Tilastoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista Suomen korkeakouluissa 2016

Transkriptio

1 A/2017 Tilastoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista Suomen korkeakouluissa 201 Korkeakoulututkinnon suorittaminen ulkomailla on globaalisti kasvava ilmiö. Erityisesti aasialaiset opiskelijat kouluttautuvat yleisesti muualla kuin kotimaassaan. Korkeakoulut rekrytoivat aktiivisesti opiskelijoita ulkomailta. Myös Suomessa ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita pidetään keskeisinä korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymislinjausten tavoitteisiin sen, että opiskelemaan saapumista helpotetaan ja tulijoille taataan hyvät palvelut. Suomalaiset korkeakoulut ovat uuden tilanteen edessä, kun ne syksystä 2017 alkaen perivät lukuvuosimaksuja EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. On todennäköistä, että maksut vaikuttavat ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään, kansalaisuusjakaumaan ja siten laajemmin kansainvälistymiseen. Kehityksen seuraaminen onkin nyt erityisen tärkeää. Tässä Faktaa Express -julkaisussa tarkastellaan tilastoja, jotka koskevat suomalaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavia ulkomaalaisia sekä korkeakoulujen ulkomaalaisia hakijoita. Ulkomaalaisilla tarkoitetaan tässä muita kuin Suomen kansalaisia. Tilastot ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista ovat vuodelta 201, joka on viimeinen vertailuvuosi ennen lukuvuosimaksuja. Tilastot ulkomaalai- sista hakijoista kattavat syksyllä 2017 alkaneeseen koulutukseen hakeneet. Tiedot ulkomaalaisista opiskelijoista on saatu Tilastokeskuksesta. Tiedot ulkomaalaisista hakijoista ja koulutukseen valituista ovat Vipunen-tilastopalvelusta lokakuulta Kansainvälistymistä koskevia tilastoja ja infografiikkaa eri näkökulmista ja koulutusasteilta on koottu myös Opetushallituksen Kansainvälistymispalveluiden verkkopalveluun. Lisää tilastoja: vipunen.fi tilastoja kansainvälistymisestä Faktaa Express 5A/2017: Tilastoja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista 201

2 ULKOMAALAISTEN TUTKINTO- OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ ON KOLMINKERTAISTUNUT 2000-LUVULLA ULKOMAALAISTEN TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ SUOMALAISISSA KORKEAKOULUISSA Vuonna 201 Suomen korkeakouluissa opiskeli yli ulkomaalaista tutkinto-. Tämä joukko on kolminkertaistunut 2000-luvun aikana. Erityisen reipasta kasvu oli vuosina Viime vuodet opiskelijoiden määrä on pysynyt melko tasaisena. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat jakautuvat melko tasan yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreille. Vuonna 201 yliopistoissa oli ulkomaalaista, ammattikorkeakouluissa Opiskelijoiden määrä on kehittynyt sektoreilla samatahtisesti ULKOMAALAISTEN TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN YLEISIMMÄT KANSALAISUUDET 201 Opiskelijoiden lukumäärä 9 87 Yhteensä Yliopistot Ammattikorkeakoulut Venäjä Vietnam Kiina Nepal Intia Pakistan Viro Iran Saksa Bangladesh Ulkomaalaisista 44 % opiskelee ammattikorkeakoulututkintoa, 33 % ylempää korkeakoulututkintoa eli käytännössä maisteritutkintoa ja 17 % tohtorintutkintoa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopiston kandidaatin tutkintoon johtavissa koulutuksissa ulkomaalaisia opiskelee vain vähän. Ulkomaalaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on 7,1 %, mikä on yli OECD-maiden keskiarvon luvun alussa vain 2,5 % opiskelijoista oli ulkomaalaisia. Nigeria Yhdysvallat Ruotsi Britannia Ghana Italia Espanja Kenia Ranska Ammattikorkeakoulut Yliopistot 1 OECD: Education at a Glance 2017 Kamerun

3 ULKOMAALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT MUUALLA EUROOPASSA 201 NORJA Ei lukuvuosimaksuja. ulkomaalaista Opiskelijoiden määrä kääntyi ensimmäistä kertaan laskuun. Opiskelijoiden yleisimmät kotimaat Ruotsi, Saksa, Venäjä, Tanska ja Kiina. EU/Eta-alueelta ja sen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita yhtä paljon. EU/Eta-kansalaisten määrä kasvanut nopeammin kuin alueen ulkopuolelta tulevien. ALANKOMAAT Kaikki opiskelijat ulkomaalaista maksavat lukuvuosimaksuja. Ulkomaalaisten määrä noussut tasaisesti. Ulkomaalaisten osuus 11,4 % koko opiskelijamäärästä. 27 % opiskelijoista Saksasta, joka yleisin kotimaa. Seuraavina Kiina, Belgia, Britannia, Kreikka ja Bulgaria. Erityisesti Etelä- ja Itä-Eurooppa kasvattaneet merkitystään opiskelijoiden rekrytointialueena. SAKSA ulkomaalaista RUOTSI ulkomaalaista lukuvuotena Lukuvuosimaksua maksavia opiskelijoita EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla lukuvuosimaksut syksystä Uusien opiskelijoiden määrä kasvussa, mutta vielä kolmanneksen pienempi kuin ennen maksuja. Uusista opiskelijoista 2 oli Euroopasta ja 23 % Aasiasta; 41 %:lla lähtöalue oli tuntematon. Yleisimmät kansalaisuudet Intian, Suomen ja Kiinan. Osa korkeakouluista voi periä opiskelijoilta lukuvuosimaksua. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvanut. Ulkomaalaisten osuus 9,2 % yliopistojen ja,1 % ammattikorkeakoulujen opiskelijoista. Yleisimmät kotimaat Kiina, Intia, Venäjä, Itävalta sekä Kamerun. Lähteet Ruotsi:Universitetskanslersämbetet: Internationell studentmobilitet i högskolan 2015/1 Norja: Alankomaat: Huberts, Daan: Update: Incoming student mobility in Dutch higher education Nuffic 2017 Saksa: DAAD & DZHW: Wissenschaft weltoffen 2017 Ulkomaalaisten osuus vaihtelee eri tutkintotasoilla: ammattikorkeakoulututkinnon suorittajista ulkomaalaisia oli 7 %, yliopistojen maisteriopiskelijoista lähes 13 % ja tohtoriopiskelijoista 20 %. Vuonna 201 ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista 013 opiskeli ensimmäistä vuottaan. Koko korkeakoulusektorin uusista opiskelijoista 9,4 % oli ulkomaalaisia; ammattikorkeakouluissa aloittaneista 7,8 % ja yliopistoissa 11,7 %. Ulkomaalaiset suorittivat yhteensä 3 99 korkeakoulututkintoa, mikä on, kaikista tutkinnoista. Ammattikorkeakouluista valmistuneista heitä oli 7,1 % ja yliopistoista,8 %. VALTAOSA ULKO- MAALAISISTA TUTKINTO- OPISKELIJOISTA TULI EU/ETA-ALUEEN ULKOPUOLELTA Ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista 77 % oli EU/Eta-alueen ulkopuolelta: ammattikorkeakouluissa opiskelevista 81 %, yliopistoissa 74 %. Eniten opiskelijoita tuli Aasiasta (45 %) ja Euroopasta (3). Afrikkalaisia oli 10 %. Aasialaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut ja vastaavasti eurooppalaisten sekä afrikkalaisten pienentynyt. Kymmenen vuotta sitten lähes puolet eli 48 % opiskelijoista tuli Euroopasta, 31 % Aasiasta ja 14 % Afrikasta. EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osuus on kasvanut, sillä vuonna 200 heitä oli. Yleisimmin ulkomaalaisilla tutkinto-opiskelijoilla oli Venäjän, Vietnamin, Kiinan tai Nepalin kansalaisuus. Venäläiset, vietnamilaiset ja nepalilaiset opiskelivat pääasiassa ammattikorkeakouluissa, kiinalaiset yliopistoissa. Ammattikorkeakouluissa kolme suurinta kansalaisuusryhmää venäläiset, vietnamilaiset ja nepalilaiset kattoivat yhdessä lähes puolet (48%) kaikista ulkomaalaisista opiskelijoista. Yliopistoissa kirjoa oli enemmän, sillä kolme yleisintä

4 kansallisuutta kiinalaiset, venäläiset ja intialaiset vastasi yhteensä neljäsosasta (2 %) kaikista ulkomaalaisista. Kansalaisuuksien painotukset ovat muuttuneet, sillä kymmenen vuotta sitten opiskelijoissa oli eniten kiinalaisia ja venäläisiä, seuraavaksi eniten virolaisia, ruotsalaisia sekä saksalaisia. Vietnamilaisten ja nepalilaisten opiskelijoiden määrä on noussut kymmenessä vuodessa huimasti. Myös venäläisten, intialaisten, pakistanilaisten, iranilaisten, bangladeshiläisten ja nigerialaisten määrä on kasvanut. Sen sijaan kiinalaisten, virolaisten ja kenialaisten määrä on pysynyt lähes samana ja ruotsalaisten vähentynyt. KIINALAISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ LASKEE SUOMESSA Kiinalaiset olivat pitkään suomalaisten korkeakoulujen ulkomaalaisissa tutkinto-opiskelijoissa ylivoimaisesti suurin ryhmä. Vuonna 2012 heitä oli 2 177; sen jälkeen määrä alkoi laskea. Selkeimmin lasku näkyy ammattikorkeakouluissa sekä tekniikan ja liikenteen tai liiketalouden ja hallinnon tapaisilla suurilla aloilla. OECD:n tilastojen 2 mukaan Suomen tilanne ei vastaa globaalia kehitystä, sillä Yhdysvaltojen, Britannian, Australian ja Saksan kaltaisissa suurissa opiskelumaissa kiinalaisopiskelijoiden määrä on kasvanut. Toisaalta Suomi ei ole tilanteessaan yksin, sillä myös joissakin muissa pienemmissä opiskelumaissa kuten Alankomaissa, Norjassa ja Ruotsissa kiinalaisopiskelijoiden määrä on hieman laskenut tai pysynyt ennallaan. 2 YLIOPISTOJEN ULKOMAALAISET TUTKINTO- OPISKELIJAT KOULUTUSALAN MUKAAN 201 TIETOJENKÄSITTELYN JA TIETOLIIKENTEEN ALALLA JOKA SEITSEMÄS OPISKELIJA ON ULKOMAALAINEN Yliopistoissa määrällisesti eniten ulkomaalaisia opiskelee tekniikan sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloilla. Ammattikorkeakouluissa eniten ulkomaalaisia on kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alalla. Kummallakin sektorilla ulkomaalaisten osuus on suurin tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opiskelijoissa. Eri aloilla on hieman erilainen profiili siinä, minkä maan kansalaisia niillä opiskelee. Ammattikorkeakouluissa lähes kaikilla aloilla on eniten venäläisiä ja vietnamilaisia. Kaupan ja hallinnon sekä tekniikan ja tietoliikenteen kaltaisilla suurilla aloilla on myös paljon nepalilai- Tekniikan alat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Humanistiset ja taidealat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Luonnontieteet Yhteiskunnalliset alat Terveys- ja hyvinvointialat Kasvatusalat Maa- ja metsätalousalat Palvelualat Yliopistot yhteensä Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Tekniikan alat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Terveys- ja hyvinvointialat Palvelualat Humanistiset ja taidealat Kasvatusalat Luonnontieteet Maa- ja metsätalousalat Yhteiskunnalliset alat Ammattikorkeakoulut yhteensä Opiskelijoiden lukumäärä % , , , , , , , , AMMATTIKORKEAKOULUJEN ULKOMAALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT KOULUTUSALAN MUKAAN 201 Opiskelijoiden lukumäärä ,5 2, 0,3 0,3 0,1 0,0 8,8 12,1 9,1 % 19,7 18, ,8 Osuus alan opiskelijoista, % Osuus alan opiskelijoista, %

5 sia. Poikkeuksena ovat terveys- ja hyvinvointialat, joiden opiskelijoilla yleisimpiä ovat Kenian, Kiinan ja Viron kansalaisuudet. Näillä aloilla kansalaisuuksien kirjo on muutenkin laajempi. Yliopistojen maisterikoulutuksessa opiskelevien kansalaisuudet vaihtelevat aloittain enemmän. Kiinalaiset ovat kärkisijoilla lähes joka alalla, usein myös venäläiset, pakistanilaiset ja vietnamilaiset. Luonnontieteet erottuvat joukosta, sillä alalla opiskele paljon etelä-aasialaisia: yleisimpiä ovat bangladeshilaiset, pakistanilaiset ja intialaiset. Tohtoriopiskelijoissa kiinalaiset ja venäläiset ovat kolmen kärjessä lähes kaikilla aloilla. Humanistiset ja taidealat erottuvat muista, sillä niillä opiskelee paljon eurooppalaisia, erityisesti ruotsalaisia, venäläisiä ja italialaisia. AMMATTIKORKEAKOULUJEN ULKOMAALAISET HAKIJAT, KOULUTUKSEEN VALITUT JA PAIKAN VASTAANOTTANEET Syksyllä 201 alkava koulutus Syksyllä 2017 alkava koulutus Muutos Ulkomaalaiset yhteensä % 2% 27% EU/Eta-kansalaiset % +51% +49% Muu kansalaisuus % 29% 32% Kansalaisuus tuntematon % 8% 82% Ulkomaalaisten osuus kaikista, % 8 % 7 % 7 % 1* 2* 2* EU/Eta-alueen ulkopuolisia, % 85 % 88 % 88 % 81 % 7 % 75 % 4* 12* 13* *prosenttiyksikköä YLIOPISTOJEN ULKOMAALAISET HAKIJAT, KOULUTUKSEEN VALITUT JA PAIKAN VASTAANOTTANEET Syksyllä 201 alkava koulutus Syksyllä 2017 alkava koulutus Muutos Ulkomaalaiset yhteensä % 45% 4% EU/Eta-kansalaiset N/A** N/A** N/A** Muu kansalaisuus N/A** N/A** N/A** Kansalaisuus tuntematon N/A** N/A** N/A** Ulkomaalaisten osuus kaikista, % 14 % 1 1 % 11 % 5* 8* 7* EU/Eta-alueen ulkopuolisia, % N/A** N/A** N/A** N/A** N/A** N/A** *prosenttiyksikköä **Osuuden ja muutoksen laskeminen ei ole mielekästä, sillä valtaosa syksyn 201 hakijoista, valituista ja paikan vastaanottaneista on tilastoitu kansalaisuudeltaan tuntemattomaksi.

6 ULKOMAALAISTEN HAKIJOIDEN, KOULUTUKSEEN VALITTUJEN JA PAIKAN VASTAANOTTANEIDEN MÄÄRÄT LASKIVAT Korkeakoulujen syksyllä 2017 alkaneisiin koulutuksiin haki vähemmän ulkomaalaisia kuin vuotta aiemmin. Ammattikorkeakouluihin haki runsaat ulkomaalaista, mikä on % vähemmän kuin edellisvuonna. Yliopistoissa hakijoita oli runsaat 8 000; pudotus oli suurempi kuin ammattikorkeakouluissa, sillä hakijoiden määrä laski 32 %. Ulkomaalaisten osuus kaikista hakijoista oli ammattikorkeakouluissa 8 % ja yliopistoissa. Koulutukseen valittujen ja opiskelupaikan vastaanottaneiden ulkomaalaisten määrä putosi kummallakin sektorilla vielä enemmän kuin hakijamäärä. Ammattikorkeakouluihin hakeneista 81 % ja valituista 7 % oli muita kuin EU/Eta-kansalaisia, yliopistoihin hakeneista 78 % ja valituista 7 %. EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevien määrä ja osuus ammattikorkeakouluihin hakeneissa, koulutukseen valituissa ja paikan vastaanottaneissa oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan EU/Eta-kansalaisten määrä on kasvanut. Yliopistosektorilla vastaavaa vertailua ei kannata tehdä, sillä syksyllä 201 alkaneeseen koulutukseen hakeneista ulkomaalaisista suurin osa on tilastoitu kansalaisuudeltaan tuntemattomiksi. Eniten syksyllä 2017 alkavaan koulutukseen haettiin Aasiasta: ammattikorkeakouluihin hakeneista 35 % ja yliopistoihin hakeneista 34 % oli aasialaisia. Seuraavaksi yleisimpiä olivat Eurooppa (28 % ammattikorkeakoulujen ja 2 yliopistojen ulkomaalaisista hakijoista) 10 YLEISINTÄ KANSALAISUUTTA KORKEAKOULUIHIN HAKENEISSA Yliopistot Kansalaisuus Tuntematon Pakistan Nigeria Ghana Kiina Venäjä Intia Vietnam Viro Nepal Hakijat, syksy ja Afrikka (ammattikorkeakoulut 20 % ja yliopistot 24 %). Ammattikorkeakouluihin hakeneissa aasialaisten määrä ja osuus vähenivät edellisvuoteen verrattuna, afrikkalaisten hieman nousivat. Ammattikorkeakoulut Heistä valittiin, % Kansalaisuus Hakijat, Heistä valittiin, % syksy Nigeria Nepal Venäjä Viro Vietnam Ghana Bangladesh Kenia Pakistan Kamerun Afrikkalaiset eroavat muista hakijoista siinä, että heistä harvempi valitaan koulutukseen. Ammattikorkeakouluihin hakeneista afrikkalaisista 13 % ja yliopistoihin hakeneista 1 % valittiin. Muiden maanosien hakijoista valitaan noin 30 %. Korkeakouluihin hakeneissa oli eniten nigerialaisia ja venäläisiä. Yliopistojen hakijoista suurimman ryhmän muodostivat kansalaisuudeltaan tuntemattomat eli tilastoinnissa on edelleen puutteita. Todennäköisimmin sisään pääsivät vietnamilaiset, venäläiset ja kiinalaiset hakijat. Eniten putosivat ammattikorkeakouluihin hakeneissa vietnamilaisten (- ) ja venäläisten (- 35 %) määrät. Vastaavasti esimerkiksi bangladeshilaisten (+ 5 %) ja kenialaisten (+ 44 %) hakijoiden määrät kasvoivat. Yliopistoihin hakeneiden kohdalla vertailua ei kannata tehdä, sillä kansalaisuudeltaan tuntemattomien määrä oli syksyllä 201 alkavassa koulutuksessa liian suuri. ISBN: (painettu) ISBN (pdf) ISSN: (painettu) ISSN x (pdf) Taitto ja grafiikat: Liisa Valtonen