HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2013"

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2013

2 Kannen kuva: Taikalyhty- eli Laterna magica -kuva. Timo Huvilinna.

3 HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2013

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 Lait, ohjeet ja asetukset 5 Huipulle ja yhteiskuntaan 6 Helsingin yliopistomuseon tavoitteet 6 2. Kokoelmat 7 Kokoelmien historia 7 Kokoelmien nykytilanne 14 Kokoelmien kartuttaminen Kokoelmien hallinta 25 Lainaus 28 Kokoelmien käyttö Kokoelmatilat Kokoelmien saavutettavuus 33

5 1. Johdanto Lait, ohjeet ja asetukset Museolain (729/1992) mukaan Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Yliopistolaissa (558/2009) sanotaan: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edis- tää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. EU:n komission suosituksessa (Recommendation Rec(2005)13 of the Committee of Ministers to member states on the governance and management of university heritage) jäsenmaiden hallitukset ja yliopistot velvoitetaan huolehtimaan yliopistojen tieteellisten ja opetuskokoelmien sekä muun kulttuuriperinnön säilymisestä. Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n eettisissä säännöissä todetaan: Museot ylläpitävät kokoelmiaan yhteiskunnan ja sen kehityksen hyväksi. Säännöissä otetaan kantaa kokoelmien ammatilliseen ylläpitoon, saavutettavuuteen ja toiminnan lainmukaisuuteen. Eettiset säännöt ovat museotyön perusta. 5

6 Huipulle ja yhteiskuntaan Helsingin yliopiston strategiset tavoitteet ovat: Helsingin yliopisto kuuluu vuoteen 2020 mennessä maailman viidenkymmenen parhaan yliopiston joukkoon, kantaa vastuunsa yhteiskunnallisena vaikuttajana, on innostava ja hyvinvoiva yhteisö ja rakentaa taloutensa kestävälle pohjalle. Yliopisto haluaa olla Suomen monipuolisin tieteen, sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio, tulevaisuuden rakentaja ja edelläkävijä. Yliopistolaisten toimintaa ohjaavat keskeiset arvot ovat kriittisyys, luovuus sekä pyrkimys tietoon ja totuuteen. Ohjelmassa esitellään museon hoidossa olevat kokoelmat ja niiden syntyhistoria sekä kokoelmien kartuttamisen, ylläpidon ja saavutettavuuden periaatteet. Tavoitteena on ylläpitää aineistoa laadukkaasti niin, että se säilyisi myös tuleville sukupolville. Samalla on kuitenkin tärkeää, että kokoelmat ovat mahdollisimman hyvin jo tämän päivän tutkijoiden ja kaikkien muidenkin käytössä, jotta pyrkimys tietoon ja laajaalaiseen sivistämiseen täyttyisi. Kokoelmapoliittisen ohjelman sisältöä arvioidaan vuosittain ja se päivitetään tarvittaessa. Päivittämisestä vastaa kokoelmapäällikkö. 6 Helsingin yliopistomuseon tavoitteet Helsingin yliopistomuseo vaalii Helsingin yliopiston kulttuuriperintöä ja ylläpitää sen kokoelmia, välittää näyttelytoiminnalla tietoa yliopiston historiasta, tieteestä ja opetuksesta, rakentaa yliopistoyhteisön identiteettiä ja vahvistaa osaltaan yliopiston näkyvyyttä ja tunnettuutta ympäröivässä yhteiskunnassa. Helsingin yliopistomuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määritellään kokoelmatoiminnan puitteet ja toiminta-ajatus. Museon kokoelmat ovat museotyön perusta, jonka varaan museon muu toiminta rakentuu.

7 2. Kokoelmat 7 Kokoelmien historia Helsingin yliopistomuseo perustettiin 2003 yhdistämällä yliopiston historiaa esittelevä Helsingin yliopiston museo, Lääketieteen historian museo, Eläinlääketieteen historian museo, Hammaslääketieteen museo ja Käsityönopettajan koulutuslinjan kokoelmat. Helsingin yliopiston museo perustettiin 1978, jolloin museoamanuenssi käynnisti museaalisen esineistön dokumentoinnin ja kokoamisen hallintorakennuksen 3. kellarikerroksen varmuusvarastoon. Yliopiston historiallista esineistöä oli kartoitettu jo projektiluontoisesti 1974, jolloin kaikkia laitoksia kehotettiin rehtorin allekirjoittamalla kirjeellä ilmoittamaan historiallisesti arvokkaasta aineistosta, jota tarkastamaan ja luetteloimaan palkattiin taidehistorian opiskelija. Vuoden 1974 kartoituksessa saatiin dokumentoitua 659 esineen tiedot. Ne olivat pääasiassa vanhoja museaalisia huonekaluja ja tutkimuslaitteita. Vuonna 1978 käynnistyneen museoaineiston kokoamisen tuloksena museon tiloihin siirtyivät mm. Turun akatemian perustamisasiakirja ja rehtorin hopeiset valtikat yliopiston perustamisvuodelta 1640 sekä arvokkain osa laajasta Fysiikan kabinetista.

8 Rehtorin hopeavaltikat valmisti kultaseppä Mikael Beck Kuva Museokuva.

9 Helsingin yliopiston museon valokuvakokoelmat saivat alkunsa taidehistorian laitokselta, yliopiston vanhasta tiedotustoimistosta ja tekniseltä osastolta siirretyistä kuvista. Myöhemmin kokoelmiin liitettiin laitoksilta, yksityishenkilöiltä ja yliopiston 350-vuotishistoriakirjan kirjoittamisen yhteydessä koottua kuvamateriaalia sekä osakunnilta lahjoituksina tulleita kuvakokoelmia. Helsingin yliopiston museon vastuualueeseen kuului myös huolehtia Galleria Academicasta eli yliopiston muotokuvakokoelmasta ja muusta taiteesta. Muotokuvakokoelman vanhimmat teokset tuhoutuivat Turun palossa Turun akatemian aikaisia muotokuvia yliopiston kokoelmassa on säilynyt 16 kpl. Autonomian ajalta muotokuvia on säilynyt kaikkiaan 130 kpl ja 1900-luvulta muotokuvia kokoelmassa on 658 kpl. tiin töitä niin piirustuslaitoksen opettajilta kuin oppilailtakin. Piirustuksenopettaja, taiteilija Eero Järnefelt hankki piirustussalille 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä runsaasti erilaisia taideteoksia, myös joiltakin ulkomaalaisilta taiteilijoilta. Merkittävä lisä yliopiston taidekokoelmaan tuli 1950-luvulla, jolloin yliopiston vierashuoneita varten hankittiin somistamaan noin viisikymmentä taideteosta. Sittemmin taidekokoelma on karttunut satunnaisesti joidenkin ostojen ja lahjoitusten myötä kuten Ernst ja Ines Nevanlinnan kunniakodin 17 taideteoksen kokoelma, joka lahjoitettiin vuonna Viimeisimmät yliopiston yksittäiset taideteoshankinnat tehtiin 2010 Kaisu Koivistolta ja 2012 Santeri Tuorilta. 9 Suurin osa yliopiston yli kaksisataa työtä käsittävästä ns. muusta taidekokoelmasta on hankittu piirustuslaitokselle opetuksen tueksi luvun alkupuolella hankittiin lähinnä kipsiveistoksia, litografioita ja mallikuvia. Vuonna 1842 yliopisto osti kymmenen Alexander Lauréuksen öljyvärimaalausta, ja 1860-luvulla hankittiin taidehistoriallisesti merkittävä maisemamaalaus Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä) romanttisen koulukunnan edustajalta, piirustussalin entiseltä oppilaalta Werner Holmbergiltä. Teos on deponoitu Ateneumiin luvun loppupuolella hankit- Rakennuspiirustuskokoelma koottiin Helsingin yliopiston museoon 1980-luvulla ottamalla talteen yliopiston kiinteistöjen historiallisia rakennuspiirustuksia sekä ympäri yliopistoa eri laitoksilta että ottamalla vastaan teknisen osaston rakennuspiirustusarkiston historiallinen osa. Niistä laadittiin manuaalinen kortisto, jota täydennettiin myöhemmin. Kokoelmassa oli vuonna 2003 noin 1300 piirustusta yliopiston kiinteistöistä ja 1900-luvuilta. Rakennuspiirustuskokoelma karttui pääasiassa siirtoina yliopiston laitoksilta ja tekniseltä osastolta, jonkin verran myös lahjoituksina.

10 10 Helsingin yliopiston museon esineet ja valokuvat luetteloitiin diaarikirjaan (esineet vuodesta 1974 ja valokuvat vuodesta 1978 lähtien) ja pahvisille luettelointikorteille. Esineisiin merkittiin luettelonumerot maalilla, valokuvavedoksiin lyijykynällä ja negatiiveihin ja dioihin arkistotussilla. Kokoelmatietojen digitointi alkoi 1988, jolloin aloitettiin muotokuvakokoelman luettelotietojen vieminen DBase -tietokantaan. Muotokuvista otettujen valokuvien liittäminen tietokantaan ei ollut vielä mahdollista. Muotokuvatiedot ja rakennuspiirustusarkiston kortisto siirrettiin Access -tietokantaan 1990-luvun lopulla. Modernimpi tietokantaohjelma Finsca, jossa oli kenttä myös valokuvalle, otettiin käyttöön Tietokantaan vietiin ensin valokuvat ja sen jälkeen esineet vuodesta 1997 lähtien. Museon käsikirjaston kirjoista oli pitkään vain manuaalinen kortisto, joka siirrettiin Accesstietokantaan 2000-luvun puolessa välissä. Helsingin yliopistomuseon aikana museon kaikkia kokoelmia (siis myös esimerkiksi lääketieteen historian ja käsityötieteen) on luetteloitu Sipi-tietokantaan ja Akseli-tietokantaan vuodesta 2010 lähtien. Yliopistohistoriallinen näyttely avattiin yliopiston hallintorakennuksen kellarissa 1983, ja se oli avoinna yliopiston vieraille ja muille kiinnostuneille, lähinnä ryhmille, sopimuksesta. Välillä kokeiltiin museon pitämistä auki säännöllisesti kerran viikossa, mutta tieto tästä ei saavuttanut yleisöä. Yleisiksi aukiolopäiviksi vakiintuivat 1990-luvulla yliopiston vuosipäivä, kansainvälinen museopäivä ja yliopiston avajaispäivä. Kun uusi Helsingin yliopistomuseo perustettiin 2003, Helsingin yliopiston museon kokoelmissa oli 4280 esinettä, valokuvaa, 10 hm arkistoaineistoa, 20 hm av-aineistoa, n rakennuspiirustusta ja n kirjaa. Vuonna 1937 perustettu Lääketieteen historian museo toimi alkuaikoinaan kahdessa tilavassa huoneessa Helsingin yliopiston päärakennuksen ylimmässä kerroksessa. Museon kokoelmat tuhoutuivat helmikuun pommituksissa Vuonna 1955 Suomen Lääkäriliitto teki aloitteen museon perustamiseksi uudelleen Helsingin yliopiston yhteyteen. Esineistön keruu mm. vanhoista läänin- ja yleisistä sairaaloista alkoi vuonna Esineet sijoitettiin väliaikaisesti anatomian laitoksen kellariin odottamaan uusien museotilojen löytämistä. Museon tilakysymys pysyi pitkään ratkaisematta. Asian edistämiseksi perustettiin vuonna 1961 Amici Historiae Medicinae (myöhemmin Suomen Lääketieteen Historian Seura). Näyttelytilat löytyivät lopulta Helsingin Kirurgisen sairaalan yhteydestä, entisestä eristysosastorakennuksesta. Museoesineistö muutti rakennukseen vuonna 1968, ja suurelle

11 rimmaksi osaksi peräisin Suomen Kunnaneläinlääkäriliiton 50-vuotisjuhliensa kunniaksi 1973 perustamasta museosta. Kokoelmista oli vastuussa Suomen Eläinlääkäriliitto, joka luovutti museon 100-vuotisjuhlallisuuksiensa yhteydessä 1992 Eläinlääketieteelliselle korkeakoululle. Tästä tuli puolestaan 1995 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, jolta museo siirtyi Helsingin yliopistomuseon osaksi Eläinlääketieteen historian museo piti diaaria kokoelmiinsa tulleesta aineistosta 1974 lähtien. Sitä ei kuitenkaan kyetty pitämään ajan tasalla, vaan osa saapumiseristä jäi merkitsemättä. Esineet oli luetteloitu suppeasti, ensin kirjoituskoneella, mutta myöhemmin Word-ohjelmalla. Osa esineistä oli luetteloimattomia. Luetteloituja esineitä oli 3140 päänumeroa, alanumeroineen yhteensä noin 4000 esinettä. Esinetiedot olivat puutteellisia. Osa näyttelyssä olleista esineistä oli valokuvattu, mutta kuvia ei ollut liitetty esineluetteloihin. Kokoelman valokuvat olivat suurimmaksi osaksi luetteloimattomia, joskin osittain aiheen mukaisesti järjestettyjä. Osa kehystetyistä ja pahveille liimatuista kuvista sekä albumeiden kuvista oli kuitenkin kortistoitu, yhteensä 294 korttia. Museoon hankituista kirjoista oli pidetty luetteloa vuodesta 1981 lähtien ja lisäksi ainakin osasta kirjoja oli kortit. Hammaslääketieteen museo perustettiin 1979 hammaslääketieteen laitoksen muuttaessa Fabianinkadulta Ruskeasuolyleisölle Helsingin yliopiston Lääketieteen historian laitos ja museo avattiin kaksi vuotta myöhemmin. Säilytystiloja oli paitsi museon yhteydessä myös Viikissä, Jääkärinkadulla ja myöhemmin Lehtisaaressa. Lääketieteen historian museo muutti 1990 Hämeentielle Arabian yritystaloon ja edelleen Yliopistomuseon osaksi Arppeanumiin Vuonna 1970 Lääketieteen historian museo ja Suomen Radiologiyhdistys ryhtyivät toimenpiteisiin röntgenmuseon aikaansaamiseksi Suomeen. Yhteistyön tuloksena kerättiin laaja esinekokoelma, ja 1977 perustettiin Lääketieteen historian museon alainen Röntgen- ja säteilyturvallisuusosasto. Suunnitteilla olleen röntgenmuseon perustaminen ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Lääketieteen historian museo piti esineistään suppeata kortistoa 1960-luvulla. Vuonna 1970 alettiin osa lahjoituksista kirjata diaariin ja kortiston ylläpito lakkasi. Osaan esineistä kiinnitettiin niiden provenienssista kertovat laput. Vuonna 1978 luetteloitiin 336 röntgenkokoelmaan kuuluvaa esinettä ja vuonna 1984 vielä 71 lisää. Osa röntgenesineistä on sittemmin poistettu museon kokoelmista. Valokuvakokoelma järjestettiin aiheen mukaisesti, mutta kuvista ei ollut luetteloa. Kirjoista pidettiin kortistoa 1990-luvulle saakka, jolloin kortistointi jouduttiin resurssipulan vuoksi lopettamaan. Eläinlääketieteen historian museon kokoelmat ovat suu- 11

12 12 Höyryhengityslaite, luultavasti 1800-luvun loppupuolelta. Kuva Timo Huvilinna.

13 le. Vapaaehtoisvoimin toimineen museon näyttely avattiin Lähinnä Hammasklinikalta peräisin olevaa esineistöä täydentämään saatiin 1986 Oy Dentaldepot Ab:n lahjoittama museokokoelma, jota oli kartutettu paitsi hammastarvikeliike Oy Dentaldepot Ab:n välineillä myös lahjoituksin. Hammaslääketieteen museo sai vuosien varrella runsaasti lahjoituksia yksityisiltä hammaslääkäreiltä. Hammaslääketieteen museon esineistöä säilytettiin paitsi Ruskeasuolla, myös Lehtisaaren väestösuojassa. Vuonna 2003 osa näyttelyesineistä siirrettiin Arppeanumiin, mutta osa kokoelmista on edelleen Ruskeasuolla, jossa on myös näyttelyosasto. Hammaslääketieteen kokoelman esinetiedot olivat lähinnä kokoelmaa vapaaehtoisina hoitavien hammashoitajien muistissa. Lahjoitusten sisällöt oli pyritty yleensä kirjaamaan ylös, mutta esineiden identifioiminen ei useinkaan ole näiden tietojen avulla mahdollista. Yliopiston hammasklinikalta museon kokoelmiin saaduista esineistä ei ole minkäänlaisia tietoja. Käsityötieteen koulutuslinjan kokoelmiin tallennettiin Helsingin käsityöopettajaopiston ajoilta lähtien käsityönopettajan koulutuksen yhteydessä tehtyjä harjoitustöitä eri vuosikymmeniltä, alaan liittyviä työvälineitä ja tarvikkeita sekä lahjoituksena vuosien varrella tulleita vaatteita, asusteita ja sisustustekstiilejä. Vanhimmat tekstiilit ovat 1800-luvun alusta. Käsityönopettajakoulutus siirtyi Helsingin yliopis- toon, filosofisen tiedekunnan kasvatustieteelliseen osastoon Kun käsityötieteen laitos muutti Helsinginkadulta Siltavuorenpenkereelle 2002, kokoelmat siirrettiin Helsingin yliopiston museon (vuodesta 2003 Helsingin yliopistomuseon) hoidettaviksi. Käsityötieteen kokoelman esineistö oli luetteloitu manuaalisesti pääkirjoihin ja esinekortteihin 1960-luvulla ja digitaalisesti Extend Image -ohjelmalla 2000-luvun alussa. Luettelossa oli 5811 esinettä (1046 päänumeroa). Kokoelmassa oli jonkin verran kirjoja ja arkistoaineistoa, mutta ei juurikaan valokuvia joitakin opetuksessa käytettyjä diasarjoja lukuun ottamatta. Luetteloimatonta aineistoa tuli siirron mukana n. 5 hm. Maatalousmuseo siirtyi Helsingin yliopistomuseon alaisuuteen vuoden 2012 alusta lähtien. Museon rakennus on valmistunut 1938 ja näyttely avattu yleisölle Näyttelyn keskeisen sisällön muodostaa kansallisesti ja yliopistohistoriallisesti arvokas esikoneellisen ajan maatalousvälineiden kokoelma, jonka esittelyyn rakennus on suunniteltu. Näyttelyä ei ole uusittu avaamisen jälkeen. Maatalousmuseon tulevaisuus on toistaiseksi auki ja näyttely on suljettu. Museon kokoelmassa on noin 4000 maatalouteen liittyvää esinettä, joista erityisesti esiteollisen ajan museotyökalujen kokoelma on ainutlaatuinen. Kokoelma on luetteloitu pahvikorteille, joiden tietoja ei ole digitoitu. 13

14 Kokoelmien nykytilanne Kokoelmatilasto 2012 Vuonna 2012 Akseli-tietokan- Konvertoi- Luetteloi- Kaikki yh- Julkisessa portaa- Akseli-tietokan- nassa v matta mattomat teensä lissa 2012 (Arjen taan viety lopussa historia) Esineet 1895 (sisältää lääk. Inv.) ( 17 % kaikista tietokannassa olevista) 14 Taide (3,2 %) Valokuvat (14 % ) Kirjat hm 365 hm (96 %) Arkistot - 7 hm 50 hm 60 hm 113 hm - Yhteensä

15 Yliopistomuseon kokoelmat käsittävät yhteensä noin kokoelmaobjektia, joista pari prosenttia on esillä näyttelyissä. Kokoelmat muodostuvat esineistä, valokuvista, kirjoista, arkistoaineistosta, audiovisuaalisesta aineistosta, taideteoksista, tekstiileistä ja rakennuspiirustuksista. Omia kokonaisuuksiaan ovat muotokuvakokoelma Galleria Academica, taidekokoelma, yliopisto- ja tieteenhistoriallinen kokoelma, rakennuspiirustuskokoelma, antiikin kokoelma, lääketieteen historian kokoelma, eläinlääketieteen historian kokoelma, hammaslääketieteen historian kokoelma, käsityötieteen kokoelma, observatorion kokoelma ja maatalousmuseon kokoelma. Yliopiston taidekokoelmaan kuuluu laaja Galleria Academica -muotokuvakokoelma sekä muuta taidetta ja veistoksia. Yliopistomuseo huolehtii teosten kunnostamisesta, luetteloinnista ja lainauksista, ja niiden sijoittelusta tarpeen mukaan. Suurin osa taideteoksista eli noin 90 % on esillä yliopiston kiinteistöissä ympäri kaupunkia. Muotokuvakokoelma karttuu pääosin lahjoituksina. Pieni osa muotokuvista ja taideteoksista on ollut yliopiston itsensä aktiivisesti hankkimia. Yliopiston tiloissa on myös Valtion taideteostoimikunnan niihin sijoittamia valtion omistamia taideteoksia, joiden hoidosta taideteostoimikunta vastaa. toon), yliopiston vierashuoneiden kokoelma (hankittu vierashuoneiden koristukseksi pääosin 1950-luvulla ja sijoitettu vain osittain nykyiseen vierastilakiinteistöön ns. Hesperian tornien yleisiin tiloihin) sekä Ernst ja Ines Nevanlinnan kokoelma, joka on sijoitettu Nevanlinnan kunniakodin Museohuoneeseen. Lisäksi muita taideteoksia, pääosin lahjoituksina saatua, on jonkin verran laitosten ja eri oppiaineiden tilojen seinillä. Myös yliopiston 350-vuotisjuhlan yhteydessä muodostuneessa lahjakokoelmassa on taideteoksia, jotka on pääosin sijoitettu työtilojen seinille. Muotokuvakokoelma Galleria Academica karttuu 5-10 teoksen vuosivauhtia tiedekuntien sisällä järjestettyjen keräysten seurauksena. Kaikki uudet lahjoitukset ja hankinnat dokumentoidaan ja liitetään tietokantaan, mikäli hankintataho niistä ilmoittaa museolle. Taidekokoelmia pyritään säännöllisesti inventoimaan kampuksilla. Vuonna 2013 tietokannassa on yhteensä 1015 muotokuvaa, muussa taidekokoelmassa 273 teosta. Teosten määrä tietokannassa ei kuitenkaan anna totuudenmukaista kuvaa kokonaislukumäärästä, sillä taidekokoelman inventointi on kesken. 15 Taidekokoelman suurimmat yhtenäiset kokoelmat ovat piirustussalin kokoelma (sijoitettuna pääosin museon varas-

16 16 Werner Holmberg, 1860: Maantie Hämeessä. Kuva Timo Huvilinna.

17 Yliopistomuseossa on laaja ja arvokas rakennuspiirustuskokoelma, jossa on alkuperäispiirustukset useimmista yliopiston käytössä olevista ja nimenomaan yliopistoa varten rakennetuista vanhoista kiinteistöistä. Vanhimmat piirustukset ovat C.L. Engelin yliopiston Päärakennuksesta, Observatoriosta, Yliopiston kirjastosta (nykyään Kansalliskirjasto) ja ns. Vanhasta klinikasta (Unioninkatu 33) tekemät suunnitelmat. Rakennuspiirustuskokoelma karttuu pääasiassa yliopiston Tilakeskuksesta siirretyillä piirustuksilla. Kokoelmassa on luetteloitua piirustusta. Luetteloimattomia rakennuspiirustuksia on noin kpl. Rakennuspiirustusten luettelointi ei ole edistynyt lainkaan viimeisen 10 vuoden aikana. Yliopisto- ja tieteenhistorialliseen kokoelmaan kuuluu yliopistohistoriaan liittyvää aineistoa, kuten tutkimuslaitteita, juhlaperinteeseen ja hallinnon historiaan liittyvää esineistöä, huonekaluja, valokuvia ja kirjoja. Havainto-opetuksessa tai tutkimuksessa käytettyjä laitteita ja välineitä on siirretty museon kokoelmiin mm. fysiikan, kemian, fysiologian, geologian ja tähtitieteen oppiaineista. Kokoelman pohjana ovat entisen Helsingin yliopiston museon kokoelmat, jotka karttuvat jatkuvasti sekä siirtoina yliopiston sisältä että lahjoituksina yliopiston ulkopuolelta. Esineet ovat suurimmaksi osaksi hyväkuntoisia. Kokoelmassa painottuvat luonnontieteet, sillä esimerkiksi humanististen tieteiden ja teologian opetus ja tutkimus on hyvin kirjallista ja siten niihin liittyvä aineisto sijaitsee arkistoissa ja kirjastoissa. Yliopisto- ja tieteenhistoriallisessa kokoelmassa merkittävimmät alakokoelmat ovat Fysiikan kabinetti, Antiikin kokoelma ja Observatorio-kokoelma. Fysiikan kabinetin vanhin ja arvokkain osa siirrettiin museon kokoelmiin fysiikan laitokselta , ja loput kokoelmasta laitoksen Kumpulaan muuton yhteydessä Fysiikan kabinetissa on esineitä lähes 1000 kpl, joista vain noin puolet on luetteloitu. Antiikin esineiden kokoelma on syntynyt useiden yksityisten lahjoitusten tuloksena. Kokoelma sisältää mm. erilaisia astioita, koruja ja lamppuja. Esineitä on kaikkiaan hiukan yli 300 kpl. Osa kokoelmasta on pysyvästi esillä Metsätalossa klassisen filologian oppiaineen tiloissa. Observatorio-kokoelma siirtyi museon hallintaan Se käsittää noin 330 tähtitieteen tutkimus- ja havaintolaitetta, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Yliopistohistoriallinen esinekokoelma on melko hyvin luetteloitu, ja luettelotietoja ollaan siirtämässä käytössä olevaan Akseli-tietokantaan. Uusien kokoelmaan vastaanotettujen esineiden luettelointi tietokantaan pyritään tekemään noin vuodessa vastaanottamisesta. Fysiikan kabinetin luettelointi on jäänyt 2000-luvun alussa kesken, ja noin puolet kokoelmasta on luetteloimatta. 17

18 18 Yliopistohistoriallisessa kirjastossa on sekä Helsingin yliopiston että muiden koti- ja ulkomaisten yliopistojen historiaan liittyvää, tieteen- ja oppihistoriallista, taiteeseen ja arkkitehtuuriin liittyvää ja museologista kirjallisuutta. Kirjasto on karttunut pääosin lahjoituksin eli sattumanvaraisesti, joten se ei ole kattava valikoimaltaan. Siksi se toimii vain museon henkilökunnan käsikirjastona, eikä sitä tarjota asiakkaille käyttöön. Yliopistohistoriallinen kirjasto on luetteloitu ja tiedot on siirretty Akseli-tietokantaan. Yliopistohistoriallinen valokuvakokoelma sisältää henkilö- ja kiinteistökuvia sekä opetukseen, tutkimukseen, ylioppilaselämään ja juhlaperinteeseen liittyviä kuvia. Kokoelma on karttunut lahjoituksin, ostoin ja yliopiston sisäisin siirroin. Merkittävimmät ostot ovat olleet Yrjö Lintusen Alma Mater -kirjaa varten 1950-luvun alussa kuvaamat valokuvat, joista osa on lasinegatiiveille kuvattu ja Veikko Somerpuron lukujen taitteessa Yliopisto- ja Yliopistolainenlehtiä varten ottamat kuvat. Merkittäviä lahjoituksia kokoelmiin ovat olleet Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan ja Eteläsuomalaisen Osakunnan valokuvakokoelmat, joissa vanhimmat kuvat ovat 1900-luvun alusta. Museo dokumentoi esineistöä, taidetta, yliopiston kiinteistöjä ja yliopistoon liittyviä tapahtumia sekä käyttämällä yliopiston kuvalaitoksen tai ulkopuolisten valokuvaajien palveluita että kuvaamalla itse. Valokuvakokoelma on melko kattavasti luetteloitu, mutta vii- me vuosina on alkanut syntyä viivettä luettelointiin. Yliopistomuseo on luetteloinut kokoelmiinsa myös edelleen käytössä olevia huonekaluja. Historiallisten kiinteistöjen alkuperäiseen sisustukseen kuuluvien huonekalujen on tarkoitus jatkossakin pysyä alkuperäisissä sijoituspaikoissaan. Museo on mukana päätettäessä tällaisten arvohuonekalujen kunnostuksesta tai niiden uudelleen sijoituksesta. Jos sopivaa paikkaa niille ei löydy, ne siirretään museon kokoelmatiloihin. Maatalousmuseo liitettiin osaksi Helsingin yliopistomuseota Rehtorin asettama Maatalousmuseon tulevaisuutta pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa Työryhmä katsoi, että toiminnan jatkaminen entiseen tapaan ei ollut mahdollista. Asian jatkoselvittely siirtyi tulevaisuuteen ja museo on toistaiseksi suljettu yleisöltä. Työryhmän työskentelyn taustamateriaaliksi määräaikainen projektityöntekijä inventoi museon näyttelyssä olevan esineistön valokuvaamalla. Asiantuntija-apua antoi museon eläkkeelle jäänyt museonhoitaja, jota haastateltiin ja litteroidut haastattelumateriaalit tallennettiin Yliopistomuseon kokoelmiin. Myös inventointivalokuvat (noin 700 kpl) on tallennettu Yliopistomuseon Akseli-tietokantaan. Maatalousmuseon kokoelmaa ei ole liitetty Yliopistomuseon kokoelmiin, sillä tulevaisuudessa pyritään selvittämään mahdollisuudet siirtää kokoelma tai sen osia jollekin muulle museolle.

19 Lääketieteen historian esinekokoelmat muodostuvat eri puolilla Suomea toimineiden sairaaloiden hoitovälineistä, huonekaluista ja astioista sekä yksityisten lahjoittajien luovuttamista lääketieteeseen, sairaanhoitoon ja hammaslääketieteeseen liittyvistä hoito- ja tutkimusvälineistä. Selkeästi erottuvia aineistoryhmiä ovat mm. laaja sairaanhoitajapukujen ja -merkkien kokoelma, röntgenlaitteiden kokoelma, mitalikokoelma sekä terveydenhuoltoalalla työskentelevien exlibriskokoelma. Kokoelmien muodostumisessa on erityisesti 1970-luvulta lähtien yksityisten lahjoittajien merkitys ollut suuri. Lääketieteen esinekokoelma on ollut pääosin luetteloimatta, mutta 2012 käynnistyneen kolmivuotisen inventointiprojektin ansiosta kokoelmaa on saatu järjestettyä, pakattua museaalisesti ja siirrettyä tietoa siitä tietokantaan. Lääketieteen historian valokuvakokoelma sisältää kuvia Suomen eri sairaaloista, lääkäreiden ja sairaanhoitajien henkilökuvia, 1900-luvun sotiin liittyviä kuvia sekä kuvia sairaanhoitajien kursseista, työelämästä sekä sairaanhoitajien ja lääkäreiden kongresseista. Valokuvakokoelmaan kuuluu myös yli 80 valokuva-albumia. Lääketieteen historian kirjastoon kuuluu sairaaloiden, hoitolaitosten sekä lääketieteellisten yhdistysten ja yritysten historiikkeja, biografioita ja lääketieteen historiaa käsitteleviä teoksia. Lisäksi kirjastossa on vanhoja lääketieteellisiä julkaisuja ja oppikirjoja, terveyskasvatuskirjallisuutta sekä Lääketieteen opiskelijoita anatomian kurssilla kausijulkaisuja. Kirjaston kokoelmat ovat karttuneet pääosin yksityisin lahjoituksin. Lääketieteen historian kirjastoa käyttävät jonkin verran myös tutkijat, mutta pääasiassa se toimii museon henkilökunnan käsikirjastona. Lääketieteen historian arkistossa on muun muassa lääkäreiden sekä sairaan- ja terveydenhoitajien arkistoja, sairaaloiden arkistoaineistoja, lehtileikkeitä sekä julkaisemattomia opinnäytetöitä. Arkistossa on runsaasti lääketieteen historian museon toimintaan liittyvää aineistoa. Eläinlääketieteen historian esinekokoelmat ovat karttuneet pääasiassa yksityisinä lahjoituksina. Suurin osa kokoelmista muodostuu eläinlääkäreiden työssään käyttämistä välineistä. Lisäksi kokoelmiin kuuluu jonkin verran lääkkeitä, elintar- 19

20 20 vike- ja ympäristöhygieniaan liittyviä laboratoriovälineitä ja instrumentteja sekä valistustyössä käytettyjä opetustauluja, pienoismalleja ja palkintoja. Kokoelman esinekortistojen digitointi on aloitettu, niin että Mopsi-tietokantaan on vuoden 2012 loppuun mennessä syötetty 74 ja Akseli-tietokantaan 236 esineen tiedot, ja osa esineistä on tässä yhteydessä valokuvattu. Eläinlääketieteen historian valokuvakokoelmat, jotka ovat pääasiassa kertyneet yksityisinä lahjoituksina, koostuvat muun muassa eläinlääkäreiden henkilökuvista, ulkomailla opiskeluun liittyvistä kuvista sekä Eläinlääketieteelliseen korkeakouluun liittyvistä kuvista. Niiden luettelointi tai digitointi ei ole edennyt lainkaan. Eläinlääketieteen historian kirjastokokoelmiin kuuluu noin 14 hyllymetriä kirjallisuutta, muun muassa vanhoja eläinlääketieteellisiä kirjoja sekä oppikirjoja. Eläinlääketieteen arkisto koostuu muun muassa eläinlääkäreiden henkilöarkistoista, yhdistysten arkistoaineistoista ja elintarvikehygieniaan sekä Eläinlääketieteelliseen korkeakouluun liittyvistä aineistoista. edustettuina. Yliopiston hammasklinikalta talteen otettu esineistö koostuu muun muassa opetusvälineistä, opiskelijoiden tekemistä harjoitustöistä ja ortopantomografin kehittelyn yhteydessä syntyneistä prototyypeistä. Hammaslääketieteen valokuvakokoelma koostuu lähinnä Fabianinkadulla toimineen hammasklinikan tiloissa otetuista kuvista ja DentalDepot Oy:öön liittyvistä valokuvista. Valokuvista ei ole olemassa luetteloa. Käsityötieteen kokoelmassa on käsityönopettajaksi opiskelleiden tekemiä harjoitustöitä pääasiassa 1900-luvulta, alaan liittyviä työvälineitä ja tarvikkeita sekä lahjoituksena vuosien varrella tulleita vaatteita, asusteita ja sisustustekstiilejä. Suurimmaksi osaksi tekstiilit liittyvät joko käsityönopettajien koulutukseen tai käsityötieteen tutkimukseen. Yhteys käsityötieteen oppiaineeseen ja kokoelmat hyvin tunteviin asiantuntijoihin on vielä tiivis, ja kokoelmia käytetään jonkin verran opetuksessa ja tutkimuksessa. Kokoelmassa on myös muutamia hyllymetrejä lahjoitusten mukana tulleita kirjoja, runsaasti opetukseen liittyvää arkistotyyppistä aineistoa sekä käsityönopettajaksi opiskelleiden opinnäytetöitä Hammaslääketieteen historian esinekokoelma on muodostunut suureksi osaksi yksityisten lahjoitusten kautta. Hammaslääkäreiden käyttämät työvälineet ja unitit ovat hyvin Käsityötieteen kokoelmaan otetaan uusia lahjoituksia vastaan valikoiden, sillä niiden luettelointi tietokantaan on nykyisillä resursseilla ollut huomattavan vaikeaa.

21 Kokoelmien kartuttaminen kuvia myös ostetaan, mutta esineitä hyvin harvoin. Yliopistomuseon kokoelmia kartutetaan aineistolla, jolla on yhteys yliopistohistoriaan, yleiseen tieteen historiaan, yliopistossa tehtävään tutkimukseen, täällä annettavaan opetukseen, täällä toimineisiin henkilöihin tai yliopiston kiinteistöihin. Yliopistohistoriallisena tietokeskuksena se voi tallentaa myös muihin korkeakouluihin ja yliopistoihin liittyvää aineistoa. Kokoelmiin sopimaton aineisto ohjataan muihin kokoelmiin tai museoihin. Lääketieteen, eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja käsityötieteen kokoelmia voidaan kartuttaa myös kokoelmia muuten täydentävällä materiaalilla. Päätöksen aineiston vastaanottamisesta tekee museonjohtaja neuvoteltuaan kokoelmapäällikön ja kokoelmasta vastaavan museoamanuenssin kanssa. Yliopistomuseon kokoelmat karttuvat useimmiten lahjoituksin ja siirroin yliopiston laitoksilta. Kampuksilla on paljon sellaista museaalista materiaalia, jota ei toistaiseksi ole voitu inventoida museon toimesta. Laitosten muuttojen yhteydessä museo pyrkii huolehtimaan siitä, että arvokas aineisto pysyy tallessa laitoksen hallussa tai että tarvittaessa se pelastetaan museon kokoelmiin. Museo voi lainata yliopiston laitoksilta tai yksityishenkilöiltä kuvamateriaalia kopioitavaksi kokoelmiinsa. Tällöin kuvien käyttöoikeuksista sovitaan lainaavan tahon kanssa mieluiten kirjallisesti. Kirjoja ja valo- Lahjoituksen vastaanotto dokumentoidaan aina lahjoituskirjalla tai muulla vastaavalla sopimuksella. Yliopiston piiristä tulleen materiaalin omistaja on aina Helsingin yliopisto, joten siitä ei ole tarpeen laatia luovutussopimusta. Yliopistomuseo ei ota vastaan deponointeja kuin poikkeustapauksessa, ja silloin laaditaan selkeä sopimus deponoidun aineiston ylläpidosta ja siitä, kuinka esimerkiksi tarvittava konservointi kustannetaan. Yliopistomuseo ei juuri voi vaikuttaa yliopiston taidekokoelman kartuntaan. Nopeimmin laajeneva kokoelma, Galleria Academica, karttuu 5-10 teoksen vuosivauhtia tiedekuntien sisällä järjestettyjen keräysten seurauksena. Muuta taidetta yliopisto hankkii harvoin. Museon rooli näissä hankinnoissa on konsultoiva. Museo tallentaa sekä yliopistohistorialliseen että lääketieteen historian kirjastoon toimialaansa liittyvää kirjallisuutta. Kirjastoa kartutetaan pääosin lahjoituksin, jonkin verran myös ostamalla. Audiovisuaalista aineistoa ei pyritä kartuttamaan aktiivisesti, sillä museolla ei ole aineiston säilyttämisen kannalta parhaita mahdollisia olosuhteita eikä se pysty pitämään yllä sellaista laitekantaa, jota äänite- ja nauhoitearkiston asiallinen 21

22 22 A.F. Granstedtin piirustus yliopiston päärakennuksen juhlasalin sohvista 1832.

23 hoito edellyttäisi. Yhä yleistyvä digitaalinen aineisto vaatii tulevaisuudessa varmuuskopiointia, mutta muuten sitä on museossa helpompi säilyttää kuin vanhaa nauhamateriaalia. Parhaillaan on selvitettävänä Akseli-tietokantaan liitettävä ominaisuus, jonka avulla voidaan tallentaa myös digitaaliset audiovisuaaliset aineistot. - Lääketieteelliseen, hammaslääketieteelliseen ja eläinlääketieteelliseen korkeakoulutukseen, opetukseen ja tutkimukseen liittyvän aineiston tallentamiseen. Tällä hetkellä kokoelmat painottuvat historiallisista syistä enemmän ammatin harjoittamiseen. Yliopistomuseo on mukana Kulttuurihistoriallisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyössä (TAKO), jossa museon vastuulla on yliopisto- ja tieteen historian tallentaminen. Lahjoituskirja-lomake erillisessä liiteosassa. - Lääketieteen valokuvakokoelmassa hoitotapahtumiin liittyvien kuvien kartuttamiseen. Yliopistomuseo ei tallenna - Luonnontieteellisen keskusmuseon tallennusvastuuseen kuuluvia aineistoja. 23 Tulevaisuudessa tulee kiinnittää huomiota - Nykypäivän ja lähihistorian tallentamiseen sekä esineistönä, valokuvina että dokumentoiden valokuvaamalla ja haastattelemalla yliopistolaisia. Esinekokoelmassa lukua uudempaa aineistoa ja valokuvakokoelmassa 1950-lukua uudempaa aineistoa on liian vähän. - Museossa huonommin edustettujen tutkimusalueiden, kuten humanististen tieteiden ja teologian historian tallentamiseen. - Maatalousesineistöä. Maatalousmuseon kokoelmaan tarjottavat esineet ohjataan pääsääntöisesti Maatalousmuseo Sarkaan. - Museon kokoelmissa ennestään hyvin edustettuja aineistoja. Tällaisia voidaan kuitenkin poikkeustapauksessa ottaa vastaan käyttökokoelmaan näyttelyissä ja työpajoissa käytettäväksi. - Huonokuntoista aineistoa, paitsi jos sen arvo tieteen tai kulttuurihistorian kannalta on erityisen suuri.

24 - Aineistoa, jonka provenienssi- ja kontekstitiedot ovat hyvin puutteelliset ja todennäköisesti niitä ei pystytä koskaan selvittämään. - Aineistoa, jonka omistus on epäselvä. Mikäli tällaista aineistoa, kuten kampuksilla esillä olevaa taidetta, kuitenkin liitetään kokoelmaan, on pyrittävä selvittämään sen omistussuhde Hallinnollista arkistoaineistoa. Museo voi ottaa vastaan kokoelmia täydentäviä arkistoja, mutta pääsääntöisenti arkistoaineisto ohjataan esimerkiksi Yliopiston keskusarkistoon. - Vanhaa lääketieteellistä kirjallisuutta ja oppikirjoja. Ne ohjataan Meilahden kampuskirjastoon Terkkoon ja Kansalliskirjastoon. Yliopistomuseo voi ottaa vastaan lääketieteen historiateoksia.

25 3. Kokoelmien hallinta Dokumentointi Museokokoelmaan liitettävän aineiston dokumentoinnissa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä museoalan periaatteita. ICOM:n ohjeiden mukaan dokumentaatioon pitää sisältyä esineen täysi identifiointi ja kuvaus sekä tiedot esineen alkuperästä, kunnosta, käsittelystä ja nykyisestä olinpaikasta. Tämä tieto on säilytettävä turvallisesti ja sen täytyy olla löydettävissä hakujärjestelmällä, jonka avulla museon henkilökunta ja muut asianmukaisesti valtuutetut henkilöt pääsevät tietoihin käsiksi. mahdolliset lahjoitukseen liittyvät asiakirjat tallennetaan pysyvästi museon arkistoon. Aineisto liitetään mahdollisimman pian kokoelmiin luomalla sille tietokantaan uusi diaari. Näin aineisto saa oman diaarinumeronsa, jonka alanumeroiksi eri aineistotyyppejä olevat yksittäiset arkistokappaleet sitten luetteloidaan. Tällä hetkellä museon henkilöresurssit ovat liian pienet, jotta pystyttäisiin luetteloimaan kaikkea vastaanotettua materiaalia. Kesäisin harjoittelijat ehtivät jonkin verran paikata tilannetta, ja vakituinen henkilökunta pyrkii luetteloimaan esimerkiksi näyttelyihin tai lainattavaksi menevän aineiston. Luettelointia on tehty myös projektiluontoisesti. 25 Museoon tulevista lahjoituksista tehdään lahjoituskirja, jossa lahjoitettava aineisto on yksilöity. Lahjoituskirja ja muut

26 Vuodesta 2010 lähtien kaikki aineisto on luetteloitu avoimeen lähdekoodiin perustuvaan Akseli-tietokantaan, jota käyttää usean museon ja arkiston muodostama konsortio. Käyttöoikeuksiltaan vapaa aineisto ohjataan Akselin kautta verkkoon Arjen historia -portaaliin. Konversio useista vanhoista tietokannoista on kesken, ja siksi myös vanhoja tietokantoja käytetään kokoelmatietojen selaamiseen tarvittaessa. Ylläpito Luetteloidut esineet pakataan museaalisesti ja sijoitetaan niille sopivaan varastoon. Sijainti varastossa merkitään tietokantaan. Luetteloidut valokuvat, arkistot, osa rakennuspiirustuskokoelmasta ja kirjat on sijoitettu henkilökunnan toimistotiloihin, joissa on varattu niitä käyttäville tutkijoille tilat. Valokuvia säilytetään metallisissa arkistolaatikostoissa, arkistokoteloissa silkkipaperikuorissa ja pahvilaatikoissa kirjekuorissa aiheenmukaisesti järjestettynä. Osa valokuvista on liimattu arkistopahveille, jotta niitä olisi helpompi selailla. Kaikki säilytysmateriaalit eivät täytä museaalisen arkistoinnin vaatimuksia. Uudet kokoelmaan liitettävät valokuvavedokset sijoitetaan museaalisiin pahvilaatikoihin aiheen mukaisesti. Muotokuvat ja taideteokset sijaitsevat useimmiten muissa yliopiston kiinteistöissä kaikilla kampuksilla, ja niitä invenkäsityönopettaja-opiskelijan harjoitustyönä tekemiä luonnosteluja iltapuvuiksi 1930-luvulta.

27 toidaan mahdollisimman usein, sillä erityisesti muotokuvien sijoituspaikkoja muutetaan usein kampuksilla ilman että museoon ollaan asiasta yhteydessä. Inventointien yhteydessä tehdään aina teosten kuntokartoitus. yliopiston kiinteistöä tyhjennettäessä museon kokoelmatiloihin voi tulla kokoelmaobjekteja, joiden vastaanottoa ei ole kiireen vuoksi ehditty riittävästi harkita. Kokoelmista voidaan tarvittaessa poistaa aineistoa perustelluista syistä. Museon tavoitteena on ennaltaehkäisevä konservointi eli aineistojen käsittely, kuljetus, säilytys ja esillepano asianmukaisesti. Museoammatillinen henkilökunta valvoo kokoelmien kuntoa, jotta havaitaan, milloin esine tai taideteos tarvitsee konservointia. Konservointipalvelut ostetaan ulkopuolisilta ammatillisesti päteviltä palveluntuottajilta. Pienten resurssien takia on tehtävä priorisointia. Konservointi kohdistuu yleensä näyttelyyn menevään aineistoon tai taideteoksiin, joihin on tullut uusia vaurioita. Käytössä olevien museaalisten huonekalujen kunnostamiseen museolla ei ole taloudellisia resursseja. Tällä hetkellä niitä kunnostetaan, jos käyttäjällä on mahdollisuus maksaa kunnostus. Museaalisen aineiston konservoinnin tavoitteena on esineen tai teoksen kunnon stabiloiminen, ja kaikki konservointitoimenpiteet on dokumentoitava. Poiston perusteet: - Huonokuntoisuus. Kokoelmaobjekti on erittäin huonokuntoinen eikä sen kunnostamiseen ole riittäviä syitä. - Kontekstitietojen puuttuminen. Kokoelmaobjektista ei tiedetä, mikä se on, mistä se on tullut ja mikä on sen ajoitus, jolloin sen käyttö näyttelyssä tai tutkimukseen kohteena on mahdotonta. - Kokoelmaobjekti uhkaa terveyttä tai turvallisuutta (sisältää esim. jotain vaarallista kemikaalia). - Samanlaisia objekteja on jo kokoelmissa. 27 Poistot Yliopistomuseon kokoelmat ovat muodostuneet useista sellaisista alakokoelmista, joita ovat kartuttaneet ei-museoammatilliset henkilöt. Siksi kokoelmissa on aineistoa, jonka ylläpito ei ole järkevää. Myös nopeasti esimerkiksi jotain - Kokoelmaobjekti ei ole museon kokoelmapolitiikan mukainen. - Objekti on materiaalia, jonka ylläpitoon museolla ei ole mahdollisuuksia.

28 Poistoehdotuksen tekee kokoelmapäällikkö tai kokoelmasta vastaava museoamanuenssi. Poiston hyväksyy museonjohtaja. Poistettua aineistoa tarjotaan muille museoille tai arkistoille. Jos nämä eivät sitä halua, se hävitetään. Hyväkuntoista, mutta muuten poistettavaksi arvioitua aineistoa (esimerkiksi suuri määrä kaksoiskappaleita) voidaan myös siirtää käyttökokoelmaan. säilytetään, eikä uutta objektia numeroida tulevaisuudessa samalla numerolla. Jos objektia ei ole liitetty kokoelmaan, siitä otetaan valokuva ja perustiedot poistopöytäkirjaa varten. Poistopöytäkirja-lomake on erillisessä liiteosassa. 28 Museoaineistoa ei myydä. Poikkeustapauksessa museaalinen huonekalu voidaan myydä yliopiston järjestämässä huutokaupassa, mikäli kyseessä on huonekalu, joka on ollut käytössä yliopiston tiloissa ja jota ei käytöstä poistamisen jälkeen haluta liittää varsinaiseen museon kokoelmatiloissa säilytettävään kokoelmaan. Tällaisia huonekaluja ovat sellaiset, jotka eivät ole jonkin yliopiston kiinteistön alkuperäistä tai muuten sinne kiinteästi kuuluvaa kalustusta ja sellaiset, joita on jo useita kappaleita ennestään museon kokoelmissa. Valinta on aina tapauskohtaista ja sen tekevät taiteesta ja huonekaluista vastaava museoamanuenssi, kokoelmapäällikkö ja museonjohtaja yhdessä. Tässäkin tapauksessa huonekalua tarjotaan ennen myyntiä muille museoille. Museon henkilökunnalla, heidän perheenjäsenillään ja muilla heitä lähellä olevilla henkilöillä ei ole oikeutta ostaa museon hoidossa olevasta kokoelmasta poistettua esinettä. Jokainen poisto dokumentoidaan. Poistetun objektin tiedot Lainaus Museokokoelmiin kuuluvaa aineistoa lainataan muille museoille sekä poikkeustapauksissa myös muille organisaatioille ja projekteille. Aineistoa ei lainata fyysisesti käytettäväksi esimerkiksi elokuvan rekvisiitaksi paitsi jos se on museon omasta käyttökokoelmasta ja riittävän hyväkuntoista. Lainaaja tekee kirjallisen lainapyynnön Yliopistomuseon museonjohtajalle tai kokoelmapäällikölle. Lainaajalle ilmoitetaan lainauksen ehdot, vakuutusarvot ja laina-aika. Lainasta laaditaan lainaustodistus, johon pyydetään aineistoa luovutettaessa lainaajan allekirjoitus. Mikäli lainaajalla on oma laina-asiakirjansa, riittää myös siitä saatu kopiokappale allekirjoituksineen lainaustodistukseksi. Kun laina palautetaan, merkitään lainausasiakirjaan päivämäärä ja vastaanottajan allekirjoitus. Lainausasiakirjat tallennetaan pysyvästi museon arkistoon. Osana kokoelmahallintajärjestelmä Akselin

29 jatkuvaa kehitystyötä selvitetään mahdollisuutta liittää ohjelmaan lainatietokanta. Museonjohtaja määrittää museosta ja yliopiston kokoelmista lainattavien esineitten ja taideteosten vakuutusarvot. Lainanottaja vastaa vakuutuksista ja lainauksista aiheutuvista kuluista. Lainaussopimuslomake on erillisessä liiteosassa. Kokoelmien käyttö Ammatillinen vastuu kokoelmista tulee luovuttaa vain henkilöille, joilla on tarvittavat tiedot ja taidot ja joiden työtä ohjataan asianmukaisesti. Yliopistomuseossa kokoelmia saavat käsitellä kokoelmapäällikkö, museoamanuenssit ja kokoelmaprojektissa työskentelevä projektisuunnittelija sekä heidän ohjauksessaan harjoittelijat ja muut työntekijät. 29 Kokoelmia käsiteltäessä käytetään aina puuvillahansikkaita tai muita vastaavia hansikkaita. Kokoelmaobjektit voivat olla hyvin herkkiä ihossa aina olevalle rasvalle, jota ei välttämättä heti huomaa. Rasva jää esineeseen ja alkaa ajan kuluessa esimerkiksi tekstiileissä muuttua näkyviksi tahroiksi, joita on hyvin vaikea konservaattorinkaan poistaa. Kokoelmia käsitellessä ei saa rasvata käsiä tai syödä eväitä. Ruokaa ja juomaa Kuva 7. Fysiikan kabinetin kokoelmaan kuuluva J.J. Nervanderin galvanometri, Kuva Timo Huvilinna.

30 ei ole laskettu mukaan Maatalousmuseon varastoja, sillä niiden neliömääristä ei ole museolla tietoa. Mitkään Yliopistomuseon tiloista eivät täytä museaalisen näyttely- tai kokoelmatilan vaatimuksia. Näyttelytiloissa ja kokoelmatiloissa ei ole valvottua olosuhdeilmastoa, vaan kosteus ja kuivuus sekä lämpötila vaihtelevat liikaa. Kulkureitit näyttelytiloihin ovat hankalat, ja isojen esineiden siirtäminen on ollut aina riski sekä esineille että henkilökunnalle. Kokoelmatilat ovat kellareissa, joissa kulkee vesi- ja ilmastointiputkia. Vesivahinkoja on sattunut lukuisia ja myös ilei kokoelmatiloihin saa tuoda ollenkaan. Jos on välttämätöntä esimerkiksi juoda vettä, on pidettävä huolta, että ei ole vaaraa veden roiskumisesta tai kaatumisesta lähellä kokoelmaobjekteja. Kokoelmia käyttävät tutkijat tai muut asiakkaat saavat käsitellä ja kuvata kokoelmaobjekteja kokoelmista vastaavan museon henkilökuntaan kuuluvan luvalla ja läsnä ollessa Kokoelmatilat Pieni osa Helsingin yliopiston kokoelmista on esillä pysyvissä näyttelyissä Arppeanumissa ja Helsingin observatoriossa, suurin osa on sijoitettu useisiin eri kokoelmatiloihin. Terveystieteiden keskuskirjastossa Terkossa on museolla säännöllistä pienimuotoista näyttelytoimintaa. Muotokuvakokoelma on suurimmaksi osaksi kampuksilla. Maatalousmuseo sijaitsee Viikissä ja hammaslääketieteen kokoelmaa on esillä Ruskeasuolla. Arppeanumista luovutaan vuoden 2014 lopussa ja uusi päänäyttely avataan Päärakennukseen maaliskuussa Yliopistomuseon kokoelmatiloja on viidessä paikassa eri puolilla Helsinkiä, yhteensä noin 1400m². Tähän lukuun

31 mastointiputkista on tullut likaa kokoelmaesineiden päälle. Tiloissa ei ole ergonomisesti oikein suunniteltuja työpisteitä ja tilojen ahtaus hankaloittaa kokoelmaesineiden käsittelyä. Kulkureitit tiloihin ovat hankalia, ja isokokoisia esineitä, kuten korkeita kaappeja, on jouduttu purkamaan. Museon kokoelmatilojen selvittäminen on parhaillaan käynnissä. Uusi olosuhteiltaan melko hyvä kokoelmatila valmistuu keskustakampukselle 2014, mutta se tulee kattamaan vain pienen osan tilatarpeesta. Valokuvat, arkistoaineisto, kirjat ja rakennuspiirustusarkisto ovat pääasiassa museon toimistotiloissa, joissa ei ole valvottua olosuhdeilmastoa, vaan lämpötila ja kosteus vaihtelevat jonkin verran. 31 Muotokuvakokoelma on sijoitettu ympäri yliopistoa eri kampuksilla ja jotkut myös muualle Suomeen, kuten yliopiston tutkimusasemille. Muotokuvakokoelman ylläpito edellyttää yhteistyötä laitosten ja kiinteistöjen henkilökunnan kanssa, niin että tieto teosten oikeasta käsittelystä on helposti heidän ulottuvillaan. Olosuhteet eivät ole kampuksilla taideteoksille ihanteelliset, mutta museo pyrkii valvomaan teosten sijoituspaikkoja ja kuntoa. Tarkemmin kokoelmatiloista ja niiden yksityiskohtaisempi riskiarviointi erillisessä liiteosassa. Esinekokoelmatiloja. Kuva Susanna Hakkarainen.

32 Observatorion meridiaanisali. Kuva Timo Huvilinna.

33 5. Kokoelmien saavutettavuus Yliopistomuseo pyrkii edistämään kokoelmiensa saavutettavuutta kehittämällä kokoelmahallintaa. Nykyinen kokoelmahallintaohjelma Akseli mahdollistaa käyttöoikeuksiltaan vapaan aineiston esittelyn netissä Arjen historia -portaalissa. Kokoelmia tuodaan esille museon omissa näyttelyissä ja lainaamalla niitä ammatillisesti hoidettujen museoiden näyttelyihin. Museon nykyinen perusnäyttely Arppeanumissa puretaan vuoden 2014 loppuun mennessä ja uusi päänäyttely avataan yliopiston päärakennuksessa Museon toisessa toimipaikassa Observatoriossa oleva pysyvä näyttely avattiin yleisölle Sekä Arppeanumissa että Observatoriossa on myös 1-2 vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Lisäksi Yliopistomuseo rakentaa vuosittain johonkin lääketieteen historian teemaan liittyvän näyttelyn Lääkäripäiville, josta se siirtyy Lääketieteen keskuskirjastoon Terkkoon. Observatorion pääkohderyhmä ovat koululaiset. Yliopistomuseon uuden päänäyttelyn kohdeyleisö tulee olemaan yliopistoyhteisö ja erityisesti fuksit. Kampuksille rakennettavien vaihtuvien näyttelyiden kohdeyleisö ovat yliopiston opettajat ja opiskelijat. Näyttelypoliittinen ohjelma on erillisessä liiteosassa. Museo tuo tietoa kokoelmistaan suurelle yleisölle myös sekä ulkoisilla että yliopiston sisäisillä nettisivuilla. Ulkoisille nettisivuille on myös tehty muutama verkkonäyttely. Koska museolla ei ole ollut mahdollisuutta painattaa näyttelyjulkaisuja, on niitä julkaistu verkossa. 33

34 34 Tutkijat ja muut asiakkaat voivat saada käyttöönsä kokoelmiin kuuluvaa aineistoa museon tiloissa. Henkilökunta on vastuussa siitä, että asiakkaat käsittelevät aineistoja asianmukaisesti. Yliopistomuseon valokuvapalveluiden asiakkaita ovat mm. toimittajat, tutkijat ja opiskelijat. Museo laskuttaa valokuvapalveluista voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Muille museoille annetuista esinelainoista ei laskuteta. Yliopistomuseon tekijänoikeuksiltaan vapaita kokoelmatietoja on näkyvillä myös verkossa Akseli-konsortion yhteisessä Arjen historia -portaalissa (www.arjenhistoria.fi). Portaalin kautta yleisö voi ottaa suoraan yhteyttä Yliopistomuseoon: tilata valokuvia, kysyä aineistosta tai antaa lisätietoja siitä. Helsingin yliopistomuseo on Akseli-konsortion mukana liittymässä Kansallisen digitaalisen arkiston KDK:n asiakasliittymään Finnaan. Tämän kansallisen hakuliittymän kautta voi suomalaisia museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistoja tulevaisuudessa tutkia ns. yhden luukun palvelun kautta. Yliopistomuseo harkitsee myös mahdollisuutta liittyä vieläkin laajempaan, kansainväliseen Europeana-verkostoon. tekijänoikeudelliseksi suoja-ajaksi 50 vuotta kuvan julkaisemisesta ja taideteosten suoja-ajaksi 70 vuotta tekijän kuolemasta. Valokuvaajalla on kuvaansa sekä moraalinen oikeus (julkaistaessa kuvaajan nimi mainittava) että taloudellinen oikeus (hän voi veloittaa maksun kuvan käytöstä). Henkilötietolain (523/1999) mukaan arkaluonteisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia. Tuollaista tietoa on monissa lääketieteen kokoelmiin kuuluvissa ja asiakirjoissa. Yksityisyyden suojan piiriin kuuluvien asiakirjojen salassapitoaika on 50 vuotta henkilön kuolemasta tai jos tästä ei ole tietoa, 100 vuotta asiakirjan päiväyksestä. Lakien lisäksi myös hyvä tapa rajoittaa esimerkiksi sellaisten valokuvien käyttöä, joissa on kuvattu henkilöiden yksityistä vapaa-ajan viettoa. Osaa materiaalista rajoittavat tekijänoikeussäädökset ja osaa henkilötietolaki. Henkilökunnan on ne aina huomioitava, kun aineistoa digitoidaan tietokantaan tai annetaan tutkijoiden ja muiden asiakkaiden käyttöön. Tekijänoikeuslaissa (404/1961+muutokset) määrätään tavallisten valokuvien

35

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne Johdanto Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan tarkoituksena on olla tukena Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmien kehittämisessä ja laadun

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1(10) SISÄLLYS Johdanto 2 Museon tausta ja tehtävä 3 KOKOELMIEN HISTORIA JA NYKYINEN TILANNE Esinekokoelma 3 Kuvakokoelma 4 Etnolainaamo 5 KOKOELMIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Taidekokoelmat Mikkelin taidemuseo 5.1.2006 1. Johdanto Mikkelin taidemuseon toiminta alkoi vuonna 1970 Johannes Haapasalon museo nimisenä. Taidemuseon

Lisätiedot

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA KUVA ARKISTO Perustettu 1983 kokoamalla yhteen Tampereen viiden eri museon ja kaupunginarkiston kuvat tavoitteet: 1. kokoelmien hallintaa ohjaavat kokoelmapoliittinen ohjelma ja kokoelmastrategia 2. digitoinnin

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisen ohjelman ovat laatineet heinäkuussa 2007 muokattu 16.10.2008 museonjohtaja Heli Isolehto arkeologi Jari Näränen tutkija Anna-Mari Rosenlöf

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Vahvistettu 14.5.2012 Toimitus: Kati Huovinmaa, vs. intendentti Päivi Rainio, museoamanuenssi Sisällys 1. JOHDANTO...2 2. MUSEOTOIMINNAN PERUSTEET...4 2.1

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA

RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA E. Klemolan ehdotuksen pohjalta muokannut Miska Eilola 16.3.2015 1 KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka määrittelee kokoelmatehtävän ja pyrkii kiteyttämään Raahen museon

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma Saara Ekström: Marmori, värivalokuva, 2009. Kuva: Saara Ekström, 2009. Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Hankinta vuoden 2009 Turku Biennaali -näyttelystä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset. Varkauden museoiden kokoelmien profiili ja historia

Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset. Varkauden museoiden kokoelmien profiili ja historia Hyväksytty Varkauden sivistyslautakunnassa 28.5.2009 VARKAUDEN KAUPUNGIN MUSEOTOIMI KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2009 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET Nakkilan kunta Voimaantulo 7.6.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...2 2. Vastuuhenkilöt...2 3. Irtaimistoluettelo ja irtaimistokortti...3

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Riihimäen. Kaupunginmuseo

Riihimäen. Kaupunginmuseo Riihimäen Kaupunginmuseo Kokoelmapoliittinen ohjelma 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 4 2. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMIEN SYNTY JA VAIHEET 5 3. KOKOELMIEN

Lisätiedot

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 1 Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 Laatineet Maria Koskijoki Kristina Tohmo Jonina Jansson Elina Torvinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kokoelmaa määrittävät säännöt, lait ja asetukset 3.

Lisätiedot

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Helsinki 21.11.2011 Tiina Tuulasvaara-Kaleva, tutkija, Poliisimuseo Mukailtu lainsäädäntöön liittyvin osin rikostarkastaja

Lisätiedot

Kaupungintalolta kartanoon

Kaupungintalolta kartanoon Kaupungintalolta kartanoon Lahden museon kulttuurihistorialliset kokoelmat 100 vuotta Toinen kerta toden sanoo Lahden museo perustetaan Ensimmäinen varteenotettava yritys perustaa museo Lahteen tehtiin

Lisätiedot

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi valtakunnallisista erikoismuseoista lähes kaikki. Kyselyn saaneista valtakunnallisista erikoismuseoista 9 palautti

Lisätiedot

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen

Lisätiedot

Kuntoinventoinnin perusteet

Kuntoinventoinnin perusteet Kuntoinventoinnin perusteet Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4. Anne Vesanto, Konservointikeskus, Jyväskylä Kuntoinventointi Osa suunnitelmallista kokoelmainventointia: objektin olemassaolo;

Lisätiedot

ja Jyväskylän yliopisto

ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisuyksikkö pekka.olsbo@jyu.fi p. 050-5818355

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180 Helsinki

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 13.4.2011 Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005-2008

VARASTOKIRJASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005-2008 VARASTOKIRJASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005-2008 Varastokirjasto on opetusministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston

Lisätiedot

Arkistointia Kantrissa. Airi Paananen 8.11.2011

Arkistointia Kantrissa. Airi Paananen 8.11.2011 Arkistointia Kantrissa Airi Paananen 8.11.2011 Arkistointi Mitä arkistointi on Kantrissa ja miten se näkyy? Miksi me arkistoimme? Onko arkistoinnista ollut hyötyä? Voisiko olla arkistoimatta? Kannattaa..

Lisätiedot

IL / HYK sopimus kirjastopalveluista. Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011

IL / HYK sopimus kirjastopalveluista. Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011 IL / HYK sopimus kirjastopalveluista Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011 1.2.2011 Ilmatieteen laitos Sää- ja ilmastopalvelu ja -tutkimus, ilmanlaadun seuranta ja tutkimus, merentutkimus kaukokartoitus, avaruustutkimus

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

Aikuiset 7,00 10,00. Opiskelija-, koululaisryhmät (päiväkotiryhmät ilmaiseksi) 1,00 2,00. Perhelippu (2 aikuista ja 2 lasta alle 17 v.

Aikuiset 7,00 10,00. Opiskelija-, koululaisryhmät (päiväkotiryhmät ilmaiseksi) 1,00 2,00. Perhelippu (2 aikuista ja 2 lasta alle 17 v. PALVELUHINNASTO 2015 PÄÄSYMAKSUT Norm.n Erikoisn. Aikuiset 7,00 10,00 Alennettu : eläkeläiset, ryhmät, erikoisryhmät (min.10h) 6,00 8,00 7-17 v. (alle 7 v. ilmaiseksi), työttömät, opiskelijat 3,00 5,00

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Vuoden 2013 keskeisiä strategiaohjelmaan liittyviä tavoitteita ja toiminnan painopisteitä ovat: Hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Muusa-palvelu Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Keskustelutilaisuus museoiden kokoelmajärjestelmistä ja KDK:n asiakasliittymästä 20.8.2009 Kansallismuseon auditorio, Helsinki Riitta Autere,Valtion taidemuseo

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE

Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE 2 Sisältö 1. OHJEEN TARKOITUS... 3 2. IRTAIMISTOLUETTELOON KIRJATTAVAN IRTAIMISTON MÄÄRITTELY... 3 3. IRTAIMISTOLUETTELOON KIRJATTAVAT TIEDOT... 4 4. POISTETTAVAN TAI

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi MUSEOTILASTO 2013, Kyselyn rakenne MUSEOKÄYNNIT, vaihe 1/12... 1 PERUSTIEDOT, vaihe 2/12... 4 YLEISÖTYÖ, vaihe 3/12... 5 PÄÄSYMAKSUT, vaihe 4/12... 7 AVOINNA OLO, vaihe 5/12... 9 NÄYTTELYT, vaihe 6/12...

Lisätiedot

Tutkimusaineistot ja tekijyys

Tutkimusaineistot ja tekijyys Tutkimusaineistot ja tekijyys Arja Kuula, arkistonhoitaja FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ 1 Esityksen sisältö Tekijänoikeudellinen suoja tutkimusaineistoissa Tekijänoikeudelliset

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 1 2 LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Ilmaiskävijät... 5 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat...

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja

Valokuva ja yksityisyyden suoja Valokuva ja yksityisyyden suoja Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.11.2011 Kansallismuseon auditorio Puheenvuoroja kentältä: intendentti Hannu Häkkinen Museovirasto / Kuvakokoelmat MUSEOVIRASTO Museoviraston

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180 Helsinki

Lisätiedot

Nelli-opetus Helsingin yliopiston kirjastoissa

Nelli-opetus Helsingin yliopiston kirjastoissa Nelli-opetus Helsingin yliopiston kirjastoissa Nicola Nykopp 19.5. 2005 Humanistisen tiedekunnan kirjasto Kouluttavat kirjastot Helsingin Yliopistolla useita kirjastoja, joista useimmat ovat järjestäneet

Lisätiedot

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara kokoelmapolitiikka HelMet-tasoista yhteiset pelisäännöt yhteinen kokoelmaohjelma määrärahojen

Lisätiedot

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN Digiaika talteen! seminaari 16.5.2008 jorma.walden@minedu.fi Kulttuuriaineistojen arkistointia koskeva lainsäädäntö (vapaakappalelaki ja elokuvien arkistointia

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2010 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2010 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2011

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2011 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2011 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2011 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2011 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

Ideoita Helsingin yliopistomuseon näyttelyiksi

Ideoita Helsingin yliopistomuseon näyttelyiksi Yliopistomuseon näyttelyt Kmu 210 Susanna Hakkarainen Marina Bergström Ideoita Helsingin yliopistomuseon näyttelyiksi Helsingin yliopistomuseo huolehtii yliopiston museaalisesti arvokkaan omaisuuden säilymisestä

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON K o k o e l m a p o l i i t i i k k a 2014 2018/2019 2014 2018/2019 Sisällys Johdanto 7 Kokoelmapolitiikan tavoitteet ja käyttötarkoitus 7 Kokoelmapolitiikkaprosessin vaiheet

Lisätiedot

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuiset Opiskelijat (muut kuin taide- ja museoaineiden) Jyväskylän kaupungin työntekijät Ryhmät, yli 10 henkeä Lapset (alle

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KOKOELMAKARTASTA. International Seminar on Collection Mapping 29.11.2005 Harri Ahonen Kansalliskirjasto/Kokoelmapalvelut

KOKEMUKSIA KOKOELMAKARTASTA. International Seminar on Collection Mapping 29.11.2005 Harri Ahonen Kansalliskirjasto/Kokoelmapalvelut KOKEMUKSIA KOKOELMAKARTASTA International Seminar on Collection Mapping 29.11.2005 Harri Ahonen Kansalliskirjasto/Kokoelmapalvelut Aikataulu ja tilannekatsaus Kokoelmien kartoitus ja kuvailu aloitettu

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT... 4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Osapuolet 1. ( Taiteilija ), henkilö / y-tunnus: 2. ( Galleria ), y-tunnus:

Osapuolet 1. ( Taiteilija ), henkilö / y-tunnus: 2. ( Galleria ), y-tunnus: NÄYTTELYSOPIMUS Osapuolet 1. ( Taiteilija ), henkilö / y-tunnus: Yhteystiedot / yhteyshenkilö: 2. ( Galleria ), y-tunnus: Yhteystiedot / yhteyshenkilö: Osapuolet sopivat tällä asiakirjalla taideteosten

Lisätiedot

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke 2013 2015 Loppuraportti 21.10.2015 Laura Yli-Seppälä Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke käynnistyi

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta

TUUSNIEMEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta KOKOUSAIKA 9.10.2012 KELLO 18.00-19.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Nuorisotila

Lisätiedot