynnistyi vuoden alusta kilpailutuksessa valittujen puitesopimus palveluntuottajien kanssa. Toiminnan käynnistämiseen liittyvät aloituskokoukset pidettiin tammikuussa 2016 yhteistyössä apteekkien ja Kainuun soten eri tulosalueiden kesken. Apteekit käynnistivät palvelunsa vuoden 2016 alkupuolella kotihoidon ja ympärivuorokautisten palvelujen asiakkaiden osalta. Vuoden aikana oli annosjakelun piirissä 956 asiakasta, joista kotihoidon asiakkaita oli 687 ja ympärivuorokautisten palvelujen asiakkaita oli 269. Pääsääntöisesti palvelu toimi hyvin. Vuoden 2016 aikana kilpailutettiin myös sotainvalidien (invaliditeetti vähintään 15 %) kotona asumista tukevat sosiaalihuoltolain 19 :n mukaiset tukipalvelut. Uudet sopimukset tulevat

128 voimaan vuoden 2017 alusta ja samalla sotainvalidien hoivapalvelut siirtyvät Kainuun soten vanhuspalvelujen kotihoidon tuottamaksi palveluksi. Lisäksi kilpailutettiin hoitokotien asukkaiden ja kotona asuvien sotainvalidien pito-, liina- ja vuodevaatteiden pesulapalvelut. Uusi sopimuskausi tulee voimaan maaliskuussa Merkittävin hankintaprosessi koski tehostetun palveluasumisen sekä dementiaryhmäasumisen hankintaa, jonka valmistelu aloitettiin jo vuonna 2015 ja jonka varsinainen kilpailutus toteutettiin kuluneen vuoden aikana. Uusi sopimuskausi alkaa ja hankintakausi kestää neljä (4) vuotta ja tämän lisäksi hankinnan kohteeseen sisältyy optio kahdesta (2) vuodesta. 122 Ikäihmisten sosiaalipalveluihin pääsyn keskimääräinen odotusaika ajalta Vanhuspalvelulain 26 :n mukaan kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. Laissa odotusajalla tarkoitetaan sitä keskimääräistä aikaa, joka on kulunut hakemuksen jättämisestä siihen, kun iäkäs henkilö saa hakemansa sosiaalipalvelut. Odotusaikoja julkaistaan palvelukohtaisesti. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vanhuspalveluiden keskimääräiset odotusajat löytyvät Kainuu.fi sivulta ja kuntayhtymän vanhuspalvelujen yksiköiden ilmoitustauluilta. Lisäksi tiedot lähetetään Kainuun alueella toimiville vanhusneuvostoille. Seuraavan kerran keskimääräinen odotusaika julkaistaan heinäkuussa 2017 ajalta Palvelu Keskimääräinen odotusaika (vrk) Lisätietoja: Kotihoito 1-7 Omaishoidontuki 15 Ympärivuorokautinen hoito (laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen) 71 Kajaani-Paltamo 54 Palvelutarpeen mukaan. Kiireellisessä tilanteessa asiakas saa palvelun heti. Kuhmo-Sotkamo 80 Hyrynsalmi-Ristijärvi-Suomussalmi 79 Palvelutarpeen arviointi 1-7 Palvelutarpeen mukaan. Kiireellinen palvelutarvearvio tehdään heti. Lisätietoja antaa tarvittaessa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen puh

129 Ympäristöterveydenhuollon tulosalue Vastuuhenkilö: Tulosalueen johtaja Päivi Nykänen Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Näkökulmat Strategiset päämäärät HYVINVOIVAT KAINUULAISET Asiakas ja asukas Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Johtaminen, ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT Talous TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme väestön ja eläinten terveyttä sekä hyvinvointia ja ennaltaehkäisemme terveyshaittojen syntymistä tavoitteena turvata terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus Visio 2020 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä seudullisesti hoidetun ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita.

130 124 Asiakas ja asukas Strateginen päämäärä (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa; sama kuin ky tasolla) Hyvinvoivat kainuulaiset Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään; sama kuin ky tasolla) 1.Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Valvontasuunnitelman toteutuminen valtakunnalliseen suositukseen nähden Nykytila (TP15) - QPRjärjestelmän käyttöönotto Toteuma verrattuna oman suunnitelman tavoitteeseen 88 % ja valtakunnalliseen 28 % Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet QPRjärjestelmän keskiarvo 4,5 (asteikko 1-5) Toteuma 1-12 kk/2016 (mitä on tehtävä sitovien tavoitteiden toteutumiseksi ja kuka toteuttaa) QPR-järjestelmän hyödyntäminen Järjestelmän kautta on tullut ensimmäiset palautteet 100 % 100 % Rekrytoinnin onnistuminen ja toiminnan oikea kohdentaminen tärkeimpiin osaalueisiin riskinarvioinnin ja suunnitelmallisuuden avulla Praktikoille saatu sijaisia tarvittaessa. Suunnitelmallisen valvonnan toteuma 77 % omaan ja 29 % valtakunnalliseen tavoitteeseen nähden Laboratoriopalvelut järjestetty Ympäristöterveydenhuollon laboratoriotoiminta loppunut. Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n toimipiste on aloittanut toiminnan Kajaanissa vuoden 2015 alusta. Asiakkaan kannalta riittävät palvelut Asiakkaan kannalta riittävät palvelut Yhteistoiminta palveluja tuottavan laboratorion kanssa Laboratorion analyysipalvelut on kilpailutettu ja Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy voitti kilpailutuksen

131 125 Henkilöstö ja uudistuminen Strateginen päämäärä Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12kk/ Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä Kehityskeskustelut %-osuus yli 1 v. kestävistä palvelussuhteista Toteutumisprosentti 93 % Toteutumisprosentti 100 % Toteutumisprosentti 100 % Kehityskeskustelujen toteuttaminen Toteuma 52 % Turvallisuuskulttuurikyselyn (joka 3. vuosi) tulokset Työhyvinvointikysely toteutetaan v Esimiestuki 4.0 Muutosten hallinta 3.5 Osaamisen hallinta 4.3 Esimiestuki 4.5 Muutosten hallinta 4.0 Osaamisen hallinta 4.5 Turvallisuuskulttuuriosioiden hyödyntäminen Tietoa ei ole saatavilla 3.Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista Sairauspoissaolot pvä/htv 11 pvä/htv < 13 pvä/htv 10 pvä/htv Poissaoloon vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen 12 pvä/htv Työyhteisön ilmapiiriosio työhyvinvointikyselyssä Työhyvinvointikysely toteutetaan v > 4.0 > 4.0 Työhyvinvointiohjelman laatiminen Ohjelma laadittu Täydennyskoulutus pv/hlö 5,0 pv/hlö 5.0 pv/hlö > 5 pv/hlö Täydennyskoulutuksen suunnittelu kehityskeskustelujen pohjalta 5 pvä/htv Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Strateginen päämäärä Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12kk/ Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla Asiakaskokemus Reklamaatioita 2 kpl Kerättyä tietoa asiakaskokemuksista Asiakaskokemuksen perusteella palvelut on muotoiltu vaikuttavammaksi ja luotettavaksi Asiakaspalautteiden kerääminen ja käsittely Palautteet on kerätty ja käsitelty

132 126 Tietotarpeet Tietoa ei saatavilla Raportoidut johdon tietotarpeet on täytetty Raportoidut johdon tietotarpeet on määritelty Johdon tietotarpeiden määrittely Tietoa ei saatavilla Johdon katselmusten toteutuminen Ei toteutettu Johdon katselmukset 1 x vuosi toteutetaan jokaisella vastuualueella Johdon katselmukset toteutuvat 100 % CAF-itsearviointimallin käyttöönotto Ei toteutettu Verkkosivut päivitetty Päivityksiä on tehty 5. Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiinsa Kehittämistyössä oltu mukana Verkkosivuston päivittäminen Palvelujen siirtämistä verkkoon tehostetaan Verkkosivusto on tärkeä palvelu- ja yhteydenottokanava Verkkosivujen päivittäminen säännöllisesti Päivitetty Verkkopalvelujen kehittäminen Kehittämistyössä mukana Sähköinen raportointi onnistuu On osallistuttu kehittämistyöhön Tiedot saadaan siirrettyä joustavasti eteenpäin Tiedot saadaan siirrettyä joustavasti eteenpäin Osallistuminen valtakunnallisten tiedonsiirtoa koskevien raportointijärjestelmien kehittämiseen (YHTI, KUTI) On osallistuttu kehittämistyöhön, työ jatkuu 6.Johdamme palveluketjuja asiakaslähtöisesti läpi organisaation Toimivat palveluketjut Palveluketjujen päivittäminen Palveluketjut on päivitetty Palveluketjujen säännöllinen päivittäminen Päivitystyötä on tehty 7.Uudistamme ja kehitämme palveluitamme niin, että varmistamme asiakkaillemme niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun Työnjaon ja erikoistumisen kehittäminen Yhtenäiset toimintatavat käytössä Yhtenäiset toimintatavat käytössä Työohjeet päivitetään. Toimitaan mahdollisimman tehokkaasti ja toteutetaan sovittua työnjakoa Työohjeita päivitetty Talous Strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12 kk/2016

133 Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa Talousarvio ja tilinpäätös Talousarvion toteumaa käsitelty vastuualue- ja tulosaluepalavereissa. Toteuma TP15; 89,2 % (vrt. KS15) Tilinpäätös toteutuu talousarvion mukaan Tilinpäätös toteutuu talousarvion mukaan Talousarvion seuranta säännöllisin väliajoin ja poikkeamiin reagoiminen Talousarvion toteumaa on käsitelty vastuualuepalavereissa. Toteuma TP 2016 on 93,4 % (vrt. KS16) 9. Järjestämme palvelut kustannustehokkaasti Ajantasainen hinnasto voimaan tullut maksutaksa hyväksytty hallituksessa Uusi hinnasto käytössä Lain mukainen maksullisuus toteutuu 100 %:sti Hintojen oikea määrittely Uusittu maksutaksa otettu käyttöön alkaen YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO YHTEENSÄ Terveysvalvonta, Eläinlääkintähuolto ja Ympäristöterveydenhuollon laboratorio Toteuma -% Muutos % KS-16/tot 16 Ks-16/ Tot 2016 Kasvu Muutos % TP 15/TP 16 Muutos TP-15/TP- 16 TP 2015 TA 2016 KS 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT ,9 7, ,2-40 Myyntituotot ,5 0,5 1-12,3-30 Maksutuotot ,9 20,9 24 6,9 9 Tuet ja avustukset ,0 0,0 1 0,0 1 Muut tuotot ,0 0, ,0-20 TOIMINTAKULUT ,3-4, ,3-133 Palkat ja palkkiot ,4 0,4 5-6,4-88 Henkilösivukulut ,8 1,8 8-1,9-9 Henkilöstökulut ,7 0,7 13-5,3-97 Asiakaspalvelujen ostot ,0 0,0 0 0,0 0 Muut palvelujen ostot ,2-30, ,5-25 Palvelujen ostot yhteensä ,2-30, ,5-25 Aineet ja tavarat ,9-1,1-1 -2,3-2 Avustukset ,0-22, ,3-12 Vuokrat ,5-12,5-39 6,7 17 Muut kulut ,9-7, ,4-14 TOIMINTAKATE ,3-6, ,4 93 Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0,0 0 0,0 0 VUOSIKATE ,3-6, ,4 93 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0 0,0 0-30,4 7 SATUNNAISET ERÄT ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN TULOS ,4-6, ,7 100 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0,0 0 0,0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,4-6, ,7 100 Mittarit / Tunnusluvut Mittarit/Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA kk/2016 Asukas, asiakas Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo Ei toteutettu Asiakastyytyväisyyskyselyä ei toteutettu QPR-järjestelmän kautta ei ole tullut palautetta QPR-järjestelmä keskiarvo 4,5 (asteikko 1-5) Järjestelmän kautta on tullut yksittäisiä palautteita

134 128 Valvontasuunnitelman toteutuminen valtakunnalliseen suunnitelmaan nähden (%) 4,2 (asteikko 1-5) Suunnitelmallinen valvonta 70 % (oma) ja 23 % (valtakunnallinen) 56 % suunnitellusta Suunnitelmallinen valvonta 75 % (oma) ja 23 % (valtakunnallinen) Toteuma omaan suunnitelmaan verrattuna 88 %, valtakunnalliseen 23 % 100 % Toteuma 77 % omaan ja 29 % valtakunnalliseen tavoitteeseen verrattuna Lain mukaisten laboratoriopalvelujen järjestäminen vuodesta 2015 alkaen Henkilöstö ja uudistuminen Kehityskeskustelut (100 %) %-osuus yli 1 v. kestävistä palvelussuhteista Työhyvinvointikysely: esimiestoiminta ka. > 4 Elintarvike- ja ympäristölaboratorio toimi lainsäädännön vaatimusten mukaisesti Elintarvike- ja ympäristölaboratorio toimi lainsäädännön vaatimusten mukaisesti Laboratoriotoiminta loppui Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n toimipiste aloittanut toiminnan Kajaanissa v alussa. Oma laboratorio lopetettu. Yhteistoiminta palveluja tuottavan laboratorion kanssa 50 % 93 % 94 % 93 % 100 % yli 1 v. kestävistä palvelussuhteista Laboratorion analyysipalvelut kilpailutettu ja Savo- Karjalan Ympäristötutkimus Oy voitti kilpailutuksen Ei toteutettu 4,0 4.1 Työhyvinvointikysely toteutetaan v Työhyvinvointikysely: esimiestoiminta ka > 4, TYHYkysely: esimiestoiminta 4.1 Ilmapiiri 4.1 ilmapiiriosio ka. > 4 4,0 4.2 ilmapiiri- Ei toteutettu osio > 4 Sairauspoissaolot pv/htv - 13 pv/htv 9 pv/htv < 11 pv/htv < 13 pv/htv 12 pv/htv 52 % Täydennyskoulutus pv/hlö/v 2 kpl/hlö/v 3,4 pv/hlö/v 2 kpl/hlö/v 5 pv/hlö/v 3-5 pv/hlö/v 5 pv/hlö Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Asiakaskokemus Johdon tietotarpeet on tunnistettu TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA kk/2016 Asiakaspalautteet käsitelty Ei määritelty Ei määritelty Asiakaspalautteet käsitelty Asiakaspalautteet käsitelty Ei määritelty Ei palautetta palautejärjestelmän kautta Ei toteutettu Kerättyä tietoa asiakaskokemuksista Raportoidut johdon tietotarpeet on täytetty Palautteet kerätty ja käsitelty henkilökunnan kanssa Ei toteutettu Johdon katselmukset toteutettu Johdon katselmukset Johdon katselmukset Johdon katselmukset toteu- Ei toteutettu Johdon katselmukset toteu- Ei toteutettu

135 toteutettu laboratorion vastuualueella toteutettu laboratorion vastuualueella tettu laboratorion vastuualueella Verkkosivut päivitetty Ei mitattu Ei mitattu Verkkosivuja päivitetty. Verkkosivuja voi käyttää asiakaspalveluun (lupaja ilmoitusasioiden hoitoon) Sähköinen raportointi onnistuu Sivuja päivitetty Osallistuttu valtakunnallisen tiedon siirtojärjestelmän kehittämiseen Sivuja päivitetty Ei mitattu Ei mitattu Tiedonsiirto toteutettu järjestelmän sallimissa puitteissa tetaan 1 x vuosi jokaisella vastuualueella Verkkosivuston päivittäminen, palvelujen siirtäminen verkkoon tehostetaan Tiedot saadaan siirrettyä joustavasti eteenpäin 129 Tiedonsiirto onnistuu osittain ja kehittämistyötä on jatkettu Toimivat palveluketjut Palveluketjut luotu. Palveluketjut luotu Palveluketjut luotu, päivittämistarvetta on Palveluketjujen päivittäminen Päivitetty osittain Työnjaon ja erikoistumisen kehittäminen Talous Talousarvion toteutuminen Työohjeita tehty Toteuma 100 % Työohjeita tehty Työohjeita luotu Yhtenäiset toimintatavat käytössä On kehitetty toimintatapoja, työtä jatketaan 97,6 % 87 % 89,2 % 100 % 93,4 % Ajantasainen hinnasto Hinnastoa ei uusittu Hinnasto tarkistettu Hinnastoa ei tarkistettu Maksutaksa hyväksytty. Tulee voimaan Uusi hinnasto käytössä Uusittu maksutaksa otettu käyttöön alkaen Olennaista toiminnassa Suunnitelmallisessa valvonnassa on kehitetty työnjakoa ja seurantaa. Tehtäväalueittain on muodostettu tiimit. Suurin osa vuoden 2015 toimintaa koskevasta tiedonkeruusta terveysvalvonnan osalta tehtiin sähköisesti. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) lakimuutoksen (1510/2015) perusteella kuntien ja AVIen toimivalta päättyi huhtikuun lopussa ja lain mukaiset tehtävät siirtyivät Tukesille alkaen. Erityistilannesuunnitelman laatiminen on aloitettu. Elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämistä koskeva suunnitelma on päivitetty. Erityistilannesuunnitelmassa huomioidaan myös talousvesiasetuksen mukaiset vaatimukset erityistilannesuunnitelmista.

136 Eläinlääkintähuollossa praktikoiden sijaisia on saatu riittävästi. Tämä pienentää vakinaisten viranhaltijoiden päivystyksen kuormittavuutta. Hygieenikkoeläinlääkärin tehtäviä eläinperäisten elintarvikkeiden valvonnan osalta on hoitanut elintarviketarkastaja. Hygieenikkoeläinlääkärin virkaan valittiin henkilö, joka aloittaa virassa v Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratorion kanssa on tehty yhteistyötä. Laboratorionäytteiden analyysipalvelujen kilpailutus on toteutettu Kajaanin Vesi liikelaitos / Kainuun kuntien hankintarenkaan toimesta. Hankintapäätöksen mukaan analyysipalvelujen toimittajaksi on valittu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy väliseksi ajaksi. 130

137 Kainuun Työterveys liikelaitos Vastuuhenkilö: Vt. toimitusjohtaja Eija Alatalo Strategiakartta (kaksi valtuustokautta) Näkökulmat Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät HYVINVOIVA KAINUULAINEN YRITYS JA TYÖNTEKIJÄ Henkilöstö ja uudistuminen HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Johtaminen, ja palvelujen järjestäminen TEHOKKAAT TOIMINTATAVAT JA PARHAAT PALVELUT Talous TASAPAINOINEN TALOUS Kaavio 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiakartta Strategiset päämäärät näkökulmittain Toiminta-ajatus Edistämme alueemme kainuulaisten yritysten ja työnantajien sekä työntekijöiden hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat työterveyshuollonpalvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Asiakaslähtöisyys, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus Visio 2020 Kainuun Työterveys-liikelaitos on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita

138 132 Asiakas ja asukas Strateginen päämäärä (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa; sama kuin ky tasolla) Hyvinvoivat kainuulainen yritys ja työntekijä Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään; sama kuin ky tasolla) 1.Parannamme kainuulaisten työntekijöiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhteistyössä kuntien kanssa ja panostamme terveyden edistämiseen 2.Kehitämme mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Kevan työkyvyttömyystilastot Yhteydenottojen lukumäärä yrityksiin Nykytila (TP15) Kuntien osalta ei ole saatavilla Kevan tilastoja alkuvuoden osalta Sähköinen osallistumismahdollisuus Omasoten kautta olemassa. Omasoten kautta kehitetään nettiajanvaraus ja Mellapalveluohjaus. Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Kevan tilastot käytössä kunnittain Asiakasyhteystyötä kehitetty, asiakas-vastaava pitää yhteyttä yrityksiin Omasoten kautta palveluohjaus ja nettiajanvaraus, työnantajien extranet Kevan tilastot käytössä kunnittain Hyvin toimiva asiakas yhteistyö ja kumppanuus avainyritysten kanssa Laaja-alaiset digitaaliset palvelut yritysja työntekijäasiakkaille Toteuma 1-12 kk/2016 (mitä on tehtävä sitovien tavoitteiden toteutumiseksi ja kuka toteuttaa) Kevan tilastot ovat käytössä ja osatyökykyisyyttä löydetty enemmän kuin eläkkeelle siirtymistä tapahtuu. tömyys/työkyvyttömy ysindeksi on 1,6. Asiakasyhteistyötä on lisätty työnantajien kanssa. Asiakasvastaava tehnyt sopimukset yhteistyössä tj;n kanssa. Toimiva käytäntö. Omasote toimii ja sähköisiä palveluita kehitetty, mutta valmiita vasta keväällä Mahdollistamme asiakkaan valinnanvapauden Toimintasuunnitelmassa on määritelty vastaanoton sisältö yrityksen kanssa. Palveluiden saatavuus eri paikkakunnilla vaihtelee. 4.Tarjoamme asiakkaille tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole tehty jakson aikana. Asiakaspalautteisiin on vastattu 100 %. Toteutuu yrityksen toiveiden mukaisesti. Yli vertailun keskiarvon Tuotamme kokonaisvaltaisia tth palveluita koko toimialueella riittävästi. Yli vertailun keskiarvon Palveluiden saatavuus on ollut haasteellista työterveyslääkärien osalta Kajaanissa ja Suomussalmella. Sairaanhoitoon on voinut tulla mihin tahansa toimipisteeseen. Etälääkärivastaanotot ovat käynnistyneet kaikilla paikkakunnilla. Asiakastyytyväisyys oli 3,6/5.0 sekä esimiehille että henkilöasiakkaille suunnatussa kyselyssä.

139 133 Henkilöstö ja uudistuminen Strateginen päämäärä Houkutteleva työpaikka Kriittiset menestystekijät 6.Johdamme henkilöstön hyvinvointia ja kehitämme osaamista Mittarit/ arviointikriteerit 5.Tuemme johtamista ja lähiesimiestyötä Kehityskeskustelut %-osuus yli 1 v kestävistä palvelussuhteista Esimiesten koulutuspäivät Työyhteisön ilmapiiriosio työhyvinvointikyselyssä Täydennyskoulutus pv/hlö Nykytila (TP15) Johdon ja psykologin kehityskeskustelut käyty. Johto käynyt koulutuspäivillä. Työhyvinvointikysely tehty. 2,1 pv/lääkärit 1,2 pv/hoitajat 0 pv/psykologi 4,8 pv/fysiot. 0,6 pv/ muut Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet 100 % väh.7 pv/v pv/hlö ammattilaiset/asiantuntijat 3 pv/muu henkilöstö 100 % väh. 7 pv/v yli 4.0 yli 7 pv/hlö ammattilaiset /asiantuntijat 3 pv/muu henkilöstö Toteuma 1-12kk/2016 Kehityskeskustelut on käyty vuoden aikana 98 % kaikkien ammattiryhmien kanssa. Esimiehet ovat osallistuneet koulutukseen ja vastaava työterveyslääkäri Pomon polkuhankkeeseen. Työhyvinvointikyselyä ei toteutettu vuonna Koulutussunnitelmien mukainen lisäkoulutus on toteutunut, ka. 12,8 pv/henkilö. Ammattiryhmäkohtaista erittelyä ei ole saatavilla raportoinnista. Johtaminen ja palvelujen järjestäminen Strateginen päämäärä Tehokkaat toimintatavat ja parhaat palvelut Kriittiset menestystekijät 7.Johdamme palveluiden tehokasta ja vaikuttavaa järjestämistä sekä tuottamista asiakas- ja prosessitiedon avulla Mittarit/ arviointikriteerit Yleisesti vakiintuneet raportit hallinnolle Kyselyt % - osuus pienistä, keskisuurista ja isoista yrityksistä Nykytila (TP15) 8.Kehitämme asiakkaillemme mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan osallistumiseen omaan hoito- ja palveluprosessiinsa Tarvittavat ajantasaiset raportoinnit eivät toteudu. Potilastietojärjestelmän raportointityökalu tilattu. Asiakaskyselyitä suoritetaan. Tavoite 2016 Johdolle muodostuu riittävän kattava raportointi taloudesta ja toiminnasta. Toteutuu sähköisesti. Tavoite 2020 Toimenpiteet Käyttö on helppoa, runsasta ja oikein kohdennettua. Raportointi on kehittynyt. Toteutettu 10 %:lle yksilöasiakkaista ja yritysasiakkaista Toteuma 1-12 kk/2016 Ajantasaiset raportit ovat saatavilla, myös työterveyshuoltoraportit asiakasyrityksille. Sähköisistä palveluista työnantajan extranet ja Mella palveluohjaus valmistuvat kevään 2017 alussa. Hoitajien nettiajanvaraus on otettu käyttöön, samoin

140 134 lääkäri-/hoitaja- /psykologi- ja fysioterapeutti aikojen tarkastaminen ja peruuttaminen aivan vuoden vaihteessa Asiakaskyselyjä ei ole suoritettu. 9.Johdamme hoito- ja palveluketjuja asiakaslähtöisesti läpi organisaation Toimivat hoitoja palveluketjut (lean) Laatutyötä jatketaan ja laatukäsikirjaa tehdään. Toteutettu 1-3 kpl ajantasaista, tulos- ja vastuualueiden yli menevää hoito- ja palveluketjua Ajantasaiset hoito- ja palveluketjut 10 kpl Laatutyössä on päivitetty työkykyneuvottelu- ja terveystarkastusprosesseja, depressiopotilaan hoitopolkua sekä koulutettu henkilöstöä. 10.Uudistamme ja kehitämme edelleen Kainuun päivystävää keskussairaalaa ja vaativaa erikoissairaan-hoitoa 11.Uudistamme ja kehitämme palveluitamme niin, että varmistamme asiakkaillemme niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja korkean laadun Kehittämisryhmä Kehittämisryhmä kokoontuu säännöllisesti. Toimintakäsikirja käytössä. Toimintajärjestelmän mukaiset yhtenäiset toimintatavat käytössä Toiminta sertifioitu Laatu- ja kehittämisryhmä kokoontunut 8 kertaa. Yhtiöittämisen toteutuminen Yhtiöittämisvalmistelut käynnissä. Yhtiöittämisen siirtymäaika päättyy Yhtiön toiminta vakiintunut Yhtiöittämisvalmistelut keskeytetty lokakuussa Talous Strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Mittarit/ arviointikriteerit Nykytila (TP15) Tavoite 2016 Tavoite 2020 Toimenpiteet Toteuma 1-12kk/2016 Talousarvio ja tilinpäätös 12.Toteutamme toimintamme talousarvion puitteissa Osavuosikatsaus jakson toimintakate on ,09 euroa. Tulostavoittei Tilinpäätös ei toteutunut talousarvion mukaan. Tilinpäätös on ,58 ylijäämäinen

141 Järjestämme palvelut kustannustehokkaasti Laskutusaste / ammattihenkilö den seuranta on toteutunut toimipiste, ammattiryhmä ja yksilötasolla. Lääkärit % Hoitajat % Fysioterapeutit % Lääkäri 70 % Hoitaja 60 % Fysioterapeutti 70 % Psykologi 50 % Lääkäri 70 % Hoitaja 60 % Fysioterapeutti 70 % Psykologi 50 % lääkärit 75 % hoitajat 53 % Fysioterapeutit 57 % Psykologit 45 % KAINUUN TYÖTERVEYS LIIKELAITOS Toteuma -% Muutos % KS-16/tot 16 Ks-16/ Tot 2016 Kasvu Muutos % TP 15/TP 16 Muutos TP-15/TP TP 2015 TA 2016 KS 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT ,8-14, ,9-367 Myyntituotot ,7-14, ,0-371 Maksutuotot ,0 0,0 0 0,0 0 Tuet ja avustukset ,2 22, ,0 9 Muut tuotot ,0 0, ,0-5 TOIMINTAKULUT ,0-12, ,1-610 Palkat ja palkkiot ,9-22, ,7-266 Henkilösivukulut ,9 6,9 33-7,3-40 Henkilöstökulut ,8-17, ,6-307 Asiakaspalvelujen ostot ,0 0, ,0 171 Muut palvelujen ostot ,5-16, ,8-565 Palvelujen ostot ,0-9, ,9-394 Aineet ja tavarat ,4 36, ,2 65 Avustukset ,0 0,0 0 0,0 0 Vuokrat ,6-11,4-38 4,2 12 Muut kulut ,0 1150, ,3 14 TOIMINTAKATE ,9-63, ,1 243 Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0,0 1 0,0 0 VUOSIKATE ,3-62, ,2 243 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,6 28, ,2-11 SATUNNAISET ERÄT ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN TULOS ,0-85, ,9 232 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS ,0 0, ,5-15 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0,0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,5-72, ,0 217 Mittarit / Tunnusluvut Mittarit/Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA kk/ 2016 Asukas, asiakas Asiakaskontaktien lkm Henkilöstö ja uudistuminen Työpaikkakokoukset yksi köittäin Työpaikkakokoukset henkilökunta Lääkäreiden lkm/htv 17/14,4 19/11,5 21/10 10/7,3 18/12 11/8,0

142 136 Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Terveydenhoitokäynnit Työpaikkatoiminta-käynnit Talous Kelan korvausluokka Kelan korvausluokka Olennaista toiminnassa Toimintaa on kehitetty asiakaslähtöiseen suuntaan. Asiakaspalautteiden ja asiakastoiveiden kautta on integroitu ajanvarauspohjia eri ammattilaisten välillä, jotta yhteisen ajan löytyminen helpottuu työntekijän, asiakasyrityksen ja työterveyshuollon kansa. Ajan varaamisen ja sen perumisen helpottamiseksi on tehty työtä nettiajanvarauksen käyttöönotossa sekä puhelinpalvelun ruuhkautumisen vähentämiseksi. Lääkäripalveluiden saatavuuden turvaamiseksi ovat etälääkärivastaanotot otettu käyttöön kaikissa toimipisteissä. Etäpalvelut käytetään kulloisenkin kysynnän mukaan vaihdellen eri toimipisteiden välillä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä etäpalveluiden vastaanottoon. Sähköisten asiakaspalveluiden kehittämiseksi myös Mella palveluohjausta on valmisteltu viiden työterveys -liikelaitoksen kanssa. Tavoitteena on saada sähköinen terveystarkastus käyttöön kevään 2017 alkupuolella. Rovaniemen työterveys suoritti vertaisarvioinnin (Conmedic laatuverkosto), josta saimme kehittämiskohteita tälle vuodelle. Vastaanottohoitajien tehtävänkuvat on päivitetty ja vastuita keskitetty. Asiakaspalvelu on selkeytynyt ja työterveyshoitajat keskittyvät aiempaa enemmän omaan työhönsä puhelinpalvelun sijaan. Puhelinpalvelusta vastaavat pääsääntöisesti vastaanottohoitajat. Laskutukseen liittyvät toimintavastuut ja työnjako on tehty. Laskutusprosessi on nopeutunut. Toimipisteiden kanssa on tehty yhdessä tuloskortit ja talouden seuranta on helpottunut uuden ohjelman (Qlickview) myötä, jolloin pystyy reaaliaikaisesti havaitsemaan sekä talouden että toiminnan muutokset. Tuottavuudessa on päästy tavoitteeseen, melkein kaikilla ammattiryhmillä. Tuottavuutta heikentävät henkilöstövaihdokset, sairauspoissaolot ja pitkät koulutukset. Sotkamon toimipiste muutti Sotkamon terveysaseman tiloihin helmikuussa Työterveyshuollon hallinto muutti tammikuussa takaisin Tehdaskadulle, jossa osa entisestä ympäristölaboratorion tiloista otettiin työterveyshuollon käyttöön. Elokuussa Kajaanin toimipisteessä Tehdaskadun 2. krs. poistui käytöstä. Toimitilat ovat resursseihin nähden optimaaliset. Yhtiöittämisvalmistelut keskeytettiin, koska työterveyshuoltoa koskeva yhtiöittämisvelvoite siirtyy vuoden 2019 alkuun. Työterveyslääkäreiden saaminen on ollut haasteellista ja suurin vaje on ollut Kajaanissa ja Suomussalmella.

143 Käyttötalousosan toteutumisvertailu TULOSALUEITTAIN TP 2014 TP 2015 TA 2016 KS 2016 TP 2016 HALLINTO Muutos % Tp-16/Tp- 15 Muutos % Tp-16/Ta- 16 Muutos % Tp-16/Ks- 16 Toimintatuotot ,3-1,3-1,3 Toimintakulut ,3-21,8-22,6 Toimintakate ,4-1,0-1,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,4-112,8-112,8 Poistot ,3 0,0 0,0 Satunnaiset erät ,8 Tilikauden tulos ,5-0,8-0,7 KESKITETYT YHTEISET PALVELUT Toimintatuotot ,0 4,7 4,7 Toimintakulut ,5-9,4-9,6 Toimintakate ,8-13,1-13,3 Rahoitustuotot ja -kulut ,4-60,0-60,0 Poistot ,4 6,0 6,0 Tilikauden tulos ,8-10,3-189,5 PERHEPALVELUT Toimintatuotot ,6-1,8-2,8 Toimintakulut ,1-0,5-0,6 Toimintakate ,2-0,4-0,3 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0,0 0,0 Poistot ,8-9,4-9,4 Tilikauden tulos ,2-0,4-0,4 SAIRAANHOIDON PALVELUT Toimintatuotot ,1-16,5-16,5 Toimintakulut ,9-2,9-4,5 Toimintakate ,6-0,4-2,3 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0,0 0,0 Poistot ,5-31,9-31,9 Tilikauden tulos ,1-1,3-3,1 TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHOITOPALVELUT Toimintatuotot ,4 5,1-0,2 Toimintakulut ,6 0,0-0,3 Toimintakate ,9-1,0-0,3 Rahoitustuotot ja -kulut ,3 0,0 0,0 Poistot ,1 5,7 5,7 Tilikauden tulos ,0-0,9-0,3 VANHUSPALVELUT Toimintatuotot ,7 3,8 3,8 Toimintakulut ,9-0,1-0,1 Toimintakate ,3-1,3-1,3 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0,0 0,0 Poistot ,7-15,3-15,3 Tilikauden tulos ,4-1,4-1,4 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Toimintatuotot ,2 7,9 7,9 Toimintakulut ,3-4,7-4,7 Toimintakate ,4-6,7-6,7 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0,0 0,0 Poistot ,4 0,0 0,0 Tilikauden tulos ,7-6,6-6,6 LIIKELAITOS: KAINUUN TYÖTERVEYS Toimintatuotot ,9-14,2-14,2 Toimintakulut ,1-12,0-12,0 Toimintakate ,9-63,1-63,1 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0,0 0,0 Poistot ,7-22,4-22,4 Tilikauden tulos ,0-72,5-72,5 YHTEENSÄ (ilman liikelaitosta) Toimintatuotot ,4-0,9-1,2 Toimintakulut ,3-1,7-2,0 Toimintakate ,1 76,3 76,3 Rahoitustuotot ja -kulut ,8-111,6-111,6 Poistot ,6 0,3 0,3 Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,0-100,0-100,0

144 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KY (sis. Liikelaitoksen) TP 2015 TOIMINTATUOTOT KS 2016 TP 2016 Toteuma- % Poikkeama TP/KS Myyntituotot , /. Jäsenkunnilta , Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,3-942 Muut tuotot ,4 536 TUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Henkilöstökulut , Asiakaspalvelujen ostot , Muut palvelujen ostot , Palvelujen ostot ,3 334 Aineet ja tavarat , Avustukset ,7 823 Vuokrat , Muut kulut ,5-117 KULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoituskulut ja -tuotot ,8 521 VUOSIKATE , POISTOT ,5-34 Satunnaiset erät ,0 245 TILIKAUDEN TULOS , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M ,0 25 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄM ,

145 Investointiosan toteutumisvertailu Kuntayhtymä ja liikelaitos TP 2015 TA 2016 TP 2016 Toteuma- % Poikkeama TP/TA Yhteensä , Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen , KAKS; uusi sairaala , KAKS; uusi sairaala Sote kehitysvaihe KAKS; uusi sairaala Allianssi kehitysvaihe KAKS; uusi tieliittymä Os 21 Salmijärvi Rajamiehentien asunnot , Koneet ja kalusto Yhteisten tietojärjestelmien hankinta; Keskitetyt yht. palv , Tietojärjestelmät; Sote , Muut koneet ja kalusto , Kainuun Työterveysliikelaitos , Rajamiehentien asunnot; tulot Osakkeiden ja osuuksien hankinta Irtaimiston myynti Investoinnit 2016 Korjaus- ja lisärakentaminen - KAKS:n sähkökeskuksen uusiminen - Laboratorion muutostyöt - Radiologian tilajärjestelyt - Osaston 12 muutostöitä - Osastojen 6-7 lääkehuoneet - Sisäilmaongelmien korjaus os 4 - ND-yksikön kuvaushuoneen muutostyöt - Päivystyksen muutostyöt - Ravintokeskuksen muutostyöt - Vanhan päivystyspoliklinikan korjaus- ja muutostyöt Rajamiehentien asuntojen valmistelevat työt alkoivat joulukuussa 2015, jolloin ARA myönsi hankkeelle investointiavustuksen ja aloitusluvan. Varsinaiset rakennustyöt alkoivat keväällä 2016 ja rakennus valmistuu vuoden 2017 aikana. Uusi sairaala Kainuun uusi sairaala -hankkeen allianssiurakan hankintavaihe päättyi onnistuneesti tammikuussa Tarjouskilpailun perusteella Kainuun soten allianssikumppaneina toimivat Skanska Talonrakennus (pääurakoitsija), Caverion (talotekniikan urakoitsija) Sweco Arkkitehdit, Sweco Talotekniikka, Sweco Rakennetekniikka ja Sweco PM. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin , jolloin varsinainen suunnittelutyö käynnistyi.

146 Ehdotussuunnitteluvaihetta on jatkettu rakennuksen koon ja kustannusten yhteensovittamiseksi vuoden 2016 ajan. Suunnittelukustannukset eivät ole vuoden aikana toteutuneet täysimääräisesti, vaan aikataulun siirtymisestä johtuen budjetoituja kustannuksia on siirtynyt vuodelle Kuntayhtymän hallitus hyväksyi hankkeen laajuuden, toteutussuunnitelman ja kustannusarvion ja esitti rakentamispäätöstä yhtymävaltuustolle hyväksyttäväksi kokouksessaan Kuntayhtymän valtuusto hyväksyi Uusi sairaala hankkeen rakentamispäätöksen kokouksessaan Valtuusto totesi myös kaikilta Kainuun kunnilta tulleet hyväksymislausunnot Uusi Sairaala hankkeen toteuttamiseksi. Investoinnin kokonaisbudjetti on 153 milj. euroa, josta allianssin tavoitehinta on 132,4 milj. euroa, tilaajan hankinnat 16,1 milj. euroa, riski- ja bonusvara 2 milj. euroa ja tilaajan hankekustannukset 2,5 milj. euroa. Rakennushankkeen investointilaina otetaan sotekuntayhtymän taseeseen. Rahoitus on aloitettu kuntayhtymän lyhytaikaisella rahoituslimiitillä, jonka jälkeen kilpailutetulla lainoituksella ja pitkäaikainen lainoitus kilpailutetaan vuoden 2017 aikana. Uusi sairaala -allianssihankkeen toteutusvaiheen sopimus on allekirjoitettu Maansiirto- ja louhintatyöt ovat alkaneet helmikuun aikana, ja rakennustöihin liittyvät allianssin hankinnat sekä tilaajan vastuulla olevat varustelun hankintavalmistelut ovat käynnissä. Uuden sairaalan rakennuslupa sai lainvoiman Luvan voimassaolo päättyy Lupaan ei sisälly vanhan ns. sairaalan tornin purkuhakemusta. Rakentamisen lisäksi Uusi sairaala -hankkeeseen kuuluvat toiminnallisten prosessien sekä johtamisjärjestelmän ja organisaation kehittämisen tavoitealueet. Näistä vastaavat projektia ohjaavat johto- ja ohjausryhmät, joissa ovat edustettuina virkamies- ja luottamusedustajat. 140

147 Rahoitusosan toteutumisvertailu KAINUUN SOTE JA TYÖTERVEYS - LIIKELAITOS TP 2015 TA 2016 TP 2016 Toteuma-% Poikkeama Toiminta ja investoinnit TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate , Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TOIMINNAN RAHAVIRTA , INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , Toiminta ja investoinnit, netto , Rahoitustoiminta ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset 0 Antolainasaamisten vähennykset 20 LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys , Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,8-24 Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset , OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , RAHAVAROJEN MUUTOS , Rahavarat kauden lopussa , Rahavarat , YHTEENSÄ ,0 1086

148 142 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2.1 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat Kainuun soten tuloslaskelma TULOSLASKELMA KAINUUN SOTE T O I M I N T A T U O T O T , ,05 MYYNTITUOTOT , ,82 MAKSUTUOTOT , ,97 TUET JA AVUSTUKSET , ,90 MUUT TOIMINTATUOTOT , ,36 T O I M I N T A K U L U T , ,30 Palkat ja palkkiot , ,67 Eläkekulut , ,60 Muut henkilösivukulut , ,47 Henkilösivukulut , ,07 HENKILÖSTÖKULUT , ,74 Asiakaspalvelujen ostot , ,85 Muiden palvelujen ostot , ,70 PALVELUJEN OSTOT , ,55 Ostot tilikauden aikana , ,65 Varastojen lisäys/vähennys , ,95 AINEET, TARVIKKEET JA TARVIKKEET , ,60 AVUSTUKSET , ,95 MUUT TOMINTAKULUT , ,46 T O I M I N T A K A T E , ,75 KORKOTUOTOT 2 625,00 49,91 MUUT RAHOITUSTUOTOT , ,15 KORKOKULUT , ,37 MUUT RAHOITUSKULUT , ,07 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,38 V U O S I K A T E , ,37 POISTOT JA ARVONALENNUKSET , ,37 SATUNNAISET TUOTOT , ,00 T I L I K A U D E N T U L O S 0,00 0,00 TULOSLASKELMA 0,00 KUNNAN TULOSLASKELMA 0,00

149 Kainuun soten rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA KAINUUN SOTE TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate , ,37 Satunnaiset erät , ,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,19 TOIMINNAN RAHAVIRTA , ,56 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , ,70 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,90 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,96 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,84 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,28 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET , ,71 Antolainasaamisten lisäykset 0, ,71 LAINAKANNAN MUUTOKSET , ,80 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,27 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos , ,96 Vaihto-omaisuuden muutos , ,19 Saamisten muutos , ,69 Korottomien velkojen muutos , ,43 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,78 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,06 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,06 Rahavarat kauden lopussa , ,90 Rahavarat , ,96

150 Kainuun soten tase TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,60 OMA PÄÄOMA , ,10 Aineettomat hyödykkeet , ,39 Peruspääoma , ,10 Aineettomat oikeudet , ,55 Muut omat rahastot , ,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,84 Tilikauden yli/alijäämä 0,00 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset ,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet , ,27 PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 Maa- ja vesialueet , ,23 Muut pakolliset varaukset , ,00 Rakennukset , ,63 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,33 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,84 Koneet ja kalusto , ,49 Valtion toimeksiannot , ,88 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,59 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,03 Muut toimeksiantojen pääomat , ,93 Sijoitukset , ,94 Osakkeet ja osuudet , ,27 VIERAS PÄÄOMA , ,64 Muut lainasaamiset 0, ,07 Pitkäaikainen , ,40 Muut saamiset , ,60 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,40 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,75 Valtion toimeksiannot , ,45 Lyhytaikainen , ,24 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,37 Joukkovelkakirjalainat ,00 Muut toimeksiantojen varat , ,93 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,80 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,23 Saadut ennakot 5 020, ,00 Vaihto-omaisuus , ,43 Ostovelat , ,24 Aineet ja tarvikkeet , ,43 Muut velat , ,44 Siirtovelat , ,76 Saamiset , ,90 Lyhytaikaiset saamiset , ,90 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,58 Myyntisaamiset , ,95 Lainasaamiset ,95 0,00 Muut saamiset , ,49 Siirtosaamiset , ,46 Rahat ja pankkisaamiset , ,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,58

151 Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Kainuun Työterveys -liikelaitos tuloslaskelma TULOSLASKELMA KAINUUN TYÖTERVEYS LIIKELAITOS L I I K E V A I H T O , ,59 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 206, ,84 TUET JA AVUSTUKSET , ,00 MATERIAALIT JA PALVELUT , ,90 Aineet, tarvikkeet ja tarvikkeet , ,49 Palvelujen ostot , ,41 HENKILÖSTÖKULUT , ,67 Palkat ja palkkiot , ,45 Henkilösivukulut , ,22 POISTOT JA ARVONALENNUKSET , ,60 Vuokrat , ,45 Muut toimintakulut , ,80 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT , ,25 L I I K E Y L I J Ä Ä M Ä , ,99 YLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) , ,99 KORKOTUOTOT 0,00 5,98 MUUT RAHOITUSTUOTOT 2 297, ,74 MUUT RAHOITUSKULUT , ,66 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 1 204,95 707,06 YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,93 POISTOERON LISÄYS (-VÄHENNYS) , ,00 RAHASTOJEN MUUTOS 0, ,00 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS , ,00 TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ , ,93

152 Kainuun Työterveys -liikelaitos rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA KAINUUN TYÖTERVEYS -LIIKELAITOS TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,99 Poistot ja arvonalennukset , ,60 Rahoitustuotot ja -kulut 1 204,95 707,06 TOIMINNAN RAHAVIRTA , ,33 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , ,00 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,00 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,33 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,26 Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä Saamisten muutos muilta , ,00 Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä , ,68 Korottomien velkojen muutos muilta , ,94 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,26 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,59 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,59 Rahavarat kauden lopussa , ,18 Rahavarat , , Kainuun Työterveys -liikelaitoksen tase TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,26 OMA PÄÄOMA , ,10 Aineettomat hyödykkeet , ,14 Peruspääoma , ,38 Aineettomat oikeudet , ,51 Muut omat rahastot , ,38 Muut pitkävaikutteiset menot , ,63 Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,27 Aineelliset hyödykkeet , ,12 Tilikauden ali/ylijäämä , ,93 Koneet ja kalusto , ,12 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0, ,97 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,60 Poistoero 0, ,97 Saamiset , ,42 Lyhytaikaiset saamiset , ,42 VIERAS PÄÄOMA , ,79 Myyntisaamiset , ,48 Lyhytaikainen , ,79 Muut saamiset , ,25 Ostovelat , ,33 Siirtosaamiset , ,69 Muut velat , ,39 Siirtovelat , ,07 Rahat ja pankkisaamiset , ,18 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,86 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,86

153 Kainuun Soten ja liikelaitoksen yhdistetyt tilinpäätöslaskelmat Laskelmista on eliminoitu Kainuun soten ja Työterveys -liikelaitoksen väliset liiketapahtumat Kainuun Soten ja liikelaitoksen yhdistetty tuloslaskelma KAINUUN SOTE JA TYÖTERVEYS -LIIKELAITOS Toimintatuotot , ,45 Myyntituotot , ,43 Maksutuotot , ,96 Tuet ja avustukset , ,90 Muut toimintatuotot , ,16 Toimintakulut , ,09 Henkilöstökulut , ,41 Palkat ja palkkiot , ,12 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,26 Muut henkilösivukulut , ,03 Palvelujen ostot , ,21 Aineet,tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,90 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,95 Avustukset , ,95 Muut toimintakulut , ,67 Toimintakate , ,36 Rahoitustuotot ja -kulut , ,32 Korkotuotot 2 625,00 55,89 Muut rahoitustuotot , ,89 Korkokulut , ,37 Muut rahoituskulut , ,73 Vuosikate , ,04 Sunnitelman mukaiset poistot , ,97 Arvonalentumiset ,00 Suunnitelman mukaiset poistot , ,97 Satunnaiset tuotot ja kulut , ,00 Satunnaiset tuotot , ,00 Tilikauden tulos , ,93 Poistoeron lisäys/vähennys , ,00 Rahastojen lisäys/vähennys 0, ,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,93

154 Kainuun soten ja Työterveyden yhdistetty rahoituslaskelma KAINUUN SOTE JA TYÖTERVEYS Toiminnan rahavirta , ,23 Vuosikate , ,04 Satunnaiset erät , ,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,19 Investointien rahavirta , ,84 Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,70 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,90 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,96 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,61 Rahoituksen kassavirta Antolainauksen muutokset , ,71 Antolainasaamisten lisäys ,71 Lainaikannan muutokset , ,80 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,53 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,96 Vaihto-omaisuuden muutos , ,19 Saamisten muutos , ,91 Korottomien velkojen muutos , ,47 Rahoituksen kassavirta , ,04 Rahavarojen muutos , ,65 Rahavarojen muutos , ,65 Rahavarat , ,08 Rahavarat , ,73 Investointien tulorahoitus % 50,80 54,00 Lainanhoitokate 12,56 10,60 Kassan riittävyys 9,01 1,42 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä , ,04 5(3,2 ja 1) vuodelta

155 Kainuun soten ja Työterveys liikelaitoksen yhdistetty tase TASE KAINUUN SOTE JA TYÖTERVEYS VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,86 OMA PÄÄOMA , ,20 Aineettomat hyödykkeet , ,53 Peruspääoma , ,48 Aineettomat oikeudet , ,06 Muut omat rahastot , ,38 Muut pitkävaikutteiset menot , ,47 Edellisten tilikausien yli/allijäämä , ,27 Ennakkomaksut ja keskenerä ,00 Tilikauden yli/alijäämä , ,93 Aineelliset hyödykkeet , ,39 Maa- ja vesialueet , ,23 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset , ,63 VARAUKSET ,97 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,33 Poistoero ,97 Koneet ja kalusto , ,61 Ennakkomaksut ja keskenerä , ,59 PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 Muut pakolliset varaukset , ,00 Sijoitukset , ,94 Osakkeet ja osuudet , ,27 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,84 Muut lainasaamiset 0, ,07 Valtion toimeksiannot , ,88 Muut saamiset , ,60 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,03 Muut toimeksiantojen pääomat , ,93 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,75 Valtion toimeksiannot , ,45 VIERAS PÄÄOMA , ,79 Lahjoitusrahastojen erityiska , ,37 Pitkäaikainen , ,40 Muut toimeksiantojen varat , ,93 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,40 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,19 Vaihto-omaisuus , ,43 Lyhytaikainen , ,39 Aineet ja tarvikkeet , ,43 Joukkovelkakirjalainat ,00 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,80 Saamiset , ,68 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset ,67 Lyhytaikaiset saamiset , ,68 Saadut ennakot 5 020, ,00 Myyntisaamiset , ,79 Ostovelat , ,93 Muut saamiset , ,74 Muut velat , ,83 Siirtosaamiset , ,15 Siirtovelat , ,83 Rahat ja pankkisaamiset , ,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,80 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,80 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 18,09 20,8 Suhteellinen velkaantuneisuus 18,68 15,70 Kertynyt yli-/alijäämä , ,30 Lainakanta , ,20

156 Kainuun soten konsernin tilinpäätöslaskelmat TULOSLASKELMA Kainuun soten konsernituloslaskelma KAINUUN SOTEN KONSERNI Toimintatuotot , ,40 Myyntituotot , ,70 Maksutuotot , ,96 Tuet ja avustukset , ,90 Muut toimintatuotot ,84 Valmistus omaan käyttöön ,38 Toimintakulut , ,25 Henkilöstökulut , ,82 Palkat ja palkkiot , ,05 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,06 Muut henkilösivukulut , ,71 Palvelujen ostot , ,66 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,82 Varastojen lisäys(+) tai vähennys(-) , ,95 Avustukset , ,53 Muut toimintakulut , ,47 Toimintakate , ,15 Rahoitustuotot ja -kulut , ,73 Korkotuotot 3 059,49 661,09 Muut rahoitustuotot , ,82 Korkokulut , ,37 Muut rahoituskulut , ,27 Vuosikate , ,42 Poistot ja arvonalentumiset , ,82 Suunnitelman mukaiset poistot , ,82 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot , ,00 Tilikauden tulos , ,40 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Rahastojen muutos 0, ,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,40

157 Kainuun soten konsernin rahoituslaskelma KAINUUN SOTEN KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta , ,61 Vuosikate , ,42 Satunnaiset erät , ,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,19 Investointien rahavirta , ,87 Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,73 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,90 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 7 467, ,96 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,26 Rahoituksen kassavirta Antolainauksen muutokset , ,71 Antolainasaamisten lisäys ,71 Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset , ,80 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,15 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,96 Vaihto-omaisuuden muutos , ,19 Saamisten muutos , ,69 Korottomien velkojen muutos , ,31 Rahoituksen kassavirta , ,66 Rahavarojen muutos , ,92 Rahavarojen muutos , ,92 Rahavarat , ,15 Rahavarat , ,07

158 Kainuun soten konsernin tase T A S E KAINUUN SOTEN KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,66 OMA PÄÄOMA , ,13 Aineettomat hyödykkeet , ,76 Peruspääoma , ,48 Aineettomat oikeudet , ,32 Muut omat rahastot , ,38 Muut pitkävaikutteiset menot , ,44 Edellisten tilikausien yli/allijäämä , ,67 Ennakkomaksut ja keskeneräiset ,29 Tilikauden yli/alijäämä , ,40 Aineelliset hyödykkeet , ,87 Maa- ja vesialueet , ,23 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset , ,63 VARAUKSET 0,00 0,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,33 Poistoero 0,00 0,00 Koneet ja kalusto , ,83 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,85 PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 Sijoitukset , ,03 Muut pakolliset varaukset , ,00 Osakkeet ja osuudet , ,36 Muut lainasaamiset 0, ,07 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,84 Muut saamiset , ,60 Valtion toimeksiannot , ,88 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,03 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,75 Muut toimeksiantojen pääomat , ,93 Valtion toimeksiannot , ,45 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,37 VIERAS PÄÄOMA , ,20 Muut toimeksiantojen varat , ,93 Pitkäaikainen , ,40 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,76 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Vaihto-omaisuus , ,43 Aineet ja tarvikkeet , ,43 Lyhytaikainen , ,80 Joukkovelkakirjalainat ,00 Saamiset , ,18 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,80 Pitkäaikaiset saamiset ,67 Lainasaamiset ,67 Lyhytaikaiset saamiset , ,18 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Myyntisaamiset , ,28 Saadut ennakot 5 020, ,00 Lainasaamiset ,95 Muut saamiset , ,22 Ostovelat , ,36 Siirtosaamiset , ,68 Muut velat , ,19 Siirtovelat , ,45 Rahat ja pankkisaamiset , ,15 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,17

159 153 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ 3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilivuosi Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa pysyvien vastaavien liitetiedot. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen varastotavaroiden viimeisen keskihinnan mukaiseen hankinta-arvoon. Rahoitusomaisuuden saamiset on merkitty taseen nimellisarvoon tai sitä alempaan toden- näköiseen arvoon. 2. Tuloslaskelma ja tase ovat Kila:n kuntajaoston ohjeiden mukaisia. Niiden esittämistapaa ei ole muutettu edellisestä vuodesta. 3. Tilinpäätöksessä ei ole edelliseen vuoteen kohdistuvia oikaisuja. 4. Tilinpäätös on edellisen tilikauden kanssa vertailukelpoinen. 5. Tilinpäätös ei sisällä aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia tuottoja, kuluja eikä virheiden korjauksia. 6. Taseen yksittäiset erät eivät sisällä useisiin tase-eriin kuuluvia tietoja. 7. Tilinpäätökseen ei sisälly ulkomaanrahan määräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet: Kainuun soten konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Kainuun Työterveys-liikelaitos, sekä Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Sisäiset liiketapahtumat on vähennetty konsernin tiedoista. Tilinpäätökseen ei sisälly olennaisia pysyvien vastaavien sisäisiä katteita. Kainuun sote omistaa NordLab:ista 10,575 prosenttia, mikä on eliminoitu konsernissa. Vähemmistöosuuksia ei käsitellä konsernissa. Kainuun sote konsernissa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita. Kainuun soten konsernin muodostavilla yhteisöillä on sama tilikausi eli Konsernin muodostavissa yhteisöissä noudatetaan suunnitelman mukaisia poistoja.

160 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 6. Toimintatuotot, (eliminoimattomat) LIITETIETO 6 Tulosalueet: KAINUUN SOTE Hallinto , ,55 Keskitetyt tukipalvelut , ,24 Perhepalvelut , ,10 Sairaanhoidon palvelut , ,68 Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut , ,19 Vanhuspalvelut , ,32 Ympäristöterveydenhuolto , ,97 Yhteensä , ,05 Liikelaitos, Kainuun Työterveys Liikevaihto , ,59 Muut toimintatuotot 206, ,84 Tuet ja avustukset 10532, ,00 Yhteensä , ,43 NordLab, liikelaitoskuntayhtymä Liikevaihto (omistus 10,575%) , ,08 Muut toimintatuotot (omistus 10,575%) , ,50 Yhteensä , ,58 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista: Poiston alaisten hyödykkeiden poistojen määrittämisessä käytetään ennalta laadittua, Kainuun soten yhtymävaltuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistoajat on määritelty erikseen mennessä hankittujen pysyvien vastaavien ja erikseen alkaen hankittavien pysyvien vastaavien omaisuuserien osalta. Poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:

161 155 PYSYVIEN VASTAAVIEN JA MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN MENOJEN POISTOSUUNNITELMA Poistotapa T = J = tasapoisto jäännösarvopoisto AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Poistoaika Poistoaika Poisto tapa Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistot 3 3 T Tietokoneohjelmistot 5 3 T Muut aineettomat oikeudet 5 5 T Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot 5 3 T Tutkimus- ja kehittämismenot 3 3 T Vuokrahuoneistojen perusparannukset 5 3 T Vuokrahuoneistojen perusparannukset 10 3 T Muut pitkävaikutteiset menot 5 3 T Ennakkomaksut ei poistoa ei poistoa AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet ei poistoa ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Asuinrakennukset T Sairaalarakennukset T Hallinto- ja toimistorakennukset T Huolto- yms. rakennukset T Kehitysvammahuollon rakennukset T Vapaa-ajan rakennukset T Muut rakennukset ja rakennelmat T Kiinteät rakenteet ja laitteet Puhelinkeskukset ja telelaitteet T Kulunvalvonta ja ohjauslaitteet T Muut kiinteät laitteet 5 5 T Muut kiinteät laitteet 7 7 T Muut kiinteät laitteet 9 9 T Muut kiinteät laitteet (paikoitusalueet, käytetty aiemmin) (20) 15 T Kuljetusvälineet Henkilö- ja pakettiautot 5 5 T Trukit ja vaunut 7 7 T Lääkintälaitteet Röntgenlaitteet 5 5 T Röntgenlaitteet 7 7 T Röntgenlaitteet 9 9 T Laboratoriolaitteet 5 5 T Laboratoriolaitteet 7 7 T Laboratoriolaitteet 9 9 T Muut lääkintälaitteet 3 3 T Muut lääkintälaitteet 5 5 T Muut lääkintälaitteet 7 7 T Muut lääkintälaitteet 9 9 T Koneet ja kalusto ATK-laitteet ja toimistotarvikkeet 3 3 T

162 ATK-laitteet ja toimistotarvikkeet 5 5 T Muut koneet, laitteet ja kalusto 3 3 T Muut koneet, laitteet ja kalusto 5 5 T Muut koneet, laitteet ja kalusto 7 5 T 156 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat ei poistoa ei poistoa Taide- ja arvoesineet ei poistoa ei poistoa Keskeneräiset työt ei poistoa ei poistoa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa ei poistoa Investointiohjelman hyväksymisen yhteydessä päätetään poikkeavista poistoajoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. 12. Tuottoihin ei sisälly olennaisia pakollisten varausten muutoksia. Kuluihin sisältyy pakollisen varauksen, potilasvahinkovakuutusvarauksen lisäys ,00. LIITETIETO 12 Konserni Kuntayhtymä Konserni Kuntayhtymä Pakollisten varausten muutokset Potilasvahinkovakuutusv , , , ,00 Muutokset tilikaudella , , , ,00 Potilasvahinkovakuutusvaraus , , , ,00 Pakolliset varaukset yht , , , , Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät: LIITETIETO 14 Satunnaiset tuotot Coronaria Hoitoketju Oy vahingonkorvaus ,00 Karjalan Tekstiili, sopimussakko ,00 Yhteensä , , Erittely poistoeron muutoksista: LIITETIETO 16 Konserni Kuntayhtymä Konserni Kuntayhtymä POISTOERON MUUTOKSET Poistoero , , , ,97 Poistoeron lisäys Poistoeron vähennys , ,00 Poistoero ,00 0,00 0, ,97

163 157 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot LIITETIETO Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti: Kainuun Sote-kuntayhtymä+Kainuun Työterveysliikelaitos Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Ennakko- Muut pitkävai- Ennakko- Kiinteäst maksut ja Aineettomat kutteiset maksut ja Maa- ja rakenteet ja Koneet ja keskeneräioikeudet menot kesk.er.h. Yhteensä vesialueet Rakennukset laitteet kalusto et hankkeet Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , , , , ,29 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , , , , ,13 Rahoitusosuudet tilikaudella , , , ,89 Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä 39529, , ,98 0, , , ,81 0,00 Tilikauden poisto , , , , , , ,67 Arvoalennukset ja niiden palautukset , , , ,54 Poistamaton hankintameno , , , , , , , , , ,32 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , , , , , ,32 Sijoitukset Kainuun Sote-kuntayhtymä+Kainuun Työterveysliikelaitos Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet Osakkeet omistusyhkuntayhtymä- Muut osakkeet Yhteensä Saamiset Yhteensä konserniyhtiöt yhteisöt osuudet ja osuudet muut yheteisöt Hankintameno , , , , , ,67 Lisäykset 2 500, , , ,02 Vähennykset , ,07 Siirrot erien välissä Hankintameno , , , , , , ,62 Arvonalentumiset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , , ,62

164 158 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt LIITETIETO Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin Kuntakonsernin osuus (1000 ) omistus- omistus- omasta vieraasta tilikauden osuus osuus pääomasta pääomasta voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Kainuun Työterveysliikelaitos Kajaani Yhdistelemättömät tytäryhteisöt Kainuunmeren 100 Työterveyshuolto Oy Kajaani Kuntayhtymät Oulu 10,575 10, Nordlab, Pohjois- Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä Oulu 10,575 10, Muut omistusyhteysyhteisöt Medi Tieto Oy Oulu 11,59 11, Tiedot vaihtuvien vastaavien saamisista: LIITETIETO Lyhtaikaiset saamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa Kainuun sote on jäsenenä Myyntisaamiset , ,72 Siirtosamiset 0, ,00 Yhteensä , , Siirtosaamisten olennaiset erät: LIITETIETO 24 Konserni Kuntayhtymä Konserni Kuntayhtymä SIIRTOSAAMISET OLENNAISET ERÄT Kela sairaankuljetuspalvelut , , , ,81 Oulun aluehallintovirasto, lääkäreiden koulutusk , , , ,44 Varhe Tp-tasaus , ,58 0,00 0,00 Kela, työpaikkaterveydenhuollonkorvaus , , , ,80 Posti Oy postimaksukoneen liikasuoritus , ,95 0,00 0,00 Puolangan kunta, kalliin hoidon tasaus , , , ,56 Kainuun soten kunnat, tukipalvelulaskutus , ,00 0,00 0,00 Työttömyysvakuutusrahsto, koulutuskorvaus , , , ,00 Työ Unelmatyöksi projekti 9-12/ , ,00 0,00 0,00 Matka-hanke , ,00 0,00 0,00 Nordlab, hyvityslasku palveluista 0,00 0, , ,00 Coronaria Hoitoketju korvaus 0,00 0, , ,00 Valtiokonttori/sotavammalain muk.korvaus , , , ,00 Kainuun Soten jäsenkunnat,2015 alij.saaminen 0,00 0, , ,08 Muut siirtosaamiset , , , ,09 Yhteensä , , , ,78

165 Kainuun soten arvopapereista on erittely seuraavassa. Sammon osakkeiden tasearvo on 0 euroa, koska ne on aikoinaan saatu ilmaisantina LIITETIETO Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet SAMPO OYJ: kpl Jälleenhankintahinta , ,00 Kirjanpitoarvo 0 0 Erotus , , Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 25. Erittely oman pääoman erien lisäyksistä ja vähennyksistä sekä siirroista näiden erien välillä tilikauden aikana: LIITETIETO 25 Konserni Kuntayhtymä Konserni Kuntayhtymä OMA PÄÄOMA Peruspääoma , , , ,48 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma , , , ,48 Muut omat rahastot , , , ,38 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella 0,00 0, , ,00 Muut omat rahastot , , , ,38 Edellisten tilikausien yli/alijäämä , , , ,95 Edellisten tilikausien yli/alijäämä , , , ,27 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,93 Oma pääoma yhteensä , , , ,13 PERUSPÄÄOMA Kunta Kainuun Sote %-osuus Työterveys- %-osuus Yhteensä %-osuus kuntayhtymä huolto Hyrynsalmi ,17 3, ,19 4, ,36 3,99 Kajaani ,28 47, ,17 49, ,45 47,58 Kuhmo ,90 10, ,74 12, ,64 10,93 Paltamo ,79 5, ,68 5, ,47 5,83 Puolanka ,30 4, ,30 4,41 Ristijärvi ,54 2, ,92 2, ,46 2,48 Sotkamo ,46 11, ,83 12, ,29 11,93 Suomussalmi ,66 12, ,85 13, ,51 12,85 Yhteensä , , ,48 100

166 27. Kainuun sote kuntayhtymän pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvia velkoja, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua tilivuoden päättymisestä. LIITETIETO Kainuun Osuuspankki (ARA) , ,00 Yhteensä , , Joukkovelkakirjalainat LIITETIETO 28 JOUKKOVELKAKIRJALAINAT Laina nro JVK-laina 2016/ korko 0,09% eräpäivä ,00 0,00 Joukkovelkakirjalainat yhteensä ,00 0, Pakolliset varaukset on selvitetty kohdassa Pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen erittely: LIITETIETO Lyhytaikaiset velat Velat kuntayhtymiltä, joissa Kainuun sote jäsenenä: Ostovelat , ,79 Yhteensä , , Siirtovelkojen olennaiset erät: LIITETIETO 33 Konserni Kuntayhtymä Konserni Kuntayhtymä SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT Kainuun Soten jäsenk.,peruspääoman koro , , , ,95 Kainuun Soten jäsenk.ylijäämän palautus , ,90 0,00 0,00 Lomapalkkavelka , , , ,61 Ammattijärjestöt , , , ,44 Palkka- ja henkilöstösivukulujen jaksotukse , , , ,98 Kunnallinen eläkelaitos, varhe- ja eläkep , , , ,82 Kunnallinen eläkelaitos, palkkaperusteinen , , , ,53 Pohjola, tapaturmavakuutukset , , , ,10 Pohjola, työttömyysvakuutukset , , , ,65 Potilasvakuutuskeskus , , , ,84 Valtiokonttori, perustoimeent. Palautus , , , ,89 Tukipalvelulaskutus jäsenkunnille , , , ,00 Puolangan kunta,ensih. palautus Puolangal , , , ,20 Marela Katteellisen myynnin oikaisu , ,76 0,00 0,00 Vammaispalvelujen ateriat Soten hall.päät 0,00 0, , ,63 Projektirahoituksen siirrot seuraavalle v:lle 6 598,80 0 0,00 0 Muut siirtovelat , , , ,12 Yhteensä , ,

167 PERUSPÄÄOMAN KOROT 2016 Kainuun Sote %- Korko Työterveys- % Korko Peruspääoma Korko Korko Kunta kuntayhtymä osuus (0,164+0,2)% huolto osuus (0,164+0,2) yhteensä yht.v.2016 yht.v.2015 Hyrynsalmi ,17 3, , ,19 4,03 42, , , ,94 Kajaani ,28 47, , ,17 49,47 515, , , ,64 Kuhmo ,90 10, , ,74 12,91 126, , , ,57 Paltamo ,79 5, , ,68 5,89 61, , , ,95 Puolanka ,30 4, , , ,3 2117, ,51 Ristijärvi ,54 2, , ,92 2,5 25, , , ,16 Sotkamo ,46 11, , ,83 12,59 131, , , ,72 Suomussalmi ,66 12, , ,85 13,32 138, , , , , , , , , , , Kainuun sote kuntayhtymän huollettavien varat ovat ,92 euroa. LIITETIETO Huolettavien varat Huolettavien varat , ,68 Yhteensä , ,68 Kainuun keskussairaalan sairaanhoitajien rahaston sijoitukset Opstock , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 38. Kainuun sote kuntayhtymän ja konsernin leasingvuokrasopimusten mukaiset vastuut: LEASING-VASTUIDEN yhteismäär Konserni Konserni Kuntayhtymä Kuntayhtymä Sote Seuraavalla tilikaudella maksetta , , , ,98 Myöhemmin maksettavat , , , ,30 Yhteensä , , , , Kainuun sote kuntayhtymällä on vammaispalvelulain mukainen vastuuvelan varaus Potilasvakuutuskeskukselle ,00 euroa. LIITETIETO 39 MUUT KUNTAYHTYMÄN ANTAMAT VASTUUSITOUMUKSET Konserni Konserni Kuntayhtymä Kuntayhtymä Sote Potilasvakuutuskeskus , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Kainuun sote kuntayhtymän ja konsernin taloudellisten sopimusvastuiden selvitys: LIITETIETO Konserni Konserni Kuntayhtymä Kuntayhtymä Kustannukset, joihin konserni on sitoutunut , , , ,00

168 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot 42. Kainuun sote kuntayhtymän henkilöstön lukumäärä tulosalueittain LIITETIETO Tulosalue Vakinainen Määräaik. Yhteensä Vakinainen Määräaik. Yhteensä Hallinto Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelut Terv. Ja sair.hoitopalvelut Vanhuspalvelut Ynpäristöterveydenhuolto Sote yhteensä Kainuun Työterveys -liikelaitos Sote ja liikelaitos yhteensä Tilikauden palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut ovat seuraavat: LIITETIETO 43, Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,84 Eläkekulut , ,17 Muut henkilösivukulut , ,37 Henkilöstökorvaukset , ,55 Henkilösivukulut yhteensä , ,54 Henkilöstökulut yhteensä , ,83 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomais , , , , Tilintarkastajan palkkiot LIITETIETO (BDO Audiator Oy) Lakisääteinen tilintarkastus , ,90 Tilintarkastajien lausunnot 3 461, ,60 Muut tilintarkastuspalkkiot YHTEENSÄ , ,50

169 163 4 LUETTELOT JA SELVITYKSET 4.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja säilytysmuoto v Säilytysmuoto Pääkirjanpito Päiväkirja sähköinen arkisto Pääkirja sähköinen arkisto Osakirjanpidot Palkkakirjanpito: - ansioerittely sähköinen arkisto - palkkalaskelmat sähköinen arkisto - vuosilistaus verottajalle sähköinen arkisto Ostoreskontra: - toimittajat, avoimet erät sähköinen arkisto Myyntireskontra: - asiakkaat, avoimet erät sähköinen arkisto Varastokirjanpitojärjestelmä: - inventaariluettelo sähköinen arkisto Käyttöomaisuus kirjanpito Tapahtumaluettelo sähköinen arkisto Poistotietoluettelo sähköinen arkisto Tilinpäätös Tase-erittelykirjat sidottu kirja

170 164 Ulkoisen laskennan tositelajit ja tositenumerosarjat TL Per. Tositelajin nimi Lähde TS Nro-sarja Huom! Käyttöomaisuushankin Kumppaniyhtiö AA AA nat FI-AA käytössä. ja myynnit AB AB Kirjanpitotosite FI-AA Kumppaniyhtiö käytössä. AF AF Poistokirjaukset FI-AA AN Käyttöom.kirj: netto AZ AZ Investointien purkaminen FI-AA Kumppaniyhtiö käytössä. BA BA Konekieliset tiliotetapahtumat FI-GL Kumppaniyhtiö käytössä. BC BC Epävarmat saamiset FI-AR BM Ostomaksut (automaattiset) FI-AP BS DG Hyvityslaskut FI DK DL DK DL Korkolasku Luottotappiot FI FI DR DT DV DZ DR DT DV DZ Tiliotetapahtumat muut Myyntilaskut, hyvityslaskut Asiakkaan tasaus (nollasuoritukset) Myyntisuoritukset (viitteelliset) Myyntisuoritukset (manuaaliset) FI-GL 7 DA DA Ennakkosuoritukset FI-AR 16 FI-AR FI-AR FI-AR FI-AR Kumppaniyhtiö käytössä. EU Euro-pyöristysero FI 2 EX AB Ulkoinen numero FI FS Tilinpäätöstositteet FI KA KA Toimittajatosite FI Kumppaniyhtiö käytössä KG Toimittajat - hyvitys FI KN Toimittajat - netto FI

171 165 KP KP Tilin ylläpito FI Ostolaskut/Rondo KR KR (ilman ostotilausta FI-AP 19 syötett.) KS KS Sisäisten laskujen FI-AP kuittaus (FI-AR) KT KT Toimittajan tasaus FI-AP 59 (nollamaksut) KZ KZ Toimittajat - maksu FI-AP 15 PA Palkkatositteet FI 25 PR Nimikkeen hinnanmuutos MM 48 RA RA Hyvitys nettosuor. FI 51 RC Korkolaskut FI-AR RN Lasku - netto Ostolaskut RE RE (ostotilaukseen MM 51 perustuvat) RV RV Myyntilaskut SD 0 SA SA Muistiotositteet FI-GL Kumppaniyhtiö käytössä. Kumppaniyhtiö käytössä. Kumppaniyhtiö käytössä Kumppaniyhtiö käytössä Kumppaniyhtiö käytössä. Kumppaniyhtiö käytössä. Kumppaniyhtiö käytössä. SB SB Muistiotositteet Sisäiset myyntilaskut FI-GL Kumppaniyhtiö käytössä SC SC Käteisalennusten kirjaus FI-GL Kumppaniyhtiö käytössä. SK SK Kassatositteet FI-GL 13 SL SL Konekielinen tiliote FI 23 SR SR Rondo muistiotosite Kumppaniyhtiö käytössä. Kumppaniyhtiö käytössä ST ST Pääkirjatilien tasaus FI-GL 39 SU SU Jälkikirjaustosite FI 1 UE Tiedonsiirto FI

172 166 WA Tavaranluovutus MM 49 WE Tavaran vastaanotto MM 50 WI Inventointitosite MM 49 WL Varastosta otto/toimitus SD WN Tavaranvast.otto netto 50 ZL DV Lindorf tilitykset 17 ZP ZP Maksukirjaus 20 ZR ZR Pankki-täsmäytys 20 ZS Maksu per shekki 5 ZV ZV Maksuselvitys 20 Liittymät: L1 L2 Liittymä Hammashuolto Liittymä terveydenhuolto FI-AR 90 FI-AR 90 L3 Liittymä työterveys FI-AR 90 L4 Liittymä Effica FI-AR 90 L5 Liittymä Hellevi FI-AR L6 Liittymä Komartek vesilaskutus FI-AR L7 Liittymä Komartek lämpölaskutus FI-AR 90 L8 Liittymä Mela FI-AR L9 Liittymä ProConsona sosiaalityö FI-GL

173 167 M1 M2 Liittymä kassajärjestelmä Liittymä kassajärjestelmä FI-GL 90 FI-AR 90 M3 Liittymä ProExellent FI-GL 90 M4 Liittymä Aquavesilaskutus FI-GL 90 M5 Excel-liittymä 90 M6 M7 Liittymä WebMarela Liittymä Pusatec ML ML-tilitys Taulukossa lähde tarkoittaa mysap:n osajärjestelmää, jossa tosite alun perin syntyy: SD = myynti, jakelu ja laskutus (Sales and Distribution) MM = materiaalihallinto, varastonhallinta ja osto (Materials Management) FI = ulkoinen laskenta (Financial Accounting) o FI-AP = ostoreskontra (Accounts Payable) o FI-AR = myyntireskontra (Accounts Receivable) o FI-GL = pääkirjanpito (General Ledger) o FI-AA = käyttöomaisuuskirjanpito (Asset Accounting) Myös liittymien kohdalla lähde on FI-GL, jos ko. tapahtumat siirretään suoraan mysap:n pääkirjanpitoon. MM-ostolaskujen tositelajia käytetään myös silloin, kun materiaalihallinnossa tehdään hyvityslasku tai alkuperäinen lasku peruutetaan. Vastaavasti ostoreskontran ostolaskun tositelajia käytetään ostoreskontrassa tapahtuvissa hyvityksissä ja peruutuksissa. SD-myyntilaskujen tositelajia käytetään myös silloin, kun myyntijärjestelmässä tehdään lisäveloitus, hyvityslasku tai alkuperäinen lasku peruutetaan. Vastaavasti myyntireskontran myyntilaskun tositelajia käytetään suoraan myyntireskontrassa tapahtuvissa hyvityksissä ja peruutuksissa. Kaikki ulkoisen laskennan tositenumerosarjat alkavat alusta vuosittain, paitsi myyntilaskut (RV), jonka tositenumerointi ei ala vuoden alusta uudelleen, vaan jatkuu (jos tositenumerona käytetään laskunumeroa). Korkolaskuille voidaan määritellä laskunumerosarja, kun ne tulostetaan mysap:sta. Korkolaskujen laskunumerosarja on jatkuva eli se ei ala alusta tilivuoden vaihtuessa.

174 168 Kuntien laskennallinen verorahoitus ja kuntien maksuosuus 2016 Lähde: verohallinto korjattu keskim. veroprosentilla MAKSUUNPANO N101 Tulovero 2007 Tulovero 2008 Tulovero 2009 Tulovero 2010 Tulovero 2011 Tulovero 2012 Tulovero 2013 Tulovero Tulovero Asukaslu mp. mp mp mp mp mp Korjattu Korjattu Kunta ku kasvu-% mp kasvu-% kasvu-% kasvu-% kasvu-% Vero-% Vero-% mp Vero-% tulovero mp Vero-% tulovero Hyrynsalmi , , , , , , , , , Kajaani , , , , , , , , , Kuhmo , , , , , , , , , Paltamo , , , , , , , , , Puolanka , , , , , , , , , Ristijärvi , , , , , , , , , Sotkamo , , , , , , , , , Suomussalmi , , , , , , , , , , , , , , , , , , Kiinteistövero 2015 (t-1) N202 Verohallinto laskettu keskimääräisellä veroprosentilla Rakentamat Asukaslu Voimalaitoks 2015 Yleishyödyll on rak.paikka 2015 Vero- Korjattu Kunta ku 2014 Yleinen Vero-% Vak.as.rak. Vero-% Muut as.rak. Vero-% et Vero-% Yhteisö Vero-% 2014 % Yhteensä kiint.vero Hyrynsalmi , , , ,40 0 0,40 0 0, Kajaani , , , , , , Kuhmo , , , , , , Paltamo , , , , ,20 0 0, Puolanka , , ,10 0 0,00 0 0,00 0 0, Ristijärvi , , , ,40 0 0, , Sotkamo , , , ,40 0 0,00 0 0, Suomussalmi , , , ,40 0 0,00 0 0, , , , , , , Yhteisövero 2015 (t-2) vuosi 2011 veronsaajien sivuilta: tilastot, maksuunpannut kuntien ja srk Kunta Asukaslu ku 2014 mp 2007 kasvu-% mp 2008 kasvu-% mp 2009 kasvu-% mp 2010 mp 2011 mp 2012 mp 2013 mp 2014 mp 2015 Hyrynsalmi , , , , , , , Kajaani , , , , , , , Kuhmo , , , , , , , Paltamo , , , , , , , Puolanka , , , , , , , Ristijärvi , , , , , , , Sotkamo , , , , , , , Suomussalmi , , , , , , , , , , , , , ,

175 169 Laskelma kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta vuosilta Laskelma kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2016 Lähde: Kuntaliit /Sanna Lehtonen/ sähköposti Kunta Asukas- Sos.- ja Kunnan Laskennallisten Lisä- Valtion- V Verotuloihin Kunnan Kunnan luku terv.toimen, omarahoitus- kustannusten ja osat osuuteen Järjestelmä- perustuva perus- perus esi- ja perus- osuus omarahoitus- tehtävät muutoksen valtion- palvelujen palvelujen opetuksen sekä (vos-% 25,52) osuuden vähenn. tasaus osuuden valtionosuus valtionosuus kirj. ja kultt.toimen erotus ja lisäykset tasaus vuonna 2016 vuonna 2015 laskennallinen 3 651,92 (=valtion osuus netto peruste euroa/asukas laskennallisiin euroa kustannuksiin) euroa euroa euroa euroa euroa euroa Kaikki kunnat Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Prosenttiosuus laskennallisesta perusteesta TALOUSARVIO Laskennallinen Sotelle ja loput: - 50 % asukasluvun perusteella ja - 50 % verorahoituksen perusteella (t-2) Maksuosuus kiinteä, joka jakautuu tulojen suhteessa Verotulot % 50 % Kunta Asukasluku = t-2 STM yhteensä Prosenttiosuus VERORAHOI- EURO-0SUUS SOTELLE /as 2016 Maksuosuuss uhde 2016 Kunta o Hyrynsalmi ,22 Hyrynsalmi ,04 Kajaani ,72 Kajaani ,21 Kuhmo ,60 Kuhmo ,97 Paltamo ,32 Paltamo ,08 Ristijärvi ,66 Puolanka ,97 Sotkamo ,90 Ristijärvi ,56 Suomussalmi ,59 Sotkamo , ,00 Suomussalm ,99 Ehdotettu maksuosuus, ta-2016 Laskennallinen Sotelle Loppuosa % / verorahoituksesta 26,48 % Kunnallisvero 2014, kiinteistövero 2015, yhteisövero % / asukasluku /as Kunnan % ,00

176

177 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL Kainuu Puh. vaihde S-posti 171