KAIKKI KOOSSA. KUOPIOSSA.

Transkriptio

1 KAIKKI KOOSSA. KUOPIOSSA. KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 1/2011 1

2 pääkirjoitus Vallankumoustako tässä valmistellaan? Kädessäsi on Kuopion kaupungin uuden organisaation ensimmäinen yhteinen henkilöstölehti. Tämän tekeminen on ollut paitsi hauskaa myös vaativaa. Toimituskunta on joutunut pohtimaan journalistisia perusasioita: mikä on henkilöstölehti, kenen ääni siinä kuuluu, saako työnantaja ohjata sisältöä vai vallankumoustako tässä valmistellaan? Teimme siis kompromissin. Kyllä, tässä lehdessä kuuluu työnantajan ääni. Koko lehti julistaa muutosta, jota olemme kaikki olleet viemässä läpi enemmän tai vähemmän kiltisti. Tämän lehden tavoite on tehdä muutoksesta läpinäkyvä ja osaltaan myös auttaa sen ymmärtämistä. Mutta tämä lehti ei ole pelkästään kiltti. Lehdessä kuuluu toivottavasti ja aidosti myös henkilöstön ääni. Olemme kysyneet meiltä tavallisilta rivityöntekijöiltä, kuinka muutos on onnistunut tai epäonnistunut. Yllättävän vähän saimme spontaaneja kommentteja, joten tartuimme toimeen ja kysyimme suoraan. Sisäsivuilta voit lukea muutaman muutostarinan. Vallankumoustakin tällä lehdellä valmistellaan. Barrikadeille ei tarvitse nousta, mutta muutoksen on tapahduttava, jotta kaikkien palkat saadaan maksettua vielä 15 vuoden kuluttuakin. Ikääntymisen myötä julkiset varat eivät kasva: kaupungin on selvittävä tulevaisuudessa tällä tai vieläkin niukemmalla työvoimalla. Meidän tekijöiden on opittava ajattelemaan työtämme uudella tavalla rakenteiden muuttuessa. Tarvitsemme napakat johtajat näyttämään mallia. Varmuuden vuoksi päätimme jakaa tämän lehden jokaisen työntekijän kotiin. Halusimme, että ensimmäisellä yhteisellä henkilöstölehdellä on erityinen painoarvo ja jokaisella aikaa lukea se. Parhaiten se onnistuu todennäköisesti kotona. Toivomme myös rohkeaa palautetta tästä lehdestä. Jos seuraava tehdään, on se toivottavasti tätäkin parempi. Vain osallistumalla voimme vaikuttaa. Annamaija Hakama päätoimittaja Pääluottamusmies Pekka Mustonen: Muutos lähtee henkilöstöstä Jukka Rönkkö Palvelualueuudistus on vuosikymmenen muutos Kuopion kaupungin toiminnassa. Uudistus muuttaa niin organisaatiota kuin toimintatapojakin. Henkilöstöltä odotetaan aloitteellisuutta ja innovatiivisuutta. Palvelualueuudistus on ainutlaatuinen uudistus myös koko Suomen mittakaavassa. Pohjatyö on tehty kokonaan kaupungin sisällä. Ulkopuolisia konsultteja ei ole käytetty. Uudistus on tehty nimenomaan Kuopion tarpeisiin. Keskeistä on työskentelytapojen muutos ja asiakaskeskeisyys. Henkilöstön näkökulma oli tärkeässä roolissa uudistuksen suunnittelemisen alkuvaiheissa, kertoo pääluottamusmies Pekka Mustonen. Mustonen oli mukana palvelualueuudistusta suunnitelleessa työryhmässä. Mustosen mukaan henkilöstön epävarmuus on kuitenkin kasvanut uudistuksen lähestyessä. - Irtisanomissuojaa ei annettu uudistuksen käynnistyessä. Aikataulu ei ole pitänyt erityisesti tukipalvelujen osalta. Lähiesimiesnimitykset ovat viipyneet liian kauan. Työntekijöillä ei ole kunnon käsitystä siitä, tuleeko heidän työnkuvansa muuttumaan. Henkilöstö ei ole saanut konkreettista tietoa uudistuksen etenemisestä ja vaikutuksista. Palvelualueuudistuksen onnistumiseksi on henkilöstö saatava siihen kunnolla mukaan. Epätietoisuuden keskellä työskentely ei tule toimimaan. - Tämän on oltava täysin muuta kuin aikaisemmat uudistukset. Henkilöstön ei pidä ajatella tämänkin olevan vain tyhjää puhetta, jolla ei ole mitään vaikutuksia toimintaan, Mustonen sanoo. Hyvän toiminnan käsikirja on Mustosen mielestä erinomainen työkalu oman työn kehittämiseen. Työyksiköissä on pohdittava perusteellisesti, miten työn laatu paranee. Asiakasnäkökulman toteutumiseksi on kiinnitettävä yhteisesti huomiota asiakkaan saaman palvelun laatuun. Mustonen peräänkuuluttaa ripeitä toimia uudistuksen alkuvaiheessa. - Muutos on saatava jalkautettua kunnolla henkilöstölle. Tässä korostuu esimiesten merkitys. On luotava innostunut ilmapiiri. Nyt vallitsevasta epätietoisuudesta on päästävä pois. Henkilöstöä on rauhoitettava kunnollisella tiedotuksella, motivoinnilla ja kannustuksella. kaikki koossa. kuopiossa. kuopion kaupungin henkilöstölehti sisältö: Toimituskunta Annamaija Hakama, toimituskunnan puheenjohtaja, päätoimittaja Satu-Mari Tolonen, toimituskunnan sihteeri, varapäätoimittaja Artti Junkkari, toimitussihteeri Seija Harinen Taru Kokkonen Paula Madetoja Anne Mannerkorpi Pekka Mustonen Raili Rönkkö Suvi Tolonen Ulkoasu ja taitto Heikki Hintikka, Crealab Oy Painopaikka PunaMusta Jakelu Itella Painosmäärä kpl Kansikuva: Kuka ei kuulu joukkoon? Kuvat Artti Junkkari, Kari Jämsén, Riku Ranivaara ja Vicente Serra. Lehti jaetaan Kuopion kaupungin työntekijöille kotiosoitteeseen. Pääluottamusmies Pekka Mustonen: Muutos lähtee henkilöstöstä...3 Vetovoimaisuus on Kuopion vahvuus...4 Kaupunkiympäristön palvelualue...6 Hyvinvoinnin edistäminen palvelutapamuutoksen ytimessä...8 Kasvun ja oppimisen palvelualue...10 Perusturvan palvelualue...12 Terveydenhuollon palvelualue...14 Kaitokarin talousteesit eivät ole numeroita ja euroja...16 Samassa pöydässä, eri puolilla...18 Henkilöstöhallinto on henkilöstön tukemista...20 Hiljainen tieto siirtyy mentoroinnilla...21 Harrastamista, hauskanpitoa ja elämyksiä yhdessä...23 Työhyvinvointityöllä on merkitystä...23 Kiinnostaako kansainvälinen työssäoppiminen?...23 Kuntaliitos ja kumppanuus...24 Karttulassa on monien mahdollisuuksien lukio...25 Vavi-talon asiakaspalvelun uudistus...26 Puhelinvaihteella on asiakaspalvelun parantamisessa tärkeä rooli...27 Visuaalisen ilmeen elementit vaakunaan pohjautuvasta logosta...27 Kuopion kaupungin toimintoja siirtyy myös liikelaitoksiin...28 "Ystävät ja vihamiehet ovat Kuopiossa"...30 Eläkkeelle palomiehen kunnossa...30 Testaa tietosi oletko sisäistänyt palvelualueuudistuksen?...31 Madame Future: Horoskooppi...31 Henkilökunta-alennukset Kaupunginorkesterin etuseteli...32 Anna palautetta!...32

3 Vetovoimaisuus on Kuopion vahvuus Jukka Rönkkö Vetovoimaisuuden palvelualuetta johtaa kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Palvelualueeseen kuuluvat markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut, yritys- ja elinkeinopalvelut sekä sidosryhmä- ja kaupungin edunvalvontapalvelut. Palvelualueuudistuksen tavoitteita on muun muassa Kuopion kaupungin vetovoimaisuuden kasvattaminen. Tästä tehtävästä vastaa vetovoimaisuuden palvelualue, jonka johdossa on kaupunginjohtaja. Palvelualueeseen kuuluvat markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut, yritys- ja elinkeinopalvelut sekä sidosryhmä- ja kaupungin edunvalvontapalvelut. Kuopio on kasvukeskus myös yrityksille Kuopion kaupungin yrityspalvelun tehtävät säilyvät samanlaisina palvelualueuudistuksessa. Yrityspalvelu toimii kahdella osa-alueella: se palvelee Kuopiossa jo sijaitsevia yrityksiä ja työskentelee uusien yrityksien saamiseksi Kuopioon. Yrityspalvelu markkinoi Kuopiota yrityksille kannattavana sijoituksena. Palvelualueuudistuksen myötä tämän tehtävän merkitys kasvaa. Vetovoimaisuuden palvelualueella toimiessaan yrityspalvelu on mukana kehittämässä Kuopiota paremmaksi ja vetovoimaisemmaksi toimintaympäristöksi yrityksille. Vetovoimaa saadaan osaamisen kautta. Kuopion vahvuusalueita ovat esimerkiksi hyvinvointi- ja teknologiaosaaminen. Vetovoimaisuuden kehittämisellä tähdätään muun muassa Kuopion asukasluvun kasvuun. Yrityspalvelu etsii osaltaan keinoja uusien asukkaiden saamiseksi Kuopioon. Yksi keskeisimmistä kohderyhmistä ovat nuoret. Kuopiosta halutaan antaa kuva kasvavana ja kilpailukykyisenä keskuksena, jonne kannattaa tulla opiskelemaan ja myös jäädä opiskelujen jälkeen. Yrityspalvelun vetovastuu on elinkeinojohtaja Heikki Ryynäsellä. Asiakaspalvelua parannetaan Palvelualueuudistuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on asiakaspalvelun parantaminen. Kaupungin palveluiden tulee olla helposti ja vaivattomasti saatavilla. Heikki Ryynänen Päivi Vironen Petri Kervola Kaupungintalon asiakaspalvelupisteeseen lisätään jatkossa palveluneuvonnan lisäksi myös muuttaja- ja maahanmuuttajapalveluja. Kaupungin asiakaspalvelun eri muotoja mietitään uudestaan. Tarkoituksena on etsiä järkevämpiä ja tehokkaampia keinoja toteuttaa esimerkiksi puhelinpalvelut ja lähipalvelut. Erityisesti sähköisen asioinnin helpottaminen on tärkeysjärjestyksessä korkealla. Kaupungin palveluneuvonnasta kysytään hyvin usein myös ei-kunnallisia palveluja. Viikoittain tiedustellaan muun muassa työllisyysasioita, oikeusapua tai maistraatin palveluja, kertoo palveluneuvoja Päivi Vironen. Asiakasneuvonta ohjaa asiakkaat oikeaan paikkaan myös näissä tapauksissa. Asiakaspalvelutoimintaa vahvistetaan edelleen. Asiakaspalvelupäälliköksi on nimitetty Petri Kervola. Hänen johdettavakseen kuuluu myös kaupungin puhelinvaihde. Kaupungin edun ajaminen vaatii yhteistyötä ja suurten linjojen vetämistä Vetovoimaisuuden palvelualue tarkoittaa kaupungin edunvalvonnalle entistä jäsentyneempää sidosryhmäyhteistyötä. Sidosryhmien kanssa jäsennellään erityinen vuosikello, joka huomioi eri toimijoiden aikataulut entistä paremmin sekä mahdollistaa asioiden sujuvan ennakoinnin. Vetovoimaisuuden palvelualue selkeyttää työskentelyä. Palvelualue tarjoaa paremman kokonaisuuden kehittämistyöhön ja antaa lisää valmiuksia reagoida nopeasti eteen tuleviin muutoksiin ja sidosryhmien tarpeisiin, sanoo kehittämisjohtaja Heikki Helve. Edunvalvonnan onnistuminen edellyttää kaupungin ja sidosryhmien konsensusta tavoitteista. Yhteinen viesti ja tahtotila takaavat paremmat tulokset. Palvelualueuudistuksen toteuttama organisaatiouudistus mahdollistaa kaupungin eri resurssien tehokkaamman yhteiskäytön. Edunvalvonnan vaikuttavuus paranee. Heikki Helve - Edunvalvonnalla on läheinen yhteys kaupungin markkinointiin ja elinkeinoihin: niillä pyritään vaikuttamaan eri yhteisöihin ja ryhmiin. Vetovoimaisuuden palvelualueella yhteistyön merkitys korostuu entisestään, Helve kuvailee. Viestinnän merkitys kasvaa Kaupungin viestintä järjestetään vuoden alusta uudelleen. Kaksi entisten toimialojen tiedottajaa siirtyi hallinnollisesti vetovoimaisuuden palvelualueen markkinointi-, viestintä ja asiakaspalveluyksikköön. He jatkavat edelleen työtä omilla palvelualueillaan, mutta yhteisessä viestintätiimissä työskentely helpottaa lomien sijaistamista ja yhteisprojektien järjestämistä. Viestinnän palvelupäällikkö on viestintäjohtaja Kaija Nousiainen. Uudistuksen yhteydessä kaupungille palkataan uusi markkinointijohtaja, joka toimii koko markkinointi-, viestintä- ja asiakaspalveluyksikön johtajana. Kaupunginjohto määrittää hänen tehtäväkenttänsä ja markkinoinnin kohderyhmät sekä yhteistyöpinnat muun muassa matkailumarkkinoinnin ja Kuopio Innovation Oy:n kanssa. Markkinoinnin tavoitteena on yhdessä sidosryhmien kanssa lisätä Kuopion näkyvyyttä muualla maailmassa. Uuteen yksikköön kuuluu myös asiakaspalvelu ja -neuvonta. Neuvonta on erityisen tärkeää vuoden alkukuukausina. Tarvittaessa neuvontaa vahvistetaan lisäämällä muun muassa palvelupuhelintoimintaa. Toisaalta vuodenvaihteessa avatut uudet internet-sivut ohjaavat asiakkaita tehokkaasti oikeisiin osoittei- siin. Kaija Nousiainen 4 5

4 Sanastoa: Palvelualuetta johtaa Jarmo Pirhonen. Palvelualueella on neljä avainprosessia, joita johtavat asiakkuusjohtajat. Kaupunkiympäristön palvelualue 1 Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut suunnittelujohtaja Tapio Räsänen - asemakaavoitus, asemakaavapäällikkö Martti Lätti - kunnallistekninen suunnittelu, suunnittelupäällikkö Aarno Lietola - viher- ja virkistysaluesuunnittelu, kaupunginpuutarhuri Erkki Oinonen 2Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut kaupungininsinööri Ismo Heikkinen - kunnallistekniikka ja viherrakennuttaminen yksikkö, rakennuttajapäällikkö Jukka Rissanen - kunnossapito, kunnossapitopäällikkö Mauri Pesonen - alueellinen jätehuolto, palvelupäällikkö Saija Pöntinen 3 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen - ympäristönsuojelu, suoraan Lea Pöyhösen alaisuudessa - ympäristöterveydenhuolto, ympäristöterveyspäällikkö Hannu Kirjavainen - alueellinen rakennusvalvonta, rakennustarkastaja Esa Koponen 4 Maaomaisuuden hallintapalvelut kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen - tonttipalvelu, tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen - asuntotoimi, asuntotoimenpäällikkö Hannu Harjunheimo - metsät ja viheralueet, kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen - kiinteistönmuodostus, kiinteistöinsinööri Lauri Lytsy - paikkatiedot, paikkatietoinsinööri Jari Torvinen Palvelualue on toimialojen poikki menevä kokonaisuus, joka tähtää sovitulle asiakasryhmälle tai -ryhmille tarjottavien palveluiden niputtamiseen. Useissa muissa kaupunki- ja kuntaorganisaatioissa tätä tasoa nimitetään ydinprosessitasoksi. Kuopion kaupungissa näiden palvelualueiden alta löytyvät palvelualueen avainprosessikartat ( avaintehtävät ). Ympäristö- ja rakennusvalvonta Ennaltaehkäisyä ja viranomaistyötä Kaupunkiympäristön palvelualue huolehtii myös ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut vastaa tästä omalta osaltaan yli 40 osaajan voimin. Palvelualue huolehtii monenlaisten haittojen ennaltaehkäisystä ja siten tämän päivän ja tulevien asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä. Mikä muuttuu? Kaupungin katujen, puistojen ja yleisten alueiden rakentamis- ja kunnossapitotoiminta siirretään kuntatekniikkaliikelaitokseen. Osa ulkoiluväyläverkostojen ja huviveneilyn järjestämistehtävistä siirtyy hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle. Yleiskaavoitus siirtyy konsernipalveluihin. Ympäristöpalvelut eli ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto siirtyvät kaupunkiympäristön palvelualueelle. Talous- ja velkaneuvonta siirtyy perusturvan palvelualueen aikuissosiaalityön palveluihin. Luonnontieteellinen museo siirtyy hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle omatoimisen hyvinvoinnin palveluihin. Jälkikäteen annettavien valvontamääräysten sijaan pyrimme ohjaamaan ja ohjeistamaan asiakkaitamme etukäteen. Riittävän ajoissa annetut ohjeet helpottavat myös asiakkaidemme toimintaa. Tavoitteenamme on rakennusten ja ympäristön käyttäjien hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen omalta osaltamme. Terveellinen ja turvallinen rakentaminen ja asuminen, laadukas kaupunkikuva, hyvä juomavesi, turvalliset elintarvikkeet, kotieläinten hyvinvointi, hyvä ympäristön tila ja monimuotoinen luonto kuuluvat asioihin, joiden puolesta teemme työtä. Haittojen ennaltaehkäiseminen edellyttää myös laajaa yhteistyötä sekä koko kaupunkikonsernin tasolla että ulkopuolisten tahojen kanssa. Ympäristön tilan seuraaminen ja sitä koskevan tiedon välittäminen muulle hallinnolle, päättäjille ja kuntalaisille on myös tärkeä osa työtämme. Lea Pöyhönen, ympäristöjohtaja Palvelulupaus pätee myös organisaation sisällä Jukka Rönkkö Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtajan paikalta kaupunkiympäristön palvelualueen johtajaksi siirtyneellä Jarmo Pirhosella on 25 vuoden kokemus johtamisesta. Pirhosen mukaan kunnallisella sektorilla työskentely ei juuri poikkea hänen aiemmista tehtävistään. - Poliittinen päätöksenteko rytmittää työtäni uudella tavalla. Hyvän johtamisen arvot ovat kuitenkin edelleen samanlaiset. Johtaminen on merkitysten antamista asioille, Pirhonen pohtii. Henkilöstössä heränneet huolet uudistuksen vaikutuksista työhön ja tarjottaviin palveluihin ovat Pirhosen mielestä merkki asenteesta ja sitoutuneesta henkilöstöstä. Kuva Vicente Serra - Yhteiset arvot ja toimintatavat ovat tärkeät Kuopion kaupungin kokoisessa organisaatiossa. Palvelulupaus pätee myös organisaation sisällä. Uudistus tarjoaa henkilöstölle mahdollisuudet oman työn kehittämiseen ja siinä onnistumiseen. Jarmo Pirhosen mukaan palvelualueuudistus on suuri muutos myös koko Suomen mittakaavassa. Tulevaisuudessa hän toivoo Kuopion olevan esikuva muille kaupungeille. - Kuopiosta tulee yhä paremmin muutostarpeita ennakoiva ja uudistuva kasvukeskus, jossa asiakkaiden lähtökohdat vaikuttavat oleellisesti palveluiden saantiin ja laatuun. Kaupunkiympäristön palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue luo tekniset ja ympäristölliset edellytykset kaupungin kasvustrategian toteuttamiselle. Ilmastomuutoksen johdosta ympäristönsuojelun ja energiatehokkuuden vaatimukset lisääntyvät, mikä yhdessä poikkeuksellisiin sääilmiöihin varautumisen kanssa antaa uusia haasteita niin kaupunkiympäristön suunnittelulle kuin ylläpidollekin. Kaupunkiympäristön palvelualueella on henkilöstöä noin 190. Palvelualueen neljä asiakkuusjohtajaa vastaavat palvelujen järjestämisestä kaupunkilaisille joko oman tai ulkoisen palvelutuotannon avulla. Palvelualue toimii pääosin entisissä teknisen viraston tiloissa valtuusto-virastotalolla, jonne jatkossa sijoitetaan Liikennevalomiehet Paula Madetoja Työryhmä Raimo Hämäläinen, Matti Juntunen, Pertti Pakkanen ja Jukka Räisänen kesäisin vahvistettuna kahdella työharjoittelijalla huolehtivat siitä, että Kuopion ja Siilinjärven liikennevalopylväät ovat pystyssä, kaapelit kunnossa ja lamput ehjät. Miesten toiminta-alueella on yli 70 risteystä, joissa tuhansia lamppuja. Led-lamppujen syrjäyttäessä vähitellen hehkulamput vuosittainen lamppujen vaihtotyö jää historiaan. Joulukuu tuo ryhmälle lisäkiireitä, sillä torikuusen lisäksi kaupungin 15 muuta julkista kuusta jouluvalaistaan. Urheilualueiden ulkovalaistus Puijo mukaan lukien, sataman valot ym. kunnallistekniikan monenlaiset sähkötyöt ovat näiden miesten vastuulla. - Kaapeleita ei korjata yli -10 asteen pakkasella, koska ne murtuvat, mutta muut korjaustyöt pitävät kiireisinä pakkasellakin, kertoo ryhmän työnjohtaja ja suunnitteluvastaava, insinööri Jouko Häyrinen. Sähköasentaja Raimo Hämäläinen ja Pertti Pakkanen (takana) sekä sähköyliasentaja Matti Juntunen. myös kaupungin ympäristökeskuksen toimintoja. Tällöin virastotalon asiakaspalvelupiste palvelee myös sen asioissa. Vuoden alussa toimintansa aloittanut katujen ja puistojen rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaava liikelaitos keskittää myöhemmin omia tilojaan tukikohtiensa yhteyteen. Tapio Räsänen, suunnittelujohtaja 6 7

5 Yhteisestä hallinnosta kehittämisvoimaa museoille Hyvinvoinnin edistämisen palvelualuetta johtaa palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas. Palvelualueen tavoitteena on saada mahdollisimman paljon asiakkaita, toimia ennaltaehkäisevästi ja lisätä kuopiolaisten Sanastoa: hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistäminen palvelutapamuutoksen ytimessä Annamaija Hakama 1 Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut asiakkuusjohtaja Janne Hentunen - Kirjastotoimen yksikössä toimii maakuntakirjasto ja koko kirjastoverkosto, jota johtaa kirjastotoimenjohtaja Marja Tiittanen-Savolainen. - Uuteen museokeskukseen kuuluvat kulttuurihistoriallinen museo, luonnontieteellinen museo ja taidemuseo ja sitä johtaa taidemuseon johtaja Aija Jaatinen. - Liikuntapaikkayksikkö on suoraan Janne Hentusen alaisuudessa ja sieltä käsin hoidetaan kaupungin liikuntapaikkoja kuten halleja. - Ulkoilu- ja virkistysyksikön johdossa on palvelupäällikkö Hannu Pöllä ja hänen hoidettavanaan ovat mm. kentät ja kuntoreitit. 2Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut johtaja Heli Norja - Kansalaistoiminnan aktivointiyksikköön kuuluvat liikunnanohjaajat ja kulttuurisuunnittelijat, jotka tekevät poikkihallinnollista työtä yhteistyössä eri palvelualueiden kanssa. - Kansalaisopistoa johtaa rehtori Hannu Pulkkinen. 3Taidepalvelut suoraan Pekka Vähäkankaan alaisuudessa - Taidepalveluissa toimivat Kuopion Musiikkikeskus Michael Claussenin ja Kuopion kaupunginteatteri Lasse Lindemanin johdolla. 4 Tapahtumapalvelut on kokonaan uusi yksikkö, jota johtaa tapahtumajohtaja Jaana Vasankari Prosessikartta on yhteenvetokuvaus kunkin tason asiakaskäyttäytymisen ja prosessien vuoropuhelusta. Mikä muuttuu? Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut ovat samalla palvelualueella. Prosessiajattelussa jako ei tapahdu perinteisesti kulttuurin ja vapaa-ajan välillä, vaan sen mukaan, kuinka kuntalaiset saavat palvelut: joko omatoimisesti tai ohjatusti. Kansalaisopisto on mukana hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella. Nuorisopalvelut on siirtynyt kasvun ja oppimisen palvelualueelle. Uusina yksikköinä museokeskus ja tapahtumapalvelut. Avainprosessit ovat palvelualueen ydintehtäviä=avaintehtäviä, jotka koostuvat palveluprosesseista. Avainprosessi jakaa palvelualueen asiakkaat pienempiin ryhmiin. Avainprosessista vastaa avainprosessin omistaja, jonka organisatoriseksi yleisnimeksi on määritelty asiakkuusjohtaja. Anna-Liisa Kanasen uusi työ on hoitaa yhteyksiä järjestöihin kansalaistoiminnan aktivointiyksikössä. Toimistotyötä tulee riittämään myös jatkossa muun muassa avustushakemusten käsittelyssä. Jaana Vasankari toivoo, että Kuopiolla on jatkossa myös resursseja tapahtumien järjestämiseen. Uudessa organisaatiossa kaupungin museot (kulttuurihistoriallinen, luonnontieteellinen ja taidemuseo) ovat hallinnollisesti yhdessä. Museokeskusta johtaa taidemuseon johtaja Aija Jaatinen. - Museokeskus ei ole keskus muuten kuin hallinnollisesti. Museot jatkavat toimintaansa niin kuin ennenkin. Se, mikä muuttuu, on yleisöpalvelu, jossa yhdistetään voimavaroja. Museoiden pedagogista työtä päästään Jaatisen mukaan kehittämään yhteisessä hallinnossa tehokkaammin kuin erikseen. Vähitellen pyritään lisäämään erityisesti museopedagogista osaamista. Museokeskuksen yleisötyötä tulee vetämään museolehtori Sanna Reinikainen. - Museoiden yleisötyö on muuttunut viime vuosina entistä elämyksellisemmäksi. Ehkä palvelualueuudistus antaa saman mahdollisuuden myös Kuopiossa. Uskon itse senkaltaiseen työhön, mitä esimerkiksi Terveyttä taiteesta -toiminta edustaa. Alun epävarmuus on muuttunut innostukseksi Entisen kulttuuritoimen johdon sihteeri Anna-Liisa Kananen myöntää, että palvelualueuudistus toi mukanaan unettomia öitä ja työmotivaation puutetta. - Kun selvisi, että johdon sihteerin tehtäviä ei minulle enää uudessa organisaatiossa ole, alkoivat harmaat pilvet kasaantua pään päälle. Työt tuli kuitenkin hoidettua eikä sairauspoissaoloja paalun takia tullut, muistelee Kananen kesäloman jälkeisiä aikoja. Huolestumistaan Kananen pääsi käymään läpi samassa tilanteessa olevien kollegoiden ja muun tukipalveluhenkilöstön kanssa. Epävarmuus aiheutti paljon keskustelua, mikä herätti kenties vieläkin suurempaa epävarmuutta. Tapahtumajohtajan virka kokonaan uusi Aija Jaatinen uskoo, että palvelualueuudistus voi muuttaa museotyötä pedagogisempaan suuntaan. - Alkoi liikkua huhuja siitä, että johdon sihteereihin voidaan soveltaa tuotannollista irtisanomisperustetta. Huhuista huolimatta minulla säilyi tyyni olo siitä, että ei työ tästä organisaatiosta lopu vaikka saattaakin muuttua. Joulukuun alkupuolella Kananen sai tietää, että hänestä tulee kansalaistoiminnan aktivointiyksikön yhteyssihteeri tai palvelusihteeri. - Näen sen mielenkiintoisena ja haastavana työnä ja tervetulleena uudistuksena tehtäväkuvaukseeni. Odotan innolla uuden työn käynnistymistä, summaa Kananen muutoksen mukanaan tuomat positiiviset mahdollisuudet. Kuopion kaupunki on mukana valtakunnallisessa suurten kaupunkien kehityksessä, kun se on perustanut uuteen organisaatioonsa tapahtumajohtajan viran. Tapahtumajohtaja Jaana Vasankari sijoittuu hallinnollisesti hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle. - Avainsana on kuitenkin vetovoima. Tapahtumat lisäävät Kuopion vetovoimaa. Pienilläkin tapahtumilla on merkitystä, mutta Kuopio tarvitsee myös kansainvälisiä suurtapahtumia, jotka tekevät meidät tunnetuksi maailmalla. Vasankarin arvion mukaan tapahtumajohtajan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita tulevat olemaan Kuopion Matkailupalvelu ja kaupunkiorganisaation sisällä markkinointiyksikkö. - Esimiehiä minulla on tällä hetkellä kaksi: hyvinvoinnin palvelualuejohtaja ja kaupunginjohtaja, jotka antavat suoraan minulle tehtäviä. Voi olla, että jatkossa tapahtumajohtaja sijoittuu paremmin vetovoimaisuuden palvelualueelle. 8 9

6 Kasvun ja oppimisen palvelualue Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisestä elämäntapa Hyvinvoinnin edistämisen sekä kasvun ja oppimisen palvelualueen vetovastuussa on Pekka Vähäkangas. Hän toivoo, että eri palvelujen tuottamistavat, tarkoitus ja asiakasnäkökulma selkeytyvät uudistuksessa. - Palvelualueuudistukseen kuuluu, että vastuuta on siirretty asiakasrajapintaan. Vastuun mukana tulee myös vapautta tehtävien suorittamiseen. Johdon tehtävä on luoda edellytykset muutokseen juurtumiseen henkilöstölle ja tehdä muutosta yhdessä sen kanssa. - Nämä molemmat palvelualueet ovat ennakoivia ja pyrimme löytämään saumattomia palvelupolkuja, ettei tule katkoksia. Esimerkiksi nuorten työllistyminen tuo suuria haasteita tulevaisuudessa ja siihen liittyen terveydenhuollon toimivuus varhaislapsuudesta opiskeluaikaan saakka. - On esimerkiksi todettu, että lasten luon- teva liikkuvuus vähenee jo neljän vuoden iässä. Se on tärkeä tieto, joka ohjaa tukemaan jo pienten lasten liikkumista. Hyötyliikunta on tärkeässä osassa ja se pitäisi saada elämäntavaksi pienestä alkaen. - Niin, että huomaamattamme toteutamme hyvinvoinnin edistämistä omassa elämässämme. Kaupungin henkilöstölle ennestään tuttu palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas on kuunteleva, mutta määrätietoinen johtaja. Hän uskoo selkeisiin pelisääntöihin, jotka tähtäävät työyhteisön hyvinvointiin. Kasvun ja oppimisen palvelualuetta johtaa palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas. Palvelualueen tavoitteena on laadukas perustyö sekä ennakoiva työote ja mahdollisimman varhainen puuttuminen lasten ja nuorten kasvua ja oppimista koskeviin ongelmiin. Sanastoa: Taru Kokkonen 1 Varhaiskasvatuspalvelut asiakkuusjohtaja Pekka Lindell - Päiväkotihoito ja esiopetus. - Perhepäivähoito. - Leikkitoiminta ja avoin päiväkotihoito. 2 Perusopetus- ja nuorisopalvelut asiakkuusjohtaja Kari Raninen - Perusopetus suoraan Kari Ranisen alaisuudessa. - Nuorisopalvelut, jonka palvelupäällikkönä Jari Väänänen. 3 Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö toimivat Pekka Vähäkankaan alaisuudessa - Lukiopalveluita johtaa lukiotoimenpäällikkö Leena Auvinen. 4 Kasvun ja oppimisen tuen palvelut asiakkuusjohtajaa ei ole vielä valittu - Oppilashuolto, johon kuuluu koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut. Oppilashuollon lähiesimiehenä toimii johtava koulupsykologi Tuula Kauppinen. - Lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon (lukuunottamatta AMK-opiskelijoita), palveluiden tuottamisvastuu on palvelupäällikkö Kristiina Mäellä. Hän toimii myös terveydenhoitajien henkilöhallinnollisena esimiehenä. Palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sovitaan vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella. - Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut, jonka esimiehenä tulee toimimaan asiakkuusjohtaja. Mikä muuttuu? Nuorisopalvelut on mukana kasvun ja oppimisen palvelualueella Kansalaisopisto on siirtynyt hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle. Uutena on kasvun ja oppimisen tuki, ja siihen kuuluvat oppilashuollon lisäksi lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto (ei AMK) ja kasvatus- ja perheneuvonta. Kasvun ja oppimisen tuen palvelukokonaisuuden johtajan tehtäviin kuuluu lisäksi edistää lasten ja nuorten kasvua ja oppimista tukevan kaupungin laajuisen palveluverkoston kehittymistä. Palveluprosessi on tehtävien ketju, joka lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista. Palveluprosessissa tuotetaan asiakkaalle tai markkinoille jokin palvelu tai tuote. Siihen liittyy oleellisesti vuorovaikutus asiakkaan kanssa. Terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki Haasteena on löytää asiakaslähtöinen yhdessä tekemisen malli Kristiina Mäki vastaa lastenneuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta ja äitiyshuollon, nuorten vastaanotto Sihdin, perhesuunnitteluneuvolan, seulontatutkimusten sekä tartuntatautien ehkäisyn ja hoidon palveluiden tuottamisesta ja järjestämisestä. Kristiina Mäen mukaan palvelualueuudistuksessa haetaan uutta yhdessä tekemisen mallia yli palvelurajojen. Haasteena on, miten palveluprosessien yhteistoiminta saadaan kehitettyä asiakkaita paremmin palvelevaksi. Palvelupäälliköiden keskinäinen yhteistyö on tässä avainasemassa. Kaikissa Mäen vastuulla olevissa toiminnoissa työskentelee ennalta ehkäisevän työn asiantuntujoita pääsääntöisesti terveydenhoitajia ja lääkäreitä. -Meidän pitää oppia uudenlainen tapa toimia yhteistyössä eri palvelualueiden ammattilaisten kanssa. Kaikkien täytyy osallistua ja etsiä paras tapa toimia asiakkaiden parhaaksi. Muutos ei tapahdu käskyttämällä vaan yhteisen keskustelun kautta. Näin henkilöstö saadaan sitoutumaan uudistuksiin, kun se saa itse osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon. Luokanopettaja Sari Saastamoinen Yhteistyö on ollut jo erinomaista ja toivottavasti lisääntyy vielä Sari Saastamoinen on Särkiniemen koulun luokanopettaja ja koulunsa kulttuurikuriiri. Hänellä on kokemusta kulttuuritoimen ja koulun yhteistyöstä jo usean vuoden ajan. - Yhteistyö kulttuurikuriiritoiminnassa on sujunut erinomaisesti ja varmasti sujuu jatkossakin. Kulttuuriyhteistyötä voisi olla enemmänkin. Ilman kulttuuripolkua kouluilla ja päiväkodeilla ei olisi säästötarpeen takia ollut kulttuuria niin paljon. Tällä hetkellä monella on palvelualueuudistuksesta aika sekava kuva, vaikka asiasta onkin tiedotettu paljon. - Meille on tullut kehotuksia, että lukekaa nämä, muttei uudistus hirveän selkeästi ole vielä auennut. Myös nimet ovat sellaisia, että saa ihmettelemään. Mutta eiköhän ne tässä selviä aikanaan. Luokanopettaja Sari Saastamoisen mielestä yhteistyö koulujen ja kulttuuritoimijoiden kanssa on sujunut erittäin hyvin. Palvelualueuudistuksessa on kuitenkin vielä paljon sisäistämistä

7 Perusturvan palvelualue Alkujaan Kiuruveden miehenä Seppo Luttinen osaa puljata sanallisesti sutkien kuopiolaisten kanssa. Niinpä vain vastaus löytyi sellaiseenkin tiukkaan kysymykseen kuin että moneltako lähtöö kahen Männistö? (No kaheltahan se ) Satu-Mari Tolonen Perusturvan palvelualuetta johtaa palvelualuejohtaja Markku Tervahauta. Palvelualueen kolme palvelukokonaisuutta ovat vanhus- ja vammaispalvelut, lapsiperhepalvelut sekä aikuissosiaalityö. Sanastoa: Prosessijohtaminen (prosessin omistajan tehtävä) perustuu ajatukseen prosessien valtuuttamisesta tietyille henkilöille. Se on siis toimintatapa, jossa organisaation toiminta perustuu prosesseihin ja organisaatiota johdetaan prosessien avulla. 1 Vanhus- ja vammaispalvelut asiakkuusjohtajana hoivajohtaja Mari Antikainen - Vanhusten ja vammaisten palveluohjausyksikkö, palvelupäällikkönä palveluohjauspäällikkö Kauko Pursiainen. - Päivä- ja työtoiminta- sekä kotihoito- ja -hoivayksiköt, palvelupäällikkönä kummassakin kotihoidon päällikkö Merja Ylönen. - Asumispalveluyksikkö, palvelupäällikkönä asumispalvelujen päällikkö Pekka Savolainen. - Liikennepalveluyksikkö, organisoitumisen suunnittelu meneillään. 2Lapsiperhe- palvelut asiakkuusjohtajana sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärvi - Viisi palveluprosessia, jokaisen palvelupäällikkönä lastensuojelupäällikkö. - Sosiaalipäivystysyksikkö. - Avo- ja jälkihuoltoyksikkö. - Sijaishuoltoyksikkö. - Riita- ja rikosasiain sovitteluyksikkö. - Perheoikeudellinen yksikkö. 3 Aikuissosiaalityön palvelut asiakkuusjohtajana sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärvi - Sosiaalityön, taloudellisen tukemisen ja maahanmuuttajayksikön yhteisenä palvelupäällikkönä aikuissosiaalityön päällikkö. - Työllistymisen yksikön palvelupäällikkönä työllistymispalvelujen päällikkö Pirjo Oksanen. Palveluohjauspäällikkö Kauko Pursiainen: Palveluketjut hanskaan Perusturvan palvelualueelle tulee uusi vanhusten ja vammaisten palveluohjausyksikkö, jota johtaa palveluohjauspäällikkö Kauko Pursiainen. Mikä muuttuu? Sosiaali- ja terveyskeskuksesta muodostuu kaksi palvelualuetta, perusturva ja terveydenhuolto. Muodostetaan uusi vanhusten ja vammaisten palveluohjauksen yksikkö, joka hoitaa keskitetysti kotihoidon, asumispalvelujen ja omaishoidon asiakkaiden palvelu- ja asiakasmaksupäätökset. Osa sairaaloiden pitkäaikaisosastoista siirtyy asumispalveluihin. Palvelualueelle siirtyvät talousja velkaneuvonta ympäristökeskuksesta ja työllistymisen yksikkö hallinto- ja kehittämiskeskuksesta. Kuva Riku Ranivaara - Yhdistämme erillään olleet vanhusten ja vammaisten palvelujen prosessit niin, että otamme molemmista parhaat käytännöt irti. Asiakkaan kannalta palvelu muuttuu entistä läpinäkyvämmäksi, Pursiainen kiteyttää. Uudessa yksikössä hoidetaan keskitetysti kotihoidon, asumispalvelujen ja omaishoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin perustuvat palvelupäätökset ja niistä edelleen tehtävät asiakasmaksupäätökset. Yksikössä tehdään myös vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella myönnettävät palvelu- ja tukitoimipäätökset. Keskeinen tehtävä on asiakkaan palvelutarpeen arviointi, ja tavoitteena ovat päätösten tasapuolisuus, oikea-aikaisuus ja oikean palvelun löytäminen asiakkaalle. - Aiemmin esimerkiksi asumispalveluihin liittyviä päätöksiä tehtiin eri paikoissa: vammaispalveluyksikkö hoiti omat asiakkaansa, erityisasumispalvelut omansa ja niin edelleen. Nyt samansuuntaiset palveluketjut otetaan hanskaan ja samaan kokonaisuuteen. Kauko Pursiaisen johtama moniammatillinen yksikkö vetää erillisiä palveluprosesseja yhteen. Esittelyssä Pali-kuljettaja Seppo Luttinen Pali-autossa ompi tunnelmaa Pali-auton kuljettaja Seppo Luttinen kyyditsee asiakkaan paikallisliikenteen lipun hinnalla vaikka kotiovelta. Kaupan päällisiksi kyydittävä autetaan autoon ja autosta pois, ja nostopalvelun saavat myös niin rollaattorit kuin ostoskassitkin kaikki tämä ystävällisillä sanoilla ja lämminhenkisellä huumorilla höystettynä. - Pali liikennöi Kuopiossa neljää vakioreittiä. Meillä on kiinteät pysäkit, mutta asiakas voi tilata auton myös koti osoitteeseen. Kyytitilaus tehdään puhelimitse matkojenyhdistelykeskukseen, Luttinen kertoo. Palia voivat käyttää kaikki kuntalaiset, mutta suurin asiakasryhmä ovat vanhukset. - Pali helpottaa ikäihmisten kotona asumista, koska se mahdollistaa asiointia kodin ulkopuolella. Luttisen mielestä työn parasta antia ovat itsenäisyys ja asiakkaat. - Suunnittelemme itse ajoreitit, mikä tuo työhön vaihtelua. Asiakkaista taas aistii heti, vaihdetaanko kuulumisia vai ollaanko hiljaa. Päivät eivät ole samanlaisia keskenään. Palveluliikenne on kaupungin kilpailuttamia ostopalveluja. Nykyinen palveluntuottaja on Linja-Karjala Oy Kuva Riku Ranivaara

8 Terveydenhuollon palvelualuetta johtaa palvelualuejohtaja Markku Tervahauta. Palvelualueen toimintakentän muodostavat avohoidon palvelut, sairaalapalvelut, lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveysasiat sekä päihdehoito. Sanastoa: Terveydenhuollon palvelualue Satu-Mari Tolonen 1 Avohoidon palvelut asiakkuusjohtajana terveysjohtaja, ylilääkäri Matti Pietikäinen - Vastaanottoyksikkö, palvelupäällikkönä apulaisylilääkäri Kalevi Savolainen. - Suun terveydenhuollon yksikkö, palvelupäällikkönä ylihammaslääkäri Maija Tulla. - Terveydenhoitoyksikkö, palvelupäällikkönä terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki. - Kuntoutusyksikkö, palvelupäällikkönä kuntoutuspäällikkö Maija Roine. 2Sairaalapalvelut asiakkuusjohtajina hoivajohtaja Mari Antikainen ja terveysjohtaja Matti Pietikäinen - Poliklinikkatoiminnan ja osastohoidon yksiköt, palvelupäällikkönä kummassakin ylilääkäri Tuija Jääskeläinen. 3 Mielenterveys- ja päihdepalvelut asiakkuusjohtajana mielenterveysjohtaja Pirjo Saarinen. - Lasten ja nuorten mielenterveysyksiköt, palvelupäällikkönä kummassakin apulaisylilääkäri Saija Roine. - Aikuisten mielenterveysyksikkö (Kuopion psykiatrian keskus), palvelupäällikkönä apulaisylilääkäri Jarmo Pajula. - Päihdeyksikkö, päihdepalvelut tuottaa Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö. Prosessinomistaja huolehtii, että kuntalainen saa sovitunlaisen palvelun. Hän vastaa prosessin suunnittelusta, toteuttamisen laadukkuudesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Fysioterapeutti Päivi Tuovinen Yhteistyö lisää ymmärrystä Fysioterapeutti Päivi Tuovinen terveydenhuollon palvelualueen kuntoutusyksiköstä toteutti konkreettisesti kaupungin arvoista ensimmäisen, rohkeuden, ja lähti viime syksynä pitkään haaveilemalleen kansainvälisen työssäoppimisen jaksolle Englannin Chesteriin. Tuovinen tutustui sikäläiseen muistisairaiden kuntoutukseen kahdessa sairaalassa ja tehostetussa kotihoidossa ja oppi paljon uutta. - Kannustan kaikkia lähtemään tutustumaan omaan alaan vaikkapa ihan Mikä muuttuu? Sosiaali- ja terveyskeskuksesta muodostuu kaksi palvelualuetta, perusturva ja terveydenhuolto. Lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveyspalvelut yhdistyvät hallinnollisesti. Lastenneuvolat ja kouluterveydenhuolto tuotetaan terveydenhuollon palvelualueella, tilaajana kasvun ja oppimisen palvelualue. Sairaaloiden akuuttiosastot siirtyvät entiseltä koti- ja laitoshoidon vastuualueelta terveydenhuollon palvelualueelle. Kuva Riku Ranivaara Palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan visio Aktiiviset, hyvinvoivat kuntalaiset ja pelaavat peruspalvelut Palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan vastuulla ovat terveydenhuollon ja perusturvan palvelut. Palvelujen kirjo on laaja, ja niiden järjestäminen haukkaa ison osan kaupungin budjetista. Siksi kokonaisuuden johtaminen on tärkeää. - Olennaista muutoksessa on uudenlaisen toimintamallin omaksuminen, mikä tarkoittaa muun muassa entistä tiiviimpää yhteistyötä yli entisten hallintorajojen. Tämän mahdollistaa erittäin ammattitaitoinen ja uudistushaluinen hen- kilöstömme, jonka osaamiseen onnistuminen perustuu. Tervahauta näkee kuopiolaiset oman hyvinvointinsa voimavarana. - Muutokseen sisältyy kuntalaisten kannustaminen ottamaan entistä aktiivisempi rooli oman hyvinvointinsa edistämisessä. Jokaisella palvelualueella on tässä aktivoinnissa oma tehtävänsä, ja kokonaisuudesta muodostuu aktiivinen ja elävä kaupunki asukkaineen. Muutoksessa onnistumista pitää myös mitata. - Tavoitteet pitää uskaltaa asettaa rohkeasti. Esimerkiksi moni kuopiolainen vanhus jonottaa joko laitoksessa pääsyä kevyempään hoitopaikkaan tai odottaa kotona pääsyä palveluasumiseen. Näistä jonoista tulee pyrkiä eroon kokonaan. Talon ulkopuolelta palvelualuejohtajaksi rekrytoidulla Markku Tervahaudalla ei ole lastina entisiä toimintamalleja vaan kirkkaita näkemyksiä tulevaisuuden paino- Kuopiosta. erilaisessa kulttuurissa. Kokemus lisäsi työmotivaatiotani ja laajensi käsitystäni muun muassa toimintaterapeuttien työstä. Palvelualueuudistus ei ole pelottanut Tuovista missään vaiheessa, vaikka täysin kritiikittömästi hänen mielestään siihen ei kannata suhtautua. - Muutosta tulee joka tapauksessa koko ajan, mikä on pelkästään positiivista. Meillä on ollut hyvä ja toimiva tiimityömalli, johon on tulossa joitakin muutoksia. Se vähän askarruttaa, että esimiehemme vastuualue kasvaa, mikä johtanee siihen, että hän siirtyy kauemmaksi meistä perustyötä tekevistä. Päivi Tuovisen mielestä tutustuminen eri ammattiryhmien työhön lisää ymmärrystä ja kunnioitusta muita ammattiryhmiä kohtaan. Kuva Kari Jämsén Kuva Riku Ranivaara Pirjo Saarinen näkee, että hyvillä ja riittävillä mielenterveyspalveluilla ei ehkäistä eikä poisteta kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia, mutta niillä on oma roolinsa eriarvoistumisen uhkan poistamisessa. Asiakaslähtöisyys on mielenterveyspalvelujen peruskivi Yhdessä kohti parempaa mielenterveyttä Kuopion psykiatrian keskuksen johtajan Pirjo Saarisen virkanimikkeeksi tuli vuodenvaihteessa mielenterveysjohtaja. Hän vastaa kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisestä. Avainsanoina ovat tässäkin yhteistyö ja verkostot. - Asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen tarkoittaa oikea-aikaisten ja oikeassa paikassa tuotettujen palvelujen tarpeen jatkuvaa arviointia muuttuvissa tilanteissa, mutta se on myös asiakkaan omaa osuutta oman ja läheistensä mielenterveyden edistämisessä. Psykiatrian keskus mallina muillekin Viisi vuotta toiminut kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteisyksikön toiminta on tuottanut erinomaisia tuloksia aikuisten mielenterveyspalveluissa. Nuorten vastaava menestystarina on puolestaan matalan kynnyksen Sihti-toiminta. Seuraava kehittämiskohde ovatkin lasten palvelut. - Lasten palvelut asemoidaan uudelleen: yhteistoimintamalli kattaa niin terveydenhuollon, kasvun ja oppimisen kuin perusturvankin palvelualueet. Mikä muuttuu? - Kaikki tai ei mitään. Toivottavasti jo olemassa oleva hyvä palvelu säilyy ja yhteistyö kaikkinensa muuttuu joustavammaksi ja näkyvämmäksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelut kulkevat käsi kädessä niin toimintasuunnitelmissa kuin usein asiakkaiden arjessakin. Kolmikantayhteistyö Kuopion seudun päihdepalvelusäätiön, KYSin päihdepsykiatrian ja kaupungin yksiköiden kesken tehostuu

9 Kuva Kari jämsén, kuvankäsittely Heikki Hintikka. Kuvassa palomies Ville Lillvis (vas.), toimistosihteeri Elvi Savolainen, musiikin opettaja Jussi Jaroma, laitoshuoltaja Helena Laukkanen, kiinteistönhoitaja Kimmo Kanniainen ja sairaanhoitaja Tiina Myllykangas. Annamaija Hakama Palvelualueuudistus pähkinänkuoressa: nykyistä asiakaslähtöisempää toimintaa parempaa asiakkuuksien hallintaa prosessien virtaviivaistamista ja työn tuottavuuden parantamista vastuullisempaa ja itsellisempää työskentelykulttuuria Näistä syntyy tasapainoinen kuntatalous, jonka avulla pystytään tuottamaan palvelut entistä tehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin. Kaitokarin talousteesit eivät ole numeroita ja euroja: Talous viedään tasapainoon tuntemalla taustat ja tavoitteet Kun astuu sisälle talous- ja strategiajohtaja Paavo Kaitokarin huoneeseen, alkaa ymmärtää, millaisessa ympäristössä kaupungin talousjohtaminen syntyy. Paperipinoja on metrikaupalla. Tästä selvitäkseen on nähtävä kokonaisuus. Pelkkä nippelitieto tai numeroiden pyörittäminen ei auta. Kaitokari korostaa taustojen ja tavoitteiden ymmärtämistä. Kun ne ovat tiedossa, on helppo nähdä syy-seuraussuhteet ja ymmärtää, miksi kaupungin on pakko muuttaa toimintatapojaan. - Palvelualueuudistus ei vähennä henkilöstön määrää. Vaade tulee muualta: eläköitymisestä ja ikääntymisestä. Jos jatkamme näin, Suomessa pitää olla ihmistä enemmän hoitamassa pelkästään vanhuksia vuonna Kuopion kaupunki lähti purkamaan tilannetta kuvaamalla työt prosesseiksi. Kuvauksen tavoitteena on saada toiminta asiakaslähtöiseksi ja mahdollisimman sujuvaksi. Toinen tavoite on resurssien käytön maksimointi. Näin pystytään asiakkaan näkökulmasta myös parantamaan palvelua. Työ tuottavaksi Kaiken ydin on työn tuottavuuden parantaminen. Kaupunki on mukana valtakunnallisessa, 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmassa, jota vetää valtiovarainministeriö. - Yksi tapa on osallistaa asiakkaat prosessiin. Hyvä esimerkki on pankkiala: jos se toimisi kuin 90-luvulla, tarvittaisiin nykyisten sijaan työntekijää. Kaiken lisäksi asiakkaana koen saavani nyt parempaa palvelua kuin ennen vanhaan tiskillä, vertaa Kaitokari. Kaupunkiorganisaatiossa sama koskee ikäihmisten hoitoa. Kun toimintakykyä parannetaan ennaltaehkäisevillä palveluilla, niin vanhukset pärjäävät kotona pidempään. Lisää työntekijöitä ei tarvita ja asiakas saa enemmän laadukkaita vuosia elämäänsä. - Työntekijän näkökulmasta keskeistä on, että jokainen tietää miten muiden työ vaikuttaa minun työhöni ja miten minun vaikuttaa muiden työhön. Tavoitteena on luoda suurempia kokonaisuuksia, joissa on enemmän vastuuta omasta tekemisestä, kiteyttää Kaitokari. Säästöjä ei oteta Kaitokarin mukaan työntekijän selkänahasta, vaan siitä että asiat tehdään fiksummin. - Esimerkiksi lääkäreiden vastaanotoista viidenneksen voisi hoitaa netin välityksellä. Meillä käytetään todella vähän sähköisiä palveluita siinä on ehdottomasti kehittämisen paikka. Ei irtisanomisia Irtisanomisia ei tule, vaan henkilöstön vähentäminen tehdään luonnollisen poistuman kautta. Kaupungin taloudellinen tilanne on vakaantumassa valtuustosopimuksen lupauksen mukaisesti. - Päinvastoin, meillä on kohta työvoimapula. Mistä saamme tänne ammattitaitoista väkeä töihin, kun viidennes kaupungin työntekijöistä jää eläkkeelle vuoden 2015 loppuun mennessä? Siis viiden vuoden sisällä. Kohti yhteistä maalia! Suvi Tolonen Palvelualueuudistuksen myötä myös hallinto- ja kehittämiskeskus sekä palvelualueilla sijaitsevat yleishallinnolliset tukipalvelut järjestetään uudelleen. Maaseutupalvelut, yrityspalvelu, viestintä ja seutuyhteistyö siirtyvät vetovoimaisuuden palvelualueelle. Yleiskaavoitus siirtyy konsernipalveluihin. Lopputuloksena konsernipalveluiden henkilöstömäärä vähenee huomattavasti. Yksi uusista tehtävistä on controller. Controllerit toimivat kaupungin ylimmän johdon päätöksenteon tukena ja asiantuntijoina talouden ja toiminnan mittaamisen ja analysoinnin keinoin. Controllerit sijoittuvat konsernipalvelun toiminnan arviointiin ja sisäiseen tarkastukseen, jonka yksi tehtävistä on tukea palvelualueita muutosprosessissa. Tiimin muodostavat kaksi controlleria, tuotteistuskoordinaattori sekä sisäinen tarkastaja. Myös tukipalveluiden kohdalla voidaan puhua uudesta toimintatavasta. Lähtökohtana ovat vastinparit konsernipalvelun ja palvelualueiden välillä, jotka yhdessä muodostavat tiimin. Mallia on lähdetty kokeilemaan jo käytännössä talousarvioprosessissa. Kaupunkiympäristön talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen kehuu uutta työskentelytapaa. - Toki se vaatii ajankäytöltä enemmän ja varsinkin nyt palvelualueuudistuksen valmistelun myötä kaikilla tuntuu olevan kalenterit täynnä, joten on ollut haasteellista löytää kaikille yhteisesti sopivia aikoja. Sen lisäksi, että talousarviotiimi on työstänyt yhdessä talousarviota, olemme olleet kaupunginjohtajan ja palvelualuejohtajien talousarvioriihessä mukana. Tämä on ollut hyvä toimintatapa. Aiemmin toimialaa on edustanut vain toimialajohtaja - nyt palvelualueita edusti sekä tuleva palvelualuejohtaja että talouspäällikkö. Yhteistyötä tekemällä asioista saa monipuolisemman kuvan. Tiimityön tavoitteena onkin purkaa hallinnolliset raja-aidat ja nähdä kokonaisuus paremmin. Etenkin kun jokaisella palvelualueella on omat erityispiirteensä, joiden ymmärtäminen auttaa myös yhteisen näkemyksen löytymisessä

10 Samassa pöydässä, eri puolilla Pirjo Ronkainen Virkamiesjohdon edustaja, kansliasihteeri (hallinto- ja henkilöstö johtaja asti) Pauli Kurkirinne ja luottamushenkilöjohdon edustaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Raassina istuutuivat saman pöydän ääreen vastaamaan palvelualueuudistusta koskeviin kysymyksiin. jestelmistä saadaan tulevaisuudessa täysimääräinen hyöty. Muuttuuko vallan jako uudistuksen myötä? SR: Poliittisen järjestelmän uudistamisessa on pyritty vuoropuheluun. Poliittisen päätöksenteon ja valmistelun pitää kohtaantua oikea-aikaisesti, jotta valmisteluprosessi on helpompi ottaa haltuun. Lautakuntien ja kaupunginhallituksen yhteistyön on oltava parempaa. Kahden vuoden sisällä on otettava kantaa siihen, ovatko keskeiset luottamustehtävät oman toimen ohella hoidettavissa. PK: Asioiden valmistelu on virkajohdon vastuulla. Valmistelussa ja esittelyssä on kiinnitettävä huomio sekä asiaperusteisiin että laillisuuteen. Poliittinen päätöksenteko kritisoi valmistelua vaihtoehdottomuudesta; valmistelun laatuun on panostettava. Poliittisilla toimielimillä on myös mahdollisuus nostaa asioita valmisteluun. Johtosääntötyössä on linjattu, että valta-asemia ei muuteta. Kuntalaisten kuuleminen on tärkeää. Miten kaupungin talous saadaan kestävälle pohjalle eli mistä löytyvät säästökohteet? SR: Kakkua pitää kasvattaa, että on lisää jaettavaa. Jotta voi- daan rakentaa uutta ja ylläpitää vanhaa, on tehtävä ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Omaa palvelutuotantoa sovitetaan siihen, mihin on varaa. En halua kurkirinteen karsintalistoja, haluan listoja, joissa viranhaltijoiden kanssa on pohdittu palvelujen rakennetta. PK: Tulojen alijäämä ei voi jatkua, pitää varoa sitä, ettei eletä yli Kunnan tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Pauli Kurkirinne varojen. Kaupungilla pitää olla vetovoimaa, kilpailukykyä ja moni-ilmeisyyttä. Koulutusrakenteen on oltava sellainen, että saadaan koulutettua työvoimaa ja ylläpidettyä aktiivista kuntalaisuutta. Palveluverkostot joudutaan käymään läpi: mitä tehdään itse, mitä muut. Vaikuttaako palvelualueuudistus työntekijöiden määrään ja työtehtäviin? SR: Henkilöstön eläköitymisen hallinnasta kannan huolta. Miten voidaan pitää kuntakuva niin hyvänä, että saadaan rekrytoitua ammatti-ihmisiä. Tämä on kilpailukykykysymys. Mitä lähempänä ollaan asiakasta, sitä vähemmän työ muuttuu. Meillä ei ole tarpeetonta työtä. PK: Tämä ei ole henkilöstön vähennysohjelma. Johdon pitää tietää, missä voidaan tehostaa. Toimintojen tehostaminen ei ole sama kuin ihmisten ajaminen piippuun. Tehtäviä pitää kehittää mielekkäiksi. Pahin uhkakuva on se, että jäädään monopoliyritysten armoille. Yksi uudistuksen kulmakivi on ennaltaehkäisy. Päästäänkö siinä eteenpäin? SR: Ennaltaehkäisyyn on panostettu, esimerkiksi liikuntapalveluihin. Jokaisella kuntalaisella on myös vastuunsa. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tarvitaan ja suunnitelmallista, näyttöön perustuvaa toimintaa. PK: Kunnan tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Henkinen kasvu on tärkeää, kaupungin henkilöstöä kannustetaan kehittämään itseään ja tulemaan mukaan markkinoimaan kaupunkia. Kuva Hannu Miettinen Mitä hyvää odotat uudistukselta? SR: Paljon. Toivon, että pystymme aidosti muuttamaan kuntapalvelujen tuottamistapaa. Todellinen muutos, asiakaslähtöisyys, tehdään työssä. Yksittäiset palvelutapahtumat, kuten hammashuolto, toimivat hyvin. Prosessien vuoropuhelu on keskeistä, miten autetaan ihmisiä, joilla on paljon erilaisia palvelutarpeita. Rajapinnoilla työskenteleviltä odotetaan kokonaisuuden hahmottamista. PK: Palvelualueuudistus tukee osaltaan kunnallisen demokratian ja aktiivisen kuntalaisuuden kehittymistä. Hallinnon ja valmistelun näkökulmasta toivon, että olemme pystyneet selkiyttämään päätöksentekoa ja lisäämään läpinäkyvyyttä. Sisältyykö uudistukseen uhkia, millaisia? SR: Ainakin kaksi vuotta on trimmausta. Nyt on luuranko, miten se herää eloon, miten löytyy työn ilo ja oman työn arvostus? Olennaista on muistaa, miksi tähän lähdettiin. Oli päällekkäisiä toimintoja ja rönsyilyä. Kuopion on toimittava kokonaisuutena. Mitä lähempänä ollaan asiakasta, sitä vähemmän työ muuttuu. Meillä ei ole tarpeetonta työtä. Sari Raassina PK: Uhkaksi voi kokea sen, saammeko puhallettua hengen uudistukseen. Sähköisen asioinnin ja tietojärjestelmien kehittämiseen liittyy erinomaisia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, kuten olemme valtakunnan tasolla esim. sähköisen potilasarkiston osalta havainneet. Olemme Kuopiossa tässä hankkeessa pilottina. Tietojärjestelmien hankinta ja käyttöönotto vaativat sekä taloudellista että henkilövoimavarapanostusta, jotta tietojär

11 Henkilöstöhallinto on henkilöstön tukemista Hyvällä henkilöstötyöllä luodaan esimiehille ja henkilöstölle edellytykset onnistua tehtävissään ja palvelutavoitteissaan asiakkaiden ja kuntalaisten eduksi. Henkilöstön onnistunut johtaminen on kaupungin menestymisen kannalta merkittävää. Selkeä tavoite on muuttaa nykyisen henkilöstötyön painopistettä henkilöstö- ja palkkahallinnosta sekä palvelussuhdeasioiden hoitamisesta johdon ja henkilöstön tukemiseen ja kumppanuuteen. Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä johdetaan yhdessä. Henkilöstövoimavaran johtaminen kuuluu toiminnan ja talouden johtamisen rinnalle tasavertaisena kumppanina toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta lisäävänä tekijänä. Henkilöstötyön tärkeitä osa-alueita ovat muun muassa henkilöstösuunnittelu, henkilöstön hankinta, osaamisen kehittäminen, palkitseminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on kohdentaa henkilön osaaminen hänelle parhaiten soveltuviin tehtäviin ja ennakoida osaamistarpeita, edistää henkilöstön liikkuvuutta ja sopeuttaa henkilöstömäärää toiminnassa tapahtuvien ja ennakoitavissa olevien muutosten perusteella. Henkilöstön hankinta perustuu henkilöstösuunnitelmaan ja työvoiman tarpeeseen. Sekä sisäinen liikkuvuus että ulkoinen rekrytointi hoidetaan Kuntarekry-järjestelmällä. Lähitulevaisuudessa on ratkaistava, järjestetäänkö rekrytointipalvelu keskitettynä palveluna. Ammattimaisesti hoidettu keskitetty rekrytointipalvelu tukisi rekrytoinnissa onnistumista merkittävästi. Sisäisellä liikkuvuudella tavoitellaan henkilöstön osaamisen kohdentamista heille parhaiten soveltuviin tehtäviin. Toimivat sisäiset työmarkkinat mahdollistavat uralla etenemisen. Työvoiman saatavuus on tulevaisuuden keskeinen haaste Osaamisen kehittäminen on sekin laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on osaltaan varmistaa henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kaupungin pelisääntöjen hallinta. Se liittyy vahvasti henkilöstösuunnitteluun ja henkilöstön hankintaan, koska oman henkilöstön kouluttamisella ja kehittämisellä voidaan varmistaa henkilöstön osaaminen. Palkitsemisen kokonaisuuteen kuuluvat varsinaisen palkan lisäksi muun muassa erilaiset henkilökuntaedut, joita kaupungilla on käytössä nytkin laajasti. Tulevaan henkilöstöohjelmaan liittyy kuitenkin erityisesti kannustavan palkkausjärjestelmän luominen. Palkkausjärjestelmä toimii johtamisen välineenä siten, että johto voi palkita työyhteisöä tavoitteiden saavuttamisesta tulospalkalla ja yksittäistä työntekijää henkilökohtaisella palkalla. Ensi askel tähän suuntaan voisi olla tiimien ja erilaisten ryhmien palkitseminen. Työhyvinvoinnin edistämisen kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa työsuojelu, työterveyshuolto, tyky-toiminta, varhainen tuki, uuteen työhön sijoittaminen, hoitoonohjaus ja yhteistoiminta-asiat. Hyvillä toimintatavoilla monet ristiriitaisetkin työelämään ja siinä jaksamiseen liittyvät asiat pystytään ratkaisemaan asiaperusteisesti ja molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Henkilöstöohjelma tulossa Henkilöstöohjelmassa määritellään keskeiset henkilöstöjohtamisen toimintatavat ja -mallit, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Tuloksellisuus ja henkilöstön työhyvinvointi ovat toisiaan tukevia asiakokonaisuuksia. Henkilöstöohjelman lähtölaukaus ammuttiin Leppäviralla poliittisen johdon, kaupungin ylimmän johdon, työnantajapalvelun, talousja strategiapalvelun ja henkilöstön edustajien yhteisessä, hyvähenkisessä seminaarissa. Keskeisinä teemoina olivat esillä henkilöstöohjelmaan tulevat asiat. Kevään aikana toteutetaan työhyvinvointikysely ja henkilöstöjohtamisen painopisteitä kartoittava kysely koko henkilöstölle. Markku Mattila, henkilöstöpäällikkö Hiljainen tieto siirtyy mentoroinnilla Kaupungin koulutushankkeiden lisäksi henkilöstön osaamista lisätään työtehtäviä kierrättämällä, työn ohjauksella ja mentoroinnilla. Raili Rönkkö Lähimmän kymmenen vuoden aikana kaupungilta on siirtymässä eläkkeelle suuri määrä ihmisiä. Heidän mukanaan saattaa kadota arvokasta kokemusperäistä tietoa, niin sanottua hiljaista tietoa, jota ei voi pelkästään koulutuksissa oppia. Mentorointi antaa henkilölle mahdollisuuden keskustella uratulevaisuudesta ja henkilökohtaisesta kehittymisestä avoimesti kahden kesken kokeneen henkilön kanssa. Sari Korhosen ja Sirpa Salo-Bergerin vuoden yhteinen matka Leväsen palvelukeskuksen osastonhoitaja Sari Korhonen ja sosiaalipalvelujen aikuissosiaalityön päällikkö Sirpa Salo-Berger aloittivat mentorointisuhteen kesäkuussa 2009, Korhonen oppivana aktorina ja Salo-Berger ohjaavana mentorina. Koulutusohjelmassa räätälöityyn valmennukseen kuuluu aina yhteinen aloitus- ja loppuseminaari sekä vuoden aikana neljä yhteistä tilaisuutta kaikille osallistujille. Salo-Berger ja Korhonen tapasivat lisäksi kerran kuukaudessa työajalla kahden tunnin ajan. Korhonen oli valmistellut etukäteen oman kehittämissuunnitelmansa, joka sisälsi muun muassa palvelualueuudistukseen kuuluvia asioita, oman työn jäsentämistä ja organisointia. Yleisesti ottaen tarkoituksena oli Projektipäällikkö Sari Korhonen (vas.) ja aikuissosiaalityön päällikkö Sirpa Salo-Berger tapasivat kerran kuukaudessa. käydä läpi roolit ja ydintehtävät. Omat ajatukset vahvistuivat ja sain tukea, ohjausta ja neuvontaa. Oikeastaan se oli myös työnohjauksellista tukea, kuvaa Korhonen mentorointia käytännössä. Palvelualueuudistus oli koko ajan keskeinen keskustelujen kohde. Mitä palvelualueuudistus merkitsee kummankin työn kannalta ja mitkä ovat tulevaisuuden asiakastarpeet. Yhdessä totesimme, että palveluajatteluasenne esimerkiksi ikäihmisten parissa työskennellessä sisältää muutakin kuin laadukkaan hoitotyön, Korhonen kertoo. Salo-Bergerin toteamus minäkin opin paljon on tuttu kaikille niille, jotka ovat toimineet mentoreina. Sain myös omaan työhön uusia ajatuksia. Yksityisen puolen kokemus näkyi Korhosen työssä ja huomasin, miten päätöksenteko on siellä nopeaa. Kunnallakin sellaisesta tyylistä olisi hyötyä, Salo-Berger pohtii. Molempien mielestä vuorovaikutussuhteen rikkaus oli myös siinä, että osapuolet olivat eri vastuualueilta. Tätä kautta pystyttiin havaitsemaan, että johtaminen on kuitenkin periaatteessa samanlaista alasta riippumatta. Yhdessä pari totesi, että mentorointi täydentää muuta koulutusta. Se on käytännönläheistä ja yksilöllistä. Vuoden kestänyt yhteinen oppimisjakso päättyi toukokuussa Ensin oltiin vieraita, mutta luottamus syntyi nopeasti. Ajatustyylimme on samanlainen, sanovat tyytyväiset aktor ja mentor. En olisi tullut ajatelleeksi, että oppiminen oli niin molemminpuolista, Salo-Berger toteaa. Tulevaisuudessa voisin itsekin ajatella toimivani mentorin roolissa, Korhonen jatkaa

12 Kuvassa Kalakukko-spurtin joukkue Tahkon soudussa. Edessä vasemmalla Isto Karjalainen ja Kari Manninen. Takana teknisen toimen ja Kuopion Aterian työntekijöitä. Mikko Korhonen vilvoittelee Syvärin aalloissa Tahkon soutu -tapahtumassa. Kuvat Jyrki Viitanen Harrastamista, hauskanpitoa ja elämyksiä yhdessä Kalakukko-spurtti on Kuopion kaupungin henkilöstön liikuntakerho. Liikuntakerhon tavoitteena on edistää ja tukea henkilöstön liikuntaharrastuksia ja edustaa kaupunkia valtakunnallisissa ja paikallisissa liikunta- ja urheilutapahtumissa. Liikuntakerhon jäseniä ovat kaikki kaupungin vakinaisessa tai määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelevät henkilöt. Lisää Kalakukko-spurtista SiNetissä: HUVIKSI JA HYÖDYKSI > Spurtti-liikuntakerho Kulttuurisyksy on vuosittain syysmarraskuussa järjestettävä monenlaisten tapahtumien sarja. Ohjelman rungon muodostavat kulttuuriharrastustöiden näyttelyt ja teemapäivät kulttuurilaitoksissa. Lisäksi joka syksy on lukuisa määrä konsertteja ja muita tapahtumia. Tapahtumat ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Jokainen kaupungin työntekijä voi käyttää kulttuurisyksyn näyttelyihin tai tapahtumiin kaksi tuntia työajastaan, mikäli se on joustavasti, työaika- ja tehtäväjärjestelyin mahdollista. Lisää SiNetissä: HUVIKSI JA HYÖDYKSI > Kulttuurisyksy Työhyvinvointityöllä on merkitystä Markku Mattila Kaupungin strateginen tavoite on ollut vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja 18 kalenteripäivästä 15 kalenteripäivään. Tämä saavutettiin vuonna Onnistuminen on edellyttänyt määrätietoista ja johdonmukaista työtä monilla työhyvinvoinnin osa-alueilla. Onnistumiseen vaikuttaneita tekijöitä: Työterveyshuoltoon on saatu palkattua henkilökuntaa siinä määrin, että terveyshuollon vastaanotolle pääsee jonottamatta. Työterveyshuollon kohdennettuja palveluita on toteutettu tunnistetuille riskiryhmille. Uudelleensijoitukseen on panostettu yhteistyössä Kuntien eläkevakuutuksen kanssa. Varhaisen tuen mallia on toteutettu. Yhteistoiminnallista johtamista ja työtapaa on edistetty. Tyky-toimintaa on toteutettu laajasti ja monipuolisesti. Viimeisen viiden vuoden aikana toteutetut kuntoutukset ovat tuottaneet tulosta. Niiden vaikutukset työssä jaksamiseen ovat merkittäviä. Vain 4,8 % kuntoutuksessa olleista on päätynyt osa- tai kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle viiden vuoden aikana. Kiinnostaako kansainvälinen työssäoppiminen? Asiaan liittyviä faktoja Voi kestää kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen. Hakija vastaa työpaikan ja asunnon etsimisestä. Palvelualue vastaa lähtevän henkilön palkkakustannuksista työssä oppimisen ajalta ja mahdollisen sijaisen palkkaamisen kustannuksista. Konsernipalvelu vastaa kohtuullisista matka- ja asumiskustannuksista. Jatkuva haku, vapaamuotoinen hakemus. Lisätietoja: henkilöstön kehittämispäällikkö Raili Rönkkö, puh , SiNetti: KOULUTUS > Ulkomainen työssäoppiminen 22 23

13 Kuntaliitos ja kumppanuus Karttula osaksi Kuopiota Karttulan kunnan liittyminen osaksi Kuopion kaupunkia tapahtui vuoden vaihteessa. Liitos on ollut tiedossa kesästä 2008 asti, joten siihen on kasvettu pikku hiljaa. Liitos on vaatinut paljon työtä. Jokainen palvelualue on suoriutunut siitä erinomaisesti. Kuopion toimia liitostilanteissa seurataan tarkkaan, joten hyvänä ja luotettavana kumppanina näkyminen on tärkeää meille kaikille. Karttulasta ja Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä siirtyvän henkilöstön sijoittaminen oli vaativa prosessi. Erityisen haasteen toi kaupungin henkilöstön sijoittaminen uuteen organisaatioon samaan aikaan. Joulukuussa Karttulassa pidetyssä kuntalaisillassa ei esille noussut isoja avoimia kysymyksiä. Se kertoo hyvästä asioiden valmistelusta. Liitoksen jälkeen on kuitenkin luonnollista, että eteen tulee asioita, joita ei ole osattu ennakoida. Tällaiset tilanteet tulee hoitaa rakentavasti ja selkeästi eteenpäin. Ensimmäisen vuoden jälkeen toiminta yhtenäisenä uutena Kuopiona on varmasti päässyt hyvään vauhtiin. Suonenjoen kumppanuus etenee Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien välisen yhteistyön tiivistämistä on selvitetty vuoden 2010 aikana Kuopion palvelualueuudistuksen mukaisesti. Kumppanuusmallin ajatus on selvittää, voidaanko palvelut tuottaa yhdessä ja voimmeko toimia kuin yksi kaupunki. Työ ei käsitä kuntaliitostarkastelua. Keväällä 2011 päätetään, tarkastellaanko selvitysten pohjalta myös sitä, miten toiminta muuttuisi jos palvelut tuotettaisiin yhtenä kaupunkina. Kumppanuusselvityksessä henkilöstön edustuksella on merkittävä rooli. Jokaiseen palvelualueittaiseen selvitysryhmään on nimetty henkilöstön edustus molemmista kaupungeista. Henkilöstöllä on edustus myös poliittisessa ohjausryhmässä. Menettely aktivoi henkilöstöä osallistumaan työhön ja takaa nopean tiedonkulun koko henkilöstölle. Kumppanuusmallin selvittäminen yhdessä palvelualueuudistuksen kanssa on vaativa työ. Kaikesta kiireestä huolimatta aikaa ja asiantuntemusta tähän on löytynyt. Suonenjokelaisten osallistuminen Palke-koulutukseen on lisännyt tietoisuutta palvelualueuudistuksesta Suonenjoella ja on siten auttanut yhteisen selvitystyön tekemistä. Opinpolkuja yksilöllisesti Karttulassa on monien mahdollisuuksien lukio Jukka Rönkkö Samanaikaisopetus mahdollistaa laajojen opintokokonaisuuksien suorittamisen resursseiltaan rajallisissa pienissä lukioissa. Kuvat Jukka Rönkkö Karttulan lukio on pienestä koostaan huolimatta pystynyt tarjoamaan oppilailleen kattavasti kursseja. Apuvälineeksi on otettu videotykki, web-kamerat ja mikrofonit. Lukion erikoisuuksia ovat virtuaaliopetus ja väittelykoulutus. Virtuaaliyhteyden välityksellä tapahtuvaa samanaikaisopetusta Karttulan lukio on tarjonnut noin kuuden vuoden ajan. Samanaikaisopetus on Sisä-Savon eli Rautalammin, Vesannon ja Suonenjoen lukioiden oma juttu. Karttulasta käsin tarjotaan opetusta ranskan ja venäjän kielissä. Rautalampi hoitaa filosofian opetuksen. Samanaikaisopetuksessa opettaja on eri paikkakunnalla kuin opiskelijat. Sisä-Savon pienten lukioiden ongelmana on, ettei joitakin kursseja saada järjestettyä lähiopetuksena pienten osallistujamäärien takia. Pelkät verkkokurssit tai itsenäinen kurssin suorittaminen eivät palvele oppilaiden tarpeita. Ratkaisu on samanaikaisopetus: siinä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus toteutuu. - Samanaikaisopetus mahdollistaa kunnollisen vuorovaikutuksen. Oppilaat tekevät esimerkiksi paritehtäviä virtuaaliyhteyden välityksellä, kertoo englannin ja venäjän opettaja Heini Ojala. Reaaliaikainen video-opetus on myös oppilaiden mielestä erittäin toimiva vaihtoehto. - Samanaikaisopetus oli aluksi hieman outoa, mutta siihen tottui kuitenkin hyvin nopeasti. Laadullisesti opetus ei juuri eroa lähiopetuksesta. Työrauha on luokassa parempi, kun oppilaita on vähän, kertoo kaksi kurssia filosofiaa samanaikaisopetuksessa opiskellut toisen vuosikurssin opiskelija Sini Isokääntä. Väittelykoulutus parantaa puhetaitoja ja edistää aktiivista kansalaisuutta Karttulan lukion väittelykoulutus on ainutlaatuinen Pohjois-Savossa. Kyseessä on opetusministeriön rahoittama pilottihanke, jonka tavoitteena on opiskelijoiden julkisen puhumisen ja väittelytaitojen kehittäminen. Viime keväänä alkanut hanke levittäytyy myös Kuopioon vuoden 2011 aikana. Kuopiosta etsitään kymmentä opettajaa osallistumaan koulutukseen, Heini Ojala kertoo. Ojala on antanut väittelykoulutusta myös oppilaille. Hänen mukaansa vaikutukset ovat selvästi nähtävissä. - Koulutus antaa uutta varmuutta esiintymiseen. Esimerkiksi kielten tunneilla oppilaat osallistuvat keskusteluun paljon rohkeammin. Karttulan uusi koulukeskus käsittää kaikki opintoasteet päiväkodista lukioon saakka. Kyseessä ei ole siis pelkkä koulu, vaan myös varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajan keskus. Kuopion kaupungin tämän vuoden budjettiin on varattu hankkeen suunnitteluraha. Hankkeen kustannusarvio on noin 11 miljoonaa euroa; kuntaliitosrahaa on käytössä 2,9 miljoonaa euroa. Heikki Helve, kehittämisjohtaja Tekniikasta on apua myös muissa oppiaineissa. Videotykki on ahkerassa käytössä Petri Laaksosen pitämillä fysiikantunneilla

14 ASIAKASPALVELUN UUSI KONSEPTI Visuaalisen ilmeen elementit vaakunaan pohjautuvasta logosta Puhelinvaihteella on asiakaspalvelun parantamisessa tärkeä rooli Kuopion kaupunginhallitus hyväksyi keväällä 2010 uuden visuaalisen ilmeen pohjaksi kaupungin vaakunaan perustuvan logon. Logon suunnitteli kuopiolainen mainostoimisto FC Mainonnantekijät, joka sovelsi sitä ja vaakunan värejä kaupungin muuhun visuaalisen ilmeeseen. Vuosiluvulla vai ilman Vavi-talon asiakaspalvelun uudistus Kevättalven 2010 aikana Vavi-talon aulasta purettiin toimistohuoneet ja syntyneeseen avaraan aulaan rakennettiin uusi matala palvelutiski. Asiakaspaikat on varustettu myös asiakkaaseen päin suunnatuilla näytöillä. Aulan seinällä on suuri näyttö, jonka avulla voidaan esitellä esim. uusia tonttialueita, kaavoja yms. aineistoja. Uusi toimintamalli Uuden toimintamallin ytimet ovat: - riittävä ja osaava henkilökunta - asiakkaan ja asiantuntijan tapaamiselle varataan aika, ja asiantuntija saapuu neuvottelueriöön asiakasta tapaamaan - tietotekniikan avulla asiakaspalvelussa voidaan saada käyttöön kaikki tarvittavat tietoaineistot, ja paremmilla verkkopalveluilla vähennetään asiakaskäyntien tarvetta. Onko kympin arvoinen? Saavutettavat hyödyt: - taustaorganisaation työn tehostumisen arvo on noin euroa vuodessa - asiantuntijatyön prosessit nopeutuvat = raakamaahan, kaavoitukseen ja tonttituotantoon sijoitetut panokset saadaan nopeammin tuottamaan - imagohyöty kaupunkiympäristön palvelualueelle. Voisiko palvelupisteen nimenä siis olla Kasarmin kymppi! Kuva Vicente Serra Jukka Rönkkö Palvelualueuudistus aiheuttaa muutoksia myös puhelinvaihteessa. Organisaation järjestyessä uudelleen yksiköiden nimet ja työntekijöiden nimekkeet muuttuvat. Tietokannan uudistaminen on pitkä ja vaivalloinen prosessi: se täytyy tehdä melkein kokonaan käsityönä. Työtä vaikeuttaa se, ettei tietoja muutoksista ole juuri saatavilla. - Tieto muutoksista tuli myöhään, kertoo puhelinpalvelun esimies Pirkko Pelli. Lisähankaluuksia aiheuttaa myös laskutustunnuksien uusiminen. Puhelinvaihteen kautta laskutetaan kaikki kaupungin työntekijöiden lanka- ja matkapuhelut. Tunnukset on muutettava käsin, eikä niistäkään ole vielä Kuvat Jukka Rönkkö kattavaa tietoa. Sekä tietokannan että tiliöinnin uudistaminen venyy pitkälle kevättalveen. Palvelualueuudistuksella kaupunki haluaa muun muassa tehostaa asiakaspalvelun laatua. Yksiköihin perustetaan uusia asiakaspalvelupisteitä. Pellin mukaan pelkkä pisteiden lisääminen ei riitä. Jotta asiakas saisi varmasti tarvitsemaansa palvelua, on pisteissä oltava riittävästi työntekijöitä. - Puhelinvaihteesta ohjaamme puhelun oikeaan paikkaan. Jos puhelimeen ei palvelupisteissä vastata, puhelu palautuu takaisin meille. Asiakkaan puhelua joudutaan pallottelemaan edestakaisin ja palvelu kärsii. Yhden luukun periaate ei toteudu. Puhelut yhdistetään oikeaan paikkaan sähköisen hakemiston avulla. Vaihteen työntekijät lisäävätä hakemistoon hakusanoja, joita käyttämällä oikea tieto löytyy nopeasti. Kuopion logosta on olemassa kaksi perusversiota: kaupungin perustamisvuosiluvulla 1775 varustettu logo ja ilman vuosilukua oleva ns. peruslogo. Ensisijaisesti käytetään peruslogoa. Vuosiluvullista logoa käytetään lähinnä valmiiksi suunnitelluissa tapauksissa, kuten käyntikorteissa, virallisissa kutsuissa ja kutsukuorissa, työtodistuksissa, virallisissa onnitteluissa ja osanotoissa sekä muussa juhlavassa tai virallisessa käytössä. Muualla vuosiluvullista logoa tulisi käyttää harkinnanvaraisesti. Sitä ei käytetä normaaleissa lomakkeissa, kirjekuorissa ja normaalissa viestinnässä. Suoja-alue rauhoittaa logon Logosta on olemassa myös suojaalueelliset versiot. 1/2 X Ensisijaisesti kuitenkin käytetään logoa X ilman suoja-aluetta. 1/2 X 1/2 X On kuitenkin 1/2 X tilanteita, jolloin logon ympärille tarvitaan suoja-alue. Sen sisäpuolelle ei saa tuoda esimerkiksi toista logoa, graafista elementtiä, tekstiä tai yhteystietoja. Suoja-alue tulee huomioida myös sähköisissä materiaaleissa. Suoja-alue on logon ympärille kaikkiin suuntiin jäävä vähintään ½ vaakunan levyinen tila. Jos pohjaväri on tumma tai tausta levoton, logoa käytetään valkoisen suoja-alueen kanssa. Lisää ohjeita logon käytöstä löytyy kaupungin graafisesta ohjeistosta, joka on Sinetissä: VIESTINTÄ -> Graafinen ilme -> Logot. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa apua antavat virerstintäjohtaja Kaija Nousiainen, puh ja tiedotustoimittaja Artti Junkkari, puh

15 Kuopion kaupungin toimintoja siirtyy myös liikelaitoksiin. Kuikka käynnistyi vuoden 2011 alussa, ja TUKE eli tukipalvelujen liikelaitos käynnistyy vuonna Katujen ja puistojen rakentaminen ja kunnossapito kuntatekniikkaliikelaitokselle - Uusi toimintamalli on harppaus nykyaikaiseen toimintatapaan. Uusia ruoanvalmistus- ja pakkaustekniikoita tullaan hyödyntämään aivan eri mittakaavassa, luonnehtii uudistusta Puijonlaakson palvelukeskuksen ravintolapäällikkö Paula Tegelberg Kuopion Aterialta. - Olen mukana Tuken ruokapalvelut-työryhmässä ja sitä kautta saan ääneni kuuluviin. Omalta kohdaltani koen Tuken myönteisenä. Muutos ei aiheuta unettomia öitä. Se ei pelota, eikä epäilytä. Tuotannollisesti Tegelbergiä askarruttaa kotipalveluaterioiden yksilöllisyys sen jälkeen, kun kaikki ateriat pakataan samassa paikassa. - Hyvää on työntekijöiden ergonomian ja työolojen paraneminen. Seija Harinen Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin yhteinen tukipalvelujen tuottaja, työnimeltään Tuke, aloittaa toimintansa vuoden 2012 alussa. Tuke kokoaa Kuopion Tilakeskuksen ja Aterian sekä KYSin lähes vastaavan tukipalveluosaamisen samaan organisaatioon, kertoo Tilakeskuksen johtaja Mikko Hollmén. Hanke käynnistyi siitä tosiasiasta, että KYSiin tarvitaan uusi ravintokeskus ja moni lähistöllä oleva kaupungin keittiö tarvitsi korjauksen. Selvitystyö tehtiin , ja suunnitteluun liitettiin myös kiin- - Alussa vastustin, tunnustaa KYSin välinehuoltaja Anne Kröger- Madetoja. - En ymmärtänyt etuja, koska kaupungilla välinehuollossa työskentelee ehkä 4 ja meillä Kysillä noin 80. Tehtäväkentätkin ovat niin kovin erilaiset. Meillä asiakkaana ovat leikkaussalit, kaupungilla erillään olevat yksiköt, jotka säilyvät Tukessakin samojen ihmisten työpisteinä. Avoimia kysymyksiä on vielä monta: palkanmaksu, ruokailut, autopaikat, kuntosali, virkistyspaikat ja työterveys. - Nyt näen kauemmas. Vastavirtaan uinti on energiantuhlausta. Koen, että olen näköalapaikalla valmistelemassa uutta liikelaitosta, vaikuttamassa, oppimassa ja poimimassa helmiä. Kaupungin ja KYSin tukipalveluista syntyy Itä-Suomen Huoltopalvelut teistöpalvelut, laitos- ja välinehuolto sekä logistiikan palveluja. - Nyt on aiesopimukset hyväksytty ja liikelaitoksen rakentaminen hyvässä vauhdissa. Vuonna 2012 Tukeen siirtyvät keskitetty laitoshuolto, kiinteistö- ja välinehuolto, logistiikka sekä KYSin ruokapalvelut. Seuraavana vuonna on hajautetun laitoshuollon vuoro. Tuke työllistää noin ihmistä, ja sen liikevaihto on yli 60 miljoonaa euroa. Haasteena henkilöstö Tukelaiset tulevat monenlaisista työkulttuureista. Periaatteessa he eivät siirtyessään Mikko Hollmén. - Odotan Tuken tuovan oikeaa uudistumista, muutakin kuin organisaatiokaavio, pohtii Tilakeskuksen kiinteistönhoitaja Raino Kari tulevaa Itä-Suomen Huoltopalvelua. Kari on tehnyt noin 20 vuotta samoja töitä ja kertoo kaipaavansa jotain uutta. Se, miten niitä säästöjä saadaan aikaan hieman ihmetyttää. Toimintakulttuurin muutos on ehdottomasti tarpeen. - Se lopettaa ilmaisen työn tekemisen. Keräämme sitten oikeasti tuloja uudelle työnantajallemme. Uusi toimintamalli ja monet käytännön asiat askarruttavat. - Palkkaus ja lomat kiinnostavat eniten. Tuntipalkkasopimus olisi hyvä säilyttää ja turvata siirtymissuoja, listaa hankkeen valmisteluun osallistunut Kari. - Tiedän kyllä minne olen menossa, mutta käytännön työn uudistamiseen en vielä ole voinut paljon vaikuttaa. - Toivon, että uuden liikelaitoksen toiminnassa näkyy käytännön tekijän, asiantuntijan mielipide. muuta tehtäviään, vain tapaa tehdä niitä. Henkilöstö on haasteemme, jonka otamme vakavasti. Tuemme kaikin keinoin heidän innostustaan tehdä työtä uudessa organisaatiossa. Miksi tarvitaan muutos? - Tukella haetaan kustannustehokkaita investointeja ja kilpailukykyä sekä asiakaslähtöistä toiminta- ja organisaatiomallia. Aluksi Tuke tarjoaa palveluita omistajilleen, mutta myöhemmin se voi laajentua maakunnalliseksi. Tekemisen vaihtuessa tukipalvelusta ydintoiminnaksi myös oman työn arvostus lisääntyy. Tuke pystyy Hollménin mukaan huolehtimaan paremmin henkilöstönsä ammattitaidosta ja osaamisesta. Henkilöstö voi aidosti osallistua työn ja tehtäväkokonaisuuksien kehittämiseen. Asiakkaat puolestaan saavat keskittyä omaan ydintehtäväänsä. Nykyaikaiset, toimivat tuotantotilat ovat siis sekä henkilöstön jaksamisen että laadukkaiden palveluiden tae. Hyvällä työpaikalla on aina vetovoimaa, kiteyttää Hollmén. Katujen ja yleisten alueiden rakentamisen ja kunnossapidon järjestämisessä tapahtuu vuoden 2011 alusta merkittäviä muutoksia, kun kaikki järjestämistehtävät siirtyvät kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueille. Vastaavasti kaikki rakentamisen ja kunnossapidon nykyiset tuotantoon liittyvät tehtävät siirtyvät marraskuussa perustettuun kuntatekniikkaliikelaitokseen eli Kuikkaan. Liikelaitoksen toimitusjohtajaksi on valittu Seppo Hiekkala. Kuopiossa liikelaitokseen siirtyvät tehtävät sisältävät liikenneväy lien, viheralueiden, liikuntapaikkojen ja kiinteistöjen ulkoalueiden kunnossapitopalvelut, korjaamo- ja varikkopalvelut, kunnallistekniikan ja yleisten alueiden rakentamispalvelut sekä rakentamista koskevat tutkimus- ja mittauspalvelut. Liikelaitokseen siirtyy kaupungilta noin 200 vakituista työntekijää. Liikelaitoksen uskotaan tuovan kaupungille kustannushyötyjä muun muassa kunnossapitotoimintojen yhdistämisen kautta. Toiminnan odotetaan tehostuvan myös hankintojen helpottumisen ja henkilöstön helpomman yhteiskäytön myötä. Ismo Heikkinen, asiakkuusjohtaja 28 29

16 "Ystävät ja vihamiehet ovat Kuopiossa" Kaupungintalon portailla valtuutettu Markku Söderström vannoo pakkasessa jatkavansa politiikassa vielä eläkkeelläkin. Ismo Vornanen Stadin kundista, näyttelijä Markku Söderströmistä tuli vuonna 1972 pysyvä kuopiolainen ja himoluistelija. Elokuussa työuransa näyttelijänä päättävästä Markku Söderströmistä ei tule koskaan savolaista. Hän aikoo kuitenkin olla loppuikänsä kuopiolainen. - Muutin tänne 24-vuotiaana stadista. Ismo Vornanen Seppo Hirvosta patistettiin työkykytestiin ja eläkkeelle 63-vuotiaana. Hän on huippumuistinen ja -kuntoinen työntekijä vielä 67-vuotiaana. Kaupungin työsuojelupäällikkö Seppo Hirvonen kertoo nauraen, että jotkut läheiset halusivat hänestä eroon työelämässä jo 63-vuotiaana. - Näytin testeissä, että ennen minua testiä tarvitsevat pikemminkin nuoremmat kaupungin työntekijät. Minulla on palomiehen kunto, vakuuttaa Hirvonen. Hirvonen on suorittanut työkykytestit loistavasti. Eläkkeelle hän jää vasta huhtikuussa 68-vuotiaana. - Kävin muistitestissä kolme viikkoa sitten. Sanoin hölmistyneelle testaajalle, että sinähän kysyt samoja sanoja kuin neljä vuotta sitten. Sepon salaisuudet Työkyvyn salaisuus on terveysliikunta. Hirvonen kiertää kesäisin tanssilavoja, Kuva Ismo Vornanen Ystäväni ja vihamieheni ovat nykyisin Kuopiossa. Miksi muuttaisin pois? Söderström paljastaa, miten hänen elämässään ilmenee hurahtaminen luisteluun. Kerran hän oli tilannut luistimet Hollannista. Todellinen himoluistelija kuivaa niitä vaimon hiustenkuivaajalla, jotta luistimet mahtuisivat jalkaan. "Södika" kysyy kuitenkin kriittisesti, miksi kaupunki ei auraa alkutalvesta luonnonjäitään? - Tämä on Euroopan ainoa talvinen Eläkkeelle palomiehen kunnossa juoksee vedessä ja pyöräilee. - Työkykyni salaisuus perustuu terveysliikuntaan. Keppi, pienet painot ja tanssi pitävät miehen mielen notkeana. Talvella hän hiihtää ja välikausina kävelee sauvojen kanssa. Miehen ennätys on 15 tanssilavan kierros 150 kilometrin säteellä yhden kesäloman aikana. Seppo Hirvosen salaisuus ovat keppi ja pienet painot. kaupunki, joka ei auraa lunta luisteluradaksi luonnonjäiltään. Lumenpoistoa hidastellaan monilla eri verukkeilla ennen jäämaratonia. "Melkein erotettiin" Vasemmistoliittoa edustavaa Söderströmiä naurattaa nykyisin Kuopion teatterin poliittiset rähinävuodet. - Takavuosina poliitikot alkoivat vaatia, millaisia ohjelmistoja piti teatteriin valita. Minutkin meinattiin lähes erottaa poliittisen tasapainon vuoksi. Kuopion kokoisessa teatterissa Söderströmin ikäisenkin pitää pystyä tanssimaan lennokkaasti nilkkoja kohti taivasta heitellen. Näyttelijät nauttivat samaa virkamiespalkkaa tekivätpä miten suuria tai pieniä rooleja tahansa. - Hovimestarina saatan sanoa "tervetuloa" näytelmän alussa ja viimeisessä kohtauksessa "näkemiin". Palkka on sama, jos vedän yhteen putkeen pääroolissa 2,5 tuntia. Söderström lupaa osallistua helmikuussa sadan kilometrin jäämaratonmatkalle ja ennättää vielä illaksi Kilpakosijoiden näytökseen. - Aion tanssia paljon vielä eläkkeelläkin. Kerran rohkeus kuitenkin petti tanssihommissa. Olin menossa zumbaan 50 naisen sekaan. Pokka ei pitänyt ja käännyin ovella takaisin. Hirvonen ei pelkää edes kuolemaa. - Kuolenpa milloin tahansa, elämättömät päivät eivät ainakaan jää harmittamaan. Kuva Ismo Vornanen Testaa tietosi oletko sisäistänyt palvelualueuudistuksen? 1. Palvelualueuudistusta kutsutaan a) Paaluksi b) Seipääksi c) Tapiksi d) Janttantaaraksi 2. Vuoden alusta Kuopioon liitettiin a) Karttula b) Siilinjärvi c) Helsinki d) Ruotsi e) Maailma 3. Yhden luukun periaate asiakaspalvelussa tarkoittaa a) alkoholin myynti siirtyy kaupungintalon oveen tehtävälle luukulle b) kaupungin henkilöstölle hankitaan kimppakämpäksi yksi luukku (Kuopiohalli) c) jotain muuta ja suurempaa d) että muut luukut suljetaan 4. Vetovoimaisuuden palvelualueeseen kuuluu a) kauneusleikkaukset b) botox-ruiskeiden jakelu c) missikisojen järjestäminen d) Heikki Ryynänen 5. Mikä näistä on palvelualue a) arjessa edistämisen selviytymisen tukemisen kehittäminen b) pyhänä selviämisen ja heräämisen kehittämisen edistäminen c) aattopäivinä kehittämisen edistämisen tukemisen selviytymisen löytäminen d) hyvinvoinnin ja hengailun tukemisen kehittämisen selviytymisen aktiivinen etsiminen e) perusturvan pyhäpäivien aikaisen kehittämisen koordinoinnin varhaisen puuttumisen edistäminen 6. Palvelualueuudistuksen saalis on a) piru merrassa b) saatana katiskassa c) perkele pitkässäsiimassa d) henkilöstö satimessa e) asiakas ytimessä 7. Palvelualue tarkoittaa a) anniskelualuetta b) vip-aitiota c) hotellihuonetta d) hieromalaitosta Oikeat vastaukset Suattaapa olla tai suattaapa olla olematta. Laske oikeat vastauksesi ja tarkista tulokset: 0 3 Jahas. Jotain on jäänyt oppimatta. Mene kertauskurssille, aloita prosessikaavioista, jatka Palke-koulutukseen, etene pienin askelin ja varovasti. Älä naura matkalla. 4-5 Tällainen keskinkertaisuus. Mene suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta. 6-7 Olet mestari! Joko huijasit tai olet unohtanut huumorin elämästäsi. Relaa. Elämä on laiffii, sanoi Paavokin. Madame Future Oinas Poweria poweria, sinä sanot! e Ja latelet litanian käskyjä. Johtajana olet nykyaikana niin ei-toivottu. Tavan talliaisena varo määräilyä tai sinusta tulee yksinäinen, yhyy (ei paljon väliä, olet sen ansainnut). Härkä Työkaverit pitävät sinusta r levollisuutesi takia. Lähelläsi he rauhoittuvat itsekin ja jopa nukahtavat. Menestyt johtajana mukavuutesi takia, eikä nukahtelusikaan silloin paljon haittaa. Alaisethan ne työt tekevät. Kaksonen Olet aktiivinen ja lahjakas. t Jos et osaa jotakin, ei osaa muutkaan ja sinua tarvitaan taas, koska jotenkin lopulta keksit aina ratkaisun. Epävakaisuuskin hyväksytään, kun on todistanut olevansa välttämätön. Rapu Monet uskovat, ettet koskaan ysuutu. Tosiasiassa rauhallisen pinnan alla kiehuu joskus yli, tänäkin vuonna. Johtajana delegoit epämiellyttävät tehtävät alaisille, mutta organisoijana olet lyömätön. Leijona Viihdyt parrasvaloissa - olet- paras, kaunein ja lahjak- uhan kain. Vuosi onkin menestys, mutta pidä tulisuutesi kurissa. Äläkä toitota erinomaisuuttasi kaikille. Jätä edes megafoni jo kotiin! Mitä - onko niitä kaksi?! Neitsyt On se hienoa, että joku jaksaa itakertua epäkohtiin. Toisaalta, kuka muuten huomaisi kaikki virheet? Johtajana menestyt ilmiömäisen sparraustaitosi ansiosta, mutta pidä kurissa sisältä kumpuavat narinat. Horoskooppi Vaaka Lepää välillä, pliis. Eloisana opuuhaajana revit nimittäin muutkin töihin! Suvaitsevuutesi takia olet pidetty johtaja, mutta muista myös lepotauot. Muutenkin kuin merkitsemällä ne ylös. Skorpioni Tänä vuonna saisit olla pinfluenssarokottaja. Olet piikittelyn mestari. Uteliaana pärjäisit lomakkeen täytössä, mutta onko pahempaa kuin utelias esimies! Yleisön pyynnöstä (okei työkavereita ne oli) pidä pitkä loma. Jousimies Sinä vedät mutkat suoriksi! Upean huumorisi takia g kukaan ei älyä, mitä tapahtui. Tiukkapipoisimpiin rento otteesi ei uppoa. Olet paras, vaikka unohteletkin, missä olet töissä ja mikä on tehtäväsi. Kauris Viihdyt kotona ja tarkkana h ihmisenä etätyö sopisi, mutta silloin työkaverisi jäisivät ilman ihanaa persoonaasi! Vaikka sinulla on huippuideoita, et voi aina olla pomo. Paitsi tietysti, jos olet pomo. Vesimies Olet suvaitseva maailmanpa- ja nyt toteutatkin itse- qrantaja äsi. Samalla teet kymmentä muuta asiaa. Kiireessä et onneksi saa paljon tuhoa aikaan. Vältä esimiesasemaa, ettet siirrä ideoitasi niille, jotka voivat ne toteuttaa. Kalat Huolehdit upeasti työyhtei- hyvinvoinnista muu- wsösi tosten aallokossa tänäkin vuonna. Henkilöstöjohtajana tarvitset potkuja pyllylle: Et voi jatkuvasti surra alaisten takia. Kyllä töissä pitää muutakin tehdä kuin itkeä. Tämän lehden oikolukija on neitsyt-merkkinen henkilö. Jos virheitä on silti, syy on jousimiehen, joka pani taas mutkat suoriksi. Tai sitten suvaitsevan vesimiehen. Virheistä voi ilmoittaa skorpionille, joka jaksaa piikitellä niistä jotakuta tai ketä hyvänsä. Tai kaikkia. Kalat tietysti itkevät muiden puolesta ja leijona huutaa megafoniin, että se olin minä ja enkö tehnyt loistavia virheitä! Ja jousimies edelleen vähät välittää

17 Kuopion kaupungin henkilökunta-alennukset Kaupunginorkesteri: alennus 3,50 e/lippu, 9,50 e/kausikortti Kaupunginteatteri: alennus 3,50 e/lippu Kino Kuvakukko: alennus 2 e/lippu Alennukset museoihin: Kuopion museo 2 e, Kuopion korttelimuseo 2 e, J. V. Snellmanin kotimuseo 1,50 e, Kuopion taidemuseo 2 e Kuopion uimahalli: alennus 2,50 e/uintikäynti, 2 e/kuntosalikäynti Lippumäen uimahalli: alennus 2,50 e/uintikäynti, 2 e/kuntosalikäynti Kuopio-halli: alennus 2 e Kuopiolaisten liikkeiden myöntämät alennukset Audiosavo Oy, Tulliportinkatu 54: laitteet 10 %, tarvikkeet 15 % Auto ja kolarikorjaus Pete, Teräskatu 7 ja Rautakatu 8: huoltotyöt 5 % City-Optiikka, Puijonkatu 23: 15 % Foto Julkunen, Puijonkatu 27: 10 % Fotokellari, Haapaniemenkatu 18: 10 % kuvatuotteista Fysiopalvelu Tuulikki Laitinen, Niiralankatu 7-9: 10 % fysioterapiapalveluista, hierontapalveluista ja Tempur-niskatyynyistä Iiitu, Haapaniemenkatu 12 A 1: 5 % mm. jalkahoitotuotteista, terveyskengistä, tyynyistä, patjoista Instrumentarium Oyj, Kauppakatu 28 ja Päivärannantie 18, sekä Nissen, Kauppakatu 32: Normaalihintaiset silmälasikehykset 20 %, normaalihintaiset linssit 20 %. Optikon suorittama näöntarkastus ja silmälasimääräys 10 euroa. Normaalihintaiset terveydenhoitotuotteet 10 % vain Instrumentarium myymälöistä. Ei koske Tempur-patjoja. Normaalihintaiset terveysjalkineet 15 % vain Instrumentarium myymälöistä. Kahvila Reetta, Kalevalankatu 53: 10 % kahviotuotteista Kampaamo Kinne, Savonkatu 12: 10 % Kauneuspalvelu Be Style, Pyörönkaari 1: 10 % Kukka, sidonta ja lahja Josefina Ky, Haapaniemenkatu 12: 10 % Kukka ja sidonta Sinisilmä, Haapaniemenkatu 21: 10 % Kultajousi Oy, Puijonkatu 23, Kolmisopentie 1 ja Kauppakatu 28: kellot ja korut 20 %, hopeaesineet 25 % ja muut lahjaesineet 20 % Kuopion Kello ja Kulta Oy, Savilahdentie 10 ja Haapaniemenkatu 18: 15 % Kuopion Käherrystarvike, Puijonkatu 31: 10 % Kuopion Silmäasema, Kauppakatu 39 ja Savilahdentie 10: normaalihintaiset kehykset ja linssit 20 %, normaalihintaiset aurinkolasit 15 % Kuopion Taimela Oy, Taimimyymälä, linja-autoasema: 10 % Maaherrankadun fysikaalinen hoitolaitos ky, Asemakatu 22-24: 10 % RR-Vaate, Kirkkokatu 12: 10 % Savon tavarapuoti Oy, Vuorikatu 23: 10 % Savon Varaosa ja Tarvike Oy, Minna Canthinkatu 66: 20 % Specsavers, Kauppakatu 26-30, Kolmisopentie 1: 20 % Sportia, Puijonkatu 29: 15 % Tarpal Oy, Lönnrotinkatu 2: 10 % Tuovisen Kauppapuutarha, Kalliokatu 4: 10 % Tähti Optikko, Kuopion Näkökeskus, Haapaniemenkatu 13: 15 % Untamon Urheilu Ky, Haapaniemenkatu 12: 10 % Kaupunginteatteri tarjoaa kaupungin henkilökunnalle tarjoushintaisia lippuja Lainatenori-näytelmän esityksiin to 3.2. klo 19, pe klo 19, la 5.3. klo19 ja pe 1.4. klo 19. Pääsylipun hinta 15 euroa (normaalihinta euroa). Henkilökuntakortin esittämällä pääsylipun saa ostettua kaupunginteatterin lippukassalta. 2 lippua/henkilö. Anna palautetta! Tutustu julkaisuun ja anna palautetta: Mikä ihastutti, mikä vihastutti? Onko järkee vai ei Päätös lehden teon jatkamisesta tehdään palautteiden perusteella. Kerro mielipiteesi tällä lomakkeella tai täytä SiNetissä oleva e-lomake. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan kaupungin tuotepaketteja. Terveiseni toimituskunnalle q Haluan, että henkilöstölehti toimitetaan minulle kotiin q Haluan, että henkilöstölehti toimitetaan minulle työpisteeseen q Haluan lukea henkilöstölehden SiNetistä pdf-muodossa q En halua lukea henkilöstölehteä Palauta lomake kaupungin palveluneuvontaan: Kaupungintalo, Tulliportinkatu 31 Nimi Puhelin Sähköposti