Monilääkitty iäkäs sisätautien potilaana

Transkriptio

1 Monilääkitty iäkäs sisätautien potilaana FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea

2 Esityksen sisältö 1) Ikääntyvä väestö 2) Lääkehoidon toteutus iäkkäillä 3) Lääkkeiden käyttö 4) Monilääkitty iäkäs sisätaudeilla Tyypillisimmät lääkkeet Antikolinergiset lääkkeet Vuotoriskiä lisäävät lääkkeet 5) Ravitsemus osana hoitokokonaisuutta 6) Lääkityksen vaikutus toimintakykyyn Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 2

3 Ikääntyvä väestö

4 80 vuotta täyttäneiden määrä Suomessa Tilastokeskus 2011 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Terveydenhuollon muuttuva toimintaympäristö/johanna Jyrkkä 4

5 Iäkkäitä yhä enemmän Arviot 65 vuotta täyttäneiden osuudesta 23% vuonna % vuonna 2060 Keskimääräinen elinikä naisilla 83 vuotta ja miehillä 76 vuotta Tällä hetkellä yli 600 suomalaista täyttänyt 100 vuotta Nykyisistä 30-vuotiaista joka viides nainen ja joka kymmenes mies elää satavuotiaaksi Iäkkäiden osuuden kasvu haaste yhteiskunnalle Kotihoidon tukeminen, laitoshoidon järjestäminen 40 % lääkekustannuksista 65 vuotta täyttäneiden väestöosuudesta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Terveydenhuollon muuttuva toimintaympäristö/johanna Jyrkkä 5

6 Ikääntymisen yksilöllisyys 1) Biologinen ikääntyminen Elimistön toiminnan rappeutuminen ja reservikapasiteetin väheneminen Toimintakyvyn lasku 2) Psykologinen ikääntyminen Ajatteluun, muistiin, oppimiseen ja havaitsemiseen liittyvien toimintojen heikkeneminen 3) Sosiaalinen ikääntyminen Yksilön ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvat muutokset Uusia rooleja ja odotuksia eri sosiaalisten verkostojen jäsenenä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Terveydenhuollon muuttuva toimintaympäristö/johanna Jyrkkä 6

7 Lääkehoidon toteutus iäkkäillä

8 Ikääntyminen muuttaa elimistön toimintaa 1) Kuivuminen veden osuus elimistössä vähenee Vesiliukoisten lääkeaineiden teho kasvaa (esim. digoksiini) 2) Rasvoittuminen rasvan osuus elimistössä lisääntyy Rasvaliukoisten lääkeaineiden vaikutusaika pitenee (esim. diatsepaami) 3) Jäykistyminen Lihasvoiman katoaminen altistaa tasapaino-ongelmille Kaatumiset lisääntyy Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Vanhusten viikko/peruspalvelukuntayhtymä Kallio 8

9 Ikääntyminen ja lääkehoito Elimistön muutoksista johtuen lääkkeiden kulku ja vaste muuttuu Imeytyminen saattaa hieman viivästyä (vatsan toiminta) Jakaantuminen muuttuu oleellisesti (veden ja rasvan osuus) Lääkkeiden poistuminen elimistöstä hidastuu (maksa ja munuaiset) Haitta- ja yhteisvaikutusten riski kasvaa (elimistön muutokset, reseptorien herkkyys) Tyypillisiä lääkkeiden haittoja, jotka korostuvat ikäännyttäessä Huimaus, kaatuilu Sekavuus Ortostatismi Ekstrapyramidaalioireet (parkinsonismin kaltaiset) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 9

10 Maksan ja munuaisten toiminta Lääkkeet eliminoituu elimistöstä maksan ja munuaisten kautta Maksassa tapahtuva lääkeaineiden hajoaminen muuttuu Hajoaminen tapahtuu CYP450-entsyymien kautta Entsyymin toimintaa tehostavat alhainen lääkeainepitoisuus Entsyymin toiminnan heikentyminen korkea lääkeainepitoisuus Erityishuomiota on kiinnitettävä munuaisten jäljellä olevaan toimintaan Yleissääntö: 80-vuotiaalla on jäljellä enää yksi munuainen! Munuaisten kautta poistuvien lääkkeiden annosta pienennettävä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 10

11 Munuaisfunktion arviointi Pelkkä seerumin kreatiini ei riitä luotettavaan jäljellä olevan munuaisten toimintakyvyn määrittämiseen GFR-laskurilla saadaan varsin hyvä arvioi munuaisten toiminnasta Cockcroft-Gault: potilaan paino, ikä ja sukupuoli MDRD: seerumin kreatiini, sukupuoli, ikä Cockcroft-Gault sopii, kun munuaisten toimintakyky ei ole alentunut merkittävästi MDRD sopii erityisesti niille, joilla on merkittävä alenema munuaisten toimintakyvyssä Helppokäyttöiset laskurit saatavilla mm. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 11

12 GFR-arvon tulkinta Munuaisten toiminta GFR ml/min/1.73 m2 Normaali munuaisten toiminta > 90 Lievä munuaisten vajaatoiminta Kohtalainen munuaisten vajaatoiminta Vaikea munuaisten vajaatoiminta Loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminta < 15 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 12

13 Lääkkeiden käyttö

14 Miksi monilääkitys huolestuttaa? Monilääkityillä lääkkeistä johtuvat haitta- ja yhteisvaikutukset yleistyvät Monilääkitys saattaa alentaa iäkkään toimintakykyä ja lisätä siten palveluiden tarvetta Lääkehoidon toteutuksesta itsenäisesti selviytyminen vaikeutuu, kun iäkkäällä on käytössä useita lääkkeitä Monilääkitys aiheuttaa merkittäviä lääkekustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 14

15 Monilääkitys Monilääkitys = useiden lääkkeiden yhtäaikaista käyttöä Monilääkitys ei välttämättä tarkoita ongelmia lääkityksessä Useiden sairauksien hoito edellyttää lääkeyhdistelmiä Lääkehoidon tulee olla järkevää ja harkittua Monilääkitys 6-9 lääkettä käytössä Lääkitykseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota Merkittävä monilääkitys 10 tai enemmän lääkettä käytössä Lääkitys tulisi arvioida apteekin/lääkärin toimesta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 15

16 Esitetyt tulokset perustuu väitöskirjatyöhön Saatavilla PDF muodossa: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 16

17 Lääkkeiden määrä - 75 vuotta täyttäneet kuopiolaiset 1998 (n=601) ka (95% lv) 2004 (n=781) ka (95% lv) P-arvo Säännöllisesti käytettävät 4.3 ( ) 4.8 ( ) Tarvittaessa käytettävät 2.2 ( ) 1.3 ( ) <0.001 Vitamiinit/kivennäisaineet 0.4 ( ) 0.7 ( ) <0.001 Kokonaislääkemäärä 6.9 ( ) 6.8 ( ) Kokonaislääkemäärässä ei ole tapahtunut muutosta, mutta lääkityksen sisältö on muuttunut. Onko tarvittaessa käytetty lääkitys siirtynyt säännölliseen käyttöön? Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 17

18 Monilääkityksen yleisyys - 75 vuotta täyttäneet kuopiolaiset 1998 (n=601) 2004 (n=781) Ei monilääkitystä (0-5 lääkettä) Monilääkitys (6-9 lääkettä) Merkittävä monilääkitys (10+ lääkettä) 40 % 43 % 36 % 33 % 24 % 24 % Monilääkitys ja merkittävä monilääkitys on yleistä. Mutta heidän osuus ei ole enää kasvanut. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 18

19 Lääkemäärän ja diagnoosien välinen yhteys Lääkkeitä keskimäärin käytössä yhtä diagnosoitua sairautta kohden merkittävästi monilääkityt: 3,4 lääkettä/diagnoosi monilääkityt: 2,6 lääkettä/diagnoosi ei-monilääkityt:1,6 lääkettä/diagnoosi Miksi näin? Preventiivinen lääkitys on lisääntynyt Viitteitä oireenmukaisen lääkityksen lisääntymisestä Lääkkeitä määrätään yksittäisten oireiden hoitoon, eikä selvitetä ja hoideta oireiden taustalla olevaa sairautta Lääkkeiden aiheuttamaa sivuvaikutusta hoidetaan toisella lääkkeellä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 19

20 Monilääkitty iäkäs sisätaudeilla

21 Monilääkityille kasaantuu terveysongelmia Tietyt sairaudet johtavat helposti monilääkitykseen Hengityselinsairaudet Sydänsairaudet Diabetes Masennus Kipu Monilääkityillä lisääntynyt riski Aliravitsemukselle (mittari: MNA-testi) Alentuneelle kognitiolle (mittari: MMSE-testi) Heikentyneelle fyysiselle toimintakyvylle (mittari: IADL-testi) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 21

22 Käytetyimmät lääkkeet - 75 vuotta täyttäneet kuopiolaiset 1998 (n=601) 2004 (n=781) C Sydän- ja verisuonitautien lääkkeet 79 % 82 % N Hermostoon vaikuttavat lääkkeet 73 % 62 % A Ruuansulatus- ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet 52 % 60 % B Veritautien lääkkeet 52 % 63 % M Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeet 45 % 36 % C-ryhmä sydänglykosidit, b-salpaajat, Ca-salpaajat, sartaanit, kolesterolilääkkeet N-ryhmä anksiolyytit, antipsykootit, sedatiivit A-ryhmä vitamiinit, kivennäisaineet B-ryhmä antitromboottiset M-ryhmä tulehduskipulääkkeet Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 22

23 Antikolinergiset lääkkeet Merkittävällä osalla lääkkeistä on antikolinergisia vaikutuksia Antikolinergiset haitat korostuvat iäkkäillä johtuen fysiologisesta elimistön toiminnan heikentymisestä (erit. Keskushermosto) Mitä useampi antikolinergi käytössä, sitä suurempi riski haitoille Antikolinergisia haittoja Pulssin hidastuminen/kiihtyminen Suun kuivuminen Ummetus Virtsaamisvaikeudet Puhevaikeudet Lähinäön heikkeneminen Muistin ja ajatustoiminnan heikkeneminen Kiihtyneisyys, hallusinaatiot, sekavuus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 23

24 Antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä On olemassa yli 600 antikolinergisesti vaikuttavaa lääkeainetta Iäkkäillä usein käytettyjä antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä: Masennuslääkkeet (mm. Triptyl, Klotriptyl, Seroxat) Vanhat neuroleptit (mm. Klorproman, Levozin, Orsanil, Peratsin) Hydroksitsiini (Atarax) Kodeiini (mm. Codesan comp, Panacod) Useita sydänlääkkeitä (mm. Adalat, Furesis, Digoxin, Marevan) Useita rauhoittavia (mm. Xanor, Diapam) Useita vatsalääkkeitä (mm. Librax, ranitidiini) Useita astmalääkkeitä (mm. Atrovent, Theofol) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 24

25 Vuotoriskiä lisäävät lääkkeet Antitromboottisten lääkkeiden käyttöön liittyy aina vuotoriski (Varfariini, asetyylisalisyylihappo, klopidogreeli, dipyridamoli) Merkittäviä vuotoriskiä lisääviä lääkkeitä ovat Tulehduskipulääkkeet SSRI-masennuslääkkeet Kortisoni Kipulääkityksessä tulisi suosia parasetamolia (jopa 3-4 g/vrk) Tulehduskipulääkkeitä vain tarvittaessa otettava huomioon: vuotoriski, sydänturvallisuus, verenpainevaikutukset, munuaisturvallisuus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 25

26 Ravitsemus osana hoitokokonaisuutta

27 Ikääntyminen vaikuttaa ravitsemustarpeisiin Ravitsemustilaan vaikuttavat ikääntymismuutokset: Ruokahalu heikkenee Janon tunne häviää Maku- ja hajuaisti heikkenee Lihasmassa vähenee (proteiinin tärkeys) Rasvakudoksen suhteellinen osuus lisääntyy Energian tarve pienenee liikunnan vähentyessä Ravitsemustilan riskitilanteet Akuutit sairaudet Muut sairaudet (erityisesti masennus, muistisairaudet) Ruokahaluun ja ruoan maistumiseen vaikuttavat lääkkeet (esim. tsopikloni, kortisoni) Pahoinvointia aiheuttavat lääkkeet Hampaiden kunto Taloudellinen tilanne Leskeksi jääminen Toimintakyvyn heikkeneminen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

28 Ikääntyneiden ravitsemussuositukset Valtakunnalliset ravitsemussuositukset iäkkäille julkaistu 2010 Puutteellinen ravitsemus altistaa sairauksille, heikentää toipumista ja lisää kuoleman vaaraa ennaltaehkäisy tärkeää hoitotyössä Tärkeä turvata riittävä energian ja proteiinin saanti Riittävä proteiinin saanti hidastaa lihaskatoa (saantisuositus iäkkäille 1,0-1,2 g/kehonpainokg/vrk D-vitamiinin saantisuositus: 20 mikrogrammaa ympäri vuorokauden Seerumin alhainen albumiini voi nostaa valkuaiseen sitoutuvien lääkkeiden vapaan lääkeaineen osuutta Vapaa eli sitoutumaton osa on lääkkeen vaikuttava osa Esim. varfariini, diatsepaami, karbamatsepiini, donepetsiili Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

29 Lääkityksen vaikutus toimintakykyyn

30 Toimintakyvyn ylläpitäminen monilääkityillä Fyysiseen toimintakykyyn vaikuttaa useat seikat: Lihasmassa vähenee Tasapaino heikkenee Havainnointi- ja reagointikyky heikkenee Näköongelmat lisääntyy Lääkkeillä voidaan helpottaa fyysisen toimintakyvyn ongelmia Liikkumista rajoittavan kivun hoito Kaihin ja muiden näköä haittaavien sairauksien hoitaminen Lääkkeillä voidaan lisätä fyysisen toimintakyvyn ongelmia Tokkuraisuutta ja sekavuutta aiheuttavat lääkkeet Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

31 Mitä tänään opimme?

32 Miksi lääkkeitä käytetään niin paljon? Uusia lääkehoitomahdollisuuksia Uusia sairauksia hoidon piiriin (Alzheimerin tauti, eturauhasen liikakasvu, kohonnut kolesteroli, osteoporoosi) Hoitokulttuurin muutos: yhtä sairautta hoidetaan usean lääkkeen yhdistelmällä Preventiivinen lääkitys on lisääntynyt Oireenmukainen lääkitys on lisääntynyt Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 32

33 Mitä pitäisi tehdä? 1) Säännölliset lääkityksen arvioinnit osaksi iäkkäiden hoitoa - Arviointeja suositellaan, ei riitä (STM kuntainfo 6/2007) - Tarvittaisiin taloudellista tukea 2) Moniammatillisuuden hyödyntäminen iäkkään hoidossa - Oireenmukaista lääkitystä pitäisi vähentää - geriatri, hoitaja, farmasisti, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti 3) Omat hoitosuositukset iäkkäille - Hoitokäytäntöihin ja lääkkeen määräämiskäytäntöihin pitäisi kiinnittää huomiota - Ongelma: monisairaat iäkkäät rajataan kliinisten tutkimusten ulkopuolelle 4) Koulutusta terveydenhuollon henkilöstölle - STM selvitys: Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 33

34 Lääkehoidon kokonaisarviointi apteekissa Säännöllinen lääkehoidon arviointi olisi hyvä suorittaa 1-2 kertaa vuodessa + aina kun tehdään lääkitykseen suurempia muutoksia Tavoitteena on optimoida iäkkään lääkitys Kaikki välttämättömät lääkkeet on käytössä Käytössä ei ole turhia lääkkeitä Lääkkeet eivät aiheuta merkittävää haittaa Lääkkeiden ottaminen onnistuu Arvioinnit toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä - mukana on: lääkäri, apteekkilainen, hoitaja - suotavaa olisi: ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät /Johanna Jyrkkä 34

35 Iäkkäiden lääkityksen tietokanta/fimea Lääkäreiden ja muun terveydenhuollon käyttöön Lääkkeet luokiteltu väri- ja kirjainkoodeilla A = sopii iäkkäille (vihreä) B = näyttö vähäistä iäkkäillä (harmaa) C = sopii varauksin iäkkäille (keltainen) D = vältä käyttöä iäkkäillä (punainen) Vapaasti saatavilla: sen_tietokanta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sisätautihoitajapäivät/Johanna Jyrkkä 35

36 Miksi lääkkeitä käytetään niin paljon? Lääkärithän kaiken määrä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 36

37 Kiitos!