ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA
|
|
- Marjatta Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö arvioi tarpeen, päätetään viime kädessä toimialan johtoryhmässä) Ennakkoarviointi täytyy tehdä: - jos valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle tai alueelle - silloin kun lautakunta päättää palvelua koskevasta linjauksesta tai suunnitelmasta - tarpeen mukaan kun vastataan lausuntoihin, esityksiin tai kirjeisiin Ennakkoarviointia ei toteuteta silloin kun kyseessä on yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimus, viran tai toimen täyttäminen tai tiedoksi merkittävä asia. Tarvittaessa kiinnitetään erityisesti huomiota sukupuolivaikutuksiin, lapsivaikutuksiin tai terveyserovaikutuksiin. 2. Vaikutusten tunnistaminen - ohjetaulukko Vaikutusten tunnistaminen eri näkökulmista Asiakas ja kaupunkilainen Onko päätöksellä vaikutuksia johonkin tiettyyn ihmisryhmään o Sukupuolen, iän, asuinpaikan, kulttuuritaustan tms. mukaan Onko tunnistamasi väestöryhmän sisällä jokin alaryhmä, johon vaikutukset erityisesti kohdistuvat? o Terveyden, toimintakyvyn, tulojen, varallisuuden, koulutuksen, ammattiaseman, työllisyyden tai asuinalueen perusteella Mitkä tekijät ja miten, vaikuttavat tunnistamaasi väestöryhmään ja sen alaryhmään? o Elinolosuhteet: työolot, asumisolot, toimeentulo, liikenne- ja liikkumismahdollisuudet o Elintavat: tupakointi, alkoholin liikakäyttö, ravitsemus ja liikunta o Kulttuuriset tekijät: identiteetti, alakulttuurit, osallisuus ja yhteisöllisyys o Palvelujen tasa-arvoisuus: sosiaali- ja terveyspalvelut, muut palvelut
2 Palvelujen järjestäminen Henkilöstö Talous Ympäristö Johtopäätökset o Asiakkaan ja kaupunkilaisen osallistuminen kumppanina (osallistumismahdollisuudet palvelun kehittämiseen) o Yhtenäiset hoito- ja palveluketjut (toteuttaako tavoitetta yhden luukun periaatteesta, palvelun tasalaatuisuus) o Palvelujen johtaminen ja kehittäminen (vaikutukset johtamisen organisointiin ja linjajohtamiseen, johtosääntöihin) o Poikkihallinnollinen ja -seudullinen yhteistyö (muutokset yhteistyön tarpeissa ja rakenteissa) o Palvelujen tuottamistavat (oma toiminta, ostopalvelu, palveluseteli) o Vaikutukset muihin palveluihin (palvelujen kuormittuminen, sijaisjärjestelyt) o Henkilöstön rakenne ja lukumäärä, työn organisointi, työaikojen kohdentuminen (mm. nimikkeet, kelpoisuusvaatimukset, palkkataso, esimiesjärjestelyt, erilaiset rekrytointimallit) o Työn sisältö ja osaamistarpeet (mm. työn sisällön muutokset ja niiden vaikutus osaamisen kehittämiseen) o Yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet (mm. yhteistyökumppaneiden tunnistaminen, yhteistoiminta työpaikkaja kaupunkitasolla) o Työhyvinvointi (mm. johtaminen, työolot / -tilat, tukitoimet muutostilanteissa) o Taloudelliset vaikutukset lyhyellä (talousarviovuosi) ja pitkällä aikavälillä (käyttötalousvaikutukset, kertaluonteiset kustannukset, investointivaikutukset/omaisuuden myynti, -hankinta) o Kokonaistaloudellinen arviointi (aiheuttaako kustannuksia yhtäällä, vaikka säästöjä toisaalla?) o Energiankulutus (laitteistojen energiatehokkuus, käyttäjien tottumukset) o Rakennukset (uudisrakentamisen tarve, tilan käytön tehokkuus, rakennuksen energiatehokkuus, muunneltavuus) o Hankinnat, kulutus, jätteet (vaikutukset tavaratilausten määriin, kestotuotteiden käyttö, uudelleenkäyttö, sähköinen asiointi, lajittelu) o Maankäyttö ja liikenne (sijoittuminen asemakaava-alueelle/olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, kaavamuutoksen tarve, luonto- ja viheralueiden säilyminen, ilmanlaatu ja melu, vaikutukset liikennemääriin, saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä, pyörällä tai kävellen, esteettömyys) o Miten vaihtoehdot suhteutuvat organisaation tavoitteisiin?: Espoo strategia ja kaupungin ohjelmat; valtuusto- ja lautakuntasopimus; toimialan, tulosyksikön ja palvelualueen tavoitteet (mm. palvelujen saatavuus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, laitoshoidosta avohoitoon) o Miten suhteutuvat kansallisten ohjelmien tavoitteisiin? o Lopulliset johtopäätökset ja ratkaisun perustelut 3. Arviointitaulukko päätösvaihtoehdoista ja päätösesitys (ks. taulukko) 4. Päätöksen vaikutusten seurannasta päättäminen
3 Asia: Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUSin Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi Asiasta päättävä taho: Sosiaali- ja terveyslautakunta pvm Valmistelija/t: Tiina Hannikainen, johtava kuntoutussuunnittelija, Muut valmisteluun osallistuneet: Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Espoon sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi sekä erikoissairaanhoito tuottavat apuvälinepalvelut nykyisten prosessien mukaisesti. Huolto- ja korjauspalvelut, kuljetus ja puhdistus ostetaan Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitokselta, Espoo Logistiikalta ja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Muutosesitys 1. Espoon apuvälinepalvelut yhdistetään vaiheittaisesti: Vaihe 1 on kuvattu IVAan, koska sen osuus koko apuvälinetoiminnasta on n.97% Espoon terveyspalvelujen apuvälineyksikkö tuottaa Espoon sairaalan, päivystysosaston ja avoterveydenhuollon apuvälinepalvelut. Huolto- ja korjauspalvelut ja kuljetus ostetaan Espoon Kiinteistöpalvelut - liikelaitokselta, HUS Logistiikalta, HUS Desikolta ja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoito, perhe- ja sosiaalipalvelujen vammaispalvelut ja sivistystoimen opetustoimi tuottavat omat apuvälinepalvelut nykyisen mallin mukaisesti. Vaihe 2: Pitkäaikaishoidon, vammaispalvelun ja opetustoimen apuvälineiden elinkaaren hallinnan keskittäminen (volyymi n.3% vaiheen yksi volyymista ja kustannuksista) Muutosesitys 2. HUSin Apuvälinekeskus tuottaa palvelun esitetyn palvelukuvauksen mukaisesti.
4 Asiakas ja kaupunkilainen Asiakkaat saavat hyvää ja asianmukaista apuvälinepalvelua. Apuvälinepalvelu tukee asiakkaan itsenäistä toimintakykyä kotona ja kodinomaisessa asumisessa sekä kuntoutumista. Apuvälinetarvetta arvioidaan ja apuvälineen valinta tehdään siinä terveydenhuollon yksikössä, mistä apuväline luovutetaan. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on omat toimintatavat ja ohjeet apuvälineiden arvioinnissa ja luovutuksissa. Se luo eriarvoisuutta ja näyttäytyy asiakkaille ja työntekijöille epäyhtenäisenä palvelukokonaisuutena. Hoito-organisaation vaihtuessa (HUS, Jorvi, Espoon sairaala, avoterveydenhuolto) apuvälineet eivät seuraa asiakasta, mikä aiheuttaa hankaluutta asiakkaalle ja lisää työtä moninkertaisen apuvälinetarpeen arvioinnin ja valinnan, neuvonnan ja ohjauksen muodossa. Asiakas tai hänen edustajansa on apuvälineasiassa, esimerkiksi huolto- ja korjausasiassa, itse yhteydessä siihen yksikköön, mistä apuväline on hänelle luovutettu. Näitä yksiköitä saattaa olla Vaihe 1: Asiakkaat saavat hyvää ja asianmukaista apuvälinepalvelua. Apuvälinepalvelu tukee asiakkaan itsenäistä toimintakykyä, kotona ja kodinomaisessa asumisessa sekä kuntoutumista. Asiakas saa perusterveydenhuollon (Espoon sairaala, HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunniteltu Espoon sairaalan päivystysosasto, avoterveydenhuolto) apuvälinepalvelut yhden mukaisin kriteerein. Apuvälineet seuraavat tarvittaessa mukana Espoon sairaalasta ja päivystysosastolta kotiutuessa. Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut (avoterveydenhuolto, Espoon sairaala ml. päivystysosasto) näyttäytyvät asiakkaalle yhtenäisenä palvelukokonaisuutena edistäen hänen hoitoaan ja kuntoutumistaan. Asiakas saa tarvitsemansa apuvälinepalvelut siitä julkisen terveydenhuollon toimintayksiköstä, missä hänen hoitovastuunsa on. Hoito-organisaation vaihtuessa (erikoissairaanhoito - perusterveydenhuolto) apuvälineet eivät seuraa asiakasta, mikä aiheuttaa Asiakkaat ja potilaat saavat hyvää ja asianmukaista apuvälinepalvelua. Apuvälinepalvelu tukee asiakkaan/potilaan itsenäistä toimintakykyä, kotona/ kodinomaista asumista ja kuntoutumista. Asiakkaan/potilaan hoito- tai kuntoutusprosessin aikana erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa noudatettavat yhtenäiset toimintatavat vähentävät ei-toivottua laadun vaihtelua. Apuvälinepalvelut näyttäytyvät potilaalle yhtenäisenä palvelukokonaisuutena edistäen hänen hoitoaan ja kuntoutumistaan. Palvelut jatkuvat sujuvasti ja apuvälineet seuraavat mukana hoito-organisaation (HUS- Jorvi, Espoon sairaala) vaihtuessa ja kotiutuessa sairaalasta (esim. pyörätuoli, rollaattori). Potilasturvallisuutta parantaa ammattitaitoisesti johdettu apuvälineiden huolto- ja korjaustoiminta, jossa voidaan mm. suunnitellusti toteuttaa asetusten mukaiset kotiin luovutettujen lääkintälaitteiden määräaikaishuollot (esimerkiksi kotihoitosängyt ja henkilönostimet). Yhteinen apuvälineen elinkaarenhallinnan tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä
5 vaikeavammaisella henkilöllä useita riippuen minkä lainsäädännön ja työnjaon mukaan apuväline on luovutettu (Espoon apuvälineyksikkö, HUS Apuvälinekeskus, vammaispalvelu). Ei ole olemassa yhtenäistä tietojärjestelmää tai rekisteriä missä olisi koottuna asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto. hankaluutta asiakkaalle ja lisää työtä moninkertaisen apuvälinetarpeen arvioinnin ja valinnan, neuvonnan ja ohjauksen muodossa. Asiakas tai hänen edustajansa on apuvälineasiassa, esimerkiksi huolto- ja korjausasiassa itse yhteydessä siihen yksikköön, mistä apuväline on hänelle luovutettu. Näitä yksiköitä saattaa olla vaikeavammaisella henkilöllä useita riippuen minkä lainsäädännön ja työnjaon mukaan apuväline on luovutettu (Espoon apuvälineyksikkö, HUSin Apuvälinekeskus, vammaispalvelu). Ei ole olemassa yhtenäistä tietojärjestelmää tai rekisteriä missä olisi koottuna asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto. tieto on saatavilla yhdessä järjestelmässä. Palvelujen järjestäminen Apuvälinepalvelua ohjaa lait ja asetukset sekä toimijakohtaiset omat ohjeet. Palvelujen järjestäminen on pirstaleista. Espoossa apuvälinepalvelut tuotetaan usean eri toimijan toimesta. Oman toiminnan ohella käytetään erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelua ja yksityisiä palvelun tuottajia. Apuvälineen hankintapäätöksen ja luovutuksen tekee se viranomainen, jolle se lain mukaan kuuluu, kuten alla on kuvattu. Terveyspalvelut (apuvälineyksikkö ja kuntoutuksen suunnittelu) tuottaa avoterveydenhuollon (kotona ja kotiin Vaihe 1: Apuvälinepalvelua ohjaavat lait ja asetukset sekä toimijakohtaiset omat ohjeet. Espoossa apuvälinepalvelut ovat osin pirstaleisia ja ne tuotetaan usean eri toimijan toimesta. Oman toiminnan ohella käytetään erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelua ja yksityisiä palvelun tuottajia. Apuvälineen hankintapäätöksen ja/tai - luovutuksen tekee se viranomainen jolle se lain mukaan kuuluu, kuten alla on kuvattu. Terveyspalvelut (apuvälineyksikkö ja kuntoutuksen suunnittelu) tuottaa avoterveydenhuollon (kotona ja kotiin HUSin Apuvälinekeskus tuottaa Espoon avoterveydenhuollon sekä Espoon sairaalan ml. päivystysosaston apuvälineen elinkaarenhallintaan liittyvät palvelut alkaen hankinnoista ja päätyen romutukseen. Tämän lisäksi HUSin Apuvälinekeskus vastaa avoterveydenhuollon apuvälinearvioista, luovutusperusteiden mukaisesta ja tarpeen mukaisista apuvälineen käyttöön luovutuksesta ja siihen liittyvästä päätöksen teosta. Palvelut järjestetään yhdenmukaisesti HUSalueen apuvälineiden luovutusperusteiden mukaisesti. Reklamaatiot ja periaatteelliset linjaukset keskustellaan yhteistyöryhmässä yhdessä Espoon kaupungin edustajien kanssa.
6 verrattavassa oleva asuminen) apuvälinepalvelut: tarpeen arviointi, luovutus ja elinkaarenhallinta. Vanhusten palvelut tuottaa Espoon sairaalan, HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellun Espoon sairaalan päivystysosaston ja pitkäaikaishoidon yksiköiden apuvälinepalvelut: tarpeen arviointi, luovutus ja elinkaarenhallinta. Perhe- ja sosiaalipalvelut tuottaa vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut: päätöksen teko, luovutus ja elinkaarenhallinta. Tarpeen arvioinnin tekee terveydenhuolto. Sivistystoimi tuottaa perusopetuslain mukaiset perustason apuvälinepalvelut: tarpeen arviointi, päätöksenteko, luovutus ja elinkaaren hallinta. Erikoissairaanhoidosta hankitaan työnjaon mukaisesti kommunikoinnin, näön ja kuulon apuvälineet sekä hankintahinnaltaan korkeat kuten sähköpyörätuolit ja -mopot ja ympäristönhallintalaitteet. Huolto- ja korjaus: Kunnossapidossa on lukuisia toimijoita ml.ostopalvelutoiminta. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen apuvälinekorjausyksiköllä ei ole yhtenäistä apuvälineiden huoltojärjestelmää ja -rekisteriä Kuljetukset ja jakelu toteutetaan omana verrattavassa oleva asuminen) apuvälinepalvelut ml. apuvälinearviot ja Espoon sairaalan ja HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellun Espoon sairaalan päivystysosaston apuvälineiden elinkaaren hallinnan. Vanhusten palvelut tuottaa pitkäaikaishoidon yksiköiden apuvälinepalvelut: tarpeen arviointi, luovutus ja elinkaarenhallinta. Perhe- ja sosiaalipalvelut tuottaa vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut: päätöksen teko, luovutus ja elinkaaren hallinta. Tarpeen arvioinnin tekee terveydenhuolto. Sivistystoimi tuottaa perusopetuslain mukaiset perustason apuvälinepalvelut: tarpeen arviointi, päätöksenteko, luovutus ja elinkaaren hallinta. Erikoissairaanhoidosta hankitaan työnjaon mukaisesti kommunikoinnin, näön ja kuulon apuvälineet sekä hankintahinnaltaan korkeat kuten sähköpyörätuolit ja -mopot ja ympäristönhallintalaitteet. Huolto- ja korjaus: Kunnossapidossa on lukuisia toimijoita ml. ostopalvelutoiminta. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen apuvälinekorjausyksiköllä ei ole yhtenäistä apuvälineiden huoltojärjestelmää ja -rekisteriä. HUSin Apuvälinekeskuksella on yhtenäiset toimintamallit HUS:n eri sairaaloiden ja klinikoiden sisällä. Uuden sairaalan valmistuttua espoolaiset saavat apuvälinepalveluja HUSin Apuvälinekeskuksen Espoon toimipisteessä. HUSin Apuvälinekeskus hallinnoi apuvälineiden elinkaarta yhtenäisellä tietojärjestelmällä, joka sisältää apuvälineiden hankinnan, lainaukset, varastoinnin, huollon, kuljetukset sekä romuttamisen. Tietojärjestelmä toimii myös virallisena lääkintälaiterekisterinä. Tietojärjestelmällä voidaan myös toteuttaa systemaattisia käytön seuranta kyselyitä. HUSin Apuvälinekeskus vastaa apuvälinekunnossapidosta sekä omana toimintanaan että yhteistyössä HUS:in eri liikelaitosten kanssa. Mahdolliset alihankintana tehtävät ostopalvelut on kilpailutettu koko kunnossapidon näkökulmasta (ts. laajasti). HUSin Apuvälinekeskus vastaa myös jo nyt Länsi-Uudenmaan apuvälineyksikön apuvälinehuollosta, joka pitää sisällään perusterveydenhuollon apuvälineet. HUSin Apuvälinekeskuksella on käytössä myös ompelimon palvelut, joka antaa lisäarvoa yksilöllisissä apuvälineratkaisuissa. Yhtenäinen apuvälineiden kunnossapito mahdollistaa yhden luukun palveluperiaatteen - asiakkaat voivat tilata huollon yhdestä paikasta - kuljetuspalvelu voidaan hoitaa keskitetysti siten, että tarvittaessa
7 sisäisenä palveluna sekä ostopalveluna. Apuvälineiden puhdistus toteutetaan sisäisenä palveluna ja ostopalveluna. Varastointi hoidetaan yksikkökohtaisesti, käytössä on useita varastoja. Tietotekniikka: Effican Kunto - sovelluksen apuvälinerekisteri on käytössä avoterveydenhuollon apuvälineyksikössä. Kiinteistöpalvelut liikelaitoksen apuvälinekorjausyksikön ylläpitämässä excel-taulukossa on osa vanhusten palvelujen apuvälineistä. Sivistystoimella ja perhe- ja sosiaalitoimella ei ole tällä hetkellä toimivaa apuvälinerekisteriä. Erikoissairaanhoito ylläpitää omaa apuvälinetietojärjestelmää. Kuljetukset ja jakelu toteutetaan omana sisäisenä palveluna ja ostopalveluna ja HUS Logistiikan toimesta Espoon sairaalassa ja HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellussa Espoon sairaalan päivystysosastolla. Apuvälineiden puhdistus toteutetaan ostopalveluna ja Hus Desikon toimesta Espoon sairaalassa. Espoon uudessa sairaalassa sijaitsevassa Apuvälinekeskuksessa on avoterveydenhuollon ja Espoon sairaalan apuvälinevarasto. Muilla toimijoilla on omat varastot. Tietotekniikka: EfficaKunto-sovelluksessa on avoterveydenhuollon ja Espoon sairaalan apuvälinerekisteri. Espoon Kiinteistöpalvelut liikelaitoksen apuvälinekorjausyksikön ylläpitämässä excel-taulukossa on vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon apuvälineet. Vaihe 2: Avoterveydenhuollon, vanhusten palvelujen, perhe- ja sosiaalipalveluiden ja sivistystoimen apuvälineiden elinkaaren hallinta keskitetään yhteen yksikköön. Yhteinen apuvälineen elinkaarenhallinnan tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että asiakkaan apuvälineet ja niihin liittyvä tieto on saatavilla yhdessä järjestelmässä. Erikoissairaanhoito kaikki apuvälinekuljetus voidaan tehdä yhdellä kerralla. Samoin nouto voidaan toteuttaa yhdellä kerralla. Varastointi on mahdollista keskittää: esim. tarve isojen apuvälineiden varastointiin. Apuvälineisiin liittyvät puitesopimukset kuten apuvälinehankinnat kilpailutetaan osana isompaa kokonaisuutta ERVA-laajuisesti. Apuvälinetilaukset tehdään keskitetysti.
8 ylläpitää omaa apuvälinetietojärjestelmää. Henkilöstö Apuvälinepalveluista huolehtivat terveyspalveluissa apuvälineyksikön henkilökunta (5) (apuvälineyksiköstä luovutettavat välineet) sekä kuntoutussuunnittelijat (3) (maksusitoumuksilla hankittavat apuvälineet). Johtava kuntoutussuunnittelija toimii edellisten hallinnollisena ja lähiesimiehenä huolehtien myös osaamisen kehittämisestä. Esimiehen alaisuudessa on myös muita toimintoja. Vammaispalvelulain mukaista apuvälinepalvelua tuottavat vammaispalvelun sosiaalityöntekijät. Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon ja Espoon sairaalan apuvälinepalveluista huolehtivat hoitajat ja terapeutit. Sivistystoimessa apuvälineasioita hoitavat koulun henkilökunta ja opetuksen tukipalvelu. Vaihe 1: Avoterveydenhuollon apuvälinearvioista ja apuvälineiden luovutuksesta huolehtii apuvälineyksikön henkilökunta (5) (apuvälineyksiköstä luovutettavat välineet) sekä kuntoutussuunnittelijat (3) (maksusitoumuksilla hankittavat apuvälineet). Johtava kuntoutussuunnittelija toimii edellisten hallinnollisena ja lähiesimiehenä huolehtien myös osaamisen kehittämisestä. Esimiehen alaisuudessa on myös muita toimintoja. Espoon uuden sairaalan osastojen ja päivystysosaston apuvälinetyö lisää jonkin verran apuvälineyksikön henkilöstön työtä, koska sairaalan potilaat saavat tarvitsemansa apuvälineet sieltä. Espoon sairaalan potilaiden apuvälinetarpeen arvioi sairaalan terapeutit/hoitajat/lääkärit. Resurssitarvetta täytyy lisätä toimintatapoja muuttamalla ja/tai lisätä henkilökuntaa sisäisinä siirtoina tai uusina vakansseina. Espoon apuvälineyksikön vakinainen henkilöstö (5) sekä Espoon Kiinteistöpalvelut liikelaitoksen henkilöstöä (3) siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä liikkeen luovutuksen periaatteen mukaisesti HUSin Apuvälinekeskuksen palvelukseen. Kuntoutussuunnittelijoiden työpanosta on siirrettävissä ikäihmisten ja vaikeavammaisten kuntoutuksen suunnitteluun ja asiakastyöhön. HUSin Apuvälinekeskus vastaa vastaavan resurssin olemassaolosta. Nykyisen Espoon apuvälineyksikön esimiehen tehtävistä jää pois apuvälineiden hankintapäätökset ja tilausten ja laskujen hyväksyminen sekä henkilöstöasiat apuvälineyksikön henkilöstön osalta. Omasta HUSin Apuvälinekeskuksen henkilökunnasta voidaan muodostaa toimiva sijaisjärjestelmä ns. sissi -toiminta. Siirtyvällä henkilöstöllä on mahdollisuus työkiertoon HUSin Apuvälinekeskuksen eri toimipisteiden välillä. Se lisää ammatillista osaamista ja voi parantaa työn vaihtelevuutta ja mielekkyyttä. Vaihe 2, Pitkäaikaishoidon, vammaispalvelun ja opetustoimen apuvälineiden elinkaaren hallinnan keskittäminen vaatii lisäresursseja sekin. Talous Vuosikustannukset v.2013 Vuosikustannukset euroa. Vuosikustannukset
9 avoterveydenhuollon apuvälinepalvelujen osalta olivat (alv 0%), joka oli n.97% Espoon tuottamien apuvälinepalvelujen kokonaiskustannuksista. Loput 3% eli jakaantuu vanhusten palvelujen, perheja sosiaalipalvelujen ja sivistystoimen kesken. Kustannukset ovat siinä toimintayksikössä, johon ne kohdentuvat. Ei näkyvyyttä kokonaisuutena. Apuvälineiden kierrätettävyys ei ole riittävällä tasolla ilman asianmukaisia apuvälinerekistereitä ja keskitettyä koordinointia ja hallintaa. Kilpailutus on keskitetty Espoon kaupungin tasoisesti, mutta hankinnat tehdään yksittäin, ts. ei keskitetysti. Kustannuslaskennassa on otettu huomioon vaiheen 1 kustannukset kokonaisuudessaan sekä lisäksi vaiheesta 2 henkilöstökustannukset. Kustannukset ovat yhdessä yksikössä erikoissairaanhoidon tuottamia apuvälinepalveluja lukuun ottamatta. Kokonaisuus on helpommin nähtävissä kuin vaihtoehdossa 0. Apuvälineiden kierrätettävyys on parempi yhteisen apuvälinerekisterin ja keskitetymmän apuvälineiden elinkaaren hallinnan vuoksi. Keskitetyn kilpailutuksen tuomat edut on paremmin hyödynnettävissä. Tähän sisältyy ensimmäisenä vuotena tuleva tietojärjestelmäprojektista (tietojen siirto Efficasta HUSin Apuvälinekeskuksen apuvälinejärjestelmään) aiheutuva lisäkulu Taloudellinen läpinäkyvyys kokonaisuuteen on hyvä. HUSin Apuvälinekeskuksen laskutusperiaate: Laskutus kokonaispalvelusta (kiinteä kustannus) ja tämän lisäksi apuvälineiden hankinnat, apuvälineiden varaosahankinnat sekä mahdolliset ulkopuoliset muutostyöt ja apuvälinearvioinnit sekä tulkkikustannukset (eli ns. muuttuvat kustannukset) laskutetaan toteuman mukaisesti. Myöhemmässä vaiheessa hinnoittelua voidaan muuttaa ns. vuokrakohtaiseksi hinnoitteluksi kuitenkin niin, että läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus kustannuksissa säilytetään. Laskutusperiaate on sama kuin laskutettaessa HUS:n omia yksiköitä. Espoon avoterveydenhuollon apuvälineyksikön sekä Espoon sairaalan omistamat apuvälineet siirtyvät HUS Apuvälinekeskuksen omaisuudeksi ilman erillistä korvausta, eikä niistä peritä välinekohtaista vuokraa. Ympäristö Toimijoilla on omat ohjeet ja toimintatavat jätteiden käsittelyssä ja lajittelussa sekä apuvälineiden romutuksessa. Apuvälineiden kierrätettävyys ei ole riittävällä tasolla ilman asianmukaisia Apuvälineiden kierrätettävyys on parempi yhteisen apuvälinerekisterin ja keskitetymmän hallinnan vuoksi Espoon uuden sairaalan alueella toimii useita eri kuljetusyrityksiä, jotka kuljettavat apuvälineitä. Apuvälineitä Yhtenäiset ohjeet ja toimintatavat jätteiden käsittelyssä ja lajittelussa, sujuvoittaa prosesseja, edistää työ- ja potilasturvallisuutta ja vähentää ympäristövaikutuksia. Poistettavat apuvälineet; HUSin
10 apuvälinerekistereitä ja keskitettyä koordinointia ja hallintaa. Apuvälineiden kuljetuksesta vastaa se taho, joka ne luovuttaa. Niitä kuljetetaan koteihin, apuvälinefirmoihin huoltoihin ja muutostöihin. Lisäksi tulee uutta tavaraa eri firmoista Espoon sairaalaan ja apuvälineyksikköön. kuljetetaan apuvälineyksiköstä koteihin, apuvälinefirmoihin huoltoihin ja muutostöihin. Lisäksi tulee uutta tavaraa eri firmoista. Apuvälinekeskuksen toimintatapa on hyödyntää romutettavista apuvälineistä varaosia uudelleenkäyttöön, loppujen romutus ja kierrätys asianmukaisella tavalla. Kuljetusten keskittäminen esim. Jorvin alueella vähentää turhaa liikennöintiä ja lisää liikenneturvallisuutta Espoon sairaalan alueella. Johtopäätökset Apuvälinepalvelut ovat monen eri toimijan järjestäminä ja näyttäytyvät asiakkaille sekä työntekijöille pirstaleisena järjestelmänä. Asiakas asioi monella luukulla. Hoitoorganisaation vaihtuessa apuvälineet eivät seuraa asiakkaan mukana hankaloittaen sujuvaa hoidon ja kuntoutumisen jatkuvuutta. Kustannuksia lisää mm. useiden eri varastojen ylläpito ja yksikkökohtainen tilaus ja hankinta. Kukin toimija järjestää itse apuvälineiden huollon, korjauksen, kuljetuksen ja puhdistuksen. Ei ole olemassa yhtenäistä tietojärjestelmää tai rekisteriä missä olisi koottuna asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto. Vaihe 1: Espoon apuvälinepalvelut on keskitetymmin hallinnassa ja käytössä on apuvälinerekisteri, johon on koottuna avoterveydenhuollon ja Espoon sairaalan asiakkaiden apuvälineet ja niihin liittyvä tieto. Erikoissairaanhoito ylläpitää omaa apuvälinerekisteriä. Asiakas saa perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut yhden mukaisin kriteerein. Apuvälineet seuraavat tarvittaessa mukana Espoon sairaalasta ja päivystysosastolta kotiutuessa. Hoito-organisaation vaihtuessa (erikoissairaanhoito - perusterveydenhuolto) apuvälineet eivät seuraa asiakasta, hankaloittaen hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuutta ja lisää työtä moninkertaisen Tilan käytön tehokkuus esim. varastoissa. Järjestämisvastuun keskittäminen edistää yhdenvertaisten ja tasalaatuisten palvelujen saatavuutta ja laatua hoitovastuusta ja organisaatiosta riippumatta. Yhtenäinen apuvälineiden kunnossapito mahdollistaa yhden luukun palveluperiaatteen. Palvelut järjestetään yhdenmukaisesti HUS alueen apuvälineiden luovutusperusteiden mukaisesti. HUSin Apuvälinekeskus hallinnoi apuvälineiden elinkaarta yhtenäisellä tietojärjestelmällä, johon on koottuna asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto. Se toimii myös virallisena lääkintälaiterekisterinä. Apuvälineisiin liittyvät puitesopimukset kuten apuvälinehankinnat kilpailutetaan osana isompaa kokonaisuutta ERVA-laajuisesti ja apuvälinetilaukset tehdään keskitetysti. Tämän arvioidaan tuovan kustannussäästöjä Espoon eduksi. Henkilöstöllä on mahdollisuus työkiertoon eri HUSin Apuvälinekeskuksen toimipisteiden
11 apuvälinetarpeen arvioinnin ja valinnan, neuvonnan ja ohjauksen muodossa. välillä. Se lisää ammatillista osaamista ja voi parantaa työn vaihtelevuutta ja mielekkyyttä. Henkilöstöresurssia täytyy lisätä toimintatapoja muuttamalla ja/tai lisätä henkilökuntaa sisäisinä siirtoina tai uusina vakansseina.
Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014
Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö
LisätiedotEVA ESIMERKKI - VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI MIKKELIN KAUPUNGISSA. Kuntamarkkinat Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki
EVA ESIMERKKI - VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI MIKKELIN KAUPUNGISSA Kuntamarkkinat 15.9.2016 Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki Kuntalain 410/2015 mukaan kunta edistää asukkaidensa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 58
15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)
25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valtuusto Sivu 1 / Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi
Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 30 25.3.2015 Kaupunginhallitus 177 11.5.2015 91 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi
LisätiedotKaupunginhallitus Liite TOIMINTAOHJE VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINNIN TEKEMISEEN MIKKELIN KAUPUNGISSA. 1. Tausta
Kaupunginhallitus 2.5.2016 Liite 1 145 TOIMINTAOHJE VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINNIN TEKEMISEEN MIKKELIN KAUPUNGISSA 1. Tausta Kunnassa tehtävät päätökset ovat useimmiten mittavia ja laajoja, ja ne vaikuttavat
LisätiedotKUNTAESIMERKKI ENNAKKOARVIOINNIN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA
KUNTAESIMERKKI ENNAKKOARVIOINNIN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA Terve Kunta verkoston kokous 23.3.2017 Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki Kuntalain 410/2015 mukaan kunta edistää asukkaidensa
LisätiedotVaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku
Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä
LisätiedotKirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET s Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä.
1 (7) Asia (valmistelun kohteena oleva asian aihe) LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET s. 2-5 Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä Valmistelijat valmistelun vastuuhenkilön/ -henkilöiden nimi, nimike
LisätiedotENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA
ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys
LisätiedotENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA
ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö arvioi tarpeen, päätetään viime kädessä toimialan johtoryhmässä)
LisätiedotMaakunnallinen apuvälinepalvelu Tietopaketti
Maakunnallinen apuvälinepalvelu 2018 Tietopaketti Apuvälinepalvelut maakunnallisina Keskitetty hankinta - kilpailuttamisen organisointi - edullisemmat hankintahinnat - tasalaatuinen välineistö Laadukas
LisätiedotApuvälineyhteistyöselvitys Espoo HUS AVK Tietotekniikka. Ohjausryhmä 14.3.2013
Apuvälineyhteistyöselvitys Espoo HUS AVK Tietotekniikka Ohjausryhmä 14.3.2013 Työryhmät Tietoteknikka - Effector Apuvälinelogistiikka (huolto, pesu, logistiikka, varastointi) Talousryhmä (hankinnat, sopimusten
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 100. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 776/00.04.01/2015 100 Espoon uuden sairaalan logistiikka palvelujen organisointi HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettavaksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013
APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut
LisätiedotAlueellinen apuvälinepalvelumalli
Alueellinen apuvälinepalvelumalli Tilaajarenkaan pääneuvottelijoiden ja PSHP:n yhteistyökokous 14.6.16 Anne Ojala apuvälinepalvelupäällikkö Alueellinen apuvälinepalvelumalli K380 Projektipäällikkö Jaana
LisätiedotHelsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala. Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut. Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti
Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti Helsingin apuvälinepalvelupisteet Laakson palvelupiste Malmin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16
25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
LisätiedotLääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet
Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen
LisätiedotMaakunnallinen apuvälinepalvelu Tietopaketti
Maakunnallinen apuvälinepalvelu 2019 Tietopaketti Apuvälinepalvelut maakunnallisina Laskutustavan muutos Keskitetty hankinta - - kilpailuttamisen organisointi - edullisemmat hankintahinnat - tasalaatuinen
LisätiedotKUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA
KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 99 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuus palvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotVanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015
Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin
LisätiedotTOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA versio
TOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA versio 110613 Arvio ennakkoarvioinnin tarpeesta tehdään aina. Vastuu tarvearvioinnista on esittelijällä. Ennakkoarviointia ei tarvita: yksilöä koskeva
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksenteossa
Ihmisiin khdistuvien vaikutusten arviinti kunnallisessa päätöksentessa Esimerkkinä Espn ssiaali- ja terveystimi Erityissuunnittelija Elina Savla IVA timinnan hjauksen kknaisuudessa Perinteisesti arviinti
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotKotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14
Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.8.2013, tulee voimaan 1.9.2013) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus
LisätiedotSäännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö
HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja
LisätiedotSÄÄ D Ö S K O K O E L M A
Kotkan kaupungin SÄÄ D Ö S K O K O E L M A 2015 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 16.12.2015, tulee voimaan 1.1.2016) YLEISTÄ 1 Soveltamisala
LisätiedotS Ä Ä D Ö S K O K O E L M A
Kotkan kaupungin S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2017 Nro 11 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 14.6.2017) I YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotKokemuksia apuvälineiden määräaikaistarkastusten järjestämisestä
Kokemuksia apuvälineiden määräaikaistarkastusten järjestämisestä Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät Turku 13.10.2106 Riitta Korkiatupa, apuvälinepalvelupäällikkö Alueellisen apuvälinekeskuksen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 53. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 19.05.2016 Sivu 1 / 1 4726/2014 00.01.02 53 Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi 2016-2021 Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh. 050 541 8655 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotPERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019
PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019 Perusturvan hallinto Hyvinvointilautakunta vahvistaa sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I-tasolla. Perusturvajohtaja, johtava
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 20.10.2014 Sivu 1 / 1 4365/00.04.01/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 55 4.6.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 66 20.8.2014 Kaupunginhallitus 251 15.9.2014 134 Espoon uuden sairaalan laitoshuollon
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotSatu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10
Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
Lisätiedot1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.
Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille terveyspalveluiden ja toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueilla (esitetyt muutokset / lisäykset sinisellä fontilla):
LisätiedotETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA
28.4.2014 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA Etelä-Karjalan hankintapalvelut on tutustunut
LisätiedotSosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset
Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotS Ä Ä D Ö S K O K O E L M A
Kotkan kaupungin S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2017 Nro 14 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 14.6.2017) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus
LisätiedotS Ä Ä D Ö S K O K O E L M A
Kotkan kaupungin S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2015 Nro 16 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 16.12.2015, voimaan 1.1.2016) YLEISTÄ 1 Soveltamisala
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004
Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Auroran palveluasunnoista luopuminen
28.02.2017 Sivu 1 / 1 896/2017 05.17.01 21 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Auroran palveluasunnoista luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Eija-Inkeri Kailassuo, puh. 050 514 5076 Sanna Svahn, puh.
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 150
14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotKÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue
KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.12.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMATAVOITTEET 2018 Terveyden edistäminen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotPERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018
PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018 Perusturvan hallinto Hyvinvointilautakunta vahvistaa sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I-tasolla. Perusturvajohtaja, johtava
LisätiedotONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?
ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotOPERATIIVINEN SOPIMUS 2016
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,
LisätiedotYHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020
YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää
LisätiedotTerveyden ja sairaanhoito
Esiselvitys Terveyden ja sairaanhoito Päivystys Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut Vuodeosastot Lääketieteelliset tukipalvelut Suun terveydenhuolto Operatiivinen toiminta Työterveyshuolto Terveyden ja
LisätiedotPäätösten vaikutusten arviointi
Päätösten vaikutusten arviointi Arvioinnin kohde: Viljakkalan terveysaseman muuttaminen palvelupisteeksi Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan onko ko. päätöksellä ollut alla olevia vaikutuksia (rasti ruutuun).
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 74
25.05.2016 Sivu 1 / 1 74 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten laillisuus Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE
Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (15) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 21.12.2016 Voimaan 1.1.2017
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013
ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto
LisätiedotVaikutusten ennakkoarviointi hyvinvointipalveluissa
Vaikutusten ennakkoarviointi hyvinvointipalveluissa Sivistys- ja kulttuurilautakunta 16.11.2017 Tiia Heinäsuo, lapsiasiamies Hyvinvoinnin palvelualue 1 Mitä vaikutusten ennakkoarviointi on? Vaikutusten
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotUudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla
Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin
Lisätiedotkunnassa, osa mahdollisesti Erityisryhmien palvelut Päätöksenteko: Alueen yhteinen lautakunta. Joku sote, jossakin. Peruspalvelut pääosin omassa
Asia: Sotealuevalmistelu Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Arja Väänänen, Riitta Manninen, 16.6.2015 Seutusoten johtoryhmien
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotNäin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa
Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet
LisätiedotTOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA
TOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA Arvio ennakkoarvioinnin tarpeesta tehdään aina. Vastuu tarvearvioinnista on esittelijällä. Ennakkoarviointia ei tarvita: yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimukset,
LisätiedotVAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen
VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä
LisätiedotPÄÄTÖSTEN VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI
PÄÄTÖSTEN VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI tukemaan kuntastrategiaa ja edistämään kuntalaisten hyvinvointia 15.5.2019 thl.fi/iva 1 SISÄLTÖ Mitä ennakkoarviointi tarkoittaa? Miten kunta hyötyy ennakkoarvioinnin
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotValinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme
Valinnanvapaus Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! 12.1.2017 perusturvajohtaja Eeva Halme Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Suoran valinnan palveluissa
LisätiedotTYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA. Maakuntafoorum Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen
TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA Maakuntafoorum 19.9.2018 Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen Varautumisen linjaukset helmikuu 2017 sote- ja maakuntauudistukseen Muutoksen kohteena Vantaalla noin 3 500
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden
LisätiedotTästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät
Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Helsinki, 23.5.2019 Paula Risikko, TtT Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä YHTEINEN TILANNEKUVA TOIMIVALTUUDET SUORITUSKYKY
LisätiedotPHHYKYN VAMMAISTEN ASUMISEN PALVELUSETELI
PHHYKYN VAMMAISTEN ASUMISEN PALVELUSETELI 24.9.2018.Janne Utriainen, Kristiina Laitinen Palveluseteli Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän
LisätiedotMuutostyön tekeminen kunnassa
Muutostyön tekeminen kunnassa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 26.-27.3.2014 / Hakusessa päivät, Rovaniemi Kainuun keittämisosio Kainuun maakunta ja kunnat
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotAPUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI
APUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI LEMPÄÄLÄN KUNTA KUNTOUTUSPALVELUIDEN OSASTONHOITAJA MIKKO KAIPAINEN 30.11.2016 LEMPÄÄLÄN TERVEYSKESKUS LEMPÄÄLÄN ASUKASLUKU 22 542 (VÄESTÖREKISTERIKESKUS 31.12.2015) PÄÄTERVEYSASEMA
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta
Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastot
Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastot Yhteistoimintamallit tilastoissa Mehtonen 2011 Tilastointi yhteistoiminnan osalta Yleistä Yhteistoiminta käytössä laajimmin sos.- ja terveystoimessa
LisätiedotIKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA
IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI
Lisätiedot