KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTAINEN KÄYTÖS KOULUSSA

Transkriptio

1 Henrikin koulu KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTAINEN KÄYTÖS KOULUSSA Ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet niihin puuttumiseen Toukokuu 2007

2 1. JOHDANTO Tämän strategian tavoitteena on luoda Henrikin koulusta mahdollisimman turvallinen ja miellyttävä työympäristö oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Tavoitteena on ennaltaehkäistä kiusaamista ja väkivaltaista käytöstä sekä esitellä toimintamalli, miten menetellä, kun ei toivottua toimintaa esiintyy. Henrikin koulun tavoitteena on kasvattaa sosiaalisia vastuuntuntoisia nuoria, joilla on hyvät käytöstavat ja kielenkäyttö. Tavoitteena on turvalliset ryhmät, joissa kaikki osaavat työskennellä kaikkien kanssa. Pyrkimyksenä on totuttaa nuoret sääntöihin, joita heidän on myöhemmin omassa elämässään noudatettava. Resurssien suuntaaminen koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi kannattaa. Koska koulussa opetellaan myöhemmin yhteiskunnassa tarvittavia taitoja, välinpitämätön suhtautuminen koulukiusaamiseen antaa nuorille väärän esimerkin siitä, miten yhteiskunnassa voi toimia. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (perusopetuslaki 29 ). Koulussamme ei hyväksytä kiusaamista tai väkivaltaista käytöstä. Jos sitä ilmenee, siihen puututaan heti. Tutkimusten mukaan kiusaamista esiintyy vähemmän kouluissa, joissa on vahvasti sitouduttu kiusaamisen hoitamiseen. (Cedercreutz 2001, Opimme elämään yhdessä, Opevi) 2. KIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ Kiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisen tai toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi tai hänet suljetaan pois joukosta. Koulukiusaamiseen liittyy usein fyysisen koskemattomuuden loukkaamista, henkistä alistamista ja huonoa käytöstä, jota ei hyväksytä. kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee voimasuhteiden epätasapaino niin, että kiusattu on puolustuskyvytön kiusaajaan nähden. Kiusaamista ei ole, kun kaksi tasaväkistä oppilasta selvittelee välejään tai riitelee, tai kun kiusoittelun ja härnäämisen kohteeksi joutuvat satunnaisesti eri oppilaat. Nämä tilanteet eivät ole systemaattista yhden oppilaan kiusaamista. (Salmivalli 2003) Kiusaamiselle on myös tyypillistä, että siihen liittyy ryhmän kiusaamista vahvistava ja hyväksyvä käyttäytyminen. Monet tekevät ryhmässä asioita, joita eivät tekisi yksin. Vanha sanonta: Joukossa tyhmyys tiivistyy pätee tässäkin. Vaikka enemmistö oppilaista ei hyväksy kiusaamista, monet kuitenkin toimivat niin, että vahvistavat ja ylläpitävät kiusaamista. Mietittäessä, mikä on kiusaamista, kriteeriksi voidaan asettaa kiusatun kokemus asiasta. Se, mikä toisesta on vain hauska pila, voi toisesta tuntua jopa väkivallalta.

3 3. KIUSAAMISEN MUOTOJA Kiusaaminen voidaan jakaa kolmeen pääasiallisen ryhmään: hiljainen kiusaaminen sanallinen kiusaaminen fyysinen kiusaaminen Hiljainen kiusaaminen on kaikkein yleisin kiusaamismuoto ja sitä on kaikkein vaikeinta havaita. Se on yleisempää tyttöjen keskuudessa. Hiljaista kiusaamista on esimerkiksi merkitsevien silmäysten vaihtaminen jonkun kanssa, tuijottaminen, huokailu, ilmeily, toisen puhuttelun välttäminen, ulkopuolelle jättäminen. Sanalliseen kiusaamiseen kuuluu mm. kuiskuttelu, pilkkaaminen, juorujen levittely, matkiminen, pilan teko, uhkailu, kiristäminen. Fyysinen kiusaaminen kuten lyöminen, töniminen, estäminen, kamppaaminen, esineillä heittely on yleisempää poikien kuin tyttöjen keskuudessa. Se on kiusaamisen muodoista helpoimmin havaittavissa. Kiusaaja voi ikään kuin sattumalta lyödä oven kiinni kiusatun nenän edessä. Fyysinen kiusaaminen voidaan myös naamioida leikiksi. Kouluterveystutkimuksen mukaan n % peruskouluikäisistä joutuu kiusaamisen kohteeksi (Salmivalli 2003). Kiusaaminen on vakava asia, johon tulee aina puuttua. Se voi olla oppilaalle kehityksellinen riski, koska on kyse tilanteesta, joka jatkuu vuodesta toiseen. Kiusaaminen voi aiheuttaa uhrille ahdistusta, masennusta, psykosomaattista oireilua ja koulupelkoa. Kiusaaminen voi heijastua pitkälle kiusatun elämään. Kiusaaminen voi heikentää myös luokan tai koko koulun työskentelyilmapiiriä. Kiusaamisella on tutkimuksissa myös havaittu olevan yhteyttä myöhempään rikollisuuteen ja sosiaalisiin ongelmiin. Gunnar Höistadin mukaan empatian kehittämiseen tähtäävä työ on yksi koulun tärkeimmistä kiusaamista ehkäisevistä keinoista. 4. STRATEGIAN TAVOITE Kiusaamista ei saada koskaan kokonaan loppumaan, mutta tavoitteenamme on sen minimoiminen. Noudatamme kiusaamisen suhteen ns. nollatoleranssia, mikä tarkoittaa sitä, että kiusaamiseen puututaan aina. Pyrimme siihen, että koulussamme kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi; koulussamme ei hyväksytä kiusaamista ja siihen puututaan heti kaikki saavat osakseen kunnioitusta; sen vuoksi teemme parhaamme kaikenlaisen kiusaamisen estämiseksi kaikki voivat kokea itseluottamusta; siksi vastustamme kaikkea, mikä halventaa ihmistä Kiusaamista voidaan koulussa vastustaa kolmella tavalla: ennaltaehkäisevästi

4 kiusaamistilanteita selvittämällä jatkoseurannalla 4.1 KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY Oppilaille korostetaan toisen ihmisen henkistä ja fyysistä koskemattomuutta ja toisen ihmisen kunnioittamista. Oppilailla on oltava selkeä käsitys siitä, miten koulussa toimitaan. Kielletyt asiat ilmaistaan selkeästi ja konkreettisesti. Rähjääminen ja rajojen asettelu voi joskus tuntua turhauttavalta, mutta se kannattaa. Meidän tehtävämme on olla välittäviä aikuisia. Sekä opettajilla että vanhemmilla voi olla riittämättömyyden tunnetta nuorten suhteen. Riittää kuitenkin, että olemme tarpeeksi hyviä aikuisia. Lämmin ja huolehtiva ympäristö koulussa ja kotona kantaa pitkälle. Koulun muuttaminen parempaan suuntaan edellyttää sekä koko henkilökunnan että myös oppilaiden vanhempien sitoutumista. Kaikkien velvollisuus on huomauttaa sellaiselle, joka toimii väärin. Tilannetta koulussa arvioidaan kerran vuodessa pidettävällä kyselyllä. Kyselyitä uusitaan tarvittaessa tiheästikin, jos kiusaamista havaitaan jossakin luokassa. Kiusaamiskyselyn perusteella luokanvalvoja ryhtyy ensisijaisesti työskentelemään kiusaamisen poistamiseksi. Toimintaa koulun tasolla: - opetusryhmien koko pyritään pitämään kohtuullisena, jotta voidaan luoda paremmat mahdollisuudet pitää huolta oppilaiden hyvinvoinnista ja vähentää koulukiusaamista - valistustilaisuudet, vanhempainillat; vanhempia rohkaistaan ottamaan yhteyttä kouluun kiusaamistapauksissa - kyselyt tilanteen kartoittamiseksi - tukioppilastoiminta - välituntivalvonta - selkeä tiedottaminen - vanhempia rohkaistaan ottamaan yhteyttä kouluun kiusaamistapauksissa - verkostoituminen eri viranomaisten kanssa (sosiaalitoimi, nuorisotoimi, poliisi, srk) Toimintaa luokan tasolla: -yhdessä sovitut säännöt luokan seinälle -luokanvalvojantunnit; kiusaamista käsitellään kaikkien luokkien kanssa vuosittain -kyselyt tilanteen kartoittamiseksi, itsearvioinnit -ryhmäyttäminen -tukioppilaat

5 -yhteistoiminnallinen oppiminen -kiusaamista käsitellään erityisesti terveystiedon oppitunneilla -kiusaamisen vastaisia asenteita pyritään vahvistamaan -vuorovaikutustaitoja pyritään edistämään kaikkien aineiden tunneilla -opinto-ohjaajan pitämät tunnit Opinto-ohjaaja käsittelee kiusaamista 7.-luokkien oppilaanohjauksen tunneilla. Hän kertoo erilaisista rooleista, joita kiusaamistilanteissa esiintyy. On tärkeää, että oppilaat tunnistavat muitakin rooleja kuin kiusaajan ja kiusatun. Kiusaamistilanteissa kiusaajalla on usein mukana myös apureita ja vahvistajia, kiusatulla voi olla myös puolustajia. Kun oppilas tiedostaa oman roolinsa, hänen on mahdollista muuttaa sitä. Tukioppilaita kehotetaan tarkkailemaan ympärilleen ja heitä kannustetaan tuomaan esille kiusaamistilanteita. Tukioppilaalla ja yleensäkin oppilailla on tärkeä rooli kiusaamisen tunnistamisessa. Monille kiusaamistapauksille on tyypillistä, että aikuiset eivät huomaa tilanteita, mutta oppilaat tietävät asiasta. Tämä on varmasti yksi keskeisimpiä selityksiä sille, että oppilaat eivät koe saaneensa apua opettajilta kiusatuksi joutuessaan. Työskentely luokassa/ryhmässä: Luokassa opettaja on selkeä johtaja. Hänen tehtävänsä on antaa ryhmälle säännöt. Oppilaat sitoutuvat sääntöihin helpommin, jos he ovat itse saaneet olla mukana niiden laatimisessa. Johtajan tehtävä on jatkuvasti valvoa sääntöjen noudattamista ja puuttua niiden rikkomiseen. Pienet kiusaamisasiat ovat luokanvalvojan työtehtäviin kuuluvia asioita. Jatkuvammat kiusaamiset siirretään oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi KIUSAAMISTILANTEIDEN SELVITTELY Akuutti kiusaamiseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttumisen ohje Kiusaamisen havainnut henkilö puuttuu asiaan välittömästi ja ilmoittaa asiasta luokanvalvojalle. Luokanvalvoja selvittää tilanteen mahdollisimman pian jonkun toisen opettajan kanssa. Erityisen tärkeää on kiusaamisen varhainen rakentava selvittely. Kiusaamisesta on heti kerrottava luokanvalvojalle, opinto-ohjaajalle, rehtorille tai jollekin muulle opettajalle. Sekä kiusaaja että kiusattu velvoitetaan kertomaan tapahtuneesta kotona ja kirjoittamaan oma näkemyksensä tapahtuneesta paperille. Huoltajat allekirjoittavat tapahtumaselostukset, jotka oppilas toimittaa tehtävän määränneelle opettajalle heti seuraavana koulupäivänä. Opettaja haastattelee mahdollisesti muut tapahtuman nähneet opettajat ja oppilaat ja ottaa parikseen toisen aikuisen (luokanvalvoja, opinto-ohjaaja, rehtori) ja keskustelee kiusaajan ja kiusatun kanssa. Pyritään muodostamaan tapauksesta mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva.

6 Oppilaita kuullaan ensin yksitellen rauhallisessa paikassa. Oppilaille kerrotaan, mitä mieltä koulu on kiusaamisesta. Kiusaajalta vaaditaan konkreettisia ehdotuksia: Mitä aiot tehdä? Usein tilanteen selvittely ja tapahtumaraporttien laatiminen ovat riittäviä toimenpiteitä. Luokanvalvoja käy oppilaan kanssa vakavan kasvatuksellisen keskustelun ja ottaa yhteyttä kotiin Oppilaiden keskinäinen väkivalta opettaja tai muu paikalla oleva aikuinen puuttuu tilanteeseen ja pyytää tarvittaessa lisäapua säilyttää malttinsa ja yrittää rauhoittaa osapuolia huolehtii omasta turvallisuudestaan Tilanteen jälkeen arvioi ensiavun tarpeen ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan, tilaa tarvittaessa ambulanssin ja poliisin vie osapuolet rauhoittumaan eri tiloihin määrää osapuolet kirjoittamaan tapahtumaraportit haastattelee silminnäkijöitä ottaa yhteyttä huoltajaan kertoo tilanteesta oppilashuoltoryhmän jäsenelle vakavissa tilanteissa tehdään rikosilmoitus poliisille Opettajiin ja muihin aikuisiin kohdistuva solvaaminen ja nimittely Myös opettajiin ja muihin aikuisiin kohdistuva solvaaminen ja nimittely ovat väkivaltaa. solvauksen kuullut aikuinen puuttuu asiaan ja lopettaa sen oppilas kirjoittaa tapahtumaraportin kerrotaan tapahtuneesta luokanvalvojalle, joka määrää rangaistuksen vakavimmissa tapauksissa (kunnianloukkaus) rehtori käsittelee tapausta ja poliisille annetaan tutkintapyyntö Ilkivalta Ilkivalta on fyysiseen ympäristöön kohdistuvaa väkivaltaa. Tällaista on kaikenlainen tahallinen tai suunnitelmallinen paikkojen sotkeminen, likaaminen, vahingoittaminen ja esineiden irrottaminen. Ilkivalta voi ilmetä syljeskelynä, vessojen sotkemisena, kaappien hakkaamisena. ilkivaltaan syyllistynyt kirjoittaa tapahtumaraportin asiasta tiedotetaan kotiin vahinkojen korvaaminen

7 Sukupuolinen häirintä Sukupuolista häirintää on esimerkiksi nimittely (homottelu, huorittelu) vihjailevat ilmeet ja eleet härskit puheet ja vitsit pukeutumista, vartaloa tai yksityiselämää koskevat huomautukset tungetteleva koskettelu Puuttuminen: Häirinnän kuullut tai nähnyt opettaja puuttuu kielenkäyttöön ja ilmoittaa luokanvalvojalle, joka käy oppilaan kanssa vakavan kasvatuksellisen keskustelun. Oppilas velvoitetaan kirjoittamaan tapahtumaraportti. Jos häirintä jatkuu, järjestetään tapaaminen huoltajan kanssa. Häirinnän ehkäisemisessä vastuu on aina aikuisilla, koska nuori ei välttämättä tiedä, missä sallitun toiminnan raja kulkee. 5. JATKOSEURANTA Kiusaamistapausten selvittelyssä jatkoseurannalla on erittäin tärkeä osuus. Jo tapauksen selvittelytilanteessa kiusaajalle tehdään selväksi, että hän on erityistarkkailussa. Kiusatun kanssa sovitaan, milloin on seuraava tapaaminen. Noin viikon päästä tapahtuneesta kysytään kiusatulta, miten on mennyt ja täytetään seurantalomake, joka lähetetään huoltajien allekirjoitettavaksi. Seurannan tulee jatkua, kunnes kiusaaminen on loppunut. Jos kiusaaminen jatkuu, kiusaajan vanhemmat kutsutaan koululle. Mikäli kiusaaminen jatkuu edelleen toimenpiteistä huolimatta, otetaan yhteyttä kuraattoriin/sosiaalityöntekijään. Vakavissa tapauksissa koulu tekee rikosilmoituksen poliisille. Myös kiusatun huoltajat voivat tehdä ilmoituksen.

8 Lähteitä Hamarus, P. (1998) Älä kiusaa mua! Miten tunnistan ja estän koulukiusaamisen. Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisu Höistad, G. (2003) Irti kiusaamisen kierteestä. Kirjapaja OY, Helsinki Pikas, A. Irti kouluväkivallasta. Espoo, Weiling & Göös Salmivalli, C. (1998) Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere, Gaudeamus Salmivalli, C. (2003) Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. Opetus 2000-sarja. Jyväskylä: PS-kustannus. fi.wikipedia.org Koulukiusaaminen Pörhölä, M. Koulukiusaaminen terveystiedon haasteena Turvallisten kehityspolkujen tukeminen oppilaiden vuorovaikutussuhteissa Koulukiusaaminen - fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista väkivaltaa

9 LIITE1 KIUSAAMISEN KÄSITTELY KAAVIONA Opettaja, muu henkilöstö tai oppilas huomaa kiusaamista tai kiusattu itse kertoo Ilmoitus luokanvalvojalle, opinto-ohjaajalle tai rehtorille Puhuttelu LV ottaa parikseen jonkun toisen opettajan/opon/rehtorin ja keskustelee kiusaajan ja kiusatun kanssa. Molempia osapuolia kuullaan ensin erikseen. Sekä kiusattu että kiusaaja velvoitetaan täyttämään tapahtumaraportit ja pyytämään niihin huoltajien allekirjoitukset Annetaan mahdollinen rangaistus Sovitaan mahdolliset korvaukset huoltajien kanssa Tapaus kirjataan ja arkistoidaan. Luokanvalvoja soittaa oppilaiden huoltajille Sovitaan jatkotoimenpiteistä, seuranta-ajasta ja uudesta tapaamisesta Tehostettu seuranta Asia saatetaan oppilashuoltoryhmän tietoon Seurantapalaveri Täytetään seurantalomake Jos kiusaaminen loppunut, käsittely päättyy Jos kiusaaminen jatkuu toimenpiteistä huolimatta, osapuolet vanhempineen kutsutaan kouluun tilaisuuteen, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä Jos kiusaaminen jatkuu edelleen, kutsutaan koolle oppilashuoltoryhmä Jos oppilashuollolliset toimenpiteet tai koulun rangaistukset eivät auta, asia voidaan siirtää poliisille

10 Liite 2 Lainsäädäntö ja ohjeistus Perusopetuslaki (628/1998) ja muutos (477/2003) Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä (PL 3 2 mom.). Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ( PL 29 1 mom.). Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset tämän suunnitelman laatimisesta (PL 29 2 mom.).

11 Liite 3 KIUSAAMISTAPAUKSEN/ILKIVALLAN TAPAHTUMASELOSTUS- JA ARKISTOINTILOMAKE päivämäärä: / klo osapuolet: Lyhyt kuvaus tapahtuneesta (mitä tapahtui, missä ): Määrätyt rangaistukset/sovitut korvaukset: Jatkotoimenpiteet: Seurantatapaaminen: / klo opettajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus opettajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus

12 Liite 4 KIUSAAMISTAPAUKSEN SEURANTATAPAAMINEN päivämäärä: / klo Oppilaiden välisestä tilanteesta tällä hetkellä todettiin, että Mahdolliset jatkotoimenpiteet: oppilaan allekirjoitus oppilaan allekirjoitus opettajan allekirjoitus opettajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus

13