Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin

Transkriptio

1 Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta 2019 Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

2 Sote epäonnistui Juha Sipilän hallituksen suurhankkeen, maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen epäonnistumiseen oli monenlaisia poliittisia syitä. Yksi hankala teema, johon ei lopulta päästy pureutumaan kovin perusteellisesti, oli sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tuottaman ja käyttämän tietoperustan erilaisuus. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

3 Periaatteita Sipilän hallituksen esitysluonnoksessa sote- ja maakuntauudistuslainsäädännöksi (VM and STM 2016) esiintyy sana tutkimus neljä kertaa. Painavimmin sivulla jossa sanotaan: Toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa käytetään toiminnan laatua, vaikuttavuutta, kustannuksia sekä palvelujen yhteensovittamisen toteutumista koskevaa alueellista ja kansallista tietoa, tutkimukseen perustuvaa muuta tietoa sekä asiakkaiden ja henkilöstön kokemuksiin perustuvaa tietoa. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

4 Konkretiaa OKM:n ja STM:n yhteinen Osaamisella soteen-hanke käynnistyi kesällä Hankkeesta on toistaiseksi ilmestynyt vain väliraportti. Raportin perusteella hankkeen fokus on ollut sote-uudistuksen toteuttamisesta aiheutuviin koulutustarpeisiin vastaamisessa. (Hirsivaara and Lehikoinen 2018) Sen sijaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon perustaviin eroihin tietokäsityksessä ei raportissa ole kiinnitetty huomiota. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

5 Olennainen ero Kovasti yleistäen terveydenhuollossa nojaudutaan luonnontieteelliseen tutkimustietoon, sosiaalihuollossa ja esim. opetustoimessa painopiste on ihmistieteellisessä tiedossa. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

6 Olennainen ero Kovasti yleistäen terveydenhuollossa nojaudutaan luonnontieteelliseen tutkimustietoon, sosiaalihuollossa ja esim. opetustoimessa painopiste on ihmistieteellisessä tiedossa. Yleistys jättää sivuun kysymyksen vaikuttavuustutkimuksesta. Sellaista tarvitaan auttamistyön perustaksi, alasta riippumatta. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

7 Muutoksen tunnistaminen Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, että toteutettu toimintaa saa aikaan tavoiteeksi asetettuja seurauksia. Tämän osoittaminen on mahdollista, jos vertaamme syntyvää muutosta ennen - jälkeen asetelmalla, mutta vielä paremmin vaikutuksesta voidaan puhua, jos käytettävissä on tietoa vertailuryhmästä, joka on mahdollisimman samankaltainen toimeenpiteeseen osallistuneen ryhmän kanssa. Sosiaalityön tutkimuksessa on usein korostettu aitojen vertailuasetelmien rakentamisen mahdottomuutta. On selvää, että esimerkiksi huostannottojen vaikutuksia on eettisesti mahdotonta tutkia niin, että esimerkiksi sisaruksista toinen otetaan huostaan ja toinen jätetään vanhempiensa huomaan. Tällaisella tutkimuksella tuskin saataisiin edes mielekkäitä tuloksia. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

8 Vertailuasetelmat Silti voidaan ajatella, että vertailuasetelma olisi mahdollinen vaikkapa lastensuojelun laitoshoidossa (ovatko esim. kahden yksityisen hoitolaitoksen toteuttaman hoidon vaikutukset yhtä hyviä) tai aikuissosiaalityössä (väheneekö parisuhtedeväkivalta neuvonnalla? lisääkö aktivointitoimenpiteisiin osallistuminen työllistymistä). Joskus sosiaalityön vaikuttavuustutkimukset tuottavat sosiaalialalla vallitsevien käsitysten vastaisia tuloksia. Esimerkiksi Ruotsissa toteutettu laaja tutkimushanke osoitti, että tiukoilla aktivointitoimenpiteillä saavutettiin työttömien hyvinvoinnin kannalta parempia tuloksia kuin sallivammalla linjalla. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

9 Tutkimuksia vähän Siihen nähden miten paljon näyttöön perustuvista käytännöistä on kirjoitettu, on silmiini sattunut vähänlaisesti tutkimuksia, joissa koetettaisiin hakea yhteisiä piirteitä sosiaali- ja terveydenhuollon EBP näkemyksille. Yksi tällainen on Satterfield et al. (2009). Tutkijaryhmä erottaa neljä keskeistä ongelmaa eri ammattien EBP näkemyksissä: Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

10 Erot eri ammattiryhmien EBP tulkinnoissa Miten evidenssi määritellään (Satterfield et al. 2009) Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

11 Erot eri ammattiryhmien EBP tulkinnoissa Miten evidenssi määritellään Millainen rooli palvelujen käyttäjälle / potilaalle annetaan kliinisessä päätöksentekoprosessissa (Satterfield et al. 2009) Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

12 Erot eri ammattiryhmien EBP tulkinnoissa Miten evidenssi määritellään Millainen rooli palvelujen käyttäjälle / potilaalle annetaan kliinisessä päätöksentekoprosessissa Mikä on asiantuntijoiden rooli (Satterfield et al. 2009) Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

13 Erot eri ammattiryhmien EBP tulkinnoissa Miten evidenssi määritellään Millainen rooli palvelujen käyttäjälle / potilaalle annetaan kliinisessä päätöksentekoprosessissa Mikä on asiantuntijoiden rooli Millainen painoarvo annetaan iän, yhteiskuntaluokan ja yhteisön resurssien kaltaisille tekijöille. (Satterfield et al. 2009) Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

14 Tuloksellisuutta koskevaa tutkimusta tarvitaan Ruotsissa Socialstyrelsen ja yliopistojen sosiaalityön tutkimus on ollut ajoittain kiistassa. Socialstyrelsenin näkemyksen mukaan sosiaalityön vaikuttavuustutkimusta tarvitaan kipeästi, mutta yliopistojen sosiaalityön laitokset eivät pysty vastaamaan haasteeseen. Kun Centrum för utvärdering av socialt arbete perustettiin vuonna 1992, ei Ruotsissa oltu tehty yhtäkään sosiaalityön menetelmien vaikuttavuustutkimusta. Vuonna 2012 tällaisia tutkimuksia oli jo 329, mutta vain 13 näistä (4 %) oli sosiaalityön tutkijoiden tekemiä. (Tengvald and Sundell 2009, 55) Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

15 Suomalainen keskustelu Petteri Paasion tutkimuksen mukaan vuosien Web of Science tietokannasta löytyi 15,332 artikkelia hakusanoilla evidence-based tai evidence-informed otsikossaan. Paasio otti lähempään tarkasteluun vv ilmestyneet artikkelit joita oli Näistä 3,122 oli julkaistu Yhdysvalloissa (54 %). Artikkeleista 408 koski sosiaalityöstä. Näistä vain yksi liittyi jollakin tavalla Suomeen. Paasion johtopäätös on karu: on aivan varmaa, että yksikään suomalainen sosiaalityöntekijä ei käytä systemaattisia katsauksia työhönsä liittyviä päätöksiä tehdessään. (Paasio 2014) Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

16 Miksi EBP:tä vierastetaan sosiaalihuollossa Sosiaalihuollossa EBP:tä vierastetaan, koska EBP:ssä puhutaan näytön hierarkiasta. Tässä ajattelussa vähiten näyttöä ajatellaan kertyvän tapaustutkimuksista ja eniten näyttöä monia randomoiduin ja kontrolloiduin koeasetelmin tehtyjä tutkimuksia yhdistelevistä meta-analyyseista, joskus vielä niin, että meta-analyyseissa painotetaan eri toimintatapojen tuloksellisuuden lisäksi myös kustannuksia. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

17 Kaikki tieto on arvokasta Monille sosiaalityön eurooppalaisille tutkijoille tällainen lähestymistapa on aika vieras. Yhteiskuntatieteellisissä keskusteluissa korostetaan usein erilaisten tutkimusasetelmien yhtäläistä arvoa ja ajatellaan myös niin, että valittava tutkimusmenetelmä riippuu ennen muuta tutkimusongelmasta. Tämän vuoksi yksioikoinen näytön hierarkia-ajatteluun perustuva lähestymistapa ei saa kannatusta. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

18 Kaikki tieto on arvokasta Monille sosiaalityön eurooppalaisille tutkijoille tällainen lähestymistapa on aika vieras. Yhteiskuntatieteellisissä keskusteluissa korostetaan usein erilaisten tutkimusasetelmien yhtäläistä arvoa ja ajatellaan myös niin, että valittava tutkimusmenetelmä riippuu ennen muuta tutkimusongelmasta. Tämän vuoksi yksioikoinen näytön hierarkia-ajatteluun perustuva lähestymistapa ei saa kannatusta. Entä jos ongelma puuttuu? Joskus ajattelen, että sosiaalityön tutkimuksessa lähdetään aivan liian harvoin tutkittavissa olevasta ongelmasta liikkeelle, eli siitä ettei tiedetä, miten asiat ovat tai miten joku toiminta vaikuttaa. Sen sijaan valitaan tutkimuksen aihealue ja sitten ryhdytään tutkimaan. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

19 Kunnon ongelmien merkitys Karl Popperin (1962) mukaan kunnolliset ongelmat ovat olennaisia tiedon hankinnassa. Teesi numero 4: "Knowledge does not start from perceptions or observations or the collection of data or facts, but it starts, rather, from problems. (...) Knowledge starts from the tension between knowledge and ignorance". Jos palveluja tuottava organisaatio, tai sen johto, tai palveluja tuottavat ammattilaiset eivät osaa asettaa oikeita kysymyksiä tai edes salli niiden asettamista, ei tieto lisäänny (ainakaan Popperin mukaan). Gambrill (2018) puhuu agnotologiasta: on hyvin tärkeää pohtia, mitä emme tiedä, sillä tietämättömyydestä voi olla hyötyä (tunnistettuna). Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

20 Näytön hierarkia vs Anything goes Tilanne on siis sellainen, että terveydenhuollossa ja erityisesti medisiinassa pidetään aika luonnollisena, että hoitotoimenpiteet perustuvat mahdollisimman ajantasaiseen tutkimukseen, ja että hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta on olemassa mahdollisimman luotettavaa näyttöä. Sosiaalihuollossa ja erityisesti sosiaalityössä nojaudutaan myöskin tutkittuun tietoon, mutta tapa, jolla tietoa arvioidaan on erilainen, vähemmän systemaattinen ja paljon sallivampi. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

21 Feyerabend Vain hiukan kärjistäen väitän, että Feyerabendin kuuluisa anarkistinen iskulause anything goes ( kaikki käy ) (Feyerabend 1993) sopii aika hyvin kuvaamaan sosiaalityön, mutta ehkä myös lääketieteellisen tutkimuksen ja käytännön välistä suhdetta. Feyerabendin mukaan ei ole olemassa yleisiä ratkaisuja, jotka pätisivät kaikkien tieteiksi kutsuttujen hankkeiden menetelmiksi. Ja tieteiden chauvinismia kannatta vastustaa tai olla ainakin varovainen, jos asiantuntijoiden oletetaan tietävän aina paremmin kuin esimerkiksi palveluiden käyttäjien, mikä on hyväksi ja lisää hyvinvointia. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

22 Lopuksi Tilanne ei ole helppo mutta ei mahdotonkaan. Sosiaalityössä työtä tehdään tutkimukseen nojautuen, mutta käsitys tutkimuksesta ja käytännössä on erilainen kuin terveydenhuollossa. (Erilainen on eri asia kuin huonompi!) Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

23 Lopuksi Tilanne ei ole helppo mutta ei mahdotonkaan. Sosiaalityössä työtä tehdään tutkimukseen nojautuen, mutta käsitys tutkimuksesta ja käytännössä on erilainen kuin terveydenhuollossa. (Erilainen on eri asia kuin huonompi!) Tästä huolimatta sosiaalityön tutkimuksella on parannettavaa. Monin eri menetelmin toteutettua vaikuttavuustutkimusta tarvitaan työn tueksi. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

24 Lopuksi Tilanne ei ole helppo mutta ei mahdotonkaan. Sosiaalityössä työtä tehdään tutkimukseen nojautuen, mutta käsitys tutkimuksesta ja käytännössä on erilainen kuin terveydenhuollossa. (Erilainen on eri asia kuin huonompi!) Tästä huolimatta sosiaalityön tutkimuksella on parannettavaa. Monin eri menetelmin toteutettua vaikuttavuustutkimusta tarvitaan työn tueksi. Uutta sote-uudistusta rakentavan Rinteen hallituksen soisi näkevän tietohallinnon johtamisen takana lymyävän eroavien tietokäsitysten ongelman. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

25 References I Feyerabend, Paul Against Method. Outline of an Anarchist Theory of Knowledge. Third edit. Londonq: Verso. Gambrill, Eileen The Promotion of Avoidable Ignorance in the British Journal of Social Work. Research on Social Work Practice, Hirsivaara, Sanna, and Anita Lehikoinen Osaamisella soteen hanke. Väliraportti. Täydennyskoulutustarpeet ja osaamisen vahvistaminen sote-uudistuksen tueksi. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Paasio, Petteri Näyttöön perustuva sosiaalityön käytäntö - järjestelmällinen katsaus vuosina julkaistuista tutkimuksista. Ammatillinen lisensiaatin tutkimus. Jyväskylän yliopisto. Amlis, Jyväskylän yliopisto. Satterfield, Jason M., Bonnie Spring, Ross C. Brownson, Edward J. Mullen, Robin P. Newhouse, Barbara B. Walker, and Evelyn P. Whitlock Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19

26 References II Toward a Transdisciplinary Model of Evidence-Based Practice. Milbank Quarterly 87 (2): Tengvald, Karin, and Knut Sundell Mot bättre vetande - Centrum för utvärdering av socialt arbete (CUS) och Institutet för utveckling av metoder i socialt arbete (IMS) 1992 till VM, and STM Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi. Helsinki: STM-VM. Weber, Max Gesammelte Aufsätze zur Wissenschaftlehre. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan sosiaalihuollossakin 27. elokuuta / 19