SAIRAANHOITAJIEN AMMATTIPÄTEVYYS JA SIIHEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TYÖHYVINVOINTITEKIJÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIRAANHOITAJIEN AMMATTIPÄTEVYYS JA SIIHEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TYÖHYVINVOINTITEKIJÄT"

Transkriptio

1 Loppuraportti SAIRAANHOITAJIEN AMMATTIPÄTEVYYS JA SIIHEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TYÖHYVINVOINTITEKIJÄT HANKE , LOPPURAPORTTI Riitta Meretoja, Helena Leino Kilpi, Olivia Numminen, Satu Kajander-Unkuri, Liisa Kuokkanen, Mervi Flinkman, Eija Ruoppa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 sivu 1. Johdanto 4 2. Tutkimushankkeen lähtökohta 5 3. Tutkimushankkeen tavoitteet 6 4. Vaiheet, menetelmät ja tutkimusinstrumentit 7 5. Tutkimushankkeen tulokset Työelämässä toimivien sairaanhoitajien ammattipätevyys Ammattipätevyyden kehittyminen sairaanhoitajakoulutuksen aikana Ammattipätevyyden kehittyminen uran alkuvaiheessa ja siihen yhteydessä olevat työhyvinvointitekijät Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset 13 LÄHTEET 15 LIITTEET Liite 1. Hankkeeseen liittyvät julkaisut ja esitykset 17 Liite 2. Hanke-esite 21 Liite 3. International Nurse Competence Symposium 2014, Helsinki 22

3 3 TIIVISTELMÄ Tausta: Terveysalan suurimpana ammattiryhmänä sairaanhoitajien työllä ja korkeatasoisella ammatillisella osaamisella on merkittävä vaikutus kansalaisten terveydelle. Huolestuttavaa on suomalaisten hoitajien suuri halukkuus vaihtaa työpaikkaa tai lähteä ammatista. Tutkimushanke on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston yhteishanke, jota Työsuojelurahasto on rahoittanut vuosina Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa työelämässä toimivien sairaanhoitajien ammattipätevyyden tasosta sekä sen kehittymisestä koulutuksen ja työuran alkuvuosina. Lisäksi tutkittiin työhyvinvointitekijöitä, jotka ovat yhteydessä ammttipätevyyden kehittymiseen. Menetelmä: Kohderyhmänä olivat sairaanhoitajat, opiskelijat, osastonhoitajat, työelämäohjaajat ja opettajat. Kyselyaineistot kerättiin viidellä kansainvälisesti validoidulla tutkimusinstrumentilla (Nurse Competence Scale, Occupational Commitment Scale, Qualities of an Empowered Nurse Scale, Practice Environment Scale of the Nursing Work Index, Hospital Ethical Climate Survey). Kyselyaineistot analysoitiin tilastollisesti ja systemoidut kirjallisuuskatsaukset käyttäen sisällön analyysi menetelmää. Tulokset: Hankkeen kolmen tutkimusvaiheen osakokonaisuudet on raportoitu erillisinä alan tieteellisinä vertaisarvioituina julkaisuina. Yhdeksän osatutkimusta on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisinä tieteellisinä vertaisarvioituina julkaisuina, neljä on lähetetty julkaistavaksi ja kolme on käsikirjoitusvaiheessa. Suomalaisten sairaanhoitajien yleinen ammattipätevyys eri toimintaympäristöissä oli hyvä. Verrattaessa kolme kohorttia pätevimpiä olivat vanhimman ikäluokan hoitajat. Sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat ammattipätevyytensä valmistumishetkellä korkeaksi, paremmaksi kuin heidän työelämäohjaajansa. Kliinisten taitojen osalta arvioinnit olivat lähempänä toisiaan. Mitä korkeamaksi opiskelijat arvioivat harjoitteluyksikön ilmapiirin, ohjaussuhteen työelämäohjaajan kanssa sekä sairaanhoitajakoulutuksen antamat valmiudet sitä parempi oli itsearvioitu ammattipätevyys. Opettajat arvioivat vastavalmistuneiden osaamisen paremmaksi kuin lähiesimiehet. Vastavalmistuneet kokivat pääosin itsensä ammattiin sitoutuneiksi ja työympäristönsä myönteiseksi. Ammattipätevyytensä korkeammaksi kokevat hoitajat arvioivat työhyvinvointiin liittyvät tekijät myös myönteisemmin. Johtopäätökset: Hyvä ammattipätevyys ja työhyvinvointia tukeva työympäristö ovat perusta ammatillisesti ja eettisesti korkeatasoiselle potilashoidolle ja työhönsä sitoutuneelle henkilöstölle. Pääosin myönteisistä tuloksista huolimatta erityinen huomio tulisi kiinnittää siihen potentiaaliseen riskiryhmään, joka arvioi ammattipätevyytensä matalammaksi ja työympäristönsä vähemmän myönteiseksi. Henkilöstöjohtamisessa esimiesten tuki tälle kohderyhmälle on ensiarvoisen tärkeää. Avain- ja asiasanat: ammatillinen pätevyys, sairaanhoitaja, eettinen kuormitus, sitoutuminen, valtaistuminen, työympäristö, hyvinvointi, työympäristö, sosiaali- ja terveydenhuolto, johtaminen

4 4 1. Johdanto Julkaisussa kuvataan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston rahoittamaa yhteistyöhanketta, jota Työsuojelurahasto on rahoittanut vuosina Julkaisu kokoaa hankekokonaisuuden tulokset yleisellä tasolla. Kukin osavaihe on raportoitu yksityiskohtaisestikansainvälisinä tieteellisinä vertaisarvioituina julkaisuina (liite 1). Hankkeen päätavoitteena on ollut tutkia työelämässä toimivien sairaanhoitajien ammattipätevyyden tasoa ja siihen yhteydessä olevia työhyvinvointitekijöitä, erityisesti työuran alkuvaiheessa (ammattiin sitoutuminen, henkilökohtainen valtaistuminen, työympäristö ja sen johtaminen, työympäristön eettinen ilmasto, tyytyväisyys työhön ja aikomus lähteä työpaikasta/ammatista). Hanke muodostui kolmesta tutkimusvaiheesta ja 16 osatutkimuksesta. Hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu. Hanke on edennyt suunnitellusti ja yhteistyösopimuksessa sovitun talousarvion puitteissa. Hankkeen johtoryhmä on kokoontunut yhdeksän kertaa vuosina Yhdeksän osatutkimusta on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisinä vertaisarvioituina tieteellisinä julkaisuina, neljä käsikirjoitusta on lähetetty tieteellisiin lehtiin arvioitavaksi ja kolme käsikirjoitusta on työn alla. Hankkeesta on valmistumassa Satu Kajander-Unkurin väitöskirja (väitös ) ja on valmistunut Eija Ruopan (2013) pro gradu -tutkimus. Pitkittäisseuranta-aineistot ovat kertyneet suunnitellusti ja niiden raportteja kirjoitetaan parhaillaan. Raportointi sisältyy tutkimusryhmän jäsenten terveystieteiden tohtoreiden Olivia Nummisen ja Mervi Flinkmanin post doc tutkimusohjelmiin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Hankkeen tiedotustoimintaan on kiinnitetty erityistä huomiota koko hankekauden ajan Monipuolisella hankekauden aikaisella kansallisella ja kansainvälisellä tiedottamisella on pyritty levittämään tietoa hankkeen tuloksista laajalle kohderyhmälle. Tutkimusryhmän jäsenet ovat erittäin aktiivisesti tiedottaneet osatutkimusten tuloksista. Hanke on herättänyt paljon mielenkiintoa ja siitä on pidetty 40 suullista luentoa kansallisissa tilaisuuksissa ja kansainvälisellä foorumeilla. Hankkeesta on julkaistu myös yleistajuisia ammatillisia artikkeleita. Hankkeelle on laadittu www-sivu ( ja siitä on laadittu kirjallinen esite, jossa kuvataan hankkeen tarkoitus, tutkimusryhmä ja julkaisut (liite 2). Hankeviestintä käynnistettiin pidetyllä lehdistötilaisuudella, yhteistyössä hankekumppaneiden Tehyn ja Suomen sairaanhoitajaliiton kanssa. Lehdistötilaisuuden jälkeen mm. Yle uutisoi hankkeesta niin radiossa kuin internet-sivuillaan (YLE ). Myös Turun yliopisto ( ja Tehy ( viestivät hankkeesta internet-sivuillaan. Lisäksi hankkeesta viestittiin sosiaalisessa mediassa mm. Tehyn ja Suomen sairaanhoitajaliiton Facebook-sivuilla sekä Twitterissä. Hankkeen puitteissa järjestettiin Helsingissä kansainvälinen tutkijasymposium, johon osallistui tutkijoita ja terveydenhuollon vaikuttajia Australiasta, Belgiasta, Norjasta, Islannista, Liettuasta ja Suomesta (liite 3). Tutkijasymposiumista on julkaistu Abstrakti-kirja (Meretoja ym. 2014).

5 5 2. Tutkimushankkeen lähtökohta Sairaanhoitajien työssä ja ammatissa pysyminen ovat työvoimapoliittisesti ajankohtainen aihe niin Euroopassa kuin globaalilla tasolla. Maailmanlaajuisesti uhkaava työvoimapula koulutetuista, ammattitaitoisista sairaanhoitajista on yksi vakavimmista terveydenhuoltojärjestelmien tulevaisuuden haasteista (Institute of Medicine 2010, Sermeus & Bruyneel 2010, Bureau of Labor Statistics 2014, WHO 2014). Tämä haaste on erityisen ajankohtainen myös Suomessa, sosiaali- ja terveysalalla. Työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee olemaan vuoteen 2025 mennessä noin työntekijän vaje (Koponen 2012). Lokakuussa 2014 julkaistun Ammattibarometrin (TEM 2014) mukaan sairaanhoitajista on pulaa miltei koko maassa, vaikkakin taloudellisen taantuman aikana pula työvoimasta näyttäisi olevan hieman helpottumassa. Työvoimapulaan vaikuttaa useampi yhtaikainen tekijä. Väestön ikääntyessä myös terveydenhuoltopalveluiden tarve tulee lisääntymään. Lisäksi lähivuosien aikana tapahtuva sairaanhoitajien suhteellisen suuri eläkkeelle siirtyminen lisää työvoiman tarvetta. Pienenevät ikäluokat ovat haluttua työvoimaa myös muilla aloilla. Sairaanhoitajien vaihtuvuus on kallista sekä organisaatioille että yhteiskunnalle. Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa ja Australiassa on arvioitu että yhden sairaanhoitajan lähteminen ja uuden työntekijän rekrytointi maksavat organisaatioille dollarista jopa dollariin. Arvioon on laskettu mukaan sekä suorat (rekrytointikustannukset) että epäsuorat (perehdytys, alentunut tuottavuus) kustannukset (Duffield ym ) Suomessa sairaanhoitajakoulutuksen kustannus ammattikorkeakoulussa noin euroa (Opetushallitus 2014). Tämä investointi voidaan katsoa menetetyksi, mikäli vastavalmistunut lähtee ammatistaan ensimmäisten työvuosien aikana. Suomessa erityistä huolta aiheuttaa tuore sairaanhoitajiin kohdistunut laaja kansainvälinen työvoimatutkimus (RN4CAST), jonka aineisto kerättiin 12 maasta. Tutkimukseen osallistui sairaanhoitajaa Euroopasta ja sairaanhoitajaa Yhdysvalloista. Suomen aineisto kerättiin 32 sairaalasta, yhteensä 1133 sairaanhoitajalta. Vaikka suomalaisten sairaanhoitajien näkemys hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta oli monien muiden maiden arvioita parempia, näkemykset työympäristöstä ja hoitotyön johtamisesta olivat eurooppalaista keskitasoa tai osin jopa sen alle. Huolestuttavin tulos oli suomalaisten sairaanhoitajien suuri halukkuus työpaikan vaihtoon. Jopa puolet sairaanhoitajista (49 %) harkitsi lähtevänsä työpaikastaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Euroopan maista vain Suomessa ja Kreikassa oli näin korkea työpaikan vaihtamisen harkinta. (Sermeus et al. 2011, Aiken ym. 2012, Heinen et al ) Flinkmanin (2014) väitöskirjatutkimuksen mukaan nuoret, vastavalmistuneet harkitsevat muita ikäryhmiä useammin työpaikasta ja ammatista lähtemistä. Ammatista lähtemisaikomukseen vaikutti nuorten mukaan riittämätön perehdytys, riittämätön sosiaalinen tuki työpaikalla, uupumus, huonot urakehitysmahdollisuudet ja se, että ammatti oli valittu sattumalta tai toissijaisena vaihtoehtona. Terveyspalvelujen kysynnän kasvu, sairaanhoitajien eläköityminen ja varhainen ammatista lähtemisen aikomus ovat merkittäviä tekijöitä sekä työvoiman että kestävyysvajeen näkökulmasta. Tästä johtuen turvallisen ja vaikuttavan hoidon sekä terveydenhuollon ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen ovat terveydenhuollon ja organisaatioiden ajankohtaisia strategisia painopistealueita. Tämä edellyttää terveydenhuollon ammattiryhmien ammattipätevyyden ja työtehtävien kriittistä tarkastelua, jotta voidaan edistää sairaanhoitajien työssä jaksamis-

6 6 ta ja työhyvinvointi. Laajennetut tehtäväkuvat (esimerkiksi rajattu lääkkeenmäärääminen, kliiniset asiantuntijatehtävät) mahdollistavat nykyisen osaamisen entistä paremman hyödyntämisen. Sosiaali- ja terveysministeriössä onkin nostettu yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen keskeiseksi painopisteeksi terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintakäytäntöjen muuttamiseen ja osaamisen johtamiseen liittyvä tutkimus (STM 2013). Myös kansallinen potilasturvallisuusstrategia (STM 2009) korostaa ammatillisen osaamisen merkitystä. Sairaanhoitajan työhyvinvointiin vaikuttavat monet organisaatio- ja yksilölähtöiset tekijät. Organisaatiolähtöisistä tekijöistä keskeisimpiä ovat työympäristön johtaminen (Kramer & Schalenberg 2004, 2008) ja työympäristön eettinen ilmasto (Olson 1995). RN4CASTtutkimuksen mukaan sairaaloissa, joissa työolosuhteet arvioitiin hyväksi, myös hoidon laatu, potilastyytyväisyys ja potilasturvallisuus olivat hyvällä tasolla. Tutkijat korostivat johtopäätöksissään sitä, että määrällisen arvioinnin lisäksi hoitoa tulee aina arvioida myös laadullisesti. Esimerkiksi hoitajien lukumäärä ei yksin takaa hoidon korkeaa laatua vaan ratkaisevaa on myös hoitajien ammattipätevyyden taso (Aiken ym. 2012). Yksilölähtöisiä tekijöistä työhyvinvoinnin kannalta keskeisimpiä ovat ammattiin sitoutuminen ja henkilökohtainen valtaistumisen tunne (Blau 2003). Edellä mainittujen organisaatio- ja yksilölähtöisten työhyvinvointitekijöiden yhteyttä ammattipätevyyden tasoon ja sen kehittymiseen on kuitenkin aikaisemmin tutkittu vielä varsin vähän. 3. Tutkimushankkeen tavoitteet Vuonna 2010 käynnistynyt tutkimushankkeemme on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yhteishanke, jota Työsuojelurahasto on rahoittanut vuosina Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa työelämässä toimivien sairaanhoitajien ammattipätevyyden tasosta sekä sen kehittymisestä koulutuksen ja työuran alkuvuosina. Lisäksi tutkittiin työhyvinvointitekijöitä, jotka ovat yhteydessä ammttipätevyyden kehittymiseen. Ensimmäinen vaihe kohdistui työelämässä toimivien sairaanhoitajien ammattipätevyyden tason arviointiin erilaisissa kliinisen hoitotyön toimintaympäristössä ja kolmessa eri ikäkohortissa. Toisessa vaiheessa analysoimme sairaanhoitajien ammattipätevyyden kehittymistä koulutuksen aikana. Tutkimushankkeen kolmannessa vaiheessa analysoimme nuorten sairaanhoitajien koulutuksen aikana saavutetun ammattipätevyyden kehittymistä ensimmäisten työvuosien aikana ja siihen yhteydessä olevia yksilö- ja organisaatiolähtöisiä tekijöitä (Kuvio 1).

7 7 Ammattipätevyys Yksilölähtöiset tekijät Organisaatiolähtöiset tekijät Ammattiin sitoutuminen Henkilökohtainen valtaistuminen Työympäristö ja johtaminen Työympäristön eettinen ilmasto Kuvio 1. Tutkimuksen teoreettinen kehys (vaihe 3) Tutkimushypoteesit vaiheessa 3 olivat seuraavat: 1. Organisaatiolähtöisistä tekijöistä hyvä työympäristö ja johtaminen sekä myönteinen eettinen ilmasto vaikuttavat positiivisesti ammattipätevyyden kehittymiseen. 2. Organisaatiolähtöisistä tekijöistä huono työympäristö ja johtaminen sekä kielteinen eettinen ilmasto vaikuttavat negatiivisesti ammattipätevyyden kehittymiseen. 3. Yksilölähtöisistä tekijöistä vahva ammattiin sitoutuminen ja vahva henkilökohtainen valtaistumisen tunne vaikuttavat positiivisesti ammattipätevyyden kehittymiseen. 4. Yksilölähtöisistä tekijöistä heikko ammattiin sitoutuminen ja heikko henkilökohtainen valtaistumisen tunne vaikuttavat negatiivisesti ammattipätevyyden kehittymiseen. 4. Vaiheet, menetelmät ja tutkimusinstrumentit Tutkimushankkeen kaikissa vaiheissa on käytetty kvantitatiivista, kuvailevaa ja vertailevaa tutkimusasetelmaa ja aineistot on analysoitu tilastollisin menetelmin. Systemoitujen kirjallisuuskatsausten aineistot on analysoitu sisällön analyysi -menetelmällä. Kahden ensimmäisen vaiheen osatutkimukset on toteutettu poikittaistutkimuksina ja kolmas vaihe pitkittäistutkimuksena (Taulukko 1). Tutkimuksen kaikissa vaiheissa tutkijat ovat noudattaneet hyvän tieteellisen tutkimustoiminnan kriteereitä ja tutkimusetiikan yleisiä periaatteita, joita ovat tutkittavan itsemääräämisoikeus, oikeus yksityisyyteen, luottamuksellisuuteen sekä oikeudenmukaiseen ja hyvään kohteluun (Burns & Grove 2009, Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002). Tutkimukseen osallistujat on informoitu tutkimuksen tarkoituksesta ja toteuttamisesta sekä tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta ja tiedon luottamuksellisuudesta ja tutkittavilta on pyydetty suostumus tutkimusten suorittamiseen. Tutkimushankkeelle on saatu asianmukaiset tutkimusluvat ja hankekokonaisuudelle on saatu puoltava lausunto Turun yliopiston eettiseltä toimikunnalta. Käytetyille tutkimusinstrumenteille on saatu asianmukaiset luvat käyttölupien haltijoilta.

8 8 Taulukko 1. Tutkimushankkeen osatutkimukset, aineistot ja menetelmät vaiheittain Tarkoitus Osatutkimukset Aineisto ja menetelmät Raportointi Vaihe 1, Analysoida mitä tiedetään sairaanhoitajien ammattipätevyyden tasosta empiiristen tutkimusten perusteella Professional competence of practicing nurses Nurse competence between three generational nurse cohorts: a crosssectional study Congruence between nurse managers and practicing nurses assessments of nurse competence A systematic review of Nurse Competence Scale (NCS) used for the assessment of registered nurses generic competence: synthesizing empirical findings and psychometric properties Sairaanhoitajat (n=2083) Sairaanhoitajat (n=2083) Sairaanhoitajat (n=1656) ja osastonhoitajat (n=1656) Empiiriset tutkimukset (n=26) Sisällön analyysi Published 2014 Published 2015 Published 2015 Manuscript Vaihe 2, Analysoida miten sairaanhoitajien ammattipätevyys kehittyy koulutuksen aikana Vaihe 3, Competence areas of nursing students in Europe: a literature review Do educational outcomes correspond with the requirements of nursing practice: educators and managers assessments of novice nurses competence Self-assessed level of competence of graduating nursing students and factors related to it Self-assed level of graduating nursing students nursing skills Congruence between graduating nursing students self-assessments and mentors assessments of students nurse competence. Empiiriset tutkimukset (n=7) Sisällön analyysi Osastonhoitajat (n=142) ja opettajat (n=86) Sairaanhoitajaopiskelijat (n=154) Sairaanhoitajaopiskelijat (n=154) Sairaanhoitajaopiskelijat (n=42) ja työelämäohjaajat (n=42) Published 2014 Published 2014 Published 2014 Published 2014 Submitted 2014 Analysoida miten sairaanhoitajien ammattipätevyyden taso kehittyy ensimmäisten työvuosien aikana ja mitkä tekijät ovat siihen yhteydessä Practice environment and its association with professional competence and workrelated factors: perception of newly graduated nurses Ethical climate and nurse competence: newly graduated nurses perceptions Newly graduated nurses occupational commitment and its associations with professional competence and workrelated factors Newly graduated registered nurses perceptions of their work-related empowerment and professional competence The relationships between newly graduated nurses perceptions of their professional competence and individual and organizational work-related factors: a multivariate analysis Newly graduated nurses professional competence, occupational commitment and personal empowerment, a longitudidinal study Newlu graduated nurses perceptions of professional competence, practice environment and ethical climate: a longitudidinal study Sairaanhoitajat (n=327) Sairaanhoitajat (n=327) Sairaanhoitajat (n=327) Sairaanhoitajat (n=327) Sairaanhoitajat (n=327) Sairaanhoitajat (n=327, 200, 93) Sairaanhoitajat (n=327, 200, 93) Published 2015 Published 2015 Submitted 2014 Submitted 2014 Submitted 2014 Manuscript Manuscript

9 9 Tutkimushankkeessa on käytetty viittä kansainvälisesti validoitua tutkimusinstrumenttia: Nurse Competence Scale (NCS) mittarilla (Meretoja ym. 2004) arvioitiin sairaanhoitajien ammattipätevyyttä. Mittari koostuu seitsemästä osamittarista (auttaminen, ohjaaminen, tarkkailutehtävä, tilannehallinta, hoitotoimien hallinta, laadunvarmistus, työrooli), joissa on yhteensä 73 muuttujaa. Occupational Committment Scale (OCS) mittarilla (Blau 2003) sairaanhoitajat arvioivat ammatillista sitoutumistaan. Mittari koostuu neljästä osamittarista (tunteeseen perustuva, normeihin perustuva, panostukseen perustuva ja rajoitettuihin vaihtoehtoihin perustuva sitoutuminen), joissa on yhteensä 26 muuttujaa. Qualities of an Empowered Nurse (QEN) mittarilla (Kuokkanen ym. 2003) arvioitiin sairaanhoitajien valtaistumiseen liittyviä ominaisuuksia. Osamittari sisältää 19 muuttujaa, sisältäen sairaanhoitajan käsityksiä itsestään työntekijänä, suhteestaan työtovereihinsa ja omaan työympäristöönsä. The Practice Environment Scale of the Nursing Work Index (PES-NWI) mittarilla (Lake 2002) sairaanhoitajat arvioivat työympäristöä ja johtamista Mittari koostuu viidestä osamittarista (osallistuminen sairaalan toimintaan, hoidon laatu, esimiehen kyvykkyys, johtaminen ja tuki, henkilöstömitoituksen ja voimavarojen riittävyys, hoitajien ja lääkäreiden kollegiaalisuus), joissa on yhteensä 31 muuttujaa. The Hospital Ethical Climate Survey (HECS) mittarilla (Olson 1995) mitattiin sairaanhoitajien työympäristön eettistä ilmastoa. Mittari sisältää yhteensä 26 muuttujaa. 5. Tutkimushankkeen tulokset Hankkeen kolmen erillisen tutkimusvaiheen osakokonaisuudet on raportoitu erillisinä alan tieteellisinä julkaisuina. Tutkimushanke muodostui 16 osatutkimuksesta, joista yhdeksän on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisinä vertaisarvioituina tieteellisinä julkaisuina, ja neljä käsikirjoitusta on parhaillaan arvioitavana ja kolmea käsikirjoitusta työstetään parhaillaan. Seuraavassa kuvataan hankkeen tulosten raportointi tutkimusvaiheittain Työelämässä toimivien sairaanhoitajien ammattipätevyys Työelämässä toimivien sairaanhoitajien ammattipätevyyden tasoa selvitettiin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa neljän osatutkimuksen avulla. Ensimmäisessä osatutkimuksessa vertasimme erikoissairaanhoidon erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien sairaanhoitajien itsearvioitua ammattipätevyyttä. Tutkimuksen tarkemmat tulokset on julkaistu: Numminen O, Meretoja R, Iso-Aho H, Leino-Kilpi H. Professional competence of practicing nurses. Journal of Clinical Nursing 2013; 22 (9-10), , Toisessa osatutkimuksessa vertasimme kolmen sairaanhoitajakohortit ammattipätevyysprofiilien yhdenmukaisuutta ja eroja. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi: Meretoja R, Nummi-

10 10 nen O, Iso-Aho H, Leino-Kilpi H. Nurse competence between three generational nurse cohorts: a cross-sectional study. International Journal of Nursing Practice 2015, Kolmannessa osatutkimuksessa vertasimme sairaanhoitajien itsearvioitua ammattipätevyyttä osastonhoitajien arviointeihin pareittaisena vertailuna. Tutkimus on julkaistu: Numminen O, Leino-Kilpi H, Iso-Aho H, Meretoja R. Congruence between nurse managers and nurses competence assessments: A correlation study. Journal of Nursing Education and Practice 2015; 5 (1), , Neljännessä osatutkimuksessa analysoimme sairaanhoitajien ammattipätevyyden tasoa Suomessa ja kansainvälisesti. Systemoitujen kirjallisuushakujen avulla valittujen empiiristen kansainvälisten tutkimusten sisällönanalyysi on käynnissä ja käsikirjoitus lähetetään arvioitavaksi tieteelliseen julkaisuun vuoden 2015 aikana: Flinkman M, Numminen O, Leino-Kilpi H, Meretoja R. A systematic review of Nurse Competence Scale (NCS) used for the assessment of registered nurses generic competence: synthesizing empirical findings and psychometric properties, manuscript. Yhteenveto tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksista Tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaisten sairaanhoitajien yleinen ammattipätevyyden taso eri toimintaympäristöissä oli hyvä. Vahvinta ammattipätevyys oli itsearvioutuna psykiatrisen hoitotyön alueella. Verrattaessa kolmea sairaanhoitajakohorttia, pätevimmiksi osoittautuvat vanhimpaan ikäluokkaan kuuluvat, seuraavan vuosikymmenen aikana eläköityvät sairaanhoitajat. Sekä lähiesimiehet että sairaanhoitajat arvioivat sairaanhoitajien ammattipätevyyden hyvänä, mutta esimiehet paremmaksi kuin sairaanhoitajat itse. Ammattipätevyys oli parhainta yksilöllisessä, joustavassa ja eettisesti toteutetussa hoitotyössä ja heikointa hoidon kehittämiseen, arviointiin ja yhteistyöhön liittyvissä tehtävissä sekä tutkimustiedon hyödyntämisessä Ammattipätevyyden kehittyminen sairaanhoitajakoulutuksen aikana Sairaanhoitajien ammattipätevyyden kehittymistä uran alkuvaiheessa ja siihen yhteydessä olevia työhyvinvointitekijöitä selvitettiin seitsemän osatutkimuksen avulla. Ensimmäisessä osatutkimuksessa laadimme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen hoitotyön koulutuksen kompetenssivaatimuksiin Euroopassa. Tutkimustulokset on raportoitu julkaisussa: Kajander- Unkuri S, Salminen L, Saarikoski M, Suhonen R, Leino-Kilpi H. Competence areas of nursing students in Europe. Nurse Education Today 2014, 33(6), , Toisessa osatutkimuksessa verrattiin hoitotyön esimiesten ja hoitotyön opettajien arviointeja sairaanhoitajien ammattipätevyyden tasosta valmistumishetkellä. Tutkimustulokset on raportoitu julkaisussa: Numminen O, Laine T, Hupli M, Leino-Kilpi H, Meretoja R. Do educational outcomes correspond with the requirements of nursing practice: educators and managers assessments of novice nurses professional competence. Scandinavian Journal of Caring Sciences 2014, 28 (4), , Kolmannessa osatutkimuksessa analysoimme valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattipätevyyttä ja siihen yhteydessä olevia oppimisympäristötekijöitä viimeisen harjoittelujakson aikana opiskelijoiden itsensä arvioimana. Tutkimustulokset on rapor-

11 11 toitu julkaisussa: Kajander-Unkuri S, Meretoja R, Katajisto J, Saarikoski M, Salminen L, Suhonen R, Leino-Kilpi H. Self-assessed level of competence of graduating nursing students and factors related to it. Nurse Education Today 2014, 34 (5) , Neljännessä osatutkimuksessa analysoimme valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisiä hoitotaitoja viimeisen harjoittelujakson aikana. Tutkimustulokset on raportoitu julkaisussa: Kajander-Unkuri S, Suhonen R, Katajisto J, Meretoja R, Saarikoski M, Salminen L, Leino-Kilpi H. Self-assessed level of graduating nursing students nursing skills. Journal of Nursing Education and Practice 2014, 4 (12), 51-64, Viidennessä osatutkimuksessa vertasimme sairaanhoitajien itsearvioitua ammattipätevyyttä työelämäohjaajien vastaaviin arviointeihin. Tutkimustulokset on raportoitu ja käsikirjoitus on parhaillaan arvioitavana alan tieteellisessä julkaisussa: Kajander-Unkuri S, Leino-Kilpi H, Katajisto J, Meretoja R, Räisänen A, Saarikoski M, Salminen L, Suhonen R. Congruence between graduating nursing students self-assessments and mentors assessments of students nurse competence, submitted). Yhteenveto tutkimushankkeen toisen vaiheen tuloksista Tutkimushankkeen toisen vaiheen tulosten perusteella voidaan todeta, että hoitotyön opettajat arvioivat vastavalmistuneiden sairaanhoitajien ammattipätevyyden paremmaksi kuin lähiesimiehet. Yksimielisyys osaamisesta oli suurinta välittömään potilashoitoon liittyvissä tehtävissä, hoidon eettisyydessä ja ammattitaidon ylläpitämisessä. Suurimmat erot koskevat kehitys- ja arviointitehtäviä, tutkimustiedon käyttöä sekä kokonaisuuksien hallintaa. Sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat ammattipätevyytensä valmistumishetkellä korkeaksi, paremmaksi kuin heidän työelämäohjaajansa. Kliinisten taitojen osalta arvioinnit olivat lähempänä toisiaan. Mitä korkeamaksi opiskelijat arvioivat harjoitteluyksikön ilmapiirin, ohjaussuhteen työelämäohjaajan kanssa sekä sairaanhoitajakoulutuksen antamat valmiudet sitä parempi oli itsearvioitu ammattipätevyys Ammattipätevyyden kehittyminen uran alkuvaiheessa ja siihen yhteydessä olevat työhyvinvointitekijät Sairaanhoitajien ammattipätevyyden kehittymistä uran alkuvaiheessa ja siihen yhteydessä olevia työhyvinvointitekijöitä selvitettiin seitsemän osatutkimuksen avulla. Ensimmäisessä osatutkimuksessa analysoimme nuorten sairaanhoitajien ammattipätevyyden yhteyttä työympäristötekijöihin kuten hoidon ja johtamistoiminnan laatuun ja voimavarojen riittävyyteen. Tutkimustulokset on raportoitu ja hyväksytty julkaistavaksi: Numminen O, Ruoppa E, Hupli M, Leino-Kilpi H, Isoaho H, Meretoja R Practice environment, and its association with professional competence and work-related factors: perception of newly graduated nurses (NGN). Journal of Nursing Management 2015, Toisessa osatutkimuksessa analysoimme nuorten sairaanhoitajien ammattipätevyyden yhteyttä työympäristön eettiseen ilmapiiriin kuten sairaanhoitajien yhteistyötä kollegojen, potilaiden, lääkäreiden ja esimiesten ja organisaatioiden johdon kanssa. Tutkimustulokset on raportoitu ja hyväksytty julkaistavaksi: Numminen O, Leino-Kilpi H, Isoaho H, Meretoja R. Ethical Cli-

12 12 mate and Nurse Competence: Newly Graduated Nurses Perceptions. Nursing Ethics 2015, Kolmannessa osatutkimuksessa analysoimme nuorten sairaanhoitajien ammattipätevyyden yhteyttä henkilökohtaiseen työhön sitoutumiseen. Tutkimustulokset on raportoitu ja käsikirjoitus on parhaillaan arvioitavana alan tieteellisessä julkaisussa: Numminen O, Leino-Kilpi H, Iso-Aho H, Meretoja R. Newly Graduated Nurses (NGN) Occupational Commitment and Its Associations with Professional Competence and Work Related Factors, submitted. Neljännessä osatutkimuksessa analysoimme nuorten sairaanhoitajien ammattipätevyyden yhteyttä henkilökohtaisen valtaistumisen kokemukseen. Tutkimustulokset on raportoitu ja käsikirjoitus on parhaillaan arvioitavana alan tieteellisessä julkaisussa: Kuokkanen L, Numminen O, Iso-Aho H, Leino-Kilpi H, Flinkman M, Meretoja R. Newly graduated registered nurses perceptions of their work-related empowerment and professional competence, submitted. Viidennessä osatutkimuksessa analysoimme monimuuttujatarkastelulla ammattipätevyyden, yksilölähtöisten persoonallisten ominaisuuksien ja työympäristön laatuun liittyvien tekijöiden yhteyttä toisiinsa. Tutkimustulokset on raportoitu ja käsikirjoitus on parhaillaan arvioitavana alan tieteellisessä julkaisussa: Numminen O, Leino-Kilpi H, Isoaho H, Kuokkanen L, Flinkman, Meretoja R. The relationships between newly graduated nurses perceptions of their professional competence and individual and organizational work-related factors: a multivariate analysis, submitted. Kuudennessa osatutkimuksessa analysoimme nuorten sairaanhoitajien ammattipätevyyden kehittymistä ja sen yhteyttä yksilölähtöisiin henkilökohtaisiin tekijöihin kolmen ensimmäisen työvuoden aikana pitkittäistutkimusasetelmalla. Tutkimusaineiston raportointi on parhaillaan käynnissä ja käsikirjoitus lähetetään alan tieteelliseen julkaisuun arvioitavaksi vuoden 2015 aikana: Flinkman M, Numminen O, Leino-Kilpi H, Kuokkanen L, Isoaho H, Meretoja R. Newly graduated nurses professional competence, occupational commitment and personal empowerment, a longitudinal study, manuscript. Seitsemännessä osatutkimuksessa analysoimme nuorten sairaanhoitajien ammattipätevyyden kehittymistä ja sen yhteyttä organisaatiolähtöisiin työympäristötekijöihin kolmen ensimmäisen työvuoden aikana pitkittäistutkimusasetelmalla. Tutkimusaineiston raportointi on parhaillaan käynnissä ja käsikirjoitus lähetetään alan tieteelliseen julkaisuun arvioitavaksi vuoden 2015 aikana: Numminen O, Leino-Kilpi H, Isoaho H, Kuokkanen L, Flinkman M, Meretoja R. Newly graduated nurses perceptions of professional competence, practice environment and ethical climate: a longitudinal study, manuscript. Yhteenveto tutkimushankkeen kolmannen vaiheen tuloksista Tutkimushankkeen kolmannen vaiheen tulosten perusteella voidaan todeta, vastavalmistuneet sairaanhoitajat kokivat työympäristönsä positiivisena. Myönteisimpänä koetaan kollegiaalinen sairaanhoitaja-lääkärisuhde, kielteisimpänä koettiin henkilökunnan ja resurssien riittävyyteen liittyvät asiat. Myös työympäristön eettinen ilmasto koettiin hyväksi. Myönteisenä nähtiin kollegojen, potilaiden ja lääkärien rooli positiivisen eettisen ilmaston luomisessa ja heikoimpana nähtiin sairaaloiden ja lähiesimiesten rooli. Vastavalmistuneet arvioivat myös ammattiin sitoutumisensa hyväksi. Voimakkainta oli tunneperäinen sitoutuminen. Kaikissa tutkimuksissa myönteisemmät näkemykset liittyivät korkeampaan kompetenssiin, korkeampaan näkemykseen hoidon laadusta ja vähäisempään halukkuuteen vaihtaa työpaikkaa tai ammattia.

13 13 Esimiesten rooli työympäristön hengen ja sen eettisen ilmaston muotoutumisessa on asia, johon tulisi kiinnittää tulevaisuudessa huomiota. Tarkasteltaessa vastavalmistuneiden työympäristöä kokonaisuutena ja sen yhteyttä kompetenssiin voidaan todeta, että voimakkaimmin ammattipätevyys oli yhteydessä vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kokemaan henkilökohtaiseen valtaistumisen kokemukseen. Yhteydet työympäristön, sen eettisen ilmaston, ammattiin sitoutumisen, työpaikan tai ammatin vaihtohalukkuuden, työtyytyväisyyden ja iän suhteen olivat huomattavasti heikommat. 6. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisen ajankohtaisia haasteita ovat työelämässä toimivien sairaanhoitajien ikärakenteesta johtuva lähivuosien suuri eläkkeelle siirtyminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvava kysyntä ja suomalaisten sairaanhoitajien suhteellisen suuri työpaikasta lähtemisen harkinta. Varsinkin nuoret sairaanhoitajat harkitsevat myös ammatista lähtemistä. Kestävyysvajeen aikana työssä ja ammatissa pysyminen on tärkeää, sillä korkeasti koulutettujen sairaanhoitajien vaihtuvuus on kallista niin organisaatioille kuin yhteiskunnalle. Ammatillisesti pätevät, osaamiseensa luottavat, työhönsä sitoutuneet ja hyvin johdetut sairaanhoitajat tulevat olemaan työvoimapoliittisesti merkittävä yhteiskunnallinen voimavara, johon kannattaa investoida. Hyvä koulutuksen aikana saavutettu ammattipätevyys ja työhyvinvointia tukeva työympäristö ovat perusta ammatillisesti ja eettisesti korkeatasoiselle, työhönsä sitoutuneelle ja työhönsä tyytyväiselle sairaanhoitajakunnalle. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet niiden yhteyden korkeatasoiseen ja turvalliseen potilaiden hoitoon. Tällä tutkimushankkeella on tuotettu tieteellistä uutta tietoa ammattipätevyyden ja yksilö- ja organisaatiolähtöisten työhyvinvointitekijöiden yhteyksistä. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon eri ammattiryhmien työnjaon kehittämisessä ja sairaanhoitajien työvoimaresurssin oikein kohdentamisessa. Tutkimustulosten mukaan työympäristön laatuun, erityisesti esimiestaitojen kehittämiseen ja eettisten ristiriitatilanteiden käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja johtamiskulttuurissa. Tutkimustulosten mukaan työympäristön laatuun, erityisesti esimiestaitojen kehittämiseen ja eettiseen ilmastoon ja kompetenssiin tulee kiinnittää huomiota johtamiskulttuurissa. Esimieheltä saatu tuki uran alkuvaiheessa on tutkimustulosten mukaan merkittävä tekijä työhön ja työpaikkaan sitoutumisen kannalta. Perinteisesti ammattien väliseen hierarkiaan (hoitajalääkärisuhde) perustuvat negatiiviset näkemykset näyttävät siirtyneen enemmän organisaation ja johtamiseen kohdistuviksi kuten resurssien niukkuuteen ja lähiesimiehiltä saatuun puutteelliseen tukeen. Sairaanhoitajien oma käsitys ammattipätevyydestään valmistumisvaiheessa on varsin korkea, mutta työelämä vaatii jo vasta-alkajalta varsin erikoistunutta osaamista ja itsenäistä suoriutumista. Vahva kokemus henkilökohtaisen valtaistumisen tunteesta työssä ja elämässä yleensä on tulosten mukaan vahvasti yhteydessä korkeaan ammattipätevyyteen. Koulutuksen, siihen liittyvien työelämäharjoittelujaksojen ja työuran ensimmäisten vuosien aikana tulisi pystyä jo varhaisessa vaiheessa tunnistamaan ne opiskelijat ja nuoret sairaanhoitajat, jotka kokevat ammattipätevyytensä matalaksi, työympäristötekijät erityisen kuormittaviksi ja jotka aktiivisesti miettivät alan vaihtoa. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja ter-

14 14 veydenhuollon hyvinvoivien ja terveiden työympäristöjen kehittämiseksi luomalla uusia systemaattisia työtapoja ja työvälineitä. Tällä tutkimushankkeella on tuotettu tieteellistä uutta tietoa ammattipätevyyden ja yksilö- ja organisaatiolähtöisten työhyvinvointitekijöiden yhteyksistä. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon eri ammattiryhmien työnjaon kehittämisessä ja sairaanhoitajien työvoimaresurssin oikein kohdentamisessa. Tietoa voidaan käyttää myös sosiaali- ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa sekä johtamis- ja esimiestyössä. Tiedon avulla voidaan löytää uusia keinoja vähentää työstä ja ammatista lähtöaikomuksia. Tutkimushankkeen tulosten perusteella esitämme seuraavia kehittämisehdotuksia: Tutkimukselle tarvitaan perehdytys- ja mentorointi-interventioiden vaikuttavuuden tutkimusta ja kokeellisia tutkimusasetelmia tarvitaan määrällistä että laadullista pitkittäistutkimusta vastavalmistuneiden sairaanhoitajien siirtymävaiheesta koulutuksesta työelämään tunnistamaan niitä tekijöitä, jotka edistävät työhyvinvointia ja työssä ja ammatissa pysymistä tarvitaan tutkimusta siitä, miten koulutuksessa saavutettu ammattipätevyys vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon reformin (SOTE) mukaista uudistuvaa työjakoa ja uusia työkuvia. Koulutukselle kriittisen itsearvioinnin yksilöllisten oppimistarpeiden arvioinnin taitoja tulee vahvistaa työn tulosten kriittisen arvioinnin ja kehittämisosaamisen taitoja tulee vahvistaa eettistä kompetenssia ja moraalista rohkeutta tulee vahvistaa Käytännön kehittämiselle vastavalmistuneiden sairaanhoitajien riittävään ja systemaattiseen perehdytykseen on panostettava. Kliinisten taitojen ohessa tilannekokonaisuuksien hallintaa ja tutkitun tiedon hyödyntämistä tulee vahvistaa. on kehitettävä ja testattava perehdytys- ja mentorointimalleja ja tietoteknisiä sovellutuksia vastavalmistuneille yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, ammattikorkeakoulujen, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja järjestöjen kanssa (esim. Tehy, Suomen sairaanhoitajaliitto) on luotava kansainvälisten esimerkkien mukainen parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva kansallinen hoitotyön suositus, jota organisaatiot voivat hyödyntää perehdytyksen kehittämisessä. Näin edistetään alalla pysymistä ja vähennetään vaihtuvuuden kustannuksia.

15 15 Johtamiselle esimiesten henkilöstöjohtamisen ja eettisen johtamisosaamisen vahvistamiseksi tulee kehittää täydennyskoulutusinterventioita. Nuorten hoitajien urasuunnittelun ja osaamisen johtamiseen tarvitaan spesifisempiä työkaluja esimiehille. ammatin vaihtoa suunnitteleville ja uupumusriskissä oleville tulee tarjota varhaisempaa tukea kokeneiden hoitajien osaamista tulisi vahvemmin hyödyntää vastavalmistuneiden mentoreina, joka tukee vastavuoroista oppimista ja molemminpuolista ammatissa kehittymistä Lähteet Aiken L, Sermeus W, Van den Heede K et al Patient safety, satisfaction, and quality of hospital care: cross sectional surveys of nurses and patients in 12 countries in Europe and the United states. British Medical Journal 344:e1717 Blau G Testing for a four-dimentional structure of occupational commitment. Journal of Occupational and Organizational Psychology 76: Burns N & Grove S The Practice of Nursing Research. Appraisal, synthesis and generation of evidence. 6th ed. Saunders Elsevier Inc. USA. Bureau of Labor Statistics, U.S. Department of Labor, Occupational Outlook Handbook, Edition Registered Nurses. (Viitattu ). Duffield C. M., Roche M. A., Homer C. A., Buchan J. & Dimitrelis S A comparative review of nurse turnover rates and costs across countries. Journal of Advanced Nursing. doi: /jan Flinkman M Young registered nurses intent to leave the profession in Finland a mixed-method study. Annales Universitatis Turkuensis D Heinen M.M, van Achterberg T, Schwendimann R, Zander B, Matthews A, Kozka M, Ensio A, Sjetne I.S, Moreno Casbas T, Ball J & Schoonhoven L., Nurses intention to leave their profession: a cross sectional observational study in 10 European countries. International Journal of Nursing Studies 50 (2), Institute of Medicine (IOM) The future of nursing: Leading change, advancing health. Washington, DC: National Academies Press. Kramer M & Schalenberg C Development and evaluation of essentials of magnetism tool. Journal of Nursing Administration 34, Kramer M & Schalenberg C Confirmation of a Healthy Work Environment. Critical Care Nurse. 28(2), Koponen, E.-L., U-M., L., Tuomaala, M., Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle työvoimatarpeen ja -tarjonnan kehitys vuoteen TEM-analyysejä 43/2012. Kuokkanen L Nurse Empowerment Scale. Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja. Hoitotieteen laitos. Turun yliopisto. Turku. Lake E Development of the Practice Environment Scale of the Nurisng Work Index. Research in Nursing & Health 25(3), Meretoja R, Isoaho H, Leino-Kilpi H Nurse Competence Scale: Development and psychometric testing. Journal of Advanced Nursing 47,

16 Meretoja R, Numminen O, Leino-Kilpi H. Nurse Competence Symposium in Helsinki Book of Abstracts. Olson L Ethical climate in health care organisations. International Nursing Reiew 42, Opetushallitus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus - yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna (Viitattu ) RN4CAST-tutkimus. Nurse Forecasting: Human Resources Planning in Nursing. http// Sermeus W, Aiken L, Van den Heede K, Rafferty AM, Griffiths P, Moreno-Casbas M, et al Nurse Forecasting in Europe (RN4CAST): Rationale, design and methodology. BMC Nursing 10(1), 6. Sermeus, W., Bruyneel, L., Investing in Europe s health workforce of Tomorrow: Scope for innovation and collaboration. (Viitattu ) STM Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 3, STM, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta TEM (2014) Ammattibarometri. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio lokakuussa Katsaus (Viitattu ) Tutkimuseettinen neuvottelukunta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. (Viitattu ) WHO 2014 WHO. Shortage of nurses and midwives. (Viitattu ) 16

17 17 HANKKEESEEN LIITTYVÄT JULKAISUT JA ESITYKSET Liite 1 1. Kansainväliset tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut Kajander-Unkuri S, Salminen L, Saarikoski M, Suhonen R, Leino-Kilpi H. Competence areas of nursing students in Europe. Nurse Education Today 2014, 33(6), , Kajander-Unkuri S, Meretoja R, Katajisto J, Saarikoski M, Salminen L, Suhonen R, Leino- Kilpi H. Self-assessed level of competence of graduating nursing students and factors related to it. Nurse Education Today 2014, 34 (5) , Kajander-Unkuri S, Suhonen R, Katajisto J, Meretoja R, Saarikoski M, Salminen L, Leino- Kilpi H. Self-assessed level of graduating nursing students nursing skills. Journal of Nursing Education and Practice 2014, 4 (12), 51-64, Meretoja R, Numminen O, Leino-Kilpi H. Nurse Competence Symposium in Helsinki Book of Abstracts. Meretoja R, Numminen O, Iso-Aho H, Leino-kilpi H. Nurse competence between three generational nurse cohorts: a cross-sectional study. International Journal of Nursing Practice 2015, Numminen O, Meretoja R, Iso-Aho H, Leino-Kilpi H. Professional competence of practicing nurses. Journal of Clinical Nursing 2013; 22 (9-10), , Numminen O, Leino-kilpi H, Iso-Aho H, Meretoja R. Congruence between nurse managers and nurses competence assessments: A correlation study. Journal of Nursing Education and Practice 2015; 5 (1), , Numminen O, Laine T, Hupli M, Leino-kilpi H, Meretoja R. Do educational outcomes correspond with the requirements of nursing practice: educators and managers assessments of novice nurses professional competence. Scandinavian Journal of Caring Sciences 2014, 28 (4), , Numminen O, Ruoppa E, Hupli M, Leino-Kilpi H, Isoaho H, Meretoja R Practice environment, and its association with professional competence and work-related factors: perception of newly graduated nurses (NGN). Journal of Nursing Management 2015, Numminen O, Leino-Kilpi H, Isoaho H, Meretoja R. Ethical Climate and Nurse Competence: Newly Graduated Nurses Perceptions. Nursing Ethics 2015, 2. Väitöskirjat ja pro gradu julkaisut Kajander-Unkuri Satu. Professional competence of graduating nursing students. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos. väittelee Ruoppa E Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien ammatillisen pätevyys ja työympäristön yhteys pätevyyteen. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

18 18 3. Suulliset esitykset Flinkman M. Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien osaaminen ja työhyvinvointi työuran alkuvaiheessa. Hoitotieteen didaktiikan teemapäivä , Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos. Kajander-Unkuri S et al. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kompetenssi valmistumisen kynnyksellä. Hoitotieteen didaktiikan teemapäivä Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Kajander-Unkuri S et al. Clinical learning environment and supervision are related to competence of graduating nursing students. 4th International CLES+T Research Symposium, Alicante Kajander-Unkuri S et al How competent are graduating nursing students? 5th International Nurse Education Conference Noordwijkerhout, Netherlands Kajander-Unkuri S. et al. Self-assessment as a method in graduating nursing students competence assessment. Nurse Competence Symposium, Helsinki Kajander-Unkuri S et al. Pedagogisen ilmapiirin ja ohjaussuhteen yhteys valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioituun kompetenssiin. Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalalla konferenssi, , Helsinki Kajander-Unkuri S et al. Valmistumisvaiheen kompetenssi, silläkö potilasturvallisuutta ja sitoutumista? Sairaanhoitajapäivät, , Helsinki. Kajander S et al. Competence of graduating nursing students in Finland. The Nordic Ophthalmic Nurses Congress, , Helsinki. Kuokkanen L et al. Newly graduated nurses competence and personal empowerment. Nurse Competence Symposium , Helsinki Leino-Kilpi H. Nurse competence thoughts for future. Nurse Competence Symposium , Helsinki Leino-Kilpi H Nurse competence -tutkimushankkeen esittely uusille hoitotieteen opiskelijoille, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos, Leino-Kilpi H Nurse competence -tutkimushankkeen esittely uusille hoitotieteen opiskelijoille, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos, Meretoja R Tutkijan uralla eteenpäin. Tohtorikoulutuksen teemapäivä , Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Meretoja R. Johtamisen näkökulma työuralla etenemiseen. Hoitotyön johdon ja asiantuntijoiden kehittämispäivät, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat (Akava) , Helsinki Meretoja R. Osaamiskartoitusten hyödyntäminen osaamisen johtamisessa. HUS, Osaamisen johtaminen, mistä on kyse, , Helsinki Meretoja R. Vastavalmistuneen sairaanhoitajan työympäristö, ammatillinen pätevyys sekä niiden välinen yhteys. Valtakunnallinen Valope-seminaari , Tampere Meretoja R. Review of NCS competence research. Nurse Competence Symposium , Helsinki Meretoja R. Sairaanhoitajien työhön sitouttaminen, urapolku, onko sellaista? Osastonhoitajapäivät, Messukeskus , Helsinki Meretoja R. Sairaanhoitajien ammattipätevyyden kehittyminen ja siihen yhteydessä olevat tekijät, HUS, Hoitotieteen meeting, Töölön sairaala Meretoja R. Sairaanhoitajien työhön sitouttaminen, urapolku, onko sellaista? Osastonhoitajapäivät, Messukeskus , Helsinki Meretoja R ja Numminen O. Katsaus sairaanhoitajien transitiovaiheen tutkimukseen HUS, NCS Bencmaking symposium , Helsinki

19 Meretoja R. Mitä tarkoitusta varten NCS-mittari on kehitetty ja miten sitä on hyödynnetty sairaanhoitajien osaamisen tutkimuksessa, HUS, NCS Bencmaking symposium , Helsinki Meretoja R. Tutkittua tietoa sairaanhoitajien osaamisesta Hyksissä. HUS, NCS Bencmaking symposium , Helsinki Meretoja R. Katsaus kompetenssitutkimukseen , Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos Meretoja R et al. Nurse Competence in Three Nurse Generations. The ICN conference 2013, Melbourne Meretoja R. Yhtenäinen sairaanhoitajien osaaminen työelämän näkökulmasta. Sairaanhoitajaliitto & Metropolia , Helsinki Meretoja R. Evaluation of nurse's competencies and developmental challenges. 6 th International Conference of the Royal Medical Services, Jordan 2012 Meretoja R. Nurse competence evaluation. 6 th International Conference of the Royal Medical Services, Jordan 2012 Meretoja R et al. Sairaanhoitajien ammatillinen pätevyys erikoissairaanhoidon kliinisissä toimintaympäristöissä Kansallinen hoitotieteen kongressi, Oulu 2012 Meretoja R & Koponen L. Comparison of expected optimal and actual competencies in clinical setting. 2nd International World Academy of Nursing Science (WANS) conference, Cancun 2011 (oral) Numminen O. Hoitajien siirtymävaihe työelämään, HUS, Hoitotiedepäivä , Helsinki Numminen O. Sairaanhoitajien ammatillinen osaaminen ja työympäristön eettinen ilmasto. Etiikan teemapäivä Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos Numminen O. Sairaanhoitajien näkemyksiä työpaikan eettisestä ilmastosta. HUS, Töölön sairaala Numminen O. Onko eettisellä ilmastolla yhteyttä ammatilliseen osaamiseen. Sairaanhoitajapäivät , Helsinki Numminen et al. Nurse competence and ethical climate of work environment. Nurse Competence Symposium, Helsinki Ruoppa E et al. Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien ammatillinen pätevyys ja työympäristö. Kansallinen hoitotieteen kongrenssi Tampere Ruoppa E et al. Nuorten hoitajien kokemukset työympäristöstä ja osaamisestaan. HUS, Tutkimustieto hoitotaidoksi: Hoitotyön tutkimuksen 13. vuosipäivä , Helsinki Ruoppa E et al.. Association between nurse competence and work environment. Nurse Competence Symposium, Helsinki 2014 Ruoppa E et al. Työympäristön vaikutus vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kompetenssiin. Sairaanhoitajapäivät , Helsinki 19

20 20 4. Poster-esitykset Hupli M, Laine T, Meretoja R. Recently Registered Nurses Competence Expectations and evaluations. The ICN conference, Malta 2011 Kajander-Unkuri S, Meretoja R, Suhonen R, Leino-Kilpi H. Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioitu ammatillinen pätevyys. Sairaanhoitajapäivät 2013 Kajander S, Suhonen R & Leino-Kilpi H. Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden kompetenssi ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalalla konferenssi, Helsinki 2011 Meretoja R, Numminen O, Leino-Kilpi H, Kajander-Unkuri S, Ruoppa E, Isoaho H. Professional Competence, a challenge to nursing leadership. Sigma Theta Tau International Society, 2nd European regional conference, Gothenburg Ruoppa E, Meretoja R, Hupli M. Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien ammatillinen pätevyys ja työympäristö sekä niiden välinen yhteys. Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalalla konferenssi, Helsinki Yleistajuiset artikkelit Kajander-Unkuri S, Meretoja R, Katajisto J, Saarikoski M, Salminen L, Suhonen R, Leino- Kilpi H. Harjoittelun ohjaus ja ilmapiiri vahvistavat kompetenssia. Silmähoitaja 2014; 2: Meretoja R. Sairaanhoitajien osaaminen valmistumisvaiheessa. Pro Terveys 2013; 3: Meretoja R, Numminen O, Leino-Kilpi H. Riittääkö Suomessa sairaanhoitajia. Lehdistötiedote Meretoja R. Skills for the future. Nursing Standard 2012; 27(69) Numminen O, Meretoja R, Leino-Kilpi H. Vastavalmistuneiden tilanne tutkitaan. Sairaanhoitaja 2014; 2: Oksanen E. Nuorten asialla. Premissi 2014, 3, Uutiset YLE Työelämä yllätys nuorille sairaanhoitajille. Viitattu Turun yliopisto. Tutkimus aloittelevista sairaanhoitajista: Ammatillisen osaamisen taso, työhyvinvointi ja työhön sitoutuminen. Viitattu Tehy. Sairaanhoitajien ammattipätevyydestä ja työhyvinvoinnista tutkimus. Viitattu

HOITOTYÖN OPETTAJAN SUBSTANSSIN OSAAMINEN JA SEN ARVIOINTI - tutkimushankkeen raportointi ja tuotokset

HOITOTYÖN OPETTAJAN SUBSTANSSIN OSAAMINEN JA SEN ARVIOINTI - tutkimushankkeen raportointi ja tuotokset Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Leena Salminen, 20.5.2012 HOITOTYÖN OPETTAJAN SUBSTANSSIN OSAAMINEN JA SEN ARVIOINTI - tutkimushankkeen raportointi ja tuotokset 1. Tieteelliset artikkelit Salminen

Lisätiedot

1. Koskinen S, Koskenniemi J, Leino-Kilpi H & Suhonen R Ikääntyneiden osallisuus palveluiden kehittämisessä. Pro terveys 41 (2),

1. Koskinen S, Koskenniemi J, Leino-Kilpi H & Suhonen R Ikääntyneiden osallisuus palveluiden kehittämisessä. Pro terveys 41 (2), PUBLICATIONS 11.6.2014 Sanna Koskinen (IF = Impact Factor 2012) A Peer-reviewed scientific articles A1 Journal article (refereed), original research 1. Koskinen S, Hupli M, Katajisto J & Salminen L. 2012.

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Mervi Flinkman, 11.4.2014, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos.

Mervi Flinkman, 11.4.2014, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos. 1 Mervi Flinkman, 11.4.2014, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Young registered nurses' intent to in leave the profession Finland - a mixed-method study (Nuorten sairaanhoitajien

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

FASILITATIIVINEN POTILAS- OPISKELIJASUHDE

FASILITATIIVINEN POTILAS- OPISKELIJASUHDE FASILITATIIVINEN POTILAS- OPISKELIJASUHDE Arja Suikkala, TtT, post doc -tutkija, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos ja yliopettaja Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki arja.suikkala@utu.fi Terveydenhuollon

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2016 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella 2.-3. lv HOIT3608 ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin ja Minna Stolt Opetusmuoto:

Lisätiedot

A PEER-REVIEWED SCIENTIFIC ARTICLES IF=Impact Factor 2015, Jufo=Julkaisufoorumin luokitus (Jufo Level, Finnish)

A PEER-REVIEWED SCIENTIFIC ARTICLES IF=Impact Factor 2015, Jufo=Julkaisufoorumin luokitus (Jufo Level, Finnish) 1 LIST OF PUBLICATIONS 26.2.2018 Camilla Strandell-Laine A PEER-REVIEWED SCIENTIFIC ARTICLES IF=Impact Factor 2015, Jufo=Julkaisufoorumin luokitus (Jufo Level, Finnish) A1 Journal article-refereed, Original

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298)

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) 16.12.2013 Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Hanke-esittelyt kokouksissa Celik S. Turvallinen työn hallinta-

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Anna-Kaisa Pienimaa, Kätilöpäivät 2014 1700-luvun kätilökoulutuksessa oli nykyaikaisen profession piirteitä (Vainio-Korhonen 2012, 28) Opintoja ja työtä säätelivät

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme?

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Tarja Kvist, TtT, Yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos 25.3.2011 28.3.2011 1 Mitä ovat vetovoimaiset sairaalat (magneettisairaalat)? Magneettisairaalamalli

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos ja VSSHP

Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos ja VSSHP Hyvä johtaminen -eettinen näkökulma Helena Leino-Kilpi, THT, ESH, professori ja sivutoiminen ylihoitaja VSSHP Terveydenhuollon osastonhoitajat ry, Naantali 23.9.2011 Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SEURAA NETTILUKKARIA - MUUTOKSET NÄKYVÄT PUNAISELLA! SYKSY 2014 VAPAASTI VALITTAVAT

SEURAA NETTILUKKARIA - MUUTOKSET NÄKYVÄT PUNAISELLA! SYKSY 2014 VAPAASTI VALITTAVAT SYKSY 2014 VAPAASTI VALITTAVAT Tämä on alustava lukujärjestys! Seuraa nettilukkaria päivitysten havaitsemiseksi. Seuraa opintojakson oikeassa yläkulmassa olevaa päivämäärää niin tiedät, koska aikataulua

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

1. Name Heli Marjaana Vaartio-Rajalin. 3. Current position Head of degree, Novia University of Applied Sciences, Nunnankatu 4, 20700 Turku, Finland

1. Name Heli Marjaana Vaartio-Rajalin. 3. Current position Head of degree, Novia University of Applied Sciences, Nunnankatu 4, 20700 Turku, Finland CURRICULUM VITAE, Heli Vaartio-Rajalin 23.4 2013 I PROFESSIONAL RECORD 1. Name Heli Marjaana Vaartio-Rajalin 2. Place and birth date Pertteli, Finland 1968 3. Current position Head of degree, Novia University

Lisätiedot

Ammatin vetovoimaisuus. Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry

Ammatin vetovoimaisuus. Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry Ammatin vetovoimaisuus Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry Sisältö Yhteiskunnan tilanne ja ammatin vetovoimaisuus Organisaation panostus vetovoimaisuuteen Oman työn merkityksellisyys 21.9.2015

Lisätiedot

Hoitotyön johtajuuden ulottuvuudet eri tasoilla. Paula Asikainen Hallintoylihoitaja, dosentti, emba

Hoitotyön johtajuuden ulottuvuudet eri tasoilla. Paula Asikainen Hallintoylihoitaja, dosentti, emba Hoitotyön johtajuuden ulottuvuudet eri tasoilla Hallintoylihoitaja, dosentti, emba Hoitotyön ydintehtävä Hoitotyön ydintehtävä on potilaan hoitaminen; hoidon tarpeen määrittäminen, hoitotyön suunnittelu,

Lisätiedot

KEVÄT 2016 1. lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella!

KEVÄT 2016 1. lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! KEVÄT 2016 Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! TURUN YLIOPISTO 05012016 TÄYDENTÄVÄT HOITOTIETEEN OPINNOT: HOIT0103 HOITOTIETEEN TUTKIMUSMETODIIKKA

Lisätiedot

Leena Salminen University of Turku Department of Nursing Science 25.2.2013 PUBLICATIONS. 1. Articles in refereed international scientific journals

Leena Salminen University of Turku Department of Nursing Science 25.2.2013 PUBLICATIONS. 1. Articles in refereed international scientific journals Leena Salminen University of Turku Department of Nursing Science 25.2.2013 PUBLICATIONS 1. Articles in refereed international scientific journals Ørmen Johnsen K, Svenkerud Aasgaard H, Klopstad Wahl A

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

KEVÄT lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella!

KEVÄT lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! KEVÄT 2017 Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! HOIT0103 HOITOTIETEEN TUTKIMUSMETODIIKKA (Täydentävät opinnot) 5 op Tenttimateriaali: Burns

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

KEVÄT lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella!

KEVÄT lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! KEVÄT 2017 Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! TURUN YLIOPISTO 05012017 HOIT0103 HOITOTIETEEN TUTKIMUSMETODIIKKA (Täydentävät opinnot) 5

Lisätiedot

KEVÄT 2015 1. lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella!

KEVÄT 2015 1. lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! KEVÄT 2015 Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! TURUN YLIOPISTO 011214 TÄYDENTÄVÄT HOITOTIETEEN OPINNOT: HOIT0103 HOITOTIETEEN TUTKIMUSMETODIIKKA

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Nyrhinen T, Leino-Kilpi H & Katajisto J 1996 Toteutuvatko potilaan oikeudet laboratoriotutkimusten yhteydessä? Bioanalyytikko No 4,31 43 Leino-Kilpi

Nyrhinen T, Leino-Kilpi H & Katajisto J 1996 Toteutuvatko potilaan oikeudet laboratoriotutkimusten yhteydessä? Bioanalyytikko No 4,31 43 Leino-Kilpi Genetic counselling Leino-Kilpi H, Nyrhinen T & Katajisto J 1997 Patients' rights in laboratory examinations. Do they realize? Nursing Ethics International Journal for Health Care Professionals 4(6), 451-464.

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LEKTIO 13.2.2015 Väitöstilaisuus Satakunnan Keskussairaalan auditoriossa N2 klo 12.00

LEKTIO 13.2.2015 Väitöstilaisuus Satakunnan Keskussairaalan auditoriossa N2 klo 12.00 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos TtM, sh Satu Kajander-Unkuri Väitöstutkimus: Nurse competence of graduating nursing students (Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoiden valinta - valtakunnallinen projekti

Sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoiden valinta - valtakunnallinen projekti Sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoiden valinta - valtakunnallinen projekti HOITOTIETEEN DIDAKTIIKAN TEEMAPÄIVÄ 14.11.2018 Elina Haavisto, THT, professori, hankkeen johtaja,turun yliopisto, hoitotieteen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

SEURAA OPETUSAIKATAULUA - MUUTOKSET NÄKYVÄT PUNAISELLA! KEVÄT lv. Seuraa opetusaikataulua todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi.

SEURAA OPETUSAIKATAULUA - MUUTOKSET NÄKYVÄT PUNAISELLA! KEVÄT lv. Seuraa opetusaikataulua todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. KEVÄT 2018 Seuraa opetusaikataulua todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Muutokset merkitään punaisella! TURUN YLIOPISTO 9.10.2017 HOIT3101 HOIDON JA HOITOTIETEEN FILOSOFIA 2 5 op Opettajat: Helena

Lisätiedot

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KEVÄT lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella!

KEVÄT lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! ++ KEVÄT 2018 Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! TURUN YLIOPISTO 21.11.2017/12.12.2017 HOIT0103 HOITOTIETEEN TUTKIMUSMETODIIKKA (Täydentävät

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen

Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen 1. lukuvuosi, syksy Orientoivat opinnot Orientaatio yliopisto-opiskeluun Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS (jatkuu keväällä)

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

KEVÄT lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella!

KEVÄT lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! ++ KEVÄT 2018 Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella! TURUN YLIOPISTO 21.11.2017 HOIT0103 HOITOTIETEEN TUTKIMUSMETODIIKKA (Täydentävät opinnot)

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Leena Salminen Docent University of Turku Department of Nursing Science 26.9.2013 PUBLICATIONS

Leena Salminen Docent University of Turku Department of Nursing Science 26.9.2013 PUBLICATIONS Leena Salminen Docent University of Turku Department of Nursing Science 26.9.2013 PUBLICATIONS 1. Articles in refereed international scientific journals Ørmen Johnsen K, Svenkerud Aasgaard H, Klopstad

Lisätiedot

SYKSY Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi

SYKSY Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi SYKSY 2017 2 lv. Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset on merkitty punaisella! TURUN YLIOPISTO 12.9.2017 HOIT4009 IKÄÄNTYNEEN/HOIT0701 KLIINISEN HOITOTYÖN /HOIT0908 MIELENTERVEYS-

Lisätiedot

European Large Scale Assessment for Vocational Education and Training VET-LSA Feasibility Study

European Large Scale Assessment for Vocational Education and Training VET-LSA Feasibility Study European Large Scale Assessment for Vocational Education and Training VET-LSA Feasibility Study Keskusteluseminaari Opetushallitus 14.9.2009 Opetusneuvos Mari Räkköläinen ESISELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Mukana

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Professori Sanna Salanterä, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Tutkija Heli Vaartio-Rajalin, Turun yliopisto, hoitotieteen

Lisätiedot

Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos ATK-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Sisältö RECEPS

Lisätiedot

SYKSY Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi

SYKSY Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi SYKSY 2015 2 lv. Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset on merkitty punaisella! TURUN YLIOPISTO 180615 (HOIT3107) TUTKIMUSSEMINAARI 1 4 op (opintojakso jatkuu keväällä 2016, 2 op)

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

The European Code of Conduct for Research Integrity. ja suomalainen HTK-ohjeistus

The European Code of Conduct for Research Integrity. ja suomalainen HTK-ohjeistus The European Code of Conduct for Research Integrity ja suomalainen HTK-ohjeistus Pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof, Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Tieteiden talo 4.5.2017 HTK-OHJEISTOT Kansalliset

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

A Peer reviewed scientific articles. A1 Journal article-refereed, Original research. A2 Review article, Literature review, Systematic review

A Peer reviewed scientific articles. A1 Journal article-refereed, Original research. A2 Review article, Literature review, Systematic review CURRICULUM VITAE January 2013 Anne Ryhänen I PROFESSIONAL RECORD Personal data and current position Education and training Previous professional appointments International studies Official duties and administrative

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

SEURAA OPETUSAIKATAULUA - MUUTOKSET NÄKYVÄT PUNAISELLA! KEVÄT lv. Seuraa opetusaikataulua todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi.

SEURAA OPETUSAIKATAULUA - MUUTOKSET NÄKYVÄT PUNAISELLA! KEVÄT lv. Seuraa opetusaikataulua todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. KEVÄT 2018 Seuraa opetusaikataulua todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Muutokset merkitään punaisella! TURUN YLIOPISTO 9.10.2017/18.12.2017/2.1.2018/19.1.2018/30.1.2018 HOIT3101 HOIDON JA HOITOTIETEEN

Lisätiedot

Onko potilaalla valtaa omassa hoidossaan?

Onko potilaalla valtaa omassa hoidossaan? Onko potilaalla valtaa omassa hoidossaan? Näkökulmia hoidon laadun tutkimukseen Valta symposium Joensuu 12.2.2018 Tarja Kvist, Apulaisprofessori, Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ

TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ Heidi Parisod, TtT Post doc -tutkija, hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

8. Salminen L, Rinne J, Stolt M & Leino-Kilpi H Fairness and respect in nurse educators work. Nurse Education in Practice 23,

8. Salminen L, Rinne J, Stolt M & Leino-Kilpi H Fairness and respect in nurse educators work. Nurse Education in Practice 23, 1 Leena Salminen University of Turku Department of Nursing Science 1.10.2018 PUBLICATIONS 1. PEER-REVIEWED SCIENTIFIC ARTICLES IN INTERNATIONAL JOURNALS 2018 1. Järvinen T, Eklöf N & Salminen L. Factors

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

SEURAA OPETUSAIKATAULUA - MUUTOKSET NÄKYVÄT PUNAISELLA! KEVÄT 2016 2. lv. Seuraa opetusaikataulua todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi.

SEURAA OPETUSAIKATAULUA - MUUTOKSET NÄKYVÄT PUNAISELLA! KEVÄT 2016 2. lv. Seuraa opetusaikataulua todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. KEVÄT 2016 Seuraa opetusaikataulua todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Muutokset merkitään punaisella! TURUN YLIOPISTO 14122015 HOIT3101 HOIDON JA HOITOTIETEEN FILOSOFIA 2 6 op Opettajat: Helena

Lisätiedot

6. Salminen L, Rinne J, Stolt M & Leino-Kilpi H Fairness and respect in nurse educators work. Nurse Education in Practice 23,

6. Salminen L, Rinne J, Stolt M & Leino-Kilpi H Fairness and respect in nurse educators work. Nurse Education in Practice 23, 1 Leena Salminen University of Turku Department of Nursing Science 15.8.2017 PUBLICATIONS A. Peer-reviewed scientific articles 2017 1. Alastalo M, Salminen L, Lakanmaa RL & Leino-Kilpi H. 2017. Seeing

Lisätiedot

JULKAISULUETTELO päivitetty 15.4.2013 Minna Stolt

JULKAISULUETTELO päivitetty 15.4.2013 Minna Stolt 1/7 JULKAISULUETTELO päivitetty 15.4.2013 Minna Stolt A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakausilehdessä 1. Salminen L, Stolt M, Koskinen S & Leino-Kilpi

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere, 29.1.2016.

Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere, 29.1.2016. Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere, Rokottamisen maailmanlaajuisia saavutuksia - Rokottaja-patsas kertoo

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Katsaus hoitotyön johtamisen tutkimukseen

Katsaus hoitotyön johtamisen tutkimukseen Katsaus hoitotyön johtamisen tutkimukseen 10.4.2015 klo 9.30-16.00 Helsinki, Sosiaali- ja terveysministeriö Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous Katri Vehviläinen-Julkunen, professori, sv.ylihoitaja

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

SYKSY Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi

SYKSY Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi SYKSY 2018 2 lv. Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset on merkitty punaisella! TURUN YLIOPISTO 28.6.2018 HOIT3107 TUTKIMUSSEMINAARI 1 (opintojakso jatkuu keväällä 2019, 2 op) 4

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

HOITOHENKILÖSTÖN PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMINEN KUUDESSA EUROOPAN MAASSA

HOITOHENKILÖSTÖN PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMINEN KUUDESSA EUROOPAN MAASSA HOITOHENKILÖSTÖN PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMINEN KUUDESSA EUROOPAN MAASSA Marika Kylänen PACE-hankkeen maajohtaja Suvi Leppäaho PACE-hankkeen tutkimuskoordinaattori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot