Aseman koulun vanhempainilta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Aseman koulun vanhempainilta"

Olavi Manninen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tervetuloa! Aseman koulun vanhempainilta

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja onnelliseen lapsuuteen.

3 ONNI LÖYTYY ARJESTA Onnelliseen lapsuuteen ei vaadita huippuelämyksiä, huvipuistoja tai tiettyjä leluja. Lapsi kaipaa vanhemmilta tavallista arkista yhdessäoloa, kiireetöntä aikaa, läsnäoloa ja arjen jakamista.

4 ARJEN KULMAKIVET Perustarpeet : ruoka lepo turvallisuus Yhdessäolo ja vuorovaikutus Rajat ja säännöt

5 PELISÄÄNNÖT SUOJAAVAT LASTA Selkiyttävät arjen sujumista Luovat turvallisuutta ja ennustettavuutta Antavat lapselle vähitellen laajenevan reviirin, jossa voi kokeilla omia vaikuttamisen keinojaan Säästävät rajanvetoon kuluvaa aikaa

lapselle vähitellen laajenevan reviirin, jossa voi

6 1-2 -LUOKKALAINEN Pystyy ajattelemaan myös muiden tunteita ja tarpeita. Itsekkyys, rajutkin purkaukset normaaleja. Noin 6 7 v: omatunto kehittyy Ns. minäihanne, mielikuva siitä, millainen hän haluaisi olla. Melko hyvä kuva oikeasta ja väärästä. Lapsi pyrkii hahmottamaan ja ymmärtämään erilaisia sääntöjä. Säännöt antavat lapselle turvallisuutta ja varmuutta. Lapsi ei kuitenkaan pysty yleistämään sääntöjä eri tilanteisiin ja ympäristöihin. Vanhemmalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja ymmärrystä, sillä lapsi ei aina tahallaan uhmaa sääntöjä.

Lapsi pyrkii hahmottamaan ja ymmärtämään erilaisia sääntöjä. Säännöt antavat lapselle turvallisuutta ja varmuutta.

7 3-4 -LUOKKALAINEN Pystyy yhä paremmin ymmärtämään ja ottamaan huomioon toisten tunteita, ajatuksia ja tarpeita. Itsekeskeisyys vähenee, empatiakyky kehittyy. Vuoron odottaminen ja tunteiden hallitseminen on helpompaa kuin ensimmäisinä kouluvuosina. Lapsi tuntee olevansa riippumattomampi aikuisten ohjauksesta kuin aiemmin > omatunto ja omaa arvostelukykyä. Lapsi voi tarkastella ja kritisoida vanhoja tuttuja sääntöjä ja pyrkiä muuttamaan niitä järkisyihin vedoten. Lapsen ajattelu on yhä konkreettista. Lapsen on usein helpompi sitoutua noudattamaan sääntöjä, joita hän on ollut itse muotoilemassa ja pohtimassa rikkomusten seuraamuksia.

Lapsi tuntee olevansa riippumattomampi aikuisten ohjauksesta kuin aiemmin > omatunto ja omaa arvostelukykyä.

8 5-6 -LUOKKALAINEN Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista ja liittyminen ikätovereihin. Tunteiden ymmärtäminen ja vuorovaikutustaitojen harjaantuminen. Sosiaalisesti vastuullisen käytöksen omaksuminen. Oman maailmankatsomuksen kehittäminen. Rajat eivät ole mielivaltaa, lapsi tarvitsee niille perustelut. Parhaiten perustelu onnistuu, kun aikuinen on perustellut rajat myös itselleen. Joskus rajoissa on kyse lapsen suojelusta, joskus niillä huolehditaan perhe-elämän sujuvuudesta. Velvollisuudet kuuluvat rajoihin. Murrosikää lähenevältä lapselta on hyvä edellyttää kohtuullisesti kotitöiden tekoa. Rajat ja kohtelu lapsena saattavat kiukuttaa omasta mielestään isoa lasta.

Parhaiten perustelu onnistuu, kun aikuinen on perustellut rajat myös itselleen.

9 VANHEMMAN VASTUU Aikuiset asettavat säännöt Johdonmukaisuus Keskustelu ja lapsen mielipiteen kuuleminen Yhteisesti sovitut seuraamukset Lapsen kanssa kannattaa sopia: Internetiin tai pelaamiseen käytettävästä ajasta Kotitöistä Kotiintuloajoista, yökyläilyistä tai yövieraista Rahankäytöstä Näiden lisäksi aikuiset voivat joutua asettamaan tarkempia sääntöjä seurustelusta, päihteistä, nukkumaanmenosta ja koulunkäynnistä.

ajasta Kotitöistä Kotiintuloajoista, yökyläilyistä tai yövieraista Rahankäytöstä Näiden lisäksi aikuiset

10 KUKA PÄÄTTÄÄ? Mistä asioista lapsi saa päättää itse? Mistä asioista vanhempi päättää? Mistä voidaan päättää ja sopia yhdessä?

11 LIIKENNEVALOMALLI Mannerheimin lastensuojeluliiton nettisivuilta löytyvä malli siitä, miten murrosikäisen kanssa voidaan sopia kodin säännöistä

12 PUNAINEN : vanhempi päättää lakien ja asetusten määrittelemien sääntöjen rikkominen itsensä vahingoittaminen toisten henkinen tai fyysinen loukkaaminen päihteiden käyttö koulunkäynnin laiminlyönti perustarpeiden laiminlyönti

vahingoittaminen toisten henkinen tai fyysinen

13 KELTAINEN: neuvotellaan yhdessä turvallinen kotiintuloaika kotityöt kännykkälaskut oman huoneen siivous työ kodin ulkopuolella TV:n ja tietokoneen sijainti TV:n ja videoiden katselu pelaamiseen ja internetissä surffailuun käytetty aika kavereiden tapaaminen kavereiden luona yöpyminen tyttö- tai poikakavereiden yöpyminen harrastuksiin osallistuminen viikko-/kuukausirahat sopiva kielenkäyttö myöhästeleminen

internetissä surffailuun käytetty aika kavereiden tapaaminen kavereiden luona yöpyminen tyttö- tai

14 VIHREÄ: nuori päättää / nuorella on oikeus mielipiteet oma ulkonäkö; pukeutuminen, meikkaaminen, hiustyyli (mikäli eivät välittömästi tai välillisesti vahingoita nuorta) oman huoneen sisustus musiikkimaku minkälainen ihminen olen kaikkien tunteiden ilmaisu: lupa olla vihainen, surullinen, ärtynyt, tylsistynyt

välillisesti vahingoita nuorta) oman huoneen sisustus musiikkimaku

15 MITÄ JOS LAPSI RIKKOO SÄÄNTÖJÄ? Sääntöjen rikkomisella on seuraamuksia: tiukka keskustelu säännön tarkempi seuranta etuuden tai oikeuden menettäminen määräajaksi vahingon korvaaminen tai muu sovittaminen säännön uudelleen tarkastelu ja sen muuttaminen toimivammaksi Keskustele lapsen kanssa miten menetetyn luottamuksen voisi palauttaa. Anna uusi mahdollisuus!

etuuden tai oikeuden menettäminen määräajaksi vahingon korvaaminen tai muu sovittaminen

16 VANHEMPI ASETTAA RAJAT Ota kiukku vastaan! Lapsen on tärkeää saada ilmaista pettymystään Lapsen kiukku ei tuhoa eikä johda hylkäämiseen Aikuinen auttaa tunteiden säätelyssä Määrätietoinen ja johdonmukainen vanhempi luo turvallisuutta Hyväksy lapsi, älä tekoa!

tuhoa eikä johda hylkäämiseen Aikuinen auttaa tunteiden

17 KIUSAAMINEN

18 Mitä kiusaaminen on? Riidat ja erimielisyydet eivät ole kiusaamista. Kiusoittelu tai raju leikki eivät ole kiusaamista. Kiusaamista on kun puolustuskyvyttömälle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä. Subjektiivisen kokemuksen merkitys: kiusaamisen aiheuttama pelko voi olla yhtä voimakas kuin itse kiusaaminen.

Kiusaamista on kun puolustuskyvyttömälle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja

19 Kiusaamisen määritelmä On tärkeää löytää yhteinen ymmärrys kiusaamisen määritelmästä, jotta kiusaamista voidaan ehkäistä ja siihen osataan puuttua. Kiusaamista on se, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. (Salmivalli)

Kiusaamista on se, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti

20 Kiusaamiselle tyypillistä Toistuvuus Tahallisuus Valtaepätasapaino Ryhmäilmiö, johon liittyvät vallan tavoittelu ja voiman väärinkäyttö Vertaissuhdeongelma

21 Kiusaamisen muodot Suora kiusaaminen Sanallinen kiusaaminen Fyysinen kiusaaminen Toisen omaisuuden vahingoittaminen Epäsuora kiusaaminen Sosiaalinen eristäminen porukasta Esim. juorujen levittäminen, valehtelu, manipulointi Kännykkä- ja nettikiusaaminen

22 Nettikiusaamisen erityispiirteet Nettikiusaamiseen houkuttelee sen näennäinen helppous ja nimettömyys. Kiusaajan voi olla vaikea ymmärtää tekonsa vakavuutta, kun hän ei näe kiusatun reaktiota. Muusta koulukiusaamisesta poiketen kiusattu ei pääse siitä eroon koulun ulkopuolella. Lapsi ei ehkä uskalla kertoa nettikiusaamisesta, koska saattaa pelätä, että koko netin käyttö kielletään.

23 Nuoret käyttävät nettiä sosiaalisesti Tutustu lapsesi kanssa nettiyhteisöihin ja sosiaaliseen mediaan, jota hän käyttää. Nettikiusaamista on esimerkiksi: pilkkaavat tai uhkaavat viestit juorujen tai henkilökohtaisen tiedon levittäminen toisen nimellä esiintyminen sulkeminen ryhmän ulkopuolelle salasanojen huijaaminen ja väärinkäyttö.

24 Jos sinua kiusataan netissä Älä vastaa kiusaamisviesteihin. Tallenna ja printtaa pilkkaavat viestit, keskustelut ja kuvat. Jos sinusta on julkaistu pilkkaavaa aineistoa netissä, kirjaa ylös nettisivuston osoite, kiusaamisen päivämäärät ja kellonajat, kiusaajan nimimerkki, sähköpostiosoite ja IPosoite. Ota yhteys sivuston ylläpitoon. Useilla sivustoilla on asiantunteva ylläpito, joka on tottunut selvittelemään kiusaamistapauksia. Ylläpitäjä voi poistaa pilkkaavan tekstin tai kuvan verkosta ja mahdollisesti selvittää tekstin kirjoittajan. Kiusaaja voi myös saada porttikiellon nettipalveluun.

25 Jos lapsesi on kiusannut muita Kiellä, mutta älä syyllistä. Tuomitse kiusaaminen, älä lastasi. Kiusaamiseen syyllistyvät usein aivan tavalliset lapset. Kuuntele lastasi, mutta älä hyväksy kaikkia selityksiä. Auta lasta ymmärtämään, kuinka pelottavaa kiusaaminen on kiusatusta. Lähde selvittämään tilannetta yhdessä koulun ja muiden vanhempien kanssa.

26 Miten vanhemmat voivat ehkäistä kiusaamista? 1. Keskustele kotona kiusaamisesta vaikka tuntuisi siltä, ettei asia kosketa perhettänne. 2. Huomioi, että kiusaaminen koskettaa aina koko ryhmää. 3. Ota lapsen kertomus kiusaamisesta vakavasti. 4. Kuuntele ja kysele millaiset kaverisuhteet lapsellasi on. 5. Tutustu lapsesi netinkäyttöön. 6. Muistathan, että omat asenteesi tarttuvat myös lapseen. 7. Tutustu koulun toimintamalliin kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. 8. Pyri yhteistyöhön muiden vanhempien kanssa.

27 Apua Vanhemmalle: Vanhempainpuhelin tiistaisin klo ja torstaisin klo sunnuntaisin klo Puhelu maksaa 0,08 e/min + pvm/mpm. Lapsille ja nuorille: Lasten ja nuorten puhelin

28 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Vanhempainilta koulukiusaamisesta

Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainillan tavoitteet Saada tietoa ja keskustella kiusaamisesta ilmiönä. Antaa vanhemmille keinoja ja välineitä käsitellä kiusaamista yhdessä lapsen ja koulun kanssa.