Kasvatus- ja ohjaustyön at Koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen ym

Transkriptio

1 Kasvatus- ja ohjaustyön at Koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen ym E N E M M Ä N O S A A M I S T A

2 Mitä kiusaaminen on? Kiusaamista on se, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua (Salmivalli) Kiusaaminen on 1. tahallista, 2. toistuvaa ja 3. kiusattu on kiusaajiinsa nähden jollain tavoin puolustuskyvytön tai heikommassa asemassa Kiusaaminen on aina vakavaa toisen oikeuksien loukkaamista ja ihmisarvon alentamista Kiusatuksi joutuminen muodostaa riskin kiusatun hyvinvoinnille ja myöhemmälle kehitykselle

3 jatkuu Perusopetuslain mukaan Kaikilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön! Systemaattisesti kiusatuksi joutuu10 20 % alakoulun ja 5 10 % yläkoulun oppilaista

4 Kiusaamisen muodot ja tavat Suora kiusaaminen: fyysinen tai omaisuuteen kohdistuva väkivalta sanallinen loukkaaminen Epäsuora kiusaaminen: sosiaalinen eristäminen porukasta uhrin vahingoittaminen kiertoteitse esim. juorujen levittäminen, valehtelu sekä ryhmän manipulointi siten, että he alkavat torjua syrjinnän kohdetta Kännykkä- ja nettikiusaaminen

5 Nettikiusaaminen Nettikiusaamista on esimerkiksi Pilkkaavat tai uhkaavat viestit Juorujen tai henkilökohtaisen tiedon levittäminen Toisen nimellä esiintyminen Sulkeminen ryhmän ulkopuolelle Salasanojen huijaaminen ja väärinkäyttö

6 Nettikiusaamisen erityispiirteet Nettikiusaamiseen houkuttelee sen näennäinen helppous ja nimettömyys Kiusaajan voi olla vaikea ymmärtää tekonsa vakavuutta, kun hän ei näe kiusatun reaktiota Muusta koulukiusaamisesta poiketen kiusattu ei pääse siitä eroon koulun ulkopuolellakaan Lapsi ei ehkä uskalla kertoa nettikiusaamisesta, koska saattaa pelätä, että koko netin käyttö kielletään

7 Roolit kiusaamistilanteessa Kiusaaja on aktiivinen ja aloitteellinen, kiusaamisen varsinainen primus motor. Hän on päätekijä kiusaamistilanteissa Apuri ei pääroolissa. Ei ole varsinainen aloitteentekijä vaan avustaa kiusaajaa eri tavoin. Kannustajat kerääntyvät paikalle katsomaan ja naureskelemaan. Tarjoavat kiusaajalle myönteistä palautetta elein, ilmein ja sanallisesti

8 Jatkuu roolit Kiusattu joutuu toistuvasti muiden kielteisen toiminnan kohteeksi ja joka on jollain tavoin puolustuskyvytön kiusaajiinsa nähden. Kiusatun puolustaja asettuu kiusatun puolelle ja pyrkii tukemaan häntä. Puolustaja yrittää saada toiset lopettamaan kiusaamisen tai lohduttaa kiusattua kahden kesken. Hiljainen hyväksyjä on oppilas, joka vetäytyy syrjään kiusaamisesta ja on kuin ei kiusaamista huomaisikaan. Suurin osa oppilaista

9 jatkuu Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus vaan hyvien ihmisten hiljaisuus (Martin Luther King) Miksi kiusatun puolelle sitten ei asetuta?

10 Kiusaaminen on vakava riskitekijä Kiusatuilla on mm. ahdistusta, masennusta, psyykkisen ja fyysisen terveyden ongelmia, koulumotivaation heikkenemistä he saattavat pelätä kouluun menoa, ja heidän luottamuksensa muihin ihmisiin heikkenee Kiusaajallekin kiusaaminen on riski, ellei siihen puututa Kiusaajan asenteet ja uskomukset kiusaamista ja väkivaltaa kohtaan muuttuvat myönteisimmiksi Hän oppii käyttämään muiden kiusaamista sosiaalisten tilanteiden hallintakeinona Kiusaaja voi myös kokea olevansa ansassa, jos hän ei pysty muuttamaan käyttäytymistään. Hän oppii, ettei kukaan voi auttaa tai pysyttää häntä Kiusaaminen ei lopu itsestään, vaan lapsilla, jotka kiusaavat muita toistuvasti, on suurempi riski kehittyä aikuisiksi, jotka ovat taipuvaisia aggressiiviseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen

11 Mistä kiusaaminen johtuu? Johtuuko kiusaaminen kiusaajasta? Vai kenties kiusatusta? Opettajasta? Koko koulun ilmapiiristä? Yhteiskunnasta? Kiusaaminen ei koskaan johdu vain yhdestä edellä mainituista Kuka päätyy kiusaamaan ja ketä? Nykykäsityksen mukaan yksi kiusaamisen keskeisimmistä syistä on kiusaajan oman asemansa pönkittämisen halu tai vallan tavoittelu ryhmässä Periaatteessa kuka tahansa voi joskus joutua kiusatuksi

12 Kuka päätyy kiusaamaan? Yksi keskeisimmistä syistä on kiusaajan oman aseman pönkittämisen halu tai vallan ja ihailun tavoittelu ryhmässä Vaikka kiusaavilla lapsilla on havaittu olevan tiettyjä yhteisiä piirteitä (aggressiivisuus, empatian puute), on tärkeää ymmärtää, että kiusaamiseen syyllistyvät usein aivan tavalliset, terveet lapset On myös paljon lapsia, jotka kiusaavat muita huvikseen, tehdäkseen vaikutuksen muihin tai aivan ajattelemattomuuttaan

13 Kuka joutuu kiusatuksi? Kuka tahansa Tutkimusten mukaan lapsen riskiä joutua kiusatuksi voivat lisätä jokin ulkoisen olemuksen piirre: poikkeava ruumiinrakenne kuten huomattava ylipaino tai alipaino motorinen kömpelyys temperamenttipiirteistä arkuus, vähäinen seurallisuus tai toisaalta impulsiivisuus oppimisvaikeus

14 Miten tunnistan kiusatun? Oppilaan käyttäytymisessä tapahtuu muutos Esim. kouluun aiemmin myönteisesti suhtautunut oppilas tulee haluttomaksi ja koulua karttavaksi Kiusatuksi joutumiseen viittaavia merkkejä esim. tulee kiukkuiseksi, helposti ärsyyntyväksi ja hankalaksi, on usein yksin ilman kavereita, ei tuo enää kavereita kotiin/ kieltäytyy kertomasta, mikä vaivaa tai on vikana, tai antaa toistuvasti epäuskottavia selityksiä edellä mainituille asioille Mitkään yksittäiset merkit eivät kerro kiusatuksi joutumisesta

15

16 Toimenpiteet koulussa KiVa Koulu -ohjelma Valtakunnallinen, opetusministeriön rahoituksella kehitettävä, tutkimustietoon perustuva ohjelma, joka on kehitetty kiusaamisen vastaiseksi työvälineeksi kasvattajien käyttöön. Ohjelma on suunnattu perusopetuksen vuosiluokille 1 9 KiVa Koulu -ohjelmassa keskitytään paitsi kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, myös mahdollisimman tehokkaaseen kiusaamistapauksiin puuttumiseen Kussakin mukana olevassa koulussa toimii vähintään kolmen opettajan tai muun aikuisen muodostama koulutiimi Tiimin jäsenet ovat koulutuksessa perehtyneet toimenpiteisiin, joiden avulla yksittäisiin kiusaamistapauksiin puututaan He toimivat oman koulunsa asiantuntijoina kiusaamista koskevissa asioissa

17 jatkuu Toimenpiteet koko koulussa Tarjoaa koulun henkilökunnalle tietoa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta sekä pyrkii sitouttamaan kaikki koulun aikuiset kiusaamisen vastaiseen työhön Toimenpiteet luokassa Alakoulussa KiVa Koulu -ohjelma sisältää 10 kaksoistuntia Yläkoulussa toteutetaan KiVa-teemoja (4 teemaa), joko oppituntien tai teemapäivien muodossa

18 KiVa Koulu pähkinänkuoressa Yleiset toimenpiteet koulun tilannekartoitus (vuosittain) oppitunnit / KiVa teemat virtuaaliset oppimisympäristöt symbolit (julisteet, välituntivalvojien huomioliivit) tiedote vanhemmille, vanhempien opas Kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamisen tullessa ilmi KiVa-tiimin ja luokanopettajan järjestämät selvittämiskeskustelut 18

19 Lisätietoa Salmivalli (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Gaudeamus. Salmivalli (2003). Kiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus. Salmivalli (2005). Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus

20 jatkuu Kotimaisia nettisivuja en_tekemat_jutut Kotimaisia nettijulkaisuja

21 Tehtävä Miten itse toimit kouluikäisten/nuorten kanssa huomatessasi kiusaamista? Miettikää useita keinoja ehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen?

22 Perheväkivallan kohtaaminen/ tunnistaminen Aikuisen aito välittävä kiinnostus Turvallinen luotettava ilmapiiri Mieltä painavat asiat saattavat purkautua esim. ns. itsensä ilmaisun tunneilla, äidinkielen aineessa verhotusti ja fiktiivisesti, toisaalta avoimesti kertomalla, taas meillä tapeltiin Pelon ja väkivallan uhan ilmapiirissä eläminen äärimmäisen raskasta Oppilas olettaa tulevansa kuulluksi Aikuisen ahdistus saattaa joskus heijastua kykenemättömyytenä toimintaan Kouluterveydenhoitaja, lääkäri, koulukuraattori, koulupsykologi, koulunkäyntiavustaja Mitä muut minusta ajattelevat? Kertomiseen, kuuntelemiseen, puheeksi ottamiseen rohkaiseminen

23 Väkivallan tunnistamisesta toimintaan Perheenjäsenten omien muutosten tukemista joko yksilöinä tai yhdessä Väkivaltaisesti käyttäytyvän saattamista vastuuseen ja rikosoikeudellisia seuraamuksia Väkivaltaa kokeneiden ja käyttäneiden terapeuttista hoitoa Perhetilanteen uudelleenrakentamista esim. huostaanottamalla lapsi tai rajoittamalla yhteydenpitoa Eri osapuolten ohjaamista vertaistuen pariin Joissain tapauksissa tilanteen seuraamista ja tunnustelua ( Paavilainen & Pösö: Lapset perhe ja väkivaltatyö 2003)

24 Syrjäytyminen Tarkoittaa yhteiskunnallisesta elämästä syrjään jäämistä. Ihminen voi syrjäytyä mm. työnteosta, opiskelusta, harrastuksista, yhteiskunnallisista vaatimuksista ja tuttavien näkemisestä. Syrjäytymiseen liittyy usein keskeisesti toivottomuus, ihminen ei ole tyytyväinen tilaansa, mutta ei koe voivansa parantaa sitä mitenkään. Syrjäytyvän ihmisen itsetunto monissa tapauksissa heikkenee. Hänen kiinnostuksensa ympärillä olevaan vähenee ja halu vastuun kantamiseen sekä itsestään huolehtimiseen voi heiketä. Syrjäytyminen käsitteenä ei ole yksiselitteinen, ja sille on annettu useita eri määritelmiä

25 Järvisen ja Jahnukaisen (2001) malli syrjäytymisestä Asetelman lähtökohtana on elämänkaarellisuus, jonka ottaminen mukaan prosessin kuvaukseen tuottaa hierarkkisen tasomallin, jossa syrjäytyminen käsitteellistetään huono-osaisuuden syveneväksi jatkumoksi. Prosessin on katsottu alkavan jo usein varhaislapsuudessa, jolloin lapset omaksuvat ne perusvalmiudet asenteet, arvot ja toiminnan mallit joiden viitoittamina he aikuistuvat ja sijoittuvat yhteiskuntaan

26 Tutkijoiden määrittämät viisi tasoa ko. mallissa 1. Ensimmäinen syrjäytymisen taso on ongelmia koulussa ja/tai kotona. 2. Seuraava taso on epäonnistuminen koulussa ja koulun keskeyttäminen. 3. Kolmannella tasolla kehityskulku johtaa heikkoon työmarkkinaasemaan, josta edetään 4. Taloudellisiin ongelmiin ja riippuvuuteen hyvinvointivaltiosta. 5. Viides taso on elämänhallinnan ongelmat toisin sanoen päihdeja mielenterveysongelmat ja rikollisuus

27 Syrjäytyminen on yhteiskunnallinen ongelma. Syrjäytyneet ihmiset eivät ole yhteiskunnan tuottavia yksilöitä. Yhden syrjäytyneen nuoren elinkaaren kustannukset saattavat nousta miljoonaan euroon. Suomessa nuorten syrjäytymistä on tutkittu paljon. Syrjäytyminen on moniulotteinen ilmiö, ja mitään yksittäistä selitystekijää sille ei voida osoittaa

28 Lähestymistavat syrjäytymiseen Lähestymistavat voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: 1. Yksilölähtöisessä lähestymistavassa on korostettu syrjäytymisen prosessiluonnetta, jossa hyvin erityyppiset tekijät alkaen kodin kasvuolosuhteista ulottuen psykososiaalisiin tekijöihin muodostavat epäedullisen ja pahimmillaan syrjäytymiseen johtavan kehityskulun. 2. Makrotason tarkastelunäkökulmassa puolestaan korostuvat rakenteelliset tekijät, kuten sosioekonominen tausta, koulutusvalinnat, työllisyystilanne sekä alueellisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutukset

29 Koulu syrjäytymisen kentällä Koulu on keskeinen osa nuorten elämää, ja se on yleensä tavalla tai toisella mukana syrjäytymiseen johtavien syiden pohdinnassa. Koulunkäyntiin liittyviä tekijöitä ovat olleet muun muassa heikko koulumenestys, alisuoriutuminen, alhainen koulutusmotivaatio, koulupudokkuus ja koulutuksen keskeyttäminen sekä koulutusvalintoihin liittyvät ongelmat. Koululla on keskeinen vastuu siitä, että nuorista kasvaa vastuullisia ja yhteiskuntakelpoisia ihmisiä. Koulun tehtävänä on tuottaa riittävät tiedot ja taidot elämässä selviytymistä varten

30 Koululla on tärkeä syrjäytymistä ehkäisevä rooli yhteiskunnassa. Opetussuunnitelmien perusteet kattavat kokonaisvaltaisesti oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät edellytykset. On vaikea erottaa, mitkä syrjäytymiseen liittyvät tekijät johtuvat erilaisista koulunpitoon liittyvistä tekijöistä ja mitkä alueen sosioekonomiseen ja elinkeinorakenteeseen liittyvistä tekijöistä. Käytännössä nämä kytkeytyvät usein yhteen

31 POHDINTA MITEN ITSE OMALLA TOIMINNALLASI VOIT EHKÄISTÄ SYRJÄYTYMISTÄ?

32 E N E M M Ä N O S A A M I S T A