ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA

Transkriptio

1 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö arvioi tarpeen, päätetään viime kädessä toimialan johtoryhmässä) Ennakkoarviointi täytyy tehdä: - jos valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle tai alueelle - silloin kun lautakunta päättää palvelua koskevasta linjauksesta tai suunnitelmasta - tarpeen mukaan kun vastataan lausuntoihin, esityksiin tai kirjeisiin Ennakkoarviointia ei toteuteta silloin kun kyseessä on yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimus, viran tai toimen täyttäminen tai tiedoksi merkittävä asia. Tarvittaessa kiinnitetään erityisesti huomiota sukupuolivaikutuksiin, lapsivaikutuksiin tai terveyserovaikutuksiin. 2. Vaikutusten tunnistaminen - ohjetaulukko Vaikutusten tunnistaminen eri näkökulmista Asiakas ja kaupunkilainen Onko päätöksellä vaikutuksia johonkin tiettyyn ihmisryhmään? o Sukupuolen, iän, asuinpaikan, kulttuuritaustan tms. mukaan Onko tunnistamasi väestöryhmän sisällä jokin alaryhmä, johon vaikutukset erityisesti kohdistuvat? o Terveyden, toimintakyvyn, tulojen, varallisuuden, koulutuksen, ammattiaseman, työllisyyden tai asuinalueen perusteella Mitkä tekijät ja miten, vaikuttavat tunnistamaasi väestöryhmään ja sen alaryhmään? o Elinolosuhteet: työolot, asumisolot, toimeentulo, liikenne- ja liikkumismahdollisuudet o Elintavat: tupakointi, alkoholin liikakäyttö, ravitsemus ja liikunta o Kulttuuriset tekijät: identiteetti, alakulttuurit, osallisuus ja yhteisöllisyys o Palvelujen tasa-arvoisuus: sosiaali- ja terveyspalvelut, muut palvelut

2 Palvelujen järjestäminen Henkilöstö Talous Ympäristö o Asiakkaan ja kaupunkilaisen osallistuminen kumppanina (osallistumismahdollisuudet palvelun kehittämiseen) o Yhtenäiset hoito- ja palveluketjut (toteuttaako tavoitetta yhden luukun periaatteesta, palvelun tasalaatuisuus) o Palvelujen johtaminen ja kehittäminen (vaikutukset johtamisen organisointiin ja linjajohtamiseen, johtosääntöihin) o Poikkihallinnollinen ja -seudullinen yhteistyö (muutokset yhteistyön tarpeissa ja rakenteissa) o Palvelujen tuottamistavat (oma toiminta, ostopalvelu, palveluseteli) o Vaikutukset muihin palveluihin (palvelujen kuormittuminen, sijaisjärjestelyt) o Henkilöstön rakenne ja lukumäärä, työn organisointi, työaikojen kohdentuminen (mm. nimikkeet, kelpoisuusvaatimukset, palkkataso, esimiesjärjestelyt, erilaiset rekrytointimallit) o Työn sisältö ja osaamistarpeet (mm. työn sisällön muutokset ja niiden vaikutus osaamisen kehittämiseen) o Yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet (mm. yhteistyökumppaneiden tunnistaminen, yhteistoiminta työpaikkaja kaupunkitasolla) o Työhyvinvointi (mm. johtaminen, työolot / -tilat, tukitoimet muutostilanteissa) o Taloudelliset vaikutukset lyhyellä (talousarviovuosi) ja pitkällä aikavälillä (käyttötalousvaikutukset, kertaluonteiset kustannukset, investointivaikutukset/omaisuuden myynti, -hankinta) o Kokonaistaloudellinen arviointi (aiheuttaako kustannuksia yhtäällä, vaikka säästöjä toisaalla?) o Energiankulutus (laitteistojen energiatehokkuus, käyttäjien tottumukset) o Rakennukset (uudisrakentamisen tarve, tilan käytön tehokkuus, rakennuksen energiatehokkuus, muunneltavuus) o Hankinnat, kulutus, jätteet (vaikutukset tavaratilausten määriin, kestotuotteiden käyttö, uudelleenkäyttö, sähköinen asiointi, lajittelu) o Maankäyttö ja liikenne (sijoittuminen asemakaava-alueelle/olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, kaavamuutoksen tarve, luonto- ja viheralueiden säilyminen, ilmanlaatu ja melu, vaikutukset liikennemääriin, saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä, pyörällä tai kävellen, esteettömyys) Johtopäätökset o Miten vaihtoehdot suhteutuvat organisaation tavoitteisiin?: Espoo strategia ja kaupungin ohjelmat; valtuusto- ja lautakuntasopimus; toimialan, tulosyksikön ja palvelualueen tavoitteet (mm. palvelujen saatavuus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, laitoshoidosta avohoitoon) o Miten suhteutuvat kansallisten ohjelmien tavoitteisiin? o Lopulliset johtopäätökset ja ratkaisun perustelut 3. Arviointitaulukko päätösvaihtoehdoista ja päätösesitys (ks. taulukko) 4. Päätöksen vaikutusten seurannasta päättäminen

3 Asia: Kilon päiväkodin erityisentuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Asiasta päättävä taho: Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija/t: Hanna Lehtinen, lasten kuntoutuspalveluiden päällikkö, Elina Palojärvi, terveydenhoidon asiantuntija Muut valmisteluun osallistuneet: vanhempien kuuleminen , yhden vanhemman tapaaminen , Kilon päiväkodin johtaja Sirkku Sjöblomin kuuleminen , Mäkkylän päiväkodin erityislastentarhanopettaja Merja Laitisen kommentit Mallin kuvaukset ja taustatiedot Nykytila: KUNTOUTUKSEN JÄRJESTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTAMANA PALVELUNA KILON PÄIVÄKOTIIN. Kilon päiväkotiin tarjoaa kuntoutuspalveluja yksi (1) perusterveydenhuollon puheterapeutti, yksi (1) perusterveydenhuollon toimintaterapeutti ja ½ - päiväinen fysioterapeutti (Ekku). Toiminta- ja puheterapeutti järjestävät Kilonpäiväkodissa kuntoutuksen 10:lle lapselle hoitavan tahon (Hus, Ekku) kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Kuntoutusta tarjotaan Kilon päiväkodin erityisentuen piirissä oleville lapsille enemmän, kuin Lasten Kuntoutuspalvelujen kuntoutuskriteereiden mukaisesti muille perusterveydenhuollosta kuntoutusta saaville tarjotaan. Kilon päiväkoti tarjoaa yhteisöllistä, monialaista terapiaa lapsen päivähoitopäivän aikana. Kuntoutus pitää sisällään lapsen yksilö- ja ryhmäterapian, päivähoidon henkilöstön ohjauksen, apuvälineiden Vaihtoehtoinen malli I: KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN LAPSEN KUNTOUTUSSUUNNITELMAN MUKAISESTI; PUHE-, FYSIO- JA TOIMINTATERAPIAN TUOTTAA SE TAHO, JOKA PYSTYY TARJOAMAAN LAPSELLE KRITEERISTÖNSÄ MUKAISEN MAKSIMAALISEN TUEN (Kela/Hus/ perusterveydenhuolto) Niille espoolaisille erityisen tuen lapsille, jotka eivät ole hoidossa Kilon päiväkodissa tuottaa kuntoutussuunnitelman mukaiset terapiapalvelut joko perusterveydenhuolto (max. 2 x 15 käyntiä / vuosi), HUS (tekemällä maksusitoumuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa, jolloin terapiakertojen määrä on tavanomaisesti hieman perusterveydenhuollosta tarjottavia kertoja suurempi) tai Kela (Kelan myöntämät maksusitoumukset ovat terapiakerroiltaan suurimmat ja pitkäkestoisimmat vrt. perusterveydenhuollon ja HUS:in tarjoamiin terapioihin). Hus:in ja Kelan maksusitoumuksella järjestämä terapia voidaan päätöksestä Vaihtoehtoinen malli II: KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN ESPOON KAUPUNGIN LASTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN yhtenäisten kuntoutuskriteereiden mukaisesti (15 x 2 / lukuvuosi) Kilon päiväkodin lapsille tarjottaisiin puhe- ja toimintaterapiapalvelut nykyisestä organisaatiosta, nykyisten kuntouttajien taholta. Kuntoutuksen määrä olisi sama, kuin Lasten kuntoutuspalvelujen kriteereiden mukaisesti maksimissaan pystytään perusterveydenhuollosta tarjoamaan muillekin espoolaisille lapsille. Tässä mallissa perusterveydenhuollon puhe- ja toimintaterapeutti pystyisi Kilon päiväkodin kuntoutettavien lasten lisäksi ottamaan vastaan uutta asiakasta / vuosi ja hoitamaan heidän ohjaus- tai terapiajaksot.

4 kunnostus/ korjaustöitä sekä materiaalin valmistusta. Kilon päiväkotiin tarjottavan palvelun lisäksi puhe- ja toimintaterapeutti tarjoavat muille perusterveydenhuollossa kuntoutettaville lapsille kaksi ryhmäkuntoutusjaksoa (10 x 2) lukuvuoden aikana. Lisäksi puheterapeutti tekee n. 5 arviointijaksoja vuodessa uusille perusterveydenhuollon puheterapiaan ohjautuville lapsille. riippuen tuottaa joko lapsen kotona, vastaanotolla tai päiväkodissa tuotettavana palveluna. Esimerkkinä Mäkkylän päiväkodin integroituryhmä: Ryhmässä on 6 erityisen tai tehostuen piirissä olevaa lasta. Lapset saavat kuntoutussuunnitelmastaan riippuen fysio-, toiminta- tai puheterapiaa. Suurin osa näistä lapsista saa/ tarvitsee pitkäkestoista ja tiivistä kuntoutusta. Päiväkodissa toteutuvat terapiat ovat järjestetty pääosin kahdenkeskisinä terapiatilanteina. Yhden lapsen toimintaterapia toteutuu päiväkotiryhmän toimintaan integroituna. Suurin osa lapsista saa Kelan kustantamaa terapiaa kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Parilla lapsella on perusterveydenhuollosta toteutettava terapia, jotka pääsääntöisesti toteutetaan vastaanottokäynteinä. Asiakas ja kaupunkilainen Muut kuin Kilon päiväkodissa kuntoutettavat Espoolaiset lapset, joilla on vastaava tuen tarve, eivät saa tämän mallin mukaan toteutettua kuntoutusta. Tällä hetkellä Espoolaiset lapset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa suhteessa palvelujen määrään ja laatuun. Vanhemmilla on subjektiivinen oikeus koko Espoon alueelta hakea päivähoitopaikkaa Kilon päiväkodista. Vuositasolla n. 1-2 lasta päiväkotiin vanhempien ohjaus tiivistyy, mikäli terapeutti antaa esim. osan käynneistä lapsen kotiin tai vanhemmat osallistuvat osalle vastaanottokäynneistä. Kun lapsella on useampi tiivis terapia käynnissä tulee lapsen arkiviikosta herkästi kiireinen. Terapia-ajat painottuvat aamupäivään, jolloin lapsi on yleensä virkeimmillään, samaan ajankohtaan painottuu myös - lapsille ja henkilöstölle tutut yhteistyökumppanit säilyisivät. - lapset eivät saisi kuntoutussuunnittelmien mukaista maksimäärää terapiaa. jos terapioiden määrä vähenisi Espoon yleiselle tasolle 15x lukukausi, vanhemmat pitävät sitä riittämättömänä tukena

5 hakevista ei mahdu ko. ryhmään. Kilon päiväkodissa ja oppimiskeskuksessa on pystytään ottamaan huomioon lapsen yksilöllinen tuen tarve kuntoutuksessa ja opetuksessa. Kuntouttavan tuen tarjoaminen arkitilanteisiin lisää toistojen määrää, ja sitä kautta kuntoutuksen vaikuttavuutta. vanhemmat pitivät erinomaisena sitä, että Kilossa lapset eivät koe olevansa kuntoutuksen kohteena, vaan lapsi elää muiden lasten kanssa normaalia päiväkodin arkea, johon kuntoutus nivoutuu saumattomasti vanhemmat pitävät tärkeänä muiden kuntoutettavien lasten kanssa muodostuvaa vertaisryhmää ja vertaistukea Yksi vanhemmista pohti ryhmäkuntoutuksen osalta sitä, saavatko kaikki lapset tasapuolisesti terapiaa vai kohdentuuko terapia nykymallissa sitä enemmän tarvitseville lapsille UHAT MALLIN MUUTTAMISESSA: Vanhempien kommentti: Miksi hyvästä/laadukkaasta yhteisöllisestä terapiamuodosta haluttaisiin luopua? Miksi n. 15 vuoden kehittämistyö Kilon varhaiskasvatuksen aktiivinen toiminta-aika. Yhteistyön rakentaminen uusien terapeuttien kanssa vie aikaa. Varhaiskasvatuksen toiminnan järjestäminen / korvaaminen terapiakäynnillä olleelle lapselle on vaikeaa. (kokemus Mäkkylän päiväkodista) Tiedon siirtäminen pienellä aikavälillä ryhmän, vanhempien ja terapeuttien kesken on haastavaa. Etukäteen suunnitellut tapaamiset onnistuvat hyvin. Muutokset terapia-ajoissa ovat haasteellisia esim. peruuntuneen ajan osalta. Vaikutuksia perheiden voimavaroihin; Kilon päiväkodin mallissa vanhempien voimavaroja säästyy, kun ei tarvitse huolehtia lapsen monista ja erillisistä terapiakäynneistä. Vanhempien kokemuksen mukaan tämä vähentää arjen paineita, mikä on merkittävä tutki perheelle, jossa vammainen lapsi jo lähtökohtaisesti lisää arjen rasittavuutta huomattavasti. Maksusitoumuksesta huolimatta kuntouttavan terapeutin löytäminen saattaa viedä aikaa yksityistenpalveluntuottajien rajallisesta määrästä johtuen, jolloin lapsen kuntoutus viivästyy heidän lapsilleen

6 oppimiskeskuksessa halutaan heittää hukkaan? rauhattomuus päiväkotiryhmissä lisääntyy, mikäli terapeutteja / yhteistyötahoja on useita. Kilon päiväkodin vanhemmat näkevät tässä mallissa uhkana sen, että lapsen kuntoutustarpeen yksilöllisyyttä (esim. sairastumisia ym.) ei pystytä huomioimaan riittävästi Palvelujen järjestäminen Nykyinen malli tarjoaa yhteisöllisen terapiapalvelujen kokonaisuuden, joka on integroitu päiväkodin toimintaan ja lapsen normaaliin arkeen Hienoa että samassa talossa pystytään yhdistämään kaikki lapsen kuntoutustarpeet (puhe- toiminta ja fysioterapia) toiminnalliseksi ja monipuoliseksi kuntoutuskokonaisuudeksi. Eri terapiat eivät jää irrallisiksi ja erillisiksi toisistaan sekä lapsen arjesta Tieto lapsesta siirtyy terapeuttien välillä myös ilman vanhempien toimimista tiedon välittäjänä. Tietoa terapiasta välittyy vanhemmille terapeuttien kanssa käytyjen keskustelujen, palaverien ja reissuvihkon avulla. Vanhempien näkemyksen mukaan terapeuttien kokopäiväinen työnkuva tarjoaa mahdollisuuden toimia / kuntouttaa lasta joustavasti lapsen - Palvelujen tasalaatuisuuden turvaaminen: kaikki Espoolaiset lapset saavat palveluja kunkin järjestäjätahon (LKP, HUS, KELA) mukaisilla, porrastetuilla, kriteereillä. - Terapeutit ovat KELAn tai HUSin kilpailuttamia terapeutteja, joiden ammatillinen osaaminen on laatukriteereiden mukaista. - Perusterveydenhuollon toiminta- tai puheterapeutin tavanomaisessa työnkuvassa puheterapeutti ottaa vuodessa vastaan n. 58 uutta asiakasta, ja hoitaa heidän ohjauskäynnit tai terapiajaksot. Toimintaterapeutti ottaa vastaan n. 53 uutta asiakasta, ja hoitaa heidän ohjaus tai terapiajaksot. Kilon päiväkodin puhe- ja toimintaterapeutin resurssin siirtäminen ko. työnkuvaan turvaisi hoitotakuussa pysymisen uusien asiakkaaksi ohjautuvien lasten - Kilonpäiväkodin toimintamalli on nyt talossa toimivien terapeuttien keskeistä osaamisaluetta, ja palvelun ideologian jatkuminen olisi turvattua - Päiväkotiryhmien rauhattomuus ei lisääntyisi useammasta toimijatahosta johtuen - Henkilöstöresurssia pystytään siirtämään puhe- ja toimintaterapian osalta varhaiseen puuttumiseen ja ensi-arvioihin puolet käytettävissä olevasta työajasta.

7 tarpeiden ja tilanteen mukaan - esim. jos lapsi on väsynyt, lapsi otetaan vasta myöhemmin kuntoutuskäynnille HUS/Lastenlinna ei yleensä sisällytä lapsen kuntoutussuunnitelmaan yhtä aikaa 3 eri terapiaa (puhe-, toiminta- ja fysioterapia), mikäli ne eivät olisi Kilon päiväkodissa nykyisen mallin mukaan helposti saatavissa ja järjestettävissä. Tätä perustellaan sillä, että useat erilliset terapiakäynnit saattavat olla lapselle liian rankkoja. Kilon mallissa 3 terapiaa eivät ole lapselle liian raskaita, koska ne ovat osana päiväkodin arkea. apuvälineiden korjaaminen ja materiaalin valmistaminen onnistuu arjessa viivytyksittä. Kilon päiväkodissa toimiva puhe- ja toimintaterapeutti eivät tarjoa konsultatiivisia palveluita muissa päiväkodeissa hoidettaville moni- ja kehitysvammaisille lapsille. Ohjaus olisi päällekkäistä toimintaa Kela - kuntouttajan tarjoaman päivähoidon ohjuksen kanssa ja saattaisi tuottaa epäjohdonmukaista henkilöstön ohjausta. Mm. tämän vuoksi Kilon päiväkodin osaamiskeskuksen konsultatiivista työskentelyä ei ole pystytty toteuttamaan. Koko päiväkotiryhmän henkilöstö osaa toimia kaikkien lasten kanssa. Ryhmäkuntoutusta järjestetään sekä osalta. - Mäkkylän päiväkodissa terapia-ajat pyritään vakiinnuttamaan Kela - kuntouttajien kanssa lukuvuoden alussa huomioiden ryhmän toiminta. Terapiakäynnit integroidaan ryhmän toimintaan. Tavoitteena on, että lasten terapiat ovat osa lasten ja koko ryhmän arkea. Terapeuttien konsultaatio- ja päiväkoti/ryhmäkäynnit sovitaan erikseen ryhmän varhaiskasvatustoimintaan integroituen. Ryhmän erityislastentarhanopettaja vastaa yhteistyöstä terapeuttien ja vanhempien kanssa. Kaikkien terapeuttien kanssa on yhdenvertaiset säännöt ja toimintatavat. Vastaanottokäynteinä sovitut tapaamiset onnistuvat kuljetettuna tai päiväkodin terapiatilassa. Terapeuttien ja vanhempien kanssa on sovittuna säännölliset palaverit tiedon siirtämiseksi. UHAT MALLIN TOTEUTTAMISESSA - Mikäli lapsella on kuntouttajia eri tahoilta, ei terapeuteilla ole välttämättä aikaa sopia kuntoutuksen yhteisistä tavoitteista. - Yhteistyö päivähoidon henkilöstön kanssa ei ole yhtä tiivistä, ohjaavaa ja UHAT MALLIN TOTEUTTAMISESSA - Kilon päiväkodin erityisen tuen lasten kuntoutuksen vaikuttavuus kärsii terapiamäärien vähentyessä

8 integroiduissa että pelkästään erityistuen lapsista muodostettavissa pienryhmissä. Terapeutit osallistuvat ryhmän pedagogisen toiminnan suunnitteluun. konsultoivaa - Apuvälineiden korjaus ja materiaalin tekeminen toteutuu päiväkodin ulkopuolella (esim. apuvälinekeskus, Tietotek), mikä saattaa viivästyttää kuntoutusta. Löytyykö kaikille yhteiset Kelaterapeutit vai joutuuko jokainen vanhempi itse etsimään terapeutin ja tekemään hänen kanssa oman henkilökohtaisen sopimuksen? Jos terapiapalveluja yritetään hankkia HUS:in kautta, onko HUS:in terapeuteilla resursseja hoitaa Kilon lapset? Malli vaatisi palveluntuottajan kanssa neuvottelujen käymisen esim. ryhmäkuntoutuksen järjestämisestä sekä useamman lapsen terapian keskittämisestä muutamalle terapeutille. Kela suosittelee lapsille koti- tai päiväkotikäynteinä toteutettavia käyntejä melko vähän. Pääosin käynnit ovat yksilöterapiakäyntejä. (Kokemus Mäkkylän päiväkodista) Henkilöstö Kilossa terapeuttien osaaminen on tullut koko päiväkotihenkilöstön käyttöön ja osaksi henkilöstön - Varhaiseen puuttumisen, arvioinnin sekä ohjauksen/ kuntoutuksen henkilöstöresurssin lisätarve

9 osaamista Kilon päiväkodin henkilöstö ei nykymallissa tarvitse ulkopuolista konsultointia ja työnohjausta terapeuttien työskennellessä talossa. Päivähoidon henkilöstöllä ja terapeuteilla on kerran viikossa kuntoutettavia lapsia koskeva yhteistyökokous. Terapeutit omalla roolillaan vähentävät myös lasten hoidon ja ohjaamisen rasittavuutta päiväkodin arjessa, ja siten sillä on merkittävä rooli henkilökunnan työhyvinvoinnissa. Kilon päiväkodin henkilöstö on ollut suhteellisen pysyvä. Työntekijävaihtoa eri päiväkotien kesken ei ole ollut, jonka välityksellä tietotaidon siirtämistä muihin päiväkoteihin olisi voitu tehostaa. Lasten avustajat kiertävät jonkin verran eri päiväkodeissa. Kilon päiväkodissa ohjataan runsaasti opiskelijoita, joilla on mahdollisuus perehtyä / oppia yhteisöllisestä kuntoutuksesta. - Sijaismäärärahoja ei ole, mikäli perusterveydenhuollon terapeutti joutuu pitkälle työlomalle - Rekrytoinnin haasteet: nykyisessä rekrytointitilanteessa ei perusterveydenhuoltoon ole ollut valittavissa esim. puheterapeuttia jolla olisi erityinen asiantuntijuus / kokemus perusterveydenhuollon palveluissa on vuosina puheterapeutin ja 1 toimintaterapeutin vakanssi. Ilman kyseistä lisäresursointia toiminnoissa vaarantuu ensiarvioon pääsy hoitotakuun (3kk) puitteissa. Tällä hetkellä keskimääräinen jonotusaika palveluun on n. 2-3 kk vuodenajasta riippuen. Mikäli Kilon päiväkodin lasten kuntoutus järjestetään Kelan ja HUS:n tai perusterveydenhuollon olemassa olevien kriteeristöjen mukaisena palveluna, voidaan Kilon päiväkotiin sijoitetut vakanssit siirtää samaan toimenkuvaan muiden lasten toiminta- ja puheterapeuttien kanssa. Vapautuva henkilöstöresurssi kohdennettaisiin varhaiskasvatuksen konsultointiin sekä asiakkaiden mahdollisimman varhaiseen tukeen. - Päiväkodinjohtajan työpanosta vaaditaan enemmän kuntouttavien tahojen kanssa käytäviin asiakasneuvotteluihin. - Työntekijöiden ohjaus ja pedagogiseen suunniteluun osallistuminen ei kuulu yksityistenpalveluntuottajien maksusitoumussopimuksiin samassa määrin kuin Kilon päiväkodin yhteisöllisen terapian mallissa - Kilonpäiväkodin henkilöstö saattaa tarvita ostopalveluna hankittavaa työnohjausta.

10 vaikea- / monivammaisista lapsista. Rekrytointivaikeuksien vuoksi palvelun tuottamiseen voi tulla jopa kuukausien tauko.. - Perusterveydenhuollon kuntouttajien työnkuva on poikkeava muiden kollegoiden työnkuvasta / työyhteisöstä, mikä saattaa vaikuttaa työhyvinvointiin. Myös koulutuksen tarve poikkeaa muiden yksikön puheterapeuttien ja toimintaterapeuttien koulutustarpeesta. - Yhteisöllisen terapian ja konduktiivisen opetuksen kehittämistyö kärsii. - Kilon päiväkodin henkilöstöllä on hyvä kokemuksellinen osaaminen yhteistyöstä terapeuttien kanssa sekä osaamista terapiassa harjoiteltavien taitojen siirtämisestä arjen tilanteisiin. Osaamisesta on hyötyä myös muiden kuntouttavien tahojen kanssa työskentelyyn - Mikäli nykyinen toimintamalli lopetetaan yhteisöllisenterapian kehittämismahdollisuudet Kilon päiväkodissa heikkenevät merkitsevästi. Talous - Puhe - ja toimintaterapeutin vuosikustannukset ovat n euroa. - Eräs vanhempi esitti, että jos Espoolla on varaa satojen miljoonien eurojen metrohankkeeseen (jonka hyötyä kyseenalaistettiin), täytyy Espoolla olla varaa tähän 0,1 m satsaukseen vammaisten lasten kuntoutukseen. Vanhemmat toivat esille, että Kilon malliin sijoitettavalla taloudellisella resursilla voi olla ratkaiseva merkitys lapsen itsenäiseen pärjäämiseen myöhemmässä elämän vaiheessa, joka voi vuorostaan merkitä euromääräisesti suurta säästöä - Puhe - ja toimintaterapeutin vuosikustannukset ovat n euroa. Seuraavan henkilöstösuunnitelmakauden aikana ( ) syntyisi vakanssien uudelleen sijoittamisesta säästöä euroa. - Ensiarvioon pääsemisen viivästyminen aiheuttaa ohjauksellista/ kuntoutuksellista lisätarvetta, mikä osaltaan lisää henkilöstöresurssin tarvetta. - Seuraavan henkilöstösuunnitelmakaude n aikana ( ) syntyisi vakanssien puolikkaan työajan siirtämisestä varhaiseen puuttumiseen säästöä euroa. Henkilöstöresurssin lisäys varhaisessa puuttumisessa ei silti kattaisi kokonaan ennakoitavissa olevaa vajetta hoitotakuuseen vastaamisessa.

11 yhteiskunnalle. - Vanhemmat toivat esille, että mikäli Kilon päiväkodin nykyisen kaltainen toiminta päättyy, sillä voi olla kustannusvaikutuksia toisaalla sosiaalija terveystoimessa sekä sivistystoimessa esim. henkilökohtaisen avustajatarpeen lisääntymisenä päiväkodeissa. Ympäristö - Useat erityisentuen piiriin kuuluvat lapset tuodaan Kilon päiväkotiin kauempaa Espoosta, koska heidän lähipäiväkotinsa ei pysty tuottamaan vastaavan tasoista ja vaikuttavaa monimuotoista kuntoutusta osana päiväkotitoimintaa. - integroitu erityisryhmä jatkaa Kilossa, joten päiväkodin vaihtuminen ei ole riskinä. Tältä osin ei ympäristövaikutuksia. - Kilon päiväkodin tilat eivät riitä jokaisen lapsen eri terapioiden toteuttamiseen usean eri terapeutin toimesta. - Jos useat ja erilliskäynneillä käyvät terapeutit ajavat autoillaan Kiloon, tai vaihtoehtoisesti, jos vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsiaan eri terapioihin, on tällä ratkaisulla negatiiviset vaikutukset ympäristöön, liikennemääriin ja CO 2 -päästöihin. - Päiväkodin tilat riittäisivät nykymallin mukaisesti. Johtopäätökset - Vanhemmat, päiväkodinhenkilöstö ja kuntouttajat ovat vakuuttuneita yhteisöllisen terapian ja konduktiivisen opetuksen vaikuttavuudesta: Elli on aivan eri tyttö nyt kuin vuosi sitten Kilon päiväkotiin tullessaan - Nykyinen malli tarjoaa yhteisöllistä ja hyvin lapsen arkeen niveltyvää laadukasta, moniammatillista, kuntoutusta. Vanhempien arvion - Yhdenvertaisen ja tasalaatuisten palvelujen tarjoaminen kaikille Espoolaisille lapsille toteutuu Espoon strategian mukaisesti. - Mikäli Kilon päiväkodin kuntoutuksen järjestämismallia muutetaan Kelan / Husin tuottamiksi terapioiksi, voidaan vapautuva henkilöstöresurssi (puheja toimintaterapeutti) siirtää perusterveydenhuollon tavanomaisen - Mallilla pystytään turvaamaan nykyisen toimintamallin ideologian jatkuvuus yhteisöllisen kuntoutuksen ja konduktiivisen opetuksen osalta. - Lapset eivät saa yhtä paljon terapiaa, mihin he kuntoutussuunnitelmiensa

12 mukaan Kilon päiväkodin mallia muutettaessa häviäisi yhteisöllisen terapian ja konduktiivisen pedagogikaan perusajatus. - Tällä hetkellä Espoon kaupungin strategian mukainen palveluiden tasalaatuisuus ja yhdenvertaisuus ei kuitenkaan toteudu. Lapset saavat kuntoutuksen eri järjestämismalleissa eri määrän terapiaa / tukea, vaikka tuen tarve diagnoosin mukaan olisi sama. työnkuvan toteuttamiseen, jolloin uusia vakansseja ei ole seuraavalla kolmivuotiskaudella tarve lisätä hoitotakuussa pysymiseksi. - Mallin edellytys on se, että esim. Kelan kanssa saadaan sovittua nyt kuntoutettaville lapsille ryhmä- ja yksilökuntoutusta sekä päivähoidon henkilöstön ohjantaa, joka toteutetaan muutaman terapeutin tuottamana Kilon päiväkodissa. Tällä tavalla pystytään turvaamaan tilojen riittävyys, sekä joitakin elementtejä nykyisestä toimintamallista. mukaisesti saattaisivat olla oikeutettuja (vrt. Kelakuntoutus). -