LEKTIO Väitöstilaisuus Satakunnan Keskussairaalan auditoriossa N2 klo 12.00
|
|
- Paavo Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos TtM, sh Satu Kajander-Unkuri Väitöstutkimus: Nurse competence of graduating nursing students (Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen pätevyys) LEKTIO Väitöstilaisuus Satakunnan Keskussairaalan auditoriossa N2 klo Suomen sairaanhoitajakoulutuksen historia juontaa juurensa lähes 150 vuoden päähän vuoteen 1867, jolloin Helsingin diakonissalaitos perustettiin. Samalla alettiin kouluttaa diakonissoja keskieurooppalaisen mallin mukaan. Heitä koulutettiin sairaiden ja kärsivien auttajiksi ja he saivat alusta alkaen sairaanhoidon opetusta. Jo tuolloin teoriaopetuksen ohella harjoiteltiin käytännössä. Punainen risti koulutti omiin tarpeisiinsa sairaanhoitajattaria vuodesta 1880 ja maallinen sairaanhoitajatarkoulutus alkoi englantilaisen mallin mukaan vuonna 1889 Helsingin Yleisessä Sairaalassa. Alkuvuosina sairaanhoitajakoulutus oli kirjavaa ja uudistuksia tehtiin alueen tarpeiden ja johtajattaren aktiivisuuden mukaan. Koulutuksen pituus oli alussa kolme kuukautta, mutta vuodesta 1919 lähtien koulutus oli jo kolmivuotinen. Vuosien aikana sairaanhoitajakoulutus on kehittynyt ja sitä on uudistettu monta kertaa. Viimeisin iso uudistus tapahtui 1990-luvulla, jolloin ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa ja sairaanhoitajakoulutuksesta tuli alempi korkeakoulututkinto. Kansainvälisyys on myös heijastunut suomalaiseen sairaanhoitajakoulutukseen. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin uudisti sairaanhoitajakoulutuksen sisältöjä ammattipätevyysdirektiivin myötä ja vuonna 2013 uudistetun ammattipätevyysdirektiivin muutoksia sairaanhoitajakoulutuksen sisältöön ollaan parhaillaan muokkaamassa. Sairaanhoitajan pätevyysvaatimukset ovat myös muuttuneet ja kehittyneet vuosien saatossa luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asketismin aikakaudella sairaanhoito oli naisille kuuluvaa kutsumustyötä, jolle omistauduttiin täysin muusta elämästä ja maailmasta vetäytyen. Erityisesti hoitotyön pioneeri ja sairaanhoitajakoulutuksen kehittäjä Florence Nightingale piti näitä tärkeinä. Hoitamisessa painottuivat sairaanhoitajan itsensä kieltäminen, ankara itsekuri, ihmisen henkinen
2 2 ulottuvuus ja kristilliset ihanteet. Nightingale korosti sairaanhoitajan velvollisuuksia ja kuuliaisuutta lääkäriä kohtaan, mutta myös omakohtaisen ajattelun merkitystä. Nightingale luonnehti sairaanhoitajan työtä itsenäiseksi työksi, jossa painottui ympäristön järjestäminen sellaiseksi, että se teki hoitamisen mahdolliseksi. Se ei siis koostunut pelkästään hoitotoimenpiteistä, joita sairaanhoitajatar suoritti lääkärin ohjeiden mukaisesti ja lääkärin valvonnan alaisena. Sairashoitotyöhön liitettiin naiseuden olemus. Ymmärtävä suhtautuminen potilaisiin ja heidän omaisiinsa, potilaan hellävarainen kohteleminen, rakastettavuus, hienotunteisuus, avoimuus ja hellyys ilmensivät naiseutta työssä luvulla nopeasti teknistyvässä yhteiskunnassa ja terveydenhuollossa sairaanhoitajan työn kutsumuksellinen luonne muuttui ja sairaanhoitajan työssä alettiin arvostaa yhä enemmän koulutuksen tuottamaa tietoa ja taitoa. Kutsumusluonteinen työ muuttui ammattityöksi. Lääketieteen nopea kehittyminen vaati puolestaan sairaanhoitajilta erityisosaamista. Sairaanhoidossa omaksuttiin kristillisen perustan sijaan lääketieteellinen tietoperusta luvun loppupuolella sairaanhoitajan työn perustaa alettiin valaa yhä enemmän oman tieteenalan tietoperustaan, hoitotieteeseen. Oman tieteenalan ja ammatin kehittyminen toi uusia haasteita sairaanhoitajille, kuten vaatimukset oman tietopohjan käyttämisestä työssä. Sairaanhoitajien ammatillisen pätevyyden vaatimuksia ovat persoonaa koskevat tekijät, yhteistyökykyisyys, kyky opettaa ja ohjata, ihmissuhde-, päätöksenteko- ja muutoksen hallintataidot. Lisäksi vaaditaan taitoa hoitaa potilaita, teoreettisen ja käytännön tiedon hallintaa sekä oman ammattitaitonsa kehittämistä. Ammatillinen toiminta edellyttää reflektiivisyyttä, vuorovaikutustaitoja, ongelmien ratkaisukykyä, tiedonhankinta- ja johtamistaitoja. Sairaanhoitajan ammatillinen pätevyys onkin ajankohtainen tutkimuskohde Suomessa ja kansainvälisesti. Ammatillisen pätevyyden mittaamista korostavat sekä Maailman Terveysjärjestö (WHO) sekä Suomalainen Potilasturvallisuusstrategia. Kansainvälisissä tutkimuksissa 2000-luvulla ammatillista pätevyyttä on tarkasteltu kompetenssin näkökulmasta. Kompetenssit sisältävät kuvaukset tiedoista, taidoista, asenteista ja arvoista sekä pätevyyden riittävän tason kuvauksen. Sairaanhoitajat tekevät monipuolista, inhimillistä ja arvokasta työtä. He hoitavat potilaita, tukevat omaisia, johtavat hoitotyötä ja kehittävät terveydenhuollon toimintaa. Väestön ikääntyminen, hoitoteknologioiden kehittyminen ja kroonisten sairauksien määrän kasvu lisäävät jatkossakin
3 3 korkeasti koulutettujen sairaanhoitajien tarvetta. Kliiniset asiantuntijatehtävät, itsenäiset hoitajavastaanotot, tehtäväsiirrot lääkäreiltä sairaanhoitajille sekä perusterveydenhuollon asiakasvastaavat laajentavat hoitotyön perinteistä työkenttää ja asettavat lisääntyviä vaatimuksia sairaanhoitajien osaamiselle. Myös hoitamisen siirtyminen sairaaloiden ja hoitolaitosten ulkopuolelle avohoidon lisääntyessä asettaa lisävaatimuksia sairaanhoitajien pätevyydelle. Sairaanhoitajia tarvitaan takaamaan potilaille korkealaatuinen ja turvallinen hoito. Aikenin ja kumppaneiden vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien korkea koulutustaso vähensi potilaskuolleisuutta, sairastuvuutta ja haittatapahtumia. Tulokset osoittivat sen, että mikäli sairaanhoitajien koulutustaso on matala ja sairaanhoitajia on vähäinen määrä potilaita kohden, niin laadukas ja turvallinen hoito vaarantuu. Turvallisen ja vaikuttavan hoidon sekä terveydenhuollon ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen ovat ajankohtaisia strategisia painopistealueita. Tämä edellyttää muun muassa sairaanhoitajien ammattipätevyyden ja työtehtävien kriittistä tarkastelua. Koska ammatillinen pätevyys kehittyy koulutuksen ja työuran aikana, on tärkeä selvittää, minkälainen on valmistumassa olevien sairaanhoitaja-opiskelijoiden ammatillinen pätevyys valmistumishetkellä. Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillista pätevyyttä on tutkittu aikaisemminkin, mutta suurin osa tutkimuksista on keskittynyt johonkin ammatillisen pätevyyden erityiseen osa-alueeseen, kuten rokotuspätevyyteen, tehohoidon pätevyyteen tai käsihygienian pätevyyteen. Ammatillista pätevyyttä sairaanhoitajakoulutuksen tuottamana tuloksena on tutkittu vasta erityisesti viime vuosien aikana, joskin vain muutamassa tutkimuksessa tutkimuksen aineistonkeruun ajankohta on lähellä valmistumishetkeä. Aikaisemman tutkimustiedon mukaan vastavalmistuneiden ammatillista pätevyyttä on arvioitu sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioinnin, harjoittelun ohjaajien, hoitotyön johtajien sekä hoitotyön opettajien arviointien perusteella. Tulosten mukaan sairaanhoitajaopiskelijat sekä hoitotyön opettajat arvioivat sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillisen pätevyyden keskinkertaiseksi tai hyväksi. Hoitotyön johtajat sekä harjoitteluiden ohjaajat olivat arvioinneissaan opiskelijoita ja opettajia kriittisempiä. Ammatillisen pätevyyden mittaaminen on aikaisempien tutkimusten mukaan hankalaa ja erilaisia menetelmiä ja mittareita on kehitetty. Yleisin mittausmenetelmä ovat itsearviointiin perustuvat
4 4 mittarit, mutta myös havainnointia ja portfolioita on käytetty. Ammatillisen pätevyyden mittareiden ongelmana on ollut se, ettei niiden luotettavuutta ole testattu. Aikaisemmissa tutkimuksissa sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillisesta pätevyydestä vain yksi mittari oli alun perin kehitetty sairaanhoitajaopiskelijoille ja sen luotettavuus oli testattu. Muissa tutkimuksissa oli käytetty joko testaamattomia mittareita tai testattuja, mutta alun perin valmiille sairaanhoitajille kehitettyjä mittareita. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillisen pätevyyden mittaamisen ongelmana on myös se, ettei tasoa, jossa ammatillista pätevyyttä pidetään riittävänä, ole yhteisesti määritelty. Tämän suhteen olemme edelleen tilanteessa, josta professori Roger Watson kirjoitti jo vuonna 2002: Meillä kaikilla on luontainen käsitys siitä, mitä epäpätevyys on, me tiedämme sen, kun näemme sen. Ja hän kysyi: jos joku on 90 % pätevä jonkin mittauksen tai havainnoinnin perusteella, onko hän pätevä harjoittamaan ammattiaan vai tarvitseeko hänen saavuttaa 100 %? Ammatilliseen pätevyyteen yhteydessä olevia tekijöitä on sairaanhoitajaopiskelijoilla tutkittu vähän. Aikaisemman tutkimustiedon mukaan kriittisellä ajattelulla, aikaisemmalla (jo ennen sairaanhoitajakoulutusta hankitulla) terveydenhuollon kokemuksella, käytännön kliinisellä kokemuksella sekä ohjauksella on ollut positiivinen yhteys itsearvioituun ammatilliseen pätevyyteen. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin antoi suomalaisille sairaanhoitajille mahdollisuuden työskennellä EU- ja ETA-alueilla, jossa suomalainen sairaanhoitajatutkinto on pätevä. Sairaanhoitajien liikkuvuuden yhtenä ongelmana on ollut se, ettei Euroopan alueella ole ollut yhtenäisiä ammatillisen pätevyyden vaatimuksia, jotka valmistuneiden sairaanhoitajien tulisi täyttää. Suomen ammattikorkeakoulut ovat laatineet yhteiset ammatillisen pätevyyden kuvaukset, jotka ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia. Vuonna 2013 uudistetun EU:n ammattipätevyysdirektiivin mukaiset vaatimukset sairaanhoitajille sisältävät muun muassa: pätevyyden määrittää itsenäisesti tarpeelliset hoitotoimenpiteet ajantasaista teoreettista ja kliinistä tietoa käyttäen sekä suunnitella, organisoida ja toteuttaa hoitotoimenpiteitä potilashoidon yhteydessä; pätevyyden aloittaa itsenäisesti välittömät pelastustoimet sekä toteuttaa toimenpiteitä kriisi- ja katastrofitilanteissa;
5 5 pätevyyden antaa itsenäisesti neuvoja, tietoja ja tukea hoitoa tarvitseville henkilöille ja heidän läheisilleen; pätevyyden analysoida hoidon laatua parantaakseen omaa työsuoritustaan yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana. Jäsenvaltioilla on 2 vuotta aikaa saattaa nämä pätevyydet osaksi sairaanhoitajakoulutusta ja vuoden 2016 jälkeen sairaanhoitajaksi valmistuneiden tulisi täyttää nämä pätevyydet. Suomessa sairaanhoitajaopiskelijat opiskelevat ammattikorkeakouluissa. EQF:n (European Qualifications Framework for Lifelong Learning) mukaan valmistuvat sairaanhoitajat ovat tasolla kuusi. Kansallisen viitekehyksen, joka noudattelee Euroopan komission linjausta, tason kuusi mukaan yksilön tulee muun muassa hallita laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Yksilön tulee kyetä johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kyetä työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Hänen tulee myös kyetä päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä ja kyetä vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Euroopan Unionin ammattipätevyysdirektiivin mukaan sairaanhoitajakoulutuksesta vähintään puolet eli 2300 tuntia tapahtuu kliinisessä harjoittelussa, jossa sairaanhoitajaksi opiskeleva oppii hoitoryhmän jäsenenä ja suorassa yhteydessä terveeseen tai sairaaseen henkilöön tai yhteisöön suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan asianmukaisia yleissairaanhoidon tehtäviä hankkimiensa tietojen, taitojen ja pätevyyden perusteella. Sairaanhoitajaksi opiskelevan on opittava toimimaan sekä hoitoryhmän jäsenenä että hoitoryhmän johtajana, joka organisoi yleissairaanhoidon tehtäviä. Kliinisessä harjoittelussa opiskelijan ohjaajana toimii sairaanhoitaja. Ohjaaja tukee ja auttaa opiskelijaa oppimaan ja kehittymään päteväksi ja asioista perillä olevaksi sairaanhoitajaksi. Ohjaajan tehtävänä on ohjauksen lisäksi kliinisen harjoittelun arviointi ja siten ohjaajan antaman palautteen merkitys sairaanhoitajaopiskelijan ammatillisen pätevyyden kehittymiseen on suuri. Uuden sairaanhoitajan siirtymisvaihe työelämään on haastavaa ja stressaavaa aikaa. Siirtymävaiheessa uusi sairaanhoitaja voi kokea niin sanotun realiteettishokin ja ongelmat siirtymisvaiheessa voivat johtaa jopa uuden sairaanhoitajan alalta lähtemiseen. Realiteettishokissa
6 6 uusi sairaanhoitaja kokee ristiriidan odotustensa ja todellisen kliinisen hoitotyön välillä. Myös korkeat käsitykset omasta ammatillisesta pätevyydestä ja käsitysten mahdollinen osoittautuminen vääräksi kliinisessä hoitotyössä voivat johtaa turhautumiseen, stressiin ja lähtöaikeisiin alalta. Matala ammatillinen pätevyys voi johtaa itsetunnon laskuun ja ahdistukseen ja on todettu, että mitä pidempään valmistuneella sairaanhoitajalla kestää sopeutua ammatin vaatimuksiin, sitä todennäköisempää on, että hän tulee vaihtamaan tulevaisuudessa ammattia.. Sairaanhoitajien vaihtuvuus on kallista sekä organisaatioille että yhteiskunnalle. On arvioitu, että yhden sairaanhoitajan lähteminen ja uuden työntekijän rekrytointi maksavat organisaatioille jopa yli euroa. Suomessa sairaanhoitajakoulutuksen kustannus ammattikorkeakoulussa on noin euroa. Tämä investointi voidaan katsoa menetetyksi, mikäli vastavalmistunut lähtee ammatistaan ensimmäisten työvuosien aikana. On tärkeää, että sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelevat ammatillisen pätevyytensä arviointia jo koulutuksensa aikana, jotta he oppivat itsearvioimaan omia tietojaan ja taitojaan mahdollisimman realistiselle tasolle ja tunnistavat kehittymisen tarpeensa. Nyt ja tulevaisuudessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hoitotyön osaamiseen ja potilasturvallisuuden varmistamiseen jo koulutuksen aikana. Tänään tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessani olen etsinyt vastauksia siihen, mitkä ovat sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillisen pätevyyden osa-alueet Euroopassa, minkälainen on valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen pätevyys heidän itsensä arvioimana sekä heitä ohjanneiden sairaanhoitajien arvioimana sekä mitkä tekijät ovat yhteydessä valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatilliseen pätevyyteen. Väitöskirjatutkimukseni tuottaa uutta tietoa, sillä aihetta ei tässä laajuudessa ole tutkittu Suomessa ammattikorkeakoulu-uudistuksen jälkeen ja aiheeseen liittyvää kansainvälistä tutkimustakin on vähän. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä sairaanhoitajakoulutusta, siihen sisältyvää käytännön harjoittelua ja sen arviointia sekä uuden sairaanhoitajan perehdyttämistä terveydenhuollon yksiköissä, jotta uuden sairaanhoitajan siirtymävaihe sujuisi ongelmitta.
Mervi Flinkman, 11.4.2014, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos.
1 Mervi Flinkman, 11.4.2014, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Young registered nurses' intent to in leave the profession Finland - a mixed-method study (Nuorten sairaanhoitajien
Lisätiedottehdä kiertoja öisin loukkaantuneiden sotilaiden parissa Krimin sodan aikana (1853 1856), teki
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos TtM, sh Riitta-Liisa Lakanmaa Väitostutkimus: Tehohoitotyön kompetenssi perustason arviointimittarin kehittäminen valmistuvalle sairaanhoitajaopiskelijalle.
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA
SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN KOULUTUS TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotAsiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa
LisätiedotSAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS
SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää
LisätiedotSinikka Brunou Lectio 11.12.09
Sinikka Brunou Lectio 11.12.09 Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat Tämän työni lähtökohtana on ollut kiinnostukseni eettisyyteen hoitamisessa ja ammattietiikan kehittymiseen hoitotyön
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotHankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita
VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen
LisätiedotAmmattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset
Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi
LisätiedotVastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista
Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa
LisätiedotVIDEOVÄLITTEINEN OPETUS
VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon
LisätiedotPORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009
PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotSAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma
Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotSairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Sairaanhoitajan työnä on hoitaa eri-ikäisiä ihmisiä ja edistää väestön terveyttä. Sairaanhoitaja toimii sosiaali-
LisätiedotLaki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotMITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?
MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
Lisätiedot7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö
1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN
LisätiedotKansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere, 29.1.2016.
Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere, Rokottamisen maailmanlaajuisia saavutuksia - Rokottaja-patsas kertoo
LisätiedotHoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa
Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on
LisätiedotTyön tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM
Työn tuki malli työhön paluun tukena Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki -malli Työnhakija Ulkopuolinen tuki työnhakijalle ja työyhteisölle Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen työhönvalmennus
Lisätiedot3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotLääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista
Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
LisätiedotOpetussuunnitelmat ja osaaminen
Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,
LisätiedotLIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa
LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää
LisätiedotCase-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010
Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia
LisätiedotTurun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Virpi Sulosaari. Medication competence of nursing students in Finland
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Virpi Sulosaari Medication competence of nursing students in Finland (Sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaaminen) Lectio Precursoria
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan
Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta
LisätiedotKIRSI TALMAN LEKTIO 6.6.2014
1 KIRSI TALMAN LEKTIO 6.6.2014 Väitöskirjatutkimuksessani on tarkasteltu hoitotyön koulutuksen opiskelijavalintoja. Tässä tutkimuksessa hoitotyön koulutuksella tarkoitetaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotAmmattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015
Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Professori Sanna Salanterä, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Tutkija Heli Vaartio-Rajalin, Turun yliopisto, hoitotieteen
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotKASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
LisätiedotKIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014
KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotAsiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä
Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian
LisätiedotDUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08
DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotElämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa
LisätiedotKirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien
LisätiedotECVET EQF EQARF EUROPASS
Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan
LisätiedotLataa Potilasturvallisuuden perusteet. Lataa
Lataa Potilasturvallisuuden perusteet Lataa ISBN: 9789516564145 Sivumäärä: 394 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.96 Mb Potilas voi mennä sairaalaan tai terveyskeskukseen turvallisin mielin luottaen siihen,
LisätiedotSatu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty
Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen
LisätiedotHOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN
HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Koskela Tarja, sairaanhoitaja (YAMK), Oulun yliopistollinen sairaala Mustakangas Satu, sairaanhoitaja (AMK), Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja
LisätiedotOpintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa
Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotFysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset
LisätiedotOpinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa
Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotYliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin
Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Miten yliopisto-opiskelu tuottaa työyhteisövalmiuksia? Ida Mielityinen asiantuntija, koulutuspolitiikka Suvi Pulkkinen varapuheenjohtaja, Akavan opiskelijat
LisätiedotLataa. Kirjailija: Satu Mäkinen ISBN: Sivumäärä: 294 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb
Lataa Mentorointiprosessi erilaisesta kulttuurista olevan sairaanhoitajaopiskelijan ammatillisen kasvun edistäjänä transkulttuurisessa oppimisympäristössä - Satu Mäkinen Lataa Kirjailija: Satu Mäkinen
LisätiedotLiikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys
Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
LisätiedotOnko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?
Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotTUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?
TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
LisätiedotAmmatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri
Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotMistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto
Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 28.10.2013 1 Mitä on lahjakkuus? (gifted) Selvästi keskitason yläpuolella olevaa kyvykkyyttä yhdellä tai useammalla
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotTUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK
TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen
LisätiedotOhje työpaikkaohjaajalle
Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA
LisätiedotKätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotErityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen
Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla
LisätiedotTYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014
TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa
LisätiedotProjektipäällikkö/lehtori Paula Poikela, Rovaniemi Ammattikorkeakoulu (RAMK)
Projektipäällikkö/lehtori Paula Poikela, Rovaniemi Ammattikorkeakoulu (RAMK) Vuorovaikutuksen Menetelmien Prosessien turvallisuus turvallisuus turvallisuus Paula, Poikela & Paula Yliniemi 1 Kompetenssiperusteinen
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotTherapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)
Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan
LisätiedotKoulutukset nyt ja haasteet? EU:n ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen vastaukset keväällä 2014. 14.8.2014 Johanna Moisio
Koulutukset nyt ja haasteet? EU:n ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen vastaukset keväällä 2014 14.8.2014 Johanna Moisio Aiempien työpajojen jatkotoimia Terveydenhoitajakoulutuksen
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotYleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
Lisätiedot