Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Finlands Kommunförbund rf

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Kokoustiedot Aika: klo Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki

2 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Sisällysluettelo Sivu 111 Kokouksen avaus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Liite 1, Pöytäkirjan tarkastajan valinta CEMRin peruskirja yleishyödyllisistä palveluista 6 Liite 1, Kuntatalon siirtyminen käyttämään maalämpöä ja -kylmää Kuntaliiton talous lokakuu Liite 1, Ehdotus henkilöstön saatavuus ja osaaminen politiikka -asiakirja 9 Liite 1, Kuntaliiton ja alueiden komitean Suomen valtuuskunnan yhteistyö Suomen Kuntaliiton pakolaispoliittiset linjaukset 12 Liite 1, Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous Kokouksen päättäminen 17

3 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Kokouksen avaus Liiton puheenjohtaja avaa Kuntaliiton hallituksen kokouksen. Todetaan. Puheenjohtaja avasi hallituksen kokouksen päätöksenteko-osuuden klo Merkittiin, että informaatio-osuudessa olivat esillä seuraavat asiat: - Paras-selonteko, toimitusjohtaja Risto Parjanne - KuntaRekry-palvelu, projektipäällikkö Tuula Nurminen - Kuntaliiton tytäryhtiöiden talouskatsaus, toimitusjohtaja Risto Parjanne ja toimitusjohtaja Raili Hilakari - Hallituksen esityslista , toimitusjohtaja Risto Parjanne

4 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Liite 1, 112 Sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Kutsu on lähetetty hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille seitsemän päivää ennen hallituksen kokousta Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös varajäsenet. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä muita läsnäolijoita pyydetään allekirjoittamaan läsnäololista, joka otetaan pöytäkirjan liitteeksi. Todetaan, että tähän kokoukseen osallistuvat hallituksen jäsenet ja varajäsenet allekirjoitetun läsnäololistan mukaisesti. Samalla todetaan, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Todettiin, että tähän kokoukseen osallistuvat hallituksen jäsenet ja varajäsenet allekirjoitetun läsnäololistan (liite 1, 112 ) mukaisesti. Samalla todettiin, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

5 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Pöytäkirjan tarkastajan valinta Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittavat hallituksen (kokouksen) puheenjohtaja ja sihteeri. Hallitus päätti , että pöytäkirjan tarkastaa yksi kussakin kokouksessa valittava jäsen. Hallitus päättää, että tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan hallituksen jäsen Kaisa Raatikainen. Hyväksyttiin.

6 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ CEMRin peruskirja yleishyödyllisistä palveluista Liite 1, 114 Kuntaliittojen Euroopan kattojärjestö CEMR hyväksyi keväällä peruskirjan yleishyödyllisistä palveluista. Peruskirja on suomennettu ja se on esityslistan liitteenä 1, 114. Peruskirjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että sisämarkkina- ja kilpailuoikeuden määräyksiä ei saa tulkita siten, että ne kohtuuttomasti rajoittavat viranomaisten toimintavapautta. Peruskirja kiinnittää huomiota Euroopan tason poliittisessa vaikuttamisessa paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten oikeuteen päättää palvelujen tuottamistavasta. Paikallisia ja alueellisia ei-kaupallisia julkisia palveluja, joita järjestetään erityisessä, sosiaalisessa tarkoituksessa tai terveys-, kasvatus-, kulttuuri- tai ympäristötarkoituksessa, tulee pitää yleishyödyllisinä palveluina, eikä niihin täten pidä soveltaa EU:n sisämarkkinasääntöjä. Viranomaisilla tulee olla oikeus määritellä, mitä palveluja ne pitävät yleishyödyllisinä taloudellisina palveluina, joiden osalta on eräissä tapauksissa mahdollista poiketa yhteisön kilpailuoikeuden määräyksistä. Peruskirjassa korostetaan viranomaisten oikeutta harjoittaa yhteistoimintaa palvelujen tehostamiseksi ilman, että järjestelyt tulkittaisiin kilpailutusvelvollisuuden piiriin kuuluviksi hankintasopimuksiksi. Liiton edustajat ovat osallistuneet peruskirjan valmisteluun, ja sen hyväksymiseen CEMRin päättävissä elimissä. Hallitus päättää merkitä tiedoksi peruskirjan. Merkittiin tiedoksi.

7 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Kuntatalon siirtyminen käyttämään maalämpöä ja -kylmää Kuntatalon lämmitys on tällä hetkellä hoidettu kaukolämmön avulla ja tämän kustannus on vuodessa noin euroa. Taloa lämmittää myös tietokoneiden, keittiö- ym. laitteiden ja lamppujen hukkalämpö, josta osa otetaan talteen ilmastointijärjestelmän lämmönvaihtimien avulla. Talon keskiosaa ja atk-palvelimien huonetta jäähdytetään kesäaikana sähkön avulla ja tämä jäähdytystekniikka on erityisen kallista. Nämä jäähdytys- ja lämmön talteenottolaitteet jouduttaisiin joka tapauksessa uusimaan niiden iän ja teknisen kunnon vuoksi jo lähiaikoina, joten maalämmön ja kylmän hyödyntämisellä vältytään tältä uusinta-investoinnilta. Liitto on teettänyt tytäryhtiössään Finnish Consulting Group Oy:ssä esiselvityksen Kuntatalon siirtämisestä hyödyntämään maalämpöä ja -kylmää. Talon alapuolella ei ole tunneleita tai luolia, joten on mahdollista porata tarvittavat noin 30 kpl 200 metriä syvää poranreikää. Näiden reikien lisäksi tarvitaan tekniset lämmön-/kylmänvaihtimet. Kallio jäähtyy reikien ympäriltä kun lämpöä siirretään talon lämmitykseen ja taas kesäaikana tästä näin jäähtyneestä kalliosta otetaan kylmää talon jäähdytykseen. Järjestelmän toteutuksen kustannukset ovat ilman arvonlisäveroa noin 0,9 miljoonaa euroa. Investoinnin takaisinmaksuajaksi arvioidaan nykyisillä energiahinnoilla noin 12 vuotta. Kuntatalon lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttama ns. hiilijalanjälki pienenisi tämän avulla 148 tonnilla vuodessa. Kaukolämpöyhteys ja -tekniikka säilytettäisiin kuitenkin myös jatkossa, jotta varmistetaan talon lämmitys huippupakkasilla. Maalämmön ja -kylmän hyödyntämistä näin suuressa toimitalossa ( m 3 ) ei maassamme ole toistaiseksi juurikaan toteutettu ja sen johdosta tällä hankkeella on myös merkittävä referenssiarvo liiton tytäryhtiölle väheksymättä yhtään sen säästö- ja imagomerkitystä Kuntaliitolle. Liitto hakee tähän hankkeeseen investointiavustusta työ- ja elinkeinoministeriöltä. Hallitus päättää, että - Kuntatalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä siirrytään hyödyntämään maalämpöä ja -kylmää ja - tehdään tämän toteutuksen vaatimat investoinnit. Hallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

8 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Kuntaliiton talous lokakuu 2009 Liite 1, 116 Lokakuun seurannan mukaan Kuntaliiton jaksotetut tuotot ylittävät budjetin noin 1685 tuhannella eurolla ja kustannukset alittavat budjetin 8 tuhannella eurolla. Lokakuun toteuman perusteella tehdyn ennusteen mukaan Kuntaliiton varsinaisen toiminnan tulos ilman hankkeita olisi tuhatta euroa eli 45 tuhatta euroa budjetoitua parempi. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos on tuhatta euroa. Kuntaliiton tulos kymmeneltä kuukaudelta on sijoitus- ja rahoitustoiminnan jälkeen 9974 tuhatta euroa ylijäämäinen. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

9 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Ehdotus henkilöstön saatavuus ja osaaminen politiikka -asiakirja Liite 1, 117 Kuntaliiton valtuusto vahvisti syyskokouksessaan 2008 Kuntaliiton strategian vuosille Strategiaan sisältyy kahdeksan painopistealuetta. Painopistealueet käynnistivät työskentelynsä viime vuoden lopulla. Osana käynnissä olevaa painopistealuetyöskentelyä kullekin alueelle laaditaan oma politiikka-asiakirja työsuunnitelman mukaisesti. Painopistealueen 5, Henkilöstön saatavuus ja osaaminen, valmistelutyö käynnistyi varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen kutsusta Ryhmän muodostavat työmarkkinajohtaja Markku Jalonen puheenjohtajana sekä eri yksiköiden edustajat. Koordinaattorina toimii Pirkko Leivo Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Työkokouksia on tähän mennessä pidetty kahdeksan. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen on hallitukselle esitettävistä politiikka-asiakirjoista ensimmäinen. Sen tarkoitus on avata greenpapermaisesti painopistealueen toiminnan taustoja, tilaa ja tavoitteita sekä sen tulevaisuuden haasteita. Painopistealueen keskeisiä tavoitteita ovat henkilöstöjohtamisen, tuloksellisuuden ja osaamisen ennakoinnin parantaminen, työvoiman saatavuuden ja työnantajakuvan kehittäminen, joustavien kelpoisuusehtojen ja mitoitusten tavoitteleminen, työperäisen maahanmuuton hallittu edistäminen sekä työllisyysasioiden vastuiden selkiyttäminen. Käytännön toimenpiteet on kirjattu painopistealueen matriisitaulukoihin. Erityistä lisähyötyä tavoitellaan eri yksiköiden verkottumisesta ja sen myötä tietoisuuden lisääntymisestä eri yksiköiden tavoitteista ja toiminnasta. Hallitus päättää hyväksyä Henkilöstön saatavuus ja osaaminen -painopistealueen politiikka-asiakirjan. Hallitus päätti hyväksyä Henkilöstön saatavuus ja osaaminen -painopistealueen politiikka-asiakirjan.

10 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Kuntaliiton ja alueiden komitean Suomen valtuuskunnan yhteistyö EU:n alueiden komitean uusi toimikausi alkaa tammikuussa Kuntaliiton hallitus päätti kokouksessaan ehdotuksestaan alueiden komitean uusiksi jäseniksi ja varajäseniksi. Valtioneuvosto on tehnyt EU:n ministerineuvostolle Kuntaliiton ehdotuksen mukaisen esityksen Suomea edustavista jäsenistä ja varajäsenistä. Ministerineuvosto nimittää jäsenet joulukuussa. Kuntaliitto ja alueiden komitean Suomen valtuuskunta ovat tehneet yhteistyötä Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien. Kuntaliitto on tarjonnut valtuuskunnalle sihteeristö- ja asiantuntijapalveluita ja huolehtinut toiminnan kustannuksista siltä osin kuin alueiden komitean maksamat korvaukset eivät kata kuluja. Kuntaliiton vuoden 2010 talousarviossa on varattu alueiden komitean Suomen valtuuskunnan kustannuksiin euroa. Valtuuskunnan sihteeristötehtävät hoidetaan alue- ja elinkeinokehitysyksikössä. Alueiden komitean Suomen valtuuskunta ja Kuntaliitto hoitavat yhteistyössä kuntien ja maakuntien edunvalvontaa Euroopan unionissa. Valtuuskunnan sihteereinä toimivat Kuntaliiton osoittamat henkilöt. Sihteeristö huolehtii alueiden komitean käsittelemien asioiden koordinoinnista, valtuuskunnan kokousten järjestämisestä ja yhteydenpidosta alueiden komitean pääsihteeristöön. Kuntaliitto antaa mahdollisuuksien mukaan valtuuskunnalle asiantuntija-apua komitean käsittelemien lausuntojen ja muiden asioiden valmistelussa. Kuntaliiton asiantuntijat selvittävät jäsenille käsiteltävän asian keskeisen sisällön ja auttavat tarvittaessa jäseniä muutosehdotusten tekemisessä. Aloitteen muutosesitykseksi voi tehdä myös Kuntaliitto. Valtuuskunnan jäsenet huolehtivat siitä, että Kuntaliitto saa käyttöönsä jäsenille jaetun aineiston. Kun valtuuskunnan jäsen on nimitetty alueiden komitean lausunnon esittelijäksi, Kuntaliiton asiantuntijat auttavat erikseen päätettävissä tapauksissa jäsentä lausuntoluonnoksen laatimisessa. Asiantuntijaavun tarpeesta ja määrästä neuvotellaan etukäteen. Kuntaliitto ja valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet voivat tehdä sopimuksen alueiden komitean kokouskustannusten korvaamisesta. Kuntaliitto voi maksaa Kuntaliiton noudattaman käytännön mukaisesti jäsenten ja varajäsenten matkalaskut, joihin sisältyvät matkaja hotellikulut, päiväraha ja korvaus ansionmenetyksestä. Matkalaskujen maksaminen edellyttää, että kukin jäsen tai varajäsen sitoutuu siirtämään alueiden komitean maksamat korvaukset Kuntaliitolle. Kuntaliitto maksaa vuosittain enintään neljän kotimaassa pidettävän kokouksen tai muun tilaisuuden aiheuttamat kulut matka- ja ansionmenetyskorvauksineen. Jos Kuntaliitto ei ole tilaisuuden kokoonkutsuja, on kokousten ja muiden tilaisuuksien järjestämisestä sovittava etukäteen Kuntaliiton kanssa.

11 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Hallitus päättää, että Kuntaliitto toimii yhteistyössä alueiden komitean Suomen valtuuskunnan kanssa esityslistalla kerrottujen periaatteiden mukaan. Hyväksyttiin.

12 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Suomen Kuntaliiton pakolaispoliittiset linjaukset Liite 1, 119 Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n (United Nations High Commissioner for Refugees) esityksen pohjalta. Eduskunta vahvistaa vuosittain Suomen pakolaiskiintiön, joka on jo useana vuonna ollut 750. Näistä noin 100 on nk. hätätapauksia, jotka vakavan sairauden, välittömän hengenvaaran tai muutoin erityisen vaikean tilanteen vuoksi tarvitsevat nopean uudelleensijoituksen. Kiintiöpakolaisten vastaanoton lisäksi Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita, joita nyt saapuu huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä valtio on lisännyt vastaanottokeskuskapasiteettia. Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä kappaletta. Vuoden 2008 ensimmäiseen puoliskoon verrattuna hakemusmäärä on lähes kolminkertaistunut. Jos hakijamäärät pysyvät samalla tasolla loppuvuoden, voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä nousee tänä vuonna noin 6 000:teen. Voimakkainta kasvu oli somalialaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla, joiden määrä yli viisinkertaistui. Kasvu oli voimakasta myös afganistanilaisten ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla. Vuoden 2009 alkupuoliskolla Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 338 yksin tullutta alaikäistä. Suurimmat ryhmät näistä ovat irakilaiset ja somalialaiset. Yksin tulleita alaikäishakijoita arvioidaan saapuvaksi tänä vuonna yli 600. Määrä jäisi näin hieman pienemmäksi kuin viime vuonna. Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan omiin yksiköihin turvapaikkaprosessin ajaksi. Suuren ryhmän muodostavat edellisten ryhmien perheenjäsenet, jotka tulevat Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Suomeen on lisäksi muuttanut entisen Neuvostoliiton alueelta suomalaiset sukujuuret omaavia inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Maahanmuuttovirasto (Migri) käsittelee kaikki turvapaikanhakemukset ja tekee päätöksen oleskeluluvan myöntämisestä. Migri myönsi vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla oleskelulupia turvapaikanhakijoille yhteensä 462 kpl, kielteisiä päätöksiä annettiin 941 henkilölle. Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan pakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kunnat vastaanottavat pakolaisia työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Lisäksi kuntiin muuttaa itsenäisesti toisiin kuntiin sijoitettuja pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita samoin kuin suoraan vastaanottokeskuksista oleskeluluvan saaneita. Omaehtoinen muutto suuntautuu erityisesti suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Kunnat voivat saada valtiolta korvausta pakolaisten vastaanotosta aiheutuviin kustannuksiin. Kunnan kotouttamisohjelman laatiminen sekä kunnan ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen välinen sopimus ovat edellytyksiä vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaamiselle. Kunta saa valtiolta korvausta yli seitsemänvuotiaasta pakolaisesta 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Lisäksi kunnalle korvataan tiettyjä erityiskustannuksia,

13 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ muun muassa tulkkipalvelun kustannuksia ja pitkäaikaisen sairauden aiheuttamia huomattavia kuluja, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan. Pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavat kustannusten korvaukset ovat pysyneet samoina vuodesta Nyt valtion talousarvioehdotuksessa 2010 kuntakorvausta esitetään nostettavaksi kymmenellä prosentilla. Korvauksia tulisi nostaa noin 50 %, jotta korvausmäärä vastaisi nykyisten kustannusten tasoa. Kuntapaikoista on pula. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa odottaa kuntapaikkaa noin 300 oleskeluluvan saanutta. Näistä osa on kiintiöpakolaisia, jotka eivät ole saaneet kuntapaikkaa mutta ovat jo tulleet Suomeen. Valtio on alkanut kannustaa oleskeluluvan saaneita muuttamaan oma-aloitteisesti kuntiin. Jos kunta ei tiedä muuttajista eikä se tee TE-keskuksen kanssa sopimusta kustannusten korvaamisesta, se ei voi saada laskennallista korvausta eikä erityiskustannusten korvauksia. Maahanmuuttaja ei tällaisessa tapauksessa pääse kotouttamislain mukaisten kunnan järjestämien kotouttamistoimenpiteiden piiriin. Uusia haasteita on odotettavissa myös perheenyhdistämisen kautta saapuvien perheenjäsenten kuntaan tulosta. Erityisen suuri määrä perheenjäseniä on lähitulevaisuudessa odotettavissa pääkaupunkiseudulle somalialaisten perheenyhdistämisen kautta. Keskustelu kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittamisesta on erittäin ajankohtaista. Kotouttamislain kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä. Myös siinä yhteydessä pakolaisten kuntasijoituksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. On tarpeellista, että Kuntaliiton hallitus ottaa kantaa keskusteluun. Hallitus päättää hyväksyä Kuntaliiton pakolaispoliittiset linjaukset liitteen 1, 119 mukaisesti. Hallitus päätti hyväksyä Kuntaliiton pakolaispoliittiset linjaukset liitteen 1, 119 mukaisesti muuten paitsi kohtaan 3 toiseksi viimeisen lauseen loppuun lisätään sanat myös kotikunnan vaihtuessa.

14 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat Hallituksen lähiajan kokouksiin on suunniteltu valmisteltaviksi seuraavat, tässä vaiheessa tiedossa olevat asiat Hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu Kuntaliitossa/KPML - Keskiössä kansalainen - Suomen Kuntaliiton demokratiaasiakirja/kpml - Raportti Kuntaliiton toiminnan ja talouden 2009 valvontatarkastuksesta/kpml - Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan valinta/kpml - Kuntatalouden pelastusohjelma II/TK - Kilpailupoliittiset linjaukset/tk - Terveydenhuollon lakipaketti/kn - Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikka/kn Kuntaliiton alustava tulos 2009/KPML - Kuntapäivät 2013/KPML - Kuntaliiton ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset/tk kevät Valtion talouden kehykset vuosille /TK - Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konsernin vuosikertomus Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Neuvottelukuntien toimintakertomukset vuodelta Kuntaliiton valtuuston kevätkokous - Kuntaliiton luottamushenkilöorganisaatio ja säännöt syksy Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja - Kunta ja markkinat -politiikka-asiakirja - Kilpailukykyiset alueet -politiikka-asiakirja Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

15 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous pidetään torstaina Kuntatalossa Helsingissä. Torstai Klo 8.00 Hallituksen työvaliokunnan kokous B Hallituksen kokouksen informaatio-osuus B Ryhmäkokoukset Kok. B 3.4 SDP B 3.1 Kesk. B 3.3 Vihr. B 4.12 Vas. B 4.11 PerusS B 4.13 Ryhmien välinen neuvottelu B Hallituksen kokouksen päätösosuus B Lounas Ravintolan kabinetit Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

16 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen päätöksenteko-osuuden klo

17 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 9/ Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Markku Andersson Heikki Harjula Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Aika ja paikka Allekirjoitus Kaisa Raatikainen