Asia Työllisyys-, sosiaalipolitiikka, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto; terveysasiat

Transkriptio

1 Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI 1(8) EUE EUE Mustonen Pasi(UM) Asia Työllisyys-, sosiaalipolitiikka, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto; terveysasiat Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto Terveysneuvosto kävi periaatekeskustelut terveysteknologian arviointia (HTA) koskevasta asetusehdotuksesta ja EU:n terveysyhteistyön tulevaisuudesta. Pääviestiksi HTAkeskustelusta nousi tarve edetä artiklakohtaisiin neuvotteluihin työryhmätasolla. Jäsenmaiden näkemykset asetusehdotuksesta eroavat merkittävästi keskeisimpien kysymysten eli jäsenmaiden pakollisen osallistumisen ja EU-tasolla tehtävien kliinisten arviointien pakollisen hyödyntämisen osalta. Yleisesti peräänkuulutettiin joustavuuden lisäämistä ehdotettuun sääntelyyn, jotta jäsenmaiden toisistaan eroavat järjestelmät ja erityispiirteet voitaisiin asianmukaisesti huomioida. EU-yhteistyön tulevaisuutta koskevassa keskustelussa ministerit odotetusti ilmaisivat vahvan tukensa yhteistyön jatkamiselle. Muutamissa puheenvuoroissa muistutettiin toimivaltajaosta, joka määrittelee EU-terveysyhteistyön puitteet ja mahdollisuudet. Jäsenmaat olivat melko yksimielisiä alueista, joilla EUyhteistyöstä saatava lisäarvo on kiistaton (tarttuvat taudit ja terveysturvallisuus, AMR, lääkkeet, eurooppalaiset osaamiskeskusverkostot, eterveys). Useat jäsenmaat peräänkuuluttivat tulevaan komissioon vaikuttamista, jotta terveyden vahva asema osana EU-yhteistyötä voitaisiin jatkossa turvata. Neuvosto hyväksyi päätelmät lasten terveellisestä ravitsemuksesta. Muissa asioissa kuultiin tiedotukset mm. EU:n rokoteyhteistyön tiivistämistä koskevasta komission tiedonannosta ja ehdotuksesta neuvoston suositukseksi sekä komission eterveys-tiedonannosta. Unkarin valtuuskunta nosti esille lääkkeiden lisäsuojatodistuksia (SPC) koskevan asetuksen muutosehdotukseen liittyvät kansanterveysnäkökohdat. Itävalta informoi ministereitä lyhyesti pian alkavan puheenjohtajuuskautensa prioriteeteista terveyssektorilla.

2 2(8) Luxemburgissa pidetyn kokouksen puheenjohtajana toimi Bulgarian terveysministeri Kiril Ananiev. Lainsäädäntökäsittelyt Terveysteknologian arviointia koskeva asetus (periaatekeskustelu) Keskustelu käytiin puheenjohtajamaan valmisteleman taustapaperin ja sen sisältämän kysymyksen pohjalta. Alustuksessaan puheenjohtaja totesi, että jäsenmaiden kesken vallitsee laaja konsensus terveysteknologian arviointia (HTA) koskevan vapaaehtoisen EU-yhteistyön hyödyllisyydestä. PJ:n mukaan uuden HTA-asetusehdotuksen vahva sisämarkkinapainotus on kuitenkin aiheuttanut huolia, joista on nyt syytä keskustella poliittisella tasolla, jotta työryhmäneuvotteluissa voitaisiin päästä eteenpäin. PJ totesi, että merkittävimmäksi huolenaiheeksi on tähänastisissa keskusteluissa noussut ehdotetun sääntelyn vaikutukset jäsenmaiden kansallisessa päätösvallassa oleviin hinnoittelu- ja korvauskysymyksiin. Koska asetusehdotuksen pakottavat elementit ovat tähänastisissa neuvotteluissa saaneet osakseen runsaasti kritiikkiä, puheenjohtajamaa halusi nyt kuulla jäsenmailta, kannattavatko nämä keskustelua vaihtoehtoisista tavoista varmistaa EU:n HTA-yhteistyön jatkuminen pitkällä aikavälillä. Terveyskomissaari Andriukaitis korosti puheenvuorossaan HTA-työn merkitystä päätöksenteon tukena ja huomautti tähän asti tehdyn kylläkin monilta osin onnistuneen projektipohjaisen yhteistyön rajoitteista. Komissio pitää tarpeellisena ottaa seuraava askel ja varmistaa yhteistyölle kestävä lainsäädännöllinen pohja. Samalla jäsenmaissa tehtävää päällekkäistä työtä voidaan vähentää. Komissaari totesi komission suhtautuvan vakavasti jäsenmaiden ilmaisemiin huoliin asetusehdotukseen liittyen ja olevan valmis työskentelemään rakentavasti ratkaisujen löytämiseksi. Komissio luottaa siihen, että kaikille hyväksyttävissä oleva kompromissi on mahdollista saavuttaa, tärkeintä on nyt edetä artiklakohtaisiin neuvotteluihin työryhmässä. Seuranneessa keskustelussa käytiin täysi pöytäkierros, jonka aikana ei kuultu varsinaisesti uusia näkemyksiä tai avauksia. Keskeisin viesti keskustelusta oli, että nyt on päästävä neuvottelupöytään keskustelemaan ehdotuksen yksityiskohdista työryhmätasolla ja pyrittävä löytämään sellaisia kaikkien hyväksyttävissä olevia joustavia ratkaisuja, jotka mahdollistavat jäsenmaiden erityispiirteiden ja erilaisten järjestelmien paremman huomioimisen. Valtuuskunnat vakuuttelivat myös kautta linjan haluaan etsiä näitä kompromisseja. Sisällöllisesti jäsenmaiden näkemykset sitten odotetusti erosivat toisistaan. Ehdotukseen kriittisimmin suhtautuva leiri, johon kuuluu kahdeksan jäsenmaata, totesi melko yksikantaan vastustavansa ehdotuksen pakottavia elementtejä (8 artikla), koska katsovat niiden kajoavan kansallisessa toimivallassa oleviin asioihin, kuten hinnoittelu- ja korvauskysymyksiin. Kyseiset jäsenmaat pitäisivät siksi vapaaehtoista yhteistyötä jatkossakin kannatettavampana vaihtoehtona. Tämän ryhmän puheenvuoroissa peräänkuulutettiin myös joustavuutta ehdotettujen EU-tason arviointien hyödyntämiseen kansallisella tasolla ja esitettiin ehdotuksen oikeusperustan laajentamista kattamaan myös terveyspolitiikkaa koskeva SEUT 168 artikla. Lisäksi huomautettiin siitä, että ehdotukseen sisältyvät laajat valtuudet

3 3(8) täytäntöönpano- ja delegoitujen säädösten antamiseen lisäävät epäselvyyttä, kun monista keskeisistä kysymyksistä säädettäisiin vasta myöhemmässä vaiheessa. Kaikista olennaisista seikoista tulisikin useiden tähän ryhmään kuuluvien jäsenmaiden mukaan säätää perusasetuksen tasolla eikä tertiäärilainsäädännössä. Kuultiin myös näkemyksiä, joiden mukaan jäsenmaiden järjestelmät ja tilanteet eroavat toisistaan niin paljon, ettei tällä hetkellä oikeastaan voida puhua päällekkäisestä työstä. Ehdotusta vahvimmin kannattavien maiden ryhmä koostui noin kymmenestä jäsenmaasta, jotka korostivat tarvetta yhteistyön tiivistämiseen ja katsoivat, että puhtaasti vapaaehtoisuuteen perustuvalla järjestelmällä ei olisi mahdollista saada aikaan tuloksia. Tiiviimmän, pakollisen yhteistyön etuina nähtiin muun muassa mahdollisuus korjata markkinavääristymiä ja siten vähentää terveyseroja, varmistaa terveysjärjestelmien kestävyys ja optimoida resursseja sekä helpottaa rajat ylittävää terveydenhuoltoa ja vähentää HTA-työn fragmentaatiota EU:ssa. Joissakin puheenvuoroissa todettiin myös, että yhteisarviointien rajoittaminen kliinisiin aspekteihin ja muun arvioinnin jättäminen jatkossakin jäsenmaille turvaa riittävästi subsidiariteettiperiaatteen toteutumisen. Kuitenkin myös huolia nostettiin esille tämänkin maaryhmittymän joukosta, muun muassa kuinka varmistaa yhteisarviointien korkea laatu ja oikea ajoitus ja miten määritellä eri toimijoiden vastuut ja velvollisuudet riittävän selkeästi. Odotetusti tästä ryhmästä kuultiin painokkaimmat vetoomukset sen puolesta, että jatkossa työryhmätyöskentelyssä päästäisiin etenemään ripeästi. Loput kymmenen maata voidaan katsoa kuuluvaksi Suomen kanssa kriittiseen mutta maltilliseen keskiryhmään. Suomenkin puheenvuoron pääviesteinä oli työryhmätason neuvottelujen kiireellinen edistäminen ja joustavuuden turvaaminen jäsenmaille yhteisarviointien käytössä. Suomi totesi myös olevansa huolissaan arviointien liian varhaisesta ajoituksesta, joka voi käytännössä johtaa siihen, että uusia kalliita lääkkeitä päädytään ottamaan laajaan käyttöön puutteellisin tiedoin. Komissaari Andriukaitis piti jäsenmaiden toivetta keskustelujen pikaisesta jatkamisesta työryhmätasolla rohkaisevana ja vakuutti edelleen komission valmiutta etsiä ratkaisuja. PJ veti keskustelun yhteen melko yksioikoiseen ja jälkikäteen runsaasti keskustelua herättäneeseen tyyliin todeten, että käyty keskustelu osoittaa ehdotukseen liittyvien ongelmien olevan luonteeltaan ensisijaisesti muita kuin teknisiä ja että odotettavissa on sen vuoksi hyvin vaikeat neuvottelut. PJ:n laskelmien mukaan ehdotuksen pakottavia elementtejä vastustaa tiukasti ainakin yhdeksän jäsenmaata, jotka edustavat yli 70 prosenttia EU:n väestöstä. Siksi ehdotuksen 8 artiklan sijaan on etsittävä vaihtoehtoisia ratkaisuja. PJ totesi, että komission indikoima valmius joustavuuteen jatkoneuvotteluissa on tärkeää. Muut kuin lainsäädäntöasiat Terveyden tulevaisuus EU:ssa (periaatekeskustelu) Keskustelu käytiin puheenjohtajamaan valmisteleman taustapaperin ja sen sisältämien kysymysten pohjalta. Puheenjohtaja alusti lyhyesti todeten aiheesta

4 keskustellun jo Sofian epävirallisessa terveysministerikokouksessa huhtikuussa ja sitä ennen korkean tason terveystyöryhmässä helmikuussa. PJ korosti, että investoinnit terveyssektoriin ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin edistävät EU:n kilpailukykyä ja tuottavuutta, ja puolusti terveysalan EU-yhteistyön jatkamista. Puheenjohtajamaan tarkoituksena on nyt antaa jäsenmaille mahdollisuus julkisessa keskustelussa tuoda esille niitä konkreettisia yhteistyöalueita, joilla EU-yhteistyöstä on saatavissa eniten lisäarvoa. Komissaari Andriukaitis viittasi hiljattaiseen Eurobarometerin tutkimukseen, jonka mukaan jopa 75 % EU-kansalaisista toivoisi unionin tekevän nykyistä enemmän terveyden alalla. Kokemus on osoittanut, että terveyteen liittyy paljon sellaisia kysymyksiä, joissa jäsenmaiden täytyy toimia yhdessä, kuten esimerkiksi terveysturvallisuus. Komissaari viittasi myös tuoreisiin komission tiedonantoihin koskien yhteistyön vahvistamista rokotuksissa ja terveydenhuollon digitalisaatiossa. Komissaari toivoi jäsenmaiden varmistavan, että terveyttä priorisoidaan myös alkamassa olevissa EU:n rahoituskehysneuvotteluissa, jotta terveyssektorille saadaan mahdollisimman hyvät resurssit. Ehdotettu uusi Euroopan sosiaalirahasto (ESF+), jossa terveys on osana laajempaa kokonaisuutta, tuo mahdollisuuden synergioihin muiden sektoreiden kanssa. Seurasi pitkä keskustelu, johon osallistuivat kaikki jäsenmaat. Kuten jo huhtikuussa Sofiassa, terveysministerit odotetusti asettuivat puolustamaan EU:n terveysyhteistyön hyödyllisyyttä ja toivoivat yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin. Merkittäviä soraääniä ei kuultu, joskin eräissä puheenvuoroissa korostettiin leimallisesti toimivaltajaon kunnioittamisen tärkeyttä ja todettiin toimivaltajaon määrittävän EU-terveysyhteistyön rajat. Toisaalta muutamat jäsenmaat huomauttivat, että jäsenmaiden vapaaehtoinen yhteistyö on usein hyödyllistä tilanteissa, joissa unionilla ei ole toimivaltaa. Jäsenmailla oli varsin yhdenmukainen näkemys alueista, joilla yhdessä toimimisesta on saatavissa selkeää lisäarvoa: tarttuvat taudit ja terveysturvallisuus, mikrobilääkeresistenssi (AMR), lääkelainsäädäntö ja lääkkeiden saatavuus sekä eurooppalaiset osaamiskeskusverkostot (ERN) nousivat esille valtaosassa puheenvuoroista. Näiden lisäksi useita mainintoja saivat eterveys, ei-tarttuvat taudit, alkoholi, tupakka ja HTA sekä myös preventio. 4(8) Keskustelussa tuotiin useamman jäsenmaan toimesta esille, että terveysministereiden tulisi ottaa vahvempi rooli EU-terveyspolitiikan määrittelyssä ja pyrkiä vaikuttamaan myös tulevaan komissioon, jotta terveydellä olisi jatkossa vahva asema. Komission tulevaa rakennetta ja itsenäisen terveyspääosaston säilymistä ei puheenvuoroissa juurikaan kommentoitu. Joissain puheenvuoroissa painotettiin aktiivista vaikuttamista EU:n rahoituskehysneuvotteluihin ja esitettiin varovaisen myönteisiä näkemyksiä terveyden liittämisestä Investing in People -klusteriin ja osaksi ESF+:aa. Yksi jäsenmaa toi esiin huolen jäsenmaiden vaikutusmahdollisuuksien menettämisestä ESF+:n terveysosion hallinnoinnissa. Keskustelussa kuultiin myös toive erityisen terveyskomitean perustamisesta mm. käsittelemään terveyssektoria koskevia eurooppalaiseen taloudelliseen ohjausjaksoon kuuluvia asioita, joista nyt keskustelee sosiaalisen suojelun komitea (SPC) ja talous- ja rahoituskomitea (EFC). Useat valtuuskunnat korostivat myös EU:n terveysyhteistyön yhteyksiä toisaalta YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja

5 toisaalta EU:n sosiaalisten oikeuksien pilariin. Pari valtuuskuntaa peräänkuulutti parempaa EU-koordinaatiota globaaliterveyteen liittyvissä kysymyksissä (esim. WHO, UNGA). Muutamissa puheenvuoroissa nostettiin esiin sisämarkkinoiden ja terveyspolitiikan välinen tiivis yhteys mm. talouskasvun näkökulmasta. Suomi totesi puheenvuorossaan pitävänsä uskottavaa EU:n terveyspolitiikkaa hyvin toimivien sisämarkkinoiden edellytyksenä ja peräänkuulutti tasaveroista vuoropuhelua terveyssektorin ja muiden sektoreiden kesken, jotta kansanterveydelliset ja sisämarkkinoiden tavoitteet voidaan sovittaa yhteen tasapainoisella tavalla. Keskeisinä lisäarvoa tuottavina EU-yhteistyön aloina Suomi mainitsi lääkelainsäädännön, HTA:n, AMR:n ja rajat ylittävät terveysuhat, tarttuvat ja tarttumattomat taudit sekä eterveyden. Komissaari Andriukaitis kiitti valtuuskuntia tärkeästä palautteesta. PJ totesi lyhyessä yhteenvedossaan viestin selväksi: EU-yhteistyölle on edelleen kannatusta. 5(8) Päätelmät terveellisestä ravinnosta lapsille: Euroopan terve tulevaisuus (hyväksyminen) Puheenjohtaja esitteli asian ja ehdotti päätelmiä hyväksyttäviksi. Komissaari Andriukaitis ilmaisi komission tuen tekstille ja korosti Terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistavan tärkeyttä ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyö erityisesti maataloussektorin kanssa on komissaarin mukaan keskeistä ja siihen on tilaisuus vaikuttaa nyt, kun EU:n uudesta maatalouspolitiikasta neuvotellaan. Muutama jäsenmaa käytti asiakohdassa puheenvuoron, joissa kertoivat kansallisista toimistaan. Neuvosto hyväksyi päätelmätekstin. Muut asiat a) Lääkkeiden lisäsuojatodistuksia (SPC) koskevan asetuksen muutosehdotukseen liittyvät kansanterveysnäkökohdat = Unkarin valtuuskunnan tiedotusasia Unkarin valtuuskunta esitteli asian. Komissio on antanut ehdotuksen lääkkeiden lisäsuojatodistuksia (SPC) koskevan asetuksen muuttamisesta siten, että käyttöön otettaisiin ns. valmistuspoikkeus. Poikkeuksen soveltuessa olisi mahdollista valmistaa tuotetta EU:n jäsenmaassa, jossa lisäsuojatodistus on voimassa, vietäväksi EU-markkinoiden ulkopuolelle maahan, jossa patentti- tai lisäsuojatodistussuojaa ei ole tai se on päättynyt. Unkari totesi kannattavansa ehdotusta ja toivovansa, että sen käsittelyssä voidaan antaa riittävä huomio kansanterveydellisille näkökohdille. Unkarin huolena on, että ehdotus ei sisällä varastointia koskevaa poikkeusta, joka mahdollistaisi geneeristen/biosimilaarituotteiden tulon EU-markkinoille välittömästi SPC:n voimassaolon päätyttyä. Toinen Unkarin huoli liittyy siihen, että valmistuspoikkeus tulisi koskemaan vain tuotteita, joille on myönnetty

6 6(8) lisäsuojatodistus sen jälkeen, kun muutosasetus on tullut voimaan (kolme kuukautta asetuksen julkaisemisen jälkeen). Unkarin arvion mukaan tämä tosiasiallisesti johtaa siihen, että valmistuspoikkeuksesta koituvat edut toteutuvat vasta vuoden kuluttua muutosasetuksen voimaantulosta. Kahdeksan jäsenmaata käytti asiassa puheenvuoron. Pääosa puheenvuoron käyttäneistä valtuuskunnista tuki Unkarin näkemyksiä, mutta myös vastakkaisia kantoja kuultiin (mm. epäiltiin uudistuksen vaarantavan kannustimet tuottaa uusia lääkeinnovaatioita). Keskustelussa esitettiin myös toive SPC-ehdotuksen tuomisesta käsittelyyn myös terveyspuolelle (neuvoston vastuutyöryhmänä on immateriaalioikeustyöryhmä). Komissaari Andriukaitis korosti, että uudistuksen tavoitteena on parantaa EU-maissa toimivien geneeristen lääkkeiden tuottajien kilpailumahdollisuuksia kolmansissa maissa. Tämä lähtökohta huomioiden komissio ei ole pitänyt tarpeellisena ulottaa poikkeusta myös varastointiin. Andriukaitiksen mukaan komission toiveena on muutosehdotuksen hyväksyminen nykyisen komission toimikauden aikana. b) Asetus asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta osaksi eläinlääkepakettia = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Puheenjohtaja informoi ministereitä lääkeasetuksen 726/2004 muutosehdotusta koskevien neuvottelujen saamisesta päätökseen. Komissaari Andriukaitis onnitteli puheenjohtajamaata ja korosti erityisesti eläinlääkepaketin sisältämien mikrobilääkeresistenssiä (AMR) koskevien säännösten merkitystä. Komissaari kehotti jäsenmaita päivittämään kansalliset AMR-toimintasuunnitelmansa uusien EU-säännösten mukaisiksi. c) Komission tiedonanto yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa ja ehdotus neuvoston suositukseksi yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa = Komissio esittelee Komissaari Andriukaitis esitteli komission antaman tiedonannon ja suositusehdotuksen EU:n rokoteyhteistyön tehostamisesta. Suositusluonnoksen päätavoitteina ovat kasvavan rokotusvastaisuuden taltuttaminen ja rokotuskattavuuden parantaminen, kestävämmän EU-rokotuspolitiikan kehittäminen ja EU:n rakentavan osallistumisen varmistaminen globaalissa terveyspolitiikassa. Komissaari korosti tilanteen vakavuutta: EU-alueella todettujen tuhkarokkotapausten määrä 2017 oli , mikä on kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Ongelmat ovat pitkälti yhteisiä ja vahvemmalle EUyhteistyölle on komissaarin mukaan tarvetta. d) Tiedonanto terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla = Komissio esittelee Komissaari Andriukaitis esitteli komission antaman tiedonannon, joka koskee terveydenhuollon digitalisaatiota, ja kertoi komission viimeaikaisista toimista mm. potilastietojen rajat ylittävän liikkuvuuden edistämiseksi. Komissio on varannut yhteistyössä keskeisen roolin EU:n ehealth-verkostolle, jonka

7 asemaa se ehdottaa nyt formalisoitavaksi. Komissaari mainitsi myös 14 jäsenmaan (ml. Suomi) allekirjoittaman yhteistyöjulistuksen, jolla pyritään vahvistamaan genomitiedon tutkimuskäyttöä EU:ssa. Komissaari kehotti seuraamaan aktiivisesti neuvotteluja uudesta Digital Europe -ohjelmasta, jossa terveydelle on suunniteltu merkittävää roolia. Keskustelussa, jossa puheenvuoron käytti kolme jäsenmaata, korostettiin toisaalta digitaalisten innovaatioiden merkitystä terveydenhuoltojärjestelmien haasteisiin vastaamisessa ja toisaalta muistutettiin, että yhteistyön tulisi jatkossakin lähteä vapaaehtoisuudesta. Yksi valtuuskunta ilmoitti suhtautuvansa varauksellisesti ehealth-verkoston virallistamiseen. e) Puheenjohtajavaltio Bulgarian järjestämien konferenssien tulokset = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Puheenjohtaja kävi lyhyesti läpi Bulgarian puheenjohtajuuskauden tärkeimmät kokoukset ja kiitti jäsenmaita aktiivisesta osallistumisesta. f) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia 7(8) Itävalta esitteli lyhyesti alkavan puheenjohtajakautensa painopisteitä terveyssektorilla. Itävalta keskittyy ennen kaikkea pöydällä olevien ehdotusten eli HTA-asetusehdotuksen ja neuvoston rokotesuositusehdotuksen edistämiseen. Näiden lisäksi Itävalta vastaa EU:n yhteisten kantojen neuvottelemisesta Genevessä pidettävään WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskevan yleissopimuksen (FCTC) 8. osapuolikokoukseen. Itävallan pysyvän edustajan sijainen totesi HTA-ehdotuksen osalta tavoitteena olevan etenemisraportti tai jos mahdollista yleisnäkemys joulukuun terveysneuvostossa. Keskeisiä Itävallan omia terveyssektorin teemoja ovat investoinnit terveydenhuoltoon liittyvään digitaaliseen infrastruktuuriin ja lääkkeiden keskitetyn EU-lupamenettelyn haasteet sääntelyn ja lääkkeiden saatavuuden kannalta. Näistä on tarkoitus keskustella Wienissä järjestettävässä epävirallisessa EU-terveysministerikokouksessa. Itävallan puheenjohtajakauden isoin terveystapahtuma on Wienissä pidettävä ruokajärjestelmiä ja terveellistä ravitsemusta käsittelevä konferenssi. Terveysneuvosto kokoontuu viralliseen kokoukseen seuraavan kerran Brysselissä. Itävallan kaudella ei neuvotella neuvoston päätelmiä terveysalaan liittyvistä aiheista. Suomen edustajat Minna Kivimäki (EUE), Markku Tervahauta (STM), Pasi Korhonen (STM), Emilia Mustajärvi (STM), Ville Korhonen (VNK), Pasi Mustonen (EUE) Asiakirjat Asialistan mukaiset asiakirjat Liitteet

8 8(8) Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EU:n tulevaisuus, kansanterveys, lääkkeet, MERTENS, rahoituskehykset, terveydenhuolto, terveyspolitiikka, työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto, Euroopan sosiaalirahasto MMM, STM, TEM, UM, VM, VNK ALR, EUE, EVIRA, LVM, OKM, OM, PLM, SM, TPK, TULLI, VTV, YM