Vaikka 65 vuotta täyttäneitä on vain noin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikka 65 vuotta täyttäneitä on vain noin"

Transkriptio

1 Lääkevaaka Sirpa Hartikainen Monilääkitys on yleistä iäkkäillä, erityisesti iäkkäillä naisilla. Alhainen sosiaaliluokka, huonoksi koettu terveys, sydän- ja verenkiertosairaudet sekä diabetes ovat yhteydessä monilääkitykseen. Monilääkitykseen liittyviä vaaroja lisäävät ikääntymisen aiheuttamat muutokset lääkkeen kulussa. Mitä useampi lääke, sitä enemmän interaktioita ja sivuvaikutuksia. Iäkkäiden herkkyys lääkkeiden haittavaikutuksille voi johtaa uuden lääkkeen käytön aloittamiseen ja siten monilääkitykseen. Monilääkitystä voidaan estää arvioimalla lääkitys määräajoin. Lääkearvioon sisältyvät potilaan tutkiminen, lääkkeiden käytön perusteellinen anamneesi, arvio potilaan kyvyistä suoriutua lääkkeiden ottamisesta ja yhteenvetona lista potilaan tarvitsemista lääkkeistä. Tarpeettomien lääkkeiden käyttö lopetetaan asteittain vastetta seuraten. Psyykenlääkkeiden pitkällisen käytön lopettamiseen on varattava runsaasti aikaa, useita kuukausia tai jopa vuosia. Vaikka 65 vuotta täyttäneitä on vain noin 15 % väestöstä, heidän osuutensa lääkekustannuksista on noin 40 % (Klaukka ja Rajaniemi 1996). Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan usean lääkkeen samanaikainen käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Vuosina vähintään viittä reseptilääkettä käytti lähes 40 % yli 74-vuotiaista (Klaukka ja Rajaniemi 1998). Muissakin maissa on nähtävissä keskimääräisen lääkemäärän kasvu iäkkäillä (Veerhof ym. 2000). Yleisintä monilääkitys on iäkkäillä naisilla. Liedossa vuosina kotona asuvista yli 63-vuotiaista miehistä 15 % ja naisista 22 % käytti vähintään kuutta lääkärin määräämää lääkettä (Linjakumpu ym. 2001). Yli 74-vuotiaista joka viides mies ja joka kolmas nainen käytti vähintään kuutta lääkettä. Jokainen valvotun kotisairaanhoidon asiakas käytti reseptilääkkeitä ja heistä kaksi kolmesta vähintään kuutta reseptilääkettä samanaikaisesti. Alhainen sosiaaliluokka, huonoksi koettu terveys, diabetes sekä sydän- ja verenkiertosairaudet ovat yhteydessä monilääkitykseen (Thomas ym. 1999, Reunanen ym. 2000, Veerhof ym. 2000). Yleisimmät lääkeryhmät monilääkityillä ovat sydän- ja verenkiertolääkkeet sekä keskushermoston ja hengityselinsairauksien lääkkeet. Monilääkityt käyttävät muita enemmän myös käsikauppalääkkeitä. Heidän käyttämiensä lääkkeiden käyttöaiheet ovat osittain epäselviä: Veerhofin ym. (2000) tutkimuksessa hoitavat lääkärit eivät tienneet käyttösyytä 65 %:lle unija rauhoittavista lääkkeistä, 5 %:lle masennuslääkkeistä, 4 %:lle lääkkeistä ja 8 %:lle ummetuslääkkeistä. Monilääkitykselle ei ole vakiintunutta määritelmää ja lääkemäärän kriteerit vaihtelevat tutkimuksesta toiseen, vähintään kahden pitkäaikaisen lääkkeen käytöstä yli kymmenen lääkkeen käyttöön (Lee 1998, Fillit ym. 1999, Barat ym. 2000, Flaherty ym. 2000, Veerhof ym. 2000, Muir ym. 2001). Käytetään myös käsitteitä lievä (yli kaksi lääkettä, kohtalainen (4 5 tai yli 5 lääkettä) ja suuri (yli 5, 7 tai 10 lääkettä) monilääkitys. Tässä kirjoituksessa monilääkityksellä tarkoitetaan vähintään viiden lääkkeen samanaikaista käyttöä ja keskitytään kotona asuvien monilääkitykseen. Duodecim 2002;118:

2 Miksi monilääkitys on ongelma iäkkäillä Iäkkäiden monilääkitys on ongelma, sillä mitä useampi lääke, sitä enemmän lääkkeiden yhteisvaikutuksia ja hankalia haittavaikutuksia, joita hoidetaan uusilla lääkkeillä ja potilaan itse hankkimilla käsikauppavalmisteilla. Lopputuloksena on paljon lääkkeitä ja haittavaikutuksia sekä huono hoitomyöntyvyys (Montmat ja Cusack 1992, Steward ja Cooper 1994). Lääkitykseen liittyvät ongelmat aiheuttavat % iäkkäiden sairaalaanotoista (Courtman ja Stallings 1995, Mannesse ym. 2000). Yhdysvalloissa on arvioitu monilääkityksen aiheuttaman sairastuvuuden ja kuolleisuuden kustannuksiksi miljardia dollaria vuodessa (Johnson ja Bootman 1995, United States General Accounting Office 1995). Iäkkäät ovat erityisen herkkiä lääkkeiden haittavaikutuksille ikääntymisestä johtuvien farmakokinetiikan ja -dynamiikan muutosten vuoksi (Pollock 1998). Vesiliukoisten lääkkeiden jakaantumistilavuus pienenee ja rasvaliukoisten suurenee, mikä muuttaa lääkkeiden pitoisuuksia veressä. Poistuminen hidastuu, eniten munuaisten kautta erittyvien lääkkeiden poistuminen. Myös sairaudet voivat muuttaa lääkkeen kulkua ja vaikutusta. Yhä useampaan vaivaan on tehokkaita lääkkeitä, ja yhä useamman sairauden hoitoon käytetään samanaikaisesti useaa lääkettä. Haahtelan ym. (2001) tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisista astmaatikoista joka viides käyttää samanaikaisesti kolmea astmalääkettä ja joka kahdeskymmenes neljää. Myös sairauden muiden vaikutusten kuten aineenvaihdunnan muutosten hoitoon tai estämiseen pyritään. Monisairaan iäkkään lääkehoidossa joudutaan tasapainoilemaan eri sairauksien osin vastakkaisten hoitovalintojen kanssa. Esimerkiksi Alzheimerin taudin lääkkeet voivat tuoda esiin sairas sinus -syndrooman tai huonontaa astman tasapainoa. Monilääkitys ei ole ongelma, jos jokaiselle lääkkeelle on selkeä käyttöaihe ja hoitava lääkäri hallitsee käytettyjen lääkkeiden interaktiot, haittavaikutukset ja lääkkeiden kulun muutokset monien sairauksien vaivaamassa iäkkäässä elimistössä. Ongelmaksi monilääkitys tulee, kun potilaalla ei ole lääkäriä, joka ottaisi vastuun hoidon ja lääkityksen kokonaisuudesta. Potilas käy usean eri alan erikoislääkärillä, joista jokainen hoitaa oman alansa sairaudet mahdollisimman hyvin puuttumatta muihin lääkityksiin. Tällöin hoitavan yleislääkärin mietittäväksi jää, miten hallita tilanne, kun iäkkäällä on puolenkymmentä sairautta, joihin jokaiseen on käytössä 1 3 lääkettä ja lisäksi oireenmukaisia maha-suolikanavan lääkkeitä sekä - ja psyykenlääkkeitä. Lääkemäärän väheneminen on ollut keskeisiä löydöksiä geriatrisen toiminnan vaikuttavuutta selvittelevissä tutkimuksissa niin Suomessa (Hartikainen 1995) kuin muuallakin (Rubenstein 1987, Gerety ym. 1993, Thapa ym. 1994). Suomalaisen tutkimuksen mukaan lääkemäärä on vähentynyt kolmasosan. Sen sijaan lääkemuutosten pysyvyyttä on tutkittu vähän. Joissakin tutkimuksissa (Gerety ym. 1993) todettiin, että lääkkeiden vähentynyt määrä oli pääosin ennallaan puolen vuoden kuluttua, ja toisten mukaan määrä oli palautunut vähennystä edeltäneelle tasolle kolmessa kuukaudessa (Pitkälä ym. 2001). Lääkityksen arviointi Sairauden pahenemisvaiheessa tai muussa akuutissa tilanteessa tarvitaan useita lääkkeitä ja isoina annoksina. Myöhemmin riittävät yleensä vähemmät lääkkeet tai pienemmät annokset. Jotta potilaan lääkitys olisi ajan tasalla, se on arvioitava säännöllisesti. Potilaan tilan ollessa tasainen lääkitys on arvioitava vähintään kerran vuodessa. Muistihäiriöistä kärsivien lääkitys olisi syytä arvioida tiheämmin eli ainakin puolen vuoden välein. Arvio pohjautuu potilaan tarkkaan kliiniseen tutkimiseen, diagnooseihin ja käsitykseen sairauksien tilasta. Aluksi on selvitettävä, mitä lääkkeitä potilas todella käyttää, käyttääkö hän niitä vai säännöllisesti ja millä annoksella. Lääkeanamneesi alkaa lääkärin määräämistä lääkkeistä, joista antavat tietoa lääkemääräykset ja sairauskertomukset. Näidenkin lääkkeiden käyttö ja annokset on tarkistettava, sillä lääkitystä on saatettu muuttaa tai potilas on vähentänyt tai lisännyt annoksia, ottanut uudelleen käyttöön 386 S. Hartikainen

3 Taulukko 1. Esimerkkejä lääkkeistä, joita ei suositella iäkkäille haittavaikutusten vuoksi (Beers ym. 1991, Beers 1997, Koponen ja Isohanni 2001). Sopimaton lääke tai lääkeryhmä Käyttöön liittyvä ongelma Vaihtoehto Pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit diatsepaami, klooridiatsepoksidi Voimakkaasti antikolinergiset depressiolääkkeet amitriptyliini, doksepiini Tavanomaiset neuroleptit haloperidoli, tioridatsiini Neuroleptin ja depressiolääkkeen yhdistelmävalmiste Lihasrelaksantit ja -spasmolyytit virtsankarkailun estoon käytettävät antikolinergit, kuten oksibutyniini Maha-suolikanavan spasmolyytit Pahoinvointilääkkeet Indometasiini Propranololi Disopyramidi Dipyridamoli iäkkäillä puoliintumisaika moninkertaistuu amitriptyliinillä vaikutusta sydämen johtoratoihin, QT-aika pitenee sedaatio, kognition heikkeneminen, sekavuus, ortostatismi, näköhäiriöt, parkinsonismi tioridatsiini pidentää QT-aikaa, voi aiheuttaa rytmihäiriöitä sedaatio, kognition heikkeneminen toksisten reaktioiden vaara suurempi kuin hyöty vältä pitkäaikaista käyttöä, vaarat suuremmat kuin hyödyt monet neurolepteja ja antikolinergisia sekavuutta ja muita keskushermosto-oireita rasvaliukoinen ja keskushermostosivuvaikutuksia, altistaa depressiolle voimakkaasti antikolinerginen ortostatismi käytä keskipitkävaikutteisia (esim. oksatsepaami) käytä muita masennuslääkkeitä käytä vähemmän antikolinergisia epätyypillisiä neurolepteja käytä yhden lääkkeen valmisteita iäkkäille sopivina annoksina suosi lääkkeettömiä hoitokeinoja harkitse käyttöaihe tarkoin, vain lyhytaikaiseen käyttöön harkitse käyttöaihe tarkoin, vain lyhytaikaiseen käyttöön käytä muita tulehduslääkkeitä käytä vähemmän rasvaliukoista beetasalpaajaa, poikkeus: käytöshäiriöt harkitse vaihtoehtoista valmistetta harkitse käyttöaihe tarkoin jonkin aiemmin käytössä olleen lääkkeen tai lopettanut jonkin lääkkeen käytön. Käsikauppavalmisteiden käyttö selviää vain erikseen kysymällä. Potilasta voidaan pyytää tuomaan mukanaan kaikki lääkemääräykset, annostelulokerikot ja myös kaikki kotoa löytyvät lääkkeet. Edes tällainen»lääkekassivastaanotto» ei ulkomaisen tutkimuksen mukaan tuonut esille kaikkia käytettyjä lääkkeitä (Yang ym. 2001). Kun lääkeanamneesia täydennettiin kotikäynnillä, puolelta potilaista löytyi vielä vähintään yksi säännöllisesti käytetty lääke ja joka viidenneltä vähintään yksi reseptilääke. Näitä mainitsematta jääneitä tai kassista löytymättömiä lääkkeitä olivat muun muassa varfariini, alendronaatti, insuliini ja glaukooman hoitoon tarkoitetut silmätipat. Kun käytetyt lääkkeet on selvitetty, pyritään löytämään kullekin käytön syy ja arvioimaan, onko se edelleen voimassa. On myös arvioitava, ovatko lääkkeet asianmukaisia todettuihin sairauksiin, ja selvitettävä annoksen sopivuus ja lääkkeiden yhteisvaikutukset. samoin on arvioitava, puuttuuko potilaan hoidosta jokin välttämätön lääke ja miten sen lisääminen vaikuttaa muuhun lääkehoitoon. On selvitettävä, pystyykö iäkäs ottamaan kaikki lääkkeensä, ja tarvitseeko tai kykeneekö hän käyttämään annostelulaitteita. Erityisen hankalia ovat silmätipat ja hengitettävät lääkkeet. Osuuko silmään oikea määrä tippoja, tai meneekö hengitettävä lääke keuhkoihin vai jääkö se suuhun ja nieluun? Astmahoitaja voi arvioida hengitettävien lääkkeiden oton onnistumista tähän tarkoitukseen laaditun mittariston avulla (Ikäheimo ym. 2001). Lääkkeenottoa helpottavien laitteiden kuten tilanlaajentimien käyttöön osa muistihäiriöistä kärsivistä ei kykene edes ohjattuna. Tuloksena on hengityselinsairauden huono hoito ja haittavaikutuksia suun, nielun, ruokatorven ja mahalaukun alueella. Jos 387

4 lääke ei mene perille tai vaste on pelkkiä haittavaikutuksia, käyttö on syytä lopettaa ja etsiä muita vaihtoehtoja. Muistihäiriöistä kärsiviltä on tarkistettava, pystyykö hän huolehtimaan lääkityksestään tai se ottamisesta annostelulaitteesta vai pitääkö vastuu lääkityksestä siirtää omaisille tai kotihoidolle. Monilääkityksen lopettaminen Tarpeettomien lääkkeiden käyttö lopetetaan jättämällä pois yhdestä kahteen lääkettä kerralla hitaasti ja asteittain vaikutuksia tarkkaillen. Mitä pitempään jokin lääke on ollut käytössä, sitä hitaammin annoksen vähentäminen tai käytön lopettaminen on tehtävä. Poikkeuksena hitaasta vähentämisestä ovat tapaukset, joissa kyseessä on välittömästi hoitoa vaativa lääkkeen haittavaikutus, kuten kaatumisen aiheuttanut ortostaattinen hypotensio, sydämen rytmihäiriö tai kliinisesti merkittävä sydämen johtumishäiriö tai liikkumista vaikeuttavat ekstrapyramidaalioireet. Lääkkeiden käytön lopetus aloitetaan välittömästi hoitoa vaativista haittavaikutuksista ja kliinisesti merkittävistä yhteisvaikutuksista. Seuraavaksi hoidosta poistetaan iäkkäille yleisesti haittavaikutuksia aiheuttavat valmisteet (taulukko 1). Näitä ovat muun muassa voimakkaasti antikolinergiset lääkkeet ja pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit. Viimeksi mainittujen puoliintumisaika moninkertaistuu iäkkäillä ja lääkkeet kertyvät elimistöön heikentäen kognitiivisia toimintoja ja altistaen kaatumisille (Sorock ja Shimkin 1988, Carmel ym. 1998). Kun lääkitystä lopetetaan haittavaikutusten vuoksi, kannattaa poimia lääkelistasta kaikki havaittua haittavaikutusta mahdollisesti aiheuttavat lääkkeet. Esimerkiksi ortostaattisen hypotension aiheuttajana tai sitä pahentavana tekijänä voivat olla paitsi verenpainetta alentavat lääkkeet myös dipyridamoli ja antikolinergiset valmisteet. Tämän jälkeen arvioidaan, onko syytä lopettaa joidenkin lääkkeiden käyttö kokonaan vai riittääkö annoksen pienentäminen. Antikolinergisiä lääkkeitä pitää määrätä iäkkäille varovasti, koska ne heikentävät kognitiivisia kykyjä ja voivat aiheuttaa muun muassa sekavuutta, näköhäiriöitä ja parkinsonismin kaltaisia oireita sekä virtsaamisvaikeutta ja ummetusta. Arvioitaessa potilaan lääkityksen antikolinergisyytta on hyvä muistaa, että tällaisia valmisteita eivät ole vain neuroleptit ja trisykliset masennuslääkkeet vaan myös monet tavanomaiset sydän- ja verenkiertolääkkeet (furosemidi, digoksiini, isosorbidinitraatti, nifedipiini, dipyridamoli, varfariini), prednisoloni, teofylliini ja kodeiini sekä H 2 -salpaajista ranitidiini ja simetidiini (Tune ym. 1992). Joidenkin lääkkeiden käyttö voidaan lopettaa heti. Sen sijaan keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, kuten opiaatit, epilepsialääkkeet ja psyykenlääkkeet, joihin tässä lasketaan myös huimaus- ja pahoinvointilääkkeenä käytettävät neuroleptit (metoklopramidi ja proklooripratsiini) sekä diatsepaamia tai klooridiatsepoksidia sisältävät yhdistelmävalmisteet (Vertipam, Relapamil, Librax), on syytä jättää pois asteittain annosta pienentäen. Annosta voidaan aluksi pienentää puoleen tai kahteen kolmasosaan. Muutaman viikon tai kuukauden kuluttua tehdään uusi puolitus tai vähennys kolmasosalla. Näin jatketaan, kunnes lääkeannos on niin pieni, että se voidaan lopettaa kokonaan. Mitä pitempään lääkettä on käytetty, sitä hitaammin sen käyttö on lopetettava. Erityisen hitaasti on edettävä pitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien käytön lopetuksessa; vuosien käytön lopettamiseen on varattava aikaa puolesta vuodesta vuoteen, jopa useaan vuoteen asti. Myös muiden lääkkeiden käyttö on hyvä lopettaa asteittain vaikutusta tarkkaillen. Monilääkityksen lopettamisessa yksi lääkäri ottaa vastuun lääkehoidon kokonaisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tarvittaessa hän konsultoi muita kollegoja. Onnistuminen edellyttää luottamusta, hyvää potilas-lääkärisuhdetta sekä lääkärin ja potilaan sopimusta yhteisestä tavoitteesta, asianmukaisesta lääkehoidosta. Dementoituneiden asiat pitää sopia pitkälti omaisten ja muiden hoitavien tahojen kanssa. Lääkärin on perusteltava yksityiskohtaisesti kaikki lääkemuutokset potilaalle ja hoitaville omaisille. Ohjeet on annettava myös kirjallisesti. Lisäksi jokaisella käyntikerralla sovitaan seuraavan käynnin ajankohta ja se, miten potilas saa yhteyden hoitavaan lääkäriin. 388 S. Hartikainen

5 Monilääkitys on hoitojen kertymä vuosien varrelta. Potilaalle lääkkeiden kanssa puuhaaminen voi olla keskeinen elämänsisältö, josta saattaa olla vaikea luopua. Lääkityksen vähentämisen aikana potilas tarvitsee tukea lääkäriltään, mutta myös omaiset ja kotihoidon hoitajat ovat merkittäviä tuen antajia. Oman kokemukseni mukaan lääkkeiden vähentäminen onnistuu valtaosalla potilaista hyvin, sitä paremmin, mitä huolellisemmin asia on perusteltu ja mitä enemmän potilas saa tukea. Kuukausia kestävään tarpeettomien lääkkeiden käytön lopettamiseen voi kuulua vaiheita, joissa osa tarpeettomiksi arvioiduista valmisteista palautuu käyttöön. Näin saattaa käydä esimerkiksi sairaalahoidon aikana, jos tieto lääkitykseen tehdyistä muutoksista ei kulje potilaan mukana. Sairaalahoitojakson tai terveydentilan muutosten jälkeen lääkitys arvioidaan uudestaan ja muutetaan vastaamaan uutta tilannetta. Lääkityksen arviointi ja monilääkityksen lopettaminen vievät runsaasti työaikaa. Vastapainona ovat sopimattoman hoidon seurauksena syntyvät vaivat, toimintakyvyn heikentyminen ja kaatumistapaturmat sekä niistä aiheutuva hoidon ja hoivan tarve kotihoidossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten (Courtman ja Stallings 1995, Mannesse ym. 2000) mukaan vähintään joka neljäs iäkkään sairaalahoito johtuu lääkityksestä. Täten voisi olettaa, että Suomessakin saavutettaisiin merkittävää kansantaloudellista säästöä arvioimalla iäkkäiden lääkityksen asianmukaisuus säännöllisesti osana hoitokäytäntöjä. Korkea ikä ei ole syy jättää potilas tutkimatta, hoitamatta tai lääkitsemättä. Sen sijaan lääkitystä suunniteltaessa on otettava huomioon ikääntyminen ja sen aiheuttamat muutokset lääkkeiden kulkuun elimistössä, iäkkäiden herkkyys haittavaikutuksille ja tietyille lääkeaineille sekä lääkkeiden yhteisvaikutukset. Lääkettä määrätessään jokaisen lääkärin on kannettava vastuuta potilaan koko lääkityksestä, ei vain yhden taudin hoidosta. Näin saavutetaan tavoite: asianmukainen ja helposti toteutettava lääkitys pienemmillä tehokkailla annoksilla. Potilastapaus monilääkityksestä ja sen lopettamisesta Potilas on 76-vuotias kotona omaisten ja kotiavun turvin asuva nainen. Hän on sairastanut vuosikymmenien ajan nivelreumaa, joka ei vuosiin ole aiheuttanut aktiivisia niveltulehduksia. Lisäksi hän on sairastanut useita vakavia depressioita edellisen kymmenen vuoden aikana. Psykiatrin arvion mukaan tilanne on muuttunut pitkäaikaiseksi dystyymiseksi depressioksi. Kaatumistapaturmissa potilas sai murtuman kumpaankin lonkkaan, ja ne hoidettiin asentamalla lonkkaniveliin kokoproteesit. Toisen lonkan leikkaus ja jälkihoito epäonnistuivat osittain. Potilaalla esiintyy ja kävellessä, minkä vuoksi hän liikkuu pääasiallisesti pyörätuolin avulla. Muina sairauksina hänellä on toistuvia virtsatietulehduksia, hiatushernia ja gastriitti. Kotisairaanhoitaja jakoi annostelulokerikkoon joka päivälle kymmentä eri lääkettä yhteensä 16 tablettia ja yhtä nestemäistä lääkettä ja voidetta sekä auttoi asettamaan kahta eri emätinvoidetta kaksi kertaa viikossa. Säännöllisessä käytössä oli 15 lääkettä ja lisäksi potilas käytti seitsemää muuta (taulukko 2). Kaikkiaan käytössä oli 22 eri lääkevalmistetta, joista yhdeksän oli (taulukko 3) psyykenlääkkeitä tai opioideja. Lääkitystä aletaan vähentää ryhmittelemällä lääkkeet pääryhmiin käyttöaiheen mukaan (taulukko 3). Ensimmäisellä käynnillä voidaan jättää pois propranololi, virtsankarkailulääke ja ruoansulatussairauksien lääkkeistä muut paitsi ummetuslääke. Kipulääkitys muutetaan säännölliseksi; valitaan jompikumpi tai vastaava tulehduslääke riittävän suurin annoksin. Lopetetaan toisen tu- Taulukko 2. Esimerkkipotilaan lääkitys ennen muutoksia. Säännöllisesti käytetyt tabletit Muut säännöllisesti käytetyt lääkkeet Tarvittaessa käytetyt lääkkeet Propral 40 mg 0,5 x 1 Seroxat 20 mg x 1 Primaspan 250 mg x 1 Levozin 25 0,5 x 1 yöksi Opamox 15 mg 0,5 + 1 Minifom 1 x 3 Paratabs 500 mg 1 x 3 Tenox 20 mg 1 x 1 Cystrin 5 mg 0,5 + 1 Nitrofur-C 75 mg 1 x 1 Duphalac 15 ml x 1 Kenacort-suuvoide alahuuleen Starogyn-voide kahdesti viikossa Dienoestrol-voide kahdesti viikossa Estring-rengas emättimessä Burana 600 mg 0,5 tablettia Xanor 0,5 mg 1 x 1 3 Felden 20 mg x 1 Panacod-tabletti Imovane 7,5 mg Tenox 10 mg Metopram-suppo pistoksina Oxanest 5 mg ihon alle tai lihakseen 389

6 Taulukko 3. Esimerkkipotilaan lääkkeiden ryhmitys, käyttötavat ja -aiheet sekä käytön muutokset. Lääkeryhmä Lääke Ottoaika tai -tapa Oletettu indikaatio Lääkityksen muutokset ja niiden syyt Ruoansulatuselinten sairaudet Duphalac 15 ml Minifom Metopram 3/vrk ummetus ilmavaivat pahoinvointi? uusi arvio muutosten jälkeen lopetus aiheuttaa ummetusta, suun kuivuutta, ortostatismia Sydän- ja verisuonisairaudet Primaspan 250 mg Propral 20 ml tukoksen esto vapina (neuroleptien haittavaikutus?) pienempi annos eli 100 mg lopetus, ortostatismi, voi ylläpitää depressiota Sukupuoli- ja virtsaelintaudit Cystrin 5 mg Starogyn Dienoestrol Estring-rengas, ilta 2/viikko 2/viikko 3 kk kastelu tulehduksen esto limakalvon kuivuus limakalvon kuivuus lopetus, useita antikolinergeja käytössä (ylivuotokastelu?) tarve? riittäisikö jompikumpi? Infektiotaudit Nitrofur-C 75 mg ilta tulehduksen esto jatkuva tarve? lääkkeen vaihto? Tuki- ja liikuntaelintaudit Felden 20 mg Burana 600 mg valittava yksi tulehduslääke ja riittävä annos Hermoston taudit Opioidit Oxanest 5 mg Panacod lopetus, antikolinergeina aiheuttavat sekavuutta, jäännösvirtsaa (ylivuotokastelua), ummetusta Muut Paratabs 500 mg, päivä, ilta riittääkö teho? lopetus? Psyykenlääkkeet Neuroleptit Levozin 12,5 mg yöksi unilääke?, un? lopetus, voimakas antikolinergi, sekavuus, ortostatismi Rauhoittavat ja unilääkkeet Xanor 0,5 mg tarv. 3/vrk rauhoittava lääke pitkävaikutteinen, vähennys hyvin hitaasti, sitten lopetus Tenox mg Opamox 15 mg Imovane 7,5 mg yöksi 2/vrk tarv. yöksi unilääke rauhoittava nukahtamislääke valittava yksi keskipitkävaikutteinen sekä päivä- että yökäyttöön uusi arvio myöhemmin Masennuslääkkeet Seroxat 20 mg masennuslääke vaihto unta antavaan ja un vaikuttavaan mirtatsapiiniin? Suun sairaudet Kenacort ilta jos tarve jatkuu, erikoislääkärin konsultaatio lehduslääkkeen ja pistettävän opioidin käyttö. Samalla neuroleptin annos pienennetään 5 mg:aan ja käyttö lopetetaan kahden viikon kuluttua. Selvitetään kastelun syy. Muutaman viikon kuluttua aloitetaan masennuslääkkeen vaihto jen vuoksi mirtatsapiiniin ja yhtä aikaa mirtatsapiinin aloituksen kanssa puolitetaan joko nukahtamislääkkeen tai tematsepaamin annos. Seuraavien kuukausien aikana jätetään pois toinen yöksi otettava keskipitkävaikutteinen betsodiatsepiini ja nukahtamislääke. Hitaimmin vähennetään pitkävaikutteisen bentsodiatsepiinin (alpratsolaami) annosta. Sen käyttö lopetetaan kuukausien tai vuosien aikana, ja voidaan lisätä nyt käytössä olevan oksatsepaamin annosta. Suun limakalvomuutokset ja gynekologiset ongelmat arvioidaan uudelleen, erikoislääkärikonsultaationa. Vähennyksen jälkeen jää jäljelle kolme säännöllisesti käytettävää lääkettä, joille on vahva peruste: depressiolääke, tulehduslääke ja anksiolyytti. Lisäksi jäisivät käyttöön estrogeenirengas tai paikallinen estrogeenivoide, mahdollisesti virtsatietulehdusten estolääke, asetyylisalisyylihappo, kuureina käytettävä gastriittilääkitys ja ummetuslääke. Tarvittaessa käyttöön jäisivät sama keskipitkävaikutteinen bentsodiatsepiini, jota otetaan säännöllisestikin, sekä lääke. Näin lääkemäärä vähenisi 22:sta kahdeksaan tai jopa neljään. Lääkityksen vähentämisen aikana potilasta pyritään tukemaan ja hänen toimintakykyään ylläpitämään esimerkiksi päivätoiminnan tai päiväkuntoutuksen avulla. 390 S. Hartikainen

7 Kirjallisuutta Barat I, Andreasen F, Damsgaard EMS. The consumption of drugs by 75- year-old individuals living in their own homes. Eur J Clin Pharmacol 2000;56: Beers M, Ouslander J, Rollinger I, Reuben D, Brooks J, Beck J. Explicit criteria for determining inappropriate medication use in nursing home residents. Arch Intern Med 1991;151: Beer M. Explicit criteria for determining potentially inappropriate medication used by the elderly. An update. Arch Intern Med 1997;157: Caramel V, Remarque E, Knook D, ym. Bentzodiazepine users aged 85 and older fall more often. J Am Geriatr Soc 1998;46: Gerety MB, Cornell JE, Plichta DT, Eimer M. Adverse events related to drugs and drug withdrawal in nursing home residents. J Am Geriatr Soc 1993;41: Courtman BJ, Stallings SB. Characterization of drug-related problems in elderly patients on admission to a medical ward. Can J Hosp Pharm 1995;48: Fillit HM, Futterman R, Orland BI, ym. Polypharmacy management in Medicare managed care: changes in prescribing by primary care physicians resulting from a program promoting medication reviews. Am J Manag Care 1999;5: Flaherty JH, Perry HM 3 rd, Lynchard GS, Morley JE. Polypharmacy and hospitalisation among older home care patients. J Gerontol 2000; 55A:M Haahtela T, Klaukka T, Erhola M, Laitinen LA (Working group of the astma Programme in Finland). Astma Programme in Finland: a community problem needs community solutions. Thorax 2001;56: Hartikainen S. Geriatrinen alueellinen toimintamalli ja sen vaikutukset. Acta Univ Oul 1995 D 336. Ikäheimo P, Tuuponen T, Hartikainen S, Kiuttu J, Klaukka T. Astmapotilaan seurantalomake työvälinen astmahoitajan käyttöön. Suom Lääkäril 2001;56: Johnson JA, Bootman JL. Drug-related morbidity and mortality: a cost of illness model. Arch Intern Med 1995;155: Klaukka T, Rajaniemi S. Lähes 40 % lääkekorvauksista iäkkäille. TABU Lääkeinformaatiota Lääkelaitokselta 1996, nro 6:35 7. Klaukka T, Rajaniemi S. Ikääntyvän väestömme lääkekustannukset vuonna TABU Lääkeinformaatiota Lääkelaitokselta 1998, nro 6: Koponen H, Isohanni M. Käytämmekö psykoosilääkkeitä järkevästi? Suom Lääkäril 2001;56: Lee RD. Polypharmacy: a case report and a new protocol for management. J Am Board Fam Pract 1998;11: Linjakumpu T, Hartikainen S, Isoaho R, Kivelä S-L. Kotona asuvien iäkkäiden monilääkitys sekä psyyken- ja lääkkeiden käyttö. Gerontologia 2001(2): Mannesse CK, Derkx FH, de Ridder MA, ym. Contribution of adverse reactions to hospital admission of older patients. Age Ageing 2000;29:35 9. Montmat SC, Cusack B. Overcoming problems with polypharmacy and drug misuse in the elderly. Clin Geriatr Med 1992;8: Muir A, Sanders L, Wilkinson W, Schmader K. Reducing medication regimen complexity. A controlled trial. J Gen Inter Med 2001;16: Pitkälä KH, Strandberg TE, Tilvis RS. Is it possible to reduse polypharmacy in the elderly? A randomised controlled trail. Drugs Aging 2001;18: Pollock B. Psychotropic drugs and aging patient. Geriatrics 1998;53:S20 S24. Prescription Drugs and the Elderly. Report to the Honorable Ron Wyden, House of Representatives. Washington, DC: United States General Accounting Office Reunanen A, Martikainen J, Kangas T, Klaukka T. Nationwide survey of comorbidity, use and costs of all medications in Finnish diabetic individuals. Diabetes Care 2000;23: Rubenstein LZ. Geriatric Assessment: an overview of ist impacts. Clin Geriatr Med 1987;3: Sorock G, Shimkin E. Benzodiatzepine sedatives and the risk of falling in a community-dwelling elderly cohort. Arch Intern Med 1988; 148: Steward RB, Cooper JW: Polypharmacy in the aged. Practical solutions. Drugs Aging 1994;4: Thapa PB, Meador KG, Gideon P, Fought RL, Ray WA. Effects of antipsychotic withdrawal in elderly nursing home residents. J Am Geriatr Soc 1994;42: Thomas H, Sweetman P, Janchawee B, Luscombe D. Polypharmacy among older men in South Wales. Eur J Clin Pharmacol 1999;55: Tune L, Carr S, Hoag E, Cooper T. Antocholinergic effects of drugs commonly prescribed for the elderly: potential means for assessing risk of delirium. Am J Psychiatry 1992;149: Veerhof L, Stewart R, Haaijer-Ruskamp F, Meyboom-de Jong B. The development of polypharmacy. A longitudinal study. Fam Pract 2000;17: Yang J, Tomlinson G, Naglie G. Medication lists for elderly patients. Clinic-derived versus in-home inspection and interview. J Gen Intern Med 2001;16: SIRPA HARTIKAINEN, LT, erikoislääkäri, apulaisopettaja Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, geriatria PL 162, Kuopio ja apulaisylilääkäri Kuopion kaupungin sairaalat Kuopio 391

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto Mitä lääkkeitä välttäisit vanhuksilla? Dipyridamoli Oksibutyniini Fluoksetiini Diatsepaami Naprokseeni

Lisätiedot

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten Kelan korvaamien RESEPTIlääkkeiden

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä Esityksen sisältö TURVALLINEN LÄÄKEHOITO -yhteinen tavoite Keravan Vammaisneuvosto ja Vanhusneuvosto 8.9.2016 u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u

Lisätiedot

Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa

Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa Palveluesimies Virpi Pesonen, Lääkäri Reijo Räisänen, Sh Anri Saarivainio Potilas-case 89-vuotias mies, asuu vaimon kanssa,

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS

IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS Apulaisylilääkäri Sari Leinonen Riippuvuuspoliklinikka, P-KSSK 18.11.2013 1 Vanheneva elimistö ja alkoholi Alkoholi jakaantuu kehossa nestetilavuuteen Iän myötä keho kuivuu

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Atipametsolihydrokloridi

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010 Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Lääkityksen vaikutus iäkkäiden arjessa. Katri Laitinen Geriatrian erikoislääkäri

Lääkityksen vaikutus iäkkäiden arjessa. Katri Laitinen Geriatrian erikoislääkäri Lääkityksen vaikutus iäkkäiden arjessa Katri Laitinen Geriatrian erikoislääkäri 9.9.2016 Lääkkeiden käyttö Länsimaiden ikärakenne vanhenee Sairauksien diagnostiikka tarkentuu ja hoidot tehostuvat kroonisten

Lisätiedot

Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa - Sic!

Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa Sini Kuitunen, Heidi Tahvanainen, Satu-Tuuli Takala, Leena Riukka / Kirjoitettu

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa.

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Torphasol vet 4 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Butorfanoli (butorfanolitartraattina

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Eräitä kliinisen farmakologian peruskysymyksiä

Eräitä kliinisen farmakologian peruskysymyksiä 64. Eräitä kliinisen farakologian peruskysyyksiä Eräitä kliinisen farakologian peruskysyyksiä Iän vaikutus Vastasyntyneet ja pikkulapset Vastasyntyneillä ruoansulatuskanavan rakenne ja toiinnat ovat kypsyättöiä

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON PURKAMINEN IKÄÄNTYNEELLÄ

LÄÄKEHOIDON PURKAMINEN IKÄÄNTYNEELLÄ LÄÄKEHOIDON PURKAMINEN IKÄÄNTYNEELLÄ - MILLOIN, MIKSI JA MITEN? Terhi Toivo, proviisori (LHKA-pätevyys) projektikoordinaattori, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, kliinisen farmasian ryhmä Gerontologisen

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN LÄÄKEHOIDON KOKONAISARVIOINTI

MONIAMMATILLINEN LÄÄKEHOIDON KOKONAISARVIOINTI MONIAMMATILLINEN LÄÄKEHOIDON KOKONAISARVIOINTI - APUNA IÄKKÄIDEN RATIONAALISEN LÄÄKEHOIDON TOTEUTUMISESSA Maininta u Esityksessä on hyödynnetty osin FaT Saija Leikolan materiaaleja, joita hän on käyttänyt

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Piirtola Maarit 4.7.2012

Piirtola Maarit 4.7.2012 Piirtola Maarit 4.7.2012 PUBLICATIONS I a Scientific publications: original publications and reviews (14) (Explanatory translations are given below the Finnish titles) 1. Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Terveydenhuoltoon vaikuttavia muutoksia yhteiskunnassa Potilaiden tieto- ja vaatimustason nousu Valinnanvapauden kasvu terveydenhuollossa

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut.

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Metomotyl vet 2,5 mg/ml injektioneste, liuos kissoille ja koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra sisältää: Vaikuttava aine: metoklopramidi (hydrokloridimonohydraattina)

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. FIRDAPSE 10 mg tabletti amifampridiini

PAKKAUSSELOSTE. FIRDAPSE 10 mg tabletti amifampridiini PAKKAUSSELOSTE FIRDAPSE 10 mg tabletti amifampridiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. Jos sinulla

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Kadcyla (trastutsumabiemtansiini)

Kadcyla (trastutsumabiemtansiini) Kadcyla (trastutsumabiemtansiini) Opas terveydenhuollon ammattilaisille Riskienhallintamateriaali syyskuu 2016 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Iäkkäiden hoidossa vältettävät lääkkeet: katsaus suosituksiin

Iäkkäiden hoidossa vältettävät lääkkeet: katsaus suosituksiin Maarit Dimitrow, Saija Leikola, Sirkka-Liisa Kivelä, Marja Airaksinen, Sanna Mykkänen ja Juha Puustinen KATSAUS Iäkkäiden hoidossa vältettävät lääkkeet: katsaus suosituksiin Kansainvälisesti on julkaistu

Lisätiedot

Ikäihmisten lääkehoito ON TAITOLAJI

Ikäihmisten lääkehoito ON TAITOLAJI LEO NISKANEN LKT, dosentti Sisätautien, endokrinologian ja geriatrian erikoislääkäri Yksikön päällikkö, Fimea Ikäihmisten lääkehoito ON TAITOLAJI Ikääntymiseen liittyy elimistön koostumuksen ja toiminnan

Lisätiedot

Markki Palve, erikoislääkäri K-S KS anestesiologia / kipupoliklinikka

Markki Palve, erikoislääkäri K-S KS anestesiologia / kipupoliklinikka Markki Palve, erikoislääkäri K-S KS anestesiologia / kipupoliklinikka 16.11.2016 Luentopalkkioita Mundipharma, Pfizer Kongressimatka Medtronic Työssä K-S KS anestesiologia ja kipupoliklinikka, vastuulääkäri

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot