IF I CAN FIND A GOOD JOB AFTER GRADUATION, I MAY STAY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IF I CAN FIND A GOOD JOB AFTER GRADUATION, I MAY STAY"

Transkriptio

1 IF I CAN FIND A GOOD JOB AFTER GRADUATION, I MAY STAY Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen OCCASIONAL PAPER 2B 2003

2 If I can find a good job after graduation, I may stay Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen Taina Kinnunen OCCASIONAL PAPER 2b/2003 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs

3 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Julkaisusarjan ulkoasun suunnittelu M-L Muukka ISBN ISSN

4 Sisältö Esipuhe 7 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta ja päämäärät Tutkimusaineisto ja -menetelmät Kysely Haastattelut Käsitteelliset ja teoreettiset lähtökohdat Integraatio Yksilön akkulturaatio ja etninen identiteetti Globalisaatio ja kolmannet kulttuurit Taustatietoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista 2.1. Sukupuoli ja ikä Kansalaisuus ja äidinkieli Suomessa oleskeltu ja opiskeltu aika Perhesuhteet ja koulutustausta Opiskeluala, suoritettava tutkinto ja opiskelukieli Suomessa ulkomaalaiset suosivat tekniikkaa, luonnontieteitä sekä hallinnon ja kaupan alaa Enemmistö opiskeli englanniksi Suomeen muuttaminen 3.1. Suomeen muuttamisen syyt Suomessa opiskelun uskottiin vauhdittavan urakehitystä 27

5 Läheiset ihmissuhteet ja halu tutustua vieraaseen kulttuuriin olivat olleet joillekin tärkeitä Suomeen tulon syitä Lähes puolet oli tutustunut Suomeen aiemmin Suomeen asettuminen: asiointi viranomaisten ja opiskelijajärjestöjen kanssa Opiskeleminen Suomessa 4.1. Mitkä asiat olivat vaikuttaneet opiskelupaikan valintaan? Tyytyväisyys opiskeluympäristöön Kirjasto- ja tietokonepalveluita kiiteltiin eniten Opetukseen oltiin melko tyytyväisiä, mutta sen laadussa havaittiin myös puutteita Opinnot etenivät korkeakouluhenkilökunnan tyydyttävällä opastuksella Suomen ja ruotsin kielen opetus oli riittämätöntä Opintojen joustavuus, sosiaalinen ilmapiiri ja muut olosuhteet miellyttivät monia Sekava järjestelmä ja huono tiedonkulku harmittivat Vuorovaikutusongelmia suomalaisten opiskelijoiden kanssa Tyytyväisyys opiskelumaan valintaan ja opiskelua koskevat tulevaisuudensuunnitelmat Joka kolmas olisi opiskellut mieluummin muualla kuin Suomessa Opiskelun suunnitelmat ja motivaatio olivat muuttuneet kolmasosalla Valmius lukukausimaksuihin epäilytti Monet maisteriopiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat suunnittelivat jatko-opiskeluja Toimeentulo, asuminen ja työssäkäynti 5.1. Toimeentulon lähteet Valtaosa eli työansioillaan tai perheen tuella Arki oli usein selviytymiskamppailua Tyytyväisyys asumisolosuhteisiin 58

6 5.3. Työssäkäynti Kahdella kolmesta oli työkokemusta Suomesta Työpaikkavihjeitä oli saatu erityisesti tuttavilta Taitojen, persoonallisuuden ja koulutuksen uskottiin edistäneen työllistymistä Lähes puolet työssäkäyvistä oli saanut pätevyyttään vastaavaa työtä Suomen kielen taito ei taannut työpaikkaa tai työttömyyttä Ilmapiiri ja työn sisältö miellyttivät, palkka ei Arjen kanssakäyminen ja identiteettityö suomalaisessa kulttuuriympäristössä 6.1. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tavat Perhe kotimaassa ja ulkomaalaiset opiskelijat olivat tärkeimmät yhteisöt Kanssakäyminen keskittyi kotiin, korkeakoululle ja ulkona käymiseen Useimmat kaipasivat enemmän ystäviä Ulkomaalaisena Suomessa Uusi kulttuuriympäristö koettiin opettavaksi kokemukseksi Puolet koki tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti Kohtelu ulkopuolisena ja kieliero muistuttivat useimmiten ulkomaalaisuudesta Suomen myönteiset ja kielteiset puolet Toimiva yhteiskuntajärjestelmä ja suomalaisten rehellisyys viehättivät Suomalaisten sulkeutuneisuus ja juomakulttuuri eivät miellyttäneet Kotimaasta kaivattiin erityisesti sosiaalista läheisyyttä ja välittömyyttä Tulevaisuudensuunnitelmat Mitä vastaajat pitivät tärkeinä asioina elämässään? 97

7 7.2. Suomeen jäämisen ja maasta poislähtemisen ehdot Valtaosa jäisi Suomeen jos työllistyisi Joka viidennelle tulevaisuus oli täysin avoin Suomeen oltiin valmiita jäämään etenkin perhesyistä Suomesta haluttiin pois koti-ikävän tai ulkomaakokemuksen kartuttamisen takia Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan 8.1. Tutkimuksen tavoitteet Opiskelupaikka tai puoliso olivat houkutelleet maahan, jäämisen ratkaisi työ Opiskelut sujuivat pääsääntöisesti hyvin Suomalaiseen työelämään tutustuttiin opiskeluaikana, mutta tulevaisuuden mahdollisuudet epäilyttivät Suomalaiseen kulttuuriin sopeutuminen Kotona kolmannessa kulttuurissa? 111 Kirjallisuus 113 Liitteet 117 Loppuviitteet 130 6

8 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen Esipuhe Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen keskeisimpiä elementtejä on opiskelijoiden liikkuvuus. Yleensä liikkuvat opiskelijat mielletään vaihto-opiskelijoiksi, jotka suorittavat tiettyyn vaihto-ohjelmaan perustuen osan tutkinnostaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kokonaista korkeakoulututkintoa ulkomailla suorittavat ovat määrällisesti merkittävä osa kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta ja vähintään yhtä tärkeässä asemassa korkeakoulutuksen kansainvälistymisessä kuin vaihto-opiskelijatkin. Kansainvälistyminen opiskelijaliikkuvuuden muodossa integroitiin suomalaiseen korkeakoulupolitiikkaan 1980-luvun lopulla, joten 1990-lukua voisi kutsua kansainvälistymisen ensimmäiseksi vuosikymmeneksi. Koska painopiste oli vastavuoroisessa organisoidussa liikkuvuudessa, vuosikymmentä voi luonnehtia myös vaihto-opiskelun vuosikymmeneksi. Euroopan unionin vaihto-ohjelmat lippulaivana Sokrates/Erasmus, englanninkielinen koulutustarjonta ja kansainväliset opiskelijapalvelut loivat perustan opiskelijaliikkuvuuden nopealle kasvulle. Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden määrä nousi kymmenessä vuodessa muutamasta sadasta 6000:een ja Suomesta ulkomaille lähteneiden määrä lähes nollapisteestä 7000 opiskelijaan. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tutkimus on ollut toistaiseksi vähäistä ja keskittynyt lähinnä vaihto-opiskeluun. CIMOn toimesta on tutkittu ulkomaisten opiskelijoiden ja harjoittelijoiden Suomeen tulon motiiveja ja kokemuksia Suomessa olon ajalta. (Hietaluoma 2001, Garam 2001, Aalto et.al. 2002). Korkeakouluissa tehdyissä opinnäytetöissä on selvitetty muun muassa vaihtoon lähdön syitä, ulkomaanjakson antia henkilökohtaisena ja opiskelukokemuksena sekä vaihtoon osallistumisen esteitä. Tilastollisia tunnuslukuja lukuunottamatta tutkinto-opiskelusta ulkomailla tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia kiinnitti huomion kansainvälistymiskeskustelun valtavirrasta sivussa olleisiin kokonaista korkeakoulututkintoa suorittaviin ulkomaisiin opiskelijoihin. (Opetusministeriö 2001). Heitä on Suomessa hieman enemmän kuin vaihto-opiskelijoita, noin 7000, ja valtaosa on kotoisin Suomen naapurimaista Venäjältä, Ruotsista ja Virosta sekä Aasiasta Kiinasta. Mikä motivoi ulkomaisia opiskelijoita hakemaan korkeakoulututkintoa Suomesta, mikä painaa oman korkeakoulun valinnassa, miten ulkomaalaiset integroituvat suomalaiseen opiskeluympäristöön ja yhteiskuntaan? Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita opiskelumaassaan ovat myös ne 5000 suomalaista, jotka suorittavat tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa, pääosin Britanniassa, Ruotsissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Virossa. Mikä saa suomalaiset valisemaan opiskelua kotimaassa kalliimman vaihtoehdon, onko ulko- 7

9 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen mailla opiskelevilla valmiuksia palata tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen, mitkä ovat heidän käsityksensä ulkomailla opiskelun työmarkkina-arvosta? Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa ulkomaiset tutkinto-opiskelijat nähdään yhtenä potentiaalisena tulevaisuuden työmarkkinavarantona. Toteutuessaan tämä edellyttäisi, että suomalaiset korkeakoulut ja yhteiskunta koetaan tarpeeksi vetovoimaisiksi ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa. Mitkä ovat korkeakoulujen valmiudet ja mahdollisuudet vastaanottaa enenevissä määrin ulkomaisia tutkinto-opiskelijota, miten korkeakoulujen käsitykset vahvuuksistaan ja kehittämisen alueista suhteutuvat opiskelijoiden näkemyksiin ja kokemuksiin? Vastauksia näihin kysymyksiin etsitään CIMOn ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (OTUS) yhteistyönä valmistuneissa kolmessa tutkimuksessa, joissa yhteisenä nimittäjänä on tutkintoon johtava opiskelu ulkomailla. Erikoissuunnittelija Pirjo Aalto tarkastelee selvityksessään korkeakoulujen ulkomaista tutkinto-opiskelua koskevia politiikkoja ja käytäntöjä. FT Taina Kinnusen tutkimuksen aiheena on ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen ja suomalaiseen korkeakouluyhteisöön. Tutkija Irma Garam tarkastelee suomalaisten tutkinto-opiskelua ulkomaisissa korkeakouluissa koulutusuran valinnan sekä koulutuksen työmarkkinarelevanssin näkökulmasta. Tekijät esittävät parhaat kiitoksensa opetusministeriölle ja Kansaneläkelaitoksen opintotutkikeskukselle hankkeelle osoitetusta tuesta. Kiitämme tutkimushankkeiden tukiryhmiin kuuluneita opetushallinnon, työhallinnon, korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen edustajia kiinnostuksesta ja kannustavasta palautteesta projektin edetessä. Kyselyihin vastanneille korkeakoulujen edustajille sekä suomalaisille ja ulkomaisille opiskelijoille esitämme lämpimät kiitokset aktiivisesta osallistumisesta. Osoitamme parhaat kiitoksemme Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle, joka antoi Otuksen tutkimuksen käyttöön oman vastaavan tutkimuksensa aineiston (Kulsoom, Ally 2002: Making a New Life. A Study of Foreign Degree Students in the University of Helsinki). Tekijät toivovat, että ulkomaista tutkinto-opiskelua kohtaan herännyt kiinnostus säilyy ja keskustelu aiheesta jatkuu edelleen. 8

10 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta ja päämäärät Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroitumista maahan. Mielenkiinnon kohteena on, millaisia kokemuksia opiskelijoilla on opiskelusta ja elämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kokemuksia selviteltiin kyselyllä, joka lähetettiin eri puolilla maata ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeleville ulkomaalaisille, ja joitakin henkilöitä myös haastateltiin. Tavoitteena oli saada tietoa erityisesti opetuksen laadusta, opiskelijoiden toimeentulosta, sosiaalisesta elämästä uudessa kulttuuriympäristössä sekä Suomea koskevista tulevaisuudensuunnitelmista. Toistaiseksi ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista tiedetään melko vähän, vaikka heitä käsitteleviä, lähinnä opinnäytteiden muodossa ilmestyneitä tutkimuksia on ilmestynyt jonkin verran. Vaihto-opiskelijoiden ja työharjoittelijoiden tutkimus on niin ikään ollut melko vähäistä. 1 Korkeakoulutetut maahanmuuttajat nousevat kuitenkin julkisessa keskustelussa esiin erityisesti pohdittaessa toimenpiteitä Suomea uhkaavan työvoimapulan varalta. Tämä tutkimus osallistuu keskusteluun tuomalla esiin, millaisiin ongelmiin ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat tyypillisesti törmäävät maahan tullessaan ja maassa asuessaan. Samalla tutkimus valottaa, millaisia vahvuuksia ulkomaalaiset löytävät suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä ja yhteiskunnasta. Käsillä oleva tutkimus nivoutuu yhteen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) toimesta vuonna 2002 tehdyn laajamittaisen kyselyn (Ally 2002) kanssa. HYY:n tutkimus kohdentui Helsingin yliopistossa opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkinto-opiskelijoihin, joten kyseinen yliopisto on rajattu tämän tutkimuksen kyselyaineiston ulkopuolelle. Tuloksia kuitenkin verrataan kautta koko tutkimuksen. Sen sijaan lähes kaikki muut (yhteensä 40) Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat aineistossa mukana. Kyselyyn vastanneita on kaikkiaan 873, jotka edustavat 95 eri kansalaisuutta. Joukkoon kuuluvat niin peruskuin jatkotutkinto-opiskelijat. Yliopistojen osalta mukana ovat siis kandidaatin-, maisterin-, lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon tähtäävät opiskelijat. Tutkimuksen tavoitteena on ensiksikin tuoda esiin ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita koskevia oleellisia taustatietoja, kuten mistä opiskelijat ovat lähtöisin, millaisia opintoja heillä on takanaan, mitä he opiskelevat Suomessa ja kuinka kauan he ovat maassa asuneet. Näitä asioita käsitellään luvussa 2. Seuraavassa luvussa (3) selvitellään opiskelijoiden aiempia kokemuksia Suomesta, Suomeen muuttamisen syitä sekä kokemuksia suomalaisista viranomaisista maahan asetuttaessa. Luvussa 4 keskitytään tutkittavien opiskeluun. Siinä käydään läpi opiskelupaikan valintaan johtaneet syyt, tyytyväisyys opiskeluympäristöön sekä opiskelua koskevat tulevaisuudensuunnitelmat. Luku 5 käsittelee opiskelijoiden toimeentuloa ja asumista. Keskeisen huomion kohteena ovat 9

11 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen opiskelijoiden kokemukset työelämästä: miten he olivat hakeneet töitä, mistä he olivat kuulleet työpaikoista ja millaisiin paikkoihin he olivat työllistyneet. Luvussa 6 edetään tarkastelemaan tutkittavien sosiaalista elämää ja kulttuurista identiteettiä. Tässä yhteydessä tuodaan esiin, millaista ulkomaalaisten arkielämä on myös korkeakoulun ulkopuolella ja miten heidän kulttuurinen taustansa kohtaa suomalaisen ympäristön. Luvussa 7 luodaan katsaus opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmiin Suomeen jäämisen ja maasta pois muuttamisen näkökulmista. Lopuksi luvussa 8 tarkastellaan yhteenvetona ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Aivan aluksi esitellään tutkimusaineisto ja selvennetään tutkimuksessa käytettyjä keskeisiä teoreettisia käsitteitä Tutkimusaineisto ja -menetelmät Kysely Syksyllä 2002 lähetettiin kyselykaavake (liite 1) noin puolelle suomalaisissa korkeakouluissa opis- kelevista ulkomaalaisista, joihin kuuluivat sekä ammattikorkeakouluopiskelijat että yliopistoissa joko perus- tai jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat. Tätä varten korkeakouluilta pyydettiin aakkosjärjestyksessä joka toisen ulkomaalaisen opiskelijan posti- ja sähköpostiyhteystiedot, jotta mahdollisimman moni innostuisi vastaamaan kyselyyn jommassakummassa muodossa. Valtaosa korkeakouluista toimi näin, mutta osa korkeakouluista välitti vain sellaisten opiskelijoiden tiedot, jotka eivät erikseen olleet kieltäneet yhteistietojensa luovuttamista. Jotkut korkeakoulut puolestaan luovuttivat pelkästään postiosoitetiedot. Näin syntynyttä vajetta täydennettiin suuremmilla otoksilla muutamista muista korkeakouluista pyrkien 50 %:n kattavuuteen koko maan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista. Ulkomaalaisuuden kriteerinä pidettiin virallista kansalaisuutta. Otoksesta karsiutui kuitenkin pois joukko opiskelijoita, joilla oli jonkin toisen valtion kansalaisuus, mutta jotka kokivat olevansa suomalaisia. Osa tällaisista henkilöistä ilmoitti itse jättäytyvänsä tutkimuksen ulkopuolelle ja osa todennäköisesti vain jätti vastaamatta kyselyyn. Suurimmalle osalle tutkimusjoukosta lähetettiin kyselykaavake sekä postitse että sähköisessä Taulukko 1: Kyselyn otos Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kokonaismäärä Yliopistot Ammattikorkeakoulut Tuntematon Yhteensä Lähetetty yhteensä Otos (kyselykaavake postitse) Otos (kyselykaavake sähköpostitse) Palautuneet: postiosoite tuntematon Palautuneet: s-postiosoite virheellinen N. 50 Palautuneet: eivät kuulu tutkimusjoukkoon 10 Lopullinen otos N Vastanneet postitse Vastanneet sähköpostitse Vastanneet yhteensä Vastausprosentti N. 35% 10

12 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen muodossa. Lopulliseksi otokseksi tuli tuntemattoman osoitteen vuoksi palautuneiden ja epäkelpojen tapausten karsimisen jälkeen 2511 henkilöä, joista 873 vastasi. Vastanneiden osuus oli täten 35 %. Tarkempi erittely otoksesta näkyy taulukosta 1. Sähköinen kyselykaavake laadittiin pelkästään englanninkieliseksi, mutta paperiversiossa vastaaja saattoi valita englannin- ja suomenkielisen kaavakkeen välillä. Vastauskielenä suosittiin englantia, sillä neljä viidestä vastauksesta oli englanninkielisiä. Vastaajista reilut puolet (53,4 %) mainitsi opiskelevansa yliopistossa ja loput (46 %) ammattikorkeakouluissa. Vastaamisaktiivisuudessa ei ollut eroa korkeakoulutyypeittäin. Kyselykaavakkeessa käytettiin sekä jäsenneltyjä kysymyksiä että avokysymyksiä, joita oli yhteen- Taulukko 2: Kyselyyn vastanneiden lukumäärä yliopistoittain Yliopisto Kyselyyn vastanneita % yliopistoissa opiskelevista vastaajista Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita v Korkeakoulun ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus kaikista ulkomaalaisista yo-opiskelijoista v Turun yo 33 7, ,6 Åbo Akademi 69 14, ,7 Tampereen yo 23 4, ,6 Jyväskylän yo 37 8, ,4 Oulun yo 48 10, ,6 Vaasan yo 7 1,5 64 1,6 Kuopion yo 10 2,2 86 2,1 Joensuun yo 44 9, ,6 Lapin yo 5 1,1 27 0,7 Lappeenrannan TKK 27 5,8 48 1,2 TampereenTKK 30 6, ,1 Teknillinen korkeakoulu (Otaniemi) 85 18, ,1 Helsingin kauppakorkeakoulu 6 1,3 71 1,7 Svenska handelshögskolan 3, ,6 Turun kauppakorkeakoulu 6 1,3 16 0,4 Kuvataideakatemia 1,2 30 0,7 Sibelius-akatemia 10 2, ,3 Taideteollinen korkeakoulu 20 4,3 79 1,9 Teatterikorkeakoulu 1,2 6 0,1 Helsingin yo ,7 Yhteensä

13 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen sä 57 ja ne jakautuivat seuraavien pääaiheiden mukaan a) vastaajan taustatiedot, b) kielitaidot, c) Suomeen muuttaminen, d) opiskeleminen, toimeentulo ja työskenteleminen, e) sosiaalinen ja kulttuurinen integraatio sekä f) tulevaisuudensuunnitelmat (ks. liite 1). Saadut vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Tutkimuksessa käytetään suoria lainauksia kyselyaineistosta sellaisinaan, joten mahdollisia kielioppivirheitä ei ole millään tavalla korjattu. Englanninkielisten vastausten suomennoksissa on luonnollisesti pyritty kääntämään lausuntojen keskeinen sisältö. Englanninkieliset vastaukset löytyvät alkuperäisessä muodossaan teoksen lop- Taulukko 3: Kyselyyn vastanneiden lukumäärä ammattikorkeakouluittain Ammattikorkeakoulu Kyselyyn vastanneita % AMK:ssa opiskelevista vastaajista Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita v Korkeakoulun ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus kaikista ulkomaalaisista amk-opiskelijoista v Arcada 46 11, ,1 Evtek 24 6, ,6 Laurea 54 13, ,0 Haaga instituutin amk 12 3, ,7 Helia 32 7, ,5 Stadia 12 3, ,0 Hämeen amk 16 4,0 70 2,5 Jyväskylän amk 11 2, ,0 Kajaanin amk 5 1,2 17 0,6 Lahden amk 10 2,5 66 2,3 Mikkelin amk 6 1, ,0 Oulun amk 29 7,2 70 2,5 Pirkanmaan amk 6 1,5 51 1,8 Pohjois-Karjalan amk 5 1,2 41 1,5 Pohjois-Savon amk 41 10, ,9 Rovaniemen amk 3,7 13 0,5 Satakunnan amk 13 3, ,8 Seinäjoen amk 3,7 31 1,1 Tampereen amk 8 2,0 90 3,2 Turun amk 38 9, ,3 Vaasan amk 29 7, ,4 Muut ,7 Yhteensä

14 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen puviitteistä. Lainausten lähdetiedoissa mainitaan yleensä vastaajan ikä, koulutusala ja kansalaisuus. Paikoin ilmoitetaan muita tietoja käsiteltävän asiayhteyden mukaan. Joissain tapauksissa jokin tiedoista on jätetty pois vastaajan anonymiteetin varmistamiseksi ja joissain tapauksissa vastaajan antamat tiedot ovat olleet puutteelliset. Vastausten jakautuminen korkeakouluittain sekä osuus kaikista vastauksista näkyy taulukoista 2 ja 3. Kyseisistä taulukoista ilmenee myös, paljonko kussakin korkeakoulussa oli kaikkiaan ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita vuoden 2001 tilastotietojen mukaan. Yliopistoista vastausprosentit olivat erityisen korkeita Åbo Akademissa, Teknillisessä korkeakoulussa (Otaniemi), Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa, Taideteollisessa korkeakoulussa sekä Oulun ja Joensuun yliopistoissa. Ammattikorkeakouluista kyselyyn osallistuminen oli keskimääräistä aktiivisempaa Arcadassa, Laureassa sekä Oulun, Turun ja Pohjois-Savon ammattikorkeakouluissa Haastattelut Kyselyn lisäksi tutkimusaineistoon sisältyy kuudentoista henkilön haastattelut, jotka tehtiin vuoden 2002 kesällä ja syksyllä. Haastateltavat pyrittiin valitsemaan siten, että heissä olisi edustettuina erilaisia koulutusaloja, kansalaisuuksia, perus- ja jatko-tutkinto-opiskelijoita sekä eri puolilla maata sijaitsevia korkeakouluja. Tässä onnistuttiin kohtalaisesti. Haastateltavien määrä oli kuitenkin melko pieni ja haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joten aineiston analyysilla ei luonnollisesti ylletä, eikä edes pyritä samantyyppisiin empiirisiin yleistyksiin kuin kyselyaineistolla. Kvalitatiivisen aineiston kohdalla yleistäminen on pikemminkin tutkittavan ilmiön tekemistä ymmärrettäväksi, jolloin yksittäistapaukset kertovat aina myös aineistoa laajemmista ilmiöistä. Parhaimmillaan kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen aineisto täydentävät toisiaan valottaen tutkittavaa ilmiötä eri puolilta. (esim. Alasuutari 1994.) Osa haastateltavista saatiin tutkimukseen mukaan tutkijan henkilökohtaisten yliopistosuhteiden kautta. Suurimpaan osaan yhteys saatiin kuitenkin kyselyn osoitetietojen tiedustelemisen yhteydessä, jolloin esimerkiksi opiskelijarekisterien ylläpitäjät tai ulkomaalaisten opiskelijoiden yhteyshenkilöt välittivät vapaaehtoisten haastateltavien yhteystiedot. Kyselyvastausten mukana useat opiskelijat myös välittivät yhteystietonsa ja ilmoittivat halukkuutensa mahdolliseen haastatteluun, mitä ei tutkimuksen resurssien vuoksi valitettavasti voitu hyödyntää. Haastattelut tehtiin yleensä julkisissa tiloissa, kuten yliopistolla tai kahvilassa, mutta muutama haastattelu tehtiin myös haastateltavien kotona. Kolme haastatteluista tehtiin ryhmähaastatteluina, joissa oli yhtä aikaa mukana kaksi haastateltavaa. Haastattelut kestivät keskimäärin puolitoista tuntia ja ne nauhoitettiin. Osa haastatteluista pyrittiin purkamaan sanasta sanaan, mutta osa purettiin aihekohtaisesti. Kysely- ja haastatteluaineisto luovutettiin Tampereen yliopiston hallinnoimaan yhteiskuntatieteelliseen arkistoon (FSD). Seuraavassa esittelen haastateltavat siten, että heidän varsinainen opiskelupaikkansa eli tietty korkeakoulu ei tule esiin henkilöllisyyden suojaamisen varmistamiseksi. Haastateltaviin viitataan jatkossa luetteloissa käytetyillä koodeilla. H1: 31-vuotias venäläinen mies, joka opiskeli tietotekniikkaa ammattikorkeakoulussa. Oli opiskellut Venäjällä yliopistossa insinööriksi. Aikoi valmistumisen jälkeen jäädä perheineen Suomeen ja oli haastattelun aikoihin työllistynyt suomalaiseen yritykseen. H2: Venäläinen nainen, joka opiskeli liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Työskenteli ennen Suomeen tuloa ammattitaiteilijana Venäjällä. Aikoi valmistumisen jälkeen jäädä perheineen Suomeen. H3: 25-vuotias saksalainen mies, joka opiskeli tietotekniikkaa maisterin tutkintoa varten. Oli tullut Suomeen alun perin vaihtoon ja jäänyt sen jälkeen tutkinto-opiskelijaksi. Haluaisi valmistumisen jälkeen työskennellä Suomen ja Saksan väliseen kauppaan erikoistuneessa suuryrityksessä ja asuisi mielellään molemmissa maissa. 13

15 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen H4: 25-vuotias ranskalainen mies, joka teki teknillisen alan väitöskirjaa. Oli opiskellut alaa Ranskassa ja tuli Suomeen ensin vaihto-opiskelijaksi. Suoritti kuitenkin maisterintutkinnon maassa ja jäi tekemään myös väitöskirjaa professorin tarjottua jatko-opiskelupaikkaa. Oli valmistumisensa jälkeen valmis lähtemään kiinnostavien työtarjousten perässä pois Suomesta. H5: 26-vuotias kiinalainen nainen, joka opiskeli tietotekniikkaa yliopistossa maisterin tutkintoa varten. Oli ennen Suomeen tuloa opiskellut Pekingissä neljä vuotta yliopistossa ja saapui Suomeen aluksi vaihto-opiskelijaksi, minkä jälkeen jäi tutkinto-opiskelijaksi. Jäisi valmistumisensa jälkeen mielellään Suomeen tai johonkin englanninkieliseen maahan hankkiakseen työkokemusta ennen paluuta Kiinaan. H6: 32-vuotias kiinalainen mies, joka opiskeli teknillisiä aineita yliopistossa maisterin tutkintoa varten. Oli opiskellut luonnontieteitä kiinalaisessa yliopistossa neljä vuotta ennen Suomeen tuloa. Halusi palata Kiinaan heti valmistumisen jälkeen. H7: 27-vuotias iranilainen mies, joka teki väitöskirjaa tietotekniikan alalta. Oli opiskellut aiemmin Iranissa ja Puolassa, minkä jälkeen saapui Suomeen. Voisi jäädä opiskelun jälkeen Suomeen jos sopiva työpaikka avautuisi. H8: 28-vuotias kiinalainen nainen, joka teki tietotekniikan alaan kuuluvaa väitöskirjaa. Oli opiskellut Kiinassa ja Englannissa ennen Suomeen tuloa. Ei tiennyt, mihin aikoi asettua valmistumisensa jälkeen. H9: 30-vuotias yhdysvaltalainen mies, joka opiskeli tietotekniikkaa ammattikorkeakoulussa. Oli perheineen toistaiseksi jäämässä Suomeen valmistumisensa jälkeen. H10: 30-vuotias hongkongilainen mies, joka opiskeli sosiaalipsykologiaa maisterin tutkintoa varten. Oli suorittanut kotimaassaan tutkinnon luonnontieteissä ja aikoi valmistumisensa jälkeen muuttaa suomalaisen puolisonsa kanssa pois Suomesta. H11: 25-vuotias kenialainen nainen, joka opiskeli englantilaista filologiaa. Ei ollut varma, mitä tekee valmistumisensa jälkeen. H12: 28-vuotias kenialainen nainen, joka opiskeli kaupan ja hallinnon alaa ammattikorkeakoulussa. Oli suorittanut hotellijohdon tutkinnon kotimaassaan. Oli muuttamassa valmistumisensa jälkeen Britanniaan suorittamaan maisterin- ja mahdollisesti myös tohtorintutkinnon. H13: 32-vuotias venäläinen nainen, joka opiskeli humanistisia tieteitä maisterin tutkintoa varten. Oli opiskellut kotimaassaan humanistisia tieteitä. Oli muuttanut Suomeen inkeriläisen paluumuuttajamiehensä kanssa ja aikoi jäädä Suomeen. H14: 29-vuotias venäläinen mies, joka opiskeli humanistisia tieteitä aloitellen jatkotutkintoa. Inkeriläinen paluumuuttaja, joka aikoi jäädä puolisonsa kanssa Suomeen. H15: 27-vuotias espanjalainen mies, joka teki luonnontieteiden alaan kuuluvaa väitöskirjaa. Suhtautui tulevaisuuteensa avoimesti, mikä tarkoitti, että hän oli valmis lähtemään virolaisen vaimonsa kanssa periaatteessa minne tahansa Eurooppaan valmistumisensa jälkeen. H16: 31-vuotias tansanialainen mies, joka opiskeli tietotekniikkaa yliopistossa. Oli suorittanut aiemmin kaupan ja hallinnon alan tutkinnon kotimaassaan. Valmistui tutkimuksen aikana ja muutti takaisin kotimaahansa Käsitteelliset ja teoreettiset lähtökohdat Integraatio Latinasta peräisin oleva sana integraatio tarkoittaa eheyttämistä ja integroituminen eheytymistä, 14

16 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen erilaisten ainesten sulautumista tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Erityisesti perinteisessä maahanmuuttotutkimuksessa integraatiota on yleensä tarkasteltu arvioimalla, miten maahan muuttava yksilö tai etninen ryhmä vähemmistökulttuurina on integroitunut eli sopeutunut vastaanottavaan kulttuuriin tai valtakulttuuriin. Huomio on kohdistunut myös siihen, millaisia muutoksia vastaanottavassa kulttuurissa tapahtuu muuttoliikkeen seurauksena. Arvolataukseltaan integraatio on myönteinen käsite: integraatiota pidetään toivottuna ilmiönä toisin kuin esimerkiksi tilannetta, jossa maahanmuuttaja syrjäytyy, sulautuu täydellisesti valtakulttuuriin tai eristäytyy. Integroituminen viittaa keskellä olemiseen, yhteiskunnan oleellisiin toimintoihin osallistumiseen. Integroitunut yksilö kokee samalla jatkuvuuden ja eheyden tunnetta suhteessa aiempiin elämänkokemuksiinsa ja etniseen/kulttuuriseen identiteettiin, vaikka omaksuu uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja uudessa kulttuuriympäristössä. (Vrt. Forsander 2001.) Tässä tutkimuksessa tutkimusongelmana on, miten ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja integraatiota pidetään toivottuna tilana. Korkeakouluinstituution osalta tutkimuksen vastaanottava kulttuuri rajautuu melko selkeästi: korkeakoulujärjestelmä on valtiollinen instituutio, joka noudattaa tiettyjä virallistettuja käytäntöjä kaikissa yksiköissään siitäkin huolimatta, että yksittäiset korkeakoulut toki muodostavat omat mikrokulttuurinsa (ks. Hannerz 1992, 77). Käsitteen kulttuuri määrittelen lyhyesti yhteisöllisesti jaettujen tapojen, uskomusten ja merkitysten kokonaisuudeksi, jonka ihmiset ovat toisaalta oppineet ja jota he toisaalta luovat uudelleen koko ajan (vrt. Fay 1996, 55; Hannerz 1992, 3-4; Sarmela 1984, 12-13). Korkeakoulujen käytäntöjä kehystää tietty valtiollisen tason lainsäädäntö ja sen tehtävänä on hoitaa yhteiskunnassa määrättyä funktiota: koulutus- ja tutkimustoimintaa. CIMOn tekemässä tutkimuksessa (Aalto 2003) tuodaan esiin, millainen tämä yleinen käytäntö on kansainvälistymisen osalta ja millaisia mikrokulttuurisia kansainvälistymisstrategioita korkeakouluissa mahdollisesti esiintyy. Tutkimus valottaa sitä, millainen muutos vastaanottavassa kulttuurissa on tapahtunut, ja tapahtuu parhaillaan, laajemman kulttuurimuutoksen eli globalisaation ja siihen sisältyvän Suomen kansainvälistymisen myötä. Yksi tärkeä osa tätä kulttuurimuutosta on ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän voimakas kasvu viime vuosina suomalaisissa korkeakouluissa. Integroituva kulttuuri eli ulkomaalaiset opiskelijat sen sijaan ovat heterogeenisempi ryhmä. Kaikkien heidän opiskeluaan toki säätelevät monet kansainväliset, kansalliset ja korkeakoulukohtaiset lait ja politiikat, mutta itse opiskelijoiden heterogeenista joukkoa ei voi perinteiseen tapaan ymmärtää tutkimuksen valmiiksi annettuna vähemmistökulttuurina. Pikemminkin tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset uskomukset, asenteet, normit ja arvot ovat yleisiä ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa. Empiirinen yleistäminen sisältää samalla kiinnostuksen eroihin, jotka ovat sidoksissa esimerkiksi etniseen alkuperään, sukupuoleen ja koulutusalaan. Jonkin kansalaisuusryhmän edustajat voivat esimerkiksi kokea tyypillisesti tietynlaisia vaikeuksia maahan asettuessaan tai jonkun koulutusalan opiskelijat arvostavat tyypillisesti tiettyä työhön liittyvää asiaa. Osittain vastaajien tyypittäminen tapahtuu kyselykaavakkeen strukturoitujen kysymysten mukaan: annettuihin vaihtoehtoihin kertyneet vastaukset erottelevat vastaajien perustyypit. Tämän lisäksi osaa tutkimustuloksista voi nimittää hyvin aineistolähtöisiksi, sillä tyypittely tapahtuu kyselyn avovastausten ja haastatteluaineiston pohjalta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ajatukset ja kokemukset kertovat yhtä paljon suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista kuin itse ulkomaalaisista opiskelijoista, mikä on tietysti myös toivottavaa. Onhan tutkimuksen tavoitteena kartoittaa niitä etuja ja ongelmia, joita korkeakoulujärjestelmän kansainvälistymiseen sisältyy. Näiden kysymysten selvittämiseksi on välttämätöntä pohtia yksilö- ja ryhmäidentiteetin muotoutumista yhtäältä 15

17 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen etnisen alkuperän ja akkulturaation, toisaalta kulttuurin globaalistumisen pohjalta, joita käsitellään seuraavaksi Yksilön akkulturaatio ja etninen identiteetti Integraatio on oikeastaan vain yksi mahdollinen seuraus akkulturaatiosta eli kulttuurien kohtaamisesta johtuvista muutoksista kohtaamisen eri osapuolissa. Akkulturaatiotutkimuksessa kiinnitetään huomio akkulturaatioon prosessina, jossa ihmisen tai yhteisön uskomuksissa, tunteissa, asenteissa, arvoissa, käyttäytymisessä ja samastumisessa tapahtuu muutoksia uudessa elinympäristössä (Forsander 2001, 37; Liebkind 2000, 21). Sanatarkasti ottaen tämän tutkimuksen tutkimusongelmaan sisältyy jo tietty oletus tutkimuksen lopputuloksesta: ulkomaalaiset opiskelijat ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan sen sijaan että he olisivat vaikkapa syrjäytyneet, eristäytyneet tai marginalisoituneet. Integraation oletus on perusteltu sen vuoksi, että kyseessä on suomalaisessa yhteiskunnassa aktiivisesti toimiva ryhmä. Korkeakoulussa opiskelevasta yksilöstä tuskin voi puhua eristäytyneenä tai marginalisoituneena yksilönä. Sen sijaan sulautuminen (assimiloituminen) kuvasi jo aineiston keruuvaiheessa joidenkin yksilöiden akkulturaation tulosta. Kyselyn postitusvaiheessa sain monia kiukkuisia yhteydenottoja henkilöiltä, jotka olivat asuneet Suomessa vuosia ja kokivat omien sanojensa mukaan itsensä täysin suomalaisiksi ei-suomalaisesta etnisestä taustasta ja ulkomaan kansalaisuudesta huolimatta. Jotkut heistä ilmaisivat loukkaantuvansa tultuaan luokitelluiksi ulkopuolisiksi. Vastaajissa oli myös niitä, jotka ilmoittivat neutraaliin sävyyn olevansa etniseltä taustaltaan suomalaisia, mutta asuneensa pitkään ulkomailla ja saaneensa sen takia ulkomaan kansalaisuuden. He eivät kokeneet olevansa tarpeeksi ulkomaalaisia osallistuakseen tutkimukseen. Heidän kohdallaan tuskin on kyse syrjäytymisestä, vaan monietnisestä identiteetistä tai kiinnittymisestä kolmanteen kulttuuriin, mitä käsitellään tuonnempana. Yksilöiden akkulturaation tutkimuksessa puhutaan yleensä psykologisen akkulturaation (Berry 1990) tutkimisesta ja subjektiivisesta etnisestä identiteetistä. Lähtökohtana on, että uuteen maahan asettuminen merkitsee yksilölle etnisen identiteetin aktiivista ja tietoista työstämistä, tietynlaista kulttuurisokkia etnisessä identiteetissä. Tutkijan tehtävänä on tällöin selvittää, miten tutkittavat itse määrittelevät etnisyytensä ja sen muutokset uudessa kulttuuriympäristössä. (Hautaniemi 2001, ) Tässä tutkimuksessa huomio kohdentuu ensisijaisesti yksilötason akkulturaatioon ja subjektiiviseen etniseen identiteettiin. Tutkin, millaisen kulttuurimuutoksen ulkomaalainen opiskelija kokee asettuessaan Suomeen opiskelemaan. Psykologisen akkulturaation sijaan puhun kuitenkin yksinkertaisesti opiskelijoiden identiteettikokemuksista arjessa, millä viittaan jokapäiväiseen elämismaailmaan. Elämismaailma on käsitteenä peräisin fenomenologisesta filosofiasta (mm. Maurice Merleau-Ponty 1962). Kulttuurintutkimuksen kielenkäytössä elämismaailmasta puhutaan korostettaessa kulttuurin realisoitumista viime kädessä ruumiillisessa olemisessa ja käytännöissä. Kulttuuri ja identiteetti eivät ole abstraktioita, vaan konkretisoituvat yksilöiden kokemuksissa, eleissä ja teoissa jokapäiväisessä elämässä. (Esim. Csordas 1994; Hastrup 1995, ) Ulkomaalaisten opiskelijoiden kokemuksia jäsentää tunne johonkin etniseen tai kulttuuriseen yhteisöön kiinnittymisestä, ja tuo identiteettiaines joutuu Suomeen asetuttaessa aktiivisen työstämisen kohteeksi. Etnisestä identiteetistä tulee korostetusti koettu ja tiedostettu identiteetin osa. Kyselykaavakkeessa sekä haastatteluissa selvitän etnisyyden kokemuksia esimerkiksi kysymällä, millaisissa arjen tilanteissa tutkittava tulee tietoiseksi omasta kulttuurisesta taustastaan, millaiset piirteet suomalaisessa korkeakoulussa ja muussa sosiokulttuurisessa ympäristössä ovat yllättäneet ja mitkä asiat ovat helpottaneet tai vaikeuttaneet Suomeen sopeutumista. Etninen identiteetti aktualisoituu juuri kulttuurisokin yhteydessä, olipa tuo sokki sitten myönteinen, kielteinen tai neutraali. Kulttuurisokkia seuraa jonkin astei- 16

18 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen nen akkulturaatio eli muutos yksilön arvoissa, uskomuksissa, asenteissa, käyttäytymistavoissa ja tunteissa. Integraatio- ja akkulturaatiotutkimuksen sisäänrakennettua asennetta voisi kuvata akkulturaation hallitsemiseen pyrkiväksi sopeuttamisasenteeksi, mikä vastaa monissa länsivaltioissa ainakin virallisesti omaksuttua vähemmistöpolitiikkaa. Yhtäältä maahanmuuttajilta edellytetään valtakulttuurin omaksumista, kuten kielen ja tapojen tuntemista, toisaalta heidän omaa kulttuuriperinnettään pyritään kunnioittamaan. Useat tutkimukset tukevat oletusta, jonka mukaan myönteisen akkulturaation ja sen myötä monikulttuurisen 2 yhteiskunnan toimivuuden kannalta juuri integraatio on suotuisin akkulturaatioasenteiden vaihtoehto. Missä määrin ja miltä osin vähemmistökulttuurin edustajan tulisi omaksua valtakulttuurisia käytäntöjä, ei kuitenkaan ole helppo kysymys sen enempää vähemmistön kuin valtaväestön edustajalle. Miten suomalainen ja maahanmuuttaja määritellään, mitä kulttuurisen eron korostamisesta tai häivyttämisestä julkisessa puheessa seuraa? Akkulturaatio ei koskaan ole yksisuuntainen prosessi, vaan akkulturaatio tapahtuu sekä vastaanottavassa että maahan muuttavassa kulttuurissa, ja molemmilla puolilla omaksutut akkulturaatioasenteet väistämättä vaikuttavat toisiinsa. Suomessa näiden kysymysten pohtiminen ja ratkaisumallien kehittäminen ovat vasta alkutekijöissään viime vuosiin asti pysyneen alhaisen maahanmuuton, niukan tutkimustiedon sekä julkisen keskustelun vähyyden takia. (Vrt. Jasinskaja-Lahti & kumpp. 2002; Liebkind 2000; Suurpää 2002.) Globalisaatio ja kolmannet kulttuurit Nykykeskustelussa puhutaan runsaasti monikulttuurisuudesta ja monietnisestä identiteetistä. Globalisaation myötä käsitteiden etnisyys ja identiteetti merkityssisältöä on alettu pohtia kriittisesti. Globalisaatio on prosessi, jossa taloudelliset, sosiaaliset, poliittiset, teknologiset ja kulttuuriset järjestelmät muotoutuvat yhä enemmän ylikansallisella tasolla ja välittömästä vuorovaikutuksesta riippumatta (Spybey 1996, 1-9). Globalisaatiolla viitataan toisinaan yhdentyneeseen maailmaan tai maailman systeemiin painottaen kommunikaatiovälineiden räjähdysmäisen kehityksen tuomaa muutosta vuorovaikutuksessa. Massakommunikaatiovälineet ovat muuttaneet ajan ja paikan merkityksen, puristaneet etäisyydet sekunneiksi, jotka tietokoneen, puhelimen ja muiden elektronisten näppäinten painelu vaatii. (Kahn 1995; Hall 1991.) Globalisaatiolla on ollut syvällinen vaikutus kansallisen ja etnisen identiteetin muotoutumiseen sekä niiden tutkimiseen. Jälkimodernia identiteettiä on kuvattu esimerkiksi määreillä post-nationalistinen kansalaisuus (Tambini 2001), kreolisaatio eli omien ja vieraiden kulttuuripiirteiden sekoittaminen (Hannerz 1992), monikulttuurisuus, diasporinen etnisyys, hybridisyys, translokaalisuus ja transnationaalisuus (Anthias 2001; Featherstone 1995; Kivisto 2001). Nykyään Suomessakin vireillä oleva kaksoiskansalaisuuden täytäntöönpano on eräs yhteiskuntapoliittinen reaktio globalisaatioon. Yhä useammat ihmiset elävät kulttuurien välissä tai reunoilla ja elämme myös yhä selkeämmin paikattoman yhteisöllisyyden aikakautta (Featherstone 1995). Ihmisen identiteetin kulmakiveksi voi muotoutua elämäntapa, jonka kuvaamiseksi etnisyyden käsite on riittämätön. Postmoderni heimolaisuus ei muotoudu kansallisten tai etnisten rajojen, vaan pikemminkin globaalin talousjärjestelmän, kulutusteollisuuden sekä erilaisten arvo- ja elämäntapaorientaatioiden pohjalta. Martin Bulmer ja John Solomos (1998) esittävät, että ylikansalliset taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset suhteet ovat luoneet moninaisen globaalin yhteisömosaiikin, jonka kuvaamiseksi maahanmuuttajiin, pakolaisiin ja assimilaatioon ankkuroitunut käsitteistö on auttamattoman vanhentunut. Kulttuurista todellisuutta kuvaa pikemminkin ajatus diasporasta loppumattomana oleskeluna maasta toiseen, mihin kuuluu lukuisia pois- ja takaisinmuuttoja. Featherstone puhuu trans- tai postnationalistisesta yhteisöllisyydestä kolmannen kulttuurin 17

19 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen käsitteellä, minkä koen mielenkiintoiseksi tämän tutkimuksen kannalta. Featherstonen (1995, 90-91, 98-99) mukaan kolmannet kulttuurit voivat syntyä esimerkiksi ammatti- tai intressiryhmien ympärille, joille on tyypillistä kyky kohdata erilaisia kansallisia kulttuureja. Featherstone puhuu ylikansallisten kosmopoliittien intellektuellien merkityksestä kolmansien kulttuurien toimijoina. Myös Ulf Hannerzin (1991) kuvaus kosmopoliiteista ihmisistä vastakohtana paikallisille ihmisille sopii hyvin kolmannen kulttuurin ajatukseen. Hannerzin mukaan kosmopoliittisuus on ennen kaikkea tapa orientoitua maailmaan, ja tuo tapa on halua kohdata kulttuurinen erilaisuus. Kosmopoliittisuutta leimaa tietty narsistinen itseprojekti: vieraista kulttuureista ollaan valmiita omaksumaan vain omaan persoonallisuuteen sointuvat piirteet ja niiden kokoelmaa vaihdellaan tilanteittain. Hannerz (1991, 240) kirjoittaa: Kosmopoliitti voi syleillä vierasta kulttuuria, mutta hän ei sitoudu siihen. Hän tietää koko ajan, missä uloskäynti on. Esimerkiksi kansainvälisissä informaatioteknologiayrityksissä työskentelevien ihmisten joukkoa voidaan mielestäni oivallisesti kuvata kolmannen kulttuurin käsitteellä. Kansalaisuudella ei ole väliä Nokia People heimon edustajalle, vaan hänen ammattitaidollaan ja asenteellaan, johon sisältyy oleellisesti kyky uida kuin kala vedessä minkä tahansa valtion vaikutusalueella. Oleellisinta on itse alaan sisältyvän kulttuurin sisäistäminen, joka alkaa jo opiskeluaikana. Edelleen on huomattava, että kansainvälisyyteen identifioituminen ei välttämättä tarkoita kansallisen identiteetin kategorista kieltämistä tai menettämistä. Postmodernia identiteettiä kuvaa pikemminkin moniaineksisuus, mikä kosmopoliitin kohdalla tarkoittaa erilaisten etnisten ja elämäntyylillisten ainesten vapaata yhdistelyä. Suomalaisten intellektuellien identifioitumista suomalaisuuteen tutkinut Pasi Saukkonen (1993) toteaa, että erityisesti nuoret intellektuellit samastuvat yhä voimakkaammin suurkaupunkien ylikansalliseen elämäntyyliin. Vuonna 1990 tehdyssä kyselyssä ilmeni, että kansainvälistyminen oli kuitenkin vain osittaista kohdistuen vielä tuolloin lähinnä ruoka- ja juomakulttuuriin. Sen sijaan työ-, ihmissuhde- sekä ajattelu- ja toimintatapakulttuurien osalta poikkeama suomalais-pohjoismais-protestanttisesta kulttuurista oli huomattavasti vähäisempi (emt, 8). Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaistenkin intellektuellien kansainvälistyminen on kuitenkin epäilemättä syventynyt koulutus- ja työmarkkinoilla kiihtyneen globaalistumisen myötä. Länsimaista koulutusjärjestelmää ja siihen yhä selkeämmin sisältyvää kansainvälisen kokemuksen ihannetta ja käytäntöä on mielekästä tarkastella kolmannen kulttuurin idean pohjalta. Valtiolliset koulutusjärjestelmät pyrkivät edelleen palvelemaan kansallisia talous- ja työllisyyspoliittisia päämääriä, mutta käytännössä koulutusjärjestelmät toimivat ylikansallisesti. Niin Suomessa kuin muissa länsimaisen koulutusjärjestelmän omaksuneissa maissa opiskelijat ovat yhä vapaampia liikkumaan opiskelumaista toisiin ja tätä pyritään myös tietoisesti edistämään tukemalla kansainvälistä vaihtoa ja ulkomaalaisten tutkintoopiskelua (Lasonen 2002). Nykyisessä koulutus- ja tutkimusjärjestelmässä kansainvälinen liikkuvuus on oleellinen kilpailutekijä. Kansainvälistyminen ymmärretään sekä suomalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutena että ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden integroitumisena suomalaisiin korkeakouluihin. (Sallinen 2003.) Korkeakouluopiskelussa on ilmeisesti kehittymässä, tai jo kehittynyt, kaksi toisistaan erottuvaa sosio kulttuurista ympäristöä (ja hierarkiaa): paikallinen ja kansainvälinen opiskelu- ja tutkimuskulttuuri (lokaali ja globaali opiskelu- ja tutkimuskult tuuri), joihin samastuminen jakaa opiskelijat, opettajat ja tutkijat. Osa näistä toimijoista on edelleen paikallisia (kansallisia), kun taas yhä suurempi joukko pyrkii hankkimaan työmarkkinoilla oletetusti yhä enemmän arvostettua kansainvälistä kokemusta (esim. Niemi-Aro 2000). Tässä tutkimuksessa globalisaatiota ja kolmansien kulttuurien kehittymistä tarkastellaan ensiksikin yksilön identiteetin kannalta; miten etnisen identiteetin ja kulttuurien välissä elämisen kokemukset järjestyvät tutkittavien koke- 18

20 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen muksissa ja tulevaisuudensuunnitelmissa. Lisäksi globalisaatio ja kolmannen kulttuurin idea tulevat monin paikoin esiin keskustelussa, jossa tarkastellaan ulkomaalaisten opiskelijoiden käsityksiä suomalaisesta yhteiskunnasta kansainvälistymisen ja monikulttuuristumisen haasteiden edessä. Tällöin tutkimusasetelma kääntyy alkuperäisestä päälaelleen: tutkittavat arvioivat, miten Suomi on yhteiskuntana integroitunut globaalistuneeseen maailmaan. 19

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

FSD1269. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002. Koodikirja

FSD1269. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002. Koodikirja FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2003 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTEN OPISKELIJOIDEN TYÖLLISTYMINEN SUOMEEN

ULKOMAALAISTEN OPISKELIJOIDEN TYÖLLISTYMINEN SUOMEEN FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 5A/2014 ULKOMAALAISTEN OPISKELIJOIDEN TYÖLLISTYMINEN SUOMEEN Jäävätkö ulkomaiset opiskelijat Suomeen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

ULKOMAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT SUOMEN KORKEAKOULUISSA

ULKOMAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT SUOMEN KORKEAKOULUISSA ULKOMAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT SUOMEN KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen politiikat ja käytännöt OCCASIONAL PAPER 2A 2003 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa Korkeakoulujen politiikat ja

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Bridge Builders Guiding and Educating as Cross Cultural Engagement

Bridge Builders Guiding and Educating as Cross Cultural Engagement Bridge Builders Guiding and Educating as Cross Cultural Engagement HAKULOMAKE KANSAINVÄLISIIN VAIHTOIHIN PALAUTA LOMAKE OMAN OPPILAITOKSESI KV-VASTAAVALLE MÄÄRÄAIKAAN MENNESSÄ * Täytä hakulomake selkeällä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO FIRST-ohjelma Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme Verkostoyhteistyöohjelma Suomen ja Venäjän lähialueiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Freemover / Visiting student opinto-oikeuden rekisteröiminen

Freemover / Visiting student opinto-oikeuden rekisteröiminen 1 Opiskelijarekisteri Freemover / Visiting student opinto-oikeuden rekisteröiminen Helsingin yliopistossa halutaan esittää tarkkoja lukuja myös Suomessa opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden määrästä

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN SUORITTAMISTA VARTEN

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN SUORITTAMISTA VARTEN OLE_TUT 1 *1109901* OLESKELULUPAHAKEMUS TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN SUORITTAMISTA VARTEN Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, joka haet oleskelulupaa tieteelliseen tutkimukseen tai tutkimushankkeeseen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot