KANSAINVÄLISEN LENTOLIIKENTEEN TULO-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLISEN LENTOLIIKENTEEN TULO-"

Transkriptio

1 KANSAINVÄLISEN LENTOLIIKENTEEN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET ETELÄ-KARJALA 2010 Valtakatu 49 :: FIN LAPPEENRANTA :: GSM :: ::

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 1 JOHDANTO... 2 MATKAILUTULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUS... 3 LAPPEENRANNAN LENTOKENTÄN KAUTTA TEHDYT TYÖMATKAT JA SAAPUNEET YRITYSVIERAAT... 4 LPR - HKI LENTOREITTI... 6 LENTOKENTÄN MERKITYS... 7 LIITTEET

3 1 TIIVISTELMÄ Nykyiset kansainväliset lentovuorot Lappeenrannasta tuovat matkailutuloa maakuntaan 4,1 miljoonaa euroa. Lentomatkustajien rahan käyttö maakunnassa työllistää 19 henkeä. Kun huomioidaan kansainvälisen lentoliikenteen välilliset vaikutukset, kokonaistaloudelliset vaikutukset maakunnan elinkeinoelämälle ovat 5,7 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalassa toimivissa yrityksissä tai muissa organisaatioissa työskentelevät henkilöt tekevät noin työmatkaa vuodessa Lappeenrannan lentokentän kautta. Lisäksi työpaikoille saapuu yli vierasta vuosittain lentäen. Etelä-Karjalasta lentäen tehtävä työmatkaliikenne on vähentynyt neljänneksellä vuodesta 2009, jolloin Lappeenrannan ja Helsingin välinen lentomatkustaminen oli vielä mahdollista. Lähes viidennes kyselyyn vastanneista yrityksistä sanoi Lappeenrannan ja Helsingin välisen lentoliikenteen loppumisen haitanneen yrityksen toimintaa. Lentäen tehtyjen työmatkojen arvioitiin kyselyyn vastanneissa yrityksissä vähentyneen runsaalla tuhannella Lappeenrannan ja Helsingin välisen lentoyhteyden loputtua. Runsas kolmannes kyselyyn vastanneista eteläkarjalaisista yrityksistä pitää Lappeenrannan lentokenttää tärkeänä oman toimintansa kannalta.

4 2 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS - Tällä tutkimuksella selvitettiin mitkä ovat Etelä-Karjalan ulkopuolella asuvien lentomatkustajien tulo- ja työllisyysvaikutukset Etelä- Karjalassa. Samalla selvitettiin, kuinka paljon eteläkarjalaiset yritykset käyttävät Lappeenrannan lentokenttää työmatkojen tekemiseen ja kuinka paljon yritysvieraita saapuu lentokentän kautta. Lisäksi kyseltiin mielipiteitä säännöllisen LPR HKI lentoreitin lopettamisesta sekä kehitysehdotuksia Etelä-Karjalan matkailupalveluille. - Tutkimustuloksia käytetään apuna Lappeenrannan lentokentän ja kaupungin kehittämisessä. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS - Tutkimus toteutettiin Internet-kyselyn avulla Kyselyn kohdejoukoksi valittiin ne toimipaikat, jotka olivat antaneet sähköpostiosoitteensa Etelä-Karjalan toimipaikkarekisteriin (4 590 kpl). Rekisteristä poistettiin ne toimipaikat, joiden ei katsottu olevan tutkimuksen kannalta relevantteja (esim. peruskoulut). - Kysely lähetettiin toimipaikkaan. Vastauksia saatiin yhteensä 770. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 23 %, jota voidaan pitää hyvänä sähköpostitse toteutetussa yrityskyselyssä. - Matkailutulo on laskettu syys-marraskuussa 2010 toteutetun lentomatkustajakyselyn perusteella. - Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. TULOSTEN LUOTETTAVUUS - Aineiston edustavuutta arvioitiin vertaamalla vastanneiden toimipaikkojen toimialajakaumaa Etelä-Karjalan toimipaikkarekisterissä olevien toimipaikkojen toimialajakaumaan. Toimialajakaumassa ei ollut eroja vastausaineiston ja perusjoukon välillä. Yritysten omaa arviota matkailijoiden ja lentomatkustajien osuudesta yrityksen liikevaihdosta verrattiin matkailijakyselystä laskettuun matkailutuloon alueella. Matkailutulo on laskettu matkailijakyselyn perusteella ja matkailun työpaikka- ja välilliset vaikutukset yrityskyselyn ja tilastokeskuksen toimialatilaston pohjalta. - Tarkasteltaessa yritysten työmatkaliikennettä Lappeenrannan lentoaseman kautta, on oletettavaa, että kyselyyn vastanneet yritykset käyttävät lentokonetta keskimääräistä enemmän. Tämän vuoksi raportissa on tarkasteltu kyselyyn vastanneiden yritysten työmatkaliikennettä. Matkailijakyselyn perusteella on kuitenkin arvioitu kyselyyn vastanneiden yritysten edustavan noin kolmasosaa Lappeenrannan lentoasemaa työmatkaliikenteeseen käyttävistä yrityksistä. Näin ollen työmatkojen kokonaismäärä on arviolta noin kolminkertainen raportissa esitettyihin lukuihin verrattuna. - Prosenttilukujen virhemarginaali kaikille vastaajille on enintään ±3,4 %. - Virhemarginaali koko aineistosta lasketuille yrityskohtaisille keskiarvoluvuille on enintään ±0,21.

5 3 MATKAILUTULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUS Etelä-Karjalan ulkopuolella asuvien lentomatkustajien rahankäyttö: matkailutulo ( ) Etelä-Karjalan ulkopuolella asuvien lentomatkustajien rahankäytöstä: Yhteensä Majoitus- ja ravitsemistoiminta työllisyysvaikutus (työpaikkaa) 17 Ohjelmapalvelut välillinen matkailutulo ( ) Kauppa palkkatulovaikutus ( ) Huoltamot palkkatuloista syntyvä verotulovaikutus ( ) Muut palvelut Yhteensä Etelä-Karjalan ulkopuolella asuvien lentomatkustajien kokonaistulo Etelä-Karjalalle on yhteensä noin 5,16 milj.. - Tutkimusajankohdasta johtuen kaikissa taulukon luvuissa ei ole huomioitu kesä- ja joulusesongin aiheuttamaa matkailutulon lisäystä. - Kesä- ja joulusesongin huomioimiseksi seuraavat taulukon luvut tulee kertoa vähintään kertoimella 1,14. Näin ollen: o vuosittainen lentomatkailijoiden tuoma matkailutulo yhteensä on vähintään 4,1 milj.. o työllisyysvaikutus yhteensä on vähintään 19 työpaikkaa. o palkkatulovaikutus on vähintään o verotulovaikutus on vähintään o kokonaistulo on vähintään 5,7 milj..

6 4 TYÖMATKAT Lappeenrannan lentokentän kautta LAPPEENRANNAN LENTOKENTÄN KAUTTA TEHDYT Keskiarvo, kaikki yritykset (työmatkaa/yritys) TYÖMATKAT JA SAAPUNEET YRITYSVIERAAT Keskiarvo, yritykset, jotka ovat tehneet työmatkoja (työmatkaa/yritys) Kyselyyn vastanneet yritykset yhteensä / vuosi (työmatkaa) Suurin työmatkojen määrä yksittäisellä yrityksellä (työmatkaa vuodessa) Työmatkoja ei ole tehty (% yrityksistä) 2010 [n=738] 1,28 4, ,0 % 2009 [n=723] 1,71 5, ,4 % Kaikki vuodet [n=736] 52,6 % TYÖMATKAT LPR:n lentokentän kautta tehtävien työmatkojen määrä tulee: lisääntymään huomattavasti lisääntymään hieman pysymään samana vähenemään hieman vähenemään huomattavasti Kaikki yritykset [n=718] 4,6 % 19,1 % 73,0 % 1,9 % 1,4 % Yritykset, joilla ei työmatkoja v [n=505] 1,4 % 14,1 % 84,6 % - - Yritykset, joilla työmatkoja v.2010 [n=206] 12,1 % 30,6 % 46,1 % 6,8 % 4,4 % Lappeenrannan lentokentän kautta saapuneet YRITYSVIERAAT Keskiarvo, kaikki yritykset (yritysvierasta/yritys) Keskiarvo, yritykset, joilla on ollut yritysvieraita (yritysvierasta/yritys) Kyselyyn vastanneet yritykset yhteensä / vuosi (yritysvierasta) Suurin yritysvieraiden määrä yksittäisellä yrityksellä (yritysvierasta vuodessa) Yritysvieraita ei ole ollut (% yrityksistä) 2010 [n=636] 1,46 6, ,9 % 2009 [n=630] 1,14 5, ,0 % TAULUKOIDEN LUVUISTA - Kaikki taulukoissa olevat luvut koskevat Lappeenrannan lentokenttää ja eteläkarjalaisia yrityksiä. - Jos on vain lähdetty tai palattu Lappeenrannan lentokentän kautta, on se laskettu yhdeksi työmatkaksi. - Jos samalla matkalla on ollut kaksi henkilöä, on se laskettu kahdeksi työmatkaksi, kolme henkilöä on laskettu kolmeksi työmatkaksi, jne. - Arvioitaessa työmatkojen ja yritysvieraiden kokonaismääriä Etelä-Karjalassa voidaan taulukon kyselyyn vastanneet yritykset yhteensä / vuosi luvut kertoa kolmella. Kerroin perustuu matkustajakyselystä laskettuun työmatkalla olevien lentomatkustajien määrään (työmatkalaisia on 17 % kaikista matkustajista, heistä 40 % eteläkarjalaisia).

7 ETELÄKARJALAISTEN YRITYSTEN TYÖMATKAT - Lappeenrannan lentokentän kautta tehtyjen työmatkojen määrä väheni neljänneksen (25 %) vuoteen 2009 verrattuna: Kun vuonna 2009 tehtiin keskimäärin 1,7 työmatkaa / yritys, vuonna 2010 työmatkoja tehtiin 1,3 / yritys. - Työmatkoja tehneet yritykset tekivät keskimäärin 4,6 työmatkaa / yritys (6,0 vuonna 2009). - Noin puolet (53 %) kyselyyn vastanneista eteläkarjalaisista yrityksistä ei ole koskaan käyttänyt Lappeenrannan lentokenttää työmatkoihin ja vuonna 2010 lähes kolme neljännestä yrityksistä (72 %) ei käyttänyt lentokenttää työmatkoihin. - Lähes neljännes (23,7 %) yrityksistä uskoo, että vuonna 2011 lappeenrannan lentokentän kautta tehtävien työmatkojen määrä tulee lisääntymään ja 3,3 % yrityksistä uskoo työmatkojen määrän vähenevän. - Noin joka kuudes (16 %) yrityksistä, jotka eivät tehneet työmatkoja Lappeenrannan lentokentän kautta vuonna 2010, uskoo työmatkojen lisääntyvän vuonna Sen sijaan lähes puolet (43 %) niistä yrityksistä, jotka tekivät työmatkoja vuonna 2010, arvioi työmatkojen lisääntyvän. - Liitteissä 1 ja 2 vastaajat ovat kertoneet, miksi työmatkat tulevat lisääntymään / vähenemään huomattavasti. 5 ETELÄKARJALAISTEN YRITYSTEN YRITYSVIERAAT - Lappeenrannan lentokentän kautta saapuneiden yritysvieraiden määrä lisääntyi yli neljänneksen (28 %) vuoteen 2009 verrattuna. Vuonna 2010 yrityksissä vieraili keskimäärin 1,5 Lappeenrannan lentokentän kautta saapunutta yritysvierasta (1,1 vuonna 2009). - Niissä yrityksissä, joissa yritysvieraita kävi vuoden 2010 aikana, vieraili keskimäärin 6,3 Lappeenrannan lentokentän kautta saapunutta yritysvierasta (5,5 vuonna 2009). - Noin kolmessa neljänneksessä (77 %) yrityksistä ei käynyt yhtään Lappeenrannan lentokentän kautta saapunutta yritysvierasta.

8 LPR - HKI LENTOREITTI Kansainvälisen lentoliikenteen tulo- ja työllisyysvaikutukset Kuinka paljon Lappeenrannan ja Helsingin välisen säännöllisen lentoliikenteen loppuminen on vaikuttanut lentomatkojen määrään yrityksessänne vuositasolla? 6 Matkojen määrä on vähentynyt: Kaikki yritykset [n=703] Keskiarvo, kaikki yritykset (lentomatkaa) Keskiarvo, yritykset, jotka ovat tehneet työmatkoja tai joilla ollut yritysvieraita (lentomatkaa) Kyselyyn vastanneet yritykset yhteensä / vuosi (lentomatkaa) Suurin vähenevien matkojen määrä yksittäisellä firmalla (lentomatkaa) Ei vaikutusta, yritykset, jotka ovat tehneet työmatkoja tai joilla ollut yritysvieraita (% yrityksistä) 1,36 2, ,5 % LPR - HKI lentoreitin loppuminen: ei ole haitannut yrityksemme toimintaa mitenkään on jonkin verran haitannut yrityksemme toimintaa on ollut yrityksellemme merkittävä takaisku Kaikki yritykset [n=728] yritykset, jotka ovat tehneet työmatkoja tai joilla ollut yritysvieraita [n=254] 81,3 % 17,3 % 1,4 % 62,6 % 35,0 % 2,4 % - Säännöllisen LPR - HKI lentoreitin loppuminen on vähentänyt eteläkarjalaisten yritysten lentomatkoja keskimäärin 1,4 matkaa / yritys tai 2,7 matkaa / yritys, jolla on ollut aiemmin työmatkoja tai yritysvieraita. - Lähes kahdelle kolmannekselle eteläkarjalaisista yrityksistä säännöllisen LPR - HKI lentoreitin loppumisesta ei ollut haittaa. - Reilu kolmannes (35 %) yrityksistä, joilla on ollut työmatkoja tai yritysvieraita, kokee, että lentoreitin loppumisesta on ollut haittaa. 2,4 prosentille haitta on ollut merkittävä.

9 7 LENTOKENTÄN MERKITYS Kuinka tärkeää on yrityksellenne, että Lappeenrannassa on lentokenttä? [n=727] 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % ei yhtään tärkeää 31 % vain vähän tärkeää 34 % Kuinka tärkeää on yrityksellenne, että Lappeenrannassa on lentokenttä? Lappeenranta - Helsinki lentoreitin loppuminen ei ole haitannut yrityksemme toimintaa mitenkään on jonkin verran haitannut yrityksemme toimintaa on ollut yrityksellemme merkittävä takaisku ei yhtään tärkeää 38 % 1 % 0 % vain vähän tärkeää 39 % 17 % 11 % melko tärkeää 17 % 40 % 33 % erittäin tärkeää 7 % 42 % 56 % 30 % 20 % melko tärkeää 21 % 10 % 0 % erittäin tärkeää 14 % - Hieman alle kolmannekselle (31 %) eteläkarjalaisista yrityksistä ei ole yhtään tärkeää, että Lappeenrannassa on lentokenttä. - Hieman yli kolmannekselle (35 %) Lappeenrannan lentokenttä on melko tai erittäin tärkeä. - Yritykset, joille Lappeenrannan lentokenttä on melko tai erittäin tärkeä, ovat kokeneet LPR - HKI lentoreitin loppumisen haitanneen enemmän kuin yritykset, joille Lappeenrannan lentokenttä on vain vähän tärkeä.

10 LIITE 1: MIKSI TYÖMATKAT TULEVAT LISÄÄNTYMÄÄN HUOMATTAVASTI VUONNA 2011? Asioita Kuusamoon. Ei kannata ajaa autolla. Business growth and good connections and service with Air Baltic Edellyttää, että yhteydet Eurooppaan ovat "auki" joko Rigan kautta tai Saksaan. Euroopan yhteydet lisääntyvät Helpompi lähteä matkalle, kun ei tarvitse ensin mennä Helsinkiin. Helpottuneet yhteydet Keski-Eurooppaan hyvät yhteydet Jos lentoliikennemahdollisuudet paikkakunnalla paranevat. Jos suorat lennot jatkuvat lappeenrannasta Eurooppaan järjestämme 2-3 opintomatkaa maatalousyrittäjille lähinnä Saksa-Hollanti-Sveitsi alueelle. Kunkin ryhmän arvioitu koko on Jos tulee uusia reittejä ja vuoroja Kansainvälisen liiketoiminnan syistä Kaupan kasvu tuo enemmän tapaamisia (matkoja) Eurooppaan. Lentoyhteydet parantuneet ja reittiverkosto ja yhtiöt tulleet tutuiksi Liiketoiminnan verkostoituminen Mahdollisuudet päästä lentäen suoraan Eurooppaan lisäävät lentoaseman käyttöä huomattavasti. Matkailun kattomarkkinoinnin toimenpiteiden takia Mikäli yhteys esim. Helsinkiin saadaan niin tulemme käyttämään lentoreittiä aina Odotamme paranevia yhteyksiä, mutta suurin osa lennoista tehdään suoraan Helsingistä Olemme maahantuontiyritys, jonka päämiehet sijaitsevat pääasiassa Saksassa, Italiassa ja Espanjassa. Käyntejä päämiesten luona on usein ja on todella hienoa, jos matkaan pääsee suoraan Lappeenrannasta. Olemme rakentamassa yhteistyötä Viron ja muiden Baltian maiden suuntaan. Uskomme, että joudumme käymään esim. Tallinnassa noin kerran kuukaudessa. Olemme tehneet sopimuksia Espanjaan sekä Intiaan, joten yhteisiä tapaamisia järjestetään sellaisiin paikkoihin joihin kaikilla on hyvät yhteydet. Parantuneiden yhteyksien myötä tulleet ulkomaan toimintamahdollisuudet ovat parantuneet ja panostamme ulkomaille nyt enemmän Sidosryhmien ulkomaanmatka keväälle n. 15 hlö Talouden suhdanne nousussa ulkomaan komennukset Uudet mahdollisuudet pystytään hyödyntämään paremmin, kun pystytään ennakkosuunnitelmissa ottamaan ne huomioon. uusi toimiala suuntautuu Euroopan markkinoille Uusien lentoyhteyksien myötä matkustaminen on kätevintä aloittaa ja päättää Lappeenrantaan. Lisäksi tytäryhtiömme on Riiassa, joten Air Balticin lennot ovat pääasiallinen matkustusmuotomme. Yhteydet paranevat koko ajan. Yhteys Riikan kautta sekä Düsseldorfiin todettu nopeaksi ja toimivaksi LIITE 2: MIKSI TYÖMATKAT TULEVAT VÄHENEMÄÄN HUOMATTAVASTI VUONNA 2011? Ei matkustustarvetta Harvemmin työmatkoja ulkomaille Henkilökunta vähenee Huonot lentoaikataulut, juna- ja tie yhteydet hyvät Muu kulkuneuvo Olemme siirtyneet rautateille Olen jäänyt eläkkeelle , tosin jatkan pienessä muodossa työntekoa, mutta matkat loppuvat. Organisaatiomuutos TAKAISIN

11 LIITE 3: MITEN LAPPEENRANNAN TAI ETELÄ-KARJALAN MATKAILUPALVELUITA TULISI KEHITTÄÄ? 1.juna ja linhjaautoliikenteen aikataulujen kytkentä 2. Ilmoitustaulut busseilla voisi olla selvempä ja opstavampia ja helpommin pimeälläkin luettavia 3. Jatko yhteyksien näkyminen, kaikilla ei ole kännyköitä, 4. Ehkä kosketusnäppäiminen päivitettu tietopankki/neuvonta 1) pitää ensiksi koota yhteen etelä-karjalassa toimivat yritykset ja kuulla heidän toiveensa matkailutoimintojen kehittämisen suhteen 2) selvittää markkinointitutkimuksilla, hyödyntäen jo aiemmin tehtyjä tutkimuksia siitä, mitä keskieurooppalaiset ihmiset lähtevät lomalta hakemaan, mikä tapahtuma/mahdollisuus suomessa saisi ylittämään matkustamiskynnykse), 3)panostaa markkinointiin ja viestitykseen keskieuroopan suuntaan että täällä tehdään työtä matkailun eteenpäinviemiseksi. 4) havainnollistaa konkreettisilla esimerkkeillä että matkailuasiat edistyvät (kenttäpalvelut, julkinen liikenne, markkinointi eksoottisesta saimaan kaupungista, keski-euroopassa ja kentällä, myös webissä 1. Englanninkielisen viitoituksen järjestäminen vetovoimakohteisiin (lpr linnoitus, satama) 2. Uusien lentoreittiyhteyksien avaaminen ja nykyisten säilyttäminen 3. Majoituskapasiteetin lisääminen 4. Kielitaidon parantaminen palvelusektorilla 5. Palvelutarjonnan selkiyttäminen matkailijoille 6-tien uudistuksen valmistuttua viitoitus myös imatralle hieman kauempaa. Lappeenrantaan hiekkalinnaan lisäkerroksia ja käärmeille pitempi kieli. Alunperin pommeista nimensä napanneet vety ja atomipiirakat rauhanomaisiksi "kaasupiirakka" ja "sienipilvipiirakka" nimisiksi. Piensaimaalle leväpuisto ja konnunsuolle survival-paratiisi. Aamuja iltalento helsinki-vantaalle. Vainikkalan asemalta tie vaalimaantielle heti (puuttuu vain 2 km) pikatielle ja liittymiin houkuttelavat mainokset ohjaamaan kaupunkiin. Keskustan liikenteen avaaminen (palauttaminen) karavanarialueen säilyttäminen huhtiniemessä. Isojen vetovimatekijöiden korostaminen elin hyväksikäyttö. Saimaa, imatrankoski, valtionhotelli, kanava viipuriin pääsy laivalla, rauhan alue, tapahtumien nosto esiin näyttävästi... Ajatella kokonaisuutta, yhteistyö eri palveluntarjoajien välillä. Alueen yhteismarkinointi kohdennetusti muuallekin (kanada, usakin voisivat tulla kysymykseen euroopan, japanin ja kiinan lisäksi) kuin venäjälle erittäin tärkeää. Mikkelin ja savonlinnan kanssa yhteistyötä koko saimaa-prändin luomiseksi. Pieniä ohjelma- ja tapahtumapalveluja pitäisi saada toimimaan tiivimmin yhdessä ja ideoimaan uusia palvelutuotteita alueelle (karhu ja susi safarit ovat meille paikallisille jo arkipäivää) miten olisi villisika-jahtien järjestäminen matkailijoille, siathan lisääntyvät aika nopeasti alueella. Alueen yhteistä markkinoitityötä euroopassa ja venäjällä Alueyhteistyönä (imatra-lpr). Asiakaslähtöisyyttä tarjontaan, saatavuuden parantaminen mm portaaleja ja palvelupisteitä kehittämällä ja verkottamalla pieniä toimijoita. Avoimuutta(mm. Rahankäytöstä),pois suojatyöpaikat, johtoon sellaisia ammattilaisia, jotka muistavat mitä ovat sopineet ja keiden kanssa. Easyjet pitäs saada ryanairin tilalle - on paljon parempi ja se koneet sattuu paremmin lappeenrannan kentällä (airbus a319). Edullisia majoituksia esim. B&b. Lennot ovat edullisia, myös majoituksen pitäisi sitä olla. Ohjattuja retkiä esim. Melontaa, laaavureittejä vähän lapin malliin lyhyitä hyvin viitoitteluja reittejä, hyvin merkityt reitit ja mahdolliset palvelut. Esim. Rã¼gen saarella saksassa oli hyvin helppo liikkua pyörällä, tuli hieman lapin hiihtoreittien tunnelma vaikka ei ollutkaan kyse hiihdosta. Ei lappeenrannan vaan koko maakunnan matkailupalveluita. Lappeenrannan on opittava näkemään esimerkiksi imatran matkailun kehittäminen myös lappeenrannan matkailua tukevana tavoitteena. Kaikessa tuotteistamisessa kohdepari imatra - lappeenranta on helpommin käsitettävä ja houkuttelevampi kuin epämääräinen etelä-karjala. Ulkomaalaisen silmin varsinkin. "imatra - lappeenranta resort: tradition and natural beauty.." E-k matkailupalvelut ovat täysin kehittymättömät ja pirstaloituneet. Alan palveluyritykset eivät täytä edes välttävän kriteereitä, eli laatutasoa ja monipuolisuutta ptäisi kehittää. Tarvitsemme nuorekkaita ja kehityshaluisia matkailuyrittäjiä alueelle. Alueen matkailu, hotelli- ja ravintolapalvelut ovat isojen ketjujen (e-k osuuskauppa, scandic jne.) Käsissä ja ne imevät "toimintahapen" pienyrittäjiltä. Tarvitaan toimivaa yrittäjäverkkoa ja infraa joka taas houkuttelisi investoija/rahoittajia alueelle. En osaa sanoa, mutta venäläistenhän varassa se paljolti varmaan on. Heille sopivia lentomatkoja lpr:sta, niin varmaan tekevät ostoksia täälläkin. Tulli ja rajamuodollisuudet pitäisi saada joustavammiksi ja lisää nopeutta siihen. Ruplan kurssi tietysti vaikuttaa, mutta on pietarin alueella aina jollakin rahaa eikä sieltä ole vielä täällä käynyt kuin pieni osa. Kyllä euroopastakin ja ruotsista tuttavani ovat halunneet käydä lappeenrannan kautta venäjällä ja kokeneet sen jännittäväksi. Heidät kotoaan tänne lentokentälle ja laiva/auto reissuja + myös yöpymistä täällä ja saimaata hyödyntäen. Eipä tässä mitään uutta ollut. En tiedä taustaa, mutta ajattelisin, että venäjän lisäksi kannattaisi satsata matkailun markkinointiin myös keski-euroopaan. Meillä on kaunis saimaa ja paljon kaunista rauhallista luontoa. Enemmän suoria lentoa lomakohteisiin tämä helpottaisi kovasti asikastapahtumien järjestämistä Enemmän suoralentoja muihin maihin, mielellöään myös muualle suomeen (pohjoiseen) Enemmän suoria lentoja lappeenrannasta eurooppaan! Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tulee lisätä. Tarvitaan myös matkailullisia tukipalveluita, kuten liikennöintiä matkailullisesti tärkeiden kohteiden välillä. Kokonaisnäkemys voisi olla terävämpi. Eri yritysten ja erityisesti matkailualalla toimivien pienyrittäjien tulisi lisätä yhteistyötä erityisesti saimaan eteläpuolisilla alueilla ja laajemmin koko saimaan ympäristökunnissa. Koko saimaan aluetta tulisi tarkastel-

12 la ja kehittää yhtenä suurena kokonaisuutena. Erityisesti toivoisin lyhyen markkinointikirjeen lappeenrannan lentokentästä sekä kentän yhteyksistä eri kohteisiin. Nettimainoskirjeen voi helposti lähettää omille sidosryhmilleen. Kenttä on loistava sekä tarpeellinen ja olen käyttänyt sitä yksityisesti jo 3 kertaa v aikana, mutta unohdan muussa toiminnassani mainostaa sitä. Toinen kohta: tiedotettaisiin selkeästi mitkä tahot hoitavat etelä-karjalan ja/tai lappeenrannan alueella esim. Majoitusta sekä tapahtumia sillä mielikuva on että on paljon eri toimijoita markkinoinnissa. Esim imatralta yhteys lappeenrantaan paremmaksi Etelä-karjalassa pitää tehdä oikeaa yhteistyötä koko maakunnan eteen varsinkin nyt, kun alueelle on tulossa uusi toimija (rauha). Enemmän yritysvetoinen kuin kunta/politikkovetoinen. Etenkin yhteys helsinkiin on tärkeä, koska työmme takia joudumme käymään siellä säännöllisesti esim koulutuksissa ja junien käyttö on nykyisin epävarmaa Gosaimaa oy on täysi susi. Palveluita tulisi kehittää lappeenrantapainotteisesti. Hallinto kevyemmäksi, myös imatralaisia yrityksiä on markkinoitava!!! Halpalentoja lomakohteisiin suoraan lappeenrannasta junayhteyksien parantaminen Halvempia junamatkoja! Helsingin yhteys pitäisi saada ylläpidettyä. Henkilökohtaisesti toivon kovasti, että lprssa olisi toimiva lentokenttä. Se helpottaa ensinnäkin omaa matkustamista, niin henkilökohtaista kuin työmatkojakin. Toimivat yhteydet myös lappiin olisivat loistava juttu matkailun kehittämisen vuoksi. Myös pietariin voisi olla reitti, näin hyödynnettäisiin varmasti myös sieltä tänne päin virtaavaa turistimäärää, joka toisi euroja kaupunkiimme. Hiekkalinna ehdottoman tärkeä ja sen kiinnostavuutta ja mainontaa olisi lisättävä. Kylpylähankkeet hyviä ja niihin on panostettava. Myös kotimaisille matkailijoille leirintäalue ym. Palveluita olisi hyvä kehittää. Hieman puhtia lisää jossain asioissa ja jossain taas järkeä. On aika löperöä,että esim.viisumibusiness ei pelaa venäjälle(kuukauden odotus). Veroton myynti venäläisille muistuttaa vähän irlannin yhtiöverotusta.kaupan kulut venäjällä ovat meitä alemmat, mutta dumppausmyynti estää sikäläistä liiketoimintaa tasaveroisesta kilpailusta ja kehityksestä. Molemmille puolille samat säännöt. Hotellien määrää ja kapasiteettia tulisi lisätä pikaisesti. Talvimatkailuun tarvitaan hiekkalinnaa vastaava tuote. Bussiyhteyttä tarvitaan lentokentän, matkakeskuksen, vainikkalan aseman, eri hotellien ja rauhan matkailukeskittymän välille. Hyvät ja edulliset yhteydet keskieuroppaan tuovat matkaajia, kohtuuhintaista majoituskapasiteettia nykyistä runsaammin matkailijolle, joiden majoitusta ei yritys tai yhteiskunta maksa. Meillä on mahtava luonto jota kannattaa markkinoida. Palveluiden osalta tarvitsisimme enemmin pienempiä "perhetyyppisiä" majoitus ja ravintolapalveluita. Myäs alueella liikkumiseen sunnattuja palveluja pitäisi kartoittaa ja markkinoida. Hyvään suuntaan ollaan menossa kunhan vain nykymeno saa jatkua, eli lentoja lisää ja markkinointia eri suuntiin. I believe that the development of the lappeenranta airport is critical to the business community of this area. Air baltic has an excellent concept in the "spoke and hub" which opens up flights to all european destinations. I suggest to market the lappeenranta airport as an alternative to helsinki as the lappeenranta airport is very user friendly. I suggest that you also market the lappeenranta airport for vacation charter flights for the russian market. Could package in a free night at the imatra spa on the day before departure so they could wake up bright and early to go on vacation. Idästä taitaa aurinko noustan! Nuo pietarin 5milj. Asukasta... Ovat kuitenkin kovin lähellä. Iformaatiota ja mainontaa riittävästi, ja lentoja kysynnän mukaan mutta ei toimintaa saa lopettaa missään olosuhteissa, jos liikennöintiä ei saa syntymään niin se on vaikka väliaikaisesti ajettava alas, ja jossain välissä käynnistettävä uudelleen. Iformmaatiota maakuntaan riitävästi, ja muualle eurooppaan ja maailmalle. Siihen pitää ottaa vaikka vero markkoja, sitä tärkeyttä ei saata kaikki tajuta. Imatra ja lpr enemmän yhteenhiileen puhaltaminen Jatkoyhteydet kentältä lpr keskusta, uusi tuleva kylpylä rauhassa Jo mahdollista,niin pysyttää ennallaan Joka kevät yrityksemme tekee matkan inariin, joskus myös syksyllä. Tähän asti matkat on tehty omalla autolla. Lento ivalon kentälle, edes siedettävästi lappeenrannasta joko helsingin tai kuusamon kautta olisi tervetullut. Jollain tavalla pitäisi saada ihmiset lentämään.tapaa siihen en osaa kertoa. Mielestäni lappeenranta tarvitsee ehdottomasti lentokentän. Jonkinlainen vaaatimattomuus leimaa kaikkia palveluita. Vaikka palvelu olisi hyväkin, sen voisi pienillä visuaalisilla keinoilla virittää huippuunsa. Todellinen tähtituote myös puuttuu, tarjonta on hyvin samanlaista kuin muillakin järvenrantakaupungeilla. Jos lennetään jotain vuoroja niin niihän pitää voida luottaa. Jos maaseudulle ei saada edes viitotuksia kuntoon, nyt kun uusi kuutostie valmistui, niin turha puhua tämän maakunnan minkäänlaisesta kehittämisestä. Luulisi verotulojen kelpaavan myös maaseudulta.mistä vieraspaikkakuntalainen osaa ajaa juuri siitä oikeasta rampista ja onhan täällä paljon muitakin yrityksiä kun nyt tunnutaan näkevän täällä vain pelkkä matkailu. Joustava yhteys vainikkalan raja-asemalta lappeenrantaan ja vainikkalan aseman kehittäminen edelleen arvoiseensa asuun! Julkiset toimijat: identiteetin vahvistaminen, palvelutarvekartoitukset. Tietoa matkailupalveluyrityksille. Yritykset: palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen.

13 Junat pysähtymään luumäellä ja taavetissa! Junayhteyden toimivuutta ja lentoliikenteen toimivuutta tukemalla esim. Kulkuyhteydet vainikkalaan toimiviksi liikematkailulle Junayhteydet ja suorat lentoyhteydet eurooppaan pitää saada pidettyä tällä tasolla tai mielellään lisättyä ja meidän matkailupalvelujen tuottajien yhteistyötä parannettua entisestään. Pitää myös muistaa muutkin matkailupalvelut kuin kylpylät. Järjestämällä lisää halpa lentoja Kaikenlaisella eri suuntaisten yhteyksien sujuvoittamisella ml. Suomen sisäinen lentoliikenne ja liityntäyhteydet kaupungista venäjän junaliikenteeseen. Kannattaisiko tukea jotenkin myös matkailun oheispalvelujen tuottajia? Eos? Kansainvälisten reittien mukaantulo on hieno asia, toivottavasti tällainen liikenne lisääntyy ja monipuolistuu edelleen. Suorat lennot baltiaan ja saksaan ovat mahtava täydennys matkustusmahdollisuuksiin. Kaupungin matkailun tulee toimia sateenvarjomarkkinoijana ja mm tehdä myyntityötä valtakunnallisten kokouksien saamiseksi alueelle. Hotellikapasiteettia aivan riittävästi tällä hetkellä kaupungissa. Kaupungin käyttöaste vuositasolla n55%, joten lisäkapasiteetti tuhoaa kaikkien toimijoiden talouden. Kaupunkiliikenne sujuvaksi, opasteet näkyviksi, yksisuuntaiset keskustan kadut kuten ennenkin, Kehittäminen on liikaa venäjä-painoitteista ja muu suomi on unohdettu. Lisäksi kaupunki ei kuuntele eikä kehitä yritysten ympäristöä tasapuolisesti koko kaupungin alueella. Yli kahdeksan miljoonan euron myynnillä ei saa mitään tukea yrityksen toiminnan kehittämiseen mm. Parkkipaikkojen (kaupungin maata) kehittämiseen. Siksi vaihdan yrityksen paikkaa vuonna Kehittämällä lentoasemaa paremmin palvelevaksi toiminnoiltaan Kehittämällä tiestöä esim lpr-vainikkala, uudet junat tarvitsevat kunnolliset jatkoyhteydet sillä naapurista löytyvät asiakkaat vähän joka reikään myös lentokentälle jokin syy täytyy ihmisellä olla tullakseen katsomaan maakuntaa, hyviä esimerkkejä on kuten hiekkalinna,satama, big band festari, lisää sellaisia Kehittää aitoa alueeseen liittyvää matkailutuotetta/palvelua. Liian kaukaa haettu idea ei toimi. Mielestäni aitoja asioita ovat karjalaiset ihmiset, idyllinen pikkukaupunki (maailman mittakaavassa). Saimaa jne. Toki ne ovat edustettuina nykyisinkin. Karjalaisuus pitäisi poaremmin "brändätä". Tali-ihantala-keskuskin voisi olla sellaisen, jos sen toteutuksessa onnistutaan. Kehittää gosaimaa.fi:tä ja some:aa Kehittää lisäpalveluja ja ketjuttaa eri toimintoja Kehitys lentokentän kohdalla ollut merkittävä ja suunta oikea. Kehitystä tarvitaan aina, mutta en osaa sanoa tarvitaanko matkailun kehittämiseen enempää, kuin mitä nyt on tarjolla. Keksikääpä konsti, jolla koko maakunta saadaan puhaltamaan yhteen hiileen. On liian lappeenrantakeskeistä. Kentälle kansainvälinen status Kerätä matkailijoita varten etelä-karjalan yrityksistä tietopaketteja aloittain.näitä paketteja voisi "jakaa" matkatoimistojen, kaupungin nettisivujen ym. Kautta ja saada matkailijat käyttämään alueen palveluja ja näin jättämään rahaa etelä-karjalaan. Keskieurooppalaisille ja/tai venäläisille laajempia matkapaketteja Keskustaan lisää autopaikkoja Kesäinen ja talvinen iso tapahtuma satamaan liittyen. Satama on upeaa aluetta, jota liian vähän hyödynnetään. Kesäinen saimaa on käyttämätön voimavara, kunnon keskitettyä markkinointia keskieurooppaan, viisi erilaista toimintapakettia suunnitteluun, yrittäjät yhteen tekemään suunnitelmaa. Kiskojuna ainakin simpele-kouvola väli, on halvempi kuin parikkalaan saakka, savonlinnan junat voisivat lähteä simpeleeltä, niin silloin saatisiin myös se väli maakunnassa lähijunan käytöön. Panostetan yheiseen go-saimaan eteenpäin viemiseen Koordinoitua markkinointia esim. Ohjelmapalveluiden tiimoilta: mitä on tarjolla / missä tarjolla / mihin hintaan. Parempi palvelutaso: kielitaito, ystävällinen ja välittävä palvelu. Karjalaisuutta peliin -> karjalaisesta mentaliteetista voisi tehdä yhden matkailuvaltin. Kaikki ovat puheliaita ja ystävällisiä... Kotieläinpiha hiekkalinnan yhteyteen. Kun tarkastellaan matkailua koko etelä-karjalan kannalta, niin pitäisi ajatella kokonaisuutta, eikä ajatella lappeenrannan lentokenttää, että se on lappeenrannan, vaan se palvelee koko maakuntaa. Kunnon internet yhteydet, nyt ei saa ollenkaan. Kuulostaa huonolta jos täällä ei ole leirialuetta eikä paikkaa asuntovaunuille? Jos ja kun huhtiniemi rakennetaan? Saimaan rannalla olevassa kaupungissa pitää olla leirialue... Kuutostie tulisi remontoida myös lappeenranta - taavetti väliltä. Lappeenrannan ja imatran välistä yhteistyötä olisi saatava paremmaksi. Kuutostien parantaminen lpr:sta etelään on ehdottoman tärkeä. Kylpylän rakentaminen mielestämme matkailupalvelua Laadukkaita majoituspalveluita lisää, tapahtumia lisää

14 Laadukkaita majoituspalveluita tulisi kehittää. Esim. Etelä-suomen ainut 5 tähden leirintäalue sijaitsee kotkassa! Laajempi reittivalikoima olisi hyväksi. Lappeenrannalla ja etelä-karjalalla pitäisi olla selkeä matkailuorganisaatio ja johtaja, jolla on näkemystä ja visio matkailun kehittämiseen sekä henkilökunta johon voi olla yhteyksissä yhteistyön kehittämisessä. Pitäisi myös asettaa selkeät tavoitteet ja strategia, miten näihin päästään sekä lisäksi tiedottaa näistä maakunnan yrityksille ja sidosryhmille. Maakuntaa pitäisi markkinoida tehokkaammin ja konkreettisemmin sekä hyödyntää lentokentän kautta matkaavat turistit ja markkinoida lappeenrantaa ja saada heidät yöpymään lappeenrannassa. Lisäksi pitäisi hyödyntää markkinointi uudella junalla allegrolla matkaavien matkailijoiden joukossa, että saadaa heidät myös lappeenrantaan. Yksi matkailuesite ei tähän riitä. Jne... Lappeenrannan ja imatran alueet "puhaltamaan yhteen hiileen". Lappeenrannan ja maakunnan ei tulisi itse sotkeutua koko matkailu "bisnekseen". Kun ei ole oma raha kyseessä keksitään kaikkea kivaa. Tukekaa yrittäjien markkoinointia ja suhtautukaa myönteisesti ja joustavasti liiketoiminnan edistämiseen. Hiekkalinna on ok, mutta jättäkää matkailun kehittäminen siihen. Energiamaa on viho viimeinen kotkotus, niillä miljoonilla voi tiputtaa sähkölaskua. Lappeenrannan lentokenttä vainikkalan radan varteen pois keskustasta, jotta voi laajeta kv. Kentäksi isompien yksiköiden tarpeisiin Lappeenrannan lentokentän palveluiden monipuolistaminen olisi hyvä. Loma matka tulee tällä hetkellä lennettyä helsingistä. Lappeenrannan matkailupalvelujen kehitykseen olisi ehdottomasti sijoitettava mainoseuroja. (myös kaupungin itse järjestämisissä tapahtumissa)esimerkkinä paikkakunnalla järjestettävät perinteiset markkinat ym. Tapahtumat, joiden mainostamisen budjetti on tällähetkellä kaupunginosalta Kaupungin tulisi antaa mainostamiseen resursseja ja mainostaa omaa tapahtumaansa kuten yksityisetkin tapahtumajärjestäjät osaavasti tekevät. Mainostaminen tai mainostamattomuus on jo itsessään imago-kysymys. Sama koskee kaupungin teknisen toimen tilakeskuksen hallinnoimaa toritoimintaa, joka on tällähetkellä vain ja ainoastaan hallinnoijan osalta alueen ja huono(kin) kuntoisten puitteiden toimintaan antaminen, maksuja perien. Ehkä yllämainitut toiminnat olisivat paremminkin matkailun kehittämiseen kuuluvien toimijien työmaata kuin teknisen toimialan. Lappeenrannasta suora lentoyhteys ruotsiin, lpr-hki-tkhlm. Liian vaike ja kallis ennen loppumistaan. Tai vaihtoehtoisesti lpr-riika-tkhlm. Vaikea mennä, jolloin junalla hki-laivalla tukholmaan on ollut helpoin vaihtoehto, vaikka meneekin aikaa enemmän Lappeenranta toimii hienosti ja kehitystä on tullut aikaisimpiin vuosiin. Skootterit oli hieno asia viime kesänä. Hienoa on, että hiekkalinna ja sataman alue hyödynnetään. Leirintäaluepalvelujen taso on lappeenrannassa ja koko lähialueella heikko. Tämä on erityisesti ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaalaisten näkemys asiasta. Venäläisten osuus caravan-matkailussa tulee kasvamaan voimakkaasti lähivuosina. Matkailuautojen käytttö tulee entisestään kasvamaan myös suomessa. Siksi oheispalvelujen merkitys tulee korostumaan. Huhtiniemen kylpylähanke on tässä mielessä erinomainen, kunhan sen yhteyteen huomioidaan myös caravan- matkailijoiden korkeatasoiset palvelut ja alueen riittävä koko. Lappeenrannan ja lähikuntien kannattaisi miettiä yhdessä lisäksi suurempi caravan-alue ympärivuotiseen käyttöön saimaan tms vesistön läheisyydessä. Esimerkkinä vetovoimaisuudesta kertonee keskisen malli töyryssä. Kokeilivat ensin pienellä caravan- alueella, ja nyt se on paisunut jättialueeksi. On uskomatonta kuulla usein, kun asiakkaamme kertovat käyvänsä mm viikonloppuna keskisen kyläkaupassa täältä käsin. Olemme havainneet, että caravan järjestöjen omat alueet eivät ole enää kovin suosittuja. Enemmistö matkailuautoilijoista on eläkeläisiä, hyvin toimeen tulevia, jotka arvostavat palvelujen laatua. Keskisen kyläkauppa on matkailullisesti erinomainen malli alueemme matkailijoiden vetovoimaisuuden kehittämiselle. Unohdin mainita, että venäjällä on perustettu oma kansallinen caravan-yhdistystoiminta, ja matkailuautojen käyttäjämäärä on tästä johtuen odotettavissa kasvavan. Lentoasema olisi ehdottomasti laajennettava ajan tasalle vastaamaan kasvavia matkustajamääriä. Lentoja enemmän ulkomaille ja hyvät liikenneyhteydet vaalimaalta lappeenrantaan Lentoja voisi olla pohjoiseen esim. Kuusamoon ja rovaniemelle. Lentojen aikatulut täytyy olla sopivia jatkolenoille ja myös se paluu...ennen puoltayötä! Lentojen osalta ei ikinä ole ollut sopivia lentoja lappeenranta helsinki välillä tai toisinpäin. On tullut mentyä autolla helsinkiin kentälle. Lentokenttäkuljetukset kentältä keskustaan toimiviksi. Olemme käyttäneet kenttää yksityishenkilöinä eikä takseja ole aina riittävästi. Yleiset kulkuneuvot käyttöön Lentokenttän säilyminen olisi status paikkakunnalle. Lentokenttäterminaalin rakentaminen nykyvaatimuksia ja matkustaja määriä vastaavaksi Lentokentältä samoin kuin vainikkalasta nopealta junalta linja-auto reitti kuntoon lappeenrantaan kaupunkiin siitä yhteys rauhaan ja imatran kaupunkiin kuten myös imatran kylpylään jos hommaa ei saada muuten toimimaan niin 2 vuotinen tuettu hanke pystyyn ja sen jälkeen lipputuloilla toimiva vuoro Lentokentän asiakkaiden saattamista helposti keskustan palveluiden äärelle esim. Säännölliset bussiliikenteet joko ilmaiseksi tai erittäin edullisesti. Mahdollistaa keskustan yrityksien liiketoimintaa/näkyvyyttä lentokentällä, markkinoimalla palveluja turisteille tasapuolisesti ja ennen kaikkea mahdollistamalla ostosmatkailijoiden pysäköinti keskustassa. Kävelypainoitteisille osuuksille pitää pystyä luomaan kävelijoitä ja siksi parkkipalvelut keskustassa pitää saada mahdollisimman nopeasti parannettua. Kauppojen hajautuminen eri alueille ei kehitä positiivista ostokokemusta kaupungissa. Tiivistettävä eri palvelujen saattamista saman katon alle kuten useimmissa suurkaupungeissa on pystytty tekemään keskustaan, esim kuopio, joensuu, jyväskylä, näissä kaupingeissa vieraillessani näen kävelypainotteisen keskustan edut, siellä ihmisiä riittää. City-korttelin kehittäminen kokonaisvaltaisesti kaupallisista näkökulmista ja saatava sinne laadukkaita erikoisliikkeitä monelta eri toimialalta. Mahdollistettava laadukkaiden ravintola-palvelujen synty keskustaan ja monipuolistettava tarjontaa. Lentokentästä entistä enemmän tietoisuutta venäjälle, josta saamme lisää matkailijoita lentokenttää käyttämään ja sitä kautta se pysyy täällä aktiivisena ja kehittyvänä ja mahdollistaa myös etelä-karjalan asukkail-

15 le lentomahdollisuudet suoraan kotikentältä ympäri maailmaa. Lentoliikenne kannattaa säilyttää mutta ei verovaroin. -- sujuva junaliikenne. Uudet nopeat junat käyttöön. Lentoliikenne l:ranta-helsinki tulisi olla varmalla pohjalla. Myös lentoyhteydet keski-eurooppaan ovat tärkeitä. Pohjoiseen suomeen kohdistuvaa liikennettä kaipailen myös. Esim. Oulu. Lentoliikennettä pitää kehittää yhdessä lentoyhtiöiden kanssa. Internetin käyttäminen tehokkaammin eri palvelujen tarjonnassa. Lentomatkojen lisäminen olisi erittäin tarkeä. Lentotoiminnan jatkuminen on tärkeää. Matkustava perheellinen arvostaa sitä, että pääsee suhteellisen hyvillä yhteyksillä lappeenrannasta maailmalle. Lentovuoro helsingistä ennen klo 8.00 ja paluu helsinkiin välillä ensimmäinen junavuoro tulisi olla lappeenrannassa n Lentoyhteyksien parantaminen helsingin suuntaan Lentoyhteyksien parantamisen lisäksi tulisi panostaa junayhteyksien parantamiseen, mm. Yhteysliikenteeseen vainikkalan asemalle Lentoyhteys helsinkiin vähentäisi yöpymiskuluja olennaisesti Lentoyhteys pietariin lisäisi yrityksemme lentomatkoja. Junabussit vainikkalaan on toinen merkittävä vaihtoehto. Myös imatran suunnasta (joutseno) Lisättävä tapahtumamatkailuaktiviteetteja Lisätä charter lentoja Lisätä ehdottomasti halpareittilentoja ja mahdollisesti vielä niin, että välilasku olisi helsingin kautta johonkin kohteeseen, jolloin voisi käyttää myös reittiä lpr-hki hyväkseen. Lisätä informaatiotaan es. Sähköisiä tarjouksia ym... Messumatkoja eurooppaan...ect.. Lisätä suoria lentoja kotimaassa sekä ulkomaille. Lisätä tekoja - ei vain kirjoituksia etelä-saimaassa Lisätä vuoroja helsinkiin ja muihin lentoliikenteen solmukohtiin Lisäyhteyksiä baltian maihin, erityisesti viroon. Lisää edullisia paketti-/lomamatkoja. Lisää erittäin tasokasta majoitusta ja luontomatkailua (luxyry-matkat), luxyry aikuisten spa-palvelut jne, Lisää junavuoroja. Nykyinen kolmen tunnin vuoroväli on liian harva. Luumäki-imatra kaksoisraide rakenteille. Lisää linja-auto ja junavuoroja maaseudulta kaupunkeihin. Lisää mainontaa, enemmän venäjän kielisiä opasteita, majoituspalveluja riittävästi, lievempää sakotusta parkkipaikoilla. Ei ole hyvää mainosta saada parkkisakot pienestäkin myöhästymisestä tai sitten selkeämmät ohjeet venäläisille. Lisää palvelua venäläisille. Opasteita venäjän kielellä ym. Saada heidät tuntemaan tervetulleiksi lappeenrantaan. Lisää suoria lomalentoja ympäri vuoden eri kohteisiin Lisää venepaikkoja. Lisää verkostoitumista Lisäämällä lentoreittejä, varsinkin lpr-helsinki-lpr reittiä Lisäämällä markkinointia erityisesti hollantiin, koska ryanair lentää rajan viereen. Olen asunut hollannissa ja siellä tunnetaan runsaasti mielenkiintoa suomea kohtaan (lennot oikealla hinnalla). Lisäksi mainostamalla ryanairia myös businesskäyttöön eli kontaktipintaa lisättävä lentojen kohdealueella huomattavasti! Lisäämällä yhteistyötä eri toimialojen kesken. Markkinointia olisi hyvä lisätä ja yritysten tunnettavuutta tehostettava. Lomalennoille yhteyksiä ja suoria lomalentoja Lomalentoja Lomalentoja lisää Loppiaisena kaikki auki Lpr-hki välille lentoyhteyksiä,myös maaseudulle joukkoliikennettä Luomalla edellytyksiä puhtaaseen luontoon ja vesistöihin tukeutuvalle matkailulle ja huomioimalla matkailuyritysten tarpeet ja toiveet ja erityisesti ymparistöasiat paremmin päätöksenteossa. Savupiipputeollisuus ja matkailu valitettavasti eivät sovi samalle tontille. Matkailumarkkinoinnissa pitäisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän venäjäosaajia ja panostaa venäjällä tapahtuvaan markkinointiin ja myyntiin. Lappeenrannan päättäjien olisi myös syytä katsoa ympärilleen omaan napaan tuijottamisen sijaan. Matkailullisesti lappeenranta ei ole keskeisin vetovoimatekijä, se on sitä ainoastaan ostosmatkailun osalta. Aitoon maakunnaliseen yhteistyöhön matkailun saralla pitäisi panostaa enemmän lappeenrannassa.

16 Luontomatkailua voisi kehittää pitkäjänteisesti siten, että saimaan ja lähiympäristön virkistyskohteita laajennetaan, hankitaan lisää ja kehitetään koti- ja ulkomaan luontomatkailijoiden näkökulmasta. Tämä edellyttäisi myös luonnonsuojelun kehittämistä eteläisen saimaan alueella merkittävästi. Maakunnallinen suurhalli lentokentän ja keskustan välittömään läheisyyteen. Mainonnan lisäämistä etelä-karjalan ulkopuolella ja järjestää alan markkinointitapahtumia esim. Messuja, järjestää erilaisia tapahtumia esim. Konsertit, messut sekä hyödyntää saimaata, linnoitusta, satamaa. Majoituskapasiteettiä lisää ja lavealla tarjonnalla (luksusta ja vähemmän luksusta). Majoitukseen liitettyä ohjelmaa (aktiivia ja vähemmän aktiivia) ja niin, että sitä voi tilata samalta luukulta kuin majoitustakin. Markkinoida enemmän muualle,kuin venäjälle!! Markkinoinnin ja mainonnan tehostaminen, asiakkaat ei täysin tietoisia mm yhteyksistä eurooppaan. Markkinointiin voisi kiinnittää enemmän huomiota, esimerkiksi ulkomaalaisille suunnatun materiaalin laatuun Matkailijan kannalta moni kohde muuttuu paljon kiinnostavammaksi, jos sen läheisyydessä/vieressä on muutakin. Yksittäisen kohteen on oltava todella suuri ja/tai kiinnostava, jotta se vetäisi. Tietysti yhteys- ja majoituspalvelujenkin on oltava kunnossa. Matkailijoille palveluita ja tapahtumia vuoden ympäri. Aktiviteetti- ja tapahtumajärjestejille lisää koulutusta ja tukitoimenpiteitä. Matkailu eivaikuta liiketoimintaan, omat lomamatkat koitetaan sovittaa lpr kentältä. Matkailu vapaaaika ja liikeyritystoiminta varmoilla yhteyksillä parantaisi yksityisten elinkeinojen harjoittajien ja pkl yrittäjien.liikkumista kotimaassa ja ympäri eurooppaa huomioitava venäjän mahdollisuus vedenalaisen rak:kehityksellä joka on yksi pääartiklammme Matkailualan ammattilaiset asioille, hyvä-veli systeemi ei toimii lappeenrannassa. Lisää avoimuus ja yhteistyö. Eurot konkreettisille asioille (matkailureitit mm. Ladut, luistelu, veneily, kanootit, pyöräily, kalastus, palvelut, laavut jne.) Ei liika rahaa konsultille ja mainostoimistoille. Matkailupalveluissa tapahtuu tällä hetkellä mielestäni riittävästi. Matkailupalveluja ei tulisi kehittää, vaan tulisi kehittää palveluja paikalliselle väestölle (esim. Monitoimihalli jalkapalloilijoille, yleisurheilijoille, pesäpalloilijoille ja golfinpelaajille). Matkailuun liittyvää oheistoimintaa pitäisi huomattavasti monipuolistaa. Pelkkä majoituskapasiteetin kasvattaminen ei pidemmällä tähtäyksellä riitä. Lisäksi muitakin palveluita tulee kehittää. Matkustajajunayhteys imatra-svetogorsk-pietari Meitä hyödyttävät kaikki sellaiset toimet, joilla tähdätään kaikkinaisten liityntäliikennepalvelujen sekä erityisesti venäjän yhteyksien lisäämiseen. Mielestäni asioiden ammattimaista hoitoa pitäisi lisätä ja tiedottamista mistä saadaan mitäkin palvelua pitäisi terävöittää. Mielestäni hyvä suunta on tämä airbalticin lentoreittien lisääminen. Oheispalveluja tulee kehittää, liikkuminen lentokentältä keskustaan joustavaksi, opastus lentokentältä keskustaan näkyväksi, ohjelmapaketteja matkojen ympärille. Mielestäni tehty hyvää työtä oikeaan suuntaan. Yhteismarkkinointisopimus syntynyt ja sitä kautta saadaan koko maakunalle parempi näkyvyys. Ohjelmapalveluita tullaan jatkossa tarvitsemaan entistä enemmän, mutta ne yrityksen syntyvät kysynnän kasvaessa. Minulle on tärkeää lentoyhteyksien pysyminen lappeenrannassa! Mm. Tuottamalla muutaman päivän ohjelmallisia matkapaketteja, joissa mukana maaseudun pienyrityksiä. Esite, jossa selkeästi esillä vaihtoehtoja tutustumiselle/ elämyksille myös kaupungin, ja jo tunnettujen tutustumiskohteiden lisäksi. Monipuolistaa Nehän on kehittymässä kovaa vauhtia (rauhan alueet ym.) Nimenomaan lpr-hel-lpr linja olisi todella kaivattu. Nopeammat junayhteydet. Sekä moottoritiet eteläsuomeen saakka. Nopeampi raideliikenne, se on tulevaisuutta ja matkakeskuksen yhteydet paremmiksi Nyt pitäisi katsoa mitä yksityinen sektori investoi matkailuun ja miettiä tarkkaan miten verorahoja käytetään sen edistämiseen. En käyttäisi 2-3 vuoteen verovaroja matkailun edistämiseen. Sitten kun selviää mitä vaikutuksia on rauhan ja huhtiniemen rakentamisella matkailun lisääntymiseen, tekisin päätäksiä kaupungin osalta, mitä siihen voidaan lisätä. Nyt kaupungin pitää hoitaa muut sille kuuluvat asiat kuntoon. Näkyvyys eri matkailu tms. On mielestäni tärkeämpää. Ja myös yhteistyö maailmalla eri matkan järjestäjien kanssa. Ensin turistin pitää tietää mitä lappeessa on niin kyllä se pääsee tänne jos kerran paikka kiinnostaa, vaikka ei lentäisi yhtään lentokonetta. Jospa laitettaisiin vaikka puolet siitä rahasta mitä lentotoiminnan tukeminen maksaa markkinointiin luulen että kohta ei tarvitse tukea lentotoimintaa ollenkaan. Oheis- ja viihdepalvelujen tarjonta on kovin vähäistä. Palvelutoimittajat eivät osaa verkostua ja yhdsitää palvelujaan, vaan asiakkaan tulee ostaa kaikki erikseen (kuljetukset, ohjelmat, ruokailu, jne.) Oheispalveluja yöpyjille kehittämällä, huomioimalla myös nuoret matkustajina Ohjelma tuottajat Ohjelmapalveluiden tilaus ja varausjärjestelmiä kehittämällä.

17 Ohjelmoidut pakettipalvelut Olisi pystyttävä verkostoitumaan tai kehittämään palveluja koordinoiva "varaamo", joka olisi reaaliaikaisesti tietoinen alueen matkailuyrittäjien juuri sen hetkisestä palvelutarjonnasta ja -kyvystä. Kyseisen toimipisteen päätehtävänä olisi pitää yllä nettisivustoa, jossa edellä mainittu palvelutarjonta olisi ajantasaisesti nähtävänä. Lisäksi ko.toimisto jatkuvasti miettisi mitä matkailupaketteja eri yrittäjien palveluista voisi rakentaa, ja sopisi niistä yrittäjien kanssa. Voisiko tällaisen toimiston perustaa osuuskuntapohjalle, johon mukaan liittyvät matkailuyrittäjät olisivat edellä kerrotun palvelupaketoinnin piirissä? Osuuskunnan jäsenet rahoittaisivat osuusmaksuilla toimiston toimintaa. Alueen kunnat olisivat myös jäseninä osuuskunnassa. Olisi tärkeää, että lentoliikenteen toimija/t ja vr tekisivät yhteistyötä reitti- ja aikataulusuunnittelussa, jotta voitaisiin saada toinen toistaan täydentäviä yhteyksiä pääkaupunkiin (esim. Varhainen aamulento hkiin & myöhäinen junavuoro takaisin tms.) Liikematkustajat käyttänevät paikallisliikenteessä pääasiassa taksia tai vuokra-autoa, mutta yksityismatkailijoille pitäisi taata hyvät yhteydet lentoasemalta ja rautatieasemalta keskeisiin matkailukohteisiin (majoitusliikkeet, leirintäalueet, ympäristökunnat yms). Tulisi myös entistä tiiviimmin tehdä yhteistyötä ympäristökuntien kanssa, jotta saataisiin luoduksi monia erilaisia palveluja tarjoava yrittäjäverkko. Ei riitä, että tänne pääsee lentokoneella, pitää olla myös jotakin syömistä, juomista, tekemistä, näkemistä ja erityisesti elämyksiä, joita nykyihmiset hakevat (olipa elämys sitten hiljentymisretriitti tai täyteen pakattu ohjelmallinen viikko), unohtamatta omatoimimatkailijoiden palveluita. Näkisin, että matkailijoiden ohjelmapalveluita kannattaisi kehittää erityisesti ekologisella rintamalla, luonnossa ja luonnon ehdoilla (vaellusretket, ratsastussafarit, soutu-, melonta-, potkukelkkailu, hiihto- ym. Retket, ei niinkään konevoimalla toimivia aktiviteetteja (vesiskootterit ja harrastuskäytössä olevat moottorikelkat ja mönkijät pitäisi kieltää lailla!!). Mielestäni etelä-karjalasta puuttuu verkosto, jonka avulla kaikkia palveluita voitaisiin tarjota ketjutettuna. Matkailijan tulisi voida tilata palvelut yhdestä pisteestä (myös netissä). Saimaata, saimaan kanavaa ja venäjää kannattaa hyödyntää ja venäjän matkailu lieneekin aika hyvin hoidettua ainakin lappeenrannan ja viipurin/pietarin välillä. Alueellamme on upeaa näytettävää, mutta käsittääkseni puuttuu instanssi, joka huolehtisi keskitetysti matkailijoiden palvelemisesta. Pienissä kunnissa on paljon kaikenlaista yksilöllistä, mutta ne pitäisi kaivaa esille ja auttaa markkinoimaan + ottaa mukaan yhteismarkkinointiin. Ei pidä unohtaa myöskään tietoliikenneyhteyksiä ja niiden kehittämistä. Tarvittaisiin myös instanssi, joka voisi tukea ja kouluttaa pieniä matkailu- ja palvelualan yrittäjiä saamaan mm. Webbisivut yhteiseen keskitettyyn palvelupisteeseen/portaaliin (tai jos sellainen instanssi on olemassa, siitä tulisi tiedottaa näkyvästi). On kehitettävä enemmän kausimatkailua. Lappeenrannassa ei ole kuin satama ja linnoitus sinänsä ja näiden käyttö keskittyy kesäkauteen. Linnoituksen joulumarkkinat on saatava elävämmäksi ja kestämään joulukuun kuten keski-euroopassa. Olemme ilmojen vankina: emme voi mitään säille. Itse en haluaisi tulla tänne palelemaan vapaaehtoisesti. Lappeenrannan ainoa tie on venäläiset, joita täällä jo palvellaan yliinnokkaasti ja jopa niin paljon ettei suomalainen sinne sekaan mahdu. Kultuuritarjonta on eräs vaihtoehto, jota on syytä miettiä eli saisiko siitä jotain uutta ja pysyvää: yksinlaulukilpailut on loistava esimerkki tästä. Muistan aina rso:n vierailun lappeenranta -salissa. Loistavaa. Jopa yhden päivän festarit voisivat olla paikallaan kun keksitään laji joka sopii lappeenrantaan. Imatra bb on asia jota ei sinänsä kannata matkia: kuka haluaa hikiseen telttaan katsomaan sekoilevaa porukkaa keskiverto äänentoiston sekaan. On syytä miettiä linnoituksen hyväksikäyttöä kunnolla. Nyt se vaan ei toimi kuten pitäisi. Hiekkalinna on pelleilyä, joka muuttuu vuosivuodelta enemmän sirkukseksi. Saimaan kanava on vielä hyödyntämättä kunnolla. Kuulemma sinne on kuutostieltä ramppia suunniteltu ja toivotaan että se toteutuu, koska siinä on eksotiikkaa joka on ammentamatta. Mutta tämänkin koskee vain kesäaikaa. Oppia ymmärtämään venäläismatkailijoiden tarpeet ja potentiaali jos on halua "oikeasti" pyrkiä kehittämään toimintaa. Jos lähes 1 milj. Pietarilaista vuosittain (päivävierailut) on valmis lähtemään pelkästään ostoksille etelä-karjalaan aamulla klo 4 ja palaamaan palaamaan takaisin iltamyöhään ja jonottamaan tullissa yhteensä 3-8 tuntia pitäisi lappeenrannan ns. Matkailuorganisaation etsiä täydellä teholla uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Ostakaa lappeenranta.com domain. Perustakaa kimi räikkönen -museo, hankkikaa sinne ferrarin formula 1 ja ralliauto niin siinä on etelä-karjalalle vetonaula, mies kun ajaa lappeenrannan urheiluautoilijoiden lisenssillä. Otettava huomioon paikallisten ei venäläisten tarpeita ainoastaan! Ottamalla huomioon matkailuyritysten tarpeet. Nyt vain kehitetään rauhan aluetta ja esim, entistä ylämaata ei yhtään. Paikallisjunayhteyksiä välille imatra-lappeenranta Painoarvo etelä-karjalan alueen matkailulle. Alue on yksi ja yhteinen, imatran seutu selkeämmin lomailukohde ja lappeenranta ostos- & kongressimatkailua. Politikointi kaupunkien väliltä pois ja sisäpiirimäinen säätäminen vähemmäksi. Avoimmuuta! Pakettimatkat saimaata hyväksi käyttäen pitää kuitenkin vesistöistä huolta ja puhtaudesta. Sillä tulevaisuudessa maksetaan jo siitä että nähdään puhdasta makeaa vettä. Pakkoruotsi pois ja venäjän opetusta sen tilalle! Pitkässä juoksussa tämä kaikkein tehokkainta kaupankäynnin lisäämistä Palauttaa takaisin hki-lpr lentoreitti, sekä markkinoida sitä aktiivisesti ja edullisilla hinnoilla kuluttajilla ja opiskelijoille. Palveluiden kehittäminen ja markkinointi. Markkinointi kilpailutetaan projektikohtaisesti ja 1/3 osa sopimushinnasta maksetaan jos tulokset ovat tavoitteiden mukaiset. Vältetään korkeakoulukoulutuksen saaneita koska heiltä on kadonnut todellisuuden taju eli mitä normaali matkailija hakee matkaltaan. Palveluiden tulisi näkyä matkailijoille katkeamattomana ketjuna ja ostamisen tulisi olla mahdollisimman helppoa. Yhteistyötä eri yritysten välillä tulisi lisätä huomattavasti. Majoitusliikkeiden kautta olisi helppo tavoittaa potentiaaliset asiakkaat. Jos vielä toimisin alalla, veisin respahenkilökunnan jäsenet tutustumaan tuotteisiin (esim. Elämys- yms. Palvelut), jolloin heidän olisi helppo kertoa asiakkaille, mitä on tarjolla. Infopalvelua olisi vielä syytä napakoittaa ja monta asiaa voisi tehdä tyylikkäämmin. Palvelujen ja tuotteiden laatua on kehitettävä. Etelä-karjala/suomi ei voi eikä saa olla massamatkailumaa, joten voimme erottua vain laadulla (ja korkeammalla hinnalla) Panostaa kieliopintoihin (venäjä, kiina, ranska, espanja)

18 Panostaa raideliikenteen säilymiseen ja kehittymiseen Panostaa viisumivapauden saamiseksi venäjän matkailussa puolin ja toisin, samoin panostaa parikkalan rajanylityspaikan saamiseksi henkilöliikenteelle avoimeksi. Paremmat kulkuyhteydet lento- ja rautatieasemalle. Paremmat yhtydet lentokentälle. Käänteisesti pidennettyjä viikonloppulentoja (to- su) lisää esim pärnyyn tai johonkin muihin euroopan kaupunkeihin.turistilinja-auto kiertämään eri lpr nähtävyyksiä. Parikkalan rajanylityspaikka pitäisi saada auki Pienten erikoispalveluja tarjoavien yritysten ja suurten matkailukeskusten verkostoitumista lisättävä Pietariin juna- ja lentomatkat Pikkubussivuoroja lpr:n keskustasta matkakeskuskseen,lentokentälle ja vainikkalaan Pitäisi huomata se seikka, että venäjällä voi poliittinen ilmapiiri tai muoti muuttua nopeasti. Jos koko matkailu on venäjän varassa, on tilanne hankala. Pitäisi nyt mainostaa muuallekin kuin venäjälle. Englantilaisille on suomella paljon annettavaa. Japanilaiset, hollanti.. Saksa..maita riittää. Elämyksiä, ei vain tavaratalotavaraa..ja venäläisethän pitävät "paketeista", huonon kielitaitonsa takia. Sekä yksinkertaisuudesta.. Näin olen kuullut. Pitäisi päästä suoraan tukholmaan Pitäisi saada toimiva matkailutoimisto näkyvälle paikalle kaupungissa. Siis sellainen, joka todella tekisi aktiivista markkinointityötä niin kotimaassa kuin myös ulkomaille suuntautuen. Pitäisi saada vetovoimaisia uudenlaisia tapahtumapaikkoja ym. Lisää. Pitäkää "jalat maassa". Pitää kiinni vähintään entisistä Pohjoisen lentoja lappeenrannasta Puhtaan ja rauhallisen ympäristön markkinointia keski- ja etelä-eurooppaan (esim. Ranskalaiset ja italialaiset ovat hyvin kiinnostuneita pohjolasta nykyisin) Rakentakaa monitoimihalli, joka palvelisi kulttuuria (erilaiset konsertit), urheilutoimintaa, liike-elämää (esim. Erilaiset näyttelyt, myyjäiset, valtakunnalliset kokoukset jne), eläkeläisiä valtakunnallisten tapahtumien muodossa... Kaikki nämä toiminnothan toisivat lisää matkailutuloja lappeenrantaan. Joensuun areena on tähän erittäin hyvä malli! Rautatie-, lentoasema- ja bussikuljetukset lähemmäksi toisiaan, siirtyminen näiden välillä helpotettava. Vainikkala-lentoasema yhteyteen panostettava. Lentoasemalle haettava aktiivisesti aasian yhteyttä, lappeenranta aasiaa lähiimpiä lentoasemia euroopassa. Rehelliseti, touristille vapaat parkkipaikat! Miksei muillekin. Jokaisellä tänä päivällä on netti, auf deutsch ym. Kielet. Lappeenranta kuin cranfortin kaupunki, "kuutonen" vie mennessa. Jos opaskyltit, niin kansanvälliset ei venäjän!!! Rehellistä markkinointia Reittejä enemmän Ryhmien tilauslentojen järjestämistä pitäisi kehittää. Enemmän pakettimatkoja maakunnalta suoraan, koska meitä pienempiä matkan järjestäjiä on paljon, voitaisiin yhdessä saada kokoon useita ryhmiä lentomatkoille. Laivatkin täyttyvät useampien matkatoimistojen yhteismyynnistä. Esim: kerätään ryhmä henkilöä kohteeseen ja sitten tilataan kuljetus (lentokone) kuukautta ennen lähtöä kun ryhmä on kasassa.lentokuljetuksen hinta on tiedossa kohdetta markkinoidessa. Saada lisää operaattoreita ja kohteita eurooppaan Saada matkailijoita euroopasta nauttimaan etelä-karjalan luonnosta. Saada pysyvät lentoreitit ja toimijat ja kentälle ja kentältä kuljetukset. Sama koskee myös rautatieasemaa, sieltä on välillä tosi hankalaa päästä pois. Valmiita paketteja, matkat, majoitukset, liput (kulttuuri, urheilu), elämykset. Jos ei nimittäin myydä jo tuollaisia. Ei yritetä keksiä liian hienoa tai matkia muita. Saimaa on ja pysyy vain täällä. Saimaa brändiä pitää markkinoida tehokkaammin, yhteistyötä enemmin alueen kuntien kanssa. Saimaa gardens/huhtiniemi vievät eteenpäin. Joku kansallisesti/kansäinvälisesti merkittävä kohde olisi toivottavaa. Hiekkalinna pelkästään on melko vaatimaton esitys, vaikkakin kävijöitä on runsaasti... Saimaa vetonaulana veneretkien järjestäjänä yrittäjät elämysmatkailu Saimaan ja järvialueiden lisäkehittäminen matkailu,- virkistys ym.käyttöön Saimaata pitäisi hyödyntää enemmän. Kansainvälisessä matkailussa luonnonpuhtautta, järvimaisemaa ja tuvallisuutta. Kotimaanmatkailussa pitäisi kehittää joku oma juttu, pelkkä hiekkalinna ei riitä. Saimaata pitäisi hyödyntää, reuhan rakenteilla oleva matkailukeskus tulisi mainostaa ja palvelutarjonta saattaa sille tasolle, että se houkuttelisi kaikkialta tulevia matkaajia ympärivuotisesti. Siellä on selvästi suurin potentiaali massaturismille ja sen hyvinvointi poikii varmasti alueelle muutakin. Saimaata pitäisi pystyä hyödyntämään? Saimaata tulee hyödyntää enemmän. Laadukkaita palveluita luonnossa. Toimiva lentokenttä on erittäin tärkeä maakunnan matkailulle.

19 Saman alan yrittäjien yhteenkutsumista ja kannustimien antamista. Palvelujen varmaa toimivuutta, esim. Satamayrittäjäpalvelut. Mainostilan antamista esim. Hiekkalinnan reunoille ja yritysten tiedottamisen kokoamista suurempien kokonaisuuksien alle. Kilpailutilanne tulisi taata myös kaupunkialueen yrityksille, kun mainontaa on selvästi siirretty rauhan ja joutsenon matkailukeskusten suuntaan. Satamaan ja sen ympäristöön voisi mahdollisesti panostaa vieläkin enenmän.( puuhamaata myllysaareen tai jotain muuta koko perheelle suunnattua.) Keskustaan halpoja parkkipaikkoja jos niiden pitää olla maksullisia. Satamapalvelut, kioski? Siirtymällä kabinettipelistä käytännön toimintaan. Etelä-karjalaa pitäisi markkinoida kokonaisuutena ja ottaa kaikki yrittäjät mukaan. Yrittäjillä ei riitä aika, vaan maakunnan virkamiesten pitäisi koordinoida toimintaa eikä puuhastella omiaan julkisuudelta piilossa. Sujuvat taksi- ja bussiyhteydet asemilta (juna-, bussi-, lento-) keskustaan, tällä hetkellä eivät erityisen toimivat Suomalaisille omia "ryssättömiä" palveluita. Onhan niistä taloudellinen etu, mutta opettelisivat käyttäytymään maassa maan tavalla. Suora junayhteys luumäen asemalta pietariin. Liikekeskukset liikenneasemien yhteyteen vrt. Itäkeskus. Suorat lennot keski-eurooppaan ja takaisin. Suoria lentoja mm.helsinkiin ja moskovaan.mm.lappeenrannan matkailutoimiston henkilökunnan suhtautuminen matkailijoiden tarpeisiin.vaihtakaa henkilökunta palvelualalle sopivammaksi + kuuntelemaan ja edesauttamaan matkailijoiden tarpeita. Suoria lentoja venäjälle/venäjältä Suoria loma- ja ostosmatkalentoja eurooppaan pitäisi lisätä. Näin vähennetään matkakuluja. Suoria lomalentoja lisää, muualta lennetään koko ajan, lappeenrannasta tosi harvoin. Suorija lentoja eri kohteisiin lappeenrannasta. Helsinki vantaa kentälle emme tarvitse. Riikan kautta pääsee minne vain. Juna on selkeästi parempi vaihtoehto jos tarvii asioida helsingissä Suunnitelmallisesti ja asiakaslähtöisesti kv- ja kotimaan asiakkaat kohderyhmittäin huomioiden. Markkinoinnissa kärkituotteet edellä,mutta saimaa gardens ei saa olla ainoa kohde, jolle matkailuun suunnattu raha käytetään. Korvamerkittyä markkinointirahaa tulisi saada myös esim lappeenrannan pienyritysten yhteiseen markkinointiin. Suunta on hyvä,rauha sekä huhtiniemi. Suurelle saimaalle kalastus ja vapaa-ajan tukikohtia (suojaisia tiloja ja vuokrattavia pieniä moottoriveneitä) joihin viedään, maksua vastaan, aamulla ja haetaan illalla lappeenrannan satamasta. Säilyttää lentopalvelut Säilyttää lpr - helsinki lennot Säännöllinen lentovuoro helsinkiin ja mahdollisesti pietariin. Lappeenrannasta säännöllinen bussiyhteys vainikkalaan allegro junaan. Lentokentän yhteyteen oheispalveluita, pienimuotoinen "liikekeskus". Ravintolat, kioskit, pubi, hotelli tuntiveloituksella. Jos pietarin konetta esim. Joutuisi odottamaan joitakin tunteja, voisi ollaa lavossa...jne. Ideoita riittää, jo on tarvetta! Taajamajuna Taideteollisuuden designia ja designereita pitäisi markkinoida kaikkialta maakunnasta. Nyt ovat myös venäläiset kiinnostumassa suomalaisesta muotoilusta. Jos haluaa myydä vaatedesignia, helsinki on ehdoton ykköspaikka, sieltä on jo kokemusta. Nyt pitäisi lappeenrannan käyttää mahdollisuutensa ja luoda kauppapaikka korkealuokkaiselle designille. Takseja ja busseja kentälle kun kone tulee alas. Satamaan esim ravintola-panimo. Matkailijoille voisi paremmin markkinoida uimahalleja, urheilutaloa, kuntosaleja, hiihto ja luistelumahdollisuuksia. Talvi aktiviteetit vähäisiä. Myöhäinen junavuoro helsingistä lappeenrantaan lisää. Vetovoimainen kesätapahtuma. Tapahtuma kalenteri esim. Mitä lappeenrannassa tapahtuu tässä kuussa, teatterit yms. Laivaliikennettä kanavan suulle esim. Lauritsalan kartanoon säännöllisesti. Oheispalveluiden lisääminen: venevuokraus, moottorikelkkavuokraus ja reitistö kuntoon. Ulkomaalaisille matkailijoille palvelutarjontaa kotimaisen lomakauden jälkeenkin (elo- syys- mahdolliseti lokakuu). Tapahtumia jotka toistuvat vuosittain Toimitavarmuus on kysymysmerkkinä... Toimiva lentokenttä on ehdoton edellytys. Perusteluna pietarin bisnespotentiaali ja oma ylipisto ja satama. Kaakonkulmalla on kaikki edellytykset kasvaa suureksi talouskeskukseksi vastineeksi kehäkolmosen talousalueelle. Millään muulla suomen alueella ei ole vastaavaa potentiaalia. Toivon, että lentoliikenne hgin ja lpr:n välille palautuu. Ulkomaisten päämiesten tulo lpr:aan on erittäin paljon vaikeutunut vallitsevassa tilanteessa Tramp-toiminta kaipaa panostusta mikäli matkustajaliikenne kasvaa Tukea huhtiniemen hotelli hanketta Tulisi vaikuttaa siihen, että suora junayhteys kaupunkimme keskustasta helsingin keskustaan nopeutuisi (kaksoisraide ja radan parannus koko matkalle) ja tulisi varmemmaksi - ts junien kulkuun voisi "luottaa kuten junan vessaan" Tunnettavuutta lisätä keski-euroopassa, sekä lentokenttää kehittää sekä kuljetuspalveluita lentokentältä/lentokentälle

20 Tuotteistamista, yhteisesti päätettäviä uusia suurtapahtumia, joihin haetaan määräaikaista panostusta/sitoutumista onnistuneista tapahtumista jatkossa hyötyvistä yrityksistä ja julkisyhteisöltä Turisteille myytävä taksiseteli. Matkailuinfoissa ei taksipalvelut juurikaan esiinny. Tyähän liittyen emme tarvitse lentokenttää, mutta yksityisinä ihmisinä käytämme lomamatkoihin ainoastaan kotikenttää, lomakohteet valitsemme kotikentän lähdäistä. Mahdolliset keskieuroopan suorat lennot mahdollistaisivat myäs lyhyet viikonloppumatkat Tänne pitää saada jotain sellaista, jota ei ole muualla, ts.identifioi paikkakunnan. Pieni esimerkki:hiekkalinna-alue. Ei kannata tehdä kaikkea mahdollista. Matkailuajattelu on lappeenrannassa edelleen liiaksi vanhoissa kuvioissa pysyttelevää, sininen saimaa ym. Ulkomaankohteisiin suoria lentoja. Myös suorat lennot pohjoiseen tarvittavia...juuri näihin ei autolla pienellä aikaikkunalla pysty!!! Vainikkalan aseman uudistaminen!!! Toimivien jatkoyhteyksien kehittäminen kaikkialle maakuntaamme (myös parikkalaan punkaharjulle sekä savonlinnaan)! Ja hyvin tärkeänä pidän näiden jatkoyhteyksien tiedoksi saattamista kaikille suomeen tuleville venäläisturisteille. Jossa lieneekin melkoisesti haastetta!!! Varmistaa riittävä tasokas majoituspalvelu, sekä kannustaa yrittäjyyttä elämysmatkailun alueella. Venäjä,venäjä...eurooppa. Oikeasti uusia luovia ideoita...ei muiden kopiointia. Venäjänkielinen asiakaspalvelu tulee olla tärkeä lähtökohta matkailupalveluiden kehittämiselle. Venäjänkieltä tulee opettaa myös suomalaisille. Muuten työt menevät kaikki venäläisille, eikä se kai ole tarkoitus? Venäläisasiakkaille suunnattua materiaalia/ohjeita pienten majoitusyritysten käyttöön (esim. Yleisohjeita ja materiaalia mökkikansioihin mm. Palveluista, ympäristöasioista). Nämä saataville verkkosivuille, joista voi itse tulostaa sopivia osioita. Verkostaminen ja ostamalla palvelut paikallisesti Verkostoitumista tarvitaan enemmin. Vetovoimaisia matkailukohteita pitäisi saada lisää,jossa hyödynnettäisiin suursaimaan kaunista luontoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia kaikenlaisiin luontoharrastuksiin. Venäläisiltä matkailioilta voisi ehkä kysellä mitä palveluita he haluaisivat lisää, muutakin kuin kaupan alan toimioita. Suomen suurin huvipuisto saisi nousta tänne lappeenrantaan. Etsikää " hulluja" yrittäjiä jostakin joilla on jotakin uutta ideaa. Vetovoimaisia tapahtumia kuten imatran bb-festivaalit Vieraita keski-euroopasta lisää Viisumit pidettävä voimassa edelleen. Vähentää venäläisiä Yhteismarkkinoinnissa olisi paljon kehitettävää. Yhteistoimintaa vaan enemmän yritysten ja kuntien kesken Yhteistyö taipalsaaren kanssa kanavan rakentamiseksi ja veden vaihtumiseksi piensaimaalla. Yhteistyötä eri yritysten välille lisää. Selkeitä netti-sivuja, joista selviää matkailupalvelut. Lentomatkustajat huomioitava hyvin, jotta saadaan kaupunkivierailijoita. Yhteistyötä tekemällä. En ole kovinkaan hyvin perehtynyt ko asiaan, koska asun alueen laitamilla ja oman yrityksen pyörittämisessä menee aikalailla kaikki aikani. Tuntuu kuitenkin siltä, että kaikkia mahdollisia kehitystapoja ei ole otettu huomioon. Lapsille on hienosti järjestetty hiekkalinna ja sen ympärille toimintaa, samoin saimaata ja viipuria on hyödynnetty. Linnoituksen opastetut kierrokset ja draama esitykset ovat olleet ihania, mutta turistiaikaan aivan riittämättömällä mitoituksella. Ympäristökuntien kanssa yhteistyössä, kohteet ja vuodenaika huomioiden tarjonnan suunnittelussa. Yrityksemme henkilöstö tai asiakkaat ei niinkään ole käyttäneet kauppojen yhteydessä lentokenttää, mutta lentokentällä on suuri merkitys toimialaamme eli asuntojen myyntiin lappeenrannasta ja lähialueilta. Eli lentokentän säilyttäminen on erittäin toivottavaa! Yritysten rahoilla ei lpr:n kaupungin tai eu-rahoilla. Onnea uudelle huhtiniemen kylpylähankkeelle!

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS

LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi SISÄLLYSLUETTELO Lentomatkustajatutkimus Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Matkustajien

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläiset ostajina Suomessa Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläisten matkat joihinkin maihin 4500 4000 3500 3000 1000

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Elokuussa 2017 Suomessa kirjattiin venäläisille 89 700 yöpymistä, eli yöpymiset lisääntyivät 11

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland tutkimuksia 3 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2015 Sisällysluettelo Yhteenveto... 6 Johdanto... 8 Matkat Suomeen...

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen. Kysely yrittäjille kesäkuu 2018

Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen. Kysely yrittäjille kesäkuu 2018 Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen Kysely yrittäjille kesäkuu 2018 Matkailijamäärät tammi-huhtikuussa 2018 verrattuna tammihuhtikuuhun 2017 maaseutumatkailuyrityksissä Arvio tulevasta kysynnästä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 2018 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 2018 Oulussa kirjattiin 655 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 548 tuhatta ja

Lisätiedot

Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella

Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Viisumivapauden

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017

Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017 Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2,8 MILJOONAA LOMAMATKAA (+ 43 %) 363

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Mikko Manka Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30.3.2017 Meillä Tampereella on niin kaunis luonto! mutta niin on muuallakin, sillä kaikki kuvat ovat

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista

PÄÄTÖS. Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista PÄÄTÖS Lappi LAAVI/1315/04.06.01/2015 1.12.2015 Asia Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista Hakijat Etelä-Karjalan kauppakamari Toimitusjohtaja Mika Peltonen Raatimiehenkatu 20 A 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Kati Mälkki Asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Oulu, tiistai 22.3.2016 Tapahtumayksikkö Valo & Suomen Olympiakomitea SPORT FINLAND KAUPUNGIT LAJILIITOT

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta

LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta Liisa Mäenpää Finnish Lapland Tourist Board ry Finnish Lapland Tourist Board ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME) on perustettu syksyllä 2010.

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 635 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 533 tuhatta ja

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1. Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.2017 2.6.2017 Page 1 Sisältö 1. Taajamien luonne, vahvuudet

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017 Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 12 miljoonaa ensikertalais ta (+ 6 %) 363

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus ja Mediatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

toy taloustutkimus oy MATKAILUN RAKENTEELLISET ONGELMAT MEK, Matkailun edistämiskeskus

toy taloustutkimus oy MATKAILUN RAKENTEELLISET ONGELMAT MEK, Matkailun edistämiskeskus toy taloustutkimus oy MATKAILUN RAKENTEELLISET ONGELMAT MEK, Matkailun edistämiskeskus Puhelinhaastattelu 27.9. - 18.10.2002 Christel Nummela ja Jari Pajunen 15.11.2002 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa

Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Venäläisten Suomen-matkailun kehitys VENÄLÄISTEN MATKAT SUOMEEN 1992-2017 6,0 5,0 4,0 Helsinki (lentokenttä ja satama) rekkakuskit

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018

Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018 Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 MUUT KOHTEET JA KULKUTAVAT (PÄÄKAUPUNKISEUTU PÄÄASIALLINEN MATKAKOHDE) 4,9 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa

Lisätiedot

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016 Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Matkatoimistokysely Venäjällä Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 2 Toimiiko yrityksenne matkanjärjestäjänä vai matkanvälittäjänä 100 % 90 % 80 % 70 % 85 % 83 % 60 % 50 % 61 % 40 % 30 % 39 %

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 64 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 58 tuhatta ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %). HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Venäläiset matkailijat Kuopion alueella Kuopion Matkailupalvelu Oy Katja Renkas

Venäläiset matkailijat Kuopion alueella Kuopion Matkailupalvelu Oy Katja Renkas Venäläiset matkailijat Kuopion alueella Kuopion Matkailupalvelu Oy Katja Renkas Suomi venäläisille Suomella ja suomalaisilla tuotteilla hyvä ja positiivinen perusmaine Venäjällä Suomen maantieteellinen

Lisätiedot

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot