Marja Vantaa pyöräilykaupunki. Selvityksen tulokset

Transkriptio

1 Marja Vantaa pyöräilykaupunki Selvityksen tulokset

2 Projektin tavoite Marja Vantaan keskustan asemakaavaluonnoksen konsulttitöissä on tavoitteena ollut suunnitella alueesta kävely ja pyöräilykaupunki, jossa on myös houkuttelevat joukkoliikennepalvelut Kaavaluonnos Harris Kjisik Liikenneraportti WSP kesäkuu 2009 Tämän työn tarkoituksena on arvioida, syntyykö Marja Vantaasta pyöräilykaupunki aiemmin esitetyillä toimenpiteillä ja esittää, mitä muita mahdollisia toimenpiteitä tarvitaan Työ tuottaa Vantaan kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille konkreettisia ideoita asemakaavoituksen ehdotusvaiheeseen keväällä 2010

3 Marja Vantaasta pyöräilykaupunki ehdotus toimenpiteistä A. Pyöräilyn asema Suomessa B. Pyöräilykaupungin tavoitteet C. Pyöräily erilaisissa matkaketjuissa D. Asemakaavoituksessa huomioitavat asiat E. Rakennussuunnittelussa ja sen jälkeen huomioitavat asiat

4 A. Pyöräilyn asema Suomessa (Johanna Taskinen, Motiva Oy)

5 Pyöräilyn osuus ajoneuvoliikenteestä Helsingissä ja Oulussa Johanna Taskinen

6 Pyöräilyn osuus ajoneuvoliikenteestä Länsi Euroopan kaupungeissa Johanna Taskinen

7 Pyöräilyn aseman vaiheita Ennen itsenäistä liikennesuunnittelua ( 1950) Pyöräily edisti merkittävästi liikkuvuutta ja sen osuus liikenteestä oli suuri Pyöräilijät jossain määrin aloitteentekijöitä liikennesuunnittelussa (esim. teiden kunnossapito, liikennemerkit) Itsenäisen liikennesuunnittelun alkuvuosikymmenet ( luku) Henkilöauto oletusarvoinen, tavoitteellinen ja tulevaisuuden kulkutapa Pyöräily näkymätön ja häviävä jäi menetelmien ja infrastruktuurin kehityksestä paitsi Liikennesuunnittelun monipuolistuminen (1970 ) Henkilöautopositiivisuuden kyseenalaistus: turvallisuus, ympäristö, yhdyskuntarakenne Pyöräilyn kontekstina pääasiassa turvallisuus, liikunta ja vapaa aika asema ajoneuvoliikenteenä heikko Johanna Taskinen

8 Pyöräilyn kulkutapaosuuksia nykyään Päivittäisistä matkoista Suomessa 9 % Pääkaupunkiseudulla 7 % Vantaalla 8 % Alankomaissa 26 % Amsterdamissa 27 % Tanskassa 19 % Kööpenhaminassa 20 % Johanna Taskinen

9 Yksilölliset preferenssit, asenteet, tottumukset, jne. Instituutiot - suunnittelumääräykset - liikennesäännöt - taloudelliset ja tiedolliset resurssit - hinnoittelu ja veroetuudet - eri kulkutapojen status - ulkoisen voiman ja nopeuden tärkeys - liikenneterminologian vinoumat - organisaatioiden rakenne - tottumuksia arvioidaan vasta merkittävien ongelmien ilmaantuessa - tottumukset kvantifioinnissa (mm. tilastot) Politiikka ja suunnittelu Korkealaatuinen tarjonta hlöautoliikenteelle Heikkolaatuinen tarjonta kävelylle ja pyöräilylle Mittakaavaedut Alhainen matkavastus hlö-autoliikenteelle Korkea matkavastus kävelylle ja pyöräilylle Mittakaavaedut Suorat rajoitukset yksilöille (ei tietoisen politiikan kautta) Korkea hlöautoliikenteen kysyntä ja alhainen kävelyn ja pyöräilyn kysyntä Lähde: TIPP Institutions in Policy Process: Non-Motorised modes (2004) Johanna Taskinen

10 M U U T O S Instituutiot - suunnittelumääräykset - liikennesäännöt - taloudelliset ja tiedolliset resurssit - hinnoittelu ja veroetuudet - eri kulkutapojen status - ulkoisen voiman ja nopeuden tärkeys - liikenneterminologian vinoumat - organisaatioiden rakenne - tottumuksia arvioidaan vasta merkittävien ongelmien ilmaantuessa - tottumukset kvantifioinnissa (mm. tilastot) Yksilölliset preferenssit, asenteet, tottumukset, jne. Politiikka ja suunnittelu Ei merkittävää parannusta tarjontaan hlöautoliikenteelle Korkealaatuinen tarjonta kävelylle ja pyöräilylle Mittakaavaedut Kasvava matkavastus hlö-autoliikenteelle Alhainen matkavastus kävelylle ja pyöräilylle Mittakaavaedut Suorat rajoitukset yksilöille (ei tietoisen politiikan kautta) Laskeva hlöautoliikenteen kysyntä ja kasvava kävelyn ja pyöräilyn kysyntä Johanna Taskinen

11 B. Pyöräilykaupungin tavoitteet Tavoitteena on järjestää pyöräilyn olosuhteet Marja-Vantaalla niin laadukkaiksi, että pyöräily on houkuttelevin valinta useimmille matkoille. Liikkumisen yleiset tavoitteet 1. Polkupyörän kulkutapaosuus, ainakin osalla matkaa, kaikista alueen asukkaiden tekemistä matkoista on yli 20 % (Vantaan keskiarvo syyskuussa 12 %) 2. Yli puolet asukkaista pyöräilee päivittäin pyöräilykaudella 3. Ei vakavasti loukkaantuneita pyöräilijöitä alueella 4. Pyöräilyn koettu turvattomuus on niin vähäistä, että se ei vähennä asukkaiden pyöräilyä alueella. Liikkumisen tarkemmat tavoitteet keskustan asemakaava alueella 5. Alueella asuvista ja siellä koulua käyvistä koululaisista 100 % kävelee tai pyöräilee kouluun 6. Kävellen, pyörällä tai bussilla tehtyjen liityntämatkojen osuus on 90 % 7. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä tehtyjen työmatkojen osuus alueen asukkaiden työmatkoista on yli kaksi kolmasosaa (keskiarvo radanvarren asukkailla 50 %) 8. Kävelyn ja pyöräilyn osuus kotiperäisillä alueen asukkaiden asiointimatkoilla vähintään kaksi kolmasosaa (nykyinen keskiarvo 41 % Vantaan sisäisissä) 9. Palvelutarjonta, joukkoliikennepalvelut ja kevyen liikenteen yhteydet ovat niin laadukkaita, että kotitalouksista vähintään 40 % on autottomia (Kartanonkoski 31 %) 10. Kotitalouksilla ei ole lainkaan tarvetta kakkosautoille (kakkosauto on Vantaalla 16 %:ssa kotitalouksista, Kartanonkoskella osuus on 12 %, Kivistössä 38 %)

12 C. Pyöräilyn sovittaminen tyypillisiin matkaketjuihin

13 Työmatkapyöräilijä Kuva: Juice Images, Comma images Tyypillinen matkaketju Koti työ koti Työmatka suuntaansa km (jopa 20 km) Erityistarpeet pyörätieverkolle Suorat ja nopeat yhteydet alueen läpi pikapyörätien luonteen esilletuominen hierarkia, mikroympäristö, leveys, materiaali Vähän konflikteja kävelijöiden ja autojen kanssa, etuajo oikeus risteyksissä, korotettu suojatie kautta linjan Myös puistoissa pikayhteys on erotettava jalankulusta Virikkeellinen ympäristö (heikkous, jos maan tasoa alempana) Ympärivuotinen nopea kunnossapito pääreiteillä (erit. talvi) Yhteystarpeet Marja Vantaalla Yhteys keskusta alueelta Aviapolikseen, Petakseen ja Helsingin keskuspuistoon Yhteys Petakseen selvemmäksi, pikapyörätien luonne, risteyksien välttäminen Pohjois etelä suuntainen yhteys suoremmaksi Pysäköinti Suljettu varasto kotona ja työpaikalla, asuntokohtainen, runkolukitus Voi omistaa 2 pyörää pitkäaikaissäilytystiloja pyörille, monikerroksiset varastot, huoltopisteet ja palvelut Asiointi ja vierailupysäköinti koko alueella yhtenäinen (runkolukitus), katuristeyksiin aina muutama pyöräteline

14 Perheenäiti tai isä + lapsi/peräkärry Päiväkodit Tyypillinen matkaketju koti päivähoitopaikka asema työ asemaapteekki päivähoitopaikka koti Koti kauppa koti Pysäköinti Pyöräsuoja maan tasossa kotona Pyöräsuojassa tilaa peräkärryille ja rattaille Kauppakeskuksessa ostosten lastaus peräkärryyn lähellä kassoja katetussa hallissa perhepyöräpaikkoja kuten autoillekin Katettu pysäköintipaikka peräkärryille ja rattaille päiväkodissa/palveluissa, myös perhepäivähoitopaikat huomioitava Lähikaupoissa autot takapihalle Erityistarpeet pyörätieverkolle Tonttikadut pihakaduiksi, tai selkeä ppyhteys päiväkoteihin asti riittävä pyörätien leveys pää ja kokoojakaduilla mahdollistaa hitaammin ajavat pyöräkuljetukset pienet pituuskaltevuudet, ei korokkeita rakenteellisesti turvatut ajoradan ylitykset (esim. korotettu suojatie) Pyöräyhteyden jatkuvuus kaupan ovelle asti Yhteystarpeet Marja Vantaalla Yhteydet kuuteen päiväkotiin alueiden eri osista Yhteydet päiväkodeista asemille Yhteydet palveluihin ja kauppakeskukseen

15 Toimihenkilö Tyypillinen matkaketju koti asema kokous toimisto asema koti Pysäköinti Suljettu pyöräsuoja tai katettu pysäköintipaikka kotona Katettu liityntäpysäköintipaikka asemalla Säilytyspaikka pyöräilykypärälle ja mahdollisesti muille varusteille Erityistarpeet pyörätieverkolle Virkistävä ja virikkeellinen reitti kotoa asemalle Ympärivuotinen kunnossapito Osittain katettu pyörätie radan vartta Lapinkylän asemalle pengertä hyödyntäen Yhteystarpeet Marja Vantaalla Katkeamaton yhteys eri alueilta viherkäytäviä pitkin keskuspuistoon ja siitä asemalle Palvelut sähköavusteisten polkupyörien yhteiskäyttö (kaupunkipyörät)

16 Eläkeläiset ja vanhukset Kirjasto Päiväkeskus Tyypillinen matkaketju Koti / palvelutalo lähikauppa koti / palvelutalo Terveyskeskus, kaupat Pysäköinti Turvallinen säilytyspaikka kotona maantasossa Pysäköintipaikka palvelutalolla, terveyskeskuksessa, lähikaupan edessä Erityistarpeet pyörätieverkolle Jatkuvat selkeästi merkityt pyörätiet Vähäiset pituuskaltevuudet Turvalliset kadun ylitykset, korotetut suojatiet Yhteystarpeet Marja Vantaalla Palvelutalon, päiväkeskuksen, senioritalojen, kirjaston ja terveyskeskuksen kytkentä pääpyöräreitteihin Virikkeelliset reitit viherkäytävissä, keskuspuistossa ja ympäröivillä viheralueilla, penkkejä

17 Koululaiset Tyypillinen matkaketju Koti koulu urheilukenttä / musiikkiopistokoti Pysäköinti Pyöräsuoja kotona Turvallinen ja valvottu säilytys koulun pihalla Erityistarpeet pyörätieverkolle Turvalliset koulureitit viherkäytäviä hyödyntäen Alikulut ja muut rakenteellisesti turvatut kadunylitykset (esim. korotetut suojatiet) hyvät näkemät pyörätieverkon risteyskohdissa esim. keskuspuistossa Bulevardit 40 km/h, jotta voi olla korotettu suojatie (riittää varoitus) Yhteystarpeet Marja Vantaalla Kahden koulun kytkentä viherkäytävien kautta pyörätieverkkoon yhteydet kouluista urheilukentille ja kulttuuri ja nuorisotiloihin, skeittihalliin Mopot koko kaava alueella ajoradalla pois lukien tietyt moporeitit

18 Virkistyspyöräilijät Nykyinen valtakunnallinen pyörämatkailureitti Tyypillinen matkaketju Koti viheralue kahvila koti Reitti 2000 Pysäköinti Turvallinen säilytyspaikka kotona kaikille perheenjäsenille (riittävä paikkojen mitoitus) Erityistarpeet pyörätieverkolle Rauhallinen, luonnonelementtejä ja maisemia hyödyntävä reitti, joka yhdistää seudun ulkoilualueita Kahvilavaraus keskuspuiston länsipäähän? Juomapaikkoja tai vesipisteitä reitin varrelle Yhteystarpeet Marja Vantaalla Valtakunnallisen pyörämatkailureitin siirtäminen Riipiläntieltä Vantaanjoen varteen, jonne rakennetaan Vantaanjoen luonnonolosuhteita hyödyntävä reitti erityisesti Marja Vantaalaisten virkistystä varten Lisäksi kytketään Marja Vantaa muihin ulkoilualueisiin, kuten Petikkoon ja Reitti 2000:een

19 Nuoret Tyypillinen matkaketju Koti koulu/lukio/ammattikouluharrastuspaikka koti Koti kauppakeskus/keskusaukio koti Pysäköinti Pyöräsuoja kotona Turvallinen ja valvottu säilytys koulun pihalla Liityntäpysäköinti erityisesti iltaisin Erityistarpeet pyörätieverkolle Alikulut ja muut rakenteellisesti turvatut kadunylitykset (esim. korotetut suojatiet) hyvät näkemät pyörätieverkon risteyskohdissa esim. keskuspuistossa Mopoilukielto keskustan pyöräteillä, katuverkon suunnittelu myös mopoilun kannalta Mahdollisuus harrastuu temppupyöräilyä yms. Mopoilu sallittu pyöräteillä vain Marja-Vantaan pääyhteyksillä. Keskustaalueella mopoilu kielletty pyöräteillä. Yhteystarpeet Marja Vantaalla Lukion ja ammattikoulun yhteydet Yhteydet kirjastoon ja urheilukeskukseen Yhteydet kauppakeskukseen ja juna asemalle Erityistä Temppupyörärata skeittipuiston yhteyteen Pyörien tuunauspaja/pyöräilykeskus

20 Marja Vantaa pyöräilykaupunki D. Asemakaavoituksessa huomioitavat asiat: Arvioitu pyöräilytuotos Pyörätieverkko Muut toimenpiteet

21 Marja Vantaan liikkumisen yleistavoitteen mukainen pyörämatkojen arvio Polkupyörän kulkutapaosuus kaikista alueen asukkaiden tekemistä matkoista on yli 20 % (ainakin osalla matkaa) Arvioitu karkealla tarkkuudella eri alueiden tuottamia pyörämatkojen määriä (oletus etäisyyden vaikutuksesta kulkutapajakaumaan) Asutusperäiset pyörällä tehtävät matkat (myös osamatkat) ja näiden osuus arkivuorokauden matkoista Marja-Vantaan asukkaat tekevät arkivuorokaudessa noin matkaa. Marja-Vantaan asukkaat tekevät arkivuorokaudessa noin (osa)matkaa pyöräillen.

22 Seudulliset pääsuunnat pyörätieyhteyksille

23 Pyörätieverkko Suorat ja sujuvat pikapyörätiet erotettu jalankulusta kautta linjan, myös puistoissa ja aukioilla etuajo oikeus liittymissä, korotetut suojatiet, vähän konfliktipaikkoja normaalia leveämpi (2+2 m kaistaviivalla erotettuna) yhtenäinen pintamateriaali kautta linjan, myös suojateiden kohdalla korkeatasoinen ja nopea kunnossapito (talvi, lasinsirut) Näkyvyys ja näkemät, jatkuva opastus aluekeskuksiin Sovittaminen esim. asemaympäristön rytmiin Selkeät pyöräily yhteydet päiväkoteihin (pyöräilymahdollisuus perille asti) Tonttikadut pihakatuja, jalankulku erotettu pylväillä Riittävä leveys peräkärry yhdistelmille Koululaisreitit viherkäytäviin Valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti joen varteen Virkistysreitti Petikkoon Valtatien länsipuolen erikoistavarakauppa alue autoille ajoreitit ja pysäköinti ulkopuolelta (takapihojen kautta) pyöräilijöille ja kävelijöille miellyttävät yhteydet valtatien alittavalta promenadilta

24 Pikapyörätieyhteydet KEIMOLAN- MÄKI AVIAPOLIS PETAS/ VEHKALA MARTINLAAKSO/ MYYRMÄKI ALIKULKU HELSINKIIN

25 Shared space vai perinteinen? Pyöräkaista: Pyöräilyn ja autoilun yhteensovittaminen pyöräilijälähtöisesti Nostaa autoilijoiden tietoisuutta pyöräilijöistä Ohjaa autoilijoita antamaan tilaa Rauhoittaa pyöräilijöitä ja erottaa ne kävelijöistä Laskee autojen nopeuksia, hidastaa liikenteen rytmiä Liikennevaloihin pyörätaskut Hyvä talvikunnossapito Suunniteltava tarkkaan bussipysäkit, taskuparkit ja liittyminen pyöräteihin Pyörätie Perinteinen ja totuttu ratkaisu Vantaalla Parantaa koettua turvallisuutta mm. lasten ja nuorten kannalta Autoilijoiden kokemus pyöräilijöiden läsnäolosta vähäinen, konfliktipisteiden turvallisuuden suunnittelu tärkeää Lisää kävelijöiden ja pyöräilijöiden konflikteja

26 Marja Vantaa pyöräilykaupunki D. Asemakaavoituksessa huomioitavat asiat: Pysäköinti

27 Tilantarpeen arviointi Liikennetila 2 m 1,4 m Polkupyörän säilytyksen tilantarve (RT ) 2 m 0,6 m Perusmitoituksessa tilantarve 0,6*(2+2)m =2,4 m2 Tilansäästöä kaksirivisyydellä, kun jaettu liikennetila Vinopysäköinnillä lisää tilansäästöä Henkilöauton tilantarve tonttipysäköinnissä noin 25 m2 Tilantarve pyöräsuojassa (lisäksi eteistilat, lastenvaunujen tila yms.) Sijoittelu pyöräväli Liikennetila takana (jaettu kahdelle riville) Tilantarve/ pyörä Kaksirivinen, suora 0,8 (tilava) 2 m 2,4 m2 Kaksirivinen, suora 0,6 (norm.) 2 m 1,8 m2 Kaksirivinen, vino 0,5 (tiukka) 1,5 m 1,075 m2

28 Asukkaiden pyöräpysäköinti Mitoitus Tavoitteena 1 pp/asukas yhteistä säilytystilaa asuintalossa sisätilassa Suositus Marja Vantaalle 1 m2/20 k m2 pyörävarastotilaa asukkaiden yhteiseen, maantasoon sijoitettavaan pyörävarastoon. Vastaa RT kortin suositusta 1 pp/30 k m2, jos yhdelle pyörälle varataan tilaa 1,5 m2 Pyörävarasto varustetaan runkolukitukseen soveltuvin telinein sekä osittain lukittavin pyöräkaapein. Mitoitus sisältää myös erikoispyörille ja peräkärryille varattavan tilan, mutta ei lastenvaunuille varattavaa tilaa. Lisäksi vierailijapaikkoja talojen pihalle. Lisäksi autojen pysäköintilaitoksiin varataan 1 m2/60 k m2 varastotilaa pyörien pitkäaikaissäilytykseen sekä kuhunkin 20 m2 pyörien kunnostus ja pesutilaa tarvittavin varustein ja vesipistein. Pitkäaikaispaikat varustetaan lukittavin pyöränsäilytyslaatikoin. Pyöränsäilytys ja huoltotilat erotetaan autojen pysäköintitilasta ja se sijoitetaan keskeiselle paikalle lähelle pääovia.

29 Pyöräpysäköinti ydinkeskustassa Liityntäpysäköinti Käyttäjät haluavat pysäköidä mahdollisimman lähelle asemalaituria Villi pysäköinti muodostuu ongelmaksi, jos kaikki paikat keskitetään ratasuunnitelman mukaisesti liityntäpysäköintialueelle Tavoitteena sujuva yhteys liityntään eri puolilta Marja Vantaata Yhteensä 500 paikkaa hajautettuna: 250 paikkaa ratasuunnitelman mukaisesti kauppakeskuksen pohjoispuolelle 100 liityntäpaikkaa kauppakeskuksen alle 150 liityntäpaikkaa Colosseumin kortteliin maan päälle Kauppakeskuksen pysäköinti Arvioitu pysäköintikysyntä noin pp huipputunnin aikana Varataan asiakkaille ja työntekijöille paikkoja 250 pp 100 paikkaa maan päälle 150 paikkaa maan alle liityntäpysäköintipaikkaa samaan maanalaiseen tilaan Muu huippukysyntä liityntäpysäköinnin yhteydessä Colosseumin palvelut 150 paikkaa maan päälle liityntäpaikkojen lisäksi - Lisäpaikkoja varsinaiselta liityntäpysäköintialueelta ja kauppakeskuksen pysäköintihallista

30 Colosseumin korttelin paikat 40 pp Yhteensä 300 paikkaa 150 pp liityntäpysäköijille 150 pp palvelujen käyttäjille + 25 kaupunkipyöräpaikkaa + Temppupyöräpuiston paikat 75 pp 50 pp 25 kaupunkipyöräpaikkaa Pyöräkeskus/ tuunauspaja 40 pp 50 pp 40 pp Skeitti-/temppupyöräpuisto 75 pp 10 pp HUOM! Sosiaalinen valvonta vähentää automaattivalvonnan tarvetta

31 Pyöräpysäköinti alueella Yhtenäinen pyöräteline alueella (runkolukitus) runkolukitus mahdollisesti mainospaikka liityntäpysäköinti, risteys ja aukiopysäköinti, bussipysäkit helppo tunnistaa näkyvä osa infrastruktuuria, tärkeimmät paikat katettu Kauppojen ja palveluiden pysäköinti pyöräpaikat etupihalla, oven lähellä autot takapihalla rakennus liittyy kiinteästi katuun/pyörätiehen, ei ojia tai epämääräistä aluetta välissä peräkärry tai perhepaikkoja myös pyörille, lukitusmahdollisuus

32 Muuta kaavoituksessa huomioitavaa Palvelut Päivittäistavarakauppojen sijoittaminen Pyöräilypalvelut (pyörätarvikeliikkeet, huolto, vuokraus) Ostosten kotiinkuljetusten vastaanottopisteet jokaisen talon ala aulassa (vrt. Suurpelto) Kaupunkipyöräpalvelu, osa sähköavusteisia polkupyöriä Pyörätaksit (riksat) Pyöräkuriirit, ostosten kotiinkuljetuspalvelu polkupyörillä Yritykset (mm. Bikeplanet) palveluiden suunnitteluun jo alkuvaiheessa Vaiheittain toteuttamisen riskien hallinta Colosseumin ja kannen rakentamisen viivästyminen voi vaarantaa pyöräilykaupunki imagon Yhteydet asemalta olemassa oleville asuinalueille avattava heti

33 Pyöräilykorttelit Bike Cities Pyöräilykorttelit Bike Cities Normaalia enemmän pyörä ja peräkärrypaikkoja esim. 1,5 pp/huone esim. 1 per 10 asuntoa Pyörien huoltotila ja pyöräverstas Kaupallinen pyöräliiketila Kuraeteinen sisäänkäynnin yhteydessä Lainattavia pyöräperäkärryjä, taakkapyöriä, jne. Yhteistiloja normaalia enemmän Ei autopaikkoja, tai hyvin vähän, autopaikka vuokrattava erikseen Ostosten kotiinkuljetuksen vastaanottopisteet Joukkoliikenteen aikataulunäytöt aulassa ja korttelin Intranetissä Paikat yhteiskäyttöisille autoille, jäsenyys asunnonoston yhteydessä Joukkoliikenteen suoraveloitussopimus asunnonoston yhteydessä

34 Marja Vantaan pysäköinti Oy Yleiset pyöräpysäköintipaikat liityntäpysäköinti maantasopaikat maanalaiset (kauppakeskus) Pysäköintilaitosten pitkäaikaispyöräpaikat ja huoltopisteet Pumppausasemat Pyörien vuokraus, peräkärryjen vuokraus Voisi vastata myös pyöräilykaupungin viestinnästä ja markkinoinnista

35 E. Rakennussuunnittelussa ja sen jälkeen huomioitavat seikat

36 Risteämiset autoliikenteen kanssa Pyöräilyreitin visuaalinen jatkuvuus ajoradan yli Reunakiviporrastuksia ei sallita pyörätien jatkeilla Pyörätien jatkeet merkitään selvästi erikseen suojateistä Pyöräilijöille omat valot; ei jalankulkijavaloja Pyöräboksit liikennevaloissa Pikapyöräteillä etuajooikeus ja korotetut ajoradan ylitykset

37 Pyörätiet Pikapyörätiet pintamateriaalilla erotettu muista pyöräteistä erotettu jalankulusta kautta linjan, myös puistoissa ja aukioilla normaalia leveämpiä korkeatasoinen ja nopea kunnossapito Kävelyn ja pyöräilyn erottelu selvä erottelu (esim. tasoero) puistoalueilla: pyörätiet autoteiden asemassa kävelyyn nähden suojatiet kävelijöille pyöräteiden ylityksiä varten Geometria ei suoria kulmia tai liian tiukkoja mutkia, joita pyöräilijät eivät kuitenkaan noudata, vaan oikaisevat Pyöräliikenneympyrä (aukiolla, puistossa) vahvistaa asennoitumista pyöräilyyn liikennemuotona

38 Tonttikadut ja yhteydet kiinteistöillä Tonttikadut turvallisen tuntuinen pyöräily perille asti esim. kapeita pihakatuja Pyöräily yhteydet kiinteistöillä pyöräily sisäänkäynnille asti looginen ja selvä (ohjeistus rakennuttajille) kauppojen autopaikat takapihoille, pyöräpaikat etupihalle suihkutilat työpaikkakiinteistöissä pyöräilijöiden kannalta järkevissä paikoissa

39 Opastus ja liikenteen ohjaus Pyöräteiden viitoitus normaalia laadukkaampaa jokaisessa risteyksessä keskeisten kohteiden mukaan, ei vain kaupunginosittain Pyöräliikenteen ohjaus samoja elementtejä kuin autoliikenteen ohjauksessa (mm. ryhmittymiskaistat eri suuntiin meneville pyöräilijöille) pyöräliikenneympyrät omat liikennevalot ja liiketunnistimet, painonapit oikeassa paikassa Nopeusrajoitukset pyöräilijöille kehotetaan varomaan tietyissä kohdissa jalankulkijoita erityishuomiota Promenadin kohdalla (Hämeenlinnanväylän alitus)

40 Viestintä ja neuvonta

41 Viestintä ja markkinointi ennen rakentamista Oma ilme Pyöräilykaupungille pyöräilyn ihana keveys ja vapaus Pyöräilykaupunkisivut Marja Vantaan sivuilla Laskuri: eri kulkutapojen vertailu vuositasolla Kysely käyttäjille: kiinnostus pyöräilypalveluihin Esite myös Marja Vantaan yleisesitteen päivitys Olemassaolevien kanavien hyväksikäyttö Fillarifoorumi.fi, Kaupunkifillari.fi, Fillarikanava.fi, Fillarikalenteri.fi, Kevyen liikenteen reittiopas, jne. Ohjeistetaan ja kannustetaan rakennuttajia tuomaan esiin hyvät pyöräilyolosuhteet omassa markkinoinnissaan Medianäkyvyys 1000 ensimmäiselle muuttajalle ilmainen fillari! Asukastilaisuudet mahdollisesti ulkomaisia puhujia

42 Rakennuttajien neuvonta ja ohjeistus Infopaketti mitä rakennuttajan pitää ja mitä se voi tehdä pyöräilyn edistämiseksi jakelu: www sivut, suorapostitus, tontinluovutusneuvottelut, työpajat, infotilaisuudet, jne. Työpajat, infotilaisuudet, neuvottelut järjestetään tilaisuuksia, missä esitellään infopakettia ja keskustellaan toimenpiteiden toteuttamisesta rakennuttajien kanssa Tontinluovutuksen ehdot / rakentamistapaohjeet pyöräilyolosuhteiden kehittämistä ja pyöräilyn markkinointia edellytetään rakennuttajilta/kiinteistömanagereilta tontinluovutuksen yhteydessä tai rakentamistapaohjeissa Rakennuttajan palkitseminen pyöräilyolosuhteisiin panostamisesta tarjotaan vastineeksi lisää rakennusoikeutta tai jotain muuta etua

43 Jatkuvaa viestintää asukkaille ja alueen toimijoille Infopaketit Pyöräilykaupungista ja pyöräilyn edistämisen keinoista uusille asukkaille alueen yrityksille ja työntekijöille kouluille ja koululaisille kaupoille ja muille palveluntarjoajille Tempauksia pyöräilyviikolla ja liikkujan viikolla Pyöräilijöiden palkitseminen suklaapatukoilla silloin tällöin Henkilökohtaista pyöräilyvalmennusta autoilijoille (Travelcoaching) Terveyspyöräilijöiden säännöllinen rekrytointi ja terveysvaikutusten arviointi Pyöräilykaupunkitiedote koteihin vähintään kerran vuodessa (pyöräilyn määrien kehitys, tavoitteiden toteutuminen, tapahtumat, testiryhmiin kutsuminen, ym. tietoa) Ilmaiset kilometri ja/tai kalorimittarit asukkaille Eri kohderyhmät aidosti huomioon! Häiriötiedotus koteihin Haasteita työpaikkojen kesken, kilometrikisoihin osallistuminen

44 Pyöräilykaupungin viestintää ja markkinointia varten tulisi perustaa oma toimisto Pyöräilykaupunkiviestintää varten pitää osoittaa vastuuhenkilö ja riittävät resurssit Yhteistyö HSL:n liikkumisen ohjauksen kanssa Kyse on käytännössä alueellisesta liikkumisen palvelukeskuksesta (mobility centre) tällainen toimi esimerkiksi Göteborgin Lundbyn kaupunginosassa Rahoitusta voisi tällaiseen pilottiin hakea voisi hakea LVM:stä, Liikennevirastosta, HSL:stä ja EU hankkeista Sopiva hallinnollinen isäntäorganisaatio toimistolle voisi olla Marja Vantaan pysäköinti Oy pyöräilykaupungin viestintätoiminnoilla kuitenkin oma nimi

45 Pyöräilykulttuuri ja osaaminen

46 Pyöräilykulttuurikeskus ja opetus Pyöräilykulttuurikeskus tuunaus temppupyörärata nojapyörät maasto, kilpa, ym. välineiden vuokraus esim. Heurekan alainen? Pyöräliikenteen koulutusohjelmia Marja Vantaan ammattikorkeakoulussa pyörätieinfrastruktuurin suunnittelu polkupyörämekaanikko Marja Vantaan pyöräliikennejärjestelmän suunnittelu opinnäytetyönä Runsaasti pyöräilyopetusta myös kouluissa ja päiväkodeissa

47 Pyöräilykulttuuri näkyviin Näkyvät merkit ovat tärkeitä! patsaat yhtenäinen pyöräteline pyöräilyteeman näkyviin jo asemalla: pyöränvuokraus Maja Vantaan markkinointi muualla seudulla lentokentällä transit matkustajille: yöpyminen + virkistävä pyöräretki Helsingin keskustan pyöräkeskuksessa: Marja Vantaalla sivupiste satamissa Marja Vantaa tapahtuma joku vuosi pyöräilyteema, Suomen Ladun vetämä pyöretki alueella Maastopyöräilylle metsäalue, jossa ei ole valmiita polkuja Torimyyjät kulkemaan polkupyörillä ja peräkärryillä! Lähde: Korpilahti News

48 Mikä pyöräilykaupunki oikeastaan on? Kaupunki, jossa polkupyörä on luonnollinen ja helppo valinta osaksi useimpia matkoja Kaavoitus ja liikennesuunnittelu pyöräilyn ehdoilla Kaikki toimijat sisäistävät pyöräilykaupungin tavoitteen ja tukevat sitä omilla toimillaan Imagoa ylläpidetään jatkuvasti markkinoinnilla Pyöräilykaupungissa ihmiset pyöräilevät!