Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana

Transkriptio

1 Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana * Uhkakuvat * Kehityspolut * Tulevaisuuden mahdollisuudet Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos Lapset Nuoret Mielenterveyshäiriöt 7 15% 15-25% Peruskouluikäiset Huono selviytyminen vähimmäistavoitteista 15 20% (Bardy ym., 2001) 1

2 Kustannukset 8 28 v Lapset, joilla ei käytöshäiriöitä Käytöshäiriöiset lapset (Scott, ym.2001) Yhden syrjäytyneen lapsen ylimääräiset hoitokulut hänen elinaikanaan Suomessa Syrjäytyminen työelämästä 40 v (Kajanoja, 2002) 2

3 Aikamme uhkakuvia Työelämän vaatimukset * työajat * tulosvastuu * työttömyys Arvojen muutos * taloudellisten arvojen korostuminen * sosiaalisten arvojen väheneminen * individualismi Perhe-elämä * perhekäsitteen hataruus * lasten tarpeet ennallaan * suvun merkityksen väheneminen Ristiriidat odotusten täy ttämisessä Laiminlyönti * puoliso * lapset * ystävät * suku Perheiden hajoaminen Kasvatusongelmat Uupumus Alkoholi Terveysongelmat Vanhusten yksinäisyys Vuosi Ikä Osanottajat Menetelmät: Lapsesta aikuiseksi The Jyväskylä Longi tudi nal Study of Personali ty and Soci al Development poikaa 173 tyttöä Toveriarviointi Opettaja-arviointi Persoonallisuustestit 60 poikaa Aggressiivisuuslomakkeet Koulusaavutustestit 189 poikaa 167 tyttöä 77 poikaa 77 tyttöä miestä 67 naista miestä 155 naista miestä 152 naista miestä 54 naista Toveriarviointi Opettaja-arviointi Oppilaan haastattelu Vanhemman haastattelu Haastatt elu Its earviointilomakkeet Elämäntilannekysely Haastattelu + EPQ, SSS Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Haastattelu + lomakkeet lasta Laboratoriotestit miestä Terveystarkastus 134 naista Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet 3

4 Sopeutumattomuuden kehä 8 v. 14 v. 27 v v. Satuttaa toisia lapsia Potkii Hyökkää Huo no koulumenestys Aggressiivisuus.53 Koulusopeutumattomuus Koulutyön kiinnostamattomuus R 2 = Ammatillisten vaihtoehtojen vähäisyys 2 R = Pitkäaikaistyöttömyys R 2 =.25 Kiusaa.22 Ra ngaistuksia ko ulussa Pinnaaminen Ongelmajuominen 2 R =.41 X 2 (34) = 32.78, p =.53; RMSEA =.00; RMR =.041; GFI =.98 Kokko & Pulkkinen (2000) Kehitystaustan yhteys aikuisten miesten sosiaaliseen toimintakykyyn 3 36 C B Hyvä sosiaalinen toimintakyky Heikko sosiaalinen toimintakyky -1-2 D Epäsuotuisa kehitystausta A Suotuisa kehitystausta (Pulkkinen, 2002) 4

5 8 v 14 v Toimeentulon ennustaminen v 42 v 43 v KONSTRUKTII- VISUUS 0.35 Uran vakaus Työtilanne v 14 v 8 v 14 v KOULU- MENESTYS SOSIO- EKONOMINEN TAUSTA Koulutuksen pituus TYÖLLIS- TYMINEN SAAVUTUS TASO Ammattiasema Ansiotulot (Pulkkinen & Feldt, 2005) Työn laadun yhteys kasvatukseen.25 Työn mielekkyys Aikapaineet Työn hallinta Epävarmuus työstä Työuupumus Lastenkasvatusstressi Lapsilähtöinen kasvatus a) Työstä perheeseen ristiriita -.27 Kielteinen mieliala työssä Toimintojen valvonta Perheestä työhön ristiriita.22 (Kinnunen & Pulkkinen, 2001) 5

6 Vanhempien työ ja lasten hyvinvointi PERHEEN SISÄISET TEKIJÄT - parisuhteen laatu, työnjako perheenjäsenten tunnetaidot ja tunnetyö perheilmapiiri VANHEMMAN TYÖ voimavarat vaatimukset STRESSI työaika ja sijainti VANHEMMAN JA LAPSEN VÄLINEN SUHDE lämpimyys ja läheisyys ristiriidat yhteinen aika, lapsen yksinolo LAPSEN HYVINVOINTI JA OMA KOKEMUS ikä ja kehitykselliset tarpeet temperamentti INSTITUUTIOIDEN AIKATAULUT JA PALVELUJEN LAATU työelämä päivä-, iltapäivä- ja iltahoito, koulu harrastukset sosiaaliset verkostot (Kinnunen, Feldt, & Mauno, 2005) Visio eheytetystä koulupäivästä Eheyttämätön Eheytetty koulupäivä Klo 1. päi vä 2. päi vä Al aluokat Yläluokat oppitunti oppitunti oppitunti 1. oppitunti Toiminta ryhmä Opiskelua Harrasteker hoja Opiskelua Harrasteker hoja oppitunti 2. oppitunti Lounas Lounas oppitunti oppitunti Opiskelua Toimintaryhmä Opiskelua 6

7 Osallistuminen toimintaryhmiin ja harrastekerhoihin Toimintaryhmä aamuisin iltapäivisin Harrastekerho Luokka N % % %

8 Kokemuksia eheytetystä koulupäivästä Opettajat ja vanhemmat: Oppilaiden kouluviihtyvyys parantunut Koulukiusaaminen vähentynyt Yhteistyö koulun ja vanhempien välillä parantunut Opettajat: Opettajien kouluviihtyvyys parantunut Oppilaiden harrastekerhoihin osallistuminen yhteydessä koulumotivaatioon Oppilaat: Harrastekerhoihin osallistuminen yhteydessä - opiskelun jatkamishaluihin - vähäisempään tupakointiin - vähäisempään muiden kiusaamiseen - vähäisempään koulupinnaukseen Eheytetty koulupäivä: kustannukset Luokat 1-6 Rehtori organisoi Kouluohjaaja/koulunkäyntiavustajat Kerhoja 25 viikossa Osallistuvia oppilaita / lv 1-2 luokalla 57 % valtionosuus Vanhemmilta perityt maksut Luokat 7-9 Rehtori organisoi Yhdysopettaja koordinoi Kerhoja 14 viikossa Osallistuvia oppilaita /lv 8

9 Lakisääteinen aamu- ja iltapäivätoiminta Toimintamalli A - Rehtori organisoi - Kouluohjaaja, koulunkäyntiavustajat - Verkostoituminen - 18 kerhoa/vko - Vanhemmilta 30 /kk / oppilas / lv Toimintamalli C - Seutukunnallinen verkosto - Ulkopuolinen koordinaattori - Palveluntuottaja vastaa - 4 kerhoa/vko - Vanhemmilta 90 /kk / oppilas / lv Toimintamalli B - Rehtori organisoi - Palveluntuottaja vastaa - 5 kerhoa/vko - Vanhemmilta 53 /kk / oppilas / lv Koulukeskeinen toimintamalli (A ja B) - Rehtorin johdolla, ei erillistä hallintoa ja koordinaatiota - Taloudellisesti edullista, tilat ja välineet olemassa - Lapsilähtöistä, lapsen ja perheen tarpeet huomioon - Aamutoi minta mahdollista kouluavustajien kokopäivätyöllä - Integroituminen koulun toimintaan, mm. maahanmuuttajat - Turvallista samassa ympäristössä - Koulun sisä- ja ulkoliikuntatilat käytettävissä - Lisää viihtymistä koulussa - Koulun pedagoginen pätevyys ja oppilaantuntemus - Harrastukset iltapäivään, illat perheille - Toiminnan rikastaminen harrastuksilla 9

10 Vanhemmille tietoa lapsen kehityksestä parisuhteesta aikuisiän kehityksestä Perhemyönteisyys ajattelumallit työelämän joustot palvelut Sosiaaliset innovaatiot = yhteiskunnan rakenteisiin kohdistuvia muutoksia * julkisen vallan toimintamallit * säännöt, lait, sopimukset * julkinen- yksityinen- kansalaissektori vallitsevat käytännöt ja järjestelyt (Hei skala) joilla on ihmisten toimintakykyä edistäviä ihmisarvon mukaisia inhimillisiä ja sosiaalisia vaikutuksia (Pulkki nen) 10