IF I CAN FIND A GOOD JOB AFTER GRADUATION, I MAY STAY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IF I CAN FIND A GOOD JOB AFTER GRADUATION, I MAY STAY"

Transkriptio

1 IF I CAN FIND A GOOD JOB AFTER GRADUATION, I MAY STAY Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen OCCASIONAL PAPER 2B 2003

2 If I can find a good job after graduation, I may stay Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen Taina Kinnunen OCCASIONAL PAPER 2b/2003 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs

3 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Julkaisusarjan ulkoasun suunnittelu M-L Muukka ISBN ISSN

4 Sisältö Esipuhe 7 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta ja päämäärät Tutkimusaineisto ja -menetelmät Kysely Haastattelut Käsitteelliset ja teoreettiset lähtökohdat Integraatio Yksilön akkulturaatio ja etninen identiteetti Globalisaatio ja kolmannet kulttuurit Taustatietoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista 2.1. Sukupuoli ja ikä Kansalaisuus ja äidinkieli Suomessa oleskeltu ja opiskeltu aika Perhesuhteet ja koulutustausta Opiskeluala, suoritettava tutkinto ja opiskelukieli Suomessa ulkomaalaiset suosivat tekniikkaa, luonnontieteitä sekä hallinnon ja kaupan alaa Enemmistö opiskeli englanniksi Suomeen muuttaminen 3.1. Suomeen muuttamisen syyt Suomessa opiskelun uskottiin vauhdittavan urakehitystä 27

5 Läheiset ihmissuhteet ja halu tutustua vieraaseen kulttuuriin olivat olleet joillekin tärkeitä Suomeen tulon syitä Lähes puolet oli tutustunut Suomeen aiemmin Suomeen asettuminen: asiointi viranomaisten ja opiskelijajärjestöjen kanssa Opiskeleminen Suomessa 4.1. Mitkä asiat olivat vaikuttaneet opiskelupaikan valintaan? Tyytyväisyys opiskeluympäristöön Kirjasto- ja tietokonepalveluita kiiteltiin eniten Opetukseen oltiin melko tyytyväisiä, mutta sen laadussa havaittiin myös puutteita Opinnot etenivät korkeakouluhenkilökunnan tyydyttävällä opastuksella Suomen ja ruotsin kielen opetus oli riittämätöntä Opintojen joustavuus, sosiaalinen ilmapiiri ja muut olosuhteet miellyttivät monia Sekava järjestelmä ja huono tiedonkulku harmittivat Vuorovaikutusongelmia suomalaisten opiskelijoiden kanssa Tyytyväisyys opiskelumaan valintaan ja opiskelua koskevat tulevaisuudensuunnitelmat Joka kolmas olisi opiskellut mieluummin muualla kuin Suomessa Opiskelun suunnitelmat ja motivaatio olivat muuttuneet kolmasosalla Valmius lukukausimaksuihin epäilytti Monet maisteriopiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat suunnittelivat jatko-opiskeluja Toimeentulo, asuminen ja työssäkäynti 5.1. Toimeentulon lähteet Valtaosa eli työansioillaan tai perheen tuella Arki oli usein selviytymiskamppailua Tyytyväisyys asumisolosuhteisiin 58

6 5.3. Työssäkäynti Kahdella kolmesta oli työkokemusta Suomesta Työpaikkavihjeitä oli saatu erityisesti tuttavilta Taitojen, persoonallisuuden ja koulutuksen uskottiin edistäneen työllistymistä Lähes puolet työssäkäyvistä oli saanut pätevyyttään vastaavaa työtä Suomen kielen taito ei taannut työpaikkaa tai työttömyyttä Ilmapiiri ja työn sisältö miellyttivät, palkka ei Arjen kanssakäyminen ja identiteettityö suomalaisessa kulttuuriympäristössä 6.1. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tavat Perhe kotimaassa ja ulkomaalaiset opiskelijat olivat tärkeimmät yhteisöt Kanssakäyminen keskittyi kotiin, korkeakoululle ja ulkona käymiseen Useimmat kaipasivat enemmän ystäviä Ulkomaalaisena Suomessa Uusi kulttuuriympäristö koettiin opettavaksi kokemukseksi Puolet koki tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti Kohtelu ulkopuolisena ja kieliero muistuttivat useimmiten ulkomaalaisuudesta Suomen myönteiset ja kielteiset puolet Toimiva yhteiskuntajärjestelmä ja suomalaisten rehellisyys viehättivät Suomalaisten sulkeutuneisuus ja juomakulttuuri eivät miellyttäneet Kotimaasta kaivattiin erityisesti sosiaalista läheisyyttä ja välittömyyttä Tulevaisuudensuunnitelmat Mitä vastaajat pitivät tärkeinä asioina elämässään? 97

7 7.2. Suomeen jäämisen ja maasta poislähtemisen ehdot Valtaosa jäisi Suomeen jos työllistyisi Joka viidennelle tulevaisuus oli täysin avoin Suomeen oltiin valmiita jäämään etenkin perhesyistä Suomesta haluttiin pois koti-ikävän tai ulkomaakokemuksen kartuttamisen takia Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan 8.1. Tutkimuksen tavoitteet Opiskelupaikka tai puoliso olivat houkutelleet maahan, jäämisen ratkaisi työ Opiskelut sujuivat pääsääntöisesti hyvin Suomalaiseen työelämään tutustuttiin opiskeluaikana, mutta tulevaisuuden mahdollisuudet epäilyttivät Suomalaiseen kulttuuriin sopeutuminen Kotona kolmannessa kulttuurissa? 111 Kirjallisuus 113 Liitteet 117 Loppuviitteet 130 6

8 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen Esipuhe Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen keskeisimpiä elementtejä on opiskelijoiden liikkuvuus. Yleensä liikkuvat opiskelijat mielletään vaihto-opiskelijoiksi, jotka suorittavat tiettyyn vaihto-ohjelmaan perustuen osan tutkinnostaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kokonaista korkeakoulututkintoa ulkomailla suorittavat ovat määrällisesti merkittävä osa kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta ja vähintään yhtä tärkeässä asemassa korkeakoulutuksen kansainvälistymisessä kuin vaihto-opiskelijatkin. Kansainvälistyminen opiskelijaliikkuvuuden muodossa integroitiin suomalaiseen korkeakoulupolitiikkaan 1980-luvun lopulla, joten 1990-lukua voisi kutsua kansainvälistymisen ensimmäiseksi vuosikymmeneksi. Koska painopiste oli vastavuoroisessa organisoidussa liikkuvuudessa, vuosikymmentä voi luonnehtia myös vaihto-opiskelun vuosikymmeneksi. Euroopan unionin vaihto-ohjelmat lippulaivana Sokrates/Erasmus, englanninkielinen koulutustarjonta ja kansainväliset opiskelijapalvelut loivat perustan opiskelijaliikkuvuuden nopealle kasvulle. Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden määrä nousi kymmenessä vuodessa muutamasta sadasta 6000:een ja Suomesta ulkomaille lähteneiden määrä lähes nollapisteestä 7000 opiskelijaan. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tutkimus on ollut toistaiseksi vähäistä ja keskittynyt lähinnä vaihto-opiskeluun. CIMOn toimesta on tutkittu ulkomaisten opiskelijoiden ja harjoittelijoiden Suomeen tulon motiiveja ja kokemuksia Suomessa olon ajalta. (Hietaluoma 2001, Garam 2001, Aalto et.al. 2002). Korkeakouluissa tehdyissä opinnäytetöissä on selvitetty muun muassa vaihtoon lähdön syitä, ulkomaanjakson antia henkilökohtaisena ja opiskelukokemuksena sekä vaihtoon osallistumisen esteitä. Tilastollisia tunnuslukuja lukuunottamatta tutkinto-opiskelusta ulkomailla tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia kiinnitti huomion kansainvälistymiskeskustelun valtavirrasta sivussa olleisiin kokonaista korkeakoulututkintoa suorittaviin ulkomaisiin opiskelijoihin. (Opetusministeriö 2001). Heitä on Suomessa hieman enemmän kuin vaihto-opiskelijoita, noin 7000, ja valtaosa on kotoisin Suomen naapurimaista Venäjältä, Ruotsista ja Virosta sekä Aasiasta Kiinasta. Mikä motivoi ulkomaisia opiskelijoita hakemaan korkeakoulututkintoa Suomesta, mikä painaa oman korkeakoulun valinnassa, miten ulkomaalaiset integroituvat suomalaiseen opiskeluympäristöön ja yhteiskuntaan? Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita opiskelumaassaan ovat myös ne 5000 suomalaista, jotka suorittavat tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa, pääosin Britanniassa, Ruotsissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Virossa. Mikä saa suomalaiset valisemaan opiskelua kotimaassa kalliimman vaihtoehdon, onko ulko- 7

9 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen mailla opiskelevilla valmiuksia palata tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen, mitkä ovat heidän käsityksensä ulkomailla opiskelun työmarkkina-arvosta? Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa ulkomaiset tutkinto-opiskelijat nähdään yhtenä potentiaalisena tulevaisuuden työmarkkinavarantona. Toteutuessaan tämä edellyttäisi, että suomalaiset korkeakoulut ja yhteiskunta koetaan tarpeeksi vetovoimaisiksi ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa. Mitkä ovat korkeakoulujen valmiudet ja mahdollisuudet vastaanottaa enenevissä määrin ulkomaisia tutkinto-opiskelijota, miten korkeakoulujen käsitykset vahvuuksistaan ja kehittämisen alueista suhteutuvat opiskelijoiden näkemyksiin ja kokemuksiin? Vastauksia näihin kysymyksiin etsitään CIMOn ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (OTUS) yhteistyönä valmistuneissa kolmessa tutkimuksessa, joissa yhteisenä nimittäjänä on tutkintoon johtava opiskelu ulkomailla. Erikoissuunnittelija Pirjo Aalto tarkastelee selvityksessään korkeakoulujen ulkomaista tutkinto-opiskelua koskevia politiikkoja ja käytäntöjä. FT Taina Kinnusen tutkimuksen aiheena on ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen ja suomalaiseen korkeakouluyhteisöön. Tutkija Irma Garam tarkastelee suomalaisten tutkinto-opiskelua ulkomaisissa korkeakouluissa koulutusuran valinnan sekä koulutuksen työmarkkinarelevanssin näkökulmasta. Tekijät esittävät parhaat kiitoksensa opetusministeriölle ja Kansaneläkelaitoksen opintotutkikeskukselle hankkeelle osoitetusta tuesta. Kiitämme tutkimushankkeiden tukiryhmiin kuuluneita opetushallinnon, työhallinnon, korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen edustajia kiinnostuksesta ja kannustavasta palautteesta projektin edetessä. Kyselyihin vastanneille korkeakoulujen edustajille sekä suomalaisille ja ulkomaisille opiskelijoille esitämme lämpimät kiitokset aktiivisesta osallistumisesta. Osoitamme parhaat kiitoksemme Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle, joka antoi Otuksen tutkimuksen käyttöön oman vastaavan tutkimuksensa aineiston (Kulsoom, Ally 2002: Making a New Life. A Study of Foreign Degree Students in the University of Helsinki). Tekijät toivovat, että ulkomaista tutkinto-opiskelua kohtaan herännyt kiinnostus säilyy ja keskustelu aiheesta jatkuu edelleen. 8

10 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta ja päämäärät Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroitumista maahan. Mielenkiinnon kohteena on, millaisia kokemuksia opiskelijoilla on opiskelusta ja elämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kokemuksia selviteltiin kyselyllä, joka lähetettiin eri puolilla maata ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeleville ulkomaalaisille, ja joitakin henkilöitä myös haastateltiin. Tavoitteena oli saada tietoa erityisesti opetuksen laadusta, opiskelijoiden toimeentulosta, sosiaalisesta elämästä uudessa kulttuuriympäristössä sekä Suomea koskevista tulevaisuudensuunnitelmista. Toistaiseksi ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista tiedetään melko vähän, vaikka heitä käsitteleviä, lähinnä opinnäytteiden muodossa ilmestyneitä tutkimuksia on ilmestynyt jonkin verran. Vaihto-opiskelijoiden ja työharjoittelijoiden tutkimus on niin ikään ollut melko vähäistä. 1 Korkeakoulutetut maahanmuuttajat nousevat kuitenkin julkisessa keskustelussa esiin erityisesti pohdittaessa toimenpiteitä Suomea uhkaavan työvoimapulan varalta. Tämä tutkimus osallistuu keskusteluun tuomalla esiin, millaisiin ongelmiin ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat tyypillisesti törmäävät maahan tullessaan ja maassa asuessaan. Samalla tutkimus valottaa, millaisia vahvuuksia ulkomaalaiset löytävät suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä ja yhteiskunnasta. Käsillä oleva tutkimus nivoutuu yhteen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) toimesta vuonna 2002 tehdyn laajamittaisen kyselyn (Ally 2002) kanssa. HYY:n tutkimus kohdentui Helsingin yliopistossa opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkinto-opiskelijoihin, joten kyseinen yliopisto on rajattu tämän tutkimuksen kyselyaineiston ulkopuolelle. Tuloksia kuitenkin verrataan kautta koko tutkimuksen. Sen sijaan lähes kaikki muut (yhteensä 40) Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat aineistossa mukana. Kyselyyn vastanneita on kaikkiaan 873, jotka edustavat 95 eri kansalaisuutta. Joukkoon kuuluvat niin peruskuin jatkotutkinto-opiskelijat. Yliopistojen osalta mukana ovat siis kandidaatin-, maisterin-, lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon tähtäävät opiskelijat. Tutkimuksen tavoitteena on ensiksikin tuoda esiin ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita koskevia oleellisia taustatietoja, kuten mistä opiskelijat ovat lähtöisin, millaisia opintoja heillä on takanaan, mitä he opiskelevat Suomessa ja kuinka kauan he ovat maassa asuneet. Näitä asioita käsitellään luvussa 2. Seuraavassa luvussa (3) selvitellään opiskelijoiden aiempia kokemuksia Suomesta, Suomeen muuttamisen syitä sekä kokemuksia suomalaisista viranomaisista maahan asetuttaessa. Luvussa 4 keskitytään tutkittavien opiskeluun. Siinä käydään läpi opiskelupaikan valintaan johtaneet syyt, tyytyväisyys opiskeluympäristöön sekä opiskelua koskevat tulevaisuudensuunnitelmat. Luku 5 käsittelee opiskelijoiden toimeentuloa ja asumista. Keskeisen huomion kohteena ovat 9

11 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen opiskelijoiden kokemukset työelämästä: miten he olivat hakeneet töitä, mistä he olivat kuulleet työpaikoista ja millaisiin paikkoihin he olivat työllistyneet. Luvussa 6 edetään tarkastelemaan tutkittavien sosiaalista elämää ja kulttuurista identiteettiä. Tässä yhteydessä tuodaan esiin, millaista ulkomaalaisten arkielämä on myös korkeakoulun ulkopuolella ja miten heidän kulttuurinen taustansa kohtaa suomalaisen ympäristön. Luvussa 7 luodaan katsaus opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmiin Suomeen jäämisen ja maasta pois muuttamisen näkökulmista. Lopuksi luvussa 8 tarkastellaan yhteenvetona ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Aivan aluksi esitellään tutkimusaineisto ja selvennetään tutkimuksessa käytettyjä keskeisiä teoreettisia käsitteitä Tutkimusaineisto ja -menetelmät Kysely Syksyllä 2002 lähetettiin kyselykaavake (liite 1) noin puolelle suomalaisissa korkeakouluissa opis- kelevista ulkomaalaisista, joihin kuuluivat sekä ammattikorkeakouluopiskelijat että yliopistoissa joko perus- tai jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat. Tätä varten korkeakouluilta pyydettiin aakkosjärjestyksessä joka toisen ulkomaalaisen opiskelijan posti- ja sähköpostiyhteystiedot, jotta mahdollisimman moni innostuisi vastaamaan kyselyyn jommassakummassa muodossa. Valtaosa korkeakouluista toimi näin, mutta osa korkeakouluista välitti vain sellaisten opiskelijoiden tiedot, jotka eivät erikseen olleet kieltäneet yhteistietojensa luovuttamista. Jotkut korkeakoulut puolestaan luovuttivat pelkästään postiosoitetiedot. Näin syntynyttä vajetta täydennettiin suuremmilla otoksilla muutamista muista korkeakouluista pyrkien 50 %:n kattavuuteen koko maan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista. Ulkomaalaisuuden kriteerinä pidettiin virallista kansalaisuutta. Otoksesta karsiutui kuitenkin pois joukko opiskelijoita, joilla oli jonkin toisen valtion kansalaisuus, mutta jotka kokivat olevansa suomalaisia. Osa tällaisista henkilöistä ilmoitti itse jättäytyvänsä tutkimuksen ulkopuolelle ja osa todennäköisesti vain jätti vastaamatta kyselyyn. Suurimmalle osalle tutkimusjoukosta lähetettiin kyselykaavake sekä postitse että sähköisessä Taulukko 1: Kyselyn otos Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kokonaismäärä Yliopistot Ammattikorkeakoulut Tuntematon Yhteensä Lähetetty yhteensä Otos (kyselykaavake postitse) Otos (kyselykaavake sähköpostitse) Palautuneet: postiosoite tuntematon Palautuneet: s-postiosoite virheellinen N. 50 Palautuneet: eivät kuulu tutkimusjoukkoon 10 Lopullinen otos N Vastanneet postitse Vastanneet sähköpostitse Vastanneet yhteensä Vastausprosentti N. 35% 10

12 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen muodossa. Lopulliseksi otokseksi tuli tuntemattoman osoitteen vuoksi palautuneiden ja epäkelpojen tapausten karsimisen jälkeen 2511 henkilöä, joista 873 vastasi. Vastanneiden osuus oli täten 35 %. Tarkempi erittely otoksesta näkyy taulukosta 1. Sähköinen kyselykaavake laadittiin pelkästään englanninkieliseksi, mutta paperiversiossa vastaaja saattoi valita englannin- ja suomenkielisen kaavakkeen välillä. Vastauskielenä suosittiin englantia, sillä neljä viidestä vastauksesta oli englanninkielisiä. Vastaajista reilut puolet (53,4 %) mainitsi opiskelevansa yliopistossa ja loput (46 %) ammattikorkeakouluissa. Vastaamisaktiivisuudessa ei ollut eroa korkeakoulutyypeittäin. Kyselykaavakkeessa käytettiin sekä jäsenneltyjä kysymyksiä että avokysymyksiä, joita oli yhteen- Taulukko 2: Kyselyyn vastanneiden lukumäärä yliopistoittain Yliopisto Kyselyyn vastanneita % yliopistoissa opiskelevista vastaajista Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita v Korkeakoulun ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus kaikista ulkomaalaisista yo-opiskelijoista v Turun yo 33 7, ,6 Åbo Akademi 69 14, ,7 Tampereen yo 23 4, ,6 Jyväskylän yo 37 8, ,4 Oulun yo 48 10, ,6 Vaasan yo 7 1,5 64 1,6 Kuopion yo 10 2,2 86 2,1 Joensuun yo 44 9, ,6 Lapin yo 5 1,1 27 0,7 Lappeenrannan TKK 27 5,8 48 1,2 TampereenTKK 30 6, ,1 Teknillinen korkeakoulu (Otaniemi) 85 18, ,1 Helsingin kauppakorkeakoulu 6 1,3 71 1,7 Svenska handelshögskolan 3, ,6 Turun kauppakorkeakoulu 6 1,3 16 0,4 Kuvataideakatemia 1,2 30 0,7 Sibelius-akatemia 10 2, ,3 Taideteollinen korkeakoulu 20 4,3 79 1,9 Teatterikorkeakoulu 1,2 6 0,1 Helsingin yo ,7 Yhteensä

13 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen sä 57 ja ne jakautuivat seuraavien pääaiheiden mukaan a) vastaajan taustatiedot, b) kielitaidot, c) Suomeen muuttaminen, d) opiskeleminen, toimeentulo ja työskenteleminen, e) sosiaalinen ja kulttuurinen integraatio sekä f) tulevaisuudensuunnitelmat (ks. liite 1). Saadut vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Tutkimuksessa käytetään suoria lainauksia kyselyaineistosta sellaisinaan, joten mahdollisia kielioppivirheitä ei ole millään tavalla korjattu. Englanninkielisten vastausten suomennoksissa on luonnollisesti pyritty kääntämään lausuntojen keskeinen sisältö. Englanninkieliset vastaukset löytyvät alkuperäisessä muodossaan teoksen lop- Taulukko 3: Kyselyyn vastanneiden lukumäärä ammattikorkeakouluittain Ammattikorkeakoulu Kyselyyn vastanneita % AMK:ssa opiskelevista vastaajista Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita v Korkeakoulun ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus kaikista ulkomaalaisista amk-opiskelijoista v Arcada 46 11, ,1 Evtek 24 6, ,6 Laurea 54 13, ,0 Haaga instituutin amk 12 3, ,7 Helia 32 7, ,5 Stadia 12 3, ,0 Hämeen amk 16 4,0 70 2,5 Jyväskylän amk 11 2, ,0 Kajaanin amk 5 1,2 17 0,6 Lahden amk 10 2,5 66 2,3 Mikkelin amk 6 1, ,0 Oulun amk 29 7,2 70 2,5 Pirkanmaan amk 6 1,5 51 1,8 Pohjois-Karjalan amk 5 1,2 41 1,5 Pohjois-Savon amk 41 10, ,9 Rovaniemen amk 3,7 13 0,5 Satakunnan amk 13 3, ,8 Seinäjoen amk 3,7 31 1,1 Tampereen amk 8 2,0 90 3,2 Turun amk 38 9, ,3 Vaasan amk 29 7, ,4 Muut ,7 Yhteensä

14 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen puviitteistä. Lainausten lähdetiedoissa mainitaan yleensä vastaajan ikä, koulutusala ja kansalaisuus. Paikoin ilmoitetaan muita tietoja käsiteltävän asiayhteyden mukaan. Joissain tapauksissa jokin tiedoista on jätetty pois vastaajan anonymiteetin varmistamiseksi ja joissain tapauksissa vastaajan antamat tiedot ovat olleet puutteelliset. Vastausten jakautuminen korkeakouluittain sekä osuus kaikista vastauksista näkyy taulukoista 2 ja 3. Kyseisistä taulukoista ilmenee myös, paljonko kussakin korkeakoulussa oli kaikkiaan ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita vuoden 2001 tilastotietojen mukaan. Yliopistoista vastausprosentit olivat erityisen korkeita Åbo Akademissa, Teknillisessä korkeakoulussa (Otaniemi), Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa, Taideteollisessa korkeakoulussa sekä Oulun ja Joensuun yliopistoissa. Ammattikorkeakouluista kyselyyn osallistuminen oli keskimääräistä aktiivisempaa Arcadassa, Laureassa sekä Oulun, Turun ja Pohjois-Savon ammattikorkeakouluissa Haastattelut Kyselyn lisäksi tutkimusaineistoon sisältyy kuudentoista henkilön haastattelut, jotka tehtiin vuoden 2002 kesällä ja syksyllä. Haastateltavat pyrittiin valitsemaan siten, että heissä olisi edustettuina erilaisia koulutusaloja, kansalaisuuksia, perus- ja jatko-tutkinto-opiskelijoita sekä eri puolilla maata sijaitsevia korkeakouluja. Tässä onnistuttiin kohtalaisesti. Haastateltavien määrä oli kuitenkin melko pieni ja haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joten aineiston analyysilla ei luonnollisesti ylletä, eikä edes pyritä samantyyppisiin empiirisiin yleistyksiin kuin kyselyaineistolla. Kvalitatiivisen aineiston kohdalla yleistäminen on pikemminkin tutkittavan ilmiön tekemistä ymmärrettäväksi, jolloin yksittäistapaukset kertovat aina myös aineistoa laajemmista ilmiöistä. Parhaimmillaan kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen aineisto täydentävät toisiaan valottaen tutkittavaa ilmiötä eri puolilta. (esim. Alasuutari 1994.) Osa haastateltavista saatiin tutkimukseen mukaan tutkijan henkilökohtaisten yliopistosuhteiden kautta. Suurimpaan osaan yhteys saatiin kuitenkin kyselyn osoitetietojen tiedustelemisen yhteydessä, jolloin esimerkiksi opiskelijarekisterien ylläpitäjät tai ulkomaalaisten opiskelijoiden yhteyshenkilöt välittivät vapaaehtoisten haastateltavien yhteystiedot. Kyselyvastausten mukana useat opiskelijat myös välittivät yhteystietonsa ja ilmoittivat halukkuutensa mahdolliseen haastatteluun, mitä ei tutkimuksen resurssien vuoksi valitettavasti voitu hyödyntää. Haastattelut tehtiin yleensä julkisissa tiloissa, kuten yliopistolla tai kahvilassa, mutta muutama haastattelu tehtiin myös haastateltavien kotona. Kolme haastatteluista tehtiin ryhmähaastatteluina, joissa oli yhtä aikaa mukana kaksi haastateltavaa. Haastattelut kestivät keskimäärin puolitoista tuntia ja ne nauhoitettiin. Osa haastatteluista pyrittiin purkamaan sanasta sanaan, mutta osa purettiin aihekohtaisesti. Kysely- ja haastatteluaineisto luovutettiin Tampereen yliopiston hallinnoimaan yhteiskuntatieteelliseen arkistoon (FSD). Seuraavassa esittelen haastateltavat siten, että heidän varsinainen opiskelupaikkansa eli tietty korkeakoulu ei tule esiin henkilöllisyyden suojaamisen varmistamiseksi. Haastateltaviin viitataan jatkossa luetteloissa käytetyillä koodeilla. H1: 31-vuotias venäläinen mies, joka opiskeli tietotekniikkaa ammattikorkeakoulussa. Oli opiskellut Venäjällä yliopistossa insinööriksi. Aikoi valmistumisen jälkeen jäädä perheineen Suomeen ja oli haastattelun aikoihin työllistynyt suomalaiseen yritykseen. H2: Venäläinen nainen, joka opiskeli liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Työskenteli ennen Suomeen tuloa ammattitaiteilijana Venäjällä. Aikoi valmistumisen jälkeen jäädä perheineen Suomeen. H3: 25-vuotias saksalainen mies, joka opiskeli tietotekniikkaa maisterin tutkintoa varten. Oli tullut Suomeen alun perin vaihtoon ja jäänyt sen jälkeen tutkinto-opiskelijaksi. Haluaisi valmistumisen jälkeen työskennellä Suomen ja Saksan väliseen kauppaan erikoistuneessa suuryrityksessä ja asuisi mielellään molemmissa maissa. 13

15 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen H4: 25-vuotias ranskalainen mies, joka teki teknillisen alan väitöskirjaa. Oli opiskellut alaa Ranskassa ja tuli Suomeen ensin vaihto-opiskelijaksi. Suoritti kuitenkin maisterintutkinnon maassa ja jäi tekemään myös väitöskirjaa professorin tarjottua jatko-opiskelupaikkaa. Oli valmistumisensa jälkeen valmis lähtemään kiinnostavien työtarjousten perässä pois Suomesta. H5: 26-vuotias kiinalainen nainen, joka opiskeli tietotekniikkaa yliopistossa maisterin tutkintoa varten. Oli ennen Suomeen tuloa opiskellut Pekingissä neljä vuotta yliopistossa ja saapui Suomeen aluksi vaihto-opiskelijaksi, minkä jälkeen jäi tutkinto-opiskelijaksi. Jäisi valmistumisensa jälkeen mielellään Suomeen tai johonkin englanninkieliseen maahan hankkiakseen työkokemusta ennen paluuta Kiinaan. H6: 32-vuotias kiinalainen mies, joka opiskeli teknillisiä aineita yliopistossa maisterin tutkintoa varten. Oli opiskellut luonnontieteitä kiinalaisessa yliopistossa neljä vuotta ennen Suomeen tuloa. Halusi palata Kiinaan heti valmistumisen jälkeen. H7: 27-vuotias iranilainen mies, joka teki väitöskirjaa tietotekniikan alalta. Oli opiskellut aiemmin Iranissa ja Puolassa, minkä jälkeen saapui Suomeen. Voisi jäädä opiskelun jälkeen Suomeen jos sopiva työpaikka avautuisi. H8: 28-vuotias kiinalainen nainen, joka teki tietotekniikan alaan kuuluvaa väitöskirjaa. Oli opiskellut Kiinassa ja Englannissa ennen Suomeen tuloa. Ei tiennyt, mihin aikoi asettua valmistumisensa jälkeen. H9: 30-vuotias yhdysvaltalainen mies, joka opiskeli tietotekniikkaa ammattikorkeakoulussa. Oli perheineen toistaiseksi jäämässä Suomeen valmistumisensa jälkeen. H10: 30-vuotias hongkongilainen mies, joka opiskeli sosiaalipsykologiaa maisterin tutkintoa varten. Oli suorittanut kotimaassaan tutkinnon luonnontieteissä ja aikoi valmistumisensa jälkeen muuttaa suomalaisen puolisonsa kanssa pois Suomesta. H11: 25-vuotias kenialainen nainen, joka opiskeli englantilaista filologiaa. Ei ollut varma, mitä tekee valmistumisensa jälkeen. H12: 28-vuotias kenialainen nainen, joka opiskeli kaupan ja hallinnon alaa ammattikorkeakoulussa. Oli suorittanut hotellijohdon tutkinnon kotimaassaan. Oli muuttamassa valmistumisensa jälkeen Britanniaan suorittamaan maisterin- ja mahdollisesti myös tohtorintutkinnon. H13: 32-vuotias venäläinen nainen, joka opiskeli humanistisia tieteitä maisterin tutkintoa varten. Oli opiskellut kotimaassaan humanistisia tieteitä. Oli muuttanut Suomeen inkeriläisen paluumuuttajamiehensä kanssa ja aikoi jäädä Suomeen. H14: 29-vuotias venäläinen mies, joka opiskeli humanistisia tieteitä aloitellen jatkotutkintoa. Inkeriläinen paluumuuttaja, joka aikoi jäädä puolisonsa kanssa Suomeen. H15: 27-vuotias espanjalainen mies, joka teki luonnontieteiden alaan kuuluvaa väitöskirjaa. Suhtautui tulevaisuuteensa avoimesti, mikä tarkoitti, että hän oli valmis lähtemään virolaisen vaimonsa kanssa periaatteessa minne tahansa Eurooppaan valmistumisensa jälkeen. H16: 31-vuotias tansanialainen mies, joka opiskeli tietotekniikkaa yliopistossa. Oli suorittanut aiemmin kaupan ja hallinnon alan tutkinnon kotimaassaan. Valmistui tutkimuksen aikana ja muutti takaisin kotimaahansa Käsitteelliset ja teoreettiset lähtökohdat Integraatio Latinasta peräisin oleva sana integraatio tarkoittaa eheyttämistä ja integroituminen eheytymistä, 14

16 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen erilaisten ainesten sulautumista tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Erityisesti perinteisessä maahanmuuttotutkimuksessa integraatiota on yleensä tarkasteltu arvioimalla, miten maahan muuttava yksilö tai etninen ryhmä vähemmistökulttuurina on integroitunut eli sopeutunut vastaanottavaan kulttuuriin tai valtakulttuuriin. Huomio on kohdistunut myös siihen, millaisia muutoksia vastaanottavassa kulttuurissa tapahtuu muuttoliikkeen seurauksena. Arvolataukseltaan integraatio on myönteinen käsite: integraatiota pidetään toivottuna ilmiönä toisin kuin esimerkiksi tilannetta, jossa maahanmuuttaja syrjäytyy, sulautuu täydellisesti valtakulttuuriin tai eristäytyy. Integroituminen viittaa keskellä olemiseen, yhteiskunnan oleellisiin toimintoihin osallistumiseen. Integroitunut yksilö kokee samalla jatkuvuuden ja eheyden tunnetta suhteessa aiempiin elämänkokemuksiinsa ja etniseen/kulttuuriseen identiteettiin, vaikka omaksuu uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja uudessa kulttuuriympäristössä. (Vrt. Forsander 2001.) Tässä tutkimuksessa tutkimusongelmana on, miten ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja integraatiota pidetään toivottuna tilana. Korkeakouluinstituution osalta tutkimuksen vastaanottava kulttuuri rajautuu melko selkeästi: korkeakoulujärjestelmä on valtiollinen instituutio, joka noudattaa tiettyjä virallistettuja käytäntöjä kaikissa yksiköissään siitäkin huolimatta, että yksittäiset korkeakoulut toki muodostavat omat mikrokulttuurinsa (ks. Hannerz 1992, 77). Käsitteen kulttuuri määrittelen lyhyesti yhteisöllisesti jaettujen tapojen, uskomusten ja merkitysten kokonaisuudeksi, jonka ihmiset ovat toisaalta oppineet ja jota he toisaalta luovat uudelleen koko ajan (vrt. Fay 1996, 55; Hannerz 1992, 3-4; Sarmela 1984, 12-13). Korkeakoulujen käytäntöjä kehystää tietty valtiollisen tason lainsäädäntö ja sen tehtävänä on hoitaa yhteiskunnassa määrättyä funktiota: koulutus- ja tutkimustoimintaa. CIMOn tekemässä tutkimuksessa (Aalto 2003) tuodaan esiin, millainen tämä yleinen käytäntö on kansainvälistymisen osalta ja millaisia mikrokulttuurisia kansainvälistymisstrategioita korkeakouluissa mahdollisesti esiintyy. Tutkimus valottaa sitä, millainen muutos vastaanottavassa kulttuurissa on tapahtunut, ja tapahtuu parhaillaan, laajemman kulttuurimuutoksen eli globalisaation ja siihen sisältyvän Suomen kansainvälistymisen myötä. Yksi tärkeä osa tätä kulttuurimuutosta on ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän voimakas kasvu viime vuosina suomalaisissa korkeakouluissa. Integroituva kulttuuri eli ulkomaalaiset opiskelijat sen sijaan ovat heterogeenisempi ryhmä. Kaikkien heidän opiskeluaan toki säätelevät monet kansainväliset, kansalliset ja korkeakoulukohtaiset lait ja politiikat, mutta itse opiskelijoiden heterogeenista joukkoa ei voi perinteiseen tapaan ymmärtää tutkimuksen valmiiksi annettuna vähemmistökulttuurina. Pikemminkin tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset uskomukset, asenteet, normit ja arvot ovat yleisiä ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa. Empiirinen yleistäminen sisältää samalla kiinnostuksen eroihin, jotka ovat sidoksissa esimerkiksi etniseen alkuperään, sukupuoleen ja koulutusalaan. Jonkin kansalaisuusryhmän edustajat voivat esimerkiksi kokea tyypillisesti tietynlaisia vaikeuksia maahan asettuessaan tai jonkun koulutusalan opiskelijat arvostavat tyypillisesti tiettyä työhön liittyvää asiaa. Osittain vastaajien tyypittäminen tapahtuu kyselykaavakkeen strukturoitujen kysymysten mukaan: annettuihin vaihtoehtoihin kertyneet vastaukset erottelevat vastaajien perustyypit. Tämän lisäksi osaa tutkimustuloksista voi nimittää hyvin aineistolähtöisiksi, sillä tyypittely tapahtuu kyselyn avovastausten ja haastatteluaineiston pohjalta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ajatukset ja kokemukset kertovat yhtä paljon suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista kuin itse ulkomaalaisista opiskelijoista, mikä on tietysti myös toivottavaa. Onhan tutkimuksen tavoitteena kartoittaa niitä etuja ja ongelmia, joita korkeakoulujärjestelmän kansainvälistymiseen sisältyy. Näiden kysymysten selvittämiseksi on välttämätöntä pohtia yksilö- ja ryhmäidentiteetin muotoutumista yhtäältä 15

17 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen etnisen alkuperän ja akkulturaation, toisaalta kulttuurin globaalistumisen pohjalta, joita käsitellään seuraavaksi Yksilön akkulturaatio ja etninen identiteetti Integraatio on oikeastaan vain yksi mahdollinen seuraus akkulturaatiosta eli kulttuurien kohtaamisesta johtuvista muutoksista kohtaamisen eri osapuolissa. Akkulturaatiotutkimuksessa kiinnitetään huomio akkulturaatioon prosessina, jossa ihmisen tai yhteisön uskomuksissa, tunteissa, asenteissa, arvoissa, käyttäytymisessä ja samastumisessa tapahtuu muutoksia uudessa elinympäristössä (Forsander 2001, 37; Liebkind 2000, 21). Sanatarkasti ottaen tämän tutkimuksen tutkimusongelmaan sisältyy jo tietty oletus tutkimuksen lopputuloksesta: ulkomaalaiset opiskelijat ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan sen sijaan että he olisivat vaikkapa syrjäytyneet, eristäytyneet tai marginalisoituneet. Integraation oletus on perusteltu sen vuoksi, että kyseessä on suomalaisessa yhteiskunnassa aktiivisesti toimiva ryhmä. Korkeakoulussa opiskelevasta yksilöstä tuskin voi puhua eristäytyneenä tai marginalisoituneena yksilönä. Sen sijaan sulautuminen (assimiloituminen) kuvasi jo aineiston keruuvaiheessa joidenkin yksilöiden akkulturaation tulosta. Kyselyn postitusvaiheessa sain monia kiukkuisia yhteydenottoja henkilöiltä, jotka olivat asuneet Suomessa vuosia ja kokivat omien sanojensa mukaan itsensä täysin suomalaisiksi ei-suomalaisesta etnisestä taustasta ja ulkomaan kansalaisuudesta huolimatta. Jotkut heistä ilmaisivat loukkaantuvansa tultuaan luokitelluiksi ulkopuolisiksi. Vastaajissa oli myös niitä, jotka ilmoittivat neutraaliin sävyyn olevansa etniseltä taustaltaan suomalaisia, mutta asuneensa pitkään ulkomailla ja saaneensa sen takia ulkomaan kansalaisuuden. He eivät kokeneet olevansa tarpeeksi ulkomaalaisia osallistuakseen tutkimukseen. Heidän kohdallaan tuskin on kyse syrjäytymisestä, vaan monietnisestä identiteetistä tai kiinnittymisestä kolmanteen kulttuuriin, mitä käsitellään tuonnempana. Yksilöiden akkulturaation tutkimuksessa puhutaan yleensä psykologisen akkulturaation (Berry 1990) tutkimisesta ja subjektiivisesta etnisestä identiteetistä. Lähtökohtana on, että uuteen maahan asettuminen merkitsee yksilölle etnisen identiteetin aktiivista ja tietoista työstämistä, tietynlaista kulttuurisokkia etnisessä identiteetissä. Tutkijan tehtävänä on tällöin selvittää, miten tutkittavat itse määrittelevät etnisyytensä ja sen muutokset uudessa kulttuuriympäristössä. (Hautaniemi 2001, ) Tässä tutkimuksessa huomio kohdentuu ensisijaisesti yksilötason akkulturaatioon ja subjektiiviseen etniseen identiteettiin. Tutkin, millaisen kulttuurimuutoksen ulkomaalainen opiskelija kokee asettuessaan Suomeen opiskelemaan. Psykologisen akkulturaation sijaan puhun kuitenkin yksinkertaisesti opiskelijoiden identiteettikokemuksista arjessa, millä viittaan jokapäiväiseen elämismaailmaan. Elämismaailma on käsitteenä peräisin fenomenologisesta filosofiasta (mm. Maurice Merleau-Ponty 1962). Kulttuurintutkimuksen kielenkäytössä elämismaailmasta puhutaan korostettaessa kulttuurin realisoitumista viime kädessä ruumiillisessa olemisessa ja käytännöissä. Kulttuuri ja identiteetti eivät ole abstraktioita, vaan konkretisoituvat yksilöiden kokemuksissa, eleissä ja teoissa jokapäiväisessä elämässä. (Esim. Csordas 1994; Hastrup 1995, ) Ulkomaalaisten opiskelijoiden kokemuksia jäsentää tunne johonkin etniseen tai kulttuuriseen yhteisöön kiinnittymisestä, ja tuo identiteettiaines joutuu Suomeen asetuttaessa aktiivisen työstämisen kohteeksi. Etnisestä identiteetistä tulee korostetusti koettu ja tiedostettu identiteetin osa. Kyselykaavakkeessa sekä haastatteluissa selvitän etnisyyden kokemuksia esimerkiksi kysymällä, millaisissa arjen tilanteissa tutkittava tulee tietoiseksi omasta kulttuurisesta taustastaan, millaiset piirteet suomalaisessa korkeakoulussa ja muussa sosiokulttuurisessa ympäristössä ovat yllättäneet ja mitkä asiat ovat helpottaneet tai vaikeuttaneet Suomeen sopeutumista. Etninen identiteetti aktualisoituu juuri kulttuurisokin yhteydessä, olipa tuo sokki sitten myönteinen, kielteinen tai neutraali. Kulttuurisokkia seuraa jonkin astei- 16

18 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen nen akkulturaatio eli muutos yksilön arvoissa, uskomuksissa, asenteissa, käyttäytymistavoissa ja tunteissa. Integraatio- ja akkulturaatiotutkimuksen sisäänrakennettua asennetta voisi kuvata akkulturaation hallitsemiseen pyrkiväksi sopeuttamisasenteeksi, mikä vastaa monissa länsivaltioissa ainakin virallisesti omaksuttua vähemmistöpolitiikkaa. Yhtäältä maahanmuuttajilta edellytetään valtakulttuurin omaksumista, kuten kielen ja tapojen tuntemista, toisaalta heidän omaa kulttuuriperinnettään pyritään kunnioittamaan. Useat tutkimukset tukevat oletusta, jonka mukaan myönteisen akkulturaation ja sen myötä monikulttuurisen 2 yhteiskunnan toimivuuden kannalta juuri integraatio on suotuisin akkulturaatioasenteiden vaihtoehto. Missä määrin ja miltä osin vähemmistökulttuurin edustajan tulisi omaksua valtakulttuurisia käytäntöjä, ei kuitenkaan ole helppo kysymys sen enempää vähemmistön kuin valtaväestön edustajalle. Miten suomalainen ja maahanmuuttaja määritellään, mitä kulttuurisen eron korostamisesta tai häivyttämisestä julkisessa puheessa seuraa? Akkulturaatio ei koskaan ole yksisuuntainen prosessi, vaan akkulturaatio tapahtuu sekä vastaanottavassa että maahan muuttavassa kulttuurissa, ja molemmilla puolilla omaksutut akkulturaatioasenteet väistämättä vaikuttavat toisiinsa. Suomessa näiden kysymysten pohtiminen ja ratkaisumallien kehittäminen ovat vasta alkutekijöissään viime vuosiin asti pysyneen alhaisen maahanmuuton, niukan tutkimustiedon sekä julkisen keskustelun vähyyden takia. (Vrt. Jasinskaja-Lahti & kumpp. 2002; Liebkind 2000; Suurpää 2002.) Globalisaatio ja kolmannet kulttuurit Nykykeskustelussa puhutaan runsaasti monikulttuurisuudesta ja monietnisestä identiteetistä. Globalisaation myötä käsitteiden etnisyys ja identiteetti merkityssisältöä on alettu pohtia kriittisesti. Globalisaatio on prosessi, jossa taloudelliset, sosiaaliset, poliittiset, teknologiset ja kulttuuriset järjestelmät muotoutuvat yhä enemmän ylikansallisella tasolla ja välittömästä vuorovaikutuksesta riippumatta (Spybey 1996, 1-9). Globalisaatiolla viitataan toisinaan yhdentyneeseen maailmaan tai maailman systeemiin painottaen kommunikaatiovälineiden räjähdysmäisen kehityksen tuomaa muutosta vuorovaikutuksessa. Massakommunikaatiovälineet ovat muuttaneet ajan ja paikan merkityksen, puristaneet etäisyydet sekunneiksi, jotka tietokoneen, puhelimen ja muiden elektronisten näppäinten painelu vaatii. (Kahn 1995; Hall 1991.) Globalisaatiolla on ollut syvällinen vaikutus kansallisen ja etnisen identiteetin muotoutumiseen sekä niiden tutkimiseen. Jälkimodernia identiteettiä on kuvattu esimerkiksi määreillä post-nationalistinen kansalaisuus (Tambini 2001), kreolisaatio eli omien ja vieraiden kulttuuripiirteiden sekoittaminen (Hannerz 1992), monikulttuurisuus, diasporinen etnisyys, hybridisyys, translokaalisuus ja transnationaalisuus (Anthias 2001; Featherstone 1995; Kivisto 2001). Nykyään Suomessakin vireillä oleva kaksoiskansalaisuuden täytäntöönpano on eräs yhteiskuntapoliittinen reaktio globalisaatioon. Yhä useammat ihmiset elävät kulttuurien välissä tai reunoilla ja elämme myös yhä selkeämmin paikattoman yhteisöllisyyden aikakautta (Featherstone 1995). Ihmisen identiteetin kulmakiveksi voi muotoutua elämäntapa, jonka kuvaamiseksi etnisyyden käsite on riittämätön. Postmoderni heimolaisuus ei muotoudu kansallisten tai etnisten rajojen, vaan pikemminkin globaalin talousjärjestelmän, kulutusteollisuuden sekä erilaisten arvo- ja elämäntapaorientaatioiden pohjalta. Martin Bulmer ja John Solomos (1998) esittävät, että ylikansalliset taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset suhteet ovat luoneet moninaisen globaalin yhteisömosaiikin, jonka kuvaamiseksi maahanmuuttajiin, pakolaisiin ja assimilaatioon ankkuroitunut käsitteistö on auttamattoman vanhentunut. Kulttuurista todellisuutta kuvaa pikemminkin ajatus diasporasta loppumattomana oleskeluna maasta toiseen, mihin kuuluu lukuisia pois- ja takaisinmuuttoja. Featherstone puhuu trans- tai postnationalistisesta yhteisöllisyydestä kolmannen kulttuurin 17

19 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen käsitteellä, minkä koen mielenkiintoiseksi tämän tutkimuksen kannalta. Featherstonen (1995, 90-91, 98-99) mukaan kolmannet kulttuurit voivat syntyä esimerkiksi ammatti- tai intressiryhmien ympärille, joille on tyypillistä kyky kohdata erilaisia kansallisia kulttuureja. Featherstone puhuu ylikansallisten kosmopoliittien intellektuellien merkityksestä kolmansien kulttuurien toimijoina. Myös Ulf Hannerzin (1991) kuvaus kosmopoliiteista ihmisistä vastakohtana paikallisille ihmisille sopii hyvin kolmannen kulttuurin ajatukseen. Hannerzin mukaan kosmopoliittisuus on ennen kaikkea tapa orientoitua maailmaan, ja tuo tapa on halua kohdata kulttuurinen erilaisuus. Kosmopoliittisuutta leimaa tietty narsistinen itseprojekti: vieraista kulttuureista ollaan valmiita omaksumaan vain omaan persoonallisuuteen sointuvat piirteet ja niiden kokoelmaa vaihdellaan tilanteittain. Hannerz (1991, 240) kirjoittaa: Kosmopoliitti voi syleillä vierasta kulttuuria, mutta hän ei sitoudu siihen. Hän tietää koko ajan, missä uloskäynti on. Esimerkiksi kansainvälisissä informaatioteknologiayrityksissä työskentelevien ihmisten joukkoa voidaan mielestäni oivallisesti kuvata kolmannen kulttuurin käsitteellä. Kansalaisuudella ei ole väliä Nokia People heimon edustajalle, vaan hänen ammattitaidollaan ja asenteellaan, johon sisältyy oleellisesti kyky uida kuin kala vedessä minkä tahansa valtion vaikutusalueella. Oleellisinta on itse alaan sisältyvän kulttuurin sisäistäminen, joka alkaa jo opiskeluaikana. Edelleen on huomattava, että kansainvälisyyteen identifioituminen ei välttämättä tarkoita kansallisen identiteetin kategorista kieltämistä tai menettämistä. Postmodernia identiteettiä kuvaa pikemminkin moniaineksisuus, mikä kosmopoliitin kohdalla tarkoittaa erilaisten etnisten ja elämäntyylillisten ainesten vapaata yhdistelyä. Suomalaisten intellektuellien identifioitumista suomalaisuuteen tutkinut Pasi Saukkonen (1993) toteaa, että erityisesti nuoret intellektuellit samastuvat yhä voimakkaammin suurkaupunkien ylikansalliseen elämäntyyliin. Vuonna 1990 tehdyssä kyselyssä ilmeni, että kansainvälistyminen oli kuitenkin vain osittaista kohdistuen vielä tuolloin lähinnä ruoka- ja juomakulttuuriin. Sen sijaan työ-, ihmissuhde- sekä ajattelu- ja toimintatapakulttuurien osalta poikkeama suomalais-pohjoismais-protestanttisesta kulttuurista oli huomattavasti vähäisempi (emt, 8). Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaistenkin intellektuellien kansainvälistyminen on kuitenkin epäilemättä syventynyt koulutus- ja työmarkkinoilla kiihtyneen globaalistumisen myötä. Länsimaista koulutusjärjestelmää ja siihen yhä selkeämmin sisältyvää kansainvälisen kokemuksen ihannetta ja käytäntöä on mielekästä tarkastella kolmannen kulttuurin idean pohjalta. Valtiolliset koulutusjärjestelmät pyrkivät edelleen palvelemaan kansallisia talous- ja työllisyyspoliittisia päämääriä, mutta käytännössä koulutusjärjestelmät toimivat ylikansallisesti. Niin Suomessa kuin muissa länsimaisen koulutusjärjestelmän omaksuneissa maissa opiskelijat ovat yhä vapaampia liikkumaan opiskelumaista toisiin ja tätä pyritään myös tietoisesti edistämään tukemalla kansainvälistä vaihtoa ja ulkomaalaisten tutkintoopiskelua (Lasonen 2002). Nykyisessä koulutus- ja tutkimusjärjestelmässä kansainvälinen liikkuvuus on oleellinen kilpailutekijä. Kansainvälistyminen ymmärretään sekä suomalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutena että ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden integroitumisena suomalaisiin korkeakouluihin. (Sallinen 2003.) Korkeakouluopiskelussa on ilmeisesti kehittymässä, tai jo kehittynyt, kaksi toisistaan erottuvaa sosio kulttuurista ympäristöä (ja hierarkiaa): paikallinen ja kansainvälinen opiskelu- ja tutkimuskulttuuri (lokaali ja globaali opiskelu- ja tutkimuskult tuuri), joihin samastuminen jakaa opiskelijat, opettajat ja tutkijat. Osa näistä toimijoista on edelleen paikallisia (kansallisia), kun taas yhä suurempi joukko pyrkii hankkimaan työmarkkinoilla oletetusti yhä enemmän arvostettua kansainvälistä kokemusta (esim. Niemi-Aro 2000). Tässä tutkimuksessa globalisaatiota ja kolmansien kulttuurien kehittymistä tarkastellaan ensiksikin yksilön identiteetin kannalta; miten etnisen identiteetin ja kulttuurien välissä elämisen kokemukset järjestyvät tutkittavien koke- 18

20 OCCASIONAL PAPER Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen muksissa ja tulevaisuudensuunnitelmissa. Lisäksi globalisaatio ja kolmannen kulttuurin idea tulevat monin paikoin esiin keskustelussa, jossa tarkastellaan ulkomaalaisten opiskelijoiden käsityksiä suomalaisesta yhteiskunnasta kansainvälistymisen ja monikulttuuristumisen haasteiden edessä. Tällöin tutkimusasetelma kääntyy alkuperäisestä päälaelleen: tutkittavat arvioivat, miten Suomi on yhteiskuntana integroitunut globaalistuneeseen maailmaan. 19

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

FSD1269. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002. Koodikirja

FSD1269. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002. Koodikirja FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2003 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Freemover / Visiting student opinto-oikeuden rekisteröiminen

Freemover / Visiting student opinto-oikeuden rekisteröiminen 1 Opiskelijarekisteri Freemover / Visiting student opinto-oikeuden rekisteröiminen Helsingin yliopistossa halutaan esittää tarkkoja lukuja myös Suomessa opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden määrästä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

University Admissions Finland. KV-kevätpäivät, Levi 21.5.2013 Outi Tasala UAF

University Admissions Finland. KV-kevätpäivät, Levi 21.5.2013 Outi Tasala UAF University Admissions Finland KV-kevätpäivät, Levi 21.5.2013 Outi Tasala UAF University Admissions Finland Liitekäsittelyn palvelukeskus, jota ohjaa kymmenen yliopiston konsortio Palvelukeskus syntynyt

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Ammattikorkeakoulukirjastot I TAUSTATIEDOT 1.3 Asema kpl % Osuus % 1 amk-opiskelija 8965 77.2 2 amk-opettaja 1312 11.3 3 muu henkilökunn.

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_OPI_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_OPI_040116PP + OLE_OPI 1 *1079901* OLESKELULUPAHAKEMUS OPISKELUN PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, jonka oleskelun tarkoituksena on opiskelu suomalaisessa oppilaitoksessa, johon sinut

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

+ + Syntymäpaikkakunta. Siviilisääty Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Avoliitto

+ + Syntymäpaikkakunta. Siviilisääty Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Avoliitto OLE_TY3 1 *1159901* OLESKELULUPAHAKEMUS TYÖHARJOITTELUN PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet tulossa Suomeen työtä tai työharjoittelua varten, joka sisältyy valtioiden

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot