toy taloustutkimus oy MATKAILUN RAKENTEELLISET ONGELMAT MEK, Matkailun edistämiskeskus

Transkriptio

1 toy taloustutkimus oy MATKAILUN RAKENTEELLISET ONGELMAT MEK, Matkailun edistämiskeskus Puhelinhaastattelu

2 Christel Nummela ja Jari Pajunen Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

3 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusmenetelmä Otoskoko ja otantamenetelmä ja kohderyhmä Kenttätyö ja sen ajankohta Tietojen käsittely ja T-testi Esitetyt kysymykset YHTEENVETO TULOSTIIVISTELMÄ Palvelujen käyttö Ulkomaisten asiakkaiden määrä panostuksiin nähden Syy ulkomaisten asiakkaiden riittämättömään määrään Kumpi on tuottoisampi asiakas kotimainen vai ulkomainen Panostus ulkomaisiin asiakkaisiin Uusia tuotteita ulkomaan markkinoille Nykyiset kohderyhmämaat Hankaluuksia/vaikeuksia määrättyjen asioiden kanssa Vaikeuksia eri kulttuurista tulevien asiakkaiden palvelemisessa Määrättyjen seikkojen nykytila omassa yrityksessä/alueella Markkinointi Koulutus ja osaaminen, laatu Liikenneyhtiöt Sopiva taho kokoamaan yrityksiä yhteen markkinointiin tai tuotekehitykseen Yhteistyö ulkomaan markkinoinnissa Ulkomaan markkinoinnissa hankkeessa tai projektissa mukana Hallinnolliset rajat Tärkeimmät matkailukuukaudet ulkomaisia matkailijoita ajatellen Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden sesongit Tärkeimpien ulkomaisten kohderyhmien kesä-/talvilomakaudet Yritysten mielenkiinnon väheneminen ulkomaisia matkailijoita kohtaan, kun kotimaisten matkailijoiden määrä vähenee Kiinnostus ulkomaisiin matkailijoihin hiipuu, kun on tarpeeksi kotimaisia Kokemuksia koulutuksesta Tiedon tarve ulkomaisista matkailijoista aineiston rakenne poiminnat atk-taulukot kysymyslomake Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

4 2 1 JOHDANTO Tämän tutkimuksen on Taloustutkimus Oy tehnyt Matkailun edistämiskeskuksen toimeksiannosta. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia rakenteellisia ongelmia tai muita esteitä matkailuyrittäjillä ja organisaatioilla on, jotka jarruttavat ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kasvua. 1.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina. 1.3 Kohderyhmä, otoskoko ja otantamenetelmä Kohderyhmänä olivat toisaalta yritykset matkailun eri sektoreilla kuten henkilöliikenneyritykset, majoitus- ja ravitsemusliikkeet ja ohjelmapalveluyritykset ja toisaalta yritykset matkailun eri suuralueilla (Ahvenanmaata lukuun ottamatta). Haastattelu tehtiin matkailun eri sektoreilla suuralueittain seuraavasti: Henkilö- Majoitus- ja Ohjelma- Yhteensä liikenne ravitsemusliikkeet palvelut Lappi Suomen Länsi Kainuu Kuusamo Läntinen Järvi-Suomi Saimaan alue Eteläinen Suomi Matkailun alueorganisaatiot 24 Yhteensä Otos muodostettiin satunnaisotannalla Taloustutkimuksen käytössä olevasta Salesleads yritysrekisteristä (TDC Hakemistot Oy, Blue Book). Haastateltavina olivat yrityksen toimitusjohtaja tai henkilö, joka on vastuussa ulkomailta Suomeen suuntautuvasta matkailusta. 1.4 Kenttätyö ja sen ajankohta Haastattelut tehtiin ja haastatteluihin osallistui 23 Taloustutkimuksen koulutettua tutkimushaastattelijaa. Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

5 3 1.5 Tietojen käsittely ja T-testi Atk-tulostus on tehty Taloustutkimuksen laitteistolla ja ohjelmistolla. Tulostuksessa on käytetty T-testiä, joka testaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että luku on merkittävä. 1.6 Esitetyt kysymykset Aineiston rakenne, poiminnat, atk-taulukot ja esitetyt kysymykset ovat raportin liitteenä. Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

6 4 2 YHTEENVETO Enemmistöllä vastaajista on ollut tarpeeksi ulkomaisia matkustajia panostuksiinsa nähden. Neljännes oli päinvastaista mieltä eli, että ulkomaisia matkustajia ei ole ollut tarpeeksi panostuksiin nähden. Merkittävimmät syyt tähän ovat, että Suomea ei ole markkinoitu, Yrityksen/paikkakunnan sijainti/sijaitsee kaukana ja Oikean kohderyhmän löytäminen vaikeaa. Puolet pitää kotimaista asiakasta ulkomaista asiakasta tuottoisampana. Kolmannes on tässä asiassa ulkomaisen asiakkaan kannalla. Puolet vastaajista aikoo lähivuosina panostaa ulkomaisiin asiakkaisiin yhtä paljon kuin aikaisemminkin saadakseen heidät omiksi asiakkaikseen. Neljä kymmenestä ilmoitti panostavansa enemmän ja vain pari prosenttia kertoi panostavansa vähemmän kuin aikaisemmin. Puolet vastaajista ilmoitti suuntaavansa jo olemassa olevia tuotteita tai kehittävänsä uusia ulkomaan markkinoille. Päällimmäisinä tuotteina mainittiin ohjelmapalvelut ja/tai hotelli- ja majoituspalvelut ja kohdemaina mainittiin etenkin Venäjä ja Saksa. Nykyisinä kohdemaina mainittiin eniten Venäjä ja Saksa. Selvä enemmistö ilmoitti, että ei ole olemassa maita, jonka kansalaisia yritys ei mielellään ota asiakkaikseen. Luetellusta kahdeksasta tekijästä, joihin kuuluvat verotus, lupa-asiat, vakuutukset, investointitukien saaminen, vientitukien saaminen, markkinointitukien saaminen, osaavan henkilöstön saaminen ja kunnan asenne matkailua kohtaan, on eniten hankaluuksia tai vaikeuksia ollut osaavan henkilöstön saamisessa ja kunnan asenteessa matkailua kohtaan. Vähiten hankaluuksia on ollut vientitukien saamisessa ja vakuutuksissa. Kun kysyttiin, onko ollut vaikeuksia seuraavien seikkojen kanssa, kun on palveltu eri kulttuurista tulevia asiakkaita eli kielitaidon, suomalaisen ruokakulttuurin, ulkomaisten matkailijoiden odotuksissa palvelutasosta, kommunikoimisessa ja/tai asiakkaan lähtömaan kulttuurin tuntemisessa, ilmoitti puolet vastaajista, että jonkin verran tai erittäin paljon ongelmia on ollut kielitaidossa. Myös kommunikoimisen ja asiakkaan lähtömaan kulttuurin tuntemuksessa on ollut ongelmia. Vähiten ongelmia on ollut suomalaisessa ruokakulttuurissa ja ulkomaisten matkailijoiden odotuksissa palvelutasosta. Tärkeimpiä kehittämiskohteita markkinoinnin alueella ovat Suomen tunnettuus ylipäätään ulkomaan markkinoilla, kotimaisten matkailuyritysten yhteistyö ulkomaan markkinoilla ja ulkomaisten yhteistyökumppanien löytyminen. Koulutuksen ja osaamisen tai liikenneyhteyksien alueella ei mikään osatekijä juuri noussut muita tärkeämpään asemaan. Sopivimmat tahot kokoamaan yrityksiä yhteen markkinointiin ja tuotekehitykseen ovat Matkailun alueorganisaatiot ja MEK. Myös Matkailuyritys, joka kokoaa muut matkanjärjestäjä ympärilleen ja ulkomaan matkanjärjestäjä saivat kannatusta. Kuluneen kahden vuoden aikana on oltu yhteistyössä etenkin Matkailun alueorganisaation ja muiden kotimaisten yritysten kanssa, mutta myös ulkomaisen matkanjärjestäjän, MEKin, liikenneyhtiön ja Matkailun suuralueorganisaation kanssa on oltu yhteistyössä. Kokemukset yhteistyöstä ovat pääosin hyvät tai neutraalit ja yhteistyötä aiotaan edelleen tehdä samojen tahojen kanssa parin seuraavan vuoden aikana. Neljä vastaajaa kymmenestä on ollut hankkeessa tai projektissa mukana kuluneen kahden vuoden aikana ja heistä enemmistö on ko- Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

7 5 kenut saaneensa siitä joko tuntuvaa tai jokin verran hyötyä. Selvä enemmistö ei koe hallinnollisia rajoja esteeksi matkailun kehittymiselle. Tärkeimmät matkailukuukaudet ulkomaisia matkailijoita ajatellen ovat heinäkuu ja elokuu ja myös kesäkuu. Nämä vaihtelevat luonnollisesti alueittain. Hyvin ollaan tietoisia siitä, milloin tärkeimmillä ulkomaisilla kohderyhmillä on talvilomakausi, mutta yhtä hyvin ei olla perillä kesälomakausista. Neljännes vastaajista ilmoitti, että kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden sesongit sijoittuvat samaan aikaan, neljännes sanoi, että ne sijoittuvat eri aikaan ja puolet, että ne sijoittuvat osittain eri osittain samaan aikaan. Joka kolmannella on kokemusta siitä, että yritysten mielenkiinto tarjota palveluja ulkomaisille matkailijoille vähenee, kun kotimaan matkailijat eivät enää liiku. Toisaalta joka neljäs ilmoitti, että he ovat joko usein, silloin tällöin tai harvoin törmänneet siihen, että ulkomaan matkailijoista ei olla kiinnostuneita sen takia, että on tarpeeksi kotimaisia matkailijoita. Eniten on kokemusta alan yleisestä peruskoulutuksesta, mutta myös kokemusta yritykselle ostetusta koulutuksesta ja/tai projekti- tai hankekoulutuksesta on. Tämän koulutuksen koetaan olevan pääasiassa joko melko hyvää tai ei hyvää eikä huonoa. Kun lopuksi kysyttiin, minkälaisia tietoja tarvitaan ulkomaisista matkailijoista, mainittiin seuraavat seikat useimmin: mahdolliset yhteistyökumppanit, markkinointikanavat, Internetin hyödyntäminen, asiakkaiden tarpeet/toiveet/kiinnostuksen kohteet/odotukset, kulttuuri/tavat/ruokakulttuuri eri maiden matkailijaprofiilit ja markkinoiden kehitysnäkymät. Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

8 6 3 TULOSTIIVISTELMÄ 3.1 Palvelujen käyttö (kuvio 1) Minkälaisia palveluja he (ulkomaiset matkailijat) käyttävät? Ulkomaiset matkailijat käyttävät vastaajien mielestä ennen kaikkea ateriointipalveluja, majoituspalveluja, kuljetuksia ja ilta- tai päiväohjelmia ja/tai ravintola- ja kahvilapalveluja. Lappilaiset vastaajat mainitsevat keskimääräistä useammin iltaja päiväohjelman, Eteläisen Suomen edustajat majoituspalvelut ja Matkailun alueorganisaatiot varauspalvelun. 3.2 Ulkomaisten asiakkaiden määrä panostuksiin nähden (kuvio 2) Onko yrityksellä ollut tarpeeksi ulkomaisia asiakkaita kuluneen vuoden aikana ulkomaisiin matkailijoihin tehtyihin panostuksiin nähden? Kuinka monen ulkomaisen matkailijan arvelette käyttävän yrityksenne palveluja vuosittain? Enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että heillä on ollut tarpeeksi ulkomaisia matkustajia panostuksiinsa nähden, etenkin majoitus- ja ravitsemusliikkeiden edustajat ovat tätä mieltä. Eri alueiden edustajista Saimaan alueen edustajat ovat tyytymättömimpiä ulkomaisten matkailijoiden määrään panostuksiin verrattuna samoin kuin Matkailun alueorganisaatioiden edustajat. Vastaajien joukossa on sekä sellaisia, joilla on paljon ulkomaisia matkailijoita että sellaisia, joilla on niitä vähän. Neljä vastaajaa kymmenestä ilmoitti, että heillä korkeintaan 500 ulkomaista matkailijaa käyttää yrityksen palveluja vuosittain ja neljä kymmenestä ilmoitti, että vähintään 1000 ulkomaista matkailijaa käyttää yrityksen palveluja. 3.3 Syy ulkomaisten asiakkaiden riittämättömään määrään (kuvio 3) Mikä on syy siihen, että yrityksellä ei ole ollut tarpeeksi ulkomaisia asiakkaita? Merkittävimmät syyt siihen, että yrityksellä ei ole tarpeeksi ulkomaisia asiakkaita ovat vastaajien mielestä seuraavat: Suomea ei ole markkinoitu, Yrityksen/paikkakunnan sijainti/sijaitsee kaukana ja Oikean kohderyhmän löytäminen vaikeaa. Henkilöliikenteen edustajien vastauksissa erottuvat lisäksi maininnat Suomi on kallis ja Yleinen taantuma/lama/heikot talousnäkymät. 3.4 Kumpi on tuottoisampi asiakas kotimainen vai ulkomainen (kuvio 4) Kumpi on yritykselle keskimääräistä tuottoisampi asiakas, kotimainen vai ulkomainen? Kotimainen asiakas on yritykselle tuottoisampi kuin ulkomainen ; tätä mieltä on puolet vastaajista. Kolmannes on ulkomaisen asiakkaan kannalla, etenkin lappilaiset vastaajat, ohjelmapalveluja järjestävät ja mitä suurempi osuus ulkomaisten matkailijoiden määrä on liikevaihdosta sitä useammin vastaaja on sitä mieltä, Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

9 7 että ulkomainen asiakas on kannattavampi kuin kotimainen asiakas. Viidennes vastaajista ei osaa ottaa kantaa asiaan. 3.5 Panostus ulkomaisiin asiakkaisiin (kuviot 5 ja 6) Aikooko yrityksenne panostaa lähivuosina nykyistä vähemmän, yhtä paljon vai enemmän ulkomaisten matkailijoiden saamiseksi omiksi asiakkaikseen? Kuinka paljon vähemmän/enemmän arvioitte, että yrityksenne panostaa prosenteissa laskettuna? Miksi aiotte panostaa vähemmän? Neljä kymmenestä aikoo panostaa lähivuosina enemmän ulkomaisiin matkailijoihin saadakseen heidät omiksi asiakkaikseen. Keskimääräistä useammin tätä mieltä olivat alueista Matkailun alueorganisaation edustajat, toimialoista ohjelmapalvelujen edustajat, ne vastaajat, jotka ovat olleet alalla 1-2 vuotta ja ne, joilla ulkomaisten matkailijoiden osuus liikevaihdosta on yli 40 %. Puolet vastaajista aikoo lähivuosina panostaa yhtä paljon kuin aiemminkin ulkomaisten matkailijoiden saamiseksi omiksi asiakkaikseen. Näin ilmoittivat etenkin majoitus- ja ravitsemusliikkeiden edustajat. Vain muutama prosentti ilmoitti, että heidän aikomuksenaan on panostaa nykyistä vähemmän ulkomaisten matkailijoiden saamiseksi asiakkaiksi. Kun näiltä muutamilta vastaajilta kysyttiin syytä panostuksen vähentämiseen, mainittiin, että Panostus ei kannata, ei tule asiakkaita ja Pitäisi panostaa enemmän ja siihen ei ole varaa. Runsas neljännes niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, että yritys aikoo panostaa lähivuosina enemmän ulkomaisiin matkailijoihin, panostaa korkeintaan 10 % enemmän. Näin ilmoittivat etenkin Läntisen Järvisuomen edustajat. Kolmannes ilmoitti panostavansa % enemmän, 16 % % ja joka kymmenes yli 50 % enemmän. 3.6 Uusia tuotteita ulkomaan matkailijoille (kuviot 7-9) Oletteko harkinnut suuntaavanne jo olemassa olevia tuotteita tai kehittävänne uusia tuotteita nimenomaan ulkomaan markkinoille? Minkälaisia tuotteita olette harkinnut suuntaavanne/kehittävänne ulkomaan markkinointia varten? Minkä maan markkinoita varten on harkinnut suuntaavansa/kehittävänsä tuotteita? Minkä maan markkinoita varten olette harkinnut suuntaavanne tai kehittävänne tuotteita? Puolet vastaajista suuntaa jo olemassa olevia tuotteita tai kehittää uusia ulkomaan markkinoille. Näin vastasivat keskimääräistä useammin alueista Lapin läänin vastaajat, toimialoista ohjelmapalveluja järjestävät, ne vastaajat, joilla on enemmän henkilökuntaa ja ne vastaajat, jotka ilmoittivat, että ulkomainen asiakas on tuottoisampi kuin kotimainen asiakas. Seuraavat palvelut mainitsi vähintään joka kymmenes näistä vastaajista: ohjelmapalvelut, hotelli- ja majoituspalvelut, ravintolapalvelut/ateriat, elämysmatkat/-palvelut, luontoaktiviteetit/luontoon Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

10 8 liittyvä, retket/risteilyt/kiertomatkat/opastetut kierrokset ja/tai parantaa jo olemassa olevia tuotteita/palveluja. Lappilaiset painottavat muita enemmän ohjelmapalveluja, Läntisen Järvi-Suomen edustajat ravintolapalveluja/-aterioita ja kokous- ja kongressipalveluja, Saimaan alueen edustajat jo olemassa olevien tuotteiden kehittämistä ja Matkailun alueorganisaation edustajat elämysmatkoja/-palveluja, retkiä/risteilyjä/kiertomatkoja/opastettuja kierroksia ja perhelomaa/-matkailua. Vastaajat aikovat suunnata/kehittävänsä tuotteita etenkin Venäjän ja Saksan markkinoille. Joka kymmenes mainitsi suuntaavansa/kehittävänsä Ison- Britannian, Ruotsin, Ranskan ja Hollannin markkinoille ja ylipäätään Keski- Euroopan markkinoille. Lappilaisten vastauksissa erottuivat japanilaiset ja ranskalaiset, Läntisen Järvi- Suomen ja Saimaan alueen edustajien vastauksissa venäläiset, Etelä-Suomen edustajien vastauksissa ruotsalaiset ja Matkailun alueorganisaation edustajien vastauksissa norjalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja Baltian maan kansalaiset ja Keski-Euroopan maiden edustajat yleensä. 3.7 Nykyiset kohderyhmämaat (kuviot 10 12) Minkä maalaisia matkailijoita teidän yrityksenne pääasiassa tavoittelee asiakkaikseen tällä hetkellä? Miksi juuri tämän maalaiset? Onko olemassa joitakin maita, jonka kansalaisia yrityksenne ei mielellään ota asiakkaikseen? Eniten tavoitellaan tällä hetkellä saksalaisia ja venäläisiä matkailijoita. Joka kymmenes tavoittelee Italiasta, Ruotsista, Hollannista, Ranskasta tai Keski- Euroopasta yleensä olevia matkailijoita. Joka kymmenes vastaaja ei osaa kertoa, minkä maan kansalaisia tavoittelee asiakkaikseen tällä hetkellä. Lappilaiset vastaajat mainitsivat muita useammin Ison-Britannian, Ranskan, Hollannin ja Venäjän kansalaiset. Suomen Lännen vastauksissa erottuvat norjalaiset ja ruotsalaiset, kainuulaisten vastauksissa venäläiset, Kuusamon vastauksissa venäläiset, ranskalaiset, hollantilaiset ja italialaiset, Saimaan alueen edustajien vastauksissa venäläiset ja Matkailun alueorganisaation edustajien vastauksissa norjalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja Keski-Euroopan maiden edustajat yleensä. Eteläisen Suomen edustajien vastauksissa mainittiin muita useammin vaihtoehdot ei mikään erityinen kohde ja ei osaa sanoa. Merkittävimmät syyt, miksi juuri näiden maiden kansalaiset ovat kohderyhmänä, ovat seuraavat: lähellä/maantieteellinen sijainti, heitä käy paljon/matkustavat paljon, näihin maihin valmiit kontaktit/hyvä yhteistyö, ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta/palveluista ja perinteet/vanhoja asiakkaita/käyneet aikaisemminkin. Vain joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että on olemassa jokin maa, jonka kansalaisia heidän yrityksensä ei halua asiakkaikseen. Alueista Lapin edustajat suhtautuivat muita useammin kielteisesti tietyn maan kansalaisiin, toimialoista ohjelmapalvelujen edustajat ja niiden yrityksien edustajat, joissa henkilökunnan määrä on korkeintaan 6. Eniten mainittu syy kielteiseen suhtautumiseen on huono käyttäytyminen/vaikeita ihmisiä. Puolet niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, että on Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

11 9 olemassa jokin maa, jonka kansalaisia he eivät halua asiakkaikseen, mainitsivat venäläiset. 3.8 Hankaluuksia/vaikeuksia määrättyjen asioiden kanssa (kuviot 13-13d) Onko teillä ollut hankaluuksia tai vaikeuksia seuraavien asioiden kanssa kuluneen vuoden aikana? Asteikko: erittäin paljon, jonkin verran, ei (juuri lainkaan) ja ei kokemusta Kun kysyttiin, onko seuraavien seikkojen kanssa ollut vaikeuksia kuluneen vuoden aikana eli verotus, lupa-asiat, vakuutukset, investointitukien saaminen, vientitukien saaminen, markkinointitukien saaminen, osaavan henkilön saaminen ja kunnan asenne matkailua kohtaan, saivat osaavan henkilöstön saaminen (41 %) ja kunnan asenne matkailua kohtaan (29 %) eniten jonkin verran ja erittäin paljon mainintoja. Vähiten näitä mainintoja saivat vaihtoehdot vientitukien saaminen ja vakuutukset. 3.9 Vaikeuksia eri kulttuurista tulevien asiakkaiden palvelemisessa (kuviot 14-14c) Ovatko seuraavat seikat tuottaneet vaikeuksia yrityksessänne, kun olette palvelleet eri kulttuurista tulevia asiakkaita? Asteikko: erittäin paljon vaikeuksia, jonkin verran vaikeuksia ja ei (juuri) lainkaan vaikeuksia Eniten on ollut vaikeuksia kielitaidon kanssa. Puolet vastaajista näet ilmoitti, että heillä on erittäin paljon tai jonkin verran vaikeuksia kielitaidon kanssa. Neljä vastaajaa kymmenestä ilmoitti, että heillä on erittäin paljon tai jonkin verran vaikeuksia kommunikoimisen ja asiakkaan lähtömaan kulttuurin tuntemisen kanssa. Vähiten ongelmia on suomalaisessa ruokakulttuurissa ja ulkomaisten matkailijoiden odotuksissa palvelutasosta, sillä kolme vastaajaa neljästä ilmoitti, että heillä ei ole lainkaan vaikeuksia näiden seikkojen kanssa. Lappilaiset ilmoittivat muiden alueiden edustajia useammin, että heillä on vaikeuksia asiakkaiden lähtömaan kulttuurin tuntemuksessa. Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

12 Määrättyjen seikkojen nykytila omassa yrityksessä tai omalla alueella Miten koette seuraavien asioiden nykytilan omassa yrityksessänne tai omalla alueellanne (alueorganisaatiot)? Asteikko: 4 = erittäin tärkeä kehittämiskohde, 3 = tärkeä, mutta ei ensisijainen kehittämiskohde, 2 = kehitettävä samaa tahtia muun toiminnan kanssa ja 1 = riittävällä tasolla Markkinointi (kuviot 15-15c) Kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että Suomen tunnettuus ylipäätään ulkomaan markkinoilla, kotimaisten matkailuyritysten yhteistyö ulkomaan markkinoinnissa ja ulkomaisten yhteistyökumppanien löytyminen ovat erittäin tärkeitä kehittämiskohteita. Viidennes vastaajista piti erittäin tärkeinä kehittämiskohteina tietämyksen halutun markkina-alueen asiakkaista ja heidän tarpeistaan, oman tietotaidon ulkomaan markkinoinnissa ja oman markkinointipanostuksen määrän. Koulutus ja osaaminen, laatu (kuviot 16-16c) Kaikkien vastaajien keskuudessa eri tekijät eivät juuri erottuneet toisistaan. Kuusamolaiset painottivat muita enemmän matkailutuotteiden kiinnostavuutta ja matkailutuotteiden toimivuutta erittäin tärkeänä kehittämiskohteena. Ohjelmapalvelujen tuottajat painottivat muiden toimialojen edustajia enemmän matkailutuotteiden kiinnostavuutta erittäin tärkeänä kohderyhmänä. Liikenneyhteydet (kuviot 17-17b) Neljänneksen mielestä lentoliikenneyhteydet Suomeen ovat erittäin tärkeä kehittämiskohde. Tätä mieltä ovat alueista etenkin lappilaiset ja kuusamolaiset vastaajat ja mitä suurempi ulkomaisten matkailijoiden osuus on yrityksen liikevaihdosta sitä tärkeämpinä kehittämiskohteina lentoliikenneyhteyksiä Suomeen pidetään. Toisaalta kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että lentoliikenneyhteydet Suomeen ovat riittävällä tasolla. Myös liikenneyhteydet Suomen sisällä jakaa mielipiteet: viidennes pitää tätä erittäin tärkeänä kehittämiskohteena ja kolmannes on sitä mieltä, että se on riittävällä tasolla. Alueista erottuvat etenkin Kuusamon alueen vastaajat, ja mitä suurempi osuus ulkomaisten matkailijoiden osuus on liikevaihdosta sitä tärkeämpänä kehittämiskohteina liikenneyhteyksiä Suomen sisällä pidetään. Vähiten kehitettävää vastaajien mielestä on laivaliikenneyhteyksissä Suomeen. Muu kehitettävä asia (kuvio 18) Onko mielessänne jokin muu asia, jonka kehittämiseen yrityksenne tulisi erityisesti panostaa mahdollisimman pian? Enemmistö ei osannut kertoa mitään muuta asiaa, jonka kehittämiseen yrityksen tulisi panostaa mahdollisimman pian. Joka kymmenes mainitsi kehittämiskohteeksi markkinoinnin parantamisen/lisäämisen. Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

13 Sopiva taho kokoamaan yrityksiä yhteen markkinointiin tai tuotekehitykseen (kuviot 19-19b) Mikä seuraavista olisi mielestänne sopiva taho kokoamaan yrityksiä yhteen markkinointiin tai tuotekehitykseen? Kun kysyttiin sopivaa tahoa kokoamaan yrityksiä yhteen markkinointiin ja tuotekehitykseen, on puolet Matkailun alueorganisaation kannalla, etenkin ne vastaajat, jotka edustavat Matkailun alueorganisaatioita ja puolet on MEKin kannalla, Mitä kauemmin yritys on ollut matkailualalla ja mitä suurempi henkilökuntamäärä on sitä suurempi on MEKin kannatus. Kolmannes pitää sopivimpana tahona matkailuyritystä, joka kokoaa muut ympärilleen (näin etenkin Saimaan alueen ja Matkailun alueorganisaation edustajat) ja/tai ulkomaista matkanjärjestäjää. Viidennes on Matkailun suuralueorganisaation kannalla ja/tai liikenneyhtiöiden kannalla (etenkin Matkailun alueorganisaation edustajat). Saimaan alueen edustajat ovat muita useammin matkailuyrityksen kannalla, joka kokoaa muut ympärilleen Yhteistyö ulkomaan markkinoinnissa (kuviot 20-22b) Onko yrityksenne kuluneen 2 vuoden aikana toiminut ulkomaan markkinoinnissa yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa? Olivatko kokemukset hyvät, neutraalit vai huonot? Miksi kokemukset olivat huonoja? Aikooko parin seuraavan vuoden aikana olla ulkomaan markkinoinnissa yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa Vajaa puolet vastaajista ilmoitti olleensa yhteistyössä ulkomaan markkinoinnissa Matkailun alueorganisaation ja/tai muun kotimaisen yrityksen kanssa. Näiden kanssa yhteistyötä ovat tehneet etenkin lappilaiset ja ne vastaajat, joiden toimialana on ohjelmointipalvelut. Neljä kymmenestä on tehnyt yhteistyötä ulkomaisen matkanjärjestäjän kanssa ja kolmannes liikenneyhtiön (etenkin ne vastaajat, joilla toimialana on ohjelmointipalvelut) ja/tai MEKin kanssa (Matkailun alueorganisaatiot). Vähiten yhteistyötä (23 %) on tehty Matkailun suuralueorganisaation kanssa. Neljännes ei ole tehnyt yhteistyötä minkään edellä mainitun tahon kanssa, tässä erottuvat etenkin Matkailun alueorganisaation edustajat. Mitä suurempi yritys on henkilökuntamäärältään ja mitä suurempi ulkomaisten matkailijoiden osuus on yrityksen liikevaihdosta ja jos ulkomaista yritystä pidetään tuottoisampana kuin kotimaista yritystä sitä suuremmalla todennäköisyydellä yritys tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa. Vastaajilla on yleensä hyvät tai neutraalit kokemukset yhteistyöstä edellä mainittujen tahojen kanssa eli muiden kotimaisten yritysten kanssa, Matkailun alueorganisaation, Matkailun suuralueorganisaation, MEKin, liikenneyhtiön ja ulkomaisen matkanjärjestäjän kanssa. Parhaimmat kokemukset yhteistyöstä on saatu ulkomaisten matkanjärjestäjien ja liikenneyhtiöiden kanssa tehdystä yhteistyöstä. Hivenen huonoja kokemuksia on ollut yhteistyöstä Matkailun alueorganisaation ja Matkailun suuralueorganisaation kanssa. Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

14 12 Poiminnat osiossa (sivut 1 3) raportin lopussa ennen atk-taulukoita vastaajat kertovat, miksi heillä on ollut huonoja kokemuksia näiden tahojen kanssa. Kun kysyttiin, keiden lueteltujen tahojen kanssa vastaajat aikovat olla yhteistyössä seuraavan parin vuoden aikana ulkomaan markkinoinnissa, ovat prosenttiosuudet lähes samat kuin nykyisten yhteistyökumppaneiden kanssa Ulkomaan markkinoinnissa hankkeessa tai projektissa mukana (kuviot 23 ja 24) Onko yrityksenne kuluneen 2 vuoden aikana ollut ulkomaan markkinoinnissa hankkeessa tai projektissa mukana? Onko viimeisimmästä projektista/hankkeesta ollut yritykselle tuntuvaa hyötyä, jonkin verran hyötyä vai ei lainkaan hyötyä? Neljä kymmenestä on ollut kuluneen 2 vuoden aikana mukana hankkeessa tai projektissa. Kuusamolaiset ja Matkailun alueorganisaatioiden edustajat ovat olleet muiden alueiden edustajia useammin projektissa mukana. Ohjelmapalvelujen edustajat ovat osallistuneet projekteihin tai hankkeisiin enemmän kuin henkilöliikenteen ja majoitus- ja ravitsemusliikkeiden edustajat. Mitä suurempi yrityksen henkilöstömäärä on ja mitä suurempi osuus ulkomaisten matkailijoiden määrä on yrityksen liikevaihdosta sitä todennäköisemmin yritys on ollut mukana hankkeessa tai projektissa. Selvä enemmistö eli kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että viimeisimmästä projektista/hankkeesta on ollut joko tuntuvaa tai jonkin verran hyötyä, neljännes ilmoitti, että projektista/hankkeesta on ollut tuntuvaa hyötyä. Vastaajista 16 % ilmoitti, että projektista/hankkeesta ei ole ollut lainkaan hyötyä, tätä mieltä ovat etenkin ne vastaajat, joilla ulkomaisten matkailijoiden osuus liikevaihdosta on korkeintaan 5 % Hallinnolliset rajat (kuvio 25) Koetteko hallinnolliset rajat (kunta-, seutukunta- tai maakuntarajat) esteeksi matkailun kehittymiselle? Viidennes vastaajista kokee hallinnolliset rajat esteeksi matkailun kehittymiselle. Tätä mieltä ovat keskimääräistä useammin Matkailun alueorganisaation edustajat ja niiden yritysten edustajat, jotka ilmoittavat, että heillä on yli 1000 ulkomaan matkailijaa vuosittain Tärkeimmät matkailukuukaudet ulkomaisia matkailijoita ajatellen (kuviot 26-26c) Mitkä ovat teidän kannaltanne ulkomaisia matkailijoita ajatellen tärkeimmät matkailukuukaudet? Olkaa hyvä ja kertokaa, mitkä kalenterikuukaudet. Kaikkien vastaajien keskuudessa tärkeimmät matkailukuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu sekä kesäkuu. Lappilaiset vastaajat valitsivat tärkeimmiksi kuukausiksi joulukuun, tammikuun, elokuun, heinäkuun, maaliskuun ja helmikuun. Kuusamolaisten vastauksissa erottuvat edellä mainittujen kuukausien lisäksi huhtikuu. Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

15 13 Suomen Lännen, Läntisen Järvi-Suomen, Saimaan alueen ja Eteläisen Suomen vastauksissa mainittiin eniten kesäkuu, heinäkuu ja elokuu ja Eteläisen Suomen edustajien vastauksissa lisäksi toukokuu Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden sesongit (kuvio 27) Miten kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden sesongit sijoittuvat toisiinsa nähden? Ovatko ne Teidän kannaltanne eri aikaan vai samaan aikaan? Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ulkomaisten ja kotimaisten matkailijoiden sesongit sijoittuvat toisiinsa nähden siten, että ne ovat osittain samaan aikaan ja osittain eri aikaan. Mitä suurempi yrityksen henkilökuntamäärä on ja mitä kauemmin yritys on ollut matkailualalla sitä todennäköisemmin vastaus oli tämä. Neljänneksen mielestä sesongit sijoittuvat eri aikaan, näin kertoivat etenkin lappilaiset vastaajat ja ne vastaajat, jotka ilmoittivat, että ulkomainen asiakas on tuottoisampi kuin kotimainen asiakas. Neljännes vastaajista ilmoitti, että sesongit ovat samaan aikaan, etenkin Eteläisen Suomen edustajat ja ne vastaajat, jotka ilmoittivat, että heillä ulkomaisten matkailijoiden osuus liikevaihdosta on alle 5 % Tärkeimpien ulkomaisten kohderyhmien kesä- ja talvilomakaudet (kuviot 28-29) Onko teillä etukäteistieto siitä, milloin tärkeimmillä ulkomaisilla kohderyhmillänne on kesälomakausi? Onko teillä etukäteistieto siitä, milloin tärkeimmillä ulkomaisilla kohderyhmillänne on talvilomakausi? Selvä enemmistö tietää, milloin heidän tärkeimmillä ulkomaisilla kohderyhmillään on talvilomakausi. Tässä tiedossa ansioituivat etenkin Kainuun ja Saimaan alueen vastaajat sekä Matkailun alueorganisaation edustajat. Mitä suurempi yrityksen liikevaihto oli ja mitä enemmän ulkomaisia matkailijoita käyttää yrityksen palveluja vuosittain sitä tietäväisempiä vastaajat ovat ulkomaisten kohderyhmien kesälomakaudesta. Ulkomaisten kohderyhmien talvilomakauden tietää neljä vastaajaa kymmenestä. Tämän tiedon hallitsevat muita paremmin alueista Kainuun alue ja Matkailun alueorganisaation edustajat, toimialoista ohjelmapalvelujen edustajat ja mitä suurempi yrityksen henkilökuntamäärä on ja mitä suurempi ulkomaisten matkailijoiden osuus liikevaihdosta on sitä paremmin tämä tieto on olemassa. Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

16 Yritysten mielenkiinnon väheneminen ulkomaisia matkailijoita kohtaan, kun kotimaisten matkailijoiden määrä vähenee (kuviot 30 31) Onko teillä kokemusta siitä, että yritysten mielenkiinto tarjota palveluja ulkomaisille matkailijoille vähenee, kun kotimaan matkailijat eivät liiku, kun esimerkiksi koulut ovat alkaneet? Minkälaisia kokemuksia teillä on? Kolmannes vastaajista ilmoitti, että heillä on tämänsuuntaisia kokemuksia eli että mielenkiinto tarjota palveluja ulkomaisille matkailijoille vähenee, kun kotimaan matkailijat eivät liiku, kun esimerkiksi koulut ovat alkaneet. Keskimääräistä useammin tätä mieltä olivat Saimaan alueen vastaajat ja Matkailun alueorganisaation vastaajat. Lappilaisten yritysten edustajilla oli keskimääräistä vähemmän tällaisia kokemuksia. Esimerkkeinä mainittiin, että kotimaiset matkailijat vähenevät/loppuvat/ihmiset eivät liiku, paikat sulkeutuvat, kun koulut loppuvat ja palvelut/tarjonnat vähenevät Kiinnostus ulkomaisiin matkailijoihin hiipuu, kun on tarpeeksi kotimaisia matkailijoita (kuvio 32) Entä oletteko törmännyt siihen, että ulkomaan matkailijoista ei olla kiinnostuneita se takia, että on tarpeeksi kotimaisia matkailijoita? Enemmistö ei ole törmännyt siihen, että ulkomaan matkailijoista ei olla kiinnostuneita, koska kotimaisia matkailijoita on tarpeeksi. Viidennes on törmännyt tähän usein tai silloin tällöin ja vajaa joka kymmenes harvoin Kokemuksia koulutuksesta (kuvio 33-34) Mistä seuraavista teillä on omakohtaisia kokemuksia tai kokemuksia henkilökunnan kautta? Mitä mieltä olette tästä koulutuksesta kokemuksenne perusteella? Onko se erittäin hyvää, melko hyvää, ei hyvää eikä huonoa, melko huonoa vai erittäin huonoa? Eniten vastaajilla on omakohtaisia kokemuksia tai kokemuksia henkilökunnan kautta alan yleisestä peruskoulutuksesta (67 %). Neljä kymmenestä ilmoitti, että heillä on kokemusta yritykselle ostetusta koulutuksesta ja/tai projekti- tai hankekoulutuksesta. Lappilaisilla on muita enemmän kokemusta projekti- ja hankekoulutuksesta. Yleensä enemmän kokemusta koulutuksesta on Matkailun alueorganisaation edustajilla, mitä suurempi yritysten henkilökunnan määrä on ja mitä suurempi osuus ulkomaisten matkailijoiden osuus on liikevaihdosta sitä enemmän vastaajalla on omakohtaisia kokemuksia koulutuksesta tai kokemuksia henkilökunnan kautta. Matkailualan koulutukseen ollaan melko tyytyväisiä, sillä enemmistö vastaajista valitsi vaihtoehdon melko hyvää, kun heiltä kysyttiin, miten he arvioivat ko. koulutusta kokemuksensa perusteella. Noin joka kymmenennen mielestä koulutus on melko tai erittäin huonoa. Poiminnat osiossa (sivut 4 6) raportin lopussa ennen atk-taulukoita vastaajat kertovat, miksi heillä on ollut huonoja kokemuksia näiden tahojen kanssa. Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

17 Tiedon tarve ulkomaisista matkailijoista (kuviot 35-35d) Minkälaista tietoa tarvitsette ulkomaisista matkailijoista? Kun haastattelun lopuksi kysyttiin, minkälaista tietoa tarvitaan ulkomaisista matkailijoista, mainittiin seuraavat seikat: asiakkaiden tarpeet/toiveet/kiinnostuksen kohteet/odotukset, kulttuuri/tavat/ruokakulttuuri, Internetin hyödyntäminen, markkinointikanavat, mahdolliset yhteistyökumppanit, eri maiden matkailijaprofiilit ja/tai markkinoiden kehitysnäkymät. Lappilaisten ja kainuulaisten vastauksissa korostui muiden alueiden edustajia enemmän kulttuuri/tavat/ruokakulttuuri. Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

18 16 AINEISTON RAKENNE Alue/toimiala Kaikki Kaikki n % Lappi Henkilöliikenne 20 3 Majoitus- ja ravitsemusliikkeet 56 9 Ohjelmapalvelut 37 6 Suomen Länsi Henkilöliikenne 18 3 Majoitus- ja ravitsemusliikkeet 57 9 Ohjelmapalvelut 12 2 Kainuu Henkilöliikenne 3 0 Majoitus- ja ravitsemusliikkeet 31 5 Ohjelmapalvelut 2 0 Kuusamo Henkilöliikenne 3 0 Majoitus- ja ravitsemusliikkeet 22 4 Ohjelmapalvelut 8 1 Läntinen Järvi-Suomi Henkilöliikenne 19 3 Majoitus- ja ravitsemusliikkeet Ohjelmapalvelut 17 3 Saimaan alue Henkilöliikenne 21 3 Majoitus- ja ravitsemusliikkeet 56 9 Ohjelmapalvelut 16 3 Eteläinen Suomi Henkilöliikenne 34 6 Majoitus- ja ravitsemusliikkeet Ohjelmapalvelut 31 5 Matkailun alueorganisaatiot 24 4 Henkilökunnan määrä yli Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

19 17 AINEISTON RAKENNE Kaikki Kaikki n % Toiminut matkailualalla 1-2 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 47 8 yli 20 vuotta ei osaa sanoa / ei vastausta 12 2 Henkilöliikenne, majoitus- ja ravitsemusliike ja ohjelmapalvelu Ulkomaisten matkailijoiden osuus yrityksen liikevaihdosta Kaikki Kaikki n % Alle5 % % % % % % % 13 2 yli 80 % 28 5 Ei osaa sanoa 26 4 Taloustutkimus Oy 2002 T-5099

20 MINKÄLAISIA PALVELUJA ULKOMAISET MATKAILIJAT KÄYTTÄVÄT On ulkomaisia matkailijoita vuosittain ainakin yksi, n = 604 Kuvio 1 Ateriat Majoitus Kuljetukset 23 Ravintola/kahvilapalvelut Ilta- tai päiväohjelma Ohjelmapalvelut Elämyspalvelut Varauspalvelut Retket/risteilyt Liikuntapalvelut Kokous-/kongressipalvelut Informaatiopalvelut/neuvonta Kylpylä-/saunapalvelut Kalastusohjelmapalvelut Kauppa-/kioskipalvelut Lipunmyynti Muu Ei osaa sanoa % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

21 ONKO YRITYKSELLÄ OLLUT TARPEEKSI ULKOMAISIA ASIAKKAITA TEHTYIHIN PANOSTUKSIIN NÄHDEN n = Kaikki vastaajat Kuvio 2 Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki (n=605) Alue: Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

22 Kuvio 3 SYY, MIKSI YRITYKSELLÄ EI OLE OLLUT TARPEEKSI ULKOMAISIA ASIAKKAITA Ei tarpeeksi ulkomaisia asiakkaita, n = 163 Oikean kohderyhmän löytäminen vaikeaa /yrityksen oma markkinointi Suomea ei ole markkinoitu Yrityksen/paikkakunnan sijainti/kaukana 18 Suomea ei tunneta 8 Suomi on kallis Tapahtumien/tuotteiden puute yrityksessä Heikot kulkuyhteydet/lentokenttä kaukana Yleinen taantuma/lama/ heikot talousnäkymät Syyskuun 11. päivän tapahtumat/terrorismi Suomi on kaukana Pieni/aloitteleva yritys 5 Kova kilpailu/suuria ketjuja 4 Suomeen on vaikea päästä 2 Palvelutaso Suomessa on huono 1 Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Muu Ei osaa sanoa % Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

23 KUMPI ON YRITYKSELLE TUOTTOISAMPI ASIAKAS, KOTIMAINEN VAI ULKOMAINEN n = Kaikki vastaajat Kuvio 4 Kotimainen asiakas Ei osaa sanoa Ulkomainen asiakas Kaikki (n=605) Alue: Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

24 Kuvio 5 AIKOOKO YRITYS PANOSTAA LÄHIVUOSINA NYKYISTÄ VÄHEMMÄN, YHTÄ PALJON VAI ENEMMÄN ULKOMAISTEN MATKAILIJOIDEN SAAMISEKSI ASIAKKAIKSEEN n = Kaikki vastaajat Vähemmän Yhtä paljon Ei osaa sanoa Enemmän Kaikki (n=605) Alue: Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/ % Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

25 Kuvio 6 KUINKA PALJON ENEMMÄN ARVIOI YRITYKSEN PANOSTAVAN PROSENTEISSA LASKETTUNA ULKOMAISTEN MATKAILIJOIDEN SAAMISEKSI ASIAKKAIKSEEN n = Yritys aikoo panostaa lähivuosina enemmän Alle 5% 6-10% 11-15% 16-20% 21-25% 26-30% 31-50% Yli 50% Eos Kaikki (n=257) Alue: Lappi (n=53) Suomen Länsi (n=35) Kainuu (n=19) Kuusamo (n=18) Läntinen Järvi-Suomi (n=33) Saimaan alue (n=33) Eteläinen Suomi (n=48) % Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

26 ONKO HARKINNUT SUUNTAAVANSA JO OLEMASSA OLEVIA TUOTTEITA/ KEHITTÄVÄNSÄ UUSIA TUOTTEITA ULKOMAAN MARKKINOILLE n = Kaikki vastaajat Kuvio 7 Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki (n=605) Alue: Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

27 MITÄ TUOTTEITA ON HARKINNUT SUUNTAAVAN/KEHITTÄVÄN ULKOMAAN MARKKINOINTIA VARTEN Suuntaa/kehittää tuotteita ulkomaan markkinoille, n = 312 Ohjelmapalvelut Hotelli/majoituspalvelut Ravintolapalvelut/ateriat Elämysmatkat/-palvelut Luontoaktiviteetteja/luontoon liittyviä Parantaa olemassa olevia tuotteita/palveluja Retkiä/risteilyjä/kiertomatkoja/ opastettuja kierroksia Liikuntapalvelut Kuljetuspalvelut Kokonaispaketteja Kalastusmatkailu/-palvelut Kokous-/kongressipalvelut Talvituotteita/talvilomat Perhelomat/matkailu Vapaa-ajan matkailu Joulupaketteja/jouluun liittyviä Varauspalvelut Muu Ei osaa sanoa Kuvio 8 Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/ % Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

28 MINKÄ MAAN MARKKINOITA VARTEN ON HARKINNUT SUUNTAAVANSA/KEHITTÄVÄNSÄ TUOTTEITA Suuntaa/kehittää tuotteita ulkomaan markkinoille, n = 312 Kuvio 9 Venäjä Saksa Keski-Eurooppa Iso-Britannia Ruotsi Ranska Hollanti Norja Pohjoismaat/Skandinavia Japani Eurooppa Italia Espanja Sveitsi USA Baltian maat Etelä-Eurooppa Koko maailma/kaikkia Itävalta Viro Belgia Kiina Aasia Tanska Benelux-maat EU-alue Suomi Ei mitään erityistä kohdetta Muu Ei osaa sanoa % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

29 MINKÄ MAALAISIA MATKAILIJOITA YRITYS TAVOITTELEE ASIAKKAIKSEEN Kaikki vastaajat, n = 605 Kuvio 10 Venäjä Saksa Iso-Britannia Ruotsi Keski-Eurooppa Ranska Hollanti Koko maailma/kaikkia Japani Suomi Pohjoismaat/Skandinavia Eurooppa Norja USA Italia Viro Espanja Sveitsi Baltian maat Etelä-Eurooppa Tanska Itävalta Kiina Aasia Belgia Benelux-maat EU-alue Ei mitään erityistä kohdetta Muu Ei osaa sanoa % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

30 Kuvio 10a MINKÄ MAALAISIA MATKAILIJOITA YRITYS TAVOITTELEE ASIAKKAIKSEEN Venäjä Saksa Iso Britannia Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Ruotsi Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) Matkailun alueorganisaatio (n=24) % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

31 Kuvio 10b MINKÄ MAALAISIA MATKAILIJOITA YRITYS TAVOITTELEE ASIAKKAIKSEEN Keski-Eurooppa Ranska Hollanti Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Japani Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) Matkailun alueorganisaatio (n=24) % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

32 Kuvio 10c MINKÄ MAALAISIA MATKAILIJOITA YRITYS TAVOITTELEE ASIAKKAIKSEEN Pohjoismaat/ Skandinavia Norja USA Italia Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) Matkailun alueorganisaatio (n=24) % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

33 MIKSI YRITYS TAVOITTELEE ASIAKKAIKSEEN JUURI TÄMÄN MAALAISET Mainitsi jonkin kohdemaan, n = 545 Lähellä/maantieteellinen sijainti 16 Kuvio 11 Heitä käy paljon/matkustavat paljon Näihin maihin valmiit kontaktit/ hyvä yhteistyö Ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta/palveluista Perinteet/vanhoja asiakkaita/ käyneet aikaisemminkin Helpoimmin saavutettavissa/ markkinoitavissa Siellä on potentiaalia Maksukykyisiä/heillä on rahaa 7 Sieltä kysyntää/kiinnostusta 6 Hyvät yhteydet/helppo tulla 5 Liikematkustajia 4 Kulttuurierot pienet Suuri asiakaskunta/paljon ihmisiä Englanninkielen taito tärkeä/ hyvä kielitaito Ei erityistä kohdetta/ kaikki asiakkaat käyvät Muu Ei osaa sanoa Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/ % Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

34 ONKO OLEMASSA JOITAKIN MAITA, JONKA KANSALAISIA YRITYS EI MIELELLÄÄN OTA ASIAKKAIKSEEN Kaikki vastaajat, n = 605 Kuvio 12 Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki (n=605) Alue: Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

35 ONKO OLLUT HANKALUUKSIA/VAIKEUKSIA SEURAAVIEN ASIOIDEN KANSSA KULUNEEN VUODEN AIKANA Kaikki vastaajat, n = 605 Kuvio 13 Erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei kokemusta Ei osaa sanoa Osaavan henkilöstön saaminen Kunnan asenne matkailua kohtaan Markkinointitukien saaminen Investointitukien saaminen Lupa-asiat Verotus Vakuutukset Vientitukien saaminen % Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

36 ONKO OLLUT HANKALUUKSIA/VAIKEUKSIA SEURAAVIEN ASIOIDEN KANSSA KULUNEEN VUODEN AIKANA Osaavan henkilöstön saaminen Kuvio 13a Erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei kokemusta Ei osaa sanoa Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Kunnan asenne matkailua kohtaan Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

37 ONKO OLLUT HANKALUUKSIA/VAIKEUKSIA SEURAAVIEN ASIOIDEN KANSSA KULUNEEN VUODEN AIKANA Markkinointitukien saaminen Kuvio 13b Erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei kokemusta Ei osaa sanoa Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Investointitukien saaminen % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

38 ONKO OLLUT HANKALUUKSIA/VAIKEUKSIA SEURAAVIEN ASIOIDEN KANSSA KULUNEEN VUODEN AIKANA Kuvio 13c Lupa-asiat Erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei kokemusta Ei osaa sanoa Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Verotus Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

39 ONKO OLLUT HANKALUUKSIA/VAIKEUKSIA SEURAAVIEN ASIOIDEN KANSSA KULUNEEN VUODEN AIKANA Vakuutukset Kuvio 13d Erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei kokemusta Ei osaa sanoa Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Vientitukien saaminen % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

40 OVATKO SEURAAVAT SEIKAT TUOTTANEET VAIKEUKSIA YRITYKSESSÄ, KUN ON PALVELLUT ERI KULTTUURISTA TULEVIA ASIAKKAITA Kaikki vastaajat, n = 605 Kuvio 14 Erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa Kielitaito Asiakkaiden lähtömaan kulttuurin tunteminen Kommunikoiminen Ulkomaisten matkailijoiden odotukset palvelutasosta Suomalainen ruokakulttuuri % Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

41 OVATKO SEURAAVAT SEIKAT TUOTTANEET VAIKEUKSIA YRITYKSESSÄ, KUN ON PALVELLUT ERI KULTTUURISTA TULEVIA ASIAKKAITA Kielitaito Kuvio 14a Erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Asiakkaiden lähtömaan kulttuurin tunteminen Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

42 OVATKO SEURAAVAT SEIKAT TUOTTANEET VAIKEUKSIA YRITYKSESSÄ, KUN ON PALVELLUT ERI KULTTUURISTA TULEVIA ASIAKKAITA Kommunikoiminen Kuvio 14b Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) Erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa % Ulkomaisten matkailijoiden odotukset palvelutasosta % Matkailun edistämiskeskus Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun rakenteelliset ongelmat

43 OVATKO SEURAAVAT SEIKAT TUOTTANEET VAIKEUKSIA YRITYKSESSÄ, KUN ON PALVELLUT ERI KULTTUURISTA TULEVIA ASIAKKAITA Suomalainen ruokakulttuuri Kuvio 14c Lappi (n=113) Suomen Länsi (n=87) Kainuu (n=36) Kuusamo (n=33) Läntinen Järvi-Suomi (n=96) Saimaan alue (n=93) Eteläinen Suomi (n=123) Erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa % Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat

44 Erittäin tärkeä kehittämiskohde (4) MITEN KOKEE SEURAAVIEN ASIOIDEN NYKYTILAN OMASSA YRITYKSESSÄ/OMALLA ALUEELLA Kaikki vastaajat, n = 605 Tärkeä,ei ensisijainen kehittämiskohde (3) Kehitettävä samaa tahtia muun toiminnan kanssa (2) Riittävällä tasolla (1) Ei osaa sanoa Kuvio 15 Keskiarvo (1-4) Suomen tunnettuus ylipäätään ulkomaan markkinoilla Kotimaisten matkailuyritysten yhteistyö ulkomaan markkinoinnissa Ulkomaisten yhteistyökumppaneiden löytyminen Oma tietotaito ulkomaan markkinoinnissa Tietämys halutun markkinaalueen asiakkaista ja heidän tarpeistaan Oman markkinointipanostuksen määrä ,01 2,98 2,82 2,64 2,63 2, % Viikot 39-42/2002/JPa/CN/pk/ppe/5099 Matkailun edistämiskeskus Matkailun rakenteelliset ongelmat