LUKIJALLE. Tiina Mäkynen opintopäällikkö

Transkriptio

1 LUKIJALLE Tämä opinto-opas on tarkoitettu ensisijaisesti Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden käyttöön. Opas sisältää kymmenen koulutusohjelman opetussuunnitelmat filosofian maisterin (FM) ja luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkintoja varten, sekä yhden maisteriohjelman opetussuunnitelman. Kustakin koulutusohjelmasta esitetään opintojen rakenne linjoittain sekä opintojaksojen tavoitteet ja sisällöt. Ilmoittautumisen yhteydessä jaettava opiskelijan yleisopas on tarkoitettu käytettäväksi tämän oppaan rinnalla. Siihen sisältyy tietoja opiskeluun liittyvistä yleisistä käytännöistä ja palveluista, kuten opintotuesta, asumisesta ja terveydenhuoltopalveluista. Muita tietolähteitä ovat mm kielikeskuksen ja toisten tiedekuntien opinto-oppaat sekä www-sivut, Ylioppilaskunnan kalenteri ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-opas. Viimeksi mainittu sisältää tiedot jatkokoulutukseen pääsemisestä ja jatkotutkintovaatimuksista. Tämän oppaan tiedot koskevat lukuvuotta Oppaan tiedot ovat luettavissa myös internetin kautta Oppaassa ei ole ilmoitettu opetuksen aika- ja paikkatietoja. Nämä tiedot ilmoitetaan lukukausien alussa laitosten ilmoitustauluilla. Useimmat laitokset jakavat lisäksi erillistä monistetta lukuvuoden aikana annettavasta opetuksesta sekä ilmoittavat opetuksesta www-sivuillaan. Tiina Mäkynen opintopäällikkö

2 TUTKINNOT JA OPISKELU MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA Yleistä Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina luonnontieteen kandidaatin (LuK), filosofian maisterin (FM) ja diplomi-insinöörin (DI) tutkinto sekä jatkotutkintoina filosofian lisensiaatin (FL), tekniikan lisensiaatin (TkL), filosofian tohtorin (FT) ja tekniikan tohtorin (TkT) tutkinto. Opintosuoritusten mittayksikkö on opintoviikko (ov), joka vastaa teoriassa opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta. Opinnot on järjestetty koulutusohjelmittain siten, että FM -tutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa, DI tutkinnon laajuus 180 opintoviikkoa ja LuKtutkinnon 120 opintoviikkoa. Opinnot jaetaan tason mukaan perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Perusopinnot sisältävät oppiaineen alan perustiedot. Aineopinnot ovat nimensä mukaisesti oppiaineiden tietosisältöjen opiskelua sekä tieteenalalle tyypillisten menetelmien harjoittelua. Syventävät opinnot sisältävät tieteellistä erityistietoa ja valmentavat tieteelliseen tutkimustyöhön. Eritasoiset opinnot muodostavat opintokokonaisuuksia siten, että tavallisimpia ovat 15 ov:n laajuinen perusopintokokonaisuus sekä 35 ov:n laajuinen opintokokonaisuus. Syventävien opintojen loppuvaiheessa laaditaan pro gradu tutkielma tai DI-koulutuksessa diplomityö, joka on kirjallinen esitys jostakin rajatusta tieteen erityisongelmasta sekä sen ratkaisemiseksi tehdyistä kokeista, havainnoista ja päätelmistä. Oppiaine, jossa suoritetaan syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielma tai diplomityö, on opiskelijan pääaine, muut sivuaineita. Sivuaineiden tulee olla joko pääaineen opiskelun yhteyteen sopivia apuaineita tai lisäaineita, joita muuten esimerkiksi käytännöllisistä syistä opiskellaan pääaineen lisäksi. Tiedekunnassa opiskeleva perehtyy tieteenaloihinsa kuuntelemalla luentoja, suorittamalla laskuharjoituksia ja muita demonstraatioita, lukemalla kurssikirjoja ja suorittamalla käytännöllisiä harjoitustöitä kotitehtävinä, laitoksissa tai luonnossa. Nämä opetuksen eri muodot täydentävät toisiaan. Opiskelijan on sen vuoksi säilytettävä niiden kesken mahdollisimman hyvä tasapaino. Opintojen ohjeellisen ajoituksen mukaan kunakin lukukautena varataan riittävästi aikaa sekä luennoille, harjoituksille että kurssikirjojen lukemiselle. Kursseista järjestetään erityyppisiä kuulusteluja. Tutkintoja säätelevät lait ja asetukset ovat muuttumassa alkaen ja uusi tutkintoasetus tulee koskemaan kaikkia yliopistojen tutkintoja. Maisterin tutkintoa suorittavien tulee siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaisesti viimeistään ja diplomiinsinöörin tutkintoa suorittavien viimeistään mennessä. Näin ollen syksyllä 2004 ainakin filosofian maisterin tutkinnon suorittamisen aloittavat opiskelijat siirtyvät hyvin todennäköisesti opintojensa aikana opiskelemaan uuden asetuksen mukaisesti. Uuden tutkintoasetuksen mukaan kaikki opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon (luonnontieteiden tai tekniikan kandidaatti) ja sen jälkeen filosofian maisterin tai diplomi-insinöörin 6

3 tutkinnon. Myös opintojen mitoitus muuttuu vastaamaan eurooppalaista ECTSjärjestelmää. Opintojen mitoittamisen yksikkö tulee olemaan opintopiste ja 1600 tuntia opiskelijan työtä vastaa 60 opintopistettä. kandidaatin tutkinnon laajuus tulee olemaan 180 opintopistettä ja maisterin tutkinnon laajuus 120 opintopistettä. Opintojen yleisrakenne Luonnontieteen kandidaatin tutkintoa varten vaaditaan: 1. Koulutusohjelman pääaineen alan mukaiset opinnot (vähintään 55 ov, sisältäen LuK - tutkielman ja kypsyysnäytteen). 2. Sivuaineopintokokonaisuudet (vähintään 15 ov + 15 ov tai 35 ov) sekä muita sivuaineopintoja. 3. Kieli- ja viestintäopinnot. Yhteensä suorituksia vähintään 120 opintoviikkoa. Filosofian maisterin tutkintoa varten vaaditaan: 1. Koulutusohjelman opetussuunnitelman jonkun linjan mukaiset opinnot pääaineen alalta (sisältäen pro gradu -tutkielman ja kypsyysnäytteen). 2. Sivuaineopintokokonaisuudet (vähintään 15 ov + 15 ov tai 35 ov) sekä muita sivuaineopintoja. 3. Kieli- ja viestintäopinnot. 4. Yhteensä suorituksia vähintään 160 opintoviikkoa. Diplomi-insinöörin tutkintoa varten vaaditaan: 1. Koulutusohjelmaan kuuluvat kaikille yhteiset opinnot. 2. Koulutusohjelman opetussuunnitelman jonkun suunnan mukaiset opinnot pääaineen alalta (sisältäen diplomityön ja kypsyysnäytteen). 3. Sivuaineopinnot. 4. Kieli- ja viestintäopinnot. 5. Yhteensä suorituksia vähintään 180 opintoviikkoa. Pääaineen opintojen sisältö ilmoitetaan kunkin koulutusohjelman tutkintovaatimusten kohdalla. Sivuaineopintojen sisältö vastaa useimmiten toisen koulutusohjelman tai linjan pääaineopintoja osittain suoritettuna. Kunkin koulutusohjelman kohdalla on myös mainittu sopivia sivuaineopintoja. Useimpien koulutusohjelmien tutkintovaatimusten yhteydessä esitetään ohjeellinen opintojen suoritusjärjestys ja ajoitussuunnitelma, jota noudattaen FM -tutkinnon opinnot on mahdollista suorittaa 5 vuodessa. LuK -tutkinto on mahdollista suorittaa tiiviisti opiskellen kolmessa vuodessa. Opiskelijalla on oikeus suorittaa myös ylimääräisiä opintoja, mikä saattaa pidentää opiskeluaikaa. Käytännössä filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen vie monilta vähintään kuusi vuotta. 7

4 Pääaineet Koulutusohjelmittain tutkinto suoritetaan jossakin seuraavista pääaineista. KOULUTUSOHJELMA Biokemia Biologia Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka: Fysikaaliset tieteet: Geologia: Kemia Maantiede Matematiikka Terveyden biotieteet: Tietojenkäsittelytieteet Tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma (DI): PÄÄAINE Biokemia Molekulaarinen biotekniikka ja in vitro -diagnostiikka Elintarvikekemia Ekologia Eläinfysiologia Genetiikka Kasvifysiologia ja molekyylibiologia Mikroelektroniikka Tietoliikennetekniikka Fysiikka Materiaalitiede Teoreettinen fysiikka Tähtitiede Geologia (vain LuK) Geologia ja mineralogia Maaperägeologia Kemia Maantiede Matematiikka Sovellettu matematiikka Elintarvikekehitys Lääkekehitys Synteettinen lääkekemia Tietojenkäsittelytiede Tietojärjestelmätiede Ohjelmistotekniikka Teolliset algoritmit Sulautetut järjestelmät Elektroniikan valmistus Järjestelmien piiritekniikka Digitaali- ja tietokonetekniikka Tietoliikennejärjestelmät LuK -tutkinto suoritetaan koulutusohjelman alan mukaisesta pääaineesta, ellei linjan mukaisia pääaineopintoja ole suoritettu vähintään 55 opintoviikkoa. Sivuaineet Tutkintoon kuuluu pakollisia ja vaihtoehtoisia sivuaineopintoja. Kunkin koulutusohjelman tutkintovaatimusten mukaiset sivuaineopinnot mainitaan koulutusohjelmakohtaisissa teksteissä. Minkä tahansa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan oppiaineen opintoja voidaan suorittaa vaihtoehtoisena sivuaineena 15 ov kokonaisuus. Useimmissa koulutusohjelmissa on mahdollista ottaa sivuaineeksi myös sellaisten oppiaineiden opintokokonaisuuksia, joita oppaassa ei ole mainittu. Näistä on kuitenkin tehtävä erikseen anomus 8

5 tiedekunnalle. Tutkintoon tulee sisältyä, DI-koulutusta lukuun ottamatta, vähintään kaksi 15 opintoviikon sivuainekokonaisuutta tai yksi 35 opintoviikon kokonaisuus. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa 15 ov sivuaineen linjakohtaisen nimikkeen mukaisesti, tämä on mahdollista sopimuksen mukaan yhdistelemällä koulutusohjelman perusopintoja ja linjakohtaisia aineopintoja. Kieli- ja viestintäopinnot LuK tutkinnon, FM tutkinnon ja DI-tutkinnon pakollisten kieli- ja viestintäopintojen määrät ovat tutkintoasetuksen mukaan samat. Nämä opinnot tulee suorittaa siten, että opintoihin sisältyy vähintään 1 ov:n laajuinen (maantieteessä, biologiassa, DI-koulutuksessa, tietojenkäsittelytieteissä sekä elektroniikassa ja tietoliikennetekniikassa 2 ov) toisen kotimaisen kielen kurssi, joka antaa asetuksen 442/87 mukaisen toisen kotimaisen kielen taidon. Mikäli opiskelija on saanut pohjakoulutuksensa Suomessa suomen kielellä niin, ettei hän ole opiskellut riittävässä määrin ruotsin kieltä, voidaan opiskelija hakemuksesta vapauttaa ruotsin kielen suoritusvaatimuksesta. Lisäksi tutkintoa varten tulee saavuttaa yhden oman alan kannalta tarpeellisen vieraan kielen taito. Koulutusohjelmittain annetaan lisäksi suosituksia kieliopintojen kokoonpanosta. Tutkintoon voi sisällyttää pakollista määrää enemmän kieliopintoja (ks. seuraava kohta tutkinnon joustavuudesta). Yliopiston kielikeskuksen tarjoamasta yleisestä kieltenopetuksesta saa tietoa oppaan luvusta kohdasta Tiedekunnan kieliopinnot, kielikeskuksen opinto-oppaasta, www-sivuilta ja Opiskelijan yleisoppaasta. Tutkintoon kuuluvien pakollisten kieli- ja viestintäopintojen määrä ilmenee alla olevasta taulukosta. Koulutusohjelma Toinen kotimainen kieli ov Muut kieliopinnot ov Yhteensä kaikki linjat (ei opettajalinja) Yhteensä opettajalinja Biokemia 1 2,5 3,5 - Biologia Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka Fysikaaliset tieteet Geologia Kemia Maantiede Matematiikka 1 1,5 2,5 2,5 Terveyden biotieteet Tietojenkäsittelytieteet Tietotekniikan DI Tutkinnon joustavuudesta Opiskelijan tulee suorittaa pääaineen opinnot koulutusohjelmansa jonkin linjan mukaisesti. Tutkintoon kuuluvat sivuaineopinnot suoritetaan kuten koulutusohjelmakohtaisesti on määritelty. Sivuaineoikeuden saamisesta annetaan ohjeita tuonnempana sekä kunkin koulutusohjelman kohdalla ja Opiskelijan yleisoppaassa. 9

6 Tutkinnon kokonaislaajuuteen määrättyjen pakollisten ja vaihtoehtoisten pää- ja sivuaineopintojen sekä kieli- ja viestintäopintojen lisäksi tutkintoon voi liittyä myös muita opintoja. Muiden opintojen suuruus vaihtelee koulutusohjelmittain ja ne voivat olla esim. vajaita sivuaineopintokokonaisuuksia tai ylimääräisiä kieli- ja viestintä-opintoja (ks. koulutusohjelmakohtaiset vaatimukset). Opiskelijalla on myös oikeus suorittaa enemmän opintoja kuin tutkinnon minimilaajuus edellyttäisi. Ylimääräisenä suoritettavat opinnot voidaan valita vapaasti. Tutkintotodistukseen voidaan tehdä sivuainemerkintä opintokokonaisuuksista, joiden laajuus on vähintään 8 ov. Muiden korkeakoulujen ja ulkomaisten yliopistojen antamista opintokokonaisuuksista on sovittava erikseen. Mikäli opiskelija haluaa poiketa koulutusohjelmansa tutkintovaatimuksista, hänen tulee tehdä tutkintovaatimusten muutosanomus tiedekunnalle (ks. Opintojen korvaaminen tuonnempana). Opintojen suorittaminen Opetukseen osallistuminen Opiskelijalle varataan tilaa kaikille hänen koulutusohjelmaansa pakollisena kuuluville opintojaksoille. Vaihtoehtoisten tai vapaasti valittavien opintojen osalta voidaan joutua suorittamaan karsintaa. Luento-opetus ei yleensä vaadi ennakkoilmoittautumista, mutta useimmat harjoitustyöt, demonstraatiot ja kenttäkurssit edellyttävät sitä. Tarkemmat tiedot annetaan yleensä oppiaineiden ilmoitustauluilla tai asianomaisen laitoksen www-sivuilla. Ks. tarkemmin oppaan koulutusohjelmakohtaisilta sivuilta. Kuulustelut ja tenttioikeudet Opiskelijalle järjestetään vähintään kolme tenttimahdollisuutta vuoden kuluessa kunkin luentosarjan tai kurssin päättymisestä. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut luentosarjaan tai kurssiin kuuluvaa kuulustelua vuoden kuluessa sen päättymisestä tai ei ole läpäissyt tenttiä kolmella yrityskerralla, häneltä voidaan edellyttää ilmoittautumista tenttiin henkilökohtaisesti kurssin kuulustelijalle. Kuulustelija voi tässä tapauksessa päättää vielä uudesta tenttioikeudesta tai mahdollisesta kurssin uudelleen suorittamisesta. Opinto-oppaan koulutusohjelmakohtaisessa osassa ja/tai laitosten ilmoitustauluilla annetaan tarkempia ohjeita kuulusteluihin ilmoittautumisesta ja peruutusmenettelystä. Joidenkin opintojaksojen tenttioikeuden saaminen edellyttää aktiivista osallistumista luentoihin liittyviin demonstraatioihin (ks. koulutusohjelmakohtaiset ohjeet). Opintojen arvostelu Opintosuoritukset arvostellaan käyttäen asteikkoa hylätty, hyväksytty tai tyydyttävät, hyvät tai erinomaiset tiedot tai taidot tai 1, 1+, 1 1/2 (= tyydyttävät tiedot), 2-, 2, 2+ (= hyvät tiedot), 2 1/2, 3-, 3 (= erinomaiset tiedot). Moniosainen opintojakso voidaan arvostella painottaen sen osia eri tavoin. Tentin tulokset tulee ilmoittaa kahden viikon kuluessa suorituksesta, ellei laitoksen johtaja ole myöntänyt opettajalle erityisestä syystä poikkeusta. Opiskelijalla on oikeus saada tutustua tenttivastauksensa arvosteluun. Myös luonnontieteen 10

7 kandidaatin tutkintoa varten suoritettu tutkielma arvostellaan kuten tavanomainen opintojakso. Filosofian maisterin tutkintoa varten suoritettava pro gradu -tutkielma sekä diplomiinsinöörin tutkintoa varten suoritettava diplomityö arvostellaan käyttäen asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Opintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla tyydyttävät, hyvät tai erinomaiset tiedot. Laskentaperusteena käytetään asteikolla 1-3 arvosteltujen opintojaksojen laajuuksilla painotettua arvosanakeskiarvoa, ellei koulutusohjelman kohdalla muuta mainita. Desimaalimuotoinen keskiarvo palautetaan kolmiportaiselle asteikolle seuraavasti (rajatapaukset tulkitaan opiskelijan eduksi): 1,00-1,625 tyydyttävät tiedot 1,625-2,375 hyvät tiedot 2,375-3,00 erinomaiset tiedot Oppiaineen kaikkien opintojen suoritusta (kokonaislaajuuden arvostelu) arvioitaessa pro gradu -tutkielma voidaan ottaa huomioon palauttamalla tutkielman arvostelu lineaarisesti 1-3 asteikolle. Pääaineen kokonaislaajuuden arvostelussa voidaan lisäksi käyttää harkintaa tutkielman arvosanan mukaan (sovelletaan biokemian ja elintarvikekemian, biologian ja kemian laitoksilla) sekä tärkeimpien syventävien opintojaksojen painotusta (ks. opetussuunnitelmat). Suoritusmerkinnät ja vastuuhenkilöt Pääaineen opintokokonaisuuden vastuuhenkilö on oppiaineen professori. Opintojakson tai sen osan vastuuhenkilö on ilmoitettu koulutusohjelmien opetussuunnitelmien yhteydessä kohdassa "Opintojen tavoitteet ja sisältö". Mikäli tieto puuttuu, tieto on saatavissa laitoskansliasta. Opintosuoritusten rekisteriin kirjaamisesta vastaa tavallisesti oppiaineen toimisto, joissakin tapauksissa myös opettaja. Opiskelija voi tilata itselleen rekisteriotteen sähköpostitse osoitteesta Linjavalinta ja suorituskynnykset Opiskelija valitsee koulutusohjelman linjan tai opintosuunnan (DI-koulutuksessa) suuntaamalla opintonsa linjan tutkintovaatimusten mukaisesti. Linjan tai opintosuunnan valintaan saattaa liittyä suorituskynnyksiä tai muita ehtoja. Karsintatarpeen selvittämiseksi ja linjavalinnan rekisteröimiseksi järjestetään haku linjoille tarpeen mukaan. Mikäli tutkintotodistusta anovan opiskelijan linjavalintaa ei ole vahvistettu virallisesti, tutkinto kirjataan sille linjalle, jonka mukaisesti opinnot on suoritettu. Opettajalinjalta voi valmistua vain, jos opettajan pedagogiset opinnot on suoritettu. Näihin opintoihin on oma valintamenettely, jonka toteutuksesta vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. Laitosten ilmoitustaululla annetaan tarvittaessa tarkempia ohjeita linjavalinnasta (ks. myös oppaan koulutusohjelmakohtaiset sivut). 11

8 Koulutusohjelma Linjavalinnan Suositeltava ajankohta (ei opettajalinjat) menettelytapa Biokemia Hakemus laitoskansliaan, 2. opiskeluvuosi, lokakuu kynnysehto, karsintaa Biologia Ilmoittautuminen 2. opiskeluvuosi, huhtikuu laitoskansliaan Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka Ilmoittautuminen laitoskansliaan 2. opiskeluvuosi, kevät perusopinnot suoritettu Fysikaaliset tieteet Hakemus laitoskansliaan 2. opiskeluvuosi, kevät Geologia Ilmoittautuminen 3. opiskeluvuosi, kevät laitoskansliaan Kemia Hakemus laitoskansliaan Ympäristökemiaan valinta "Maailman laajuiset 2. opiskeluvuosi, kevät (Y 1.kl.) ympäristöongelmat " kurssin pe- rusteella Maantiede Ei hakua, paitsi opettajalinja - Matematiikka Ilmoittautuminen laitoskansliaan 2. opiskeluvuosi, kevät Tietojenkäsittely- Hakemus laitoksen toimistoon opiskeluvuosi tieteet Kaksivaiheinen haku; pääaine ilmoitusmenettelyllä, linjalla kynnysehto. Terveyden biotieteet Kirjallinen anomus, kynnysehto, linjoilla 2. lukuvuoden alussa kiintiöt Tietotekniikan, elektroniikan Ilmoittautuminen 2. opiskeluvuosi, kevät ja tietoliiken- netekniikan DI Valinta opettajalinjalle Opiskelija valitaan ainelaitoksen opettajalinjalle laitoksen ilmoittamalla tavalla. Opettajalinjalle voidaan vuosittain ottaa vain kiintiön mukainen määrä opiskelijoita. Opettajan linjavalintaa ei ole sidottu soveltuvuuskokeen suorittamiseen. Opettajaksi pätevöittävään opiskeluun kuuluvat seuraavat vaiheet: 1. Valinta opettajalinjalle. 2. Soveltuvuuskokeen suorittaminen, joka on ehtona opettajan pedagogisiin opintojen sivuaineoikeuden saamiselle. 3. Sivuaineoikeuden hakeminen opettajan pedagogisiin opintoihin (kasvatustieteiden tiedekunnan opintokokonaisuus, joka sisältää opetusharjoittelun). Opettajan pedagogisten opintojen opiskeluoikeuden hakeminen edellyttää soveltuvuuskokeen suorittamista. Soveltuvuuskokeen voi suorittaa pedagogisten opintojen haun yhteydessä, mutta soveltuvuuskokeessa voi myös käydä erikseen ennen opettajan pedagogisiin opintoihin hakemista. Osallistuttuaan soveltuvuuden arviointiin opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opettajan pedagogisista opinnoista ov, vaikka ei vielä hakisikaan varsinaista sivuaineoikeutta. Hakuaika pedagogisiin opintoihin päättyy yleensä maaliskuussa ja soveltuvuuskokeet suoritetaan huhtikuun loppupuolella (ks. opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot). Mikäli karsinta opettajan pedagogisiin opintoihin hakevien kesken joudutaan suorittamaan, karsinta suoritetaan opintosuorituksista laskettavien pisteiden (ns. ainepisteiden) ja sovel- 12

9 tuvuuskokeen tulosten perusteella. Soveltuvuuskokeen ja suoritettujen opintojen painoarvo on yhtä suuri (kummastakin saa enintään 15 p). Opettajan pedagogisiin opintoihin valitsemisen kriteereinä on vähintään 35 ov:n opinnot pääaineessa ja 10 ov:n opinnot toisessa opetettavassa aineessa (mikäli toinen opetettava aine on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan oppiaine). Poikkeuksena ne hakijat, joille on hyväksytty henkilökohtainen opetussuunnitelma. Kasvatustieteellinen tiedekunta vahvistaa vuosittain valintakriteerit opettajan pedagogisiin opintoihin. Sivuaineoikeuden saaminen Sivuaineoikeuden saamiseksi opiskelijan tulee tehdä anomus, mikäli vastaanottava koulutusohjelma näin edellyttää. Useissa tapauksissa ilmoittautumismenettely on riittävä. Opiskelijalle varataan paikka pakollisille sivuaineopintojaksoille, mutta vaihtoehtoisten tai ylimääräisten opintojen osalta voidaan joutua suorittamaan karsintaa. Yleisesti edellytetään, että sivuaineopintoja suorittavalla opiskelijalla on opintojakson edellyttämät esitiedot. Ympäristönsuojelun sivuaineoikeuden saaminen perustuu kokeeseen. Seuraavassa esitetään kooste sivuaineoikeuden saamismenettelyistä. Koulutusohjelma Anomismenettely Erityisehtoja tms. Biokemia - luennot - ei rajoituksia - harjoitustyöt - kurssikohtainen ilm. ilmoitustaulun listaan - mahd. kurssikohtainen sisäänpääsykoe Biologia - luennot ym. yleensä - ilm. laitoksen kansliaan elokuun loppuun mennessä - harjoitustöihin ilmoittaudutaan opetusohjelman mukaisesti - biol. aineopinnot opettajille (35 ov) - ilm. huhtikuun loppuun mennessä laitoksen kansliaan - oikeutta ei myönnetä 1. vuosikurssin opiskelijoille - ympäristötiede - valinta maailmanlaajuiset ympäristöongelmat -kurssin loppukokeen perusteella - yleensä paljon karsintaa - aineopinnot vapaat perusopinnot suorittaneille Fysikaaliset tieteet - luennot, -harjoitustyöt - luennot: ei rajoituksia - harj. ilm. harjoitustyöosastolle Elektroniikka ja tietolii- - ei rajoituksia kennetekniikka Geologia - luennot - harjoitustyöt, kenttäkurssit Kemia - luennot - harjoitustyöt Maantiede - l.: ilmoittautuminen laitoksen kansliaan (erill. lomake) - h.: ilm. tiedot laitoskansliasta - l: ilmoittautuminen laitoksen kansliaan (erill. lomake) - h.:ilm. laitoksen kansliaan ennen opintojakson alkua - yli 8 ov, anomus laitoksen kansliaan elokuun loppuun mennessä (erillinen lomake) - h.: kurssikohtaisia rajoituksia tai sisäänpääsykoe - kemian perusharjoitustyöt max. 180 opiskelijaa - karsintaa joka vuonna Matematiikka - ei rajoituksia - esitiedot välttämättömiä Terveyden biotieteet - anomus kurssin vastuuhenkilölle -mahdollisia kurssikohtaisia rajoituksia Tietojenkäsittelytieteet - ei ilmoittautumista - kurssikohtaisia rajoituksia saattaa olla Tietotekniikan DI - kurssikohtaisia rajoituksia saattaa olla 13

10 LuK -tutkielman laatimisesta LuK -tutkielma on suppea kirjallinen työ, jossa osoitetaan perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja kykyä tieteelliseen kielenkäyttöön. LuK -tutkielma tehdään usein seminaarin yhteydessä. LuK -tutkinnossa suoritetaan myös kypsyyskoe joko suomen tai ruotsin kielellä. LuK -tutkielman laajuus vaihtelee koulutusohjelmittain seuraavasti (jälkimmäinen luku ilmaisee seminaarin laajuuden) Koulutusohjelma Kaikki linjat paitsi opettaja Opettajalinja Biokemia 3 - Biologia 3 3 Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka Fysikaaliset tieteet Geologia 3 - Kemia 3 3 Maantiede 3 3 Matematiikka 2,5 2,5 Terveyden biotieteet 3 - Tietojenkäsittelytieteet 5 5 Tietotekniikan, elektroniikan ja tietojenkäsittelytieteen DI 5 - Pro gradu -tutkielman laatimisesta Pro gradu -tutkielma ja diplomityö ovat laboratorio- tai kenttätöihin tai erikoiskirjallisuuteen perustuva tutkielma, jonka tekeminen vaatii keskittymistä. Tutkielmasta tulee ilmetä, että sen kirjoittaja pystyy oikealla tavalla käsittelemään aineistoa ja tieteellisiä menetelmiä, käyttämään hyväkseen kirjallisuutta ja esittämään asiansa kirjallisesti tieteellisen kielenkäytön periaatteiden mukaan. Tutkielman tai diplomityönaiheesta sovitaan pääaineen professorin tai häneen rinnastettavan opettajan kanssa. Tutkielmaan liittyvän suomen tai ruotsin kielellä ja valvonnan alaisena suoritettavan lyhyehkön kypsyysnäytteen tulee todistaa sekä tieteenalan tuntemusta että suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli LuK -tutkinnon yhteydessä on suoritettu kypsyyskoe, suoritetaan kirjoituskoe, jonka tulee osoittaa tieteenalan tuntemusta. Pro gradu -tutkielman laajuus vaihtelee seuraavasti (jälkimmäinen luku ilmaisee erikoistyöstä tms. annettavat opintoviikot): Koulutusohjelma Kaikki linjat paitsi opettaja Opettajalinja Biokemia Biologia Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka 20 - Fysikaaliset tieteet Geologia 20 - Kemia Maantiede Matematiikka 10 7,5 Terveyden biotieteet Tietojenkäsittelytieteet Tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan DI (diplomityö) 20-14

11 Tutkielmasta on laadittava mallin mukainen tiivistelmä kahtena kappaleena joista toinen sijoitetaan tutkielman nimiölehden jälkeiseksi sivuksi ja toinen jätetään laitoksen kansliaan. Tämän jälkeen tutkielma esitetään laitosneuvoston hyväksyttäväksi, joka hankittuaan siitä vähintään kahden tarkastajaksi määräämänsä henkilön lausunnot, päättää tutkielman hyväksymisestä. Tutkielmasta annetaan jokin seuraavista arvolauseista: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Laitos toimittaa tiedon tutkielman hyväksymisestä tiedekunnalle. Tutkintotodistuksen anominen Suoritettuaan kaikki tutkintoon liittyvät opintosuoritukset, opiskelija jättää todistusanomuksen ja tarkistetun opintorekisteriotteen tiedekunnalle. Opintorekisteriotteeseen tulee olla merkittynä myös pää- ja sivuaineopintojen arvostellut kokonaisuudet. Kokonaisuusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee jättää asiasta pyyntö asianomaiselle laitokselle, kun kokonaisuuteen kuuluvat opinnot on suoritettu. Mikäli kokonaisuus on merkitty rekisteriin, eri pyyntöä ei tarvita. Tarkemmat toimintaohjeet tutkintotodistuksen anomisesta ilmenevät todistusanomuksen kääntöpuolelta. Myös tiedekunnan opinto-ohjaajaan tai -päällikköön voi ottaa yhteyttä. Todistuksia annetaan lukukausien aikana kerran viikossa. Toimitusaika on yleensä 1-2 viikkoa. Todistuksen saaminen edellyttää, että hakija on ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi yliopistoon kyseisenä lukukautena. Tutkintotodistuksen sisältö Tutkintotodistuksesta ilmenee opiskelijan koulutusohjelma, pää- ja sivuaineet ja opintojen kokonaismäärä sekä useimmissa tapauksissa myös linja. Tutkintotodistukseen kirjataan opiskelijan suoritukset kokonaislaajuuksina pääaineessa ja kussakin sivuaineessa, jonka opintojen laajuus on vähintään 8 opintoviikkoa. Lisäksi mainitaan opintosuoritusten arvostelu kolmiportaisesti joko tyydyttävät, hyvät tai erinomaiset tiedot. Muut kuin edellä mainittuihin kokonaisuuksiin sisältyvät opinnot lasketaan yhteen kohdaksi Muut opinnot, josta ilmoitetaan vain opintojen määrä. Pro gradu -tutkielmasta ilmoitetaan myös pro gradu -tutkielman arvolause. Kieli- ja viestintäopinnoista ilmoitetaan osoitettu vieraan kielen taito sekä kotimaisen kielen virkamieskielitaito asetuksen 424/2003 mukaisesti arvosteltuna. Tutkintotodistukseen kuuluu liite, josta opintosuoritukset ilmenevät yksityiskohtaisesti. Liite laaditaan opintorekisterin perusteella ja siitä ilmenee myös pro gradu -tutkielman nimi. Tutkintotodistuksen lisäksi kaikille opiskelijoille kirjoitetaan englanninkielinen Diploma Supplement, jossa tutkinto ja siihen kuuluvat oppiaineet sekä niiden laajuus kuvataan. Tutkintoja ja opiskelua koskevista määräyksistä Yliopiston hallinto on määritelty Turun yliopiston hallintojohtosäännössä, jonka lisäksi on voimassa mitä yliopistolaissa (645/1997) ja yliopistoasetuksessa (115/1998) on säädetty. Hallintojohtosäännössä todetaan mm. hallinnon eri tasoilla olevan voimassa ns. kolmikantaperiaatteen, jonka mukaan opiskelijoilla on kolmasosan edustus useimmissa yliopiston hallintoelimissä. Edellä mainittuja säädöksiä on saatavissa yliopiston www-sivuilta tai pyynnöstä tiedekunnan kansliasta. 15

12 FM- ja LuK -tutkinto perustuvat asetukseen humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista (221/94) sekä eräisiin muihin asetuksiin. DI-tutkinto perustuu asetukseen teknillistieteellisistä tutkinnoista (215/1995). Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perustutkintoja koskeva pysyväismääräys tarkentaa näiden asetusten sekä yliopistoasetuksen määräyksiä tiedekunnan osalta. Pysyväismääräys on luettavissa oppaan lopussa. Turun yliopiston johtosääntö opetuksesta ja opiskelijoista sisältää mm. opiskelijan oikeuksia koskevia määräyksiä. Johtosääntö on luettavissa opiskelijan yleisoppaassa. Opettajien kelpoisuusvaatimuksista Aineenopettajien kelpoisuus lukion ja peruskoulun opettajien virkoihin määritellään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/98). Lehtorin virkojen kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvat: 1. Ylempi korkeakoulututkinto. 2. Opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot virkaan kuuluvissa aineissa. 3. Vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot taikka peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus. Peruskouluasetuksen mom. 3. kohdan mukaan luokanopettajan virkaan on myös kelpoinen henkilö, joka on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot ja jolla on peruskoulun lehtorin virkaan vaadittava kelpoisuus. Aineenopettajan kelpoisuus peruskoulussa edellyttää vähintään 35 ov:n laajuisia opintoja kussakin virkaan kuuluvassa opetettavassa aineessa. Lukiossa aineenopettajan kelpoisuus edellyttää vähintään 55 ov:n laajuisia opintoja yhdessä ja vähintään 35 ov:n laajuisia opintoja muissa virkaan kuuluvissa opetettavissa aineissa. Virantäytön kilpailutilanteen vuoksi ja viranhoidon kannalta myös kolmannen aineen opinnot ovat ehdottoman suositeltavia silloin, kun virkaan kuuluu kolme opetettavaa ainetta. On kuitenkin huomattava, että uuden kelpoisuusasetuksen edellyttämän laajuiset opinnot kolmessa opetettavassa aineessa eivät mahdu minimilaajuiseen (160 ov) FM -tutkintoon. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opettajalinjan opiskelija voi saavuttaa luokanopettajan pätevyyden suorittamalla aineenopettajan opintojen lisäksi peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (35 ov, ks. kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas). Näitä opintoja ei voi tavanomaisten tutkintovaatimusten mukaan suorittaa aineenopettajan FM -tutkinnon 160 ov:een sisältyvinä, joskin korvaavuusanomusmenettelyn kautta on mahdollista anoa poikkeuksia. Opintokokonaisuus voidaan kuitenkin hyväksyä tutkintoon ylimääräisinä opintoina (kokonaisuuden opinto-oikeutta anottava erikseen kasvatustieteiden tiedekunnalta). Muita koulutusta koskevia lakeja ovat mm. perusopetuslaki (628/98), lukiolaki (629/98) ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98). Näiden lisäksi on astunut voimaan mm. uusi lukioasetus (810/98) sekä asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/98). Koulutusohjelman vaihtaminen Perustutkintoja koskevan pysyväismääräyksen 16 mukaan tiedekunta voi myöntää opiskelijalle oikeuden vaihtaa koulutusohjelmaa. Käytettävissä olevat opetus-, tila- ym. resurssit asettavat vaihdolle rajoituksia. Yleisperiaatteena on, että vaihto ei yleensä voi suuntautua koulutusohjelmaan jonka opintoja hakijalla ei vielä ole takanaan, koska hakija tällöin 16

13 kilpailee opiskelijapaikasta uusien opiskelijoiden kanssa pienentäen siten näille varattua kiintiötä. Koulutusohjelmaa vaihtavalta edellytetään vähintään 15 opintoviikon suoritusta nykyisestä pääaineestaan. Vaihdon edellytyksenä on yleisesti myös se, että koulutusohjelman opiskelijakiintiössä katsotaan olevan keskeyttämisten ym. syiden vuoksi tilaa. Koulutusohjelman vaihtamiseksi opiskelijan tulee jättää perusteltu anomus huhtikuun puoleenväliin mennessä tiedekunnan kansliaan. Anomuskaavakkeita on saatavana tiedekunnan kansliasta ja www-sivuilta. Tiedekunnan dekaani tekee asiasta päätöksen laitoksen lausunnon perusteella. Koulutusohjelmaa vaihtava opiskelija saa uuden koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin soveltuvalla tavalla lukea hyväkseen aikaisemmat opintosuorituksensa. Opintojen hyväksilukeminen Tutkintoasetuksen (221/1994) mukaan, opiskelijalle voidaan myöntää oikeus, lukea hyväkseen toisessa yliopistossa suoritettuja opintoja tutkintoonsa sekä korvata opetussuunnitelmaan kuuluvia opintoja muilla opinnoilla edellyttäen, että tutkinnon tavoitteet saavutetaan. Kunkin koulutusohjelman mukaiset tutkintojen tavoitteet ilmenevät perustutkintoja koskevan pysyväismääräyksen liitteestä (ks. opinto-oppaan lopusta). Hyväksilukemisessa erotetaan kaksi päätyyppiä korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaamisella tarkoitetaan tutkintovaatimuksiin kuuluvien pakollisten opintojen korvaamista muualla suoritetuilla opinnoilla. Korvaaminen edellyttää opintojen sisällöllistä vastaavuutta. Sisällyttämien tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa sivuaineopintokokonaisuuksina, vaihtoehtoisina tai vapaavalintaisina opintoina. Sisällytettäväksi hyväksyttävien opintojen tulee olla jonkin kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston vahvistaman opetusohjelman mukaisia opintoja Johonkin tutkintoon käytettyjä opintoja, ei voi hyväksilukea tiedekunnassa suoritettavaan samantasoiseen tutkintoon. Sen sijaan esimerkiksi korkeakoulun vaihtamisen seurauksena kesken jääneet opinnot pyritään lukemaan hyväksi mahdollisimman täysimääräisesti. Korvaavuudet kirjataan opintorekisteriin ns. korvaavuustähdellä merkittynä ja niitä ei voi käyttää opintotuen perusteena. Toisen korkeakoulun opinnot tallennetaan opintosuoritusrekisteriin esimerkiksi nimikkeellä "Muussa korkeakoulussa suoritetut opinnot". Opintojen hyväksilukemista haetaan lomakkeella, joita on saatavissa tiedekunnan ja laitoskanslioista. Lomake palautetaan ensisijaisesti siihen laitokseen, jonka opintoja anomus koskee. Laitos voi tehdä päätöksen enintään 15 ov:n hyväksilukemisesta. Laajemmista kokonaisuuksista päättää tiedekunta laitokselta saadun lausunnon perusteella. Laitoksella hyväksilukemisesta tulisi neuvotella professorien, laitoksen esittelijän, koulutusohjelmatyöryhmän puheenjohtajan tai neuvonta-assistenttien kanssa; tiedekunnassa opintopäällikön tai -ohjaajan kanssa. Kun kysymyksessä on tutkintovaatimusten muutosanomus, anomus pitää palauttaa ensisijaisesti omaa koulutusohjelmaa vastaavalle laitokselle lausuntoa varten, mutta tutkintovaatimusten muutoksesta päätöksen tekee aina tiedekunta. Laitos tai tiedekunta toimittaa hyväksilukemispäätöksen opiskelijalle tiedoksi kirjallisena. 17

14 ECTS-järjestelmä (European Credit Transfer System) ECTS -järjestelmä on osaksi Euroopan unionin ERASMUS -koulutusohjelmaa perustettu opintosuoritusten siirtojärjestelmä. ECTS:n tarkoituksena on hyödyttää opiskelijoita helpottamalla kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailemista; opintojen siirtäminen yliopistosta toiseen yksinkertaistuu. ECTS auttaa myös korkeakouluja parantamaan keskinäistä yhteistyöstään mm. helpottamalla opinto-ohjelmia koskevaa tiedonvälitystä ja antamalla korkeakoulujen käyttöön yhteiset hyväksilukemis- ja korvaamisperiaatteet. ECTS -järjestelmää varten suunniteltuja asiakirjoja voidaan käyttää soveltaen myös muissa kuin ERASMUS -vaihto-ohjelmissa. Mitä tämä opiskelijalle merkitsee käytännössä? Ulkomaille opiskelemaan aikovat opiskelijat ottavat yhteyttä oman laitoksensa ECTS -yhdyshenkilöön ja tutkivat eri yliopistojen tuottamia opinto-oppaita valitakseen kohteensa ja suunnitellakseen opiskelujensa ohjelman. ECTS- opintoviikkojen käyttö auttaa opiskelijaa suunnittelemaan kokonaistyömäärältään realistisen opinto-ohjelman. Tiedekunnassa on käytössä yhtenäinen ECTS kerroin kaksi (2), joten kaksi ECTS opintoviikkoa vastaa yhtä tutkintovaatimusten opintoviikkoa. Sekä opiskelijan oman että vastaanottavan ERASMUS -korkeakoulun tulee hyväksyä ECTS -järjestelmän mukainen opinto-ohjelma (learning agreement) ennen opiskelijan lähtöä ulkomaille. Myös opiskelijoiden, jotka hakevat muihin kuin ERASMUS -korkeakouluin tai muihin kuin EU/ETA maihin suositellaan käyttämään ECTS opintosuunnitelma kaavaketta soveltuvien osin hakiessaan apurahaa Turun yliopiston kansainvälisten palveluiden kautta. Tällöin ECTS-opintoviikkojen sijasta merkitään lomakkeeseen vastaanottavan korkeakoulun mukaiset opintoviikot. Laitoksen edustajan kanssa tulee neuvotella, että kyseiset opintokokonaisuudet voidaan hyväksi lukea opiskelijan tutkintoon. Hakuvaiheessa opiskelijan ja laitoksen edustajan tulee allekirjoittaa tämä opintosuunnitelma, joka sitten liitetään itse apurahahakemukseen. Mistä saan tietoja ulkomaisen yliopiston kurssitarjonnasta? Etukäteen tapahtuva tiedonhankinta on oleellisen tärkeä osa ulkomailla suoritettavan opintojakson valmistelua. Tiedonsaannin helpottamiseksi ECTS-järjestelmää käyttävät korkeakoulut laativat vuosittain ECTS -opinto-oppaan, jossa annetaan tietoa mm. tutkintovaatimuksista ja tarjolla olevasta opetuksesta. Näitä ja muita oppaita voi kysellä oman laitoksen ECTS- tai ERASMUS- yhdyshenkilöltä sekä kansainvälisten palveluiden tietopisteestä. Lisätietoja kannattaa etsiä myös kyseisten korkeakoulujen www-sivuilta, sillä monet korkeakoulut ovat siirtyneet julkaisemaan oppaitaan netissä. Kansainvälinen opiskelijavaihto Osan tutkintoon kuuluvista opinnoista voi suorittaa myös ulkomailla. Lisätietoja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tarjolla olevista kansainvälisistä opiskelijavaihtomahdollisuuksista antavat tiedekunnan kansainvälisten asioiden sihteeri ja kunkin laitoksen yhdyshenkilöt. Vaihtomahdollisuuksista kerrotaan myös tiedekunnan www-sivuilla osoitteessa Koko Turun yliopiston opiskelijavaihtoa koordinoi kansainväliset palvelut ( 18

15 Työharjoittelu Useimpien koulutusohjelmien opintoihin kuuluu pakollista tai vaihtoehtoista työharjoittelua. Neljä harjoitteluviikkoa vastaa tavallisesti yhtä opintoviikkoa. Harjoittelu sijoittuu yleensä opintojen loppupuolelle. Katso tarkemmat tiedot oman koulutusohjelmasi kohdalta. Työharjoittelujärjestelmän kautta tarjoutuu vuosittain paljon opiskelijoille sopivia harjoittelupaikkoja. Opettajankoulutuksessa opetusharjoittelu on integroitu opintojen osaksi. Yliopiston opiskelijoiden työharjoittelu Yliopisto järjestää vuosittain tietyn määrän yleensä kolmen kuukauden mittaisia harjoittelujaksoja opiskelijoille. Yliopisto jakaa harjoitteluun varatun määrärahan tiedekuntien kesken, jotka jakavat ne edelleen esim. koulutusohjelmien kesken. Harjoittelumäärärahaa voidaan käyttää sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tapahtuvan harjoittelun rahoittamiseen. Vuonna 2003 matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kautta järjestettiin 67 harjoittelupaikkaa. Paikat on tarkoitettu vain matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmien opiskelijoille. Tiedekunta julistaa omat paikkansa haettavaksi tiedekunnan ja laitosten ilmoitustauluilla yleensä helmikuussa. Erillistä hakulomaketta ei ole, vaan hakemus tehdään vapaamuotoisesti. Laitokset tai työnantajat suorittavat harjoittelijoiden valinnan. Viime vuosina on ollut käytössä myös menettely, jolla opiskelijat voivat saada rahoitusta itse hankkimalleen harjoittelupaikalle. Harjoittelujärjestelmästä antavat lisätietoja koulutusohjelmien työharjoitteluvastaavat, tiedekunnan opinto-ohjaaja ja -päällikkö sekä rekrytointipalvelut. Kansainvälinen harjoittelijavaihto Kansainvälistä harjoittelijavaihtoa koordinoi kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre for International Mobility, CIMO julkaisee kansainvälisestä harjoittelijavaihdosta informaatiomateriaalia (mm. opas Kansainvälinen harjoittelijavaihto), jota voi tiedustella yliopiston opiskelijapalveluista ja rekrytointipalveluista (LEONAR- DO, ym. työharjoittelu, p , IAESTE-paikat IAESTE (International Association for the Exchange of Students for Technical Experience) on kansainvälinen harjoittelijavaihto-ohjelma, jonka piiriin kuuluu yli 60 maata. IAESTEa koordinoi Suomessa CIMO. IAESTE on itsenäinen järjestö, jonka toiminta ei liity EU-ohjelmiin. IAESTE-järjestöön kuuluva useimmat Euroopan maat sekä mm. Australia, Etelä- Korea, Israel, Japani, Kanada, Meksiko, Thaimaa, Turkki ja Yhdysvallat. Viime vuosina suosituin vaihdon kohde on ollut Saksa. IAESTE-järjestön paikat on tarkoitettu teknillisten korkeakoulujen ja opistojen sekä yliopistojen maatalous-metsätieteellisten ja teknisten tiedekuntien opiskelijoille (tähän luetaan myös matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta). IAESTE-paikkoja välitetään yleensä kesäksi 6-12 viikoksi. Palkka on kussakin maassa harjoittelijan palkkatason mukainen ja riittää peittämään minimielinkustannukset. IAESTE-harjoittelijoilta edellytetään yleensä 2-3 vuoden opintoja. Kielitaitovaatimuksena on englannin kielen taito, saksankielisiin maihin saksan taito ja Ranskaan meneviltä vaaditaan usein ranskan kielen taito. 19

16 IAESTE-paikat vaihdetaan jäsenmaiden kesken vuosittain tammikuussa pidettävässä konferenssissa vastavuoroisuusperiaatetta noudattaen. Ensimmäinen hakukierros on yleensä helmikuun alussa. Lisätietoja ja hakulomakkeita saa työvoimatoimistoista sekä tiedekunnan kansainvälisten asioiden sihteeriltä. Opiskelu muissa yliopistoissa Åbo Akademi ja Turun yliopisto ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka helpottaa opiskelijoiden liikkumista korkeakoulusta toiseen ja laajentaa käytettävissä olevia sivuainemahdollisuuksia. Opinto-oikeutta Åbo Akademin opintoihin tulee hakea tai mennessä seuraavaa lukukautta varten. Opinnoista saa tarkempia tietoja Åbo Akademin opinto-oppaista. Turun yliopistolla on sopimus joustavasta opinto-oikeudesta (JOO-sopimus) kaikkien suomalaisten yliopistojen kanssa. Turun yliopiston opiskelija voi suorittaa perus- ja jatkotutkintoonsa sisällytettäviä opintoja näissä korkeakouluissa. Opinnot ovat maksuttomia opiskelijalle. Haettaessa erillistä opinto-oikeutta JOO-sopimuksen perusteella, on lomakkeeseen aina haettava puolto opintopäälliköltä tiedekunnasta. Puolto annetaan vain sellaisiin opintoihin, joita Turun yliopistossa ei ole mahdollista suorittaa ja jotka voidaan sisällyttää tutkinnon minimilaajuuteen. Opintoihin haetaan vastaanottavan yliopiston hakulomakkeella. Tietoteollisilla koulutusaloilla (elektroniikka, tietotekniikka, tietojenkäsittelytieteet sekä osin matematiikka) turkulaisten tiedekorkeakoulujen opetusta koordinoi Turun tietotekniikan keskus TUCS. Lisätietoja oppiaineista tai Liiketaloustieteen opinnot Turun yliopiston taloustieteen laitoksen yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa tuottamat liiketaloustieteen perusopinnot on tarkoitettu Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Joissakin koulutusohjelmissa liiketaloustieteen perusopinnot tai osa niistä ovat pakollisia. Vaikka opiskelijat kirjautuvatkin myös kauppakorkeakoulun opiskelijoiksi, näihin opintoihin hakeutuvat eivät tarvitse hakemukseensa puoltoa tiedekunnasta. Liiketaloustieteen perusopinnot jakaantuvat 5 ov:n peruskurssiin ja 10 ov:n jatkokurssiin. Nämä yhdessä tuottavat 15 ov:n sivuainekokonaisuuden. Kursseille ilmoittaudutaan mennessä ja ilmoittautua voi sähköisesti alla olevan www-sivun kautta. Kurssien opetusohjelma on nähtävissä mm. yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaan taloustieteen ohjelmasta. Kursseille hyväksytyille painetaan myös erillinen kirjallinen opasvihkonen luentoaikatauluineen. Lisätiedot: 20

17 Muiden korkeakoulujen opiskelijoiden opiskelu matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa Erillinen opinto-oikeus matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintojaksoille voidaan myöntää anomuksesta. Tiedekuntaan hakevat opiskelijat (myös JOO-sopimuksen perusteella hakevat) täyttävät lomakkeen "Hakemus erillisiin opintoihin". Hakuaika on vapaa, mutta hakemus on hyvä jättää hyvissä ajoin ennen sen lukukauden alkua, jolloin opinnot on aiottu aloitettaviksi. Yliopiston neuvonta jakaa erillisiin opintoihin pyrkimisestä ohjemonistetta, josta ilmenee tarkempia tietoja eri oppiaineisiin pyrkimisestä. Hakulomake ja lisätietoja erillisen opinto-oikeuden hakemisesta löytyy osoitteesta: Hakulomaketta on saatavissa myös opiskelijapalveluista ja tiedekunnasta. 21