IMATRAN KAUPUNGINMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
|
|
- Arttu Mäkinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 IMATRAN KAUPUNGINMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TAVOITTEET 2 2. IMATRAN KAUPUNGINMUSEO 2 3. IMATRAN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMAT Esinekokoelmat Karjalaisen kotitalon kokoelmat Teollisuustyöväen asuntomuseon kokoelmat Imatran kaupunginmuseon kokoelmat Kuva-arkiston kokoelmat Arvoluokitus 6 4. KOKOELMIEN KARTUNTA Kokoelmien kartuntaperiaatteet Kokoelmien kartuttamisen painopistealueet Esinekokoelmat Kuva-arkiston kokoelmat Poistot Kartunnan seuranta 8 5. KOKOELMIEN DOKUMENTOINTI JA TUTKIMUS 9 6. KOKOELMIEN KONSERVOINTI, HOITO JA SÄILYTYS Konservoinnin, hoidon ja säilytyksen periaatteita Kokoelmien nykytila ja haasteet KOKOELMIEN TURVALLISUUS KOKOELMIEN LAINAUS-, TALLENNUS- JA SIJOITUSPERIAATTEET 11
2 Museon kokoelmat ovat se perusta, jonka päälle museon toiminta rakentuu. Kokoelmiin arkistoitunut tieto saa näkyvän ilmiasun museon näyttely-, opetus- ja tutkimustoiminnassa sekä niissä moninaisissa muodoissa, joilla museo palvelee yksittäisiä asiakkaita ja yhteiskuntaa. Tätä tietoa kartutetaan tutkimuksella ja aineistot ja niihin liittyvä tieto talletetaan museoihin. Museoihin talletetut esineet ja kuvat ovat aitoja todistuskappaleita omasta ajastaan, historian tapahtumista ja erilaisista ihmiskohtaloista. Kokoelmat ovat historiantutkimuksen lähdeaineistoa ja museolla on vastuu sekä menneille, nykyisille että tuleville sukupolville siitä, mitä kustakin ajasta säilytetään ja miten menneisyys esitetään uusille sukupolville. Museon tärkein perustehtävä on kokoelmien kartuttaminen, dokumentointi, konservointi ja asianmukainen säilytys. Museon asianmukaiseen hoitoon sisältyy velvollisuus ylläpitää ja kehittää kokoelmia ja palveluita. Kokoelmapoliittisen ohjelman tavoitteena on ohjata kokoelmien kartuttamista, säilyttämistä ja hoitoa ja niihin liittyviä prosesseja. Kokoelmapoliittisen ohjelman avulla Imatran kaupunginmuseolle luodaan yhtenäinen ja perusteltu linjaus näihin perustoimintoihin. Museo valikoi ja säilyttää tarjolla olevasta aineistosta kokoelmiin liitettävän materiaalin ja hoitaa sitä ohjelman mukaisesti. Kokoelmien valintaa edellyttää jo kokoelmien säilytystilojen rajallisuus. 2. IMATRAN KAUPUNGINMUSEO Imatran kaupungin sijainti Suomen ja Venäjän raja-alueella tuo kaupungin historiaan oman erityisen leimansa. Valtioiden välinen raja on pirstonut aluetta eri aikoina ja viimeisimmän sodan tuloksena Suomen puolelle jääneistä Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon alueista muodostettiin Imatran kauppala ja myöhemmin Imatran kaupunki. Imatran kaupunginmuseo huomioikin erityisesti toiminnassaan nykyisen Imatran, Neuvostoliitolle luovutetun Jääsken sekä Vuoksen alueet. Imatrankosken sijainti kaupunginmuseon toiminta-alueella on tuonut museon toimintaan mukaan myös matkailuhistoriallisen perspektiivin. Imatran kaupunginmuseo vastaa kaupungin omistamista kulttuurihistoriallisista museoista ja niiden kokoelmista. Museo tallentaa, tutkii ja välittää tietoa toimintaalueensa kulttuurihistoriasta. Museon perustavoitteena ovat asianmukaisesti hoidetut ja säilytettävät kokoelmat, jotka antavat todenmukaisen kuvan Imatran alueen menneisyydestä ja nykyisyydestä ja joiden kautta voidaan palvella kattavasti yksilöitä, yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Mikäli museolla ei esimerkiksi resurssien vähäisyyden vuoksi ole mahdollista kartuttaa kokoelmia suunnitelmallisesti, kokoelmiin syntyy aukkoja ja puutteita, jotka vaikuttavat museon mahdollisuuksiin hoitaa tulevaisuudessa tehtäviään. Imatran kaupunki on sitoutunut museoiden toimintasäännössä niiden ylläpitoon ja kokoelmien säilyttämiseen. Toiminta on yhteensopiva Imatran kaupunkiorganisaation sääntöjen, määräysten ja toimintastrategioiden kanssa. 1
3 3. IMATRAN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMAT Imatran kaupunginmuseoon kuuluvat Teollisuustyöväen asuntomuseo ja Imatran kaupunginmuseo. Teollisuustyöväen asuntomuseo on avoinna kesäisin ja kaupunginmuseo ympäri vuoden Esinekokoelmat Karjalaisen kotitalon kokoelmat Imatran kotiseutuyhdistys perusti Karjalaisen kotitalo -ulkomuseoalueen vuonna Vuoksen varrelle siirrettiin tuolloin tuparakennus, entinen savupirtti Taipalsaarelta. Ajan myötä alueelle siirrettiin lähialueelta saatuja rakennuksia, kuten aittoja ja riihi. Alue siirtyi vuonna 1973 Imatran kaupungille, jolloin alueella oli jo kaksitoista museorakennusta. Kaksi museona toimivista rakennuksista, läävä-talli ja paja eivät ole alkuperäisiä historiallisia rakennuksia, vaan alkuperäisen mallin mukaan vanhoista hirsistä rakennettuja. Muut alkuperäiset museorakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Kotitalon esinekokoelmassa on 987 esinekorttia. Aiempien tietojen mukaan sekä luetteloitua että luetteloimatonta esineistöä kotitalolla on arveltu olevan noin 2500 kappaletta. Kokoelman vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta, mutta pääosa esineistä ajoittuu ja 1900 lukujen vaihteeseen. Esinekokoelma sisältää maatalouteen ja talonpoikaiseen elämään liittyvää esineistöä. Karjalaisen kotitalo -kokonaisuuden rakennukset ja esineet on saatu pääsääntöisesti lahjoituksina. Karjalaisen kotitalon esinekokoelma on osittain siirretty pois museoalueelta, joka on vuokrattu ulkopuoliselle taholle Teollisuustyöväen asuntomuseon kokoelmat Teollisuustyöväen asuntomuseon rakennukset ovat viimeiset jäljellä olevat rakennukset paikalla sijainneesta Ritikanrannan teollisuustyöväen asuinalueesta. Alue liittyy läheisesti Vuoksen varren teollistumiseen: Tornator-yhtiö ryhtyi rakentamaan teollisuuslaitoksia Vuoksen Tornansaareen vuonna 1895 ja seuraavana vuonna alkoi työväen asuntoalueen rakentaminen Ritikanrantaan. Asuinalue purettiin näitä rakennuksia lukuun ottamatta 1960-luvulla. Jäljelle jääneet rakennukset kunnostettiin työväen asumista ja olosuhteita esitteleväksi museoksi vuonna Museoalue koostuu viiden perheen asuinkasarmista ja huoltorakennuksesta, jossa on sauna, pyykkitupa, mankeli ja leipomo. Asuinrakennuksesta neljä asuntoa on kunnostettu esittelemään työväen asumista 1900-luvun alusta kasarmien purkuun 1960-luvulle saakka. Viides asunto on huolto- ja henkilöstötilana. Pihan huoltorakennuksessa on näyttelytiloja. Asuntomuseon esine- ja kuvakokoelmassa on 1888 esinekorttia. Luetteloimatonta esineistöä on runsaasti, mutta sen määrää on toistaiseksi vaikea arvioida. Aiempien 2
4 arvioiden mukaan luetteloitua ja luetteloimatonta esineistöä museolla olisi yhteensä noin 3750 kpl. Kokoelma pitää sisällään huone-interiööreissä esillä olevan esineistön, huoltorakennuksen vintillä olevan sekalaisen selvittämättömän esineistön, henkilöstötilan vaatehuoneen tekstiilivaraston sekä merkittävän osakokoelman imatralaisia työväen toimintaan liittyviä lippuja 1900-luvun alkupuoliskolta. Asuntomuseon rakennukset ja esineistö on saatu pääsääntöisesti lahjoituksina Imatran kaupunginmuseon kokoelmat Imatran kaupunginmuseo on perustettu vuonna Museo sijaitsi pitkään Neitsytniemen kartanossa, josta toimitilat siirtyivät Imatran kulttuurikeskukseen vuodenvaihteessa Kaupunginmuseon esineistö on karttunut lahjoitusten ja ostojen kautta. Suunnitelmallisimmin esineistöä on ostettu kalustamaan Neitsytniemen kartanoa. Myös matkailuun liittyvää esineistöä ja aineistoa on koottu paikallistason ohella myös valtakunnallisesti Imatralle aikoinaan perusteilla olleeseen matkailumuseohankkeeseen liittyen. Muuta esineistöä on saatu ja otettu vastaan lahjoituksina, jolloin kaupunginmuseon kokoelmasta on kokonaisuutena muodostunut melko hajanainen. Kaupunginmuseossa on silti selkeitä osakokoelmia, joista voidaan mainita Koulumuseon kokoelma, joka sisältää esineistöä ja aineistoa Imatran alueen kouluista ennen vuotta 1975, jolloin Imatralla siirryttiin peruskouluun sekä Imatran Osuusliikkeen kokoelma. Kaupunginmuseon näyttelytilassa on myös esillä osa Aune Paarman omistuksessa olevaa suola- ja pippurisirotinkokoelmaa, joka on osa keräilijän suuremmasta kokoelmasta. Osa museon kokoelmista sijaitsee edelleen entisessä kaupunginmuseon tilassa, Neitsytniemen kartanossa, joka on vuokrattu pitopalvelu- ja majoitusyrittäjälle. Kaupunginmuseon koulumuseon kokoelmia on esillä myös kaupungin muissa tiloissa. Museolla on käytössään näyttelytila Kulttuuritalo Virrassa. Esinekokoelmien säilytystilana on entiseen autotalliin rakennettu varastotila, joka on myös muun kulttuuritoimen käytössä. Lisäksi suurempikokoista esineistöä, ajopelejä, säilytetään erillisessä kylmässä varastotilassa. Museolla on lisäksi arkistotila kuva-arkiston ja museon arkiston säilyttämiseen sekä kuva- ja esinemateriaalin vastaanottoon, välivarastointiin ja käsittelyyn liittyvä säilytystila. Kokoelmatilojen esineistössä on jonkin verran sekalaista luetteloimatonta esineistöä. Työ kokoelman järjestämiseksi on käynnissä. Kaupunginmuseon esinekokoelma on osittain luetteloitu kokoelmanhallintajärjestelmä Muskettiin Kuva-arkisto Imatran kaupunginmuseolla on huomattava kuva-arkisto. Kuva-arkistoon kuuluu karkeasti arvioituna noin valokuvaa, negatiivia, sähköistä tallennetta ja väridiaa sekä 30 filmikopiota ja yksi originaalifilmi. Lisäksi arkiston kokoelmiin kuuluu noin 165 kpl erityyppistä videonauhoitetta. Kuva-arkiston aineiston sähköinen luettelointi Musketti-tietokantaan aloitettiin kesällä 2006 Euroopan unionin hankerahoituksella. Kuvia on luetteloitu mennessä kappaletta. Arviot 3
5 kuva-arkiston aineiston määrästä on koottu museon arkistoista aiempien lukujen perusteella. Kuva-arkistoon on saatu lahjoituksia, jotka muodostavat omia osakokoelmiaan. Merkittäviä kuvakokoelmia on myös ostettu kaikin käyttöoikeuksin. Kuva-arkiston merkittäviä osakokoelmia ovat: Hilda Sundholmin (lasi)negatiivikokoelma (23 099kpl) Hilda Sundholmin lasinegatiivikokoelmassa on henkilökuvia ja kuvia Imatralta. Sundholmin kokoelmaan sisältyy kulttuurihistoriallisesti arvokas, vaikkakin osin tuhoutunut Frans Engströmin ( ) kokoelma. Frans Engström oli valokuvaaja ja suomalaisen elokuvan pioneeri. Engströmin lasinegatiiveissa on kuvia vuosisadan alun Imatrasta ja Itä-Suomesta. Enso-Gutzeitin valokuva- ja negatiivikokoelman talletus (noin kpl) Enso-Gutzeitin kokoelma sisältää valokuvia ja negatiiveja Vuoksen yläjuoksun teollistumisen alkuvaiheista 1800-luvulta 1970-luvulle. Aineisto sisältää runsaasti myös luovutetun Enson materiaalia. Valokuvaamo Mellon negatiivikokoelma ( kpl) Valokuvaamo Mellon aineistossa on henkilökuvia ja Imatran kaupunkikuvan taltiointeja luvuilta. Paul Jyllinvuoren kuva-ja negatiivikokoelma (noin 5000 kpl) Paul Jyllinvuori oli imatralainen kotiseutuharrastaja, joka kokosi laajan kuva- ja lehtileikeaineiston Imatran historiasta. Kosken Kuvaamon kokoelma (787 sähköistä tallennetta) Kosken Kuvaamon kokoelma sisältää kuvia Imatrasta luvuilta. Jääski-Seura ry:n kuva-arkiston talletus (noin 5000 kuvaa ja negatiivia) Jääski-Seura ry:n kuva-arkisto talletettiin Imatran kaupunginmuseolle syksyllä Arkistossa on kuva-aineistoa luovutetusta Jääskestä ja Ensosta. Lisäksi kuva-arkistossa on myös muiden imatralaisten valokuvaamojen lähinnä henkilökuvista koostuvia negatiivikokoelmia, kuten Valokuvaamo Hotti & Airaksisen kokoelma ( kpl ) ja valokuvaamo Räikkösen kokoelma (9740 negatiivia) Arvoluokitus Museolla ei ole toistaiseksi käytössä mitään kokoelmaesineiden arvoluokitusjärjestelmää. Arvoluokituksen pohjaksi on mahdollista soveltaa Tampereen museoiden vuonna 1994 kehittämää arvoluokitusjärjestelmää. Arvoluokitusjärjestelmässä kokoelman esineistö arvioidaan kriittisesti eri näkökulmista. Arvoluokitusta tarvitaan esimerkiksi kokoelman eri osien merkittävyyden arvioinnissa. 4
6 4. KOKOELMIEN KARTUNTA 4.1. Kokoelmien kartuntaperiaatteet Museon kokoelmilla on monta roolia. Yhteiskunnallisella ja yhteisöllisellä tasolla kokoelmat ovat keskeinen osa kansakunnan ja yhteisön muistia, jonka kautta voidaan hahmottaa nykymaailmaa, jäsentää menneisyyttä, saada tietoa omasta kulttuurista, jäsentää identiteettejä ja luoda siltoja menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Kokoelmiensa kautta museot ovat myös merkittäviä sisällöntuottajia ja olennainen osa kulttuurimatkailua ja elämys- ja luovaa taloutta. Tulevaisuuden haasteet museoille elämys- ja luovan talouden sisällöntuottajina ovat kovat, ja niihin pystytään kestävästi vastaamaan vain kokoelmien asianmukaisella kartuttamisella ja hoidolla. Museon kokoelmien kartuttaminen on jatkuva prosessi, jossa myös oman aikamme esineitä ja ilmiöitä talletetaan museoon tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten. Museolla on vastuu siitä, millainen kuva menneisyydestä muodostuu. Kartuntatyötä sanelevat usein käytännön realiteetit: kartunta, dokumentointi- ja esineistön hoitotyöhön käytettävissä olevat henkilöresurssit, kokoelmien rajalliset säilytystilat ja kartuntaan varatut määrärahat. Nämä tekijät ohjaavat myös Imatran kaupunginmuseon toimintaa. Museon resurssina on vuonna 2019 yksi museoammatillinen työntekijä joka vastaa museon toiminnasta. Museolla on täyttyneet ja osin museon kokoelmien säilyttämiseen sopimattomat säilytystilat ja kokoelmien kartuttamiseen, esineistön puhdistukseen tai konservointiin ei ole toistaiseksi määrärahoja. Kaupunginmuseon kokoelmatyö on suhteutettava museon käytössä oleviin resursseihin. Aineiston kartunnan kehittäminen lähtee liikkeelle museon omien kokoelmien ja toiminta-alueen tuntemisesta. Museon tulee tallettaa olennaisia alueeseen liittyviä ilmiöitä. Imatran kaupunginmuseolla aineiston kartuttaminen on lahjoitusten varassa, jolloin kokoelmat saattavat kaventua käsittämään vain joitakin alueen ilmiöitä, jolloin kokonaiskuva alueen menneisyydestä jää puutteelliseksi ja vääristyneeksi. Tilannetta korjaamaan käytetään puutelistoja esineistö- ja valokuvaryhmistä, joita museolle kaivataan lahjoitettavaksi. Jotta kokoelmapolitiikkaa voitaisiin suunnitelmallisesti noudattaa ja korjata kokoelmien puutteellisuuksia tulisi museolla kuitenkin olla myös määräraha kokoelmien kartuttamiseen. Imatran kaupunginmuseo noudattaa kokoelmiensa kartuttamisessa valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmayhteistyö TAKO:n puitteissa määrättyä työnjakoa. Kaupunginmuseo huomioi työnjaon puitteissa karttuneen materiaalin priorisoitaessa luettelointi- ja digitointitehtäviä. Museon tallennustyönjakomallin mukaisesti Imatran kaupunginmuseon tallennus- ja kokoelmatyön painopisteiksi on määritelty teollisuustyöväen asumiskulttuurin sekä Etelä-Karjalan ja Imatran alueen matkailun menneisyyteen liittyvän aineiston tallentaminen. Esineen tai valokuvan kokoelmaan liittämisen kriteereinä ovat yleisyys, tyypillisyys, merkittävyys, alueellisuus, kunto ja kontekstitiedot. Aineiston kartuttamisessa 5
7 keskitytään imatralaiseen aineistoon 1800-luvulta nykypäivään saakka sekä entisen Jääsken suomalaisen ajan aineistoon. Kokoelman kartuttamisessa valitaan painopistealueet, jotka heijastavat riittävän kattavasti Imatran historiaa ja ominaispiirteitä ja näiltä osin pyritään myös täydentämään jo olemassa olevan kokoelman puutteita. Etusijalle asetetaan aineistot, joista on olemassa hyvät kontekstitiedot. Lahjoitusta vastaan otettaessa laaditaan lahjoituskirja, jolla taataan museon täysi omistus- ja käyttöoikeus aineistoon. Lahjoitustilanteessa varataan oikeus karsia lahjoituksesta pois museolle epäoleellinen osa. Aineistotalletuksia otetaan vastaan hyvin harkitusti. Talletus otetaan vastaan siinä tapauksessa, että tarjottava aineisto on museon kannalta erittäin merkittävä ja harvinainen ja uhkana on aineiston häviäminen. Kokoelmaan ei periaatteessa oteta huonokuntoista esineistöä, esineitä, joista puuttuu konteksti-, valmistus- tai muut tiedot, toimialueen ulkopuolelta olevia esineitä tai esineitä, joita museon kokoelmassa jo on. Intendentti päättää kokoelmien hankinnoista, säilyttämisestä ja poistoista. Museoamanuenssi suunnittelee hoidettavanaan olevan museoyksikön osalta kokoelmiin liitettävän aineiston ostamisen ja lahjoitusten vastaanottamisen Kokoelman kartuttamisen painopistealueet Imatran kaupunginmuseon kokoelmia kartutetaan harkiten. Kartuttamiseen ja kokoelmien hoitoon käytettävissä olevat resurssit määräävät kokoelmapolitiikasta ja kokoelmien kattavuudesta. Kokoelmien kartuttamisen painopistealueet ovat kokoelmittain seuraavat: Esinekokoelmat Imatran kaupunginmuseon kokoelma Imatran kaupunginmuseon kokoelmaa täydennetään kokoelmapoliittisilta painopistealueilta museon käytössä olevien resurssien puitteissa. Tavoitteena on saada nykyistä hajanaista kokoelmaa kattavammaksi. Kokoelmiin ei talleteta arkistoaineistoa eikä kirjoja kuin poikkeustapauksissa, joita voivat olla luovutettuun Jääskeen tai muutoin kartuttamisen painopistealueisiin liittyvät merkittävät aineistot. Kokoelmia pyritään kartuttamaan seuraavilta painopistealueilta: 1. Teollisuus- ja yrityshistoria Imatran alueen teollisuuslaitosten historia, ja teollisuuslaitoksiin liittyvä esineistö ja aineisto Imatran alueen yritysten historia ja yrityksiin liittyvä esineistöä ja aineisto 2. Matkailun historia Imatran alueen matkailuun liittyvää aineisto 3. Vuoksenvarren talonpoikaiselämään liittyvä historia 6
8 Imatran alueen maaseudun elämään liittyvä esineistö ja aineisto 4. Imatraan ja luovutettuun Jääskeen liittyvä henkilöhistoria Karjalaisen kotitalon kokoelma Karjalaisen kotitalon kokoelmaa kartutetaan tarvittaessa pienesineiden kohdalta. Rikki menneiden ja varastettujen esineiden tilalle voidaan ottaa uutta esineistöä. Suurikokoisia maatalouskoneita ei oteta vastaan, sillä niiden säilyttämiseen ei ole tiloja. Teollisuustyöväen asuntomuseon kokoelma Teollisuustyöväen asuntomuseon esinekokoelmaa kartutetaan tarvittaessa. Rikki menneiden ja kadonneiden esineiden tilalle voidaan ottaa uutta esineistöä. Kuitenkin mikäli asuntokasarmeissa ollutta alkuperäistä esineistöä tai muuta Imatran alkuperäistä työväen kulttuuriin esineistöä tarjotaan lahjoitettavaksi museolle, otetaan se vastaan mikäli esineistö on hyväkuntoista Kuva-arkiston kokoelmat Kuva-arkistoon kootaan Imatran aluetta ja Jääskeä koskevaa kuvamateriaalia. Kuvaarkiston kokoelmaa kartutetaan vedoksin, negatiivein ja sähköisin tallentein. Mikäli kuvan omistaja ei halua luopua alkuperäiskuvasta, tehdään kuvasta sähköinen kopio, jonka käyttöoikeudet sovitaan kirjallisesti kuvan omistajan kanssa Poistot Intendentti päättää kokoelmapoistosta museoamanuenssin esityksestä. Poistopäätöksessä esitetään poiston perusteet ja se, kuinka poistaminen suoritetaan. Merkintä poistosta liitetään esineluetteloon (aineisto poistettu, museonjohtajan päätös nro x ja vuosiluku). Poistetun esineen numeroa ei käytetä uudelleen. Aineisto voidaan poistaa seuraavista syistä (Juhani Kostet, Aboa ) 1. Esine ei liity museon toiminta-alueeseen 2. Esine on sopivampi muuhun kokoelmaan 3. Esine on ennestään kokoelmassa. Toisaalta esineen käyttöhistoria voi olla perusteena sille, että useampi samanlainen esine talletetaan 4. Esine on huonokuntoinen 5. Esine on merkityksetön: esine on kokoelman kannalta tai historialliselta todistusvoimaltaan merkityksetön 6. Esine on luetteloimaton ja kontekstitiedoton, jolloin esine historiallisena lähteenä on merkityksetön Esine voidaan poistaa kokoelmasta 1. Siirtämällä se rekvisiitta- tai opetuskokoelmaan 7
9 2. luovuttamalla esine Imatran kaupungin muihin tiloihin 3. lahjoittamalla esine julkiselle/ julkisvalvonnassa olevalle yhteisölle 4. tuhoamalla esine Kokoelmaesinettä ei saa lahjoittaa yksityiselle henkilölle. Eettisesti arveluttavaa on myös myydä museon kokoelmiin lahjoitettuina tulleita esineitä Kartunnan seuranta Kokoelmien karttuminen ilmoitetaan toimintakertomuksessa, joka ilmestyy vuosittain. Toimintavuoden lopussa kartunnan sisältö tarkastetaan ja arvioidaan kokonaisuutena suhteessa kartuttamisen painopistealueisiin. 5. KOKOELMAN DOKUMENTOINTI JA TUTKIMUS Aineisto siirtyy museolle seuraavan esineprosessin mukaan. Museo ottaa talletuksia vastaan vain poikkeustapauksissa. 1. Asiakas tarjoaa aineistoa lahjoitettavaksi. Museoamanuenssi arvioi museokokoelman, hankintatarpeen ja esineen kunnon pohjalta otetaanko esine kokoelmaan. Neuvottelu intendentin kanssa. Tehdään vastaanottopäätös. 2. Aineisto otetaan vastaan. Aineiston taustatiedot selvitetään mahdollisimman tarkasti. Täytetään lahjoituskirja (LIITE 1), jossa on lahjoittajan yhteystiedot ja lahjoituksen sisältö sekä aineiston tiedot, jotka siirretään myöhemmin aineiston luettelointitietoihin. Luovuttaja hyväksyy allekirjoituksellaan esineen siirtyneen museon omistukseen. Sopimus tehdään kahtena kappaleena, joista toinen jää lahjoittajalle ja toinen museolle. Lahjoitettu aineisto käsitellään tarpeen mukaan tuholaisten torjumiseksi. 3. Aineisto kirjataan diaariin eli pääkirjaan. Diaariin merkitään myös lahjoituspäivä, lahjoittajan nimi ja osoite sekä lyhyt tunnistetieto esineestä. 4. Aineistolle annetaan hankintaerä- tai päänumero. 5. Aineisto puhdistetaan. Konservoinnin tarve määritellään. 6. Aineisto numeroidaan. 7. Aineisto luetteloidaan Musketti -tietokantaan. Aineistosta tehdään arkistotutkimusta käytettävien resurssien mukaan. Tutkimustietoa voi täydentää myös jälkeenpäin. 8. Aineisto valokuvataan/ digitoidaan ja kuvamateriaali liitetään Muskettitietokantaan. 9. Aineisto suojataan ja sijoitetaan museon säilytystilaan. 10.Aineisto on esillä näyttelyissä omassa museossa tai aineiston lainauksen kautta muissa museoissa Suomessa tai ulkomailla. Imatran kaupunginmuseolla tehdään perustutkimusta esineistön ja kuvamateriaalin luetteloinnin sekä näyttelyiden tekemisen yhteydessä. Tutkimustyötä pyritään 8
10 tekemään myös yhteistyössä oppilaitosten, yliopistojen ja muiden museoiden kanssa. Julkaisuja pyritään tuottamaan resurssien salliessa. 6. KOKOELMIEN KONSERVOINTI, HOITO JA SÄILYTYS 6.1. Konservoinnin, hoidon ja säilytyksen periaatteita Kokoelmien säilymiseen vaikuttavat säilytystilat ja niiden ominaisuudet sekä kokoelmien hoitoon käytettävissä olevat resurssit, kuten asianmukainen konservointi, puhdistus, suojaus, pakkausmahdollisuudet sekä henkilökunnan riittävyys kokoelmien hoitoon. Kokoelmien säilymiseen vaikuttavat myös säilytystilojen puhtaus ja kokoelmien hoidon järjestelmällisyys. Säilytystilojen kaluston tulee olla asianmukaista ja esineistön suoja- ja pakkausmateriaalien tulee täyttää museosuositukset. Museoiden ja säilytystilojen olosuhteita tarkkaillaan säännöllisesti. Konservoinnilla pyritään estämään tai hidastamaan esineiden vaurioitumista ja tuhoutumista. Ennaltaehkäisevässä konservoinnissa esine suojataan asianmukaisesti ja sille järjestetään turvalliset näyttely- ja säilytysolosuhteet. Rakenteellisessa konservoinnissa puututaan esineen rakenteeseen estämällä vaurioitumisen eteneminen ja korjaamalla vaurioita. Imatran kaupunginmuseolla noudatetaan ennalta-ehkäisevän konservoinnin periaatteita resurssien puitteissa. Rakenteellinen konservointi ostetaan tarvittaessa ja tarkoin harkiten ulkopuolelta Kokoelmien nykytila ja haasteet Näyttely- ja säilytystiloissa pyritään turvaamaan museotilojen olosuhdesuositukset. Olosuhdesuosituksiin ei aivan kaikilta osin toistaiseksi päästä. Pääsääntöisesti kokoelmat ovat suojassa, mutta myös konservoinnin, hoidon ja säilytyksen haasteita riittää. Kaupunginmuseon osalta kokoelmien ja arkistojen uudelleenjärjestämistä käytettävissä oleviin varasto- ja säilytystiloihin tulee jatkaa. Tavoitteena on saada museoesineistöä asiallisiin säilytyspakkauksiin. Tavoitteena on myös saada museoesineitä puhdistettua ja suojattua riittävässä määrin sekä saada tarvittavia kalusteita, joihin esineitä voidaan siirtää: esimerkiksi kokoelmien tekstiileille ei ole säilytysjärjestelmää. Uudelleen järjestämisen yhteydessä selvitetään luetteloimattoman esineistön ja muun aineiston määrä. Kokoelman selvittäminen, järjestäminen ja suojaaminen on hidas prosessi. Teollisuustyöväen asuntomuseon osalta haasteita kokoelmanhoitoon asettaa talousrakennuksen lämmittämättömässä yläkerrassa sijaitsevat museokokoelmat, jotka ovat jo vaihtelevien lämpötilojen, kosteuden ja lian vuoksi osin tuhoutuneet. Vintillä on myös paljon selvittämätöntä sekalaista esineistöä ja aineistoa, joista osa tulee siirtää parempiin säilytysolosuhteisiin. 9
11 7. KOKOELMIEN TURVALLISUUS Museoiden rakennukset ja kokoelmat on vakuutettu kaupungin vakuutuksella. Teollisuustyöväen asuntomuseon tilat on varustettu ensisammutusvälineistöllä, ja niissä on palohälytysjärjestelmä. Kaupunginmuseon näyttelytiloissa ovat ensisammutusvälineet, palo- ja murtohälytysjärjestelmät ja näyttelytiloissa on nauhoittava videovalvonta. Kokoelmien esittely-, säilytys- ja käsittelytiloissa huolehditaan mahdollisuuksien mukaan riittävästä turvallisuudesta. Museoiden turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat päivitetään riittävin väliajoin ja museoilla järjestettäviin tilaisuuksiin tehdään omat pelastussuunnitelmat. Esineistöä ja materiaalia ulkopuolelle lainattaessa lainaaja hoitaa kuljetus- ja näyttelyvakuutuksen. Vakuutusarvon määrittää Imatran kaupunginmuseo. 8. KOKOELMIEN LAINAUS-, TALLENNUS- JA SIJOITUSPERIAATTEET Museokokoelmien esineistöä lainataan muiden museoiden näyttelyihin esineistön kunnon salliessa. Lainaamisesta tehdään sopimus, jossa määritellään lainausehdot. Lainauspäätöksen tekee intendentti. Esineistön kunto tarkastetaan ennen ja jälkeen lainauksen. Esineistöä voidaan sijoittaa Imatran kaupungin omistamiin tiloihin. Sijoittamisesta ja siihen liittyvistä ehdoista sovitaan erikseen. Periaatteena silti on, että museoarvoltaan tärkeitä esineitä ei sijoiteta, sijoituspaikan on oltava olosuhteiltaan turvallinen ja sijoituspaikka maksaa sijoituksesta aiheutuvat kustannukset, kuten vitriinin tai vastaavan hankinnan ja sijoituksen vastaanottaja on velvollinen seuraamaan sijoitettavan esineistön tilaa. Museoesineiden kuljetuksen, pakkaamisen ja siirron huolehtii museon henkilökunta. Valokuva-arkiston aineiston käytöstä peritään maksu voimassaolevan palveluhinnaston periaatteiden mukaisesti. Imatralla Kalle Pakarinen 10
Kokoelmahallinnon tärket
Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle
LisätiedotJohdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne
Johdanto Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan
LisätiedotKOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko
LisätiedotPäijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous SOPENKORVEN KOKOELMAKESKUS
Päijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous 11.2.2019 SOPENKORVEN KOKOELMAKESKUS Asialista 11.2.2019 1. Kokoelmaohjelman kohta Kokoelman historia: kehitys ja nykytila - käydään lävitse osallistujien
LisätiedotOUTOKUMMUN KAIVOSMUSEO. Kokoelmapoliittinen ohjelma
OUTOKUMMUN KAIVOSMUSEO Kokoelmapoliittinen ohjelma 2016-2019 Päivitetty 4.1.2019 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. OUTOKUMMUN KAIVOSMUSEON KOKOELMATEHTÄVÄ... 5 3. KOKOELMIEN NYKYTILA... 7 3.1. Objektityypit
LisätiedotRiihimäen. Kaupunginmuseo
Riihimäen Kaupunginmuseo Kokoelmapoliittinen ohjelma 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 4 2. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMIEN SYNTY JA VAIHEET 5 3. KOKOELMIEN
LisätiedotKOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1(10) SISÄLLYS Johdanto 2 Museon tausta ja tehtävä 3 KOKOELMIEN HISTORIA JA NYKYINEN TILANNE Esinekokoelma 3 Kuvakokoelma 4 Etnolainaamo 5 KOKOELMIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN
LisätiedotKokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009
1 Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 Laatineet Maria Koskijoki Kristina Tohmo Jonina Jansson Elina Torvinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kokoelmaa määrittävät säännöt, lait ja asetukset 3.
LisätiedotSalon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo
Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotMITÄ MUSEOSSA TEHDÄÄN? Käsityö on hanskassa
MITÄ MUSEOSSA TEHDÄÄN? MUSEOSSA TALLENNETAAN KOKOELMIA 1. Lahjoittaja tuo esineen museoon. MUSEOSSA TALLENNETAAN KOKOELMIA 2. Kokoelma-amanuenssi tarkastelee esinettä. Esineestä tehdään hankintasopimus,
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotLuetteloinnin tasot Ajatuksia museoissa tehtävästä luettelointityöstä
Luetteloinnin tasot Ajatuksia museoissa tehtävästä luettelointityöstä Ajankohtaisseminaari museoiden kokoelmahallinnasta Helsinki, 14. 15.4.2008 Teemu Ahola Kokoelmapäällikko Työväenmuseo WERSTAS Luettelointityön
LisätiedotULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3
LisätiedotKUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA
KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston
LisätiedotKuntoinventoinnin perusteet
Kuntoinventoinnin perusteet Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4. Anne Vesanto, Konservointikeskus, Jyväskylä Kuntoinventointi Osa suunnitelmallista kokoelmainventointia: objektin olemassaolo;
LisätiedotRAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA
RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA E. Klemolan ehdotuksen pohjalta muokannut Miska Eilola 16.3.2015 1 KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka määrittelee kokoelmatehtävän ja pyrkii kiteyttämään Raahen museon
LisätiedotMuseaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen
Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo
LisätiedotKUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA
KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan tarkoituksena on olla tukena Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmien kehittämisessä ja laadun
LisätiedotKokoelmatyön prosessia hankintaa valmisteltaessa. Anne Isomursu Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät
Kokoelmatyön prosessia hankintaa valmisteltaessa Anne Isomursu 22.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Kokoelmatyön prosessit Esitutkimus ja hankintaraportti Hankintapäätöksen tekeminen Kokoelmaselvitys
LisätiedotRaision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma
Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisen ohjelman ovat laatineet heinäkuussa 2007 muokattu 16.10.2008 museonjohtaja Heli Isolehto arkeologi Jari Näränen tutkija Anna-Mari Rosenlöf
LisätiedotAjankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015
Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely
LisätiedotMuseoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia
Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat
LisätiedotJÄLJET. Aika, esineet, muisti
JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään
LisätiedotPäijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous RADIO JA TV-MUSEO MASTOLA
Päijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous 3.12.2018 RADIO JA TV-MUSEO MASTOLA Tervetuloa Tunnelmia museopäivästä Sysmässä 5.9.2018 Asialista 3.12.2018 1. Esittelykierros ja järjestäytyminen
LisätiedotSIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA
KUVA ARKISTO Perustettu 1983 kokoamalla yhteen Tampereen viiden eri museon ja kaupunginarkiston kuvat tavoitteet: 1. kokoelmien hallintaa ohjaavat kokoelmapoliittinen ohjelma ja kokoelmastrategia 2. digitoinnin
LisätiedotKeski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo
Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen
Lisätiedotverkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan
LisätiedotTUUSNIEMEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta
KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta KOKOUSAIKA 9.10.2012 KELLO 18.00-19.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Nuorisotila
LisätiedotKOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi 27.6.2019 Suomen kirjainstituutin säätiön hallituksen hyväksymä SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. MUSEON TAUSTA... 1 3. KOKOELMIEN NYKYTILA... 2
LisätiedotItä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty
Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä 10.4.2013 Päivitetty 5.11.2014 Sisältö Kirjaston tehtävä... 1 Kokoelmatyön periaatteet... 1 Aineiston valinta ja hankinta...
LisätiedotKiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA
Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut
LisätiedotAboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma
Saara Ekström: Marmori, värivalokuva, 2009. Kuva: Saara Ekström, 2009. Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Hankinta vuoden 2009 Turku Biennaali -näyttelystä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen
LisätiedotKuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta
Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919
LisätiedotTuiskulan Torpparimuseo. Kokoelmapolitiikka
Tuiskulan Torpparimuseo Kokoelmapolitiikka Köyliö-seura ry:n Museotaksvärkki-hankkeen hanketyöntekijä Hanna Jaakola 2018 Sisällys Johdanto 3 Kokoelmapolitiikka 3 Tuiskulan Torpparimuseon historia ja kokoelmien
LisätiedotSVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan
LisätiedotKuva-aineistojen säilyttäminen
Kuva-aineistojen säilyttäminen Paperivalokuvat Valokuvien kunnolliseen säilyttämiseen vaaditaan mahdollisimman tasaiset olosuhteet Paperikuvat, diat ja negatiivit Kuvien säilytystilan olisi oltava lämpötilaltaan
LisätiedotItä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty
Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä 10.4.2013 Päivitetty 21.11.2018 Sisältö Kirjaston tehtävä... 1 Kokoelmatyön periaatteet... 1 Aineiston valinta ja hankinta...
LisätiedotLisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti
LisätiedotMYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 20
MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 20 RYKMENTINTIE HYRYLÄ MYYNTIKOHDE Kiinteistöillä 858-15-5728-1 sijaitseva kasarmirakennus osoitteessa Rykmentintie, Tuusula. Rakennus rakennusnumero br-ala m2 RO k-m2 toimistorakennus
LisätiedotMOBILIAN KOKOELMAPOLITIIKKA
MOBILIAN KOKOELMAPOLITIIKKA päivitetty 16.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KOKOELMATOIMINNAN PUITTEET 3 3. KOKOELMIEN KOOSTUMUS 4 4. KOKOELMIEN KARTUNTAPERIAATTEET 5 4.1. Mobilia säätiön kokoelmat
LisätiedotKokoelmapoliittinen ohjelma
SUOMEN KIRJAINSTITUUTIN SÄÄTIÖ Kokoelmapoliittinen ohjelma Sastamalan seudun museo 1.9.2018 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kokoelmien synty ja vaiheet... 3 3. Kokoelmat ja kartunta... 4 3.1. Yleiset kartuntaperiaatteet...
LisätiedotValokuvakokoelman tie museoon hankintaa ja harkintaa
Valokuvakokoelman tie museoon hankintaa ja harkintaa Täydellinen valokuvakokoelmalahjoitus koostuu taitavasti kuvatuista, hyväkuntoisista valokuvista, joiden tuottaminen ja käyttö on hyvin dokumentoitu.
LisätiedotKokoelmapoliittinen ohjelma
SUOMEN KIRJAINSTITUUTIN SÄÄTIÖ Kokoelmapoliittinen ohjelma Sastamalan seudun museo Suomen kirjainstituutin säätiön hallituksen hyväksymä 27.6.2019 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kokoelmien synty ja vaiheet...
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotKaupunginjohtajan lausuntopyyntö 19.11.2013:
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Kulttuuritoimen investointiohjelma 2015-2028 1283/02.02.00.00/2013 KULA 71 valmistelija/lisätiedot: kulttuuritoimenjohtaja-kirjastotoimenjohtaja Pötry Päivi-Linnea
LisätiedotArkistojen hankintapoliittinen yhteistyö. Juha Henriksson Arkistonjohtaja, Musiikkiarkisto
Arkistojen hankintapoliittinen yhteistyö Juha Henriksson Arkistonjohtaja, Musiikkiarkisto 13.2.2019 Yhteistyön periaatteita Pyritään varmistamaan teemallisesti, ajallisesti ja alueellisesti monimuotoisen
LisätiedotNäkökulmia museo-olosuhteisiin
Näkökulmia museo-olosuhteisiin Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4.2010 Anne Vesanto Konservointikeskus, Jyväskylä Kokoelmatyö Kokoelmanhallinta luettelot tietokannat kokoelmapoliittiset ohjelmat
LisätiedotSolmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011
Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus
LisätiedotOsallistuminen oman erikoisalan keskusteluun
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI. Kemijärven kaupungin irtaimen omaisuuden luettelointi- ja poisto-ohjeet
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Kemijärven kaupungin irtaimen omaisuuden luettelointi- ja poisto-ohjeet 2 1. Yleistä...3 2. Vastuutahot ja vastuuhenkilöt...4 3. Irtaimistoluetteloon merkittävä omaisuus...4 4. Luettelointiohjeet...4
LisätiedotVANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Vahvistettu 14.5.2012 Toimitus: Kati Huovinmaa, vs. intendentti Päivi Rainio, museoamanuenssi Sisällys 1. JOHDANTO...2 2. MUSEOTOIMINNAN PERUSTEET...4 2.1
LisätiedotLappeenrannan museot KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
Lappeenrannan museot KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2019 Lappeenrannan museot KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Sisältö 1. LAPPEENRANNAN MUSEOIDEN TOIMINTA-AJATUS JA KOKOELMATYÖTÄ MÄÄRITTÄVÄT TEKIJÄT 4 Tavoite
LisätiedotYHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA
YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi valtakunnallisista erikoismuseoista lähes kaikki. Kyselyn saaneista valtakunnallisista erikoismuseoista 9 palautti
LisätiedotKokoelmaohjelma. Kouvolan kaupunginmuseon
Yhteistyössä Kymenlaakson ammatilliset kulttuurihistorialliset museot: Kymenlaakson museo, Haminan kaupungin museot, Kouvolan kaupunginmuseo, Miehikkälän museot ja Verlan tehdasmuseo Kouvolan kaupunginmuseon
LisätiedotAlppilan kirkon 50-vuotisjuhlaseminaari
Alppilan kirkon 50-vuotisjuhlaseminaari ENNALTAEHKÄISEVÄ KONSERVOINTI KIRKOLLISEN KULTTUURIPERINNÖN SÄILYTTÄJÄNÄ 1 Kirkolliset arvoesineet Kirkollisia arvoesineitä ovat muun muassa: ehtoollisvälineet kastevälineet
LisätiedotJyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi
Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTOMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2013
HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2013 Kannen kuva: Taikalyhty- eli Laterna magica -kuva. Timo Huvilinna. HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2013 Sisällysluettelo 1.
LisätiedotRaision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma
Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisen ohjelman ovat laatineet heinäkuussa 2007 museonjohtaja Heli Isolehto arkeologi Jari Näränen tutkija Anna-Mari Rosenlöf päivitetty lokakuussa
LisätiedotIITIN KOTISEUTUMUSEO, KOKOELMAKESKUS KAAKKOIS-SUOMEEN ************************************************************
RAPORTTI IITIN KOTISEUTUMUSEON ESINEKOKOELMATOIMINNOISTA JA TILOISTA ************************************************************ Laatinut: Jaana Kataja Projektipäällikkö Kokoelmakeskus Kaakkois-Suomeen
LisätiedotMUSEO Mäntyharjun esineellinen muisti KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA. Mäntyharjun museo
MUSEO Mäntyharjun esineellinen muisti KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Mäntyharjun museo 2012 Teksti: Anne Närhi, FM Taitto: Anu Yli-Pyky Etukannen kuvatiedot: Ylhäällä vasemmalta oikealle: Elettiin täällä
LisätiedotTaidetta Turun taidemuseossa
Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,
LisätiedotJournalistinen kuva-arkisto JOKA
Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:
LisätiedotSuomen Rautatiemuseon kokoelmapolitiikka
Suomen Rautatiemuseon kokoelmapolitiikka 2017-2021 1 Sisällysluettelo JOHDANTO... 2 SUOMEN RAUTATIEMUSEON KOKOELMATEHTÄVÄ... 3 KOKOELMATYÖN RESURSSIT... 4 KOKOELMAORGANISAATIO... 4 KOKOELMATILAT... 4 KOKOELMAT
LisätiedotMYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18
MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18 RYKMENTINTIE HYRYLÄ MYYNTIKOHDE Kiinteistöllä 858-15-5727-1 sijaitseva kasarmirakennus osoitteessa Rykmentintie, Tuusula. Rakennus rakennusnumero br-ala m2 RO k-m2 toimistorakennus
LisätiedotRekisteri perustuu asiakkuuteen ja sitä käytetään asiakassuhteen hoitamiseen.
Tietosuojaseloste EU:n Yleinen Tietosuoja-asetus Laatijan tiedot Laadittu (pvm ja nimi) 24.9.2018 Hannu Hietala Päivitetty (pvm ja nimi) 19.10.2018 Hannu Hietala Rekisteritiedot 1. Rekisterin nimi :n asiakasrekisteri
LisätiedotJOKA Journalistinen kuva-arkisto
JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on
LisätiedotTietosuojaseloste 1 (5)
Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut/Museopalvelut Tietosuojaseloste 1 (5) Seloste henkilötietojen käsittelytoimista ja rekisteröidyn oikeuksista EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679) 29.5.2018 1.
LisätiedotTYÖVÄENMUSEO WERSTAS KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
TYÖVÄENMUSEO WERSTAS KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Voimassa 15.12.2006 - TYÖRYHMÄ Teemu Ahola Kalle Kallio Kimmo Kestinen Päivi Lehtisalo Marita Viinamäki 2 TYÖVÄENMUSEO WERSTAS -- KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
LisätiedotMikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma
Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Taidekokoelmat Mikkelin taidemuseo 5.1.2006 1. Johdanto Mikkelin taidemuseon toiminta alkoi vuonna 1970 Johannes Haapasalon museo nimisenä. Taidemuseon
LisätiedotKokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset. Varkauden museoiden kokoelmien profiili ja historia
Hyväksytty Varkauden sivistyslautakunnassa 28.5.2009 VARKAUDEN KAUPUNGIN MUSEOTOIMI KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2009 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset
Lisätiedot2. Helinä Rautavaaran museo säädekirjan, lakien ja asetusten määrittelemänä
1 KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Laatineet: Katri Hirvonen-Nurmi Elina Torvinen 1. Johdanto 2. Helinä Rautavaaran museo säädekirjan, lakien ja asetusten määrittelemänä 3. Kokoelma 3.1 Kokoelman
LisätiedotKauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (6) Taidemuseo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2014 1 (6) 65 n taideteoslaina, EMMA 26.1.-29.5.2015 HEL 2014-012304 T 12 02 03 00 Päätös n johtaja päätti taidelainasta Espoon modernin taiteen museo EMMA:lle. lainaa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Taidemuseo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (7) 26 n taideteoslainat Sara Hildénin taidemuseolle HEL 2015-006315 T 12 02 03 00 Päätös n johtaja päätti taidelainasta Sara Hildénin taidemuseolle. lainaa teokset
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Taidemuseo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2014 1 (5) 75 n taideteoslaina, Design-museolle 20.1.-17.5.2015 HEL 2014-014394 T 12 02 03 00 Päätös n johtaja päätti taidelainasta Design-museolle. lainaa teokset sopimuksessa
LisätiedotKOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014. Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 2 SISÄLTÖ I JOHDANTO...
LisätiedotHOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 13.4.2011 Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180
LisätiedotPitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013
Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,
LisätiedotLAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto
LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 1 2 LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Ilmaiskävijät... 5 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat...
LisätiedotKuvakokoelmien hierarkiset rakenteet MuseumPlusRIA:aan ja Finnaan?
Kuvakokoelmien hierarkiset rakenteet MuseumPlusRIA:aan ja Finnaan? Inkamaija Iitiä ja Raija Linna Journalistinen kuva-arkisto JOKA Museoviraston Kuvakokoelmat Kuva-arkistopäivät 02.11.2015 Leif Weckström
LisätiedotArkistointia Kantrissa. Airi Paananen 8.11.2011
Arkistointia Kantrissa Airi Paananen 8.11.2011 Arkistointi Mitä arkistointi on Kantrissa ja miten se näkyy? Miksi me arkistoimme? Onko arkistoinnista ollut hyötyä? Voisiko olla arkistoimatta? Kannattaa..
LisätiedotArvotekstiilien pelastussuunnitelma
Arvotekstiilien pelastussuunnitelma osana Tampereen museoiden kokoelmakeskuksen riskienhallintaa TAKO-verkoston kevätseminaari 13.2. 2019, Kansallismuseo 1 Riskien hallinnan perusteita kokoelmakeskuksessa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Taidemuseo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (6) 43 n taideteoslainat, Tampereen taidemuseolle HEL 2015-009055 T 12 02 03 00 Päätös Päätöksen perustelut n johtaja päätti taidelainasta Tampereen taidemuseolle.
LisätiedotLiite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan
LisätiedotTavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen
LisätiedotKokoelmat ja museopoliittinen ohjelma
Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle
LisätiedotLiite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Designmuseo Dnro 124/005/2011
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen kokoelman vahvistaminen ja saavutettavuuden lisääminen 2. Suomalaisen muotoilun historian ja merkityksen tunnettuuden kasvattaminen
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla
LisätiedotSOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA
luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )
LisätiedotMuseoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin
Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin Juhani Kostet Museovirasto 12.11.2016 6.12.2016 Juhani Kostet Museoviraston tutkimustehtävät Laki Museovirastosta Huolehtia kulttuurihistoriallisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Taidemuseo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (5) 5 n taideteoslaina, Jyväskylän taidemuseo 6.6.2014-7.9.2014 HEL 2014-000340 T 12 02 03 00 Päätös taidemuseon johtaja päätaidelainasta Jyväskylän taidemuseolle.
LisätiedotTAMMION KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA
TAMMION KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA 19.3.2013 1 2 TAMMION KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA Sisällys ESIPUHE... 3 KOKOELMAN KEHITYS JA NYKYTILA... 4 KOKOELMAKÄYTÄNNÖT... 5 Esineet... 5 Valokuvat... 5
LisätiedotHOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Hotelli Kämpin Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60
LisätiedotTAKO-kevätseminaari 2018 tallennustyönjako-case 1: Lahti TAKOo kokoelmatyötä yhteisvastuun hengessä. Sari Kainulainen kokoelmapäällikkö, Lahden museot
TAKO-kevätseminaari 2018 tallennustyönjako-case 1: Lahti TAKOo kokoelmatyötä yhteisvastuun hengessä Sari Kainulainen kokoelmapäällikkö, Lahden museot Mikä TAKOn merkitys LAHDEN MUSEOISSA? Tietoiseksi TAKOsta
LisätiedotSELOSTUS KROOVI Uudisrakennuksessa on muistumia panimokorttelin teollisesta menneisyydestä materiaalivalinnoissa muotokonseptissa. meininki osa uuden
SELOSTUS KROOVI Uudisrakennuksessa on muistumia panimokorttelin teollisesta menneisyydestä materiaalivalinnoissa muotokonseptissa. meininki osa uuden museokeskuksen ja Kroovi on identiteettiä. Toisaalta
LisätiedotHyväksyntä Nokian kaupunginhallitus Valmistelu Tilapalvelut Valmistelu Kaupungin johtoryhmä Valmistelu Tilapalvelut
Hyväksyntä Nokian kaupunginhallitus 15.10.2018 Valmistelu Tilapalvelut 9.10.2018 Valmistelu Kaupungin johtoryhmä 8.10.2018 Valmistelu Tilapalvelut 5.10.2018 Alustava käsittely Nokian kaupunginhallitus
Lisätiedot