Vaikka 65 vuotta täyttäneitä on vain noin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikka 65 vuotta täyttäneitä on vain noin"

Transkriptio

1 Lääkevaaka Sirpa Hartikainen Monilääkitys on yleistä iäkkäillä, erityisesti iäkkäillä naisilla. Alhainen sosiaaliluokka, huonoksi koettu terveys, sydän- ja verenkiertosairaudet sekä diabetes ovat yhteydessä monilääkitykseen. Monilääkitykseen liittyviä vaaroja lisäävät ikääntymisen aiheuttamat muutokset lääkkeen kulussa. Mitä useampi lääke, sitä enemmän interaktioita ja sivuvaikutuksia. Iäkkäiden herkkyys lääkkeiden haittavaikutuksille voi johtaa uuden lääkkeen käytön aloittamiseen ja siten monilääkitykseen. Monilääkitystä voidaan estää arvioimalla lääkitys määräajoin. Lääkearvioon sisältyvät potilaan tutkiminen, lääkkeiden käytön perusteellinen anamneesi, arvio potilaan kyvyistä suoriutua lääkkeiden ottamisesta ja yhteenvetona lista potilaan tarvitsemista lääkkeistä. Tarpeettomien lääkkeiden käyttö lopetetaan asteittain vastetta seuraten. Psyykenlääkkeiden pitkällisen käytön lopettamiseen on varattava runsaasti aikaa, useita kuukausia tai jopa vuosia. Vaikka 65 vuotta täyttäneitä on vain noin 15 % väestöstä, heidän osuutensa lääkekustannuksista on noin 40 % (Klaukka ja Rajaniemi 1996). Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan usean lääkkeen samanaikainen käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Vuosina vähintään viittä reseptilääkettä käytti lähes 40 % yli 74-vuotiaista (Klaukka ja Rajaniemi 1998). Muissakin maissa on nähtävissä keskimääräisen lääkemäärän kasvu iäkkäillä (Veerhof ym. 2000). Yleisintä monilääkitys on iäkkäillä naisilla. Liedossa vuosina kotona asuvista yli 63-vuotiaista miehistä 15 % ja naisista 22 % käytti vähintään kuutta lääkärin määräämää lääkettä (Linjakumpu ym. 2001). Yli 74-vuotiaista joka viides mies ja joka kolmas nainen käytti vähintään kuutta lääkettä. Jokainen valvotun kotisairaanhoidon asiakas käytti reseptilääkkeitä ja heistä kaksi kolmesta vähintään kuutta reseptilääkettä samanaikaisesti. Alhainen sosiaaliluokka, huonoksi koettu terveys, diabetes sekä sydän- ja verenkiertosairaudet ovat yhteydessä monilääkitykseen (Thomas ym. 1999, Reunanen ym. 2000, Veerhof ym. 2000). Yleisimmät lääkeryhmät monilääkityillä ovat sydän- ja verenkiertolääkkeet sekä keskushermoston ja hengityselinsairauksien lääkkeet. Monilääkityt käyttävät muita enemmän myös käsikauppalääkkeitä. Heidän käyttämiensä lääkkeiden käyttöaiheet ovat osittain epäselviä: Veerhofin ym. (2000) tutkimuksessa hoitavat lääkärit eivät tienneet käyttösyytä 65 %:lle unija rauhoittavista lääkkeistä, 5 %:lle masennuslääkkeistä, 4 %:lle lääkkeistä ja 8 %:lle ummetuslääkkeistä. Monilääkitykselle ei ole vakiintunutta määritelmää ja lääkemäärän kriteerit vaihtelevat tutkimuksesta toiseen, vähintään kahden pitkäaikaisen lääkkeen käytöstä yli kymmenen lääkkeen käyttöön (Lee 1998, Fillit ym. 1999, Barat ym. 2000, Flaherty ym. 2000, Veerhof ym. 2000, Muir ym. 2001). Käytetään myös käsitteitä lievä (yli kaksi lääkettä, kohtalainen (4 5 tai yli 5 lääkettä) ja suuri (yli 5, 7 tai 10 lääkettä) monilääkitys. Tässä kirjoituksessa monilääkityksellä tarkoitetaan vähintään viiden lääkkeen samanaikaista käyttöä ja keskitytään kotona asuvien monilääkitykseen. Duodecim 2002;118:

2 Miksi monilääkitys on ongelma iäkkäillä Iäkkäiden monilääkitys on ongelma, sillä mitä useampi lääke, sitä enemmän lääkkeiden yhteisvaikutuksia ja hankalia haittavaikutuksia, joita hoidetaan uusilla lääkkeillä ja potilaan itse hankkimilla käsikauppavalmisteilla. Lopputuloksena on paljon lääkkeitä ja haittavaikutuksia sekä huono hoitomyöntyvyys (Montmat ja Cusack 1992, Steward ja Cooper 1994). Lääkitykseen liittyvät ongelmat aiheuttavat % iäkkäiden sairaalaanotoista (Courtman ja Stallings 1995, Mannesse ym. 2000). Yhdysvalloissa on arvioitu monilääkityksen aiheuttaman sairastuvuuden ja kuolleisuuden kustannuksiksi miljardia dollaria vuodessa (Johnson ja Bootman 1995, United States General Accounting Office 1995). Iäkkäät ovat erityisen herkkiä lääkkeiden haittavaikutuksille ikääntymisestä johtuvien farmakokinetiikan ja -dynamiikan muutosten vuoksi (Pollock 1998). Vesiliukoisten lääkkeiden jakaantumistilavuus pienenee ja rasvaliukoisten suurenee, mikä muuttaa lääkkeiden pitoisuuksia veressä. Poistuminen hidastuu, eniten munuaisten kautta erittyvien lääkkeiden poistuminen. Myös sairaudet voivat muuttaa lääkkeen kulkua ja vaikutusta. Yhä useampaan vaivaan on tehokkaita lääkkeitä, ja yhä useamman sairauden hoitoon käytetään samanaikaisesti useaa lääkettä. Haahtelan ym. (2001) tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisista astmaatikoista joka viides käyttää samanaikaisesti kolmea astmalääkettä ja joka kahdeskymmenes neljää. Myös sairauden muiden vaikutusten kuten aineenvaihdunnan muutosten hoitoon tai estämiseen pyritään. Monisairaan iäkkään lääkehoidossa joudutaan tasapainoilemaan eri sairauksien osin vastakkaisten hoitovalintojen kanssa. Esimerkiksi Alzheimerin taudin lääkkeet voivat tuoda esiin sairas sinus -syndrooman tai huonontaa astman tasapainoa. Monilääkitys ei ole ongelma, jos jokaiselle lääkkeelle on selkeä käyttöaihe ja hoitava lääkäri hallitsee käytettyjen lääkkeiden interaktiot, haittavaikutukset ja lääkkeiden kulun muutokset monien sairauksien vaivaamassa iäkkäässä elimistössä. Ongelmaksi monilääkitys tulee, kun potilaalla ei ole lääkäriä, joka ottaisi vastuun hoidon ja lääkityksen kokonaisuudesta. Potilas käy usean eri alan erikoislääkärillä, joista jokainen hoitaa oman alansa sairaudet mahdollisimman hyvin puuttumatta muihin lääkityksiin. Tällöin hoitavan yleislääkärin mietittäväksi jää, miten hallita tilanne, kun iäkkäällä on puolenkymmentä sairautta, joihin jokaiseen on käytössä 1 3 lääkettä ja lisäksi oireenmukaisia maha-suolikanavan lääkkeitä sekä - ja psyykenlääkkeitä. Lääkemäärän väheneminen on ollut keskeisiä löydöksiä geriatrisen toiminnan vaikuttavuutta selvittelevissä tutkimuksissa niin Suomessa (Hartikainen 1995) kuin muuallakin (Rubenstein 1987, Gerety ym. 1993, Thapa ym. 1994). Suomalaisen tutkimuksen mukaan lääkemäärä on vähentynyt kolmasosan. Sen sijaan lääkemuutosten pysyvyyttä on tutkittu vähän. Joissakin tutkimuksissa (Gerety ym. 1993) todettiin, että lääkkeiden vähentynyt määrä oli pääosin ennallaan puolen vuoden kuluttua, ja toisten mukaan määrä oli palautunut vähennystä edeltäneelle tasolle kolmessa kuukaudessa (Pitkälä ym. 2001). Lääkityksen arviointi Sairauden pahenemisvaiheessa tai muussa akuutissa tilanteessa tarvitaan useita lääkkeitä ja isoina annoksina. Myöhemmin riittävät yleensä vähemmät lääkkeet tai pienemmät annokset. Jotta potilaan lääkitys olisi ajan tasalla, se on arvioitava säännöllisesti. Potilaan tilan ollessa tasainen lääkitys on arvioitava vähintään kerran vuodessa. Muistihäiriöistä kärsivien lääkitys olisi syytä arvioida tiheämmin eli ainakin puolen vuoden välein. Arvio pohjautuu potilaan tarkkaan kliiniseen tutkimiseen, diagnooseihin ja käsitykseen sairauksien tilasta. Aluksi on selvitettävä, mitä lääkkeitä potilas todella käyttää, käyttääkö hän niitä vai säännöllisesti ja millä annoksella. Lääkeanamneesi alkaa lääkärin määräämistä lääkkeistä, joista antavat tietoa lääkemääräykset ja sairauskertomukset. Näidenkin lääkkeiden käyttö ja annokset on tarkistettava, sillä lääkitystä on saatettu muuttaa tai potilas on vähentänyt tai lisännyt annoksia, ottanut uudelleen käyttöön 386 S. Hartikainen

3 Taulukko 1. Esimerkkejä lääkkeistä, joita ei suositella iäkkäille haittavaikutusten vuoksi (Beers ym. 1991, Beers 1997, Koponen ja Isohanni 2001). Sopimaton lääke tai lääkeryhmä Käyttöön liittyvä ongelma Vaihtoehto Pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit diatsepaami, klooridiatsepoksidi Voimakkaasti antikolinergiset depressiolääkkeet amitriptyliini, doksepiini Tavanomaiset neuroleptit haloperidoli, tioridatsiini Neuroleptin ja depressiolääkkeen yhdistelmävalmiste Lihasrelaksantit ja -spasmolyytit virtsankarkailun estoon käytettävät antikolinergit, kuten oksibutyniini Maha-suolikanavan spasmolyytit Pahoinvointilääkkeet Indometasiini Propranololi Disopyramidi Dipyridamoli iäkkäillä puoliintumisaika moninkertaistuu amitriptyliinillä vaikutusta sydämen johtoratoihin, QT-aika pitenee sedaatio, kognition heikkeneminen, sekavuus, ortostatismi, näköhäiriöt, parkinsonismi tioridatsiini pidentää QT-aikaa, voi aiheuttaa rytmihäiriöitä sedaatio, kognition heikkeneminen toksisten reaktioiden vaara suurempi kuin hyöty vältä pitkäaikaista käyttöä, vaarat suuremmat kuin hyödyt monet neurolepteja ja antikolinergisia sekavuutta ja muita keskushermosto-oireita rasvaliukoinen ja keskushermostosivuvaikutuksia, altistaa depressiolle voimakkaasti antikolinerginen ortostatismi käytä keskipitkävaikutteisia (esim. oksatsepaami) käytä muita masennuslääkkeitä käytä vähemmän antikolinergisia epätyypillisiä neurolepteja käytä yhden lääkkeen valmisteita iäkkäille sopivina annoksina suosi lääkkeettömiä hoitokeinoja harkitse käyttöaihe tarkoin, vain lyhytaikaiseen käyttöön harkitse käyttöaihe tarkoin, vain lyhytaikaiseen käyttöön käytä muita tulehduslääkkeitä käytä vähemmän rasvaliukoista beetasalpaajaa, poikkeus: käytöshäiriöt harkitse vaihtoehtoista valmistetta harkitse käyttöaihe tarkoin jonkin aiemmin käytössä olleen lääkkeen tai lopettanut jonkin lääkkeen käytön. Käsikauppavalmisteiden käyttö selviää vain erikseen kysymällä. Potilasta voidaan pyytää tuomaan mukanaan kaikki lääkemääräykset, annostelulokerikot ja myös kaikki kotoa löytyvät lääkkeet. Edes tällainen»lääkekassivastaanotto» ei ulkomaisen tutkimuksen mukaan tuonut esille kaikkia käytettyjä lääkkeitä (Yang ym. 2001). Kun lääkeanamneesia täydennettiin kotikäynnillä, puolelta potilaista löytyi vielä vähintään yksi säännöllisesti käytetty lääke ja joka viidenneltä vähintään yksi reseptilääke. Näitä mainitsematta jääneitä tai kassista löytymättömiä lääkkeitä olivat muun muassa varfariini, alendronaatti, insuliini ja glaukooman hoitoon tarkoitetut silmätipat. Kun käytetyt lääkkeet on selvitetty, pyritään löytämään kullekin käytön syy ja arvioimaan, onko se edelleen voimassa. On myös arvioitava, ovatko lääkkeet asianmukaisia todettuihin sairauksiin, ja selvitettävä annoksen sopivuus ja lääkkeiden yhteisvaikutukset. samoin on arvioitava, puuttuuko potilaan hoidosta jokin välttämätön lääke ja miten sen lisääminen vaikuttaa muuhun lääkehoitoon. On selvitettävä, pystyykö iäkäs ottamaan kaikki lääkkeensä, ja tarvitseeko tai kykeneekö hän käyttämään annostelulaitteita. Erityisen hankalia ovat silmätipat ja hengitettävät lääkkeet. Osuuko silmään oikea määrä tippoja, tai meneekö hengitettävä lääke keuhkoihin vai jääkö se suuhun ja nieluun? Astmahoitaja voi arvioida hengitettävien lääkkeiden oton onnistumista tähän tarkoitukseen laaditun mittariston avulla (Ikäheimo ym. 2001). Lääkkeenottoa helpottavien laitteiden kuten tilanlaajentimien käyttöön osa muistihäiriöistä kärsivistä ei kykene edes ohjattuna. Tuloksena on hengityselinsairauden huono hoito ja haittavaikutuksia suun, nielun, ruokatorven ja mahalaukun alueella. Jos 387

4 lääke ei mene perille tai vaste on pelkkiä haittavaikutuksia, käyttö on syytä lopettaa ja etsiä muita vaihtoehtoja. Muistihäiriöistä kärsiviltä on tarkistettava, pystyykö hän huolehtimaan lääkityksestään tai se ottamisesta annostelulaitteesta vai pitääkö vastuu lääkityksestä siirtää omaisille tai kotihoidolle. Monilääkityksen lopettaminen Tarpeettomien lääkkeiden käyttö lopetetaan jättämällä pois yhdestä kahteen lääkettä kerralla hitaasti ja asteittain vaikutuksia tarkkaillen. Mitä pitempään jokin lääke on ollut käytössä, sitä hitaammin annoksen vähentäminen tai käytön lopettaminen on tehtävä. Poikkeuksena hitaasta vähentämisestä ovat tapaukset, joissa kyseessä on välittömästi hoitoa vaativa lääkkeen haittavaikutus, kuten kaatumisen aiheuttanut ortostaattinen hypotensio, sydämen rytmihäiriö tai kliinisesti merkittävä sydämen johtumishäiriö tai liikkumista vaikeuttavat ekstrapyramidaalioireet. Lääkkeiden käytön lopetus aloitetaan välittömästi hoitoa vaativista haittavaikutuksista ja kliinisesti merkittävistä yhteisvaikutuksista. Seuraavaksi hoidosta poistetaan iäkkäille yleisesti haittavaikutuksia aiheuttavat valmisteet (taulukko 1). Näitä ovat muun muassa voimakkaasti antikolinergiset lääkkeet ja pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit. Viimeksi mainittujen puoliintumisaika moninkertaistuu iäkkäillä ja lääkkeet kertyvät elimistöön heikentäen kognitiivisia toimintoja ja altistaen kaatumisille (Sorock ja Shimkin 1988, Carmel ym. 1998). Kun lääkitystä lopetetaan haittavaikutusten vuoksi, kannattaa poimia lääkelistasta kaikki havaittua haittavaikutusta mahdollisesti aiheuttavat lääkkeet. Esimerkiksi ortostaattisen hypotension aiheuttajana tai sitä pahentavana tekijänä voivat olla paitsi verenpainetta alentavat lääkkeet myös dipyridamoli ja antikolinergiset valmisteet. Tämän jälkeen arvioidaan, onko syytä lopettaa joidenkin lääkkeiden käyttö kokonaan vai riittääkö annoksen pienentäminen. Antikolinergisiä lääkkeitä pitää määrätä iäkkäille varovasti, koska ne heikentävät kognitiivisia kykyjä ja voivat aiheuttaa muun muassa sekavuutta, näköhäiriöitä ja parkinsonismin kaltaisia oireita sekä virtsaamisvaikeutta ja ummetusta. Arvioitaessa potilaan lääkityksen antikolinergisyytta on hyvä muistaa, että tällaisia valmisteita eivät ole vain neuroleptit ja trisykliset masennuslääkkeet vaan myös monet tavanomaiset sydän- ja verenkiertolääkkeet (furosemidi, digoksiini, isosorbidinitraatti, nifedipiini, dipyridamoli, varfariini), prednisoloni, teofylliini ja kodeiini sekä H 2 -salpaajista ranitidiini ja simetidiini (Tune ym. 1992). Joidenkin lääkkeiden käyttö voidaan lopettaa heti. Sen sijaan keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, kuten opiaatit, epilepsialääkkeet ja psyykenlääkkeet, joihin tässä lasketaan myös huimaus- ja pahoinvointilääkkeenä käytettävät neuroleptit (metoklopramidi ja proklooripratsiini) sekä diatsepaamia tai klooridiatsepoksidia sisältävät yhdistelmävalmisteet (Vertipam, Relapamil, Librax), on syytä jättää pois asteittain annosta pienentäen. Annosta voidaan aluksi pienentää puoleen tai kahteen kolmasosaan. Muutaman viikon tai kuukauden kuluttua tehdään uusi puolitus tai vähennys kolmasosalla. Näin jatketaan, kunnes lääkeannos on niin pieni, että se voidaan lopettaa kokonaan. Mitä pitempään lääkettä on käytetty, sitä hitaammin sen käyttö on lopetettava. Erityisen hitaasti on edettävä pitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien käytön lopetuksessa; vuosien käytön lopettamiseen on varattava aikaa puolesta vuodesta vuoteen, jopa useaan vuoteen asti. Myös muiden lääkkeiden käyttö on hyvä lopettaa asteittain vaikutusta tarkkaillen. Monilääkityksen lopettamisessa yksi lääkäri ottaa vastuun lääkehoidon kokonaisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tarvittaessa hän konsultoi muita kollegoja. Onnistuminen edellyttää luottamusta, hyvää potilas-lääkärisuhdetta sekä lääkärin ja potilaan sopimusta yhteisestä tavoitteesta, asianmukaisesta lääkehoidosta. Dementoituneiden asiat pitää sopia pitkälti omaisten ja muiden hoitavien tahojen kanssa. Lääkärin on perusteltava yksityiskohtaisesti kaikki lääkemuutokset potilaalle ja hoitaville omaisille. Ohjeet on annettava myös kirjallisesti. Lisäksi jokaisella käyntikerralla sovitaan seuraavan käynnin ajankohta ja se, miten potilas saa yhteyden hoitavaan lääkäriin. 388 S. Hartikainen

5 Monilääkitys on hoitojen kertymä vuosien varrelta. Potilaalle lääkkeiden kanssa puuhaaminen voi olla keskeinen elämänsisältö, josta saattaa olla vaikea luopua. Lääkityksen vähentämisen aikana potilas tarvitsee tukea lääkäriltään, mutta myös omaiset ja kotihoidon hoitajat ovat merkittäviä tuen antajia. Oman kokemukseni mukaan lääkkeiden vähentäminen onnistuu valtaosalla potilaista hyvin, sitä paremmin, mitä huolellisemmin asia on perusteltu ja mitä enemmän potilas saa tukea. Kuukausia kestävään tarpeettomien lääkkeiden käytön lopettamiseen voi kuulua vaiheita, joissa osa tarpeettomiksi arvioiduista valmisteista palautuu käyttöön. Näin saattaa käydä esimerkiksi sairaalahoidon aikana, jos tieto lääkitykseen tehdyistä muutoksista ei kulje potilaan mukana. Sairaalahoitojakson tai terveydentilan muutosten jälkeen lääkitys arvioidaan uudestaan ja muutetaan vastaamaan uutta tilannetta. Lääkityksen arviointi ja monilääkityksen lopettaminen vievät runsaasti työaikaa. Vastapainona ovat sopimattoman hoidon seurauksena syntyvät vaivat, toimintakyvyn heikentyminen ja kaatumistapaturmat sekä niistä aiheutuva hoidon ja hoivan tarve kotihoidossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten (Courtman ja Stallings 1995, Mannesse ym. 2000) mukaan vähintään joka neljäs iäkkään sairaalahoito johtuu lääkityksestä. Täten voisi olettaa, että Suomessakin saavutettaisiin merkittävää kansantaloudellista säästöä arvioimalla iäkkäiden lääkityksen asianmukaisuus säännöllisesti osana hoitokäytäntöjä. Korkea ikä ei ole syy jättää potilas tutkimatta, hoitamatta tai lääkitsemättä. Sen sijaan lääkitystä suunniteltaessa on otettava huomioon ikääntyminen ja sen aiheuttamat muutokset lääkkeiden kulkuun elimistössä, iäkkäiden herkkyys haittavaikutuksille ja tietyille lääkeaineille sekä lääkkeiden yhteisvaikutukset. Lääkettä määrätessään jokaisen lääkärin on kannettava vastuuta potilaan koko lääkityksestä, ei vain yhden taudin hoidosta. Näin saavutetaan tavoite: asianmukainen ja helposti toteutettava lääkitys pienemmillä tehokkailla annoksilla. Potilastapaus monilääkityksestä ja sen lopettamisesta Potilas on 76-vuotias kotona omaisten ja kotiavun turvin asuva nainen. Hän on sairastanut vuosikymmenien ajan nivelreumaa, joka ei vuosiin ole aiheuttanut aktiivisia niveltulehduksia. Lisäksi hän on sairastanut useita vakavia depressioita edellisen kymmenen vuoden aikana. Psykiatrin arvion mukaan tilanne on muuttunut pitkäaikaiseksi dystyymiseksi depressioksi. Kaatumistapaturmissa potilas sai murtuman kumpaankin lonkkaan, ja ne hoidettiin asentamalla lonkkaniveliin kokoproteesit. Toisen lonkan leikkaus ja jälkihoito epäonnistuivat osittain. Potilaalla esiintyy ja kävellessä, minkä vuoksi hän liikkuu pääasiallisesti pyörätuolin avulla. Muina sairauksina hänellä on toistuvia virtsatietulehduksia, hiatushernia ja gastriitti. Kotisairaanhoitaja jakoi annostelulokerikkoon joka päivälle kymmentä eri lääkettä yhteensä 16 tablettia ja yhtä nestemäistä lääkettä ja voidetta sekä auttoi asettamaan kahta eri emätinvoidetta kaksi kertaa viikossa. Säännöllisessä käytössä oli 15 lääkettä ja lisäksi potilas käytti seitsemää muuta (taulukko 2). Kaikkiaan käytössä oli 22 eri lääkevalmistetta, joista yhdeksän oli (taulukko 3) psyykenlääkkeitä tai opioideja. Lääkitystä aletaan vähentää ryhmittelemällä lääkkeet pääryhmiin käyttöaiheen mukaan (taulukko 3). Ensimmäisellä käynnillä voidaan jättää pois propranololi, virtsankarkailulääke ja ruoansulatussairauksien lääkkeistä muut paitsi ummetuslääke. Kipulääkitys muutetaan säännölliseksi; valitaan jompikumpi tai vastaava tulehduslääke riittävän suurin annoksin. Lopetetaan toisen tu- Taulukko 2. Esimerkkipotilaan lääkitys ennen muutoksia. Säännöllisesti käytetyt tabletit Muut säännöllisesti käytetyt lääkkeet Tarvittaessa käytetyt lääkkeet Propral 40 mg 0,5 x 1 Seroxat 20 mg x 1 Primaspan 250 mg x 1 Levozin 25 0,5 x 1 yöksi Opamox 15 mg 0,5 + 1 Minifom 1 x 3 Paratabs 500 mg 1 x 3 Tenox 20 mg 1 x 1 Cystrin 5 mg 0,5 + 1 Nitrofur-C 75 mg 1 x 1 Duphalac 15 ml x 1 Kenacort-suuvoide alahuuleen Starogyn-voide kahdesti viikossa Dienoestrol-voide kahdesti viikossa Estring-rengas emättimessä Burana 600 mg 0,5 tablettia Xanor 0,5 mg 1 x 1 3 Felden 20 mg x 1 Panacod-tabletti Imovane 7,5 mg Tenox 10 mg Metopram-suppo pistoksina Oxanest 5 mg ihon alle tai lihakseen 389

6 Taulukko 3. Esimerkkipotilaan lääkkeiden ryhmitys, käyttötavat ja -aiheet sekä käytön muutokset. Lääkeryhmä Lääke Ottoaika tai -tapa Oletettu indikaatio Lääkityksen muutokset ja niiden syyt Ruoansulatuselinten sairaudet Duphalac 15 ml Minifom Metopram 3/vrk ummetus ilmavaivat pahoinvointi? uusi arvio muutosten jälkeen lopetus aiheuttaa ummetusta, suun kuivuutta, ortostatismia Sydän- ja verisuonisairaudet Primaspan 250 mg Propral 20 ml tukoksen esto vapina (neuroleptien haittavaikutus?) pienempi annos eli 100 mg lopetus, ortostatismi, voi ylläpitää depressiota Sukupuoli- ja virtsaelintaudit Cystrin 5 mg Starogyn Dienoestrol Estring-rengas, ilta 2/viikko 2/viikko 3 kk kastelu tulehduksen esto limakalvon kuivuus limakalvon kuivuus lopetus, useita antikolinergeja käytössä (ylivuotokastelu?) tarve? riittäisikö jompikumpi? Infektiotaudit Nitrofur-C 75 mg ilta tulehduksen esto jatkuva tarve? lääkkeen vaihto? Tuki- ja liikuntaelintaudit Felden 20 mg Burana 600 mg valittava yksi tulehduslääke ja riittävä annos Hermoston taudit Opioidit Oxanest 5 mg Panacod lopetus, antikolinergeina aiheuttavat sekavuutta, jäännösvirtsaa (ylivuotokastelua), ummetusta Muut Paratabs 500 mg, päivä, ilta riittääkö teho? lopetus? Psyykenlääkkeet Neuroleptit Levozin 12,5 mg yöksi unilääke?, un? lopetus, voimakas antikolinergi, sekavuus, ortostatismi Rauhoittavat ja unilääkkeet Xanor 0,5 mg tarv. 3/vrk rauhoittava lääke pitkävaikutteinen, vähennys hyvin hitaasti, sitten lopetus Tenox mg Opamox 15 mg Imovane 7,5 mg yöksi 2/vrk tarv. yöksi unilääke rauhoittava nukahtamislääke valittava yksi keskipitkävaikutteinen sekä päivä- että yökäyttöön uusi arvio myöhemmin Masennuslääkkeet Seroxat 20 mg masennuslääke vaihto unta antavaan ja un vaikuttavaan mirtatsapiiniin? Suun sairaudet Kenacort ilta jos tarve jatkuu, erikoislääkärin konsultaatio lehduslääkkeen ja pistettävän opioidin käyttö. Samalla neuroleptin annos pienennetään 5 mg:aan ja käyttö lopetetaan kahden viikon kuluttua. Selvitetään kastelun syy. Muutaman viikon kuluttua aloitetaan masennuslääkkeen vaihto jen vuoksi mirtatsapiiniin ja yhtä aikaa mirtatsapiinin aloituksen kanssa puolitetaan joko nukahtamislääkkeen tai tematsepaamin annos. Seuraavien kuukausien aikana jätetään pois toinen yöksi otettava keskipitkävaikutteinen betsodiatsepiini ja nukahtamislääke. Hitaimmin vähennetään pitkävaikutteisen bentsodiatsepiinin (alpratsolaami) annosta. Sen käyttö lopetetaan kuukausien tai vuosien aikana, ja voidaan lisätä nyt käytössä olevan oksatsepaamin annosta. Suun limakalvomuutokset ja gynekologiset ongelmat arvioidaan uudelleen, erikoislääkärikonsultaationa. Vähennyksen jälkeen jää jäljelle kolme säännöllisesti käytettävää lääkettä, joille on vahva peruste: depressiolääke, tulehduslääke ja anksiolyytti. Lisäksi jäisivät käyttöön estrogeenirengas tai paikallinen estrogeenivoide, mahdollisesti virtsatietulehdusten estolääke, asetyylisalisyylihappo, kuureina käytettävä gastriittilääkitys ja ummetuslääke. Tarvittaessa käyttöön jäisivät sama keskipitkävaikutteinen bentsodiatsepiini, jota otetaan säännöllisestikin, sekä lääke. Näin lääkemäärä vähenisi 22:sta kahdeksaan tai jopa neljään. Lääkityksen vähentämisen aikana potilasta pyritään tukemaan ja hänen toimintakykyään ylläpitämään esimerkiksi päivätoiminnan tai päiväkuntoutuksen avulla. 390 S. Hartikainen

7 Kirjallisuutta Barat I, Andreasen F, Damsgaard EMS. The consumption of drugs by 75- year-old individuals living in their own homes. Eur J Clin Pharmacol 2000;56: Beers M, Ouslander J, Rollinger I, Reuben D, Brooks J, Beck J. Explicit criteria for determining inappropriate medication use in nursing home residents. Arch Intern Med 1991;151: Beer M. Explicit criteria for determining potentially inappropriate medication used by the elderly. An update. Arch Intern Med 1997;157: Caramel V, Remarque E, Knook D, ym. Bentzodiazepine users aged 85 and older fall more often. J Am Geriatr Soc 1998;46: Gerety MB, Cornell JE, Plichta DT, Eimer M. Adverse events related to drugs and drug withdrawal in nursing home residents. J Am Geriatr Soc 1993;41: Courtman BJ, Stallings SB. Characterization of drug-related problems in elderly patients on admission to a medical ward. Can J Hosp Pharm 1995;48: Fillit HM, Futterman R, Orland BI, ym. Polypharmacy management in Medicare managed care: changes in prescribing by primary care physicians resulting from a program promoting medication reviews. Am J Manag Care 1999;5: Flaherty JH, Perry HM 3 rd, Lynchard GS, Morley JE. Polypharmacy and hospitalisation among older home care patients. J Gerontol 2000; 55A:M Haahtela T, Klaukka T, Erhola M, Laitinen LA (Working group of the astma Programme in Finland). Astma Programme in Finland: a community problem needs community solutions. Thorax 2001;56: Hartikainen S. Geriatrinen alueellinen toimintamalli ja sen vaikutukset. Acta Univ Oul 1995 D 336. Ikäheimo P, Tuuponen T, Hartikainen S, Kiuttu J, Klaukka T. Astmapotilaan seurantalomake työvälinen astmahoitajan käyttöön. Suom Lääkäril 2001;56: Johnson JA, Bootman JL. Drug-related morbidity and mortality: a cost of illness model. Arch Intern Med 1995;155: Klaukka T, Rajaniemi S. Lähes 40 % lääkekorvauksista iäkkäille. TABU Lääkeinformaatiota Lääkelaitokselta 1996, nro 6:35 7. Klaukka T, Rajaniemi S. Ikääntyvän väestömme lääkekustannukset vuonna TABU Lääkeinformaatiota Lääkelaitokselta 1998, nro 6: Koponen H, Isohanni M. Käytämmekö psykoosilääkkeitä järkevästi? Suom Lääkäril 2001;56: Lee RD. Polypharmacy: a case report and a new protocol for management. J Am Board Fam Pract 1998;11: Linjakumpu T, Hartikainen S, Isoaho R, Kivelä S-L. Kotona asuvien iäkkäiden monilääkitys sekä psyyken- ja lääkkeiden käyttö. Gerontologia 2001(2): Mannesse CK, Derkx FH, de Ridder MA, ym. Contribution of adverse reactions to hospital admission of older patients. Age Ageing 2000;29:35 9. Montmat SC, Cusack B. Overcoming problems with polypharmacy and drug misuse in the elderly. Clin Geriatr Med 1992;8: Muir A, Sanders L, Wilkinson W, Schmader K. Reducing medication regimen complexity. A controlled trial. J Gen Inter Med 2001;16: Pitkälä KH, Strandberg TE, Tilvis RS. Is it possible to reduse polypharmacy in the elderly? A randomised controlled trail. Drugs Aging 2001;18: Pollock B. Psychotropic drugs and aging patient. Geriatrics 1998;53:S20 S24. Prescription Drugs and the Elderly. Report to the Honorable Ron Wyden, House of Representatives. Washington, DC: United States General Accounting Office Reunanen A, Martikainen J, Kangas T, Klaukka T. Nationwide survey of comorbidity, use and costs of all medications in Finnish diabetic individuals. Diabetes Care 2000;23: Rubenstein LZ. Geriatric Assessment: an overview of ist impacts. Clin Geriatr Med 1987;3: Sorock G, Shimkin E. Benzodiatzepine sedatives and the risk of falling in a community-dwelling elderly cohort. Arch Intern Med 1988; 148: Steward RB, Cooper JW: Polypharmacy in the aged. Practical solutions. Drugs Aging 1994;4: Thapa PB, Meador KG, Gideon P, Fought RL, Ray WA. Effects of antipsychotic withdrawal in elderly nursing home residents. J Am Geriatr Soc 1994;42: Thomas H, Sweetman P, Janchawee B, Luscombe D. Polypharmacy among older men in South Wales. Eur J Clin Pharmacol 1999;55: Tune L, Carr S, Hoag E, Cooper T. Antocholinergic effects of drugs commonly prescribed for the elderly: potential means for assessing risk of delirium. Am J Psychiatry 1992;149: Veerhof L, Stewart R, Haaijer-Ruskamp F, Meyboom-de Jong B. The development of polypharmacy. A longitudinal study. Fam Pract 2000;17: Yang J, Tomlinson G, Naglie G. Medication lists for elderly patients. Clinic-derived versus in-home inspection and interview. J Gen Intern Med 2001;16: SIRPA HARTIKAINEN, LT, erikoislääkäri, apulaisopettaja Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, geriatria PL 162, Kuopio ja apulaisylilääkäri Kuopion kaupungin sairaalat Kuopio 391

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Monilääkitty iäkäs sisätautien potilaana

Monilääkitty iäkäs sisätautien potilaana Monilääkitty iäkäs sisätautien potilaana FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea Esityksen sisältö 1) Ikääntyvä väestö 2) Lääkehoidon

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Fimea Luennon sisältö 1) Ikääntyminen ja lääkehoito 2) Monilääkitys ja lääkkeiden kulutus 3) Monilääkitys

Lisätiedot

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2. Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.2015 Työtehtävät Lääkityksen selvittäminen (potilas, omainen, muut

Lisätiedot

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto Mitä lääkkeitä välttäisit vanhuksilla? Dipyridamoli Oksibutyniini Fluoksetiini Diatsepaami Naprokseeni

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten Kelan korvaamien RESEPTIlääkkeiden

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

Kuka tietää lääkityksesi?

Kuka tietää lääkityksesi? Kuka tietää lääkityksesi? Tunne lääkkeesi valtakunnallinen Lääkehoidon päivä 16.3.2017 Diasarjassa kuvataan Mikä on lääkityslista Miksi ajantasainen lääkityslista on tärkeä Miten ajantasaista lääkitystietoa

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Vanhuksen lääkehoidon karikoita

Vanhuksen lääkehoidon karikoita Geriatria Kaisu Pitkälä, Helka Hosia-Randell, Minna Raivio, Niina Savikko ja Timo Strandberg Vanhuksen lääkehoidon karikoita Vanhusten lääkehoidon tärkeimmät haasteet liittyvät toisaalta monilääkitykseen

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELUSTA APUA LÄÄKITYSHUOLIIN. Charlotta Sandler Farmaseuttinen johtaja, FaT. Apteekkaripäivät

LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELUSTA APUA LÄÄKITYSHUOLIIN. Charlotta Sandler Farmaseuttinen johtaja, FaT. Apteekkaripäivät LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELUSTA APUA LÄÄKITYSHUOLIIN Charlotta Sandler Farmaseuttinen johtaja, FaT Apteekkaripäivät 20.4.2017 19.4.2017 Esittäjän nimi 1 MONI IKÄÄNTYNYT TARVITSEE TUKEA LÄÄKEHOIDON HALLINTAAN

Lisätiedot

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osat Tietoa sairauden esiintyvyydestä Lääkevalmiste Dormix 12,5 mg ja 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

VÄLTETTÄVIEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ 80-VUOTIALLA KOTONA ASUVILLA TAMPERELAISILLA

VÄLTETTÄVIEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ 80-VUOTIALLA KOTONA ASUVILLA TAMPERELAISILLA VÄLTETTÄVIEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ 80-VUOTIALLA KOTONA ASUVILLA TAMPERELAISILLA Juuso Rossi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Huhtikuu 2013 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista.

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 1 kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 2 3 Sisältö Miten Uptravi otetaan?............................................ 4 Miten

Lisätiedot

Vanhuspotilaan lääkehoidon purkaminen

Vanhuspotilaan lääkehoidon purkaminen kättä pidempää Sirpa Hartikainen dosentti, geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos sirpa.hartikainen@uef.fi Jouni Ahonen FaT, proviisori,

Lisätiedot

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Pertti Happonen valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi Organisaatio 31.8.2012 Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä Esityksen sisältö TURVALLINEN LÄÄKEHOITO -yhteinen tavoite Keravan Vammaisneuvosto ja Vanhusneuvosto 8.9.2016 u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

Geenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy

Geenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Geenitutkmukset lääkehoidon tukena Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Sama annos ei sovi kaikille Lääkehoidon turvallisuudesta Lääkehoidon ongelmien osuus kaikista terveydenhuollon suorista kustannuksista

Lisätiedot

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon

Lisätiedot

Lääkityksen vaikutus iäkkäiden arjessa. Katri Laitinen Geriatrian erikoislääkäri

Lääkityksen vaikutus iäkkäiden arjessa. Katri Laitinen Geriatrian erikoislääkäri Lääkityksen vaikutus iäkkäiden arjessa Katri Laitinen Geriatrian erikoislääkäri 9.9.2016 Lääkkeiden käyttö Länsimaiden ikärakenne vanhenee Sairauksien diagnostiikka tarkentuu ja hoidot tehostuvat kroonisten

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Klooridiatsepoksidi Risolid Klonatsepaami Rivatril Nitratsepaami Insomin (unilääke) Keskipitkävaikutteise t

Klooridiatsepoksidi Risolid Klonatsepaami Rivatril Nitratsepaami Insomin (unilääke) Keskipitkävaikutteise t Bentsodiatsepiinit Julkaistu 24.8.2017 Bentsodiatsepiinit ovat yleisimpiä rauhoittavia lääkeaineita, joita käytetään ahdistus- ja pelkooireiden sekä unihäiriöiden hoitoon. Tämän ryhmän lääkeaineita käytetään

Lisätiedot

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles)

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles) Piirtola Maarit (140667) 16 October 2007 PUBLICATIONS Ia Scientific publications: original publications and reviews Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen O-P, Kivelä S-L. Lääkärin hoitoa

Lisätiedot

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa

Lisätiedot

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010 Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet

Lisätiedot

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lotta Heikari proviisori, Keljon apteekki Vanhustyön avopalveluohjaajat Jyväskylä 17.3.2006 (Suomen Apteekkariliiton aineiston pohjalta) Sisältö Lääkkeiden koneellinen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS

IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS Apulaisylilääkäri Sari Leinonen Riippuvuuspoliklinikka, P-KSSK 18.11.2013 1 Vanheneva elimistö ja alkoholi Alkoholi jakaantuu kehossa nestetilavuuteen Iän myötä keho kuivuu

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!

Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic! Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Käypä Hoito- suositus 2009 Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Suositus lääkehoidosta Oireettomat: Ei lääkehoitoa Satunnaisesti oireilevat (FEV1 yleensä yli

Lisätiedot

Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa

Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa Palveluesimies Virpi Pesonen, Lääkäri Reijo Räisänen, Sh Anri Saarivainio Potilas-case 89-vuotias mies, asuu vaimon kanssa,

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä 13.2.2015 Esittäjän nimi 1 PÄIVYSTYKSESSÄ 13.2.2015 Esittäjän nimi 2 Jäävuori-ilmiö tiedossa olevat sairaudet hyvässä hoidossa olevat

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TIETÄMYS KÄYTTÄMISTÄÄN BENTSODIATSEPIINEISTA JA NIIDEN KALTAISISTA LÄÄKEAINEISTA

IÄKKÄIDEN TIETÄMYS KÄYTTÄMISTÄÄN BENTSODIATSEPIINEISTA JA NIIDEN KALTAISISTA LÄÄKEAINEISTA IÄKKÄIDEN TIETÄMYS KÄYTTÄMISTÄÄN BENTSODIATSEPIINEISTA JA NIIDEN KALTAISISTA LÄÄKEAINEISTA Jenni Kleme Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Sosiaalifarmasian osasto Elokuu 2012

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa - Sic!

Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa Sini Kuitunen, Heidi Tahvanainen, Satu-Tuuli Takala, Leena Riukka / Kirjoitettu

Lisätiedot

Astman Käypä Hoito suositus 2012:

Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astmapotilaan seuranta ja kontrollit perusterveydenhuollossa Erkka Valovirta, Professori Filhan asiantuntijalääkäri, Filha ry, www.filha.fi Kliinisen allergologian dosentti,

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut

Lisätiedot

Priima apteekki. Johannes Kuosmanen Miia Tapaninen

Priima apteekki. Johannes Kuosmanen Miia Tapaninen Priima apteekki Johannes Kuosmanen Miia Tapaninen Annosjakelu Iisalmessa Iisalmessa pitkät perinteet annosjakelussa Iisalmessa apteekit ja terveydenhuolto tekevät tiivistä yhteistyötä Palavereita useita

Lisätiedot

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet S O S I A A L I - J A T E R V E Y S M I N I S T E R I Ö Esitteitä 2006:6 1 Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Ikääntyminen tuo muutoksia

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä 1 POTILASTURVALLISUUS LAITET URVALLISUUS Laitteiden turvallisuus Toimintahäiriö Laitevika Käyttöturvallisuus laitteen käytössä HOIDON TURVALLIS UUS Hoitomenetel mien turvallisuus Hoidon haittavaikutus

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot